Hämeen liitto Maakuntahallitus pöytäkirja :30

Transkriptio

1 pöytäkirja 09:30 Kokoustiedot Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi aluehallintovirastoista annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Lausunto Ypäjän kunnalle Palikkalan osayleiskaavan luonnoksesta Hämeen liiton kannanotto valtion vuoden 2013 toiseen lisätalousarvioon ja vuoden 2014 talousarvioon sisällytettävistä määrärahoista... 9 Liite 1 - Hämeen liiton kannanotto valtion vuoden 2013 toiseen lisätalousarvioon ja vuoden 2014 talousarvioon sisällytettävistä määrärahoista Maakunnan kehittämisrahan myöntäminen jatkorahoituspäätöksenä Hämeen elintarvikekehitys hankkeelle Kanta-Hämeen edunvalvontaverkoston toiminnan käynnistäminen Yhteistyösopimus Helsingin yliopiston kanssa HHT-kasvuvyöhykesopimus Valtatien 3 liityntäpolitiikka Maakunnalliseen terveydenhuollon kehittämissuunnitelmaan perustuva jatkotyö Liite 2 - Kanta-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuoltoselvityksen II-vaiheen suunnitelma Häme-ohjelman valmistelu Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen toiminta Itämeren alueen maakuntahallintojen verkoston (BSSSC) vuosikonferenssi Helsingissä Luottamushenkilöseminaariin Muutos on mahdollisuus kunta- ja soterakenteet muutoksessa osallistujien nimeäminen Open Days 2013 tapahtuma Brysselissä Maakuntavaltuuston seminaari Humppilassa Kesäyliopiston johtokunnan pöytäkirja Maakuntahallituksen puheenjohtajan, maakuntajohtajan ja yhteysjohtajan päätösluettelot Ilmoitusasiat Muut mahdolliset asiat Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus... 41

2 Esityslista-Pöytäkirja 6/2013 Sivu 1 Kokousaika klo Kokouspaikka Maakuntahallituksen kokoushuone Niittykatu 5, Hämeenlinna Osallistujat Jäsenet Henk. koht. varajäsen pj Koskinen Johannes X Prabhakaran Ranjith Kumar vpj Saviniemi Timo X Hirviniemi Helena jäsen Auvinen Maija X Hirvenoja Liisa Järvinen Eino X Hacklin Jorma Laine Jaana X Poutiainen Erja Niemelä Antero X Seppälä Vesa-Matti Nurmi Eeva X Nurmi Satu Oinonen Ritva X Taavela Irma Pyhälammi Eeva X Arovuori Kyösti Silván Timo X Hatakka Harri Silvennoinen Esa X Puotila Matti Muut osallistujat Maakuntavaltuusto Virasto pj Grahn-Laasonen Sanni - Reina Timo, esittelijä X I vpj Pohjantähti Esa X Kandolin Mirva, sihteeri X II vpj Leppälahti Markku X Lipsanen Matti X Pusa Heikki X Ylipaavalniemi Jouko X Toiviainen Heimo X Ahonen Anna-Mari 115 X Allekirjoitukset Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu sähköpostitse Johannes Koskinen Mirva Kandolin Hämeenlinna Hämeenlinna Allekirjoitukset Pöytäkirja on yleisesti nähtävillä Eeva Pyhälammi Antero Niemelä Hämeen liiton virastossa klo Todistaa suunnittelu- ja maksatuspäällikkö Mirva Kandolin

3 Esityslista-Pöytäkirja 6/2013 Sivu Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Hallintosäännön 4 :n mukaan: Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu ja esityslista lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla. Maakuntahallituksen kokouskutsu ja esityslista on lähetettävä vähintään viisi päivää ennen kokousta, elleivät erityiset syyt ole esteenä. Esityslistan tulee kunkin asian osalta sisältää esittelijän ehdotus maakuntahallituksen päätökseksi. Kuntalain 58 :n mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Hallintosäännössä ei ole päätösvaltaisuudesta määräyksiä. Tämän kokouksen kokouskutsu ja esityslista on lähetetty maakuntahallituksen jäsenille ja maakuntavaltuuston puheenjohtajille. Esitys Päätös Pj: toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

