31 elokuuta 2004 ELÄINLÄÄKINTÄHYGIENIASTA ANNETUT METODOLOGISET OHJEET KOSKIEN TEURASTAMOIDEN JA LIHANJALOSTUSLAITOSTEN TARKASTAMISTA (VALVONTAA)

Transkriptio

1 V A H V I S T A N Venäjän Federaation eläinlääkintä- ja kasvinterveyslaitoksen varapääjohtaja E.A. Nepoklonov 31 elokuuta 2004 ELÄINLÄÄKINTÄHYGIENIASTA ANNETUT METODOLOGISET OHJEET KOSKIEN TEURASTAMOIDEN JA LIHANJALOSTUSLAITOSTEN TARKASTAMISTA (VALVONTAA) Ι. Yleiset vaatimukset 1. Nämä eläinlääkintähygieniasta annetut metodologiset ohjeet koskien teurastamoiden ja lihanjalostuslaitosten (jäljempänä EHMO) tarkastamista (valvontaa) määrittävät teurastamoiden ja lihanjalostuslaitosten tarkastusmenettelyn nautakarjan teurastuksen, lihan ja muiden teurastuotteiden sekä lihatuotteiden jalostuksen ja säilytyksen osalta. EHMO on laadittu eläinlääkinnästä, hygieniasta ja eläinperäisten tuotteiden turvallisuudesta säädettyjen lainsäädäntöasiakirjojen ja normatiivisten dokumenttien mukaisesti. 2. Tarkastuksen kohteena ovat laitokset, jotka harjoittavat nautakarjan teurastusta, lihan ja muiden teurastuotteiden sekä lihatuotteiden (jäljempänä tuotteet) jalostusta, säilytystä ja myyntiä. 3. Laitosten tarkastukset tehdään Venäjän Federaation valtion eläinlääkintälaitoksen eläinlääkäreiden toimesta. 4. Kun eläinlääkäri saapuu laitokselle hänen on tutustuttava sen toimialaan, tuotteiden tuotanto- ja myyntimääriin sekä niiden turvallisuustarkastukseen (valvontaan). 5. Teurastamoita ja lihanjalostuslaitoksia tutkittaessa eläinlääkärin on kiinnitettävä huomiota seuraaviin seikkoihin: - Venäjän Federaation lainsäädäntövaatimusten täyttymiseen siltä osin kun ne koskevat eläinlääkintään ja säädöksiin liittyvää tuoteturvallisuutta. - laitoksen tuotantokaavion olemassaoloon (selvitettävä, onko tuotantoprosesseissa raakaaineiden ja valmistuotteiden vastavirtoja). - eläintautitilanteeseen laitoksen raaka-aineen hankintavyöhykkeellä, toimintasäteeseen eläinten ja liharaaka-aineen hankinnoissa laitokselle, hankintamääriin (selvitettävä hallintoalueet, mistä eläimet ja liharaaka-aine tulevat, myös tuonnin osalta; raporttitietojen pohjalta tehtävä arviointi, mikäli tilanne on huono, mainittava kyseiset taudit). - eläintautien torjunnasta laaditun toimenpidesuunnitelman toteutukseen raaka-aineen hankintavyöhykkeeseen kuuluvilla tuotantotiloilla (selvitettävä rokottaminen tartunta- ja parasiittitauteja vastaan sekä niiden diagnostiikka lähetysasiakirjoissa, eläinlääkäriraporteissa ja laboratoriotutkimuksissa olevien tietojen perusteella, mainittava taudit). - laitoksen hygieeniseen suojavyöhykkeeseen (ympäristöasiat). - laitosalueen ja tuotantotilojen kuntoon (selvitettävä pohjaratkaisu, tuotantoprosessien keskeytyksettömyys, jotta laitoksessa ei olisi valmistuotteiden leikkauskohtia (ristitartunnan mahdollisuuden esto) eläinten ja raaka-aineiden kanssa; selvitettävä aitauksen, laitoksen osastoille ja tuotantokohteisiin johtavien teiden asfaltti- ja betonipäällysteen eheys, myös teurastamon navetan osalta).

2 2 - kylmän ja kuuman veden, höyryn ja kylmyyden (kylmäntuoton, kylmäkoneistuksen kapasiteetin riittävyyteen) saatavuustilanteeseen laitoksella - (selvitettävä laboratorioseuranta juomaveden laadun osalta). - jäteveden puhdistuslaitteiston, laitoksen sisäisen viemäröinnin ja ulkoisen sadevesiviemäröinnin toimivuuteen (tarkistettava päiväkirjasta jätevesien laboratoriotutkimusten tulokset). - eläinlääkintähygieniaan liittyvien kohteiden olemassaoloon ja toimivuuteen: desinfiointipiste (onko laitoksella kiinteä talviaikaisella lämmityksellä varustettu desinfiointipiste) laitoksen alueelle tultaessa ja alueelta poistuttaessa; desinfioiva pesupaikka tai kenttä teuraseläinten kuljetusautojen pesua ja desinfiointia varten; onko laitoksella kapeat erotuskäytävät eläinten tutkimiseksi, sairaiden eläinten teurastusosasto tai teurastushuone sairaiden tai heikentyneiden nautojen eristettyä käsittelyä varten; karanteeni- ja eristystilat; kenttä lannan biotermistä käsittelyä varten (kompostointi ja mädätys); eristetty kylmä hygieniahuone hätäteurastuksesta peräisin olevan lihan väliaikaista säilytystä varten siihen asti, kunnes se jatkojalostetaan; sterilointihuone, jossa on Freibank- tai jokin muu tähän tarkoitukseen soveltuva sterilointilaite. - desinfiointilaitteiden ja formaliinihöyrykaappien tekniseen kuntoon. - valtion eläinlääkintälaitoksen toimesta eläimille ja liharaaka-aineille annettujen eläinlääkinnällisten saateasiakirjojen olemassaoloon sekä niiden oikeaan myöntämistapaan. - ante mortem tarkastukselle ja eläinten pito-olosuhteille teurastamon navetassa asetettujen eläinlääkinnällisten hygieniavaatimusten noudattamiseen. - teuraseläimiä laitokselle toimittavien kuljetusautojen pesuun ja desinfiointiin sekä tuotantotilojen, prosessilaitteiden, kalusteiden, laatikoiden, lattialla kulkevan siirtokaluston ja pudotuskuilujen desinfiointiin. - pesu- ja desinfiointiaineiden riittävyyteen. - miten tuotantotiloissa on järjestetty keskitetty pesu- ja desinfiointiaineiden esivalmistelu ja niiden syöttö työpisteisiin. - prosessilaitteiden mekaaniseen pesuun ja desinfiointiin käytettävään laitteistoon. - eläinlääkäreiden/eläinlääkintähygienian eksperttien (tarkastuseläinlääkäreiden ja tarkastusapulaisten) työpisteiden varustukseen (valaistuksen teho, on sterilisaattorit, kuumaa ja kylmää vettä syöttävät käsienpesualtaat, saippuat, desinfektiohuuhteet ja pyyhkeet käsille, astiat elintarvikehygienisin tai eläintautiperustein hylättyjä osia varten, laite kuljetinlinjan pysäytystä varten). - eläinruhojen ja elinten eläinlääkinnällisen post mortem hygieniatarkastuksen tekotapaan, miten eläinlääkinnällinen hygieniatutkimus ja ruhojen leimaaminen laitoksen ensikäsittelyosastoilla (teurastushallin tiloissa) on järjestetty ja niiden oikeaoppisuus. - tehdäänkö eläinlääkinnällinen dokumentointi oikein. - noudatetaanko laitoksen teknisten tuotteiden osastoilla eläinlääkinnällisiä hygieniaehtoja (osaston oikea suunnittelu, tuotantoprosessin keskeytyksettömyys, mm. raaka-aineosaston eristäminen kaikista muista kuivarehutuotantoon liittyvistä tiloista; prosessilaitteiston, vaakaautoklaavien kunto; lämpökäsittelyolosuhteiden seuranta; höyryn lämpötilaa ja painetta mittaavien laitteiden kunto, valmistuotteiden varastointi; miten lihaluujauhon mikrobiologinen ja fysikaalis-kemiallinen laadunvalvonta on järjestetty; kuinka tehokasta on osastojen puhdistus, pesu ja ennaltaehkäisevä desinfiointi). - lihan ja lihatuotteiden seurantaan kylmätiloissa (varastointi, kylmähuoneiden lämpöolosuhteet, merkitseminen, vuorojärjestys (pvm-merkintöjen mukainen käyttöjärjestys) makkaranvalmistuksen raaka-ainejalostukseen).

3 3 - miten laitos hoitaa ehdollisesti hyväksytyn lihan vastaanoton, säilytyksen, laboratoriotutkimukset, vaarattomaksi tekemisen (lihantarkastuksessa hyväksymisen ehtona oleva käsittely) ja jatkojalostamisen, mm. sellaisen lihan osalta, joka tulee hätäteurastuksen suorittaneelta tilalta. - miten tuotantotiloissa ja kylmähuoneissa (kylmävarastoissa) noudatetaan eläinlääkinnällisiä hygieniavaatimuksia, teknisiä ohjesääntöjä, normeja, eläinlääkinnällisestä hygieniatarkastuksesta ja laboratorioseurannasta annettuja säännöksiä, lämpötila- ja kosteusohjelmia sekä vakuuttautuminen siitä, että laitoksilla on yksi yhtenäinen lihan ja lihatuotteiden prosessiketju, joka käsittää teurastuksen, jatkojalostuksen, jäähdytyksen, pakastuksen ja säilytyksen ja että ne toimivat valtion eläinlääkintälaitoksen jatkuvan valvonnan alla. - lihatuotteiden valmistusvaiheisiin liittyvään turvallisuusseurantaan, mm. miten laboratoriotutkimusten tekemistä valvotaan (kaikkien turvallisuustekijöiden osalta). - eläinlääkinnällisten saateasiakirjojen kirjoittamismenettelyyn myyntiin lähetettävien tuotteiden osalta. - hygieniakäsittelyn ja desinfioinnin laadunvalvontaan (miten tuotantotilojen, kylmähuoneiden (kylmävarastotilojen), prosessilaitteiden, työvälineistön ja kuljetusvälineiden pintojen puhdistus, pesu ja desinfiointi on järjestetty) sekä laboratoriotutkimusten tuloksiin, jotka kuvaavat suoritettujen toimenpiteiden laatutasoa. - miten laitoksella valvotaan, että työntekijät noudattavat henkilökohtaista hygieniaa koskevia säännöksiä. - miten haittaeläinten (hyönteiset, jyrsijät) torjunta on järjestetty, miten haittaeläinten torjuntaohjelmia toteutetaan ja valvotaan. - miten laitoksen henkilökunnan henkilökohtaista hygieniaa koskevat säännösvaatimukset on huomioitu ja miten niiden täyttämistä valvotaan. - miten laitoksella noudatetaan tämän EHMO:n vaatimuksia. Laitoksen tarkastuksesta saatujen tulosten perusteella eläinlääkäri laatii säädetyn muotoisen pöytäkirjan (pöytäkirjamalli on näiden ohjeiden liitteenä). ΙΙ. Normien täyttyminen laitoksen hygieenistä suojavyöhykettä tarkastettaessa Jokaisen virallisen laitoksen on toimittava siinä kunnossa ja myös ylläpidettävä sellaista kuntoa, joka on riittävä estämään epähygieenisten olosuhteiden syntymisen ja joka takaa sen, että tuote ei pääse pilaantumaan. Laitoksen alue ja tuotantokohteet on pidettävä puhtaina ja niiden on vastattava eläinlääkintä- ja hygieniasäännösten, normien ym. säädösten vaatimuksia. 1. Laitoksella, johon lasketaan kuuluviksi korkeintaan kolmivuorokautiselle karjaraakaainemäärälle mitoitetut navetat, on oltava vähintään 1000 metriä käsittävä hygieeninen suojavyöhyke lähimpään asuinrakennukseen nähden. 2. Teurastamoissa, joiden tuotantokapasiteetti on tonnia vuorokaudessa, hygieenisen suojavyöhykkeen on oltava vähintään 300 metriä. 3. Lihanjalostuslaitoksilla vähintään 300 metriä.

4 4 4. Makkaratehtailla vähintään 50 metriä. 5. Pienillä laitoksilla ja pienikapasiteettisilla osastoilla, joiden tuotantomäärät ovat korkeintaan 5 tonnia vuorokaudessa, vähintään 50 metriä. 6. Uutta eläinperäisten tuotteiden jalostukseen ja säilytykseen tarkoitettua teollisuuslaitosrakentamista ei sallita ekologisesti epäsuotuisilla alueilla, joilla on hygienianormien ylityksiä (Suomessa vaadittava ympäristölupa). ΙΙΙ. Vaatimusten täyttyminen laitosaluetta tarkastettaessa 1. Laitosalueen tulee olla aidattu vähintään 2 metriä korkealla yhtenäisellä aidalla ja sen tulee olla jaettu kolmeen päävyöhykkeeseen: - tuotantovyöhyke, jossa pääasialliset tuotantorakennukset sijaitsevat. - navettavyöhyke karanteeniosastoineen (karanteenikarsinoineen), eristysosastoineen ja sairaiden eläinten teurastusosastoineen (teurastushuoneineen). - talousvyöhyke apurakennuksineen ja rakenteineen polttoaineen, rakennus- ja huoltomateriaalien säilytystä varten. 2. Kuljetusautojen renkaiden desinfiointia varten laitosalueelle tullessa ja ulos mennessä portin kohdalla on oltava desinfiointiliuoksella täytetyt desinfiointisulut (erikoisojat), joihin talvella asennetaan lämmittimet. 3. Teuraseläimiä kuljettavien autojen pesua ja desinfiointia varten on oltava kiinteät desinfiointi- ja pesupaikat tai kentät. 4. Teiden, purku- ja lastauskenttien, läpikulkujen, rautatie- ja autolaiturien, avokarsinoiden, navetta-alueen (eläinlääkinnällisen hygieniayksikön), eläinten kulkureittien sekä tuotanto- ja varastorakennusalueen asfalttibetonipäällysteiden on oltava tasaiset, vedenpitävät, helposti pestävät ja desinfioitavat. 5. Laitosalueen rakennusten, rakenteiden ja laitteiden sijainnin tulee mahdollistaa sen, että kuljetusreitit eivät pääse risteämään, ts.: - raaka-aineiden ja valmistuotteiden kuljetusreitit eivät saa risteytyä. - eläinlääkäritarkastuksen jälkeen teurastusta odottamaan siirrettävän terveen karjan kulkureitti ei saa kulkea ristiin karanteeniin, eristysosastolle tai sairaiden eläinten teurastusosastolle menevän sairaan tai sairaaksi epäillyn karjan kulkureittien kanssa. - elintarvikkeiden kuljetusreitit eivät saa kulkea ristiin eläinten, lannan tai tuotantojätteiden (sivutuotteiden) kuljetusreittien kanssa. 6. Alueen pinnan kallistuksen on oltava sellainen, että se mahdollistaa sade- ja sulamisvesien sekä huuhtoumavesien poiston. Laitosnavetan, hygieniayksikön ja polttoainehuoltojärjestelmän jätevedet eivät saa päästä laitosalueen muihin osiin. 7. Laitosalueen vapaat alueet on viherrakennettava puu- ja pensasistutuksilla, nurmettamalla ja kalustamalla paikkoja laitoksen työntekijöiden lepotaukoja varten. Sellaisten puiden ja pensaiden istutuksia ei tule sallia, jotka tekevät haituvien ja kuitujen peittämää siementä. Näin vältytään tuotteiden ja laitteiden roskaantumiselta. 8. Alue (mm. nautakarjan navetta-alue) ja tuotantokohteet on pidettävä puhtaina. Ne on siivottava päivittäin. Lämpimänä vuodenaikana laitosalue ja viheristutukset on kasteltava vedellä tarpeen mukaan ennen siivousta. Talvisaikaan alueen ajo- ja jalankulkutiet on puhdistettava lumesta ja jäästä systemaattisesti.

5 5 9. Jätteiden keräystä varten tulee käyttää kannellisia metallitynnyreitä tai metallikontteja. Nämä asetetaan asfalttikentille, joiden pinta-ala on kolminkertainen tynnyriperustuksiin verrattuna. Tällaiset kentät on sijoitettava vähintään 25 metrin päähän tuotanto- ja aputiloista. 10. Konttien tyhjennys jätteistä ja roskista on suoritettava viimeistään silloin, kun 2/3 astiasta on täyttynyt, ja vähintään kerran päivässä. Tyhjennyksen jälkeen astiat on pestävä ja desinfioitava. 11. Rakennusten, rakenteiden ym. kohteiden sijainnin laitosalueella on oltava sellainen, että se mahdollistaa eri kuormien liikkumisen ilman että ne risteävät eläinten, elintarvikeraakaaineiden, valmistuotteiden ja tuotantojätteiden kuljetusreittien kanssa. 12. Laitoksen tuotantopuolen, sen eri osien, osastojen, apu- ja varastotilojen suunnittelulla on varmistettava tuotantoprosessien keskeytyksettömyyden (toiminnan jatkuvuus) ja peräkkäisyysjärjestyksen (systemaattisen prosessin kulun) lisäksi myös mahdollisuus toteuttaa eläinlääkinnällistä hygieniavalvontaa ei vain liharaaka-aineen ja valmistettavien tuotteiden turvallisuuden osalta, vaan myös siivouksen, pesun ja desinfioinnin laadun osalta. Prosessilaitteiden sijoittelulla tuotantotiloissa on suljettava pois ristikontaminaation vaara. 13. Teurastamoissa on oltava seuraavat aina toimintakuntoiset eläinlääkintähygieniaan liittyvät toimintopisteet: - desinfiointipiste (jossa on talviaikainen lämmitys) laitosalueen sisääntulon ja ulosmenon kohdalla. - desinfiointipesupaikka tai -kenttä teuraseläinten kuljetusautojen pesua ja desinfiointia varten. - kalustetut tilat valtion eläinlääkintävalvontayksikön eläinlääkäreitä varten, jotka suorittavat eläinten ante mortem tarkastuksen. - kapeat erotuskäytävät eläinten tarkastamiseksi. - sairaiden eläinten teurastusosasto tai teurastushuone sairaiden tai heikkokuntoisten eläinten eristetyksi käsittelemiseksi. - karanteeni- ja eristystilat. - kentät lannan biotermistä käsittelyä varten. - eristetty kylmähuone teuraslihan ja -tuotteiden väliaikaista säilytystä varten (hätäteurastetun lihan säilytys ennen jatkojalostusta). - sterilointihuone varustettuna Freibankilla tai vastaavalla sterilointilaitteella. 14. Laitoksilla on oltava tarpeellinen määrä pesu- ja desinfiointiaineita, hygienia- ja erikoisvaatteiden sekä suojajalkineiden vaihtosarjoja. 15. Teuraseläimiä laitokselle kuljettavien autojen pesu ja desinfiointi sekä tuotantokohteiden, tilojen, prosessilaitteiden, kalusteiden, laatikoiden ja lattialla kulkevan siirtokaluston desinfiointi on suoritettava säädösten mukaisesti (eläinlääkintä- ja hygieniasäännösten ja -ohjeiden mukaisesti). IV. Vaatimusten täyttyminen nautakarjan teurastusta edeltäviä säilytystiloja (laitosnavettaa) tarkastettaessa 1. Nautakarjan teurastusta edeltävä säilytysalue (erillään oleva kenttä), joka on aidattu yhtenäisellä 2 metriä korkealla aidalla ja viheristutuksilla, on varustettava karanteeniosastolla, eris-

6 6 tystiloilla ja sairaiden eläinten teurastusosastolla. Sairaiden eläinten teurastusosastolla on oltava oma erillinen sisäänajoreittinsä sairaiden eläinten tuomista varten sekä tasanne niiden vastaanottoa, eläinlääkärin tarkastusta ja lämpötilan mittaamista varten. Eristystilojen yhteydessä on oltava erillinen huone eläinten ruumiinavausta varten sekä erityinen lattialla kulkeva siirtolaite (kuljetusvaunu) niiden ulosviemiseksi. 2. Laitoksilla, jotka tuottavat yhdessä vuorossa korkeintaan 20 tonnia lihaa, on sallittu sairaiden eläinten teurastusosaston sijasta pitää tarkoitukseen varustettu teurastushuone, joka voidaan sijoittaa osaksi liharasvarakennusta (elintarvikerasvan käsittelyosasto tai destruktio-osasto) erilleen tuotantotiloista. Mikäli laitoksella ei ole sairaiden eläinten teurastusosastoa tai erillistä teurastushuonetta, sairaiden eläinten teurastus sallitaan naudan ensikäsittelyosastolla erikseen tähän tarkoitukseen varattuina päivinä tai vuoron lopussa sen jälkeen kun terveiden eläinten teurastus on päättynyt ja kaikki terveiden eläinten ruhot ja muut teurastuotteet on viety osastolta pois. Kun sairaiden eläinten käsittely on saatettu loppuun osaston tiloille, käytetyille laitteille, kalusteille, tuotantolaatikoille ja osaston sisäisille kuljetusvälineille on tehtävä eläinlääkinnällinen hygieniakäsittely ja desinfiointi. 3. Nautakarjan teurastusta edeltävällä säilytysalueella tulee olla myös: karsinat, joissa on suojakatokset ja kapeat erotuskäytävät eläinten vastaanottamista, eläinlääkäritarkastusta ja lämmön mittausta varten; rakennukset (suojakatokset) eläinten teurastusta edeltävää säilytystä varten; konttoritilat karjansaattajia ja -ajajia (kuljettajat) varten, joissa on desinfiointihuone heidän vaatteidensa hygieniakäsittelyn suorittamiseksi ja sosiaalitilat; lantala lannan, mahan ja suolen sisältöä varten; paikka, jossa suoritetaan teuraseläinten kuljetuksissa käytettävien autojen ja kaluston hygieniakäsittely. 4. Mikäli karanteeniosasto ja eristystilat sijoitetaan samaan yksikköön, niiden välissä on oltava eteinen, johon asennetaan työntekijöiden erikoisvaatteille tarkoitetut kaapit, käsienpesuallas, desinfiointiliuosastia, desinfiointimatto tai kaukalo (-allas) jalkineiden desinfiointia varten. 5. Karanteeni- ja eristystilojen lattiat, seinät, ruokinta-astiat, lietteenkerääjä ym. laitteet on valmistettava materiaaleista, jotka on helppo desinfioida, ja desinfiointi on tehtävä aina sen jälkeen, kun tilat on tyhjennetty eläimistä. Karanteeni- ja eristystiloissa ei saa käyttää puusta valmistettuja ruokinta- ja juoma-astioita tai muita puisia kalusteita. Karanteeni- ja eristysalue on puhdistettava lannasta ja pestävä päivittäin. Karanteenista, eristystiloista, sairaiden eläinten teurastusosastolta sekä kuljetusautojen hygieniakäsittelystä tulevat jätevedet, ennen kuin ne päästetään yleiseen viemäriverkkoon, on johdettava lantakerääjän ja mudanerottimen (karkeasuodatin) läpi sekä tehtävä vaarattomiksi desinfiointilaitteessa (kloorauslaitteessa). 6. Sairaiden eläinten teurastusosaston tai teurastushuoneen tilat ja laitteet on pestävä työpäivän kuluessa aina tarpeen mukaan ja desinfioitava työn päätyttyä. 7. Nautakarjalle tarkoitettujen karsinoiden, joihin teuraseläimet puretaan, on vastattava tilavuudeltaan yhdellä autolla tai yhdessä rautatievaunussa tuotavaa eläinmäärää. Karjanajoa käytettäessä karsinan on pystyttävä mahduttamaan yhtä keskisuurta erää vastaavan eläinmäärän. 8. Eläimiä saa säilyttää ilmasto-olosuhteista riippuen sisätiloissa ja avokarsinoissa katoksen alla. Kaikissa karsinoissa on oltava kovapintainen lattia sekä vedensyötöllä varustetut juottoastiat. Yksittäisissä karsinoissa on oltava ruokinta-astiat ja laitteet eläinten kytkemiseksi. Karsinoiden metalliaitojen, -porttien ja hakojen on oltava sellaiset, että ne eivät voi vahingoittaa eläintä. Karsinoissa on oltava kyltit, joissa ilmoitetaan eläinten lukumäärä ja laji. 9. Sisätilat ja avokarsinat, joissa säilytetään nautakarjaa, on puhdistettava päivittäin lannasta, joka on vietävä lantavarastoon tai Federaation eläinlääkintä- ja kasvinterveyslaitoksen alueellisten elinten määräämiin paikkoihin. Jos lanta joudutaan poistamaan monikerroksisista karjan teurastusta edeltävistä säilytystiloista, tarkoitusta varten on asennettava erityinen siilo, jossa on omat syöttöluukkunsa jokaisessa kerroksessa. Siilon alla olevalla lantakentällä on oltava vedenkestävä päällyste. Lannan pudotuskuilut, siilo ja kenttä on puhdistettava, pestävä

7 7 ja desinfioitava päivittäin hyvin huolellisesti. Lannan poisto ja vaarattomaksi tekeminen tartuntatauteja sairastavien eläinten jäljiltä on tehtävä säädösten mukaisesti. 10. Mahan ja suolen sisällön keräämiseksi on asennettava erityiset vastaanottosäiliöt, joissa on vedenkestävä pohja ja seinät sekä tiiviisti sulkeutuva kansi. Vastaanottosäiliön ympärillä oleva kenttä on betonoitava. Vastaanottosäiliöstä mahan ja suolen sisältö on vietävä hyvin varustetulla kuljetuskalustolla erikoisesti tähän tarkoitukseen osoitettuun paikkaan. 11. Lantaa, mahan ja suolen sisältöä kuljettavat kalustot on puhdistettava, pestävä ja desinfioitava päivittäin hyvin huolellisesti. 12. Lannan bioterminen käsittely (kompostointi ja mädätys) (vaarattomaksi tekeminen) on tehtävä erikoisvarusteisilla kentillä, joiden sijoituksesta on sovittava Federaation eläinlääkintä- ja kasvinterveyslaitoksen alueellisten elinten kanssa. 13. Laitokselle teuraskarjaa tuoneet autot, sen jälkeen kun eläimet on niistä siirretty ja lannat siivottu, on ehdottomasti pestävä ja desinfioitava desinfiointipesupisteessä tai erityisesti tähän tarkoitukseen varatulla kentällä, jonka on sijaittava nautakarjan teurastusta edeltävältä säilytysalueelta ulos ajettaessa. V. Vaatimusten täyttyminen laitoksen vesihuolto- ja viemäröintijärjestelmiä tarkastettaessa 1. Teurastamoissa ja lihanjalostuslaitoksilla on oltava käytettävissään riittävästi juomavesistandardin vaatimukset täyttävää kuumaa ja kylmää vettä. Laitoksen on testattava vetensä turvallisuustekijöiden osalta laboratoriotutkimuksin ja tämä on tehtävä vähintään neljännesvuosittain silloin, kun laitos käyttää kaupungin vesijohtovettä, ja kerran kuukaudessa, jos laitoksella on oma vesihuoltolähteensä (porakaivo). Porakaivolla on oltava hygieeninen suojavyöhyke ja sen tulee olla aidattu. Vesihuoltoon liittyvien kohteiden on oltava jatkuvan valvonnan ja vartioinnin alla. 2. Päävesijohdon sisääntuloputken on oltava eristetyssä, suljettavassa tilassa ja se on pidettävä asianmukaisessa teknisessä ja hygieenisessä kunnossa. Siinä on oltava painemittarit, hanat vesinäytteiden ottamista varten, lattiakaivot sekä takaiskuventtiilit, jotka mahdollistavat veden liikkumisen vain yhdessä suunnassa. Laitoksilla on oltava piirustukset vesijohto- ja viemäriverkoston sijainnista ja ne on esitettävä valvontaa suorittavien organisaatioiden pyynnöstä. 3. Kompressoriyksikköä, alueen kastelua ja autojen ulkopintojen pesua varten voidaan käyttää teknistä vettä. Teknisen veden verkoston on oltava erillään juomavesiverkostosta. Näiden vesihuollon eri puolten välillä ei saa olla mitään yhtymäkohtia ja putket on maalattava selvästi toisistaan erottuvin värein. Veden haaroituskohdissa on oltava merkinnät: juomavesi, tekninen vesi. 4. Talous- ja juomaveden sekä palonsammutusveden säilytystä varten on oltava vähintään kaksi säiliötä. Säiliöveden on vaihduttava vähintään 48 tunnin välein. Jotta säiliöt voidaan tarkastaa ja puhdistaa, niihin on asennettava luukut, kaapimet ja tikkaat. 5. Keräyssäiliön vesi on desinfioitava ja siihen kuuluu pakollinen säädösten mukainen veden laatu- ja turvallisuusseuranta. 6. Keräyssäiliöiden ja vesijohtoverkostojen desinfiointi on tehtävä aina vahingon sattuessa sekä korjaustöiden aikana. 7. Tuotantotiloissa on oltava huuhteluvesihanat siten, että yksi hana kattaa 150m 2 alan, mutta vähintään yksi huuhteluvesihana on huonetta kohti, sekä lisäksi kannattimet letkujen säilytystä varten (letkutelineet).

8 8 Käsien pesua varten osastoilla on oltava altaat, joissa on sekoitinhana (kuuman ja kylmän veden syöttö), saippua (nestesaippua), harja, desinfiointiliuospullo, kertakäyttöpyyhkeet tai sähkökäyttöinen käsienkuivaaja. Pesualtaiden on oltava jokaisella tuotanto-osastolla sisääntulon yhteydessä sekä käytön kannalta sopivissa paikoissa, enintään 18 metrin päässä työpisteistä. Juomatarpeisiin on oltava juoma-altaat tai hiilihappovesiautomaatit enintään 75 metrin päässä työpisteestä; juomaveden lämpötilan on oltava vähintään 8 С ja enintään 20 С. 8. Tuotantotiloissa on oltava jokaista 150 м 2 lattia-alaa kohti nesteiden poistoa varten lattiakaivot, joiden halkaisija on 10 см. 9. Prosessikoneista ja laitteista tulevien käytettyjen vesien poistoputkistot liitetään viemäriverkostoon, jossa on oltava imujuoksuttimet (sifonit) tai suihkua hajottavat suppilot. Tuotanto- ja saniteettijätevesien poistamiseksi laitoksella on oltava viemäriverkosto, joka on liitetty kaupungin yleiseen viemäriverkkoon tai omaan vedenpuhdistusjärjestelmään. Jätevesien poistojärjestelyn tulee täyttää säädöksissä asetetut ehdot. Saniteettijätevesien viemäröinnin tulee olla erillään tuotannon jätevesiviemäröinnistä ja sillä on oltava itsenäinen ulostulonsa kokoojaputkesta. 10. Jätevesien laboratoriotutkimukset on tehtävä säädösten edellyttämällä tavalla laitoksen omassa laboratoriossa tai akkreditoidussa laboratoriossa. VI. Vaatimusten täyttyminen valaistus-, ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmiä tarkastettaessa 1. Tuotantotilojen valaistuksen on oltava säädösten mukainen (hygieniasäännöt ja -normit). 2. Loisteputkivalaisimissa on oltava suojaverkko, hajavaloa lähettävä kappale tai erityiset lampunkannat, jotka estävät lamppuja irtoamasta valaisimista. Hehkulamppuvalaisimissa on oltava yhtenäinen suojalasi. 3. Tuotanto-osastot, joilla ihmiset työskentelevät jatkuvatoimisesti, on varustettava luonnonvalaistuksella. Ilman luonnonvalaistusta tai riittämättömällä luonnonvalaistuksella voivat olla sellaiset tilat, joissa työntekijät viipyvät työpäivän aikana korkeintaan 50 % ajasta tai joissa se on prosessiteknillisesti välttämätöntä. 4. Valoaukkoja ei saa peittää laatikoilla ja laitteilla, ei rakennuksen sisällä eikä sen ulkopuolella, niissä olevia laseja ei saa korvata läpinäkymättömillä materiaaleilla. 5. Sellaisilla osastoilla, joilla tuotantoprosessi on avoin (suojaamaton), koneellisessa ilmanvaihtojärjestelmässä on oltava syötettävän ulkoilman puhdistus (suodatus) pölystä. Tuotantotilojen tuloilmanoton tulee tapahtua vähiten saastuneelta vyöhykkeeltä. 6. Tiloissa, joissa on höyrynmuodostusta ja huomattavaa lämmöneritystä, on oltava tulo- ja poistoilmanvaihto, tarvittaessa on asennettava kohdeimurit. Lisäksi jokaisessa tilassa on oltava luonnollinen tuuletus, mikäli prosessiteknologia sen sallii. 7. Ilmanvaihtokanavat ja prosessilaitteista lähtevät ilmaputket on puhdistettava säännöllisin väliajoin (vähintään kerran vuodessa). 8. Tuotanto- ja aputiloissa on oltava lämmitys. Tuotantotiloissa ilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden on oltava säädösten mukaiset. 9. Lämmityslaitteiden on oltava rakenteeltaan sellaiset, että niitä on helppo puhdistaa ja korjata.

9 9 10. Tuotantoprosesseja ajettaessa ja eläinlääkinnällisiä hygieniatoimenpiteitä suoritettaessa on noudatettava työturvallisuusjärjestelmästä annettuja valtiollisia (kansallisia) standardeja. VΙΙ. Vaatimusten täyttyminen laitoksen tuotanto- ja aputiloja tarkastettaessa 1. Tuotantotiloissa on oltava mahdollisuus säädösten asettamien vaatimusten mukaiseen prosessitoimintojen suorittamiseen ja niiden sijoitussuunnittelun on suljettava pois raaka-aine- ja valmistuotevirtojen keskinäiset leikkauskohdat. Elintarvikkeiden ja teknisten tuotteiden tuotantotilojen on oltava erillään toisistaan. Tuotantotilojen sisääntulon kohdalla on oltava desinfiointiliuoksella varustetut matot. 2. döksissä määrättyinä aikoina ja niissä esitetyin menetelmin. 2. Elintarvikkeiden tuotantoosastoilla sekä saniteettiyksikön (pesuosastot) tiloissa seinäpaneeleiden ja pylväiden on oltava päällystetyt lasitetulla laatalla tai maalatut vaaleansävyisellä öljymaalilla vähintään kahden metrin korkeuteen asti. 3. Tuotanto-osastojen sisäisten putkistojen (niiden käyttötarkoituksen mukaan) on oltava maalatut toisistaan erottuvilla väreillä ja ne on pidettävä puhtaina. 4. Siellä missä on lattiaa pitkin tapahtuvaa siirtokuljetusta, pylväiden kulmien on oltava vauriosuojatut ruostumattomalla teräslevyllä yhden metrin korkeuteen asti, ja siellä missä on riippukuljetusta, suojan on ulotuttava aina kahden metrin korkeuteen asti. Ovien alaosan on oltava verhottu teräslevyllä 0,5 metrin korkeuteen asti. 5. Lattioissa (koskee kaikkia tiloja) ei saa olla mitään rakoja tai kuoppia, niissä on oltava vedenkestävät päällystemateriaalit ja kallistukset lattiakaivoihin päin, jotka on sijoitettu sivummalle työpisteistä ja käytävistä. 6. Tilojen kunnossapitokorjaukset on tehtävä tarpeen mukaan, mutta vähintään kerran puolessa vuodessa. Tuotanto-, sosiaali- ja aputilojen seinien ja lattioiden valkaisu tai maalaus voidaan tehdä samanaikaisesti niiden desinfioinnin kanssa. 7. Rasvankäsittelyosastolla ja joillakin sellaisilla lihanjalostusosastoilla, joilla prosessiolosuhteista johtuen lattiat ja seinät voivat olla rasvan peittämät, nämä kohteet on pestävä kuumalla saippualiuoksella tai muilla rasvanpoistoaineilla vähintään kaksi kertaa päivässä. 8. Kaikissa tuotanto-, sosiaali- ja aputiloissa on ylläpidettävä jatkuvasti asiaankuuluvaa puhtautta. Tuotantotilojen lattioita siivottaessa prosessin aikana on estettävä prosessilaitteiston ja - kalusteiden sekä käsiteltävän raaka-aineen ja valmiiden tuotteiden likaantumismahdollisuus. Tuotantotilojen siivous sekä prosessilaitteiden, kalusteiden ja osastojen lattialla kulkevan siirtokaluston hygieniakäsittely on tehtävä sää 9. Ikkunapuitteiden sisäpinnat ja ikkunalasit on pestävä ja pyyhittävä vähintään kerran 15 päivässä, ulkopuolelta sitä mukaa kuin ne likaantuvat. Ikkunoiden väli on puhdistettava huolellisesti kaikesta pölystä ja hämähäkinseiteistä. Ikkunapuitteet on maalattava vähintään kerran vuodessa. Avattavat ikkunat on varustettava kesäaikaan suojaverkoin kärpästen torjumiseksi. 10. Kaikki sellaiset kohdat, joista kaakelit tai rappaus ovat irronneet, on korjattava pikaisesti, minkä jälkeen uudelleen rapatut kohdat on valkaistava tai maalattava. Kun tuotantotiloissa suoritetaan korjaustöitä pysäyttämättä itse tuotantoa, korjattavat alueet on ehdottomasti suojattava siten, että toiminnassa olevat laitteet, käsiteltävät raaka-aineet ja valmiit tuotteet eivät pääse likaantumaan tai että niihin ei pääse vieraita esineitä.

10 Kaikki laitososastojen sisäovet on pestävä ja pyyhittävä kuiviksi päivittäin. Erityisen huolellisesti on pyyhittävä kahvojen ympärillä olevat alueet, itse kahvat sekä ovien alaosat. Ovien ulkopinnat on pestävä, korjattava ja maalattava öljymaalein aina tarpeen mukaan. 12. Lattiakaivot ja huuhteluvesikourut on puhdistettava, pestävä ja desinfioitava päivittäin. Kuljettimet, siirtimet, pudotuskuilut ja hissit on siivottava päivittäin kunkin vuoron lopussa. 13. Laitoksella on oltava riittävä määrä käyttötarkoitustaan vastaavalla merkinnällä varustettua siivousvälineistöä sekä pesu- ja desinfiointiaineita (jotka on säilytettävä niille erikseen osoitetuissa paikoissa: erityisesti näihin tarkoituksiin varatuissa eristetyissä huoneissa tai kaapeissa). Saniteettitilojen siivousvälineet on säilytettävä erillään muista. 14. Liha-alan laitoksilla on pidettävä kerran kuukaudessa perussiivouspäivä. VΙΙΙ. Vaatimusten täyttyminen laitoksen laitteita ja kalusteita tarkastettaessa 1. Laitteiden, kalusteiden ja laatikoiden on oltava valmistettu sellaisista materiaaleista, jotka on tarkoitettu kosketukseen erityisesti elintarvikkeiden kanssa ja jotka ovat kemiallisesti kestäviä, eivätkä altistu korroosiolle. 2. Tuotantotilojen laitteiden on oltava sijoitettu siten, että ne eivät haittaa asianmukaisen hygieniatason ylläpitämistä tuotannossa ja että ne sulkevat pois prosessien kulkusuunnan vastaiset toimintamahdollisuudet. Laitteiden rakenteen tulee olla sellainen, että se mahdollistaa laitteiden tehokkaan hygieniakäsittelyn. 3. Sammioilla, altailla, metallisilla prosessiastioilla, kaukaloilla ja kouruilla on oltava helposti puhdistettava sileä pinta, jossa ei ole hygieniakäsittelyä vaikeuttavia säröjä, rakoja, esiin työntyviä pultteja, niittejä tai muita osia. 4. Pöytien on oltava sileäpintaiset, pinnoissa ei saa olla säröjä tai muita vikoja. Pöydissä, joita käytetään kouruja pitkin ja pudotuskuilujen kautta alas tulevan raaka-aineen vastaanottamiseen, on oltava suojakaiteet, jotta raaka-aine ei pääse putoamaan lattialle. Lihan luuttomaksi leikkaamiseen ja trimmaukseen on käytettävä kovista puulajeista tai muista Venäjän terveysministeriön hyväksymistä materiaaleista valmistettuja erikoisleikkuulautoja. Työvuoron päätyttyä ne on puhdistettava, pestävä ja desinfioitava huolellisesti tai niille on tehtävä höyrykäsittely. 5. Kaikissa elintarvikevalmistukseen käytettävissä tuotantotiloissa on oltava sterilointilaitteet pienvälineitä varten (veitset, teroittimet ym.) Suurempien välineiden ja kierrätettävien laatikoiden pesua ja desinfiointia varten on käytettävä pesukoneita tai pesutiloja, joiden altaat on varustettu kylmän ja kuuman veden syötöllä. 6. Prosessilaitteiden, -kalusteiden ja -välineiden hygieniakäsittelyn on oltava erottamaton osa tuotantoprosessia ja osastolla on oltava sen suorittamiseen liittyvä aikataulu. IX. Vaatimusten täyttyminen eläimiä vastaanotettaessa ja ante mortem tarkastusta tehtäessä teurastamossa 1. Vain terveet, teurastusta edeltävän eläinlääkäritarkastuksen läpikäyneet eläimet voidaan teurastaa lihaksi.

11 11 2. Sellaisten eläinten teurastus, jotka sairastavat tai joiden epäillään sairastavan tarttuvia tauteja tai joita uhkaa menehtyminen (vaikea vamma, murtumia, palovammoja ym. muita vaurioita), on sallittu vain Venäjän Federaation eläinlääkintää koskevan lainsäädännön (eläinlääkintäsäännökset, eläinlääkintä- ja hygieniatutkimuksen säännökset, ohjeet) määräämissä tilanteissa. 3. Teuraaksi tarkoitettujen eläinten on tultava teurastamoihin tiloilta (alueilta), joilla tarttuvien tautien tilanne on hyvä. 4. Jokaisella teuraaksi toimitettavalla eläinerällä on oltava mukanaan valtion eläinlääkintälaitoksen myöntämä eläinlääkinnällinen saateasiakirja todistuksena siitä, että eläimet ovat läpikäyneet eläinlääkäritarkastuksen, ovat terveitä ja että tarttuvien eläintautien tilanne tilalla (seudulla, alueella) on hyvä, ja jossa lisäksi on tiedot suunnitelman mukaisista diagnostisista tutkimuksista, rokotteiden, antibioottien, hormonivalmisteiden, stimulanttien ym. eläinlääkinnällisten valmisteiden viimeisistä käyttöpäivämääristä. 5. Eläimet on kuljetettava teurastamoihin erikoiskulkuneuvoilla (hyväksytyllä eläinkuljetuskalustolla). 6. Valtion eläinlääkintävalvontayksikön virallisten eläinlääkäreiden on suoritettava eläimille eläinlääkinnällinen ante mortem tarkastus teuraseläinten eläinlääkinnällisestä tarkastuksesta sekä lihan ja lihatuotteiden eläinlääkinnällisestä hygieniatutkimuksesta annettujen säännösten mukaisesti, ja laitoksen johdon on luotava eläinlääkäreille tarvittavat olosuhteet tämän työn suorittamiselle. 7. Eläinerän saapuessa teurastamoon eläinlääkäreiden on samana päivänä erää vastaanottaessaan tarkastettava, että eläinlääkinnällinen saateasiakirja on tehty oikein, ja varmistuttava siitä, että asiakirjaan merkityt tiedot vastaavat saapuneiden eläinten todellista lukumäärää. Heidän tulee antaa määräys, missä järjestyksessä eläimet puretaan niille erityisesti varattuihin ja varustettuihin karsinoihin. Heidän tulee tehdä eläinlääkinnällinen ante mortem tarkastus ja huolehtia eläinten tilan jatkoseurannasta. Mikäli eläimet ovat olleet karsinassa yli 24 tuntia, eläinten tarkastus on tehtävä vielä välittömästi ennen teurastusta. 8. Sellainen eläinerä, jossa havaitaan tartuntatauteihin sairastuneita eläimiä, kuolemaisillaan olevia elämiä, hätäteurastettuja eläimiä tai eläinten ruumiita, sekä tapauksissa, jolloin saapunut erä ei vastaa eläinlääkinnällisiin saateasiakirjoihin merkittyä päälukua, kyseinen eläinerä on välittömästi asetettava karanteeniin ja selvitettävä joukkokuoleman tai sairauden syyt. 9. Kastroimattomat sonnit on pidettävä erillisissä karsinoissa ja siinä erässä, jonka mukana ne ovat saapuneet. 10. Vastaanotossa havaittujen sairaiden, sairaaksi epäiltyjen, vammautuneiden eläinten sekä eläinten ruumiiden palauttaminen niiden toimittajille on kielletty. 11. Teurastukseen tulleiden eläinten taluttaminen tai kuljettaminen pois teurastamon alueelta on kielletty. 12. Sairaista eläimistä, kuljetusmatkan aikana tai teurastamossa kuolleiden eläinten ruumiista otettujen näytteiden laboratoriotutkimukset voidaan tehdä vain valtion eläinlääkintälaitoksen akkreditoiduissa laboratorioissa. 13. Kaikista eläinten vastaanottohetkellä todetuista tartuntatautitapauksista on ilmoitettava välittömästi alueesta vastaavalle valtion pääeläinlääkintätarkastajalle (Suomessa tarkastuseläinlääkärille) sekä tiloille (eläinten toimittajalle tai omistajalle). 15. Sellaisen naudan teurastuksessa, joka sairastaa tai jonka epäillään sairastavan zoonooseja, on tärkeää, että kaikki laitoksen työntekijät noudattavat eläinlääkintä- ja hygieniasäännösten mukaisia eläinlääkinnällisiä hygieniatoimenpiteitä. Vastuun eläinlääkinnällisten hygieniatoimenpiteiden läpiviemisestä ja niihin liittyvien vaatimusten täyttämisestä kantaa laitoksen pääjohtaja.

12 Eläinlääkinnällisen ante mortem tarkastuksen jälkeen teurastukseen saa viedä ainoastaan terveet eläimet. 17. Laitoksen teurastusosastolle johdettavat eläimet on teurastettava välittömästi. X. Vaatimusten täyttyminen teurastamo-osaston tuotantoprosesseja ja laitoksen eläinlääkinnällisen hygieniatutkimuksen järjestämistä tarkastettaessa 1. Teurastukseen mentäessä eläimet on ensin ajettava teurastamon navetasta ensikäsittelytilojen teurastusta edeltävään karsinaan, jolloin noudatetaan tiettyä peräkkäis- ja vuorojärjestystä sekä jaksottaisuutta, millä varmistetaan nautakarjaa käsittelevillä kuljetinlinjoilla tietynrytminen työtahti. otta eläimet eivät vammautuisi ja niiden ihopeite ei vahingoittuisi sinä aikana kun ne ajetaan teurastusta edeltäviin karsinoihin ja teurastusta edeltävistä karsinoista tainnutuspaikalle, on sallittu käyttää kannettavia sähköisiä ja elektronisia piiskoja. 2. Teurastusta edeltävässä karsinassa nautojen jalat on pestävä o C vedellä tai vesijohtovedellä käyttämällä suihkulaitteita tai suoraan letkusta. 3. Eläinten teknisen tainnutusoperaation on oltava sellainen, että se estää eläimen välittömän kuoleman ja kuolleen eläimen joutumisen teurastukseen ja sen jatkoprosesseihin. Eläinten tainnutus on suoritettava siten, että sydän ei lakkaa lyömästä ja eläin on tainnutetussa tilassa koko kuljettimen liikkeellä olon ajan verenlaskuprosessissa. Eläinten teurastuksen ollessa käynnissä on aika ajoin tarkistettava (1-2 kertaa/vuoro), suoritetaanko tainnutus oikein ja riittävän tehokkaasti. 4. Nautakarjan ruokatorveen asetetaan ligatuuri (puristin) estämään etumahojen sisällön (mahan ja suolen sisällön) ja veren joutumista keuhkoihin. 5. Verenlaskun on tapahduttava viimeistään 1,5-3 minuutin kuluttua tainnutuksesta. Verenlaskussa on noudatettava 6-8 minuutin aikarajaa (vähimmäisaika). 6. Lääkinnälliseen ja elintarvikekäyttöön menevä veri on otettava talteen vain terveiltä eläimiltä ja huolehtimalla siitä, että verenlasku suoritetaan antiseptisesti. Nautakarjan verenkeruun yhteydessä on pidettävä huolta laitteiden, kalusteiden ja säiliöiden steriiliydestä. Steriileihin, numeroituihin säiliöihin kerätty veri on toimitettava erikoishuoneeseen defibrinointia (veren hyytymisen estoa) varten. Defibrinoidun (hyytymisenestoaineella käsitellyn) veren on annettava seistä minuutin ajan aina siihen asti, kunnes ruhosta, josta veri otettu, on saatu sille suoritetun eläinlääkinnällisen hygieniatutkimuksen tulokset. 7. Teurastusosastolla eläimiä teurastettaessa on käytettävä numeroinnissa yhtä ja samaa numeroa ruhoa, päätä, sisäelimiä, suolistoa ja vuotaa merkittäessä. 8. Verenlaskun läpikäyneiden eläinten ruhojen käsittelyssä (vuodan nylkemisvaiheessa) on huolehdittava siitä, että vuodan nylkemiseen liittyvissä teknisissä työvaiheissa (mukaan lukien käsin tehtävä vuodan alkuirrotus) ruhon mekaaninen kosketuslikaantuminen ja mikrobikontaminaatioiden mahdollisuus on viety minimiin. 9. Sisäelinten poisto on suoritettava viimeistään minuutin kuluttua siitä, kun eläimille on tehty verenlasku. Teknisissä työvaiheissa on huolehdittava siitä, että ruoansulatuskanava ei pääse vahingoittumaan ja että eläinruhojen sisä- ja ulkopinnat sekä teurastuslaitteet eivät pääse likaantumaan ja altistumaan bakteeritartunnoille. 10. Kun teurastamoille asennetaan prosessilaitteistoja (kuljetinlinjoja), teuraseläinten eläinlääkäritarkastuksesta sekä lihan ja lihatuotteiden eläinlääkinnällisestä hygieniatutkimuksesta an-

13 13 nettujen säännösten mukaisesti ne on varustettava työpisteillä tarkastuseläinlääkäreitä ja tarkastusapulaisia varten, jotka suorittavat post mortem tarkastuksen ja eläinlääkinnällisen hygieniatutkimuksen eläinten ruhoille ym. teurastuotteille. 11. Eläinlääkinnälliseen hygieniatutkimukseen (lihantarkastukseen) tarkoitetut työpisteet on varustettava lisävalaisimilla, kuuman ja kylmän veden syötöllä, desinfiointiliuosta sisältävillä säiliöillä, työvälineiden sterilointilaitteilla, kuljetinlinjan pysäytysmahdollisuudella, todettujen tautitapausten rekisteröintilaitteilla, eläinlääkinnällisessä hygieniatutkimuksessa hylättyjen osien keruusäiliöillä ym. laitteilla. 12. Teurastamojen teurastusosastolla, missä teuraseläinten käsittely on keskeytyksetön prosessi, ruhojen halkaisun loppuvaiheessa on oltava varakattorata tai erillinen huone eläintautiepäiltyjen ruhojen ylimääräistä eläinlääkinnällistä hygieniatarkastusta varten sekä lukittava ja vain valtion eläinlääkintävalvontayksikön käytössä oleva kylmähuone teurasruhojen väliaikaista säilytystä varten siihen asti, kunnes laboratoriotutkimustulokset on saatu. 13. Teurasruhojen käsittely keskeytyksettömillä kuljetinlinjoilla ei ole sallittu (on kielletty) silloin, kun niissä ei ole eläinlääkinnällistä hygieniatutkimusta (EHT) varten varustettuja työpisteitä, eikä myöskään silloin, kun niissä toimiva valtion eläinlääkintävalvontayksikön eläinlääkärivahvuus on vajaalukuinen. 14. Teurastuslaitoksilla, joilla ei ole keskeytyksettömiä kuljetinlinjoja eläinten käsittelyä varten, eläinlääkinnällinen hygieniatarkastus sekä ruhojen ja muiden teurastuotteiden eläinlääkinnällinen post mortem -hygieniatutkimus on tehtävä kattoradalla erityisesti tähän tarkoitukseen varatuilla paikoilla. Muut teurastuotteet (päät ja sisäelimet) on tarkastettava pöytien päällä tai laitteissa, joihin ne ripustetaan (ruostumattomasta teräksestä valmistetut runkorakenteet, joissa on kiinnityskoukut). 15. Eläinten päät ja sisäelimet, joille tehdään eläinlääkinnällinen post mortem hygieniatarkastus ja eläinlääkinnällinen hygieniatutkimus, on valmisteltava erityisesti siihen koulutettujen teurastuslaitoksen työntekijöiden toimesta. 16. Naudan pää on irrotettava ruhosta, kiinnitettävä koukkuihin (liikkuva kuljetin) tai erityisiin laitteisiin alaleuanluun haarojen kiinnityskohdan kulmasta tai kurkunpään rengasrustosta ja henkitorven ensimmäisistä renkaista tai sitten pöydän päällä, minkä jälkeen kieli leikataan irti kannan kohdalta ja sivuista siten, ettei se pääse vahingoittumaan, vaan putoaa vapaasti leukojen välisestä tilasta, ja että kaikki tarkastuksenalaiset imusolmukkeet jäävät ehjiksi. 17. Ruhosta poistettujen keuhkojen yhdessä henki- ja ruokatorven kanssa, sydämen ja maksan on oltava toisiinsa nähden vielä kiinni toisissaan. Tätä varten ne on ripustettava erityiselle koukkulaitteelle tai sijoitettava kuljettimelle tai pöydälle. Naudan perna voi olla luonnollisessa yhteydessä pötsin kanssa tai se irrotetaan siitä ja asetetaan tarkastettavaksi yhdessä sisäelinten kanssa; munuaiset tarkastetaan ruhon yhteydessä. 18. Ruoansulatuskanava, sukupuolielimet ja utareet asetetaan tarkastettaviksi kuljettimen hihnalle tai erityiselle ruostumattomasta teräksestä valmistetulle pöydälle. 19. Kokoruhot ja puoliruhot tarkastetaan akillesjänteistä ripustettuina. 20. Vuodat tarkastetaan pöydällä nylkemisen jälkeen. 21. Ennen kuin ruhojen ja elinten eläinlääkinnällinen hygieniatutkimus on saatettu loppuun, mitään teurastuotteita (naudan vuotia lukuun ottamatta) ei saa poistaa teurastamon teurastusosastolta. 22. Eläinlääkinnällisen hygieniatutkimuksen hylkäämät osat ja riskiteurastuotteet (teurastuksen sivutuotteiden riskiainekset) (sykkyräsuoli, selkäydin ym.) on valtion eläinlääkintävalvontayksikön eläinlääkärin päätöksellä poistettava säädetyssä ajassa ruhonhalkaisuosastolta teknisten puolivalmisteiden osastolle tai jäte sanalla merkittyihin erikoiskontteihin lähetettäväksi eteenpäin niihin erikoistuneille jätteenkäsittelylaitoksille (EU:ssa kyseisen teurastuksen sivutuoteryhmän riskiluokan mukaisille sivutuotteiden käsittelylaitoksille).

14 Kun eläinlääkinnällinen hygieniatutkimus on saatettu loppuun ja valtion tarkastuseläinlääkäri on arvostelunsa tehnyt, liha ja muut teurastuotteet voidaan käyttää seuraavalla tavalla: rajoituksetta; tietyin rajoituksin (tietyntyyppisten lihatuotteiden valmistukseen lihanjalostustehtaalla); vasta vaarattomaksi tekemisen jälkeen; muuhun hyötykäyttöön tai toimitettava hävitykseen. vrt. Suomessa lihan merkinnät/leimat: hyväksytty, ehdollisesti hyväksytty, rajoitusten alainen, kansalliseen kulutukseen hyväksytty, hylätty). Eläinlääkinnällisen hygieniatutkimuksen (EHT) loppuvaiheena on lihan leimaaminen ja se tehdään kuljetinlinjalla toimivassa, tähän tarkoitukseen varustetussa pisteessä tai naudan ensikäsittelyosaston (teurastushallin) yhteydessä toimivassa, tähän tarkoitukseen varustetussa tilassa (huoneessa), missä valtion eläinlääkintävalvontayksikön eläinlääkärin on merkittävä puoliruhot laittamalla niihin eläinlääkintätarkastuksesta (terveysmerkki) ja käyttötarkoituksesta (käsittelyvaatimusleima) säädetyt leimat Lihan eläinlääkinnällisestä leimauksesta annetun ohjeen mukaisesti. 24. Lihan ja muiden teurastuotteiden eläinlääkinnällisestä hygieniatutkimuksesta saadut tulokset on kirjattava määrämuotoisiin päiväkirjoihin (tarkistettava, että niiden pitotapa on oikea). 25. Ruhot ja puoliruhot saa toimitta loppupuhdistukseen (-trimmaukseen), pesuun, tuotetietoleimaukseen, punnitukseen ja kylmätilaan vasta sen jälkeen kun eläinlääkinnällinen hygieniatutkimus ja -arvostelu sekä eläinlääkinnällinen leimaus on suoritettu loppuun. 26. Jokainen puoliruho on tarkastettava huolellisesti märkäpesäkkeiden, kolhiintumien ja likaantuneiden kohtien havaitsemiseksi. uoliruhojen käsittelystä saatu poisleikattu rasva on toimitettava rasvaosastolle, poisleikattu liha sivutuoteosastolle, ihmisravinnoksi kelpaamattomat loppupuhdistuksen jäännökset (lopputrimmauksessa irrotetut osat) rehu- ja teknisten tuotteiden osastolle. un puoliruhoille on tehty loppupuhdistus (-trimmaus), ne pestään sisäpuolelta suihkulaittein tai letkuin lämpimällä vedellä (25-38 С) tai kylmällä vesijohtovedellä veripahkojen (vertymien, hyytyneen veren) ym. mahdollisen lian poistamiseksi (Suomessa pesu ei ole sallittu). Mikäli ruhossa on pintalikaa, pestään vain likaantuneet kohdat, minkä jälkeen kosteus poistetaan veitsen tylpällä puolella tai kuivaamalla ruhon pinta puhtaalla pyyhkeellä, ilmapuhalluksella jne. Kun ruhot pestään letkulla, vesisuihku on suunnattava terävässä kulmassa ruhon pintaan nähden, mikä estää lihas- ja rasvakudosten pintakerroksen muodostaman kokonaisuuden vaurioitumisen. un loppuvaiheen kuiva- ja märkäpuhdistukset on tehty, naudan puoliruhoissa ja neljännesruhoissa ei saa olla mitään rippeitä sisäelimistä, vuodasta, verihyytymistä, lihas- ja rasvakudosten hapsuista, liasta, veripahkoista tai kolhiintumista peräisin olevia osia. 27. Liharuhojen ja puoliruhojen siirtämiseen (kuljettimella tai käsin) käytettävä aika, jolloin ne kulkevat loppupuhdistus- ja pesupaikalta vastaanottovaa alle ja jossa on huomioitu veden valumiseen niiden pinnalta kulunut aika, ei saa ylittää 13 minuuttia. XΙ. Vaatimusten täyttyminen laitoksen yksittäisiä tuotantoprosesseja tarkastettaessa 1. Tuotantoprosessit on järjestettävä siten, että tuotantovirroissa ei ole ristitartunnan mahdollistavia kohtia, raakatuotteet eivät pääse kosketuksiin valmistuotteiden kanssa ja että hyvälaatuisten lihatuotteiden valmistus on kaikin puolin turvattu. 2. Jatkojalostukseen tuleville raaka-aineille ja apumateriaaleille on tehtävä tulotarkastus, jossa noudatetaan annettuja säädöksiä. 3. Kun raaka-aineet ja apumateriaalit saapuvat osastoille jatkojalostusta varten, ne on purettava pakkauksista, säilytettävä ja valmisteltava tuotantoa varten sellaisissa olosuhteissa, joissa ne eivät pääse likaantumaan. Tyhjennetyt laatikot/pakkaukset on poistettava tuotantotiloista välittömästi.

15 15 4. Kattoratojen tulee olla asennetut siten, että liharuhojen kosketukset lattiaan, seiniin ja prosessilaitteisiin on estetty. Ruhojen verenlasku-, loppupuhdistus- ja pesupaikoissa on oltava kourut (metalliset, betoniset, laattapäällysteiset), joissa on kallistukset nesteen valumista varten lattiakaivoihin. 5. Pudotuskuilujen, mollien, materiaalien paine-/alipainesiirtoputkistojen ym. siirtolaitteiden, joita käytetään elintarvikeraaka-aineen (rasvaraaka-aine, suolistopaketit, elintarvikeveri, sivutuotteet ym.) siirtoon, on oltava erilliset, jokaista raaka-aineryhmää varten omansa, minkä lisäksi niille on voitava suorittaa hygieniakäsittely. 6. Elintarvikeveren keruupaikka on varustettava laitteilla, joilla pestään ja desinfioidaan veren keruuseen ja sen ensikäsittelyyn käytetyt letkulliset ontot veitset, tonkat ym. välineet ja laitteet. 7. Ihmisravinnoksi kelpaamattomat jätteet (teurastuksen sivutuotteet) on kerättävä omaan laatikkoonsa tai säiliöönsä, jotka värinsä puolesta erottuvat selvästi muista laitteista ja joissa on niiden käyttötarkoituksesta kertova teksti (merkintä). Hylättyjen osien (eläinlääkinnällisessä hygieniatarkastuksessa hylätyt ruhot ja sisäelimet) keruuta varten on oltava erilliset pudotuskuilut tai omat siirrettävät ja suljettavat astiansa, jotka on maalattu selvästi muista erottuvalla värillä (mustat raidat valkoista taustaa vasten tai jokin muu). 8. euraseläinten mahalaukkujen ja etumahojen tyhjennys kaikesta sisällöstä, samoin kuin vuotien lihaus (pintaan kiinni jääneen lihaskudoksen poisto), on tehtävä naudan ensikäsittelyosastoon kuuluvissa erillisissä tiloissa tai siihen erikseen osoitetuilla alueilla, jotka on erotettu 3 metriä korkealla väliseinällä ja jotka ovat vähintään 3 metrin etäisyydellä ruhojen kulkupaikoista. 9. Eläinlääkäreiden/eläinlääkintähygienian eksperttien työpisteissä on oltava mahdollisuus kuljettimen hätäpysäytykseen Stop -painikkeella silloin, kun teuraseläimillä epäillään olevan tai havaitaan erityisen vaarallisia tauteja. 10. Kylmätiloihin, jäähdytystä ja pakastusta varten, toimitetaan vain prosessiteknologian ja hygienian kannalta hyvin käsitellyt ruhot, sivutuotteet ym. teurastuotteet, jotka ovat läpikäyneet eläinlääkinnällisen hygieniatarkastuksen ja jotka on leimattu terveysmerkillä. 11. Suoliosastolla suolien käsittelyyn tarkoitettujen laitteiden ja työpisteiden sekä viemärivesien poistoputkien on oltava sijoitetut siten, että suolien sisältö tai niiden pesuvedet eivät pääse saastuttamaan osastoa. Suolien sisältö on poistettava viemäriin yhdistettyjen pudotuskuilujen kautta. Suoliosaston työpisteissä on oltava kylmän ja kuuman veden liittymät, minkä lisäksi suolien lajittelua (ilmalla täyttäminen) varten on oltava paineilman syöttö. Suolien käsittelyprosesseihin liittyvissä työpisteissä on oltava liukumista estävät ristikot työntekijöiden jalkojen alla. 12. Rasvan sulatukseen menevien luiden murskaus ja sahaus on tehtävä rasvaosastoon kuuluvassa erillisessä tilassa. 13. Sivutuotteista ja verestä tehtävät tuotteet on valmistettava erillään olevassa tilassa. Makkaranvalmistuksessa käytettävien sivutuotteiden sulatus, lajittelu ja pesu on suoritettava kylmätilojen sulatushuoneessa, mutta jos sellaista ei ole, niin makkaraosaston yhteydessä olevassa erillishuoneessa. 14. Ehdollisesti hyväksyttyjen lihojen ja sivutuotteiden tekeminen vaarattomiksi kypsentämällä niitä makkara-, eines- ja säilyketuotteiden tuotanto-osastoilla on kielletty. Tätä tarkoitusta varten on varustettava muista osastoista erillään oleva, lihaleipien (venäläisten oma tuote) valmistukseen tarkoitettu huone, jossa on sähkö- tai kaasu-uunit. Tätä huonet-

16 16 ta käytettäessä on huolehdittava siitä, että raaka ehdollisesti hyväksytty liha ei pääse kosketuksiin valmistuotteiden kanssa. 15. Polttoaineen (sahanpuru, polttopuut) tuominen makkaraosaston lämpökäsittelypuolelle tuotantotilojen kautta on kielletty. Elintarvikkeita tuottavien makkara-, eines- ym. osastojen valmistuotteiden pakkaamiseen tarkoitetut laatikot on tuotava käytävän tai lähettämön kautta ohitse tuotantotilojen. Pakkauslaatikoiden säilytys elintarvikeosastoilla on kielletty. 16. Kuivat elintarvikeraaka-aineet (jauhot, maitojauhe, tärkkelys, natriumkaseinaatti, suola, mausteet ym.) on säilytettävä erillään tuotantotiloista. Suola on ajettava magneettierottimen läpi. Mausteiden punnitusta varten on oltava erillinen mekaanisella ilmanvaihdolla varustettu huone. 17. Mikäli lihanjalostuslaitoksella ei ole sairaiden eläinten teurastusosastoa, vuodan suolausosastolla on oltava oma paikkansa sellaisten vuotien desinfiointia ja suolaamista varten, jotka on saatu yleisellä teurastusosastolla teurastetuista sairaista eläimistä. 18. Rehu- ja teknisten tuotteiden tuotannon on oltava eristetty muista elintarvikeosastoista ja sillä on oltava oma erillinen raaka-ainehuoneensa omine itsenäisine sosiaalitiloineen, jotka on varustettu desinfiointilaitteella kun niistä kuljetaan em. huoneeseen. Sitä osaa henkilökuntaa, joka työskentelee tuotantotehtävissä kuivarehuosaston raaka-ainehuoneessa, ei saa käyttää osaston muissa työtehtävissä. Raaka-ainehuoneessa on oltava pesupaikka sellaisten laatikoiden, kalusteiden ja siirtokaluston pesua ja desinfiointia varten, joita käytetään ihmisravinnoksi kelpaamattomien jätteiden ja hylättyjen osien toimittamiseen osastolle. Kalusteiden ja siirtokaluston palauttaminen toisille osastoille on sallittu vasta sen jälkeen, kun ne on pesty ja desinfioitu perusteellisesti. Rehu- ja teknisten tuotteiden osasto saa luovuttaa tuotteensa vain oman itsenäisen lähettämönsä kautta, joka toimii erillään elintarviketuotteiden lähettämöstä. Rehujauhon säilytys irtotavarana lattialla on kielletty. Laitoksilla, joilla ei ole kuivan eläinrehun tuotanto-osastoa, ihmisravinnoksi kelpaamaton valkuaisraaka-aine (säilötty) on pidettävä suljetuissa astioissa aina siihen asti, kunnes se on toimitettu jatkojalostukseen toisille kuivarehun tuotantolaitoksille. XΙΙ. Vaatimusten täyttyminen laitoksen kylmätiloja tarkastettaessa 1. Kylmätiloissa suoritettavissa toiminnoissa on noudatettava niistä annettuja säädöksiä (eläinlääkintä- ja hygieniasäännöksiä ja -normeja; standardeja ja teknologisia ohjeita). 2. Jäähtyneet ja jäähdytetyt ruhot (kokoruhot, puoliruhot, neljännesruhot) on säilytettävä ripustettuina. 3. Kylmätilojen huoneisiin (kylmävarastotiloihin) tuotaessa kaikki tavarat (pakkauslaatikoissa tai ilman) on pinottava hyllytelineisiin tai lavoille, joiden korkeus lattian pinnasta ei saa olla alle 8-10cm. Pinojen etäisyys seinistä ja jäähdytyslaitteista ei saa olla alle 30cm. Pinojen välissä on oltava kulkutilaa. 4. Ehdollisesti hyväksytty liha on säilytettävä erillisessä huoneessa tai yhteisessä huoneessa siten, että se on eristetyllä, väliseinällä erotetulla alueella ja sillä on oltava tuotetietopassi. 5. Edellisen käytön jälkeen puhdistamatta ja desinfioimatta jääneiden kalusteiden ja lavojen käyttö uudelleen on kielletty. 6. Jäähdytyspattereihin kertynyt huurrekerros on poistettava sulattamalla sen jälkeen, kun huoneet on tyhjennetty niissä säilytettävistä tuotteista. Patterit voidaan puhdistaa huurteesta myös mekaanisesti huoneiden ollessa täynnä, mutta silloin niissä säilytettävät tavarat on eh-

17 17 dottomasti peitettävä puhtaalla suojapeitteellä tai purjekankaalla. Kun puhdistus on suoritettu loppuun, kaikki huurre on poistettava huoneista välittömästi. 7. Likaantuneet lattiat ja ovet huoneissa, joissa ylläpidetään pluslämpötilaa, samoin kuin käytävillä ja porrastasanteilla on pestävä säännöllisesti kuumalla alkalisella saippualiuoksella. 8. Jotta kylmähuoneiden homesaastunta olisi havaittavissa mahdollisimman hyvissä ajoin, laitoksen laboratorion on suoritettava ajoittainen mikrobiologinen testaus. 9. Kylmähuoneet on korjattava, pestävä ja desinfioitava aina silloin, kun ne tyhjennetään niissä säilytettävistä tavaroista, kun kylmätiloja valmistellaan suurten tavarakuormien vastaanottamiseen, kun huoneiden seinissä, katoissa ja laitteissa havaitaan hometta, sekä silloin, kun säilytettävät tuotteet ovat jo saaneet hometartunnan. Hygieniakäsittelyn jälkeen huoneet on tuuletettava. Kalusteiden, siirtokaluston ja laatikoiden pesua ja desinfiointia varten kylmätilojen yhteyteen on sijoitettava pesuhuone, jossa on vesitiivis lattia, ilman kostutus, kuuman ja kylmän veden syöttö sekä lattiakaivot huuhteluvesien johtamista varten viemäriin. XΙΙI. Vaatimusten täyttyminen lihan ja lihatuotteiden kylmäkäsittely- ja säilytysprosesseja tarkastettaessa (lihan jäähdytys, kevyt pintapakastus, pakastus ja säilytys) 1. Laitoksen kylmätiloissa on oltava omat tarkoitukseen varustetut, suljettavat kylmähuoneensa (hygieniahuoneet) (karanteenikylmiöt) sellaisen lihan ja lihatuotteiden väliaikaista säilytystä varten, jotka valtion eläinlääkintävalvontayksikkö on poiminut erilleen. 2. Lihan jäähdytykseen ja säilytykseen tarkoitetuissa kylmätiloissa on oltava lämpömittarit ja automaattiset seurantajärjestelmät. Jotta lihan kylmäkäsittely- ja säilytysprosessi toimisi oikealla tavalla, kylmätilat ja niiden laitteet on pidettävä asianmukaisessa teknisessä ja hygieniavaatimusten mukaisessa kunnossa. 3. Kylmähuoneiden ilmassa ei saa olla vieraita hajuja. Kylmähuoneessa säilytettävä liha ei saa olla kosketuksissa muihin liha-, kala- ja vastaaviin tuotteisiin. А/. Lihan jäähdytysprosessi Kokonaisina ruhoina ja puoliruhoina oleva liha on jäähdytettävä jäähdytys- ja ilmankiertojärjestelmillä varustettujen ruhojäähdyttämöiden tai jäähdytystunneleiden kattoradoilla. Mikäli ruhojäähdyttämön toiminta perustuu jaksottaiseen prosessiin, siinä olevan ilman lämpötilan on oltava ennen täyttöä С ohjearvoa alhaisempi ja kun tuorelihan täyttö on suoritettu loppuun, lämpötila saa nousta korkeintaan 5 0 С yli ohjearvon ja jäähdytysprosessin lopussa sen on oltava täysin ohjearvon mukainen. On välttämätöntä, että jäähdytysprosessin aikana keskilämpötila on lähellä ohjelämpötilaa, poikkeamat eivät saa mennä yli ±1 0 С. Mikäli ruhojäähdyttämön toiminta perustuu jatkuvatoimiseen prosessiin, ilman lämpötilan on oltava lihan jäähdytysprosessin aikana lähellä ohjelämpötilaa, poikkeaminen siitä ei saa mennä yli ± 1 0 С. Teuraslämpimien ruhojen / puoliruhojen syöttö ruhojäähdyttämön kattoradoille on tehtävä kuljettimien avulla tai käsin jaksottaisesti tai jatkuvatoimisesti. Kattoradoilla, joilla ei ole kuljettimia, ruhot ja puoliruhot asetellaan siten, että niiden väliin jää 30-50mm vapaata tilaa.

18 18 Jo valmiiksi jäähdytettyjen ruhojen säilyttäminen ruhojen jäähdytystilassa silloin, kun jäähdytysprosessi on käynnissä, on kielletty. Jäähdytyksessä ruhon lihan lämpötilan on laskettava reisilihasten sisäkerroksessa С tasolle kun jäähdytyskammiossa käytetään nopeutettua tai pikajäähdytysmenetelmää: Lihan jäähdytysmenetelmä Ohjelämpötila ºС Ilman nopeus m/s, vähintään Lihan lämpötila ºС alussa lopussa Jäähdytysaika tunneissa, korkeintaan Nopeutettu (kaikki lihalajit) 0 0, Pikamenetelmä (naudanliha) -3 0, Huomautus: ilmavirran nopeus mitattuna puoliruhojen reiden korkeudella. B/. Lihan kevyt pintapakastusprosessi Tuorelihan kevyessä pintapakastuksessa lämpötilan on laskettava С tasolle 1cm syvyydessä pinnasta sekä vastaavasti С tasolle reisilihasten sisäkerroksessa 6cm syvyydessä. Pintapakastetun kerroksen paksuus ei saa ylittää 4cm. Ilman ohjelämpötila pakastuskammiossa ºС Tuorelihan pintapakastusaika, tunneissa, korkeintaan, kun ilmavirran nopeus on puoliruhojen reiden korkeudella 1m sekunnissa naudanliha m sekunnissa naudanliha Pintapakastettujen liharuhojen ja puoliruhojen on oltava kimmoisat, jotta ne eivät taittuisi noston yhteydessä. Pintapakastuksen jälkeen liha siirretään lihanjalostuslaitoksen kylmävarastotiloihin tai lastataan kylmäkuljetukseen. Pintapakastettu liha kuljetetaan ja säilytetään kuormatilan lämpötilan ollessa 2 0 С, joka voi vaihdella ±1 0 С. C/. Lihan pakastusprosessi Kokoruhot ja puoliruhot on pakastettava erityisissä kammioissa tai tunneleissa kattoradoilla yksivaihemenetelmää tai kammioissa kaksivaihemenetelmää käyttäen. Mitä nopeampi lihan pakastusprosessi on, sitä parempi on sen laatu ja säilyvyys ja sitä pienempi on sen kuivumis- /veden haihtumishävikki. Pakastuskammioiden lämpötilan on oltava tasainen koko tavaratilan osalta. Pakastusilmavirran kierron on oltava tehokkainta sillä alueella, joka kohdistuu ruhojen ja puoliruhojen reisiosiin.

19 19 Lihan pakastus katsotaan loppuun suoritetuksi kun reisilihasten sisäkerroksen lämpötila saavuttaa 8 0 С. Huomautus: kylmätilojen suunnittelussa lämpökuormalaskelmien pohjaksi on otettava pakastettavan lihamäärän keskilämpötila, joka on 18 0 С. Ilman lämpötila pakastuskammioissa pakastuksen eri vaiheissa (jaksottainen/jatkuvatoiminen prosessi): Lämpötilan mittausvaiheet pakastuskammiossa jaksottainen prosessi jatkuvatoiminen Ilman lämpötila pakastuskammiossa prosessi Ennen kammion täyttämistä lihalla ei vähempää kuin 3 ºС alle ohjearvon Kun kammion täyttäminen on suoritettu ei enempää kuin 12 ºС yli loppuun ohjearvon Pakastuksen lopussa tai ennen tyhjennyksen ei vähempää kuin 3 ºС alkua alle ohjearvon Keskilämpötila pakastusprosessin aikana ohjearvo ± 2 ºС ei vähempää kuin 2 ºС alle ohjearvon ohjearvo ± 1 ºС Pakastuskammioiden laitteiden on toimittava täydellä teholla jatkuvatoimisesti sekä pakastuksen aikana että kammioita täytettäessä, jotta lihan pakastuminen alkaisi heti sen saavuttua. Pakastusprosessin kesto lasketaan kammion täytön alkamishetkestä sen tyhjennyksen alkamishetkeen asti. D/. Lihan säilytysprosessi (kokoruhot, puoliruhot, neljännesruhot ja ruhonpalat) Lihan säilytyksessä liha on ryhmiteltävä lajin, lihakkuusluokituksen, käyttötarkoituksen (myynti tai teollinen jatkojalostus) sekä suoritetun lämpökäsittelyn (jäähdytetty, pintapakastettu, pakastettu, sulatettu) mukaan. Säilytysprosessin aikana huoneilman lämpötila on rekisteröitävä kaukomittauksella (automaatiojärjestelmä) tai lämpömittareiden avulla. Ilman lämpötila on mitattava 2 kertaa vuorokaudessa. Lämpötilan ja ilman suhteellisen kosteuden mittaustiedot on kirjattava määrämuotoiseen päiväkirjaan. Huoneissa säilytettävän lihan laadun on oltava tarkan seurannan alla. Sellainen liha, joka valtion eläinlääkintävalvontayksikön lausunnon mukaan ei sovellu jatkosäilytykseen, on heti asetettava myyntiin tai toimitettava teolliseen jatkojalostukseen. E/. Jäähdytetyn lihan säilytysprosessi Jäähdytetty liha, jossa reisilihasten sisäkerroksen lämpötila on С, on säilytettävä kylmähuoneissa riippuvassa asennossa ilmavirran nopeuden ollessa korkeintaan 0,2 m/s. Liha (puoliruhot ja kokoruhot) on aseteltava säilytyshuoneiden kattoradoille siten, että niiden väliin jää 20-30mm tyhjää tilaa. Naudanliha (neljännesruhot ja ruhonpalat) ja sianliha (puoliruhot) voidaan säilyttää myös ripustettuina monitoimikonteissa, jotka ovat pinottavissa 2-3 kappaletta päällekkäin huoneen korkeudesta riippuen.

20 20 F/. Pintapakastetun lihan säilytysprosessi Kevyesti pintapakastettu liha on tarkoitettu jalostusteollisuuden käyttöön. Se on säilytettävä jäähdytettävissä huoneissa riiputtamalla (kattoradoilla tai monitoimikonteissa) tai häkkipinoissa: naudan puoliruhot 5-6 rivissä, sian puoliruhot ja lampaan ruhot 7-8 rivissä, kokonaiskorkeuden ollessa 1,7m asti ilman välirimoja. Häkkipinot ladotaan tasaisille lavoille. Suositeltavat kylmävaraston lämpötilat ovat raja-arvoja (teurastushetkestä alkaen), jäähdytetyn ja pintapakastetun lihan säilytysajat: Lihalaji 1. Jäähdytetty (ripustettuna) naudanliha (puoliruhot ja neljännesruhot) Ilman parametrit säilytyshuoneessa Ohjelämpötila ºС -1 Suhteellinen kosteus min. % 85 Sallitut säilytysajat (ml. kuljetus), maks. vrk 16 vasikanliha (puoliruhot) Pintapakastettu, kaikki lajit, (pinottuina tai ripustettuina) Huomautus taulukkoon: Pintapakastetun lihan säilytysaika ei saa ylittää 20 vuorokautta, mm. säilytys lihanjalostuslaitoksella pintapakastuksen jälkeen maks. 3 vuorokautta, kuljetus vaunussa tai autossa, jossa on koneellinen jäähdytys, maks. 7 vuorokautta kesäkautena ja 10 vuorokautta talvikautena. Säilytysprosessin aikana ilmalämpötilan vaihtelut eivät saa olla yli ± 1 0 С. G/. Pakastetun lihan säilytysprosessi Pakastettu liha, jossa reiden sisäkerroksen lämpötila on 8 0 С, on säilytettävä pakkasvaraston huoneissa siten, että se on asetettu tiiviisiin pinoihin. Naudanliha (neljännesruhot ja ruhonpalat) voidaan säilyttää myös pinottuna monitoimikontteihin, jotka ladotaan 2-3 kappaletta päällekkäin huoneen korkeuden mukaan. Pakastettu liha säilytetään pakastevarastotiloissa vähintään С lämpötilassa ilman suhteellisen kosteuden ollessa 95-98% (luonnollisessa ilmankierrossa). Yksittäisissä tapauksissa vanhoissa pakastevarastoissa, joissa ei ole teknisiä valmiuksia ylläpitää säilytyshuoneessa С lämpötilaa, sallitaan lihan säilytys vähintään С lämpötilassa.