Koulualan pohjoismaisen yhteistyön kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koulualan pohjoismaisen yhteistyön kehittäminen"

Transkriptio

1 MARKKU LINNA Koulualan pohjoismaisen yhteistyön kehittäminen Selvitys 2011

2 KOULUALAN POHJOISMAISEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN Selvitys Markku Linna

3 2 Kannen graafi nen suunnittelu Satu Salmivalli ISBN (painettu) ISBN (pdf)

4 Sisällysluettelo 1. Johdanto ja keskeiset ehdotukset Johdanto Keskeiset ehdotukset 5 2. Pohjoismaisen kouluyhteistyön nykytila Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus CIMOn toimiala Pohjola Norden ry Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto Svenska nu Muut pohjoismaiset rahastot Svenska kulturfonden Pohjoismaiden Suomen instituutti Nifi n Suomen Tukholman instituutti Svenska Finlands folkting Pohjoismaiden ministerineuvosto Arvio pohjoismaisen kouluyhteistyön nykytilasta Kehittämisehdotukset Tavoitteet ja ohjaus Yhteistyömuodot Vastavuoroisuus Yhteistyön organisointi, tiedotus ja rahoitus Seuranta 21 3

5 1. Johdanto ja keskeiset ehdotukset 1.1. Johdanto 4 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO antoi allekirjoittaneen tehtäväksi selvittää pohjoismaisen kouluyhteistyön (peruskoulut, lukiot ja ammatilliset oppilaitokset) kokonaisuutta Suomessa. Selvityksen tavoitteena oli muodostaa nykyistä selkeämpi kokonaiskuva nykytilanteesta sekä pohtia mahdollisuuksia kehittää toimijoiden välistä työnjakoa ja yhteistyötä. Tehtävänä on erityisesti ollut: - Tehdä nykytilan kuvaus (toimijat, resurssit, toimintamuodot ja tavoitteet) - Kartoittaa olemassa olevista selvityksistä, raporteista ja haastatteluin koulujen eri ryhmien tarpeita ja kokemuksia liittyen pohjoismaiseen kouluyhteistyöhön ja liikkuvuuteen - Kartoittaa yhteistyön ja työnjaon kehittämisen mahdollisuuksia ja esteitä - Tehdä esityksiä konkreettisista kehittämistoimista vaikuttavuuden lisäämiseksi - Mahdollisuuksien mukaan käynnistää dialogi ruotsalaisten vastaavien tahojen kanssa, ja tarpeen mukaan olla yhteydessä muihin vastaaviin pohjoismaisiin tahoihin tavoitteena yhteistyön vastavuoroisuuden lisääminen. Raportin tuli olla valmis viimeistään Selvitystyön aikana olen tehnyt nelisenkymmentä haastattelua sekä tutustunut eri organisaatioiden asiakirjoihin ja pohjoismaista koulualan yhteistyötä koskeviin selvityksiin ja raportteihin. Selvitys ei ole siis koskenut Pohjoismaiden välistä korkeakoulutason yhteistyötä eikä tieteellistä yhteistyötä, joiden kannalta tietenkin koulualan yhteistyöllä on merkitystä. Selvitys painottuu jossain määrin Suomen ja Ruotsin välisiin suhteisiin, koska niillä on erityinen merkitys myös koulualalla Suomen kansainvälisissä suhteissa. Selvitystyössä on ansiokkaasti avustanut vastaava asiantuntija Nina Eskola CIMOsta. Selvitystyössä on käynyt ilmi, että tietoja koulualan yhteistyön laajuudesta ja kustannuksista ei tilastotietoja ole saatavissa riittävästi ja yhtenäisesti, mistä syystä tässä esitetyt luvut ovat vain suuntaa antavia. Pohjoismaisella kouluyhteistyöllä on kiinteä yhteys myös siihen, miten ruotsin kieltä Suomessa osataan ja miten sitä kouluissa opetetaan. Pohjoismaisella kouluyhteistyöllä on osaltaan mahdollisuus myös lisätä kiinnostusta ruotsin kielen opiskelua kohtaan, ja toisaalta hyvin järjestetty ja hoidettu ruotsin kielen opetus lisää myös kiinnostusta Pohjoismaita ja pohjoismaista yhteistyötä kohtaan. Myös Ruotsin ja ruotsinkielisen kulttuurin esittely suomalaisissa kouluissa on tärkeää ruotsin kielen opiskeluun innostamiseksi. Selvitystyön aikana on lähtökohtana pidetty pohjoismaista yhteistyötä ja sen hyödyntämistä varsinaista kouluyhteistyötä laajemminkin. Pohjoismaiden yhteiskuntien samankaltaisuus antaa mahdollisuuden yhteisten kokemuksien vertailuun ja niiden pohjalta tapahtuvaan kehitystyöhön muun muassa koulutussektorilla. Koulutuspolitiikkaa koskevaan tutkimusyhteistyöhön Pohjoismaiden läheisyys ja samankaltaisuus antaa hyvät mahdollisuudet. Pohjoismaiden esiintyminen yhtenä kokonaisuutena myös ulospäin on hyvin perusteltua ja parantaa Suomen näkyvyyttä oikeassa viitekehyksessä.

6 1.2. Keskeiset ehdotukset Pohjoismainen kouluyhteistyö näyttää selvityksen valossa toimivan kohtuullisen hyvin. Suomalaiset koulut ovat mm. menestyneet hyvin Nordplus Junior -ohjelman hauissa. Suuriin muutoksiin nykyisissä menettelyissä ei siten ole tarvetta. Kehittämisehdotukset liittyvät ensisijassa toimintojen koordinointiin, tiedotukseen ja joustavoittamiseen. Raportissa (luku 4) todetaan ja ehdotetaan mm. että: - pohjoismainen koulualan yhteistyö on ollut tuloksellista ja edistänyt pohjoismaista yhteenkuuluvaisuutta - pohjoismaista koulualan yhteistyötä tuetaan edelleen - opetus- ja kulttuuriministeriö määrittelee pohjoismaisen yhteistyön tavoitteet - pohjoismaista kouluyhteistyötä tukevat tahot tiivistävät yhteistyötään - yhteistyötä koskevaa tiedotusta hoidetaan yhdessä - tietotekniikan käyttöä yhteistyössä lisätään merkittävästi - Suomen ja Ruotsin ministeriöiden välistä yhteistyötä tiivistetään - Nordplus Junior -ohjelmaa käytetään tehostetusti hyväksi ja määräyksiä joustavoitetaan - laaditaan seurantajärjestelmä EU-ohjelmien käytöstä pohjoismaiseen yhteistyöhön - ruotsalaisten kiinnostuksen lisäämiseksi ryhdytään toimenpiteisiin 2. Pohjoismaisen kouluyhteistyön nykytila 2.1. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus Opetus- ja kulttuuriministeriö ei suoranaisesti hoida pohjoismaiseen kouluyhteistyöhön liittyviä kysymyksiä, mutta ministeriö voi edistää pohjoismaista kouluyhteistyötä mm. rahoituksella sekä asettamalla tulosohjauksessaan tavoitteet ja prioriteetit yhteistyölle sekä Opetushallitukselle että CIMOlle. Ministeriöllä on edustus Pohjoismaiden ministerineuvostossa (MR-U), opetus- ja tiedeyhteistyön virkamieskomiteassa (ÄK-U) ja kouluyhteistyön johtoryhmässä (NSS). Näiden kautta ministeriö voi vaikuttaa mm. Nordplus-ohjelmien sisältöön ja rahoitukseen sekä painottaa muutoin kouluyhteistyötä pohjoismaisen yhteistyön perustana. Myös lasten ja nuorten kulttuurialan yhteistyöelimillä (MR-K ja ÄK-K) on merkitystä koulualan yhteistyön kannalta. Ministeriö on myös rahoittanut Opetushallituksen ja CIMOn kautta pohjoismaiseen kouluyhteistyöhön liittyviä hankkeita. Opetus- ja kulttuuriministeriön kahdenvälinen koulutusalan yhteistyö on luonnollisista syistä painottunut lähinnä yhteistyöhön Ruotsin kanssa. Opetusministereiden tapaamiset ovat olleet keskeinen ministeritason yhteistyömuoto. Tätä varten oli vuoteen 2008 saakka olemassa suomalais-ruotsalainen koulutusneuvosto, jonka työ varsinkin alkuvuosina painottui lähinnä ruotsinsuomalaisten koulutuskysymyksiin, mutta myöhemmin tarkoituksena oli myös laajemmin käsitellä maiden välisen koulutusyhteistyön kehittämistä. Toiminta kuitenkin vähitellen hiipui. Koulutusneuvoston sihteerinä toimi Suomen Tukholman-instituutin koulutussihteeri, jonka kustannukset 5

7 opetusministeriö maksoi. Koulutussihteeri toimii instituutissa edelleen ministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osaston myöntämän määrärahan turvin. Nykyisin ministeriöiden välinen yhteistyö on painottunut korkeakoulukysymyksiin. Opettajankoulutuksen yhteistyötä varten on yhteistyöryhmä. Opetushallituksella on keskeinen rooli opetussuunnitelmien perusteiden valmistelussa. Tässä työssä voidaan vaikuttaa siihen, miten ruotsin kielen opetusta kouluissa opetetaan ja miten sitä tuetaan. Myös opettajien täydennyskoulutuksella on tässä merkitystä. Opetushallitus voi myös tarvittaessa ohjeistaa kouluja pohjoismaisen yhteistyön asioissa. Opetushallitus on rahoittanut pohjoismaiseen kouluyhteistyöhön ja ruotsin kielen asemaan liittyviä hankkeita. Viimeisimmistä mainittakoon ns. TOKI-hanke (Toisen kotimaisen kielen innostamishanke), jolla pyrittiin selvittämään peruskoululaisten ja lukiolaisten motivaatiota ruotsin ja suomen kielen opiskeluun ja lisäämään kiinnostusta. Havaittiin mm., että peruskoululaisten kiinnostus ruotsinkielen opiskelua kohtaan oli vähentynyt, mutta lukiolaisten osalta lisääntynyt. Opetushallituksella on säännöllisiä tapaamisia erityisesti Ruotsin Skolverketin kanssa. Hyvä esimerkki tietotekniikan hyväksikäytöstä koulujen kansainvälisessä yhteistyössä on etwinning hanke. etwinning on Eurooppalaisen kouluverkon koordinoima verkkopohjainen hanke eurooppalaisten koulujen yhteistyön tiivistämiseksi ja verkossa tapahtuvan opetuksen kehittämiseksi. Mukana on eurooppalaista oppilaitosta. Suomessa sitä toteuttaa ja koordinoi Opetushallitus. etwinning-ohjelmassa ovat tärkeitä yhteiset kontaktiseminaarit, joihin kukin maa kutsuu joukon opettajia tapaamaan, kouluttamaan ja suunnittelemaan yhteisiä etwinning-projekteja. Ruotsissa, usein yhteistyössä suomalaisten kanssa valmistettuja etwinning-materiaaleja käytetään Suomessa erityisesti ruotsinkielisissä kouluissa. Eurooppalaisten kokousten yhteydessä pidetään aina myös pohjoismaisia tapaamisia CIMOn toimiala 6 CIMO on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimiva kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio. CIMOn tehtävänä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä koulutuksen, työelämän ja kulttuurin alueilla sekä nuorison keskuudessa. CIMO toteuttaa vaihto-, harjoittelu- ja apurahaohjelmia ja vastaa Euroopan unionin koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta ja tiedottamisesta. CIMO edistää myös Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa. Nordplus-ohjelmat. Pohjoismaisen yhteistyön kannalta on keskeistä, että CIMO hallinnoi Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamia Norplus-ohjelmia. Norplus-puiteohjelma koostuu Nordplus Junior-, Nordplus Korkeakoulutus-, Nordplus Aikuiskoulutus-, Nordplus Horisontal- sekä Nordplus Kieli- ja kulttuuri -ohjelmista. Puiteohjelman tavoitteena on edistää pohjoismaisten kielten osaamista ja pohjoismaista kulttuuria sekä keskinäistä kulttuurista ja kielellistä ymmärrystä Pohjoismaissa ja myös Baltiassa. Tavoitteena on myös kehittää pohjoismaista koulualan yhteistyötä ja luoda puitteet pohjoismais-balttilaiselle koulutusalueelle. Nordplus Junior. Pohjoismaisen kouluyhteistyön kannalta tärkein Nordplus-ohjelmista on Nordplus Junior. Se on Pohjoismaiden ja myös Pohjoismaiden ja Baltian välistä oppilas- ja opet-

8 tajavaihtoa sekä oppilaitosten välistä yhteistyötä tukeva ohjelma. Norplus Juniorin ohjelmamaat ovat Pohjoismaat, pohjoismaiset itsehallintoalueet sekä Baltian maat. Ohjelmaan voivat osallistua esi- ja peruskoulut, lukiot, ammatilliset oppilaitokset sekä oppisopimuskoulutusta järjestävät oppilaitokset. Yhteistyö voi olla kahden tai useamman oppilaitoksen välistä. Nordplus Junior tukee liikkuvuustoimintoja, verkostotoimintoja ja hanketoimintoja. Liikkuvuustoimintoja voivat olla luokkien välinen vaihto, oppilasvaihto ja harjoittelu, opettajien ja muun henkilökunnan vaihto sekä valmistelevat vierailut. Verkostotoimintoja voivat olla verkoston käynnistäminen ja kehittämiseen liittyvät suunnittelukokoukset sekä verkostosta tiedottaminen ja tulosten levittäminen. Hanketoimintoja voivat olla hankkeen aloittamiseen ja kehittämiseen liittyvät kokoukset sekä erilaiset kehittämishankkeet, joiden tarkoituksena on parantaa opetusta ja opetusmenetelmiä. Liikkuvuusyhteistyöhankkeet edellyttävät että hankkeessa on mukana vähintään kaksi partneria kahdesta maasta. Oppilaille myönnetään avustusta ainoastaan matkoihin. Opettajat ja muu henkilökunta voivat saada avustusta myös oleskelukustannuksiin. Hankeyhteistyössä edellytetään 50 prosentin omarahoitusosuutta. Liikkuvuushankkeiden ja kehityshankkeiden hakemiselle ja toteutukselle on lisäksi erilaisia muita reunaehtoja ja määräyksiä. Norplus Junior -ohjelman vuosibudjetti on noin 2,1 miljoona euroa. Vuonna 2010 tukea myönnettiin kaikkiaan 150 hankkeelle. Suomi on ollut varsin aktiivinen osallistuja. Vuonna 2010 ohjelmaan osallistui 73 suomalaista oppilaitosta: 2 esikoulua, 19 peruskoulua, 21 lukiota ja 31 ammatillista oppilaitosta. Vuositasolla hankkeissa liikkuu eri Pohjoismaista ja Baltiasta kaikkiaan lähes 4000 oppilasta ja opettajaa. Vuodelta 2009 saatavissa olevien tietojen mukaan Suomesta lähti muihin Pohjoismaihin ja Baltiaan kaikkiaan 586 oppilasta ja opettajaa, joista 237 Ruotsiin, 21 Tanskaan, 49 Norjaan ja 57 Islantiin. Suomeen tuli samana vuonna yhteensä 613 oppilasta ja opettajaa, joista 264 Ruotsista, 45 Tanskasta, 24 Norjasta ja 22 Islannista. Nordplus Kieli ja Kulttuuri -ohjelman tavoitteena on vahvistaa erityisesti naapurikielten ymmärrystä sekä lisätä kiinnostusta, tietoa ja ymmärrystä pohjoismaisista kielistä, kulttuureista ja yhteiskunnista. Osallistujamaita ovat Pohjoismaat, itsehallintoalueet ja saamelainen kielialue. Ohjelma jakautuu liikkuvuusosioon ja kieliosioon. Liikkuvuusosioon käytetään 30 prosenttia ohjelman resursseista. Liikkuvuusosiossa tuetaan opetuksen ja oppimisen kehittämistä, luokkien vaihtoa sekä opettajien ja henkilökunnan vaihtoa. Luokkavaihtoihin osallistui vuonna 2010 Suomesta ja Ahvenanmaalta yhteensä 10 koulua ja kielihankkeisiin 12 eri organisaatiota. Kokonaisuudessaan ohjelmasta tuettiin 54 hanketta noin miljoonalla eurolla. Suomesta koordinoiduille liikkuvuushankkeille myönnettiin vuonna 2010 yhteensä 68 apurahaa oppilaille ja 17 opettajille; näistä 48 yhteistyöhön Ruotsin kanssa, 26 Islannin ja 11 Norjan kanssa. Nordplus-ohjelman budjetti vuodelle 2010 oli euroa, josta Nordplus Juniorin osuus oli euroa ja Nordplus kieli ja kulttuuri -ohjelman euroa. Suomesta koordinoitujen hankkeiden osuus Nordplus Junior -ohjelmasta on vuositasolla ollut noin euroa ja kieli ja kulttuuri ohjelmasta tuki on vaihdellut ja euron välillä. Euroopan unionin ohjelmat. CIMO:n tehtävänä on myös vastata Euroopan unionin koulutusohjelmien hallinnosta ja toimeenpanosta Suomessa. CIMO vastaa siis EU:n Elinikäisen oppi- 7

9 8 misen ohjelmasta, johon kuuluvat mm. Comenius- ja Leonardo da Vinci -ohjelmat. Comenius-ohjelma. Comenius ohjelman avulla tuetaan eurooppalaisten koulujen yhteistyötä ja niiden välistä oppilas- ja henkilökuntavaihtoa. Se on suunnattu yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen parissa toimiville organisaatioille. Siten siihen voivat Suomesta osallistua päiväkodit ja esikoulut, peruskoulut ja lukiot sekä ammatilliset oppilaitokset. Comenius-ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia on käytetty hyväksi myös yhteistyössä Pohjoismaiden kesken. Comenius-ohjelman koulujen välisiin hankkeisiin myönnettiin Suomessa vuosina tukea yhteensä 490 hankkeelle, joista 107:ssä eli noin 22 prosentissa oli mukana pohjoismaisia partnereita. Monenvälisillä hankkeilla on keskimäärin 2 3 kokousta vuodessa, ja partnereita yhdessä hankkeessa on keskimäärin 4 5. Pyrkimyksenä yleensä on, että kahden vuoden aikana käytäisiin ainakin kerran kussakin maassa. Koulujen välisiä hankkeita tuettiin vuosina kaikkiaan noin 7,6 miljoonalla eurolla ja noin henkilöä liikkui Comenius-ohjelman eri toiminnoissa näinä vuosina. Comenius-ohjelmasta Suomen osuus niistä hankkeista, joissa muita Pohjoismaita on ollut mukana, on vuositasolla ollut noin euroa. Leonardo da Vinci -ohjelma. Leonardo da Vinci -ohjelman kautta tuetaan projekteja, joiden tavoitteena on kehittää ammatillista koulutusta ja ammatillisten oppilaitosten eurooppalaista yhteistyötä. Siihen voivat osallistua kaikki ammatillisen koulutuksen kanssa tekemisissä olevat organisaatiot. Leonardo-ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia on käytetty hyväksi myös pohjoismaisessa yhteistyössä. Vuosina myönnettiin Leonardo-ohjelman liikkuvuushankkeisiin kaikkiaan 6554 apurahaa, joista noin 10 prosenttia eli 646 suuntautui Pohjoismaihin. Leonardo-ohjelmasta tuettiin vuosina yhteensä 97 kumppanuushanketta, joista noin neljänneksessä eli 24:ssä oli mukana pohjoismaisia partnereita. Leonardo-ohjelman tukea innovaatioiden siirtohankkeisiin myönnettiin vuosina yhteensä 23 hankkeelle, joista noin neljänneksessä eli kuudessa oli mukana pohjoismaisia partnereita. Poikittaisohjelma. Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelma on tarkoitettu kaikille Elinikäisen oppimisen ohjelman kohderyhmille. Tavoitteena on edistää eurooppalaista yhteistyötä, joka kattaa vähintään kaksi ohjelman kohderyhmää. Ohjelmassa on neljä toimintoa, jotka koskevat yhteistyötä ja innovointia, kielten oppimista, tieto- ja viestintätekniikkaa sekä tuotteiden levittämistä ja hyödyntämistä. Ohjelmaan kuuluvat opintovierailut sisältävät mm. eurooppalaisten rehtoreiden yhteistapaamisia. EU-ohjelmia hallinnoivat kansalliset toimistot Pohjoismaissa ja Baltiassa harjoittavat keskenään myös yhteistyötä, jonka tarkoituksena on tietojen välittäminen ja hyvien käytäntöjen vaihto. CIMOn tieto- ja neuvontapalvelut auttavat kansainvälistymismahdollisuuksien kartoittamisessa ja opastavat tiedonhankinnassa. Neuvontapalvelut ohjaavat nuoria, useimmiten lukiolaisia, korkeakouluopiskeluun Pohjoismaissa. CIMOn nuorille suunnatussa verkkopalvelussa www. maailmalle.net on muun muassa opas Suuntana Ruotsi. Tieto ja neuvontapalveluissa tehdään yhteistyötä Pohjola-Nordenin ja Haloo Pohjolan kanssa. CIMOlla on kaikissa aluehallintovirastoissa alueelliset tiedottajat, joiden tehtävän on informoida ja avustaa kouluja Nordplus- ja Comenius-ohjelmien hyödyntämisessä. Liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa. CIMO on tuottanut erillisen raportin liikkuvuudesta ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2010 (Siru Korkala, 2011). Raportin mukaan Suomesta lähti ulkomaille vuonna 2010 yhteensä 5491 opiskelijaa ja 1935 opettajaa tai muuta

10 henkilökuntaan kuuluvaa. Vastaavasti Suomeen tuli 2749 opiskelijaa ja 2113 opettajaa tai muuta henkilökuntaan kuuluvaa. Eniten ulkomaiseen vaihtoon osallistui opiskelijoita sosiaali- ja terveysalalta sekä hotelli- ja ravintola-alalta. Valtaosa vaihdosta suuntautui Eurooppaan, ja sieltä saapui myös valtaosa ulkomaisista opiskelijoista. Vuonna 2010 ulkomaanjaksolle Pohjoismaihin lähti ammatillisesta koulutuksesta yhteensä 1084 opiskelijaa (Ruotsi 886, Norja 90, Tanska 76 ja Islanti 32) eli viidesosa lähtijöistä. Suomeen saapui muista Pohjoismaista 334 opiskelijaa (Ruotsi 140, Norja 94, Tanska 54 ja Islanti 46) eli 12 prosenttia saapuneista Pohjola-Norden ry Pohjola-Norden ry on vuonna 1924 perustettu kansalaisjärjestö, jonka päätehtävänä on pohjoismaisen yhteistyön kehittäminen. Pohjola-Norden ry toimii tiiviissä yhteistyössä muiden Pohjoismaiden Norden-yhdistysten kanssa. Pohjola-Nordenilla on laajaa koulualan yhteistyötä muiden Pohjoismaiden, erityisesti Ruotsin kanssa. Seuraavassa kuvaus Pohjola Nordenin koulutoimintaan liittyvistä toimintamuodoista vuodelta Pohjoismaiset opettajastipendit. Opettajastipendejä myönnettiin 16 opettajalle, jotka vierailivat viikon tai kahden viikon ajan toisessa Pohjoismaassa tutustumassa kouluihin ja opetukseen. Opettajien kurssistipendit ja ystäväkuntien välinen opettajanvaihto. Opettajien ja kouluhallintovirkamiesten kurssistipendejä toisessa Pohjoismaassa järjestettävälle kurssille osallistumista varten myönnettiin 31. Lisäksi myönnettiin kaksi stipendiä opettajaryhmälle ja ystäväkuntien väliseen vaihtoon osallistui kaksi opettajaa. Opettajankoulutuslaitosten opiskelijoiden stipendit. Matka-avustuksia opettajankoulutuslaitosten opiskelijoille myönnettiin neljälle opiskelijalle ja kolmelle ryhmälle. Tulevien ruotsinopettajien opintomatka. Yliopistojen tuleville ruotsinkielen opettajille järjestettiin opintomatka Uppsalaan ja Tukholmaan. Osanottajia oli 11. Ruotsin stipendiaatit. Kaksi ruotsinstipendiaattimatkaa järjestettiin suomenkielisille lukiolaisille. Osanottajia oli 35. Ohjelmat olivat ruotsinkielisiä ja niihin sisältyi käytännön kieliharjoittelua, opintokäyntejä, tutustumista kulttuurikohteisiin sekä kouluvierailu. Myös ruotsinkielisille lukiolaisille järjestettiin vierailu, johon osallistui 15 lukiolaista. Jaksostipendiaatit. Suomenkielisistä lukioista 16 lukiolaista opiskeli parin viikon ajan ruotsalaisessa lukiossa ja asuivat ruotsalaisissa perheissä. Ammattioppilaitosten ja korkeakoulujen opiskelijoiden opintomatkat. Matka-apuraha myönnettiin seitsemälletoista ammattikoulujen/korkeakoulujen opiskelijaryhmälle. 269 oppilasta ja 32 opettajaa osallistui. Ammattioppilaitosten ja korkeakoulujen opiskelijoiden stipendit työssä oppimista varten. Toisessa Pohjoismaassa suoritettavaa työssäoppimisjaksoa varten myönnettiin matka-apuraha 13 opiskelijalle. Kansanopistojen opettajien ja oppilasryhmien stipendit. Matka-apuraha pohjoismaista opintomatkaa varten myönnettiin 6 oppilasryhmälle ja 6 oppilaalle. Oppilasvaihdot ja leirikoulut. Oppilasvaihto- ja leirikoulumatkoja varten on tukea saanut 6 ryhmää Tanskaan, 3 ryhmää Islantiin, 5 ryhmää Norjaan, 1 ryhmä Ahvenanmaalle ja 36 ryhmää Ruotsiin. Yhteensä 796 oppilasta ja 80 opettajaa osallistui. 9

11 Oppilas- ja opettajaryhmät Suomeen. Suomeen saapuneiden pohjoismaisten oppilas- ja opettajaryhmien isäntäkouluja on tuettu vierailuohjelman toteuttamisessa. Tukea on saanut 7 koulua. Matkalehtorit. Kolme matkalehtoria vieraili vuoden aikana yhteensä 28 koulussa. Oppimateriaalit, palkintokirjat ja tiedotus. Pohjoismaiden historia ennen oppimateriaali julkaistaan vuonna 2011 Pohjola-Nordenin verkkosivuilla. Tiedotustilaisuuksia on järjestetty opettajille. Niihin on osallistunut 68 opettajaa. Kaikille suomenkielisille yläkouluille ja lukioille on lähetetty ruotsinkieliset palkintokirjat, yhteensä 2700 kpl. Ystäväluokkaprojekti. Föreningen Norden i Sverige koordinoi pohjoismaista ystäväluokka projektia mm. etsimällä halukkaille luokille sopivaa kumppania toisesta Pohjoismaasta ystäväluokaksi. Pohjola-Nordenilla on 150 paikallisyhdistystä, jotka paikallisesti antavat tietoa Pohjoismaista ja monin tavoin edistävät pohjoismaista yhteistyötä. Edellä kuvattuun koulualan yhteistyöhön Pohjola-Nordenilla oli vuonna 2010 käytettävissä CIMOn myöntämiä varoja euroa. Vuodelle 2011 on käytettävissä samansuuruinen määräraha. CIMO on myöntäessään määrärahan todennut, että toiminnan kohderyhminä tulee olla esikoulut, peruskoulut, lukiot, harjoittelukoulut, ammatilliset oppilaitokset ja opettajankoulutuslaitokset, lisäksi myös ammattikorkeakoulut ja aikuiskoulutusorganisaatiot. Pohjola Norden on pyrkinyt suunnittelemaan ohjelmansa niin, etteivät ne olisi päällekkäisiä muiden ohjelmien kanssa vaan täydentäisivät niitä. Pohjola-Norden hallinnoi myös Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamaa neuvontapalvelua Haloo Pohjolaa, joka on tarkoitettu Pohjoismaiden välillä liikkuville henkilöille. Palvelu antaa tietoja mm. opiskelu- ja työmahdollisuuksista Pohjoismaissa. Pohjola Nordenin nettisivuilta löytyy muutoinkin paljon pohjoismaista tietoa Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus on yleishyödyllinen organisaatio, joka on vuodesta 1975 lukien edistänyt eri tavoin Suomen ja Ruotsin välistä yhteistyötä. Hanasaaren kulttuurikeskuksen päämiehenä on Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto. Hanasaaren kulttuurikeskuksen vuosiksi hyväksytyn strategian mukaan näinä vuosina on tarkoitus panostaa erityisesti: - uusista suomalais-ruotsalaisen yhteistyön toimijoista muodostuvan kestävän verkoston luomiseen - suomalais-ruotsalaisen tiedonvaihdon edistämiseen koulutuksen, tutkimuksen ja opetuksen aloilla - kulttuurialan kontaktien, vuoropuhelun ja yhteistyön aktivoimiseen Suomessa ja Ruotsissa - tulevaisuuskysymysten esiin nostamiseen hyvinvoinnin ja yhteiskuntakehityksen aloilla. 10 Hanasaaren toiminta jakaantuu tämän selvityksen kannalta kolmeen erilliseen osioon: Hanasaaren omaan ohjelmatoimintaan, Hanasaaren koordinoimaan Svenska Nu -hankkeeseen ja Hanasaaren hallinnoimiin pohjoismaisiin rahastoihin. Hanasaaren oman ohjelmatoiminnan tavoitteena on lisätä molemminpuolista Ruotsin ja Suomen tuntemusta, vahvistaa yhteyksiä maiden välillä ja synnyttää uteliaisuutta Ruotsin yhteiskuntaa ja kulttuurielämää kohtaan. Tavoitteitaan Hanasaari toteuttaa järjestämällä seminaareja, esitel-

12 mätilaisuuksia, erilaisia kursseja ja tapaamisia sekä näyttelyitä. Yksi Hanasaaren kulttuurikeskuksen ajankohtaisia hankkeita on Suomen ja Ruotsin välinen korkeakouluhanke. Tätä varten toimii korkeakouluyhteistyön ohjausryhmä, jossa on ministeriöiden ja korkeakoulujen edustus. Korkeakouluhankkeessa on myös peruskoulutuksen ja lukioasteen opetuksen ja johtamisen kehittämiseen liittyviä osia. Yksi hankkeen pääteemoista on koulun kehittäminen ja opettajien jatkokoulutus. Hankkeen muut pääteemat ovat koulutuspoliittinen keskustelu sekä opiskelija- ja opettajavaihto. Hanasaaressa pohjoismaalaisille järjestetyille suomen kielen ja kulttuurin kursseille osallistui vuonna 2010 yhteensä 70 henkilöä, ja korkeakouluhankkeen eri tilaisuuksiin yhteensä noin 1000 henkilöä Suomalais ruotsalainen kulttuurirahasto Rahaston tarkoituksena on edistää Suomen ja Ruotsin välisiä kulttuurisuhteita tukemalla pyrkimyksiä lisätä toisen maan kulttuurin, elinkeinoelämän ja kansan tuntemusta sekä maiden välisten yhteyksien vahvistamista. Rahasto jakaa projektiapurahoja ja oleskelustipendejä. Rahasto myöntää tukea Suomen ja Ruotsin väliseen yhteistyöhön monipuolisesti eri kulttuurin aloille, tieteelliseen tutkimukseen, kielitaitoa parantaviin hankkeisiin sekä nuorten ja koulujen hankkeisiin. Rahaston vuosiksi hyväksytyn strategian mukaan priorisoituja alueita ovat: kielet, koulutoiminta, korkeakoulut ja tutkimus, nuorisotoiminta, yhteiskunta- ja kulttuuripolitiikka sekä teatteriyhteistyö. Vuonna 2010 rahaston Suomen jaosto myönsi apurahoja kaikkiaan euroa ja kouluyhteistyöhön liittyviä apurahoja Suomessa seuraavasti: yleisiä apurahoja 36 kappaletta, johon sisältyy 28 apurahaa leirikoulutoimintaan Ruotsissa, sekä vierailuapurahoja lähinnä opettajille 42 kappaletta. Kulttuurirahasto on osana oleskeluapurahojen myöntämistä järjestänyt ruotsinopettajille räätälöidyn kurssiohjelman vuosina 2009 ja 2010 Tukholmassa. Rahaston ruotsalainen jaosto on vuonna 2011 toistaiseksi myöntänyt vain yhden apurahan opettajille ja yhden oppilasryhmälle. Hakijoitakaan ei ole ollut enempää. Tandem on suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston itsenäinen projektitoimisto, joka toimii Ruotsissa. Tandemin tavoitteena on merkkivuoden tulosten ja kokemusten pohjalta lisätä kiinnostusta Suomen ja Ruotsin välisiä suhteita ja yhteistyötä kohtaan. Tandemin toimintakausi on suunniteltu vuosiksi Tandemin toimintaan kuuluu mm. nuorten suomalaisten ja ruotsalaisten johtajien koulutusohjelma, ruotsalaisten ja suomalaisten ajatushautomoiden välinen yhteistyö sekä bilateraalinen sähköinen tietopankki. Tandem valmistelee myös Ruotsissa toimivaa Finska nu -hanketta Svenska nu Svenska nu on Ruotsin ja Suomen valtioiden, Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston ja useiden säätiöiden tukema hanke, jonka tarkoituksena on välittää suomenkielisille oppilaille kohtaamisia ruotsinkielisen kulttuurin kanssa ja kannustaa nuoria käyttämään ruotsinkieltä. Hanke pyrkii osoittamaan, että ruotsin kielen taidosta on iloa ja hyötyä sekä antamaan suomalaisille opettajille 11

13 tietoa ja osaamista Ruotsin kulttuurista. Vuoden 2010 aikana hankkeella on ollut kontaktia, joista kontaktia suoraan oppilaisiin. Täydennyskoulutustilaisuuksia opettajille on järjestetty siten, että niihin osallistui vuonna 2010 noin 1260 opettajaa. Svenska nu tiedottaa myös niistä tukimuodoista, joita pohjoismaiseen kouluyhteistyöhön on saatavissa. Svenska nu -hankkeen toiminta parantaa osaltaan myös mahdollisuuksia ja kiinnostusta pohjoismaiseen yhteistyöhön Muut pohjoismaiset rahastot Hanasaaren kulttuurikeskus hallinnoi myös Suomen ja Islannin, Suomen ja Norjan sekä Suomen ja Tanskan kulttuurirahastoja. Näiden rahastojen tuki koulualan yhteistyölle on ollut vähäisempää kuin ruotsalais-suomalaisen rahaston, mutta merkittävää kuitenkin. Vuonna 2010 myönsi islantilais-suomalainen rahasto 50:lle suomalaiselle ruotsin kielen opettajalle opintomatka-apurahan Islantiin ja myös apurahan islantilaisille opettajille Suomeen. Tanskalais-suomalainen rahasto myönsi vuonna 2010 viitisentoista apurahaa suomalaisille opintomatkoille Tanskaan ja tanskalaisille Suomeen. Monet apurahoista olivat suomalaisille leirikoululaisille. Norjalais-suomalaisen rahaston apurahat (13) vuonna 2010 kohdistuivat enimmäkseen korkeakouluopintoihin Svenska kulturfonden 12 Svenska kulturfondenin tavoitteena on tukea ja vahvistaa ruotsin kielen ja ruotsinkielisen toiminnan asemaa Suomessa, kehittää osaamista, asiantuntemusta ja luovuutta suomenruotsalaisten keskuudessa sekä tukea suomenruotsalaisten yhteenkuuluvuutta ja identiteettiä. Kulturfondenin koulutusta koskeva toiminta kohdistuu luonnollisesti lähinnä maamme ruotsinkieliseen koulutoimeen, mutta myös suomenkielisiä kouluja, opettajia ja oppilaita voidaan tukea. Suurin sijoitus suomenkieliseen koulutoimeen on tuki Svenska nu -hankkeelle. Tähän Svenska kulturfonden on osoittanut tukea vuodesta 2007 alkaen ensin euroa vuodessa ja vuodesta 2009 alkaen euroa vuodessa. Vuonna 2011 hankkeelle myönnettiin huomattava lisärahoitus alueelliseen työskentelyyn ja hanketta tuetaan nyt vuoteen 2014 saakka eurolla vuodessa. Kulturfonden tukee myös monin tavoin suomenkielisten koulujen ruotsinkielen opettajia ja kielikylpytoimintaa. Kulturfonden järjestää vuosittain suomenkielisten koulujen abiturienteille ruotsinkielisen ainekirjoituskilpailun. Ruotsinkielisille toisen asteen oppilaille Svenska kulturfonden järjestää kolumnikilpailun. Pohjoismaisen yhteistyön kannalta on merkityksellistä, että Svenska kulturfonden myöntää vuosittain ruotsinkielen opettajille matka-apurahoja ammattitaitoa täydentävään koulutukseen ulkomailla. Vuosittain tätä mahdollisuutta käyttää opettajaa. Myös suomenkielisten koulujen oppilaille voidaan joissain tapauksissa myöntää matka-apurahoja. Näitä myönnetään vuosittain kappaletta. Studiefonden myöntää vuosittain noin 50 ruotsinkieliselle oppilaalle tai ruotsin kielellä opiskelevalle apurahan opiskeluun tai harjoitteluun Pohjoismaissa. Kulturfonden ja Suomen kulttuurirahasto rahoittavat vuosittain neljän IB opiskelijan koulutusta Red Cross Nordic United World Collegessa, joka sijaitsee Flekkessä Norjassa. Kyseessä on pohjoismainen yhteistyöhanke.

14 2.9. Pohjoismaiden Suomen instituutti Nifi n Pohjoismaiden Suomen instituutti on Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen yhteispohjoismainen laitos, jonka tehtävänä on edistää pohjoismaisten kielten ja kulttuurin ymmärtämistä Suomessa ja välittää tietoa Suomen kielestä ja kulttuurista muihin Pohjoismaihin. Nifinillä on useita toimintoja, joilla on merkitystä pohjoismaisen kouluyhteistyön kannalta. Näitä ovat muun muassa seuraavat: Lainaa pohjoismaalainen -ohjelma, joka on suunnattu kouluille, jotka toivovat vierailijaa toisesta Pohjoismaasta. Tavoitteena on parantaa oppilaiden ruotsin ja skandinaavisten kielten ymmärtämistä ja lisätä oppilaiden kiinnostusta Pohjoismaita kohtaan. Nifinin kautta koulut voivat tilata pohjoismaalaisen nuoren kertomaan omasta kotimaastaan ja Pohjoismaista. Nifin välittää noin 50 kouluvierailua vuodessa ja vierailujen määrä on kasvussa. Yhteistyö Svenska nu -projektin kanssa on mahdollistanut sen, että vierailut ovat olleet kouluille ilmaisia. Vierailuiden kautta arvioidaan noin 3000 oppilaan olleen mukana näissä kohtaamisissa. Pohjoismaiset teemapäivät: Nifin järjestää yhteistyössä oppilaitosten ja muiden yhteistyökumppanien kanssa pohjoismaisia teemapäiviä, joiden tarkoituksena on lisätä tietoa Pohjoismaista ja kiinnostusta pohjoismaisuutta kohtaan. Teemapäivät voivat sisältää luentoja, paneelikeskusteluja, elokuvaesityksiä ja näyttelyitä. Pohjoismaiset luennot oppilaille: Nifin järjestää yhteistyössä opettajaorganisaatioiden kanssa tapahtumia oppilaille, lähinnä lukiolaisille. Koulujen oppilaat ovat osallistuneet myös Nifinin iltaluentoihin eri teemoista. Seminaarit opettajille: Nifin järjestää seminaareja eri kohderyhmille, joista eräänä tärkeimmistä ovat opettajat. Opetusalan henkilöille järjestettyjä seminaareja ovat olleet mm. Pohjoismainen mediakasvatusseminaari, Seminaari kirjallisuuspedagogiikasta sekä Pohjoismainen oppimateriaaliseminaari. Valhalla-portaali ja muu informaatiotoiminta: Valhalla on Pohjoismaiden ministerineuvoston lasten ja nuorten kulttuurin portaali, jossa ovat mukana kaikki Pohjoismaat ja itsehallintoalueet. Portaali on pääasiassa suunnattu aikuisille, jotka työskentelevät lasten ja nuorten parissa. Portaali kertoo, mitä arkkitehtuurin ja muotoilun, kuvataiteiden, tanssin ja teatterin, monikulttuurisuuden, elokuvan ja median, tutkimuksen ja koulutuksen, leikin ja liikunnan sekä kirjallisuuden ja musiikin alueella on ajankohtaista Pohjolassa. Nifin harjoittaa lisäksi monenlaista muuta nuorille suunnattua informaatiotoimintaa sekä tukee ja valmistaa Pohjoismaita koskevia oppimateriaaleja Suomen Tukholman instituutti Suomen Tukholman instituutti on Stiftelsen Finlands Kulturinstitut i Sverige -säätiön ylläpitämä instituutti, joka saa toimintarahoituksensa lähinnä opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Instituutin päämääränä on tehdä suomalaista kulttuuria tunnetuksi Ruotsissa, tukea ruotsinsuomalaista kulttuuria sekä edistää Suomen ja Ruotsin välistä kulttuurivaihtoa. Instituutti järjestää konsertteja, näyttelyitä, luento- ja seminaari- ja informaatiotilaisuuksia. Instituutin koulutustoiminnan yhteistyö keskittyy tällä hetkellä pääosin informaation jakoon, kontaktien välittämiseen ja täydennyskoulutukseen. 13

15 Vuodesta 2009 lähtien instituutti on yhdessä Hanasaaren kulttuurikeskuksen kanssa järjestänyt täydennyskoulutusta suomalaisille peruskoulun, lukion ja ammattikoulujen ruotsinkielen opettajille. Näihin kolmipäiväisiin kursseihin on yleensä osallistunut ruotsinkielen opettajaa. Instituutti järjestää täydennyskoulutusta myös ruotsinsuomalaisille opettajille. Parhaillaan jatkuvassa kaksivuotisessa koulutuskokonaisuudessa on mukana 20 ruotsinsuomalaista opettajaa. Instituutti välittää myös tietoa opiskelu- ja opiskelijavaihtomahdollisuuksista Suomessa. Instituutti ottaa vuosittain vastaan useita opintokäyntejä suomalaisista oppilaitoksista. Heille välitetään tietoa Ruotsin yhteiskunnasta, koulutusjärjestelmästä ja kulttuurista. Instituutti on järjestänyt myös vierailukouluja. Myös ruotsalaiset koulut ovat toivoneet ja saaneet esitelmiä Suomesta ja ruotsinsuomalaisista sekä yhteystietoja suomalasiin kouluihin. Instituutin koulutussihteeri toimii suomalais-ruotsalaisen opettajankoulutuskysymysten yhteistyöryhmän sihteerinä ja organisoi ryhmän kokoukset Svenska Finlands Folkting Folktingetillä ei ilmoituksensa mukaan ole varsinaisia ohjelmia, joilla kouluyhteistyötä Suomen ja Pohjoismaiden välillä tuettaisiin. Merkityksellistä pohjoismaisten yhteyksien kannalta on kuitenkin se työ, jota Folkting tekee ruotsinkielen hyväksi. Ajankohtainen asia on Folktingetin keväällä 2010 presidentti Ahtisaaren johdolla asettama työryhmä, jonka tehtävänä oli laatia toimintaohjelma Suomen kahden kansalliskielen puolesta. Johtoryhmä jätti mietintönsä maaliskuussa 2011 ja teki siinä useita ehdotuksia. Johtoryhmä esittää muun muassa, että hallituksen tulisi laatia pitkän aikavälin kielistrategia kahden kansalliskielemme tukemiseksi ja kehittämiseksi sekä että hallituksen tulee ryhtyä toimenpiteisiin suomalaisten kielitaidon parantamiseksi. Ruotsin kielen osalta johtoryhmä esittää, että opetus aloitettaisiin viimeistään 6. vuosiluokalla ja että painotuksen opetuksessa tulisi olla viestintävalmiuksissa Pohjoismaiden ministerineuvosto 14 Pohjoismaiden ministerineuvosto (NMR) on keskeinen pohjoismainen yhteistyöelin. Sen päätökset tekee ministerineuvosto, joka kokoontuu yhdessätoista eri kokoonpanossa. Koulutusta koskevat asiat käsittelee opetusministerien kokoonpano (MR-U). Sille asiat valmistelee ministeriöiden virkamiehistä koostuva virkamieskomitea (ÄK-U). Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen asiantuntijakomitea (NSS) valmistelee ja suunnittelee toimialansa yhteistyöhankkeet. Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen opiskelija- ja opettajavaihdon Nordplus-ohjelmaa koskevat päätökset tehdään ministerineuvostossa, ja rahoitus tulee ministerineuvoston budjetista. Nuoriso- ja koulutuskysymykset ovat viime vuosina nousseet ministerineuvoston sihteeristön ilmoituksen mukaan yhä selvemmin painoalueeksi. Pohjoismaisen kouluyhteistyön kannalta Nordplus-ohjelmat ovat Pohjoismaiden ministerineuvoston ohjelmista keskeiset. Ministerineuvostolla on myös muita aktiviteetteja, joilla on merkitystä koulualan kannalta. Näitä ovat muun muassa: - Pohjoismainen ilmastopäivä, jota vuonna 2011 vietetään kolmatta kertaa (11.11). Päivän alkuunpanijoita olivat pohjoismaiset opetusministerit ja päivän tarkoituksena on saada lapset ja nuoret osallistumaan aktiivisesti ympäristökeskusteluun. Siihen on liittynyt yhteisiä ilmastoon liit-

16 tyviä tehtäviä ja myös kytkentä pohjoismaiseen kielikampanjaan. Toteutusta koordinoi Suomessa Opetushallitus. - Pohjoismainen kielikampanja, joka käynnistyi vuonna 2010 ja päättyy vuoden 2011 lopussa. Tavoitteena on lisätä tanskan, norjan ja ruotsin kielen taitoa. Kampanjaan liittyy mm. konferensseja, koulutustilaisuuksia opettajille, lyhytfilmikilpailu ja Rap It Up -kilpailua. Suomen osuus ministerineuvoston rahoituksesta on liitetty Svenska nu -hankkeeseen. - Ministerineuvosto on rahoittanut laajan luovuutta, innovaatioita ja yrittäjyyttä koskevan selvityshankkeen, jossa tarkasteltiin näitä teemoja Pohjoismaiden opetussuunnitelmissa, opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa ja oppimateriaaleissa. Jatkotoimia käsitellään parhaillaan. - Nuorten syrjäytyminen ja koulupudokkaat ovat myös olleet selvitystyön ja pohjoismaisten kokousten kohteina. Jatkotoimina ovat näihin kysymyksiin liittyvät suositukset ja rahoitus. 3. Arvio pohjoismaisen kouluyhteistyön nykytilasta Pohjoismaisen yhteistyön kokonaisvolyymia Suomen osalta kuvaa se, että vuosittain Suomesta lähtee muihin Pohjoismaihin noin oppilasta ja arviolta opettajaa. Suomeen puolestaan tulee muista Pohjoismaista vuosittain arviolta 3000 oppilasta ja 2000 opettajaa. Kokonaisuutena käytetään Pohjoismaiden väliseen koulualan yhteistyöhön Suomessa vuosittain kansallisia, pohjoismaisia ja EU-varoja arviolta noin 2 3 miljoonaa euroa. Näitä lukuja suurentaa vielä kuntien ja yksityisten rahoittama yhteistyö, jonka laajuudesta ei tämän selvityksen puitteissa ole ollut mahdollisuutta saada tietoja. Vastavuoroisuus on viime vuosina merkittävästi parantunut. Erityisesti Nordplus-ohjelmien ja EU-ohjelmien kautta Suomeen on tullut opiskelijoita suurin piirtein yhtä paljon kuin täältä on lähtenyt muihin Pohjoismaihin. Tämä johtuu näiden ohjelmien ehdoista sekä myös siitä, että Suomen koululaisten hyvä menestys PISA-arvioinneissa on vaikuttanut siihen, että kiinnostus Suomea kohtaan on lisääntynyt. Yhteistyön laajimpana muotona on ollut oppilas- ja opettajavaihdot, joita on rahoitettu luokkaretkinä, yksittäisinä vierailuina, leirikouluina, työelämään tutustumisen jaksoina sekä erilaisina seminaareina. Myös yhteiset erilaiset hankkeet ovat lisääntyneet. Yhteistyötä voi tulevaisuudessa helpottaa, mikäli perustettu suomalais-ruotsalainen rehtoriverkosto ryhtyy toimimaan aktiivisesti ja muodostuu kattavaksi. Tässä käsiteltyjen pohjoismaista koulualan yhteistyötä tukevien organisaatioiden lisäksi vaihtostipendejä myöntävät vähäisessä määrin myös useat muut säätiöt, yhdistykset ja myös kunnat. Näistä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta saada riittäviä tietoja kokonaiskuvan muodostamiseksi. Haastattelujen ja tehtyjen selvitysten perusteella on selvää, että pohjoismaista koulualan yhteistyötä pidetään monin tavoin hyödyllisenä ja tarpeellisena. Sen avulla on voitu lisätä kiinnostusta Pohjoismaiden yhteiskuntiin ja pohjoismaisiin kieliin. Opiskelija- ja opettajavaihto ovat saaneet aikaan ystävyys- ja yhteistyösuhteita, joilla on myös pysyvänpää merkitystä. Suomea on voitu tämän yhteistyön kautta tehdä tunnetuksi Pohjoismaissa ja korostaa Suomen pohjoismaista yhteenkuuluvuutta. Voi olettaa, että tämä yhteistyö on ainakin jossain määrin lisännyt kiinnostusta 15

17 16 ruotsinkielen opiskeluun suomenkielisissä kouluissa. Pohjoismaisen kouluyhteistyön kokonaisuus näyttää kuitenkin olevan vailla kokonaissuunnitelmaa ja ilman Suomen selviä tavoitteita. Toiminta on hajanaista ja koordinoimatonta, toimintaan ei ole määritelty selviä vastuita ja osoitettu voimavaroja. Kokonaisuus muodostuu useista pienistä ohjelmista, joista ei ole riittävästi ja keskitetysti informoitu, mistä osaltaan johtuu, ettei hakijoitakaan joihinkin ohjelmiin ole ollut kovin paljon. Vähäiseen kiinnostukseen vaikuttaa osaltaan myös, että myönnettävät avustukset ovat aiheutuviin kuluihin nähden vaatimattomia ja myöntöjen käyttötarkoitusta rajoittavat ehdot ovat tiukat. Yhteydet opettajankoulutukseen ja opettajien täydennyskoulutukseen kaipaisivat myös kehittämistä. Pohjoismaisen yhteistyön tarjoamia mahdollisuuksia ei ole riittävästi hyödynnetty. Pohjoismainen yhteistyö ei opetus- ja kulttuuriministeriössäkään ole ollut kansainvälisen yhteistyön painosuunta. Toiminnalle ei ole, puheenjohtajuusvuosia lukuun ottamatta, asetettu selviä tavoitteita, eikä yhteistyö ja työnjako ministeriön sisälläkään ole kaikin osin selvä. Ministeriön toimialan ohjauksessa ei ole pohjoismaiseen yhteistyöhön ja sen resurssointiin juurikaan kiinnitetty huomiota. Vuonna 2009 valmistui CIMOn teettämä arviointitutkimus Pohjola Nordenin oppilas- ja opettajavaihdon vaikuttavuudesta (Kaarina Rahikainen, ISBN ). Tutkimuksessa todettiin, että opintomatkalla oli myönteisiä vaikutuksia osallistujien henkilökohtaiseen kasvuun ja kielitaidon kohenemiseen. Myös pohjoismaisuuden tunne lisääntyi, varsinkin opettajilla. Ura- ja opiskelumahdollisuuksiensa arvioivat erityisesti ammattioppilaitosten oppilaat parantuneen jonkin verran. Vaikka lyhyillä vierailuilla ei kielitaidon voitu odottaakaan parantuvan merkittävästi, parani kuitenkin rohkeus puhua vierasta kieltä. Eniten hyötyä vaihdosta arvioitiin olleen jaksostipendiaateilla, opettajilla ja ammattikoululaisilla. Vaikka selvitys koski vain Pohjola Nordenin vaihtotoimintaa, ovat johtopäätökset sovellettavissa muuhunkin Pohjoismaiden väliseen vaihtoon. Yhteistyön eri muodot, opettaja- ja oppilasvaihto ja erilaiset yhteistyöhankkeet ovat toimineet tyydyttävästi, eikä suuriin muutoksiin ole tarvetta. Nordplus-ohjelmat. Pohjoismaiden ministerineuvosto on antanut Nordisk institut for studier av innovasjon, forskning og utdanning (NIFU) -nimisen instituutin tehtäväksi arvioida Nordplusohjelmat. Arviointiraportti valmistui tammikuussa Raportin mukaan Norplus Junior on osoittautunut tarpeelliseksi, ja erityisesti ohjelman liikkuvuusosiota on pidetty hyvänä ja sitä kohtaan on ollut runsaasti kiinnostusta. Kuluvana vuonna (2011) hakemuksia Nordplus Junioriin tuli noin 6 miljoonan euron verran ja tukea voitiin osoittaa noin 2 miljoonaa euroa. Ohjelman ehtoja ja hakumenettelyitä on kuitenkin pidetty monimutkaisina ja hankalina. Kritiikkiä on esitetty erityisesti siitä, että vaihto-oppilaiden apurahat on rajattu ainoastaan matkakustannuksiin. Samoin on kritisoitu opettajien ja muun henkilökunnan apurahojen riittämättömyyttä. Hankerahoituksessa on omarahoitusosuutta ja vaatimusta kolmen maan osallistumisesta pidetty ongelmallisena. Raportin mukaan Norplus kieli ja kulttuuri -ohjelma on pohjoismaisen yhteenkuuluvaisuuden kannalta tärkeä. Ohjelman katsotaan toimineen hyvin. Kielen ja kulttuurin integrointia ei kuitenkaan ole onnistuttu hyvin toteuttamaan, ja ohjelman liikkuvuusosio olisi raportin mukaan parempi sijoittaa Nordplus Junior -ohjelmaan. Ohjelman hallinnon katsotaan toimineen hyvin ja tehokkaasti.

18 Tilastointi ja raportointi kaipaavat kehittämistä. Esimerkiksi Nordplus-ohjelman raportointijärjestelmä ARS ei toimi läheskään tyydyttävästi. Järjestelmästä ei esimerkiksi tämän selvityksen tarpeisiin ollut saatavissa riittäviä ja vertailukelpoisia tietoja. Myös ohjelman pohjoismainen arviointi kiinnitti huomiota järjestelmän ongelmiin. Tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia yhteistyön järjestämisessä ja siitä tiedottamisessa ei vielä ole täysimääräisesti hyödynnetty. Nordplus-ohjelmien rakenteesta johtuu, että vastavuoroisuus on näiden ohjelmien osalta toteutunut varsin hyvin. Baltian maiden mukaan tulo Nordplus-ohjelmiin on pääosin onnistunut hyvin. Ei kuitenkaan kokonaan ilman ongelmia. Merkillepantavaa on ollut, ettei Baltian maita voida tässäkään yhteydessä käsitellä yhtenä kokonaisuutena, vaan kullakin maalla on omat erityispiirteensä ja tavoitteensa. Pohjoismaisten ohjelmien muuttuminen pääosin englannin kielellä hoidettaviksi on tietysti pohjoismaisuuden kannalta hieman ongelmallista. Ministerineuvosto on huhtikuussa hyväksynyt ns. uuden sukupolven Nordplus-ohjelman suuntaviivat ja ottanut huomioon arvioinnin tulokset. Ehkä keskeisimmät muutokset ovat, että Kieli- ja kulttuuri -ohjelmasta liikkuvuusosuus siirretään Nordplus Junioriin, Nordplus Juniorin hankerahoituksessa alennetaan vaadittavien osanottajamaiden lukumäärä kolmesta kahteen, ja Nordplus-ohjelman hallintoa ja hakumenettelyitä yksinkertaistetaan. Kuitenkin on edelleen niin, että EU:n liikkuvuusohjelmien määräykset antavat edelleen enemmän liikkumavaraa kuin Nordplus-ohjelmat. Pohjoismaiden ministerineuvoston ohjelmien tilastoinnissa ja raportoinnissa on edelleen puutteita maakohtaisten ja henkilöiden lukumääriä koskevien tietojen saannissa. EU-ohjelmista on ollut verrattain vaikea saada pohjoismaista yhteistyötä koskevaa yksityiskohtaista tietoa, koska näiden ohjelmien tilastoinnista ei ole ollut saatavissa maakohtaisia ja henkilömääriä koskevia tietoja. Käytettävissä olevien tietojen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että pohjoismaisuus on näidenkin ohjelmien osalta toteutunut varsin hyvin. Myös vastavuoroisuus toteutuu hyvin. Pohjola-Nordenilla on monia kouluyhteistyötä tukevia ohjelmia ja ne hoidetaan aktiivisesti ja vähäisin hallintokustannuksin. CIMO osittaa vuosittain Pohjola Nordenin käyttöön koulutusyhteistyötä varten määrärahan ja määrittelee varojen käytölle painopisteet. CIMOn määrittelemät painopisteet kattavat kuitenkin lähes koko koulutuksen kentän eivätkä määrittele selviä painoalueita. Käytettävissä oleviin määrärahoihin nähden erilaisia ohjelmia on kuitenkin liian paljon. Tällöin kuhunkin ohjelmaan on osoitettavissa niin vähän varoja, että joissain tapauksissa ohjelman tavoitteiden kannalta tulos jää lähes merkityksettömäksi. Erityisesti oppilas- ja opettajavaihtoon on kiinnostusta niin, että määrä voitaisiin helposti kaksinkertaistaa. Ongelmana voidaan pitää myös sitä, että apurahoja myönnetään vain matkakustannuksiin vaikka joissain tapauksissa olisi tarpeen osoittaa varoja myös asumiseen ja ylläpitoon. Pohjola Nordenin voimana pohjoismaisessa yhteistyössä voidaan pitää sen laajaa alueellista organisaatiota. Pohjola Nordenilla on 12 piiriä ja 150 paikallisyhdistystä. Pohjola-Nordenin sisarorganisaatioilla muissa pohjoismaissa ei ole vastaavia ohjelmia, joten tältä osin ei vastavuoroisuus toteudu tyydyttävästi. Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus ja suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto ovat kumpikin merkittäviä ja aktiivisia toimijoita pohjoismaisen yhteistyön edistämisessä ja niiden jatkuva panos on tässä työssä keskeistä. 17

19 Svenska Nu -hanke on onnistuneesti lisännyt kouluissa kiinnostusta ruotsin kieleen ja ruotsalaiseen kulttuuriin. Nifinin toiminta koulutuskysymyksissä on painottunut seminaareihin ja informaatio- ja koulutustilaisuuksiin opettajille ja oppilaille. Tämä toiminta on tarpeellista ja tuloksekasta samoin kuin Lainaa pohjoismaalainen -ohjelma. Toimintarahoitusta rasittavat merkittävät kiinteistökustannukset. Tukholman instituutti näyttää osittain vielä olevan koulutusyhteistyössä käyttämätön voimavara. Tämä johtunee siitä, että instituutin toiminta on enemmän painottunut kulttuuripuoleen, eikä koulutuksen asemaa instituutissa ole selkeästi määritelty. Tiedotus, hallinto ja rahoitus. Pohjoismaista koulualan yhteistyötä tukevat ja hallinnoivat monet eri organisaatiot ja yhteisöt. Tästä johtuen myös hankkeista ja saatavissa olevasta tuesta tiedottaminen on hajaantunut eri tahoille. Kokonaiskuvaa on vaikea hahmottaa. Erityisesti Nordplusohjelmien hallintoa on pidetty monimutkaisena ja sitä on nyt Pohjoismaiden ministerineuvoston päätöksellä päätetty yksinkertaistaa. Riittävää ja säännöllistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa eri organisaatioiden kesken ei näytä olevan. Toiminnan ohjauksessa on puutteita. Tietotekniikan käyttö yhteistyön hoitamisessa ja verkottumisessa on merkittävästi lisääntynyt, mutta tietotekniikka tarjoaisi kuitenkin nykyistäkin enemmän mahdollisuuksia. Valitettavana on pidettävä sitä, että ruotsalais-suomalainen koulutusneuvosto muutama vuosi sitten lakkautettiin sen sijaan, että sen toimintaa olisi kehitetty. Vastavuoroisuus. Pohjoismainen oppilas- ja opettajavaihto tapahtuu pääosin Nordplus-ohjelmien, EU-ohjelmien ja Pohjola Nordenin ohjelmien puitteissa. Nordplus ohjelmissa ja EU-ohjelmissa vastavuoroisuus näyttää toteutuvan jo verrattain hyvin. Muiden Pohjoismaiden Nordenyhdistysten tuki Suomeen suuntautuvalle oppilas- ja opettajavaihdolle on vaatimatonta. 4. Kehittämisehdotukset 18 Kehittämisehdotusten lähtökohtana ovat Suomen historialliset, kulttuuriset, taloudelliset ja poliittiset yhteydet muihin Pohjoismaihin sekä Suomen asema Pohjoismaana. Suomessa on haluttu korostaa pohjoismaisuutta muun muassa päättämällä peruskoulu-uudistuksen yhteydessä ruotsin kielen asemasta Suomen kouluissa. Pohjoismaisen yhteenkuuluvaisuuden keskeisenä tekijänä on ollut ja tulee vastaisuudessakin olemaan, että yhteistyössä pohjoismaalaisten kesken voidaan käyttää pohjoismaisia kieliä. Tämän vuoksi on tärkeää, että Suomessa osataan riittävän laajasti ruotsin kieltä ja tunnetaan kiinnostusta muiden Pohjoismaiden kulttuureihin ja yhteiskuntiin. Pohjoismaisuuden harrastuksen ja ruotsin kielen osaamisen kannalta on tärkeää, että jo kouluiässä herätetään kiinnostus pohjoismaisuuteen ja sitä kautta myös ruotsin kieleen ja kulttuuriin. Tämän vuoksi seuraavassa tehtävät ehdotukset tähtäävät juuri kiinnostuksen lisäämiseen pohjoismaisuutta ja ruotsin kielen opiskelua kohtaan. Pohjoismainen kouluyhteistyö muiden Pohjoismaiden kuin Ruotsin kanssa tapahtuu pääasiassa Pohjoismaiden ministerineuvoston toimielimissä ja ohjelmissa sekä Euroopan unionin ohjelmien kautta. Näiltä osin yhteistyö näyttää toimivan tyydyttävästi ja kehittämistarpeet liittyvät lähinnä yhteistyön, tilastoinnin ja tiedotuksen kehittämiseen. Seuraavassa tehtävät kehittämiseh-

20 dotukset painottuvat Suomen ja Ruotsin väliseen yhteistyöhön, joka perinteellisesti on ollut Suomelle keskeinen Tavoitteet ja ohjaus Esitän, että opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee pohjoismaisen opetus-, tiede- ja kulttuuriyhteistyön strategian, jossa asetetaan hallinnonalalle yhteistyön tavoitteet, määritellään toimintamuodot ja toimintaan osoitettavat voimavarat. Esitän, että opetus- ja kulttuuriministeriö tavoite- ja tulossopimuksissaan Opetushallituksen ja CIMOn kanssa kirjaa pohjoismaisen yhteistyön tavoitteet ja määrittelee siihen osoitettavat voimavarat Yhteistyömuodot Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvosto on vastikään hyväksynyt suuntaviivat Nordplus ohjelmille vuosiksi Uuteen ohjelmaan tehdyt muutokset parantavat ohjelman käytettävyyttä. Esitän, että Suomessa pyritään ohjelmien toimeenpanossa entistä enemmän pysyväisluontoisten verkostojen aikaansaamiseen sekä hankeyhteistyön kehittämiseen valituilla aloilla. Apurahoja koskevia määräyksiä tulisi väljentää siten, että myös oppilaiden asumis- ja ylläpitokustannuksiin voitaisiin tarvittaessa myöntää apurahoja. Esitän, että riittävien, ajantasaisten ja vertailtavissa olevien tietojen saamiseksi raportointijärjestelmää ARSia kehitetään. Tiedotusta ja apua kouluille tämän ohjelman hyväksikäytössä tulee tehostaa ja tässä käyttää hyväksi aluehallintovirastoissa olevia yhteyshenkilöitä. Euroopan unionin ohjelmissa ei erikseen tarkastella yhteistyötä Pohjoismaiden kesken. Mikäli halutaan korostaa pohjoismaista yhteistyötä, olisi yhteistyön seurannan vuoksi tietojen saaminen nykytilasta tärkeää. Esitän, että kokonaiskuvan saamiseksi koulualan yhteistyön pohjoismaisesta osuudesta Leonardo- ja Comenius -ohjelmien toimeenpanossa luodaan seurantajärjestelmä näiden ohjelmien käytöstä pohjoismaiseen yhteistyöhön. Tiedotusta ja raportointia tulee tehostaa samoin kuin edellisessä kohdassa. Pohjola Nordenin koulutusta koskevat ohjelmat ovat jakaantuneet moniin liian pieniin osiin. Esitän, että Pohjola Norden keskittää ohjelmatoimintansa muutamaan suurempaan kokonaisuuteen. Esitän, että Nifin mahdollisuuksien mukaan laajentaa Lainaa pohjoismaalainen -ohjelmaansa niin, että se tavoittaisi vuosittain noin 100 suomenkielistä koulua. Pohjoismaisten toimintavarojen saamiseksi täysimääräisesti varsinaisen toiminnan tukemiseen olisi selvitettävä mahdollisuudet eräiden muiden pohjoismaisten laitosten tapaan maksaa kiinteistökustannukset kansallisista varoista. Esitän, että peruskoulujen ja lukioiden rehtoreille Suomessa järjestettyjä koulutuksia jatketaan niin, että tavoitteeksi otetaan, että kaikki suomalaisten peruskoulujen ja lukioiden rehtorit käyvät läpi pohjoismaisuuteen ja pohjoismaisen yhteistyön mahdollisuuksiin perehdyttävän koulutuksen. Hanasaaren kulttuurikeskus sopii hyvin tämän koulutuksen suunnittelijaksi ja toteuttajaksi 19

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP on Euroopan unionin koulutusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Marika Lindström

Marika Lindström Marika Lindström 15.12.2016 Pohjola-Nordenin projekteja Yhteispohjoismaisia projekteja Tiedotusprojekteja Pohjolan päivä Pohjolan pidot Kirjastoviikko Koulualan projekteja Stipendit Leirikoulut, oppilasvaihto

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

NORDPLUS JUNIOR Aktiivista oppimista Pohjolassa ja Baltiassa

NORDPLUS JUNIOR Aktiivista oppimista Pohjolassa ja Baltiassa NORDPLUS JUNIOR Aktiivista oppimista Pohjolassa ja Baltiassa Nordplus Junior -ohjelmassa on kyse aktiivisesta oppimisesta. Koululuokat vierailevat toistensa luona, opettajavaihto toimii koulujen välillä

Lisätiedot

Nordplus Junior. Liikkuvuutta, yhteistyöhankkeita ja verkostoja kouluopetukselle. Tavoitteet. Kohderyhmät

Nordplus Junior. Liikkuvuutta, yhteistyöhankkeita ja verkostoja kouluopetukselle. Tavoitteet. Kohderyhmät Nordplus Junior Liikkuvuutta, yhteistyöhankkeita ja verkostoja kouluopetukselle Tavoitteet Vahvistaa ja kehittää kouluyhteistyötä ja luoda verkostoja ja kumppanuuksia koulujen välillä Pohjoismaissa ja

Lisätiedot

Nordplus Kenneth Lundin

Nordplus Kenneth Lundin Nordplus 2012-2016 18.1.2012 Kenneth Lundin Esitys taustaa päätöksestä uudesta ohjelmakaudesta päämäärät toiminnot budjetti ja hallinnointi arviointikriteerit tilastolukuja Pohjoismaiden ministerineuvoston

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

NORDPLUS VERKKOTIEDOTUS 19.11.2013 klo 15-16. 1. Askel Mistä löydän yhteistyökumppanin? http://www.nordplusonline.org/eng/nordplus/find_a_partner

NORDPLUS VERKKOTIEDOTUS 19.11.2013 klo 15-16. 1. Askel Mistä löydän yhteistyökumppanin? http://www.nordplusonline.org/eng/nordplus/find_a_partner NORDPLUS VERKKOTIEDOTUS 19.11.2013 klo 15-16 1. Askel Mistä löydän yhteistyökumppanin? http://www.nordplusonline.org/eng/nordplus/find_a_partner etwinning Ohje etwinning yhteistyökumppanin etsintään löytyy

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme Muutoksen tuulia muilta mailta Haastateltavina Raija Collin ja Anita Martikainen Torniossa Nina Eskola, CIMO

Kansainvälisty kanssamme Muutoksen tuulia muilta mailta Haastateltavina Raija Collin ja Anita Martikainen Torniossa Nina Eskola, CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisty kanssamme Muutoksen tuulia muilta mailta Haastateltavina Raija Collin ja Anita Martikainen 27.4.2015 Torniossa Nina Eskola, CIMO Mikä

Lisätiedot

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa etwinning 7.10.2009 Mikä etwinning on? Komission hanke, jolla halutaan antaa mahdollisimman monille opettajille ja oppilaille mahdollisuus tutustua ja työskennellä muiden EU-maiden oppilaiden kanssa tieto-

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

1. Askel Mistä löydän yhteistyökumppanin? http://www.nordplusonline.org/eng/nordplus/find_a_partner

1. Askel Mistä löydän yhteistyökumppanin? http://www.nordplusonline.org/eng/nordplus/find_a_partner 1. Askel Mistä löydän yhteistyökumppanin? http://www.nordplusonline.org/eng/nordplus/find_a_partner etwinning Ohje etwinning yhteistyökumppanin etsintään löytyy sivulta: http://www.cimo.fi/ohjelmat/comenius/koulujen_yhteistyohankkeet

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa etwinning 26.8.2011 Mikä etwinning on? Komission hanke, jolla halutaan antaa mahdollisimman monille opettajille ja oppilaille mahdollisuus tutustua ja työskennellä muiden EU-maiden kollegoiden kanssa tieto-

Lisätiedot

Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009

Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009 Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009 Historiallinen perspektiivi: Pienistä ohjelmista suuriin kokonaisuuksiin 1986-1995 2000 2007 2014 Erasmus Comett Socrates Socrates Force + Comenius + Grundtvig LLP Erasmus+

Lisätiedot

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016 www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus ohjelma Koostuu seuraavista alaohjelmista: Nordplus Junior Nordplus Korkeakoulutus Nordplus Aikuiskoulutus

Lisätiedot

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto-ohjelmat tukevat valtionhallinnon työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta ja henkilöstön kehittämistä. Kansainvälisen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Nya vyer i Norden opiskelijoiden haastattelut: https://www.youtube.com/watch?v=qziqx7hqalk

Nya vyer i Norden opiskelijoiden haastattelut: https://www.youtube.com/watch?v=qziqx7hqalk 1. Askel tutustu http://www.nordplusonline.org Mistä löydän yhteistyökumppanin? http://www.nordplusonline.org/eng/nordplus/find_a_partner etwinning Ohje etwinning yhteistyökumppanin etsintään löytyy sivulta:

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammatilliselle koulutukselle - hakukierros 2017

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammatilliselle koulutukselle - hakukierros 2017 Mitä Erasmus+ tarjoaa ammatilliselle koulutukselle - hakukierros 2017 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä Opetus-

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän vastuuopettajapäivät 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO anne.siltala@cimo.fi 2/2009 Erasmus+ -ohjelma Erasmus+ kattaa kaikki

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN

APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna,

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna, Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus Pekka Linna, 3.6.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Perustetaan yhteistyöryhmä tukemaan opintohallinnon ja tietohallinnon vastuualueita

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10. Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.2009 Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Espoossa järjestetään perusopetusta

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Hankkeiden työ näkyväksi tuotekorteilla

Hankkeiden työ näkyväksi tuotekorteilla Hankkeiden työ näkyväksi tuotekorteilla Opin ovi klinikka 1.12.2011 Paula Tyrväinen (paula.tyrvainen@cimo.fi) Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Esityksen sisältö 1.CIMO lyhyesti 2.Vaikuttavuudesta

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Osaamisperusteisten tutkinnon perusteiden toimeenpano Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012 Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Opetustoimen toiminta-ajatuksena on tukea lapsen ja nuoren kehittymistä ja kasvua yhteistyökykyiseksi,

Lisätiedot

Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa

Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa ma 21.5.2012 klo. 14.45-15.30 Tarja Nousiainen CIMO tarja.nousiainen@cimo.fi p. 0295 338 609 Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

KEHITÄMME SUOMEA OSANA POHJOLAA

KEHITÄMME SUOMEA OSANA POHJOLAA 1 KEHITÄMME SUOMEA OSANA POHJOLAA POHJOLA-NORDEN ON YHTEISPOHJOISMAISIA TAPAHTUMIA Pohjolan päivä Pohjolan pidot Kirjastoviikko KOULUALAN APURAHOJA Stipendit Leirikoulut, oppilasvaihto Opettajiksi opiskelevien

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 26.02.2014 Sivu 1 / 1 321/02.05.01/2014 25 Lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen toteuttaminen Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297 Riina

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf

Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf EU, OECD 2012: A Guiding Framework for Entrepreneurial Universities alustava käännös ja sovellus Metropolia ammattikorkeakoulun tarpeisiin Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014 http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec-

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Vesi ja yhdyskuntien kehitys-seminaari, 17.2.2012, Tampere Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto TkT Riina Liikanen 17.2.2012 1 Esiintyjän nimi Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Perustettu v. 2003

Lisätiedot

Lisäksi yli oppilaitosta ja organisaatiota voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa.

Lisäksi yli oppilaitosta ja organisaatiota voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa. 0 Erasmus+ -ohjelma kattaa vuodet 2014 2020. Tänä aikana yli 4 miljoonaa nuorta, opiskelijaa ja aikuista voi kouluttautua, opiskella, harjoitella tai työskennellä vapaaehtoisena ulkomailla ohjelman tuella.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetushallituksen (OKM) rahoittamien Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetusneuvos Leena Koski Selvitys tuloksista ja vaikuttavuudesta Selvitys liittyy Opetushallituksen

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle 4.12. Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle CIMO Ammatillinen koulutus 12/ Erasmus+ -ohjelman rakenne Nykyiset ohjelmat Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning Programme Grundtvig Erasmus Leonardo

Lisätiedot

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä 3.11.2010 Toiminnan tavoitteet Tavoitteena on turvata nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus opiskella englannin

Lisätiedot

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna,

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna, Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut Pekka Linna, 2.9.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Opintohallinnon ja tietohallinnon verkostot päättivät 3.6.2014 perustaa yhteistyöryhmän tukemaan

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen It-Peda - verkosto 6.9.2002 TieVie - Turku Lauri.Saarinen Lauri.Saarinen@hkkk.fi Mikä IT-Peda? IT-Peda -verkosto on Suomen yliopistojen opetusteknologiayksikköjen (tai vastaavien) verkosto, joka on aloittanut

Lisätiedot

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto CROWD -hanke EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto Mikä CROWD? Creating Other Ways of Dissemination Eurooppalainen kirjallisuusverkosto: kirjailijat, kääntäjät,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien uusi sukupolvi Mitä ohjelma tarjoaa aikuiskoulutukselle Lokakuu 2012 CIMO 2/2009 Ohjelmaesitys Erasmus for All 2014-2020 Budget Euro 19.2 billion over 7 years (+70%)

Lisätiedot

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Hakeutuminen saksan kielellä rikastetun opetuksen 1. luokalle 2. Saksan kielellä rikastettu opetus

Lisätiedot

Johtohenkilöstön täydennyskoulutuksen järjestämisen yleiset suuntaviivat

Johtohenkilöstön täydennyskoulutuksen järjestämisen yleiset suuntaviivat Eurooppa-koulut Pääsihteerin keskustoimisto Viite: 2010-D-531-fi-5 Alkup.: FR Johtohenkilöstön täydennyskoulutuksen järjestämisen yleiset suuntaviivat Eurooppa koulujen johtokunnan 14. 16. huhtikuuta 2010

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Puhuja? Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut CSC JA PALVELUT. Avointen yliopistojen neuvottelupäivät Soile Pylsy, CSC

Puhuja? Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut CSC JA PALVELUT. Avointen yliopistojen neuvottelupäivät Soile Pylsy, CSC -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 12.-13.10.2011 Soile Pylsy, CSC CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Puhuja? Soile Pylsy, asiantuntija

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2016 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus 17.4.2015 Johtaja Hannu Sirén Mitä ympärivuotisen opiskelun edistämisellä tarkoitetaan? Korkeakoulupoliittisena tavoitteena ollut jo pitkään, että

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/ Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 15 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelmasta toteutettavan hankkeen "Hankinnoista duunia" toteuttamiseen HEL 2015-002023 T 02 05 02 Päätös Päätöksen

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Opetuksen tilanne ja valtionavustuksen hakeminen Anna-Kaisa Mustaparta Tiedotukset lääneittäin 19.- 28.1.09 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vieraiden

Lisätiedot