4 Esityslista-Pöytäkirja 6/2013 Sivu Pöytäkirjan tarkastajien valinta Hallintosäännön 15 :n mukaan pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. on päättänyt, että sen pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua jäsentä tai varajäsentä, jollei maakuntahallitus jonkin asian kohdalla toisin päätä. Tarkastusvuorossa ovat Eeva Pyhälammi (Esa Silvennoinen) ja Antero Niemelä (Eino Järvinen). Esitys Päätös Pj: Valitaan pöytäkirjan tarkastajat. Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Eeva Pyhälammi ja Antero Niemelä. Lisäksi maakuntahallitus päätti, että maakuntahallituksen siirryttyä sähköiseen kokousmenettelyyn, pöytäkirja lähetettään puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoittamisen jälkeen sähköpostitse pöytäkirjan tarkastajille, jotka ilmoittavat sähköpostitse Hämeen liittoon joko hyväksyvänsä pöytäkirjan sellaisenaan tai esittävät korjaukset pöytäkirjaan. Pöytäkirjantarkastajat allekirjoittavat pöytäkirjan myöhemmin.

5 Esityslista-Pöytäkirja 6/2013 Sivu Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Hallintosäännön 7 :n mukaan asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Esitys Päätös Mkj: hyväksyy esityslistassa esitetyn kokouksen työjärjestykseksi. hyväksyi esityksen.

6 Esityslista-Pöytäkirja 6/2013 Sivu Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi aluehallintovirastoista annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta HL/201/ /2013 Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta laiksi aluehallintovirastoista annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Esityksen mukaan aluehallintovirastoihin ehdotetaan siirrettäväksi nykyisin elinkeinoliikenne- ja ympäristökeskuksissa hoidettavat kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen tehtävät ja oppilaitosrakentamiseen liittyvät tehtävät. Eduskunta on puoltanut tehtävien siirtoa aluehallintouudistuksen toimeenpanoa ja toteutusta koskevaan valtioneuvoston selontekoon antamassaan vastauksessa. Lisäksi esityksellä pyritään mahdollistamaan aluehallintovirastojen henkilöstöresurssien nykyistä joustavampi käyttö. Aluehallintovirastoista annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi pykälä, jossa säädettäisiin mahdollisuudesta määrätä aluehallintoviraston virkamies suostumuksensa mukaisesti tekemään tilapäisesti toiselle aluehallintovirastolle kuuluvia tehtäviä. Tämä voisi toteutua mm. tilapäisten ruuhkatilanteiden purkamisessa ja erityisasiantuntijuutta vaativien hallintoasioiden käsittelyssä. Lausunto tulee antaa valtiovarainministeriölle viimeistään VM:ltä on saatu lupa määräajan ylittämiseen asti. Asian on valmistellut yhteysjohtaja Jouko Ylipaavalniemi, puh ja maakuntajohtaja Timo Reina, puh Esitys Mkj: päättää, että Hämeen liitto antaa asiasta seuraavan lausunnon: Hämeen liitto ei näe estettä siirtää kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen tehtävät sekä oppilaitosrakentamiseen liittyvät tehtävät ELY-keskuksista aluehallintovirastojen tehtäviksi. Vaikka ko. toimialan tehtävät ovat merkittävältä osin luonteeltaan suunnittelu- ja kehittämistehtäviä, soveltuvat ne sinällään aluehallintovirastoon sivistystoimen tehtävin kokonaisuuteen. Valtion aluehallinnossa kokonaisuudessaan suhteellisen niukan toimialan asiantuntemuksen kokoaminen yhteen on nykyisessä tilanteessa perusteltua. Myös ELY-keskuksille jäisi edelleen eräitä koulutuksen, osaamisen ja kulttuurin tehtäviä sekä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalat rakennerahastotehtävät valtion aluehallinnossa, mitä on pidettävä perusteltuna. Oppilaitosrakentamisen osalta on huomattava, että maakuntien liittojen päätösvalta oman alueensa oppilaitosten rakennushanke-esitysten kiireellisyysjärjestykseen asettamisesta säilyy uudistettaessa lakia alueiden kehittämisestä. Tätä koskevat menettelytavat on siten luotava maakunnan liittojen ja aluehallintovirastojen välille. Tehtävien siirron myötä on myös asiantuntijoiden siirtyminen aluehallintoviraston palvelukseen varmistettava. Asiantuntijat ja tuntemus tulee koota aluehallintovirastojen päätoimipaikoille.

7 Esityslista-Pöytäkirja 6/2013 Sivu 6 Hämeen liitto puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvää mahdollisuutta käyttää aluehallintovirastojen henkilöstöresursseja ja asiantuntemusta nykyistä joustavammin sekä tehokkaammin myös valtakunnallisesti. Päätös päätti yksimielisesti antaa Valtiovarainministeriölle esityksen mukaisen lausunnon. Täytäntöönpano Valtiovarainministeriö Hämeen liitto: Reina, Ylipaavalniemi

8 Esityslista-Pöytäkirja 6/2013 Sivu Lausunto Ypäjän kunnalle Palikkalan osayleiskaavan luonnoksesta HL/176/ /2013 Ypäjän kunta pyytää saapuneella kirjeellä Hämeen liiton lausuntoa Palikkalan osayleiskaavan luonnoksesta. Lausunto pyydetään antamaan mennessä. Virasto on sopinut lisäajasta maakuntahallituksen kokousaikataulun mukaisesti. Palikkalan osayleiskaavalla osoitetaan kehittämisperiaatteet alueen maankäyttöä varten. Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Kaavassa on määritelty ensisijaiset asutuksen ja työpaikkatoiminnan alueet, niiden pitkän aikavälin laajentumisalueet sekä alueet joissa maisema tulee säilyttää avoimena. Lisäksi luonnonympäristön ja kulttuurimaiseman kannalta keskeiset alueet on osoitettu. Alueen maankäyttöä tullaan paikoin toteuttamaan myös asemakaavoituksella. Osayleiskaavan tavoitteena on tutkia alueen maankäytölliset mahdollisuudet nykyisten toimintojen ja niiden laajentumisedellytysten lisäksi uusille palvelu- ja yritystoiminnoille. Kaavaan sisältyy myös uuden tieyhteyden Palikkalan oikaisun ohjeellinen sijoittuminen seututie 213- kantatie 52 välille. Kaavaluonnos sekä muu valmisteluaineisto on ladattavissa osoitteesta: Asian on valmistellut suunnittelujohtaja Heikki Pusa, puh Esitys Mkj: maakuntahallitus päättää antaa Ypäjän kunnalle seuraavan lausunnon: Hämeen liitto pitää hyvänä ja perusteltuna, että Palikkalan alueen maankäyttöä jäsennetään yleiskaavatasoisesti ja luodaan siten pohjaa maankäytön kokonaisvaltaiselle järjestämiselle. Asuntorakentamisen määrä on todennäköisesti alueella varsin verkkainen. Osayleiskaavan alue sijoittuu maisemaltaan ja ympäristöltään herkälle ja arvokkaalle alueelle ja siksi on hyvä, että tarkastelu tehdään oikeusvaikutteisen yleiskaavan tarkkuudella. Osayleiskaavalla määritetään myös valtatie 10:een tukeutuvan työpaikka-alueen sijoittuminen ja siihen liittyvät tieja liittymäjärjestelyt, jotka ovat edellytyksenä sille, että työpaikka- ja teollisuusalue voi yleensä muodostua ja kehittyä kaavaluonnoksen esittämällä tavalla. Tämä on tärkeätä ottaa huomioon alueen myöhemmässä asemakaavoituksessa ja sen kaavamääräyksissä. Kaavaluonnos toteutuessaan säilyttää ympäristön peruspiirteet kokoamalla rakentamista ryhmiin ja pienimuotoisiksi kokonaisuuksiksi. Kaavaluonnos mahdollistaa voimakkaamman rakentamisen kuin muun muassa Forssan seudun strategisessa rakennetarkastelussa (2011), jossa alue esitettiin lähinnä väljäksi maaseutuasutuksen ja loma-asutuksen vyöhykkeeksi. Maakuntakaavassa alueelle on osoitettu vain kylämäistä asutusta ja työpaikka-alue vt 10:n eteläpuolelle, muutoin alue on pääosin maatalousaluetta. Luonnosta voidaan pitää maksimi-kuvauksena, jossa on nostettu esille laajasti mahdolliset uudet asuinalueet.

9 Esityslista-Pöytäkirja 6/2013 Sivu 8 Osayleiskaavan luonnosta on tarpeen vielä kehittää ja pohtia muun muassa seuraavia kysymyksiä: mitoitus johtaako nykymuotoisena liian hajanaiseen ja pirstaleiseen rakentamiseen, huomioon ottaen muun muassa kunnallistekniikka? olisiko syytä esitettyä enemmän painottua käyttämään kylämäistä asutusta kuvaavaa AT- merkintää tarkoitus on kuitenkin kehittää aluetta pääsääntöisesti maaseutumaisena asumisen alueena? AP-alueet ovat paikoin varsin laajoja ja kaavamääräyksen mukaan APalueelle saa sijoittaa myös asumiselle tarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluja sekä pienimuotoisia liike-, palvelu- ja työtiloja. AP-alueita olisi ehkä syytä vielä jäsennöidä tarkemmin, mitkä ovat luonteeltaan esitetyn kaavamääräyksen mukaisia ja mitkä pieninä kohdetyyppisinä voisivat toteutua esimerkiksi suoraan yleiskaavan pohjalta myönnetyllä rakennusluvalla. Tiehallinnon Hämeen ja Turun tiepiirit teettivät vuonna 2004 kantatien 52 liikenteellisen ja yhdyskuntarakenteellisen tarkastelun. Selvityksessä tarkasteltiin kantatien 52 parantamista Someron ja valtatien 10 välillä. Selvitykseen sisältyi myös se vaihtoehto, jossa kantatie linjattaisiin pohjoisosastaan uudelleen valtatien 10 ja seutu-tien 213 liittymään (ns. Palikkalan oikaisu). Selvityksen mukaan kantatien parantaminen nykyisessä linjauksessa siirtäisi liikennettä seututieltä 282 kantatielle 52 enemmän kuin Palikkalan oikaisun vaihtoehto. Palikkalan yhteys ei selvityksen mukaan vaikuttanut tarpeelliselta liikenteellisistä tai yhdyskuntarakenteellisista näkökohdista. Sen sijaan kantatien 52 parantaminen nykyiseen linjaukseen tukeutuen olisi tieverkollisesti perusteltua. Palikkalan oikaisu sisältyy vahvistettuun maakuntakaavaan yhteystarve-merkinnällä. Tällä on haluttu ilmentää sitä, että on perusteltua kuitenkin varautua maankäytöllisesti uuden linjauksen mahdolliseen toteutumiseen tulevaisuudessa. Osayleiskaavassa linjausta on tutkittu ja täsmennetty siten, että se voidaan osoittaa yleiskaavatasoisesti ohjeellisena sijoituksena. Tämä on perusteltua ja mahdollistaa tielinjauksen huomioon ottamisen alueen kehittämisessä. Yleiskaavatasoinen tarkastelu toimii myös 2. vaihemaakuntakaavan selvitysaineistona ja mahdollistaa ohjeellisen tielinjauksen käsittelyn vaihemaakuntamakaavassa. Päätös päätti yksimielisesti antaa Ypäjän kunnalle esityksen mukaisen lausunnon. Merkitään, että maakuntavaltuuston II varapuheenjohtaja Markku Leppälahti esteellisenä poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. totesi esteellisyyden hallintolain 28 :n 1. momentin 5. kohdan perusteella. Täytäntöönpano Ypäjän kunta Hämeen liitto: Pusa

10 Esityslista-Pöytäkirja 6/2013 Sivu Hämeen liiton kannanotto valtion vuoden 2013 toiseen lisätalousarvioon ja vuoden 2014 talousarvioon sisällytettävistä määrärahoista HL/207/ /2013 Maan hallitus antaa vuoden 2014 talousarvioesityksen ja vuoden 2013 toisen lisätalousarvion eduskunnan käsiteltäväksi tiistaina Sekä vuoden 2014 talousarvio että 2013 toinen lisätalousarvio on valmisteltu huonojen talousennusteiden vallitessa. Julkisen talouden heikko lähtötilanne hidas talouskasvu, kasvava työttömyys, euroalueen talousongelmat sekä väestön ikääntyminen on ollut asettamassa suuria haasteita talouspolitiikalle. Talousarvioiden painopiste on talouskasvun, työllisyyden ja yrittäjyyden tukeminen ja samalla tavoite on kuitenkin pyrkiä julkisen talouden tasapainoon. Kanta-Hämeen talouskasvun, työllisyyden edistämisen ja muun positiivisen kehityksen edellytysten luomisen kannalta on tärkeää, että sekä lisätalousarviossa että vuoden 2014 talousarviossa on otettu huomioon niitä tarpeita, joita Kanta- Hämeen alueella pidetään tärkeimpinä toteuttaa jotta positiivinen kehittyminen alueella toteutuisi. Kanta-Hämeen maantieteellisen keskeisen sijainnin vuoksi useilla Kanta-Hämeen hankkeilla on myös laajempaa merkitystä. Hämeen liitossa on valmisteltu kannanotto valtion vuoden 2013 toiseen lisätalousarvioon ja vuoden 2014 talousarvioon sisällytettävistä määrärahoista. Esitys kannanotoksi toimitetaan maakuntahallituksen jäsenille sähköpostitse viimeistään perjantaina Asian on valmistellut maakuntajohtaja Timo Reina, puh. (03) ja yhteysjohtaja Jouko Ylipaavalniemi, puh. (03) Esitys Mkj: päättää, että Hämeen liitto antaa valtion vuoden 2013 toiseen lisätalousarvioon ja vuoden 2014 talousarvioon sisällytettävistä määrärahoista sähköpostitse toimitetun kannanoton, joka liitetään pöytäkirjaan (Liite 1/13). Päätös päätti yksimielisesti, että Hämeen liitto antaa valtion vuoden 2013 toiseen lisätalousarvioon ja vuoden 2014 talousarvioon sisällytettävistä määrärahoista liitteen 1/13 mukaisen kannanoton. Täytäntöönpano Hämeen liitto: Reina, Ylipaavalniemi

11 Liite 1/13 Lausunto 1 (4) Sivu HL/207/ /2013 Hämeen liiton kannanotto valtion vuoden 2013 toiseen lisätalousarvioon ja vuoden 2014 talousarvioon sisällytettävistä määrärahoista Kanta-Häme osana laajaa metropolia on ollut useita vuosia väestöllistä kasvualuetta. Työllisyys- ja työttömyysasteilla mitattuna maakunta pärjäsi pitkään keskimääräistä paremmin. Käynnissä oleva talouden ja tuotannon rakennemuutos koettelee kuitenkin nyt myös Kanta-Hämettä, erityisesti Forssan seutua. Maakunnan elin- ja vetovoima on keskeisesti riippuvainen toimenpiteistä, joilla kehitetään aluetta halkovia kasvu- ja kehityskäytäviä. Sijaitseehan Kanta-Häme osana valtakunnan ainoata merkittävää Helsinki-Hämeenlinna-Tampere (HHT) kasvuvyöhykettä. Toisaalta Helsinki-Forssa-Pori -käytävän kehittäminen avaa valtakunnallisestikin uutta kasvupotentiaalia. Myös vt:tä 10/12 ja kt:tä 54 kulkevan itälänsi yhteyden sujuvoittaminen on pidemmällä aikavälillä välttämätöntä erityisesti Pietarin seudun avaamien matkailu- ja liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Hämeen liitto ehdottaa, että parhaillaan valmisteltavaan kuluvan vuoden toisen, erityisesti ns. elvytyshankkeita sisältävän, lisätalousarvion sekä valtion vuoden 2014 budjetin valmistelussa otetaan huomioon määrärahat hankkeisiin, jotka toisaalta parantavat nopeasti työllisyyttä ja jotka on joka tapauksessa pakko toteuttaa sekä jotka toisaalta mahdollistavat pitkän tähtäimen elinvoiman ja elämisen laadun parantumisen alueella. Kanta-Hämeen tärkeimmät määrärahatarpeet: VT2:n parantamisen jatkaminen välillä Karkkila-Humppila Valtatietä 2 eli Pori - Helsinki yhteyttä korjattiin vuonna 2012 noin 8 milj. eurolla Karkkila-Loukku -välillä. Loukusta Forssan suuntaan, välillä Loukku-Mustakallio valtatien levennystä jatketaan tänä vuonna noin 5 km matkan verran eduskunnan tälle vuodelle myöntämällä 2 milj. euron määrärahalla. Seuraavassa vaiheessa aloitettua korjausta olisi tarkoituksenmukaista jatkaa edelleen Forssan eteläpuolella Loukku-Häiviä välillä ja Humppilassa. Nämä ovat vuonna 2010 valmistuneessa tiesuunnittelussa todettu kiireellisiksi ja vaikutuksiltaan tehokkaimmiksi kohteiksi. Molemmilla osuuksilla on tiesuunnitelma valmis. Loukku-Häiviä osuuden lisämäärärahan tarve on 8 milj. euroa ja Humppilan osuuden 4 milj. euroa. Elvytysnäkökulmasta hanketta puoltaa myös Forssan varsin korkea ja nopeasti nouseva työttömyys (14,6 % kesäkuussa 2013). Lounais-Hämeen saavutettavuus on keskeisesti tämän yhteysvälin varassa. Hämeen liitto esittää, että valtatie 2:n liikenneturvallisuuden ja välityskyvyn parantamista jatketaan yhtäjaksoisesti Karkkila- Loukku jakson valmistuttua. Hanke sopisi toteuttamisvalmiutensa puolesta hyvin ns. elvytyskohteeksi. Arolammin eritasoliittymän rakentaminen Riihimäellä ja Moreenin eritasoliittymä Hämeenlinnassa

12 Sivu 11 2 (4) Taajamien sisääntuloyhteyksillä ja liittymäjärjestelyillä on tärkeä merkitys erityisesti elinkeinojen ja työpaikka-alueiden toimivuudelle ja kehittämiselle. Arolammin liittymä Riihimäellä valtatie 3:lle on ratkaisevan tärkeä koko Herajoen työpaikka- ja asuinalueen tulevaisuuden kannalta. Asuin ja työpaikka-alue on kooltaan seudullisesti merkittävä. Yhteensä liittymän vaikutusalueella valtatien 3 molemmin puolin on lähes kerros-m2 kaavoitettua teollisuusaluetta, josta lähes puolet on toteutunutta. Valtatien länsipuolella toimii valtakunnallisesti merkittävä Valion Herajoen meijeri. Vuonna 2013 valmistuneessa Uudenmaan Elykeskuksen johdolla laaditussa valtatien 3 liittymien arviointimenettelyssä Arolammin liittymän todettiin täyttävän liittymän tarpeen ja pääosin jo nyt toteuttamisen edellytykset. Lähtökohtana on toteuttaa hanke ns. kolmikantasopimuksella. Hankkeen mahdollisina rahoittajina tulevat kyseeseen Riihimäen kaupunki ja Valio sekä seudun elinkeinoelämä mutta myös valtion rahoitusta tarvitaan. Se sopii toteuttamisvalmiutensa puolesta hyvin ns. elvytyskohteeksi. Hankkeen kustannusarvio on kokonaisuudessaan 16 milj. euroa. Hämeen liitto esittää, että valtio varaa osaltaan tarvittavan määrärahan Arolammin eritasoliittymän toteuttamiseen. Moreenin eritasoliittymä Hämeenlinnassa: Moreenin teollisuus- ja työpaikka-alue on kehittynyt voimakkaasti Hämeenlinnan lounaispuolella. Alueella on jo nyt merkittävästi logistiikkatoimintoja ja yrityksiä, jotka tarvitsevat sujuvia kuljetusyhteyksiä. Aluekokonaisuus liittyy toiminnallisesti myös Janakkalan kunnan puolella olevaan, kehittyvään työpaikka-alueeseen. Hämeen liitto pitää tärkeänä, että maakunnallisesti tärkeän Moreenin elinkeinoalueen liikenne- ja kuljetusyhteydet valtatielle 3 järjestetään liikenneturvallisesti ja valtatien liikenteen sujuvuus turvaten. Tämä edellyttää eritasoliittymään nojautuvien liittymäjärjestelyjen toteuttamista, ensivaiheessa tarvittavan suunnitteluvalmiuden luomista. Pääradan välityskyvyn parantaminen Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -pääradan välityskyvyn parantaminen on edellytys koko valtakunnan raideliikennepalvelujen parantamiselle kysyntää vastaavaksi. Hämeen liitto pitää välttämättömänä, että pääradan välityskyvyn parantamista sekä Riihimäen kolmioraiteen rakentamista viedään eteenpäin liikennepoliittisessa selonteossa ja viime keväänä tehdyssä valtiontalouden kehyspäätöksessä linjatulla tavalla. Myös Riihimäen rautatieasema ja ratapiha tarvitsevat peruskorjauksen. Vilkas Riihimäen rautatieasema on valtakunnan viimeisiä rautatieasemia, jossa on matalat laiturit. Junakalustoon sopimaton laiturirakenne vaikeuttaa ja hidastaa kulkua junaan ja junasta pois. Erityisen vaikea tilanne on liikuntaesteisille. Samassa yhteydessä tulee nykyaikaistaa ratapiha: toteuttaa tarvittavat raideuudistukset, vaihteet ja turvalaitejärjestelyt. Pääradan lisäraiteiden aluevaraussuunnittelu tulisi käynnistää jo vuonna 2014 Riihimäeltä Hämeenlinnaan. Pirkanmaan puolella vastaava työ on käynnissä Liikenneviraston ja Pirkanmaan liiton yhteistyönä. Aluevaraussuunnitelmaa tarvitaan kuntien kaavoituksen pohjaksi, jotta tarvittava aukko voidaan kaavoituksessa varmistaa. Itä-Länsi -yhteyksien parantaminen Valtatietä 10 / 12 ja kantatietä 54 käyttävä itä-länsi suuntainen liikenne välillä Turku- Hämeