KUNTAJOHTAJIEN KÄRKI HALLITUKSELLE: SOTE LIIKKEELLE, KUNTATEHTÄVIÄ KARSITTAVA JA NORMEJA PURETTAVA

Transkriptio

1 KUNTAJOHTAJIEN KÄRKI HALLITUKSELLE: SOTE LIIKKEELLE, KUNTATEHTÄVIÄ KARSITTAVA JA NORMEJA PURETTAVA Sote-ratkaisun löytyminen on keskeinen tavoite hallitusohjelmalle kuntajohtajien mukaan. Yli puolet (59 %) vastanneista kuntajohtajista on tätä mieltä KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyssä. Kunnat haluavat lisää vapautta. Hallitukselta toivotaan kuntien tehtävien rajoittamista, valtionosuusjärjestelmän korjaamista ja normien purkamista. Omissa kunnissaan ja kaupungeissaan kuntajohtajat uudistaisivat useimmin palvelujen järjestämistä tuottavuuden lisäämiseksi. Uudistustyössä keskeisellä sijalla ovat palveluverkkojen kehittäminen ja yritysmaailman työkalut. Myös sote-uudistus ja normein purkaminen lisäävät tehokkuutta. Kyselyn tausta Kuntajohtajia pyydettiin nimeämään oman kaupunkinsa tai kuntansa kannalta tärkeysjärjestyksessä kolme asiaa, jotka pitäisi sisällyttää tulevan hallituksen ohjelmaan. Lisäksi kuntajohtajat valitsivat yhden tuottavuutta parantavan toimenpiteen, joka omassa kaupungissa tai kunnassa pitäisi toteuttaa kuluvalla valtuustokaudella. Surveypal-verkkokyselyyn pyydettiin vastaamaan 323 kunnanjohtajaa ja kaupunginjohtajaa sekä varakunnanjohtajaa ja -kaupunginjohtajaa ajanjaksolla Kuntajohtajat kattavat koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Kyselyyn vastasi 75 kuntajohtajaa. Kyselyn vastausprosentti on 23 %. Kyselyyn osallistuneista kuntajohtajista kolme edustaa väkiluvultaan yli asukkaan kaupunkia ja seitsemän asukkaan kaupunkia väkiluvun kunnista olevia kuntajohtajia on 17, asukkaan kunnista 22 sekä alle viiden tuhannen asukkaan kuntien johtajia on 26. 1

2 Hallitusohjelmalta odotetaan lisää vapautta ja sote-ratkaisua Kuntajohtajat esittivät yhteensä 209 näkemystä hallitusohjelmaan sisällytettävistä uudistuksista. Asemansa mukaisesti kuntajohtajat esittivät useimmin kuntien toimintaa ja hallintoa käsitteleviä asioita. Yhteensä esitettiin 75 kuntiin liittyvää kohdetta, mikä muodostaa reilun kolmanneksen (36 %) kaikista ehdotuksista. Lähes puolet näistä (34 mainintaa) kohdistui kuntien tehtäviin ja velvoitteisiin. Tulevassa hallitusohjelmassa tulisi vähentää kuntien nykyisiä tehtäviä ja rajoittaa uusien velvoitteiden asettamista. Näin paikalliselle harkinnalle ja enemmän tilaa. Kuntien talouteen liittyen kuntajohtajat nostivat esiin erityisesti valtionosuusjärjestelmän sisältämien epäkohtien korjaamisen ja leikkausten pysäyttämisen (11 mainintaa). Lisäksi vastauksissa esitettiin kuntien rahoituspohjan turvaamista. Joitain mainintoja saivat myös kuntien hallinnon kysymykset kuten kuntarakenneuudistus ja kuntaliitokset sekä kuntapalveluiden turvaaminen. Laajin yksittäinen teema kuntajohtajien näkemyksissä oli sote-uudistus (44 mainintaa). Sote-uudistusta koskevat vastaukset kattavat viidenneksen kaikista vastauksista (21 %). Suurin osa vastaajista ei tarkentanut odotuksiaan sote-uudistuksen suhteen. Laajemmissa kommenteissa esitettiin sote-palvelujen kustannustehokkuuteen liittyviä tavoitteita (kannustinmekanismit, tuottajat). Seitsemässä vastauksessa ehdotettiin maakuntatason ratkaisua, neljässä vastauksessa otettiin selvästi kantaa kunnan aseman säilyttämisen sote-palvelujen järjestämisessä puolesta. Uudistuksen valmistelussa tulee huomioida kuntien näkökulma ja pyrkiä avoimuuteen. Sote-palveluihin liittyen muutamassa vastauksessa viitattiin kansalaisten omaan vastuuseen hyvinvoinnistaan. Kuntien ja valtion suhteessa puhututti liialliset normit ja sääntely. Kuntien toimintaan kohdistuvien ja yleisten normien purkaminen keräsi 21 mainintaa. Liikenneyhteyksiin ja tieverkostoon liittyviä näkemyksiä esitettiin 16 kappaletta, monet niistä koskivat tiettyjen valtateiden ylläpitoa. Kaksitoista kuntajohtajaa sisällyttäisivät hallitusohjelmaan työvoimaa ja työllisyyttä koskevia teesejä, jotka koskevat muun muassa työpaikkojen kohdistamista ja vastikkeettoman työttömyystuen käyttöönottoa. Yleisellä tasolla julkishallinto kaipaa kuntajohtajien mukaan kevennystä (neljä mainintaa) ja aluehallinnon kehittämistä (5 mainintaa). 2

3 Vastauksissa nousee esiin myös sähköisten tietojärjestelmien kehittämisestä, koulutusjärjestelmän uudistuksista, tutkimus-kehitystyön ylläpitämisestä ja liiketalouden tukemisesta muistuttavia vastauksia, kustakin aihepiiristä 3 4 mainintaa. Lisää tuottavuutta palveluverkkoja uudistamalla Kun kuntajohtajia pyydettiin mainitsemaan yksi omassa kaupungissa tai kunnassa tulevalla valtuustokaudella toteutettava tuottavuutta parantava toimenpide, yleisimmin käsiteltiin palvelujen järjestämistä ja tuottamista. Neljästätoista vastauksessa palveluverkon uudistamista esitti neljä kuntajohtajaa. Myös yritysmaailmasta tutut työkalut ovat kuntajohtajien mieleen, kuten kuntien vapaampi kilpailu, tuottavuuden korostaminen, palvelujen tuotteistaminen ja palvelusetelityyppinen kilpailuasetelman käyttöönotto. Normien purkamisella (14 mainintaa) tavoitellaan joustavuutta kuntien toimintaan, kuten henkilöstöön liittyviä rajoituksia höllentämällä (5 mainintaa). Tehtävien karsiminen tukee normien purkamista (3 mainintaa). Sote-uudistus pysyi edelleen toimenpide-ehdotusten kärjessä (12 mainintaa). Sotepalvelujärjestelmän hallinto kaipaa kuntajohtajien mukaan laajempia hallinto-alueita, erikoissairaanhoidon ja muiden toimintojen taloudellista tehostamista mutta myös kotihoidossa työajan lisäämistä asiakastyöhön. Sähköisen asioinnin ja tietoverkkojen kehittämistä kannatetaan kymmenessä vastauksessa. Koulujärjestelmään liittyen kuntajohtajat tukevat yhtenäiskouluratkaisua sulkemalla kouluja (noin 5 mainintaa). 3

4 LIITE. Kuntajohtajien vastaukset Mainitse oman kaupunkisi tai kuntasi kannalta tärkeysjärjestyksessä kolme asiaa, jotka tulisi sisällyttää tulevan hallituksen ohjelmaan. Sote Sote-uudistus Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuuden uudistaminen ja erikoissairaanhoidon menojen saaminen kuriin. Sote-uudistukseen laadukas, avoin valmistelu ja toteutus vaiheistettuna. Järjestelmään tulee sisällyttää kannustinmekanismit (rahoitus). Kannustavan soterahoituksen rakentaminen, kapitaatiomallista luopuminen Sote-uudistuksen tekemien kunnallistaloutta rasittamatta Sote-ratkaisu Laaja vastuu sosiaali- ja terveydenhoidon hoitamisesta sekä rahoitus pysyy kunnissa (voi nostaa) SOTE-uudistus Sote-ratkaisu sisältäen myös rahoituksen Sote-ratkaisu pitää toteuttaa maakuntatasoisesti niin kuin maakunta itse haluaa (ei ehdotonta yhtä mallia koko Suomeen joka rajoittaa toimintaa) Soteuudistus yksitasoisella kuntayhtymämallilla. Kuntien rahoitusmalli vos-perusteisiin (sairastavuus,ikärakenne)perustuen. Sote-ratkaisussa kunnioitettaisiin niitä kuntia, jotka tuottavat palvelut laadukkaasti ja tehokkaasti. Sote-ratkaisu siten, että kunnat ja kuntalaiset voivat hyötyä kilpailun tuomasta laadusta ja kustannustehokkuudesta. soteuudistus Sote Sote-ratkaisun tekeminen Sote-uudistus onnistuneesti maaliin - Kunnat tulee ottaa sote-uudistuksen valmistelutyöhön mukaan - Jatkovalmistelussa erilaisia vaihtoehtoja tulee arvioida tätä monipuolisemmin ja uudistuksen vaikuttavuutta tulee arvioida. Uudistuksen valmistelua ei tule tehdä vain sosiaali- ja terveyspalvelujen näkökulmasta, vaan uudistuksessa on arvioitava myös vaikutukset kuntien muihin palveluihin, kuntatalouteen, asukkaiden itsehallintoon ja aluehallintouudistukseen. - Sote-uudistuksen kärkitavoitteeksi on nostettava palvelujen vaikuttavuus, tuottavuus, kannustavuus sekä kestävyysvajeeseen vastaaminen. - Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusmalli tulee ratkaista samanaikaisesti hallinnon uudistuksen kanssa. Rahoitusjärjestelmän uudistamisessa on varmistettava mallin kannustavuus. - Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio on ollut uudistuksen keskeinen lähtökohta. On laadittava arvio, miten sote-palvelujen irtaantuminen muusta kunnallisesta peruspalvelutuotannosta vaikuttaa kuntien toimintaan ja talouteen. Uudistuksessa tulee vielä analysoida, missä palveluissa tarvitaan kuntaa laajempaa integraatiota ja missä kuntatason poikkihallinnollinen integraatio pitää turvata. 4

5 Kolmea SOTE-mallia josta alueet voivat valita. Sote-uudistuksen toteuttaminen Sote palvelurakenteen ratkaisu Hyvään valmisteluun ja riittävään tietoon pohjautuva aikataulullisesti järkevä sote-uudistus. Pitäisikö painotus olla terveydenhuollon integraatiossa ja vielä tarkemminpohtia onko kaikkien sosiaalipalvelujen siirto pois peruskunnilta sittenkään järkevää? Kunnille taataan edellytykset pitkäjänteisyyteen ja vakaita toimintaedellytyksiä. Tähän on voitava ottaa kantaa selvästi. Jos SOTE-palvelut ratkaistaan kuntayhtymä- tai maakuntamallilla, myös tulevaisuuden kustannuspaineet on ratkaistava suurilta osin alueellisella tasolla, ei paikallisella tasolla. Sote toteutetaan niin, että sosiaali- ja terveydenhuolto erotetaan toisistaan, jar terveydenhuolto muodostaa maakunnan kokoiset yksiköt. SOTE-uudistuksen toteuttaminen Sote-uudistus; Toteutus maakuntapohjaisesti, rahoitus valtakunnallisesti. Sote uudistuksen läpivienti Sote-uudistus, kustannustehokkuusvaatimus (=sote-kustannusten tulee laskea uudistuksen tuloksena) Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja tuottaminen väestöpohjan huomioiminen sote-ratkaisuissa Sote ratkaisu Etelä-Karjalan mallin mukaisesti Sote-uudistus Sote uudistus edullisesti toiminnan järjestäneitä kuntia kannustaen Sote-uudistus Sote-uudistuksen toteuttaminen mahdollisimman pian. Sote -uudistus ja ennen kaikkea uudistuksen rahoitus niin, että kuntien vastuu esim maakunnan asukkaista on yhteinen, ei kuntakohtainen (perusteluna se, että nykyään esim työ tehdään usein eri paikassa, missä lapsuus vietetään tai vaikka vanhuuden vaivat hoidetaan). Mieluiten valtion kokonaisrahoitusraamirahoitus maakunnallisille sote-alueille asukasrakenteen ja sairastavuuden mukaan painotettuna. Raha otetaan kuntien valtionosuusja verotuloputista. Maakunta hoitaa homman tällä rahalla, tai kerää lisärahan kunnilta, säästyvän taas voi vaikka palauttaa kunnille tai käyttää vaikka investointeihin. Sotessa monituottajamalli mm. yrityksen tuottamat sote-palvelut Selkeä näkemys soterakenteesta ja järjestämis- sekä rahoitusvastuusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus on toteutettava rauhallisesti, järkevästi ja aidosti kuntia kuulemalla sote-uudistuksen toteuttaminen Sote-uudistus Terveydenhuollon uudistus - perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito yhteen Sote- ja sotu-uudistus. Sote-uudistus maaliin maakuntapohjaisella mallilla ja rahoitusuudistuksineen päivineen. Sosiaaliturva uudistettava niin, että työttömän työllistyminen ja työllistäminen on kannattavaa. SOTE uudistuksen nopea ratkaisu maakuntamalliksi. Sote-ratkaisu Ryhtiä ja tuloksia, ja vauhtia, kunta- ja sote-uudistukseen 5

6 Kuntien tehtävät Kuntien tehtävien määrän ja laadun kriittinen arviointi. Ratkaisut tehtävien rajaamisesta tehtävä hallituskauden aikana. Kuntien työllistämisvelvoitteen löyhentäminen erityisesti sote-uudistuksen jälkeen, jolloin kuntien omat työllistämismahdollisuudet olennaisesti heikkenevät Tehtäviä ja kustannuksia pois. Kuntien tehtävien vähentäminen Kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsiminen ja selkeyttäminen Työllisyyden hoidon vastuu resursseineen kuntien hoidettavaksi Kuntien tehtävien vähentäminen Kuntien tehtävien vähentäminen ja normien purku (x) Kuntien velvollisuuksien ja taloudellisten mahdollisuuksien tasapainotus. kuntien velvoitteiden purkaminen ja kuntarakenteen uudistaminen Kuntien velvoitteiden purku Kunnan tehtävien vähentäminen Kunnille ei aseta lisävelvoitteita muutamaan vuoteen. Kuntien tehtävien karsiminen vastineena tehdyille ja mahdollisille uusille valtionosuuksien leikkauksille - Kuntien tehtävien karsiminen ja harkintavaltaa kunnille tehtävien hoidosta ja siten vättämättömien toimintojen mahdollistaminen, esim. subjektiivinen päivähoito-oikeus pois, tiukat kelpoisuusehtonormit kunnan osaavaan harkintaan, henkilöstömitoitukset esim. sotetoiminnoissa, päivähoidossa, varhaiskasvatuksessa, opetusryhmissä ml. erityisoppilaiden vaikutus... Tehtävien vähentäminen Kuntien tehtävien karsiminen Kuntien tehtävien karsiminen Kuntien velvoitteiden purkaminen kutien tehtävien rajaaminen Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä tarkka ja yksityiskohtainen listaus siten että jo tehdyt 1,4 mrd euron sekä tulevat 2 mrd euron vosleikkaukset tulevat katetuksi. Ensimmäinen voisi olla kuntien kustannuksia lisänneen päivystysasetuksen peruminen. Velvoitteiden purku luvatusti Kuntien tehtävien vähentäminen Tehtävien ja velvoitteiden osalta perusteellisempi pöydän puhdistus, jolloin paikalliselle harkinnalle jää oleellisesti paremmin harkintavaltaa toimintatapojen uudistamiseen. Kuntien tehtävien karsiminen Kuntien lakisääteisten tehtävien vähentäminen kuntien tehtävien vähentäminen Kuntien tehtävien kriittinen tarkastelu/vähentäminen kunnille ei lisää tehtäviä, nykyisiäkin velvoitteita karsittava Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen Kunnan tehtävien karsinta (Ei uusia tehtäviä) ei lisätehtäviä kunnille Kuntien tehtävien vähentäminen 6

7 Kunnat Kuntien roolin määrittäminen, esimerkiksi 'propelipäätyöryhmän' esityksen pohjalta. Kuntien toimintaedellytysten turvaaminen kuntien ohjauksen oleellinen vähentäminen, tuotantotapoja vapauttaminen Koko vaalikauden mittainen, parlamentaarisesti valmisteltu, kuntasopimus, jossa linjataan kuntatalous- ja rakennepolitiikka. Selkeä näkemys kunta-valtiosuhteesta. Kuntarakenne kuntarakenne ratkaisu Kuntarakenneuudistus Selkeä näkemys kuntarakenteen tulevaisuudesta. kuntauudistus lain nojalla riittävän kuntakoon varmistamiseksi (tehokkuutta leikkausten sijaan) Kuntaliitokset 4 pks:n kunnan yhdistäminen (ja laajemmasta metropoliuudistuksesta luopuminen) Kuntauudistukselle kuntayhteistyövaihtoehtoja. Kuntia tulee kannustaa luoviin ratkaisuihin esimerkiksi kahden tai useamman kunnan sopimuspohjaiseen yhteistyöhön. Näin menetellen varmistetaan luontevat alueet tulevissa mahdollisissa kuntaliitoksissa nykyistä paremmin. Kaikenlainen liitosselvityspakko pois kunnilta. Kuntaliitokset vapaaehtoisuuteen perustuvia ja rahalla palkittavia, jos hyötyjä osoitettavissa. Kuntaliitosten 5 vuoden palvelussuhdeturva pois tai ainakin lyhyemmäksi, esim. 3 vuoteen Kuntien talous Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus mahdollistettava Kuntien rahoituspohjan turvaaminen kuntien tulopohja Kuntien toiminnan rahoituspohjan varmentaminen. Riittävä rahoitus kunnan perustoimintoihin ja erityisesti ottaen huomioon kunnan iäkkään väestörakenteen. Kuntien vakaan talouskehityksen turvaaminen Kuntien perusrahoitus Lailla ylikunnalliseksi siirrettyjen tehtävien rahaliikenteen siirto maakunnille tai pakkokuntyhtymien kustannustenjaon määrittäminen valtion lainsäädännöllä. Kuntien rahoituksen turvaaminen Kunnille osuus pääomatuloveron tuotosta Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen kaikki vastuut ja pelivälineet eli rahat ja toimivalta kunnille. Lopetetaan työttömien pompottelu ja eri viranomaisten rinnakkaistoiminnot. Kuntatalouden vakauttaminen Valtionosuusjärjestelmä Valtionosuusjärjestelmä: syrjäisyyskertoimen säilyttäminen ja voimalaitoskiinteistövero täysimääräisesti niiden sijaintipaikkakunnille. Kuntien valtionosuuksien leikkauksien pysäyttäminen Valtionosuusuudistus: uusi syrjäisyyslisän laskentakaava eli "Lex-Rautavaara" ns. Harvakunnille. Valtion osuudet ja tuloverot tulisi saataa oikeuden mukaisemmiksi Valtionosuusleikkauksista luopuminen 7

8 Viime hallituskaudella toteutettu valtionosuusuudistus leikkasi nimenomana ikääntyneen väestön osalta valtionosuuksien määräytymisperusteita. Sote-palvelut ovat keskeinen osa kuntapalveluita ja suurin menoerä. Ei auta, että vanhukset jätetään kotiin! ei enää vos-leikkauksia Päättyvällä hallituskaudella tehdyn valtionosuusuudistuksen kriittinen tarkastelu ja korjaaminen Kuntien valtionosuusuudistukseen sisältyvien epäkohtien korjaaminen Mahdollisen valtionosuuden leikkaaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta ehdimme varautua vuoden 2017 kuntakonsernikriteeristöön. valtionosuusjärjestelmän uudistaminen siten, että se huomio nykyistä paremmin ikärakenteen muutokset ja kansansairauksien esiintymisen Kuntapalvelut Kuntien palvelujen uudistaminen Lähipalveluiden määritteleminen Kunnallisiin palveluihin maksuja esim. terveyskeskuksen käyntimaksua voisi hyvin nostaa ei uutta hyvää kuntapalveluihin kuntaa velvoittaen! - esim. viime hallituskaudella säädetty varhaiskasvatuslaki tuo merkittäviä lisäkustannuksia kunnille; pienessä kunnassamme edellyttää jo useamman henkilön lisäpalkkaamista kelpoisuusehto- ja henkilöstömitoitusnormien vuoksi Lähipalvelujen turvaaminen lailla eli "Lex-Rautavaara" ja sassiin. Palvelujen rahoitus lakisääteisten palveluiden tuottamiseen tarvittavien tilojen peruskorjauksen investointitukijärjestelmä Rahoitusperiaatteen palauttaminen kuntapalvelujen rahoitukseen Riittävän rahoituspohjan turvaaminen palvelujen tuottamiseen ja järjestämiseen Uusille velvoitteille rahoitus valtiolta Ei yhtään uutta velvoitetta ilman, että raha seuraa perässä. Jos indeksit jäädytetään tai valtionosuuksia leikataan, on kunnan järjestämisvastuulla olevien palveluiden normitusta ja niihin kohdistuvaa valvontaa kevennettävä vaikka määräaikaisesti (esimerkiksi ryhmäkoot varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, henkilöstömitoitukset vanhustenhoidossa sekä henkilöstön kelpoisuusvaatimukset sosiaalialalla). VAPAUSASTEITA ja luottamusta KUNTIEN OMAAN JÄRJENKÄYTTÖÖN. Demokratia ja media toimivat myös kuntatasolla - mitään hirmuista ei pääse tapahtumaan. Aluehallintovirastojen ja Valviran kuntiin kohdistaman valvonnan voi lakkauttaa. Liikenne Liikenneyhteyksiin panostaminen Suurten kaupunkialueiden liikenneinvestoinnit (Pisara-rata) Tiet kuntoon. Paikallistiet, joita tarvitaan elinkeinojen kehittämiseen. Tiet kuntoon, luottakaa Untoon. Kasvukäytävän kehittäminen / pääradan kapasiteetin lisäys Tiemäärärahojen korottaminen Hanko -Hyvinkää -radan sähkösitäminen. Elintärkeää laajentuvalle satamatoiminnalle, teollisuudelle ja matkailulle Valtatie 25 liikennöitävyyden parantaminen (ohituskaistat, risteykset, jne). Tärkeää koko läntisen Uudenmaan kehitykselle ja yhteistyölle. Suuri osa seudullisesta tavaraliikenteestä ja 8

9 sataman liikenteestä tapahtuu kumipyörillä Hanko - Lohja - Hyvinkää / Mäntsälä - Tampere / Porvoo - Vainikkala. Kontiomäki - Suomussalmi - Taivalkoski -radan peruskorjaaminen ja palveluterminaalin rakentaminen Suomussalmelle Valtatie 5:n kehittäminen ja kunnostaminen Ns. Länsiradan toteuttaminen välillä Helsinki-Turku Teiden hoito Valtatie 3 ja siinä Hämeenkyrön ohitustie Olemassa oleva tieinfra pidettävä kunnossa Perustienpidon ja alempiasteisen tieverkon kunnossapitäminen ja parantaminen keskeisten liikenneväylien rahoituksen turvaaminen Saavutettavuus niin palveluiden kuin raaka-aineiden ja tuotteiden osalta (mm. liikenneväylät, julkiset yhteydet, lentoliikenne, jne.) Työllisyys ja henkilöstö Periaatekirjaus jossa valtion ja muun julkisen sektorin työpaikkojen sekä koulutuspaikkojen leikkauksia kohdennetaan tasapuolisesti huomioonottaen jo tehdyt valtion työ- ja koulutuspaikkojenleikkaukset. Näin varmistetaan tasapuolisuus ja valtio ei omilla päätöksillään enään vahvista keskittämiskehitystä. Suomen tasapainoisen aluekehityksen turvaaminen alueellistamalla valtion työpaikkoja Helsingistä maakuntiin vähintään ne 5000 lisätyöpaikkaa jotka valtionhallintoon helsinkiin perustettiin EU-jäsenyyden jälkeen. työvoimajoustojen toteuttaminen Vaalimaa-Viipuri -työssäkäyntialue, joka mahdollistaa kotouttamisen tehostamisen Työllisyydenhoidon kokonaisuudistus > valtion aluehallinnon tehostaminen, yhdenmukaistaminen Vastikkeellinen työttömyystuki. Vastikkeellinen työttömyysturva ja toimeentulotuki saatava pikaisesti käyttöön. Ihmisten - erityisesti nuorten - yhteiskuntapanoksen tuhlaaminen ja siten syrjäyttäminen on lopetettava. Yritysten ja työpaikkojen voimakas kasvu erilaisilla toimenpiteillä 300 päiväisten ja muiden pitkäaikaistyöttömien tietojen (osoite ja yhteystiedot) saaminen kunnalle sekä mahdollisuus määrätä sanktioita jos kieltäytyvät työllistämistoimenpiteistä. Eli kun kunta maksaa se saa myös päättää. Nyt osa näistä on jopa antanut maistraatille määräyksen ettei kunnan KELAlta saamien listojen pohjalta heidän yhteystietojaan saa luovuttaa kunnalle ja TE-Toimisto paapoo näitä vetelyksiä. Työllistymisen edistäminen ( ei vastikkeetonta rahaa) Maltillisen palkkaratkaisun takaaminen Nuorten työttömyys aikapommin purkaminen; koulutus- ja työllistämismahdollisuuksien tosiasiallinen lisääminen tarjoamalla keskiasteen koulutusmahdollisuuksien riittävän lähellä (huomioiden, että nuoret ovat tuossa vaiheessa vuotiaita) ja oppisopimus- /työssäoppimismahdollisuuksien merkittävä lisääminen Hallinto Tuottavuutta ja tehokasta resurssien käyttöä korostava ote julkishallinnossa Byrokratian reipas perkaus tarpeettoman suunnittelun oleellinen vähentäminen, joka sektorilla, valtavamäärä erilaisia strategioita 9

10 kaavoituksessa Ely-keskuksen toimivallan oleellinen vähentäminen Suomen julkisen hallinnon ja palveluiden vision ja tavoitteiden asettaminen sekä organisoinnin selkeyttäminen. valtionhallinnon kehittäminen Aluehallinto Lapin aluehallintomalli Valinnanvapaus vastapainoksi himmeleihin. Valinnanvapaus takaa yksilölle vaikuttamismahdollisuudet suurissa, alueellisissa järjestelmissä. Aluehallintouudistuksen toteuttaminen Valtion keskushallinnon ja muiden viranomaisten toimipisteiden hajauttaminen maakuntakeskuksiin, jotta saadaan aluepoliittista elvytysvaikutusta ja puretaan pääkaupunkiseudun rakentamispaineita. Maakuntahallinnon kehittäminen Maan tasapuolinen kehittäminen (pois suuria kaupunkeja, erityisesti pääkaupunkiseutuja suosivasta kehittämisestä maan tasapuoliseen kehittämiseen...) Normien purkaminen Todellinen normien purku ja purkutyön vastuuttaminen Normipurkua palvelujen mitoittamisesta Kuntien tehtävien vähentäminen ja normien purku (x) Kuntien kokeilutoiminta ns. uusi "vapaakuntakokeilu" on käynnistettävä välittömästi - nykyisellä normitusmallilla päädytään taloudelliseen umpikujaan, missä ihmiset kärsivät ja kansantalous kärsii, on kyettävä ottamaan mallia esim. Tanskan vanhustenhoidon malleista (aktiivikodit/ohjaava ei hoitava rooli jne) Normien purku normien väljentäminen. Kuntien normien ja velvoitteiden purkaminen. Erilaisten kuntapalveluja koskevien mitoitusten ja koulutusvatimusten höllentäminen - ei ole mitään järkeä esim. siinä, että täysin liikuntakyvytön vanhus on yksin wc:llä varustetussa omassa huoneessa. Virkeä sosionomi kelpaisi lastensuojeluasioihin yhtä hyvin kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut Normipurku koskien niitä normeja, jotka tekevät yritystoiminnan aloittamisesta liian byrokraattista Yrittämiseen liittyvän eri taustoista lähtevän säädösviidakon osittainen purkaminen. Julkisen talouden tasapainottaminen realistisilla toimenpiteillä ml. normien purku Normipurku Normiohjauksen vähentäminen Kunnille säädettyjen "turhien ja typerien" normien purkaminen (esim. vanhusten palveluasumisen huoneen minimikoko) Kuntien normi- ja lakiohjauksen vähentäminen Kuntia koskevien velvoitteiden ja normien tarkastelu ja purku, jos kunnilta halutaan lisää säästöjä kuntien toimintaa koskevien normien poistaminen Normien purku ministeriötasolta lähtien Sääntely Liiallisen sääntelyn purkaminen, vapaus toimia luovasti ja kaavoista vapaasti Kuntarakennelain selvitysvelvollisuudet poistettava 10

11 Kunnallisen itsehallinnon palauttaminen perustuslain mukaiseksi ja valtion säätely pois. Vaihtoehtojen mahdollistaminen. Talous Säästöt ensin rakenteista Valtion talouden vakauttaminen/tasapainottaminen. Kuntatalouden vakauttaminen/tasapainottaminen. Tuulivoimaloiden kiinteistöverotus energialaitosveron piiriin tuulivoimapuistoina yksittäisten tuulivoimaloiden (10 MW) sijaan. Talouskasvua laajamittaisesti edistävät keskeiset toimenpiteet - laaja-alaisesti siten, että kasvua rajoittavia tekijöitä puretaan ja kasvua vauhdittavia tekijöitä edistetään/niihin panostetaan - yrittäjäkyselyssä keskeisimpinä esteinä esille nousivat sosiaalikulut, palkat (liittyvät keskeisesti ylisuojelevaan irtisanomispolitiikkaan jolta osin Tanskan malli on ollut vaihtoehtoesimerkkinä) ja byrokratiaa lisäävän lainsäädäntö Digitalisointi Kuntien palvelujen uudistaminen ja sähköistäminen (x) Digitalisoinnin edistäminen Kuntiin valtakunnallinen tietojärjestelmä + kansalaisille sähköinen tunnistus. julkisen sektorin tuottavuuden parantaminen valtakunnallisesti skaalautuvilla digitaalisilla palveluilla Koulutus Pakollisen ruotsin kielen opiskelun Koulujen ryhmäkokoon suurennnusta ja oppilashuoltoon selkeytystä; nyt kun on pienelläkin koululla oltava kolmen tasoisia oppilashuoltoryhmiä aina yksilötasosta koko koulua käsitteleviä eikä niihin kuitenkaan ole toimijoilla aikaresursseja tulla. II asteen koulutuksen linjaukset Toisen asteen koulutuksen organisointi rahoituksineen maakuntamalliksi. Homekoulut Homekoulurahaa tarvitaan Valtion avustusta homekoulujen korjauksiin Kehitystyö T&k olemassa olevat rakenteet esim. UEF:n Mekrijärven tutkimusasemalle käyttöä; bioenergia, metsän kv. tutkimus ja hankkeet ja muut tutkimushankkeet Nykypäivän elinkeinoelämän tehokkuus ja tuottavuus perustuu kaikilla toimialoilla pitkälti automaatioon ja robotisaatioon. Ulvilan kaupunki on yksi suomalaisen automaatio-osaamisen ja -teollisuuden merkittävistä keskittymistä. Pelkästään Ulvilassa toimii lähes 40 automaation toimialaan luokiteltua yritystä. Automaatio- ja robottiteollisuus tulevat olevaan tulevaisuudessa yksi työllistämisen merkittävimmistä toimialoista. Tulevaan hallitusohjelmaan pitää saada selkeä kirjaus automaatio- ja robottitoimialoista. Kehittämällä automaatioverkostoa ja sen tuomaa kilpailuetua saadaan muodostumaan yrityksiä houkutteleva vetovoimainen toimintaympäristö ja sijoittumiskohde. Automaatioverkoston yhteistyöllä ja kehittymisellä on positiivinen vaikutus myös muiden toimialojen yritysten menestymiseen. Valtion tuen avulla voidaan turvata alalle riittävät tukitoimet koulutukseen, 11

12 tutkimukseen, tuotekehitykseen sekä viennin edistämiseen. Liiketalous Sisämarkkinoiden toiminnan elvyttäminen (vientiteollisuuden ohella). Lama- ja leikkauspuheet lamaannuttavat nyt kaikki kuluttajat - myös ne, joihin lama ei ole iskenyt (suurin osa eläkeläisistä ja työssäkäyvistä). Julkisen sektorin leikkaukset pitää osata erottaa muusta talouspuheesta. edellytysten luonti kansainvälisesti kilpailukykyisille osaamisintensiivisille yrityksille ja työpaikoille Vientiteollisuuden kilpailukyvyn parantaminen kaikin käytettävissä olevin keinoin Kaivostoiminnan aloittamisen tukeminen Kansalaisten vastuu Kuntalaisten oma vastuu itsestä ja lähimmäisistä pitää nostaa takaisin keskeiseen rooliin, kun pohditaan hyvinvointiyhteiskunnan jatkotarinaa. Kansalaisten omaa vastuuta lisättävä kautta linjan Subjektiivisten oikeuksien vähentämistä: päivähoito, vammaisten matkaetuudet tulisi puolittaa, omavastuun nostaminen maksuissa ja mm. omaisuuden käyttäminen hoivansa hyväksi käänteisillä tila ja asuntokaupoilla elämän lopun lähestyessä. Yms. Muut aiheet Pelson vankilan säilyminen (noin 100 htvtä valtion työpaikkoja). Erittäin merkittävä kunnan näkökulmasta. Hossan kansallispuiston perustaminen Suomussalmelle ja nimeäminen Suomi kansallispuistoksi. ( Ympäristöasiohin enemmän huomiota Kaupunkiseutujen ja kasvukeskuskaupunkien mahdollisuudet Suomen nousussa Kuntalaisten elämänhallintaongelmat aiheuttavat käyttömenoissa kasvavan osuuden. Nyt jo 20 %. Syöminen, juominen, uni ja liikunta aiheuttaa käänteisenä tuon ilkeiden ongelmien vyyhden. Sen sijaan että painopiste olisi soten hallintomallissa, pitäisi suunnata aika ja energia sen miettimiseen, miten tuohon ongelmatiikkaan löytyy ratkaisuja. Mainitse yksi tuottavuutta parantava toimenpide, joka omassa kaupungissasi tai kunnassasi pitäisi toteuttaa kuluvalla valtuustokaudella. Sote Maakunnallisen sote-tuotantoyksikön perustaminen nykyisen lainsäädännön pohjalta. Sosiaali- ja terveystoimen kokonaisuus yhteisen johdon alle, jolloin kokonaisuutta voidaan johtaa tehokkaasti. Johdolle täysi toimivaltuus, jolloin ammattijärjestöjen ja ammattiryhmien edunvalvonta liukenee. sote-palvelujen uudistaminen Kotihoidossa työajan lisääminen asiakastyöhön enenevässä määrin. Erikoissairaanhoidon ja perusterveyskeskusten intregraatio - muut peruspalvelut ei saa sotkea SOTEEN Sairauspäivien vähentäminen mm. teknisin apuvälinein, kuten henkilöstönostimin jne 12

13 Erikoissairaanhoidon kulukehityksen parempi hallittavuus Toimiva soteratkaisu Erikoissairaanhoidon Lean-projekti toimintojen tuottavuuden merkittävästä parantamisesta ja kustannesten alentamisesta. Tehty aika paljon. Sosiaali- ja terveydenhuollon kalliiden rakenteiden muuttamisessa on potentiaalia. Joko kansallinen SOTE uudistus tai kunnille 100% päätösvalta takaisin. Nykytilanteessa ei päätösvaltaa, mutta maksajan rooli. Sote-palveluiden kehittäminen prosessilähtöisesti Normien purkaminen Joustavuutta ryhmäkokoihin (normipurku) turhat normit pois sekä valtion valvonnan vähentäminen. Byrokratian ja normien perkaus. Turhien kyselyjen, lausuntojen, ohjelmien yms. tekemisen lopettaminen Normien purku Normien väljentäminen, jolla saadaan kunnat innovoimaan. Normien purku Normipurku. Tällä hetkellä aivan liikaa kehitystä jarruttavaa säännöstelyä ja lupamenettelyä, joka sekä haittaa elinkeinojen kehitystä ja hidastaa asioiden etenemistä, että tuo sekä kunnille, että elinkeinoelämälle turhia kustannuksia. Esimerkkinä tästä mm erilaiset terveysvalvontaan liittyvät kontrollimenettelyt tai vaikkapa Ely-keskuksen maankäyttöä rajoittavat menettelyt. Pari esimerkkiä: Meillä vaihtui matkahuoltoyrittäjä, taisi olla kolmisenkymmentä lupaa, mitä muutos vaati. Kahvilayrittäjän kermaastian lämpötila käydään aika ajoin yllätystarksitamassa, ikään kuin yrittäjä ei itse ymmärtäisi tarjota kunnollista kahvikermaa, jos asiakkaansa haluaa pitää. Kunta merkitsi viitoilla kylissä olevia uimarantoja, jotta matkailijatkin löytäisivät ne ja pääsisivät nauttimaan rannoista. Seuraus oli, että tarkastaja iski ja vaatii rannan hoidolta, varusteilta ja tarkastuksilta niin kovia, että taidetaan ottaa kyltit pois. Ja miten ihmeessä jollakin Ekyn virkamiehellä on paikallisia suurempi viisaus siinä, millaisille paikoille meillä saa ja on järkevää rakentaa.... Normien perinpohjainen järkevyystarkstelu ja tarpeettomien purku säästää sekä yhteiskunnan varoja, että laittaa pyörät tehokkaammin pyörimään. Omassa päätösvallassa olevia yksilöitäviä toimenpiteitä on hankala osoittaa. Lähes kaikki tuottavuutta parantavat toimet edellyttävät kuntiin kohdistuvan sääntelyn väljentämistä ja siitä päättää valtiovalta. Sosiaalitoimen tiukkojen säädösten purkaminen Palvelut Palvelujen vapaampi kilpailu Palveluverkon tiivistäminen Kuntien palveluliikenteestä yli kunnallista (ml koulu- ja kela-kuljetukset) samlla, kun markkinaehtoinen joukkoliikennen heikkenee palvelusetelityyppinen kilpailuasetelma julkinsen ja avoimen sektorin palvelutuotantoon (soveltuvissa toiminnoissa) Palveluverkon uudistaminen koulujen osalta Vanhuspalveluiden toteuttaminen valtakunnallisten suositusten mukaisesti eli laitospainoitteisuuden ppurkaminen Palveluprosessien tehostaminen. Palveluverkkoa pitäisi karisa. Oikeastaan ainoa tapa parantaa tuottavuutta. 13

14 Prosessien kehittäminen tuotteistettujen palvelujen pohjalta. Päivähoidon täyttöasteen nostaminen 100 prosenttiin jota varten ryhmäkokorajat pois. Poikkihallinnollisten asiakasprosessien luonti ja asiakkuuksien johtaminen Prosessien läpikäynti ja palvelujen tuotteistaminen Kuntien tukipalveluiden siirto yhteiseen yhtiöön, jota valtio tukisi säännösten muutoksella. Palveluverkkojen uudistaminen lähtökohtana laadukas palvelutuotanto, irti alueellisesta (kunnan eri osien) edunvalvonnasta Hallinto Vähemmän byrokratiaa eli joustavampi päätöksenteko. Vähemmän toimielimiä. Vähemmän sääntelyä. lean menetelmällä toimintatavoilla säästöjä Kinnteistömassan pienentäminen Valitusoikeuksia koskeva lainsäädäntö erityisesti maakäyttöasioissa. Tyhjät on jo vedetty pois, seuraavana kuntarakenteisiin puuttuminen Organisaatiorakenteen tarkastelu ja uudelleen organisointi. toimivien, kilpailtujen markkinoiden parempi hyödyntäminen Poliittisen ohjausjärjestelmän perusteellinen uudistaminen: valtuusto pienemmäksi ja siirtyminen valiokuntamalliin, jossa valtuutetut muodostavat teemalliset valiokunnat, puolueveron sijaan avoimesti budjettiin määräraha puolueiden käyttöön, lautakunnat lakkautetaan, hyvän hallitustyöskentelyn periaatteet käyttöön, raju päätösvallan delegointi operatiivisissa asioissa, vähennetään turhissa palavereissa istumista, jotta ihmisillä jää enemmän aikaa tehdä varsinaisia töitään Kuntien tehtävät Kuntien tehtävien vähentäminen Kuntien tehtävien karsiminen. Ei-lakisääteisten tehtävien karsinta. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden merkittävä karsiminen ja tätä kautta tehtävien rahoitustasapainon korjaaminen. Digitalisoiminen Sähköisten toimintatapojen yleistäminen/laajentaminen kunnan palveluissa. Siis kenen toteuttaa? Hallituksen? Digitalisoinnin laajentaminen sosiaali- ja terveysaloilla. ICT-teknologian hyödyntäminen eli Rautavaara on Pohjois-Savon ykkönen ja koko valtakunnan viitonen Laajakaistan saatavuudessa 100Mega/s. Kaikki valtion pavlelut takaisin kunnantalolle uudella ict-teknologialla. Sähköisen asioinnin lisääminen Sähköisyyden lisääminen palvelutuotannossa. Sähköiset palvelut. Sähköisen asioinnin kehittäminen Prosessien kehittäminen ja sähköisten käytäntöjen hyödyntäminen Sähköinen asianhallinta, kokousjärjestelmä ja verkkokokous -järjestelmä ICT:n käytön tehostaminen Henkilöstö / työelämä Kaikki henkilöstömitoitukseen liittyvistä normeista tulisi luopua Toimenkuvien muuttaminen 14

15 Samalla henkilökunnan määrällä pitäisi voida aikaansaada enemmän. Jos ryhmäkokomääräyksissä olisi joustoa nykyistä enemmän tämä voisi olla mahdollista. Työvoiman joustojen lisääminen Henkilöstön jaksamiseen kiinnitettävä huomiota Irtisanomisoikeus huomattavasti helpommaksi koska jotkut työntekijät katsovat, että heillä on lähinnä oikeuksia työnantajaan nähden. Amerikan malliin vaikka. Kuntaliitosten 5 vuoden palvelussuhdeturva pois tai ainakin lyhyemmäksi, esim. 3 vuoteen. Tämän lisäksi yleisesti ottaen tulee olla kiristämättä henkilöstövaatimuksia nykyisestä. Lisää päätösvaltaa paikalliseen sopimiseen (virka- ja työehtosopimukset) Koulujärjestelmä Yhtenäiskouluratkaisun hyödyntäminen täysimääräisesti. Vähenevän oppilasmäärän mukaan olisi voitava tehdä opetustoimen palvelut ja henkilöstömitoitus. Nyt on vallalla täysi tuhlaus, jossa opettajien edunvalvonta on ykkösasia, joka aina saadaan naamioitua oppilaiden vanhemmille oppilaiden eduksi, mistä ei ensinkään ole kysymys. Yhteinäsikoulu: Kaksi n. 12 km:n päässä kk:n keskustasta olevaa kyläkoulua omine erityisopetuksineen kiinni ( oppilasta). Kahden kyläkoulun lakkauttaminen ja yhteen alakouluun siirtyminen. Yläkouluverkon rationalisointi (nyt 4, poliittisesti mahdotonta) - palveluverkon tehostaminen (kouluverkko) Muut aiheet Ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen Mustan kiven jalostuksen laajennus ja kv. yhteydet Toteutamme koko ajan toimintamme tarkastelua tavoitteena entistä taloudellisempi tapa tuottaa palveluita. Rakentaminen ja rakennuttaminen yhteen koko kaupunkikonsernissa 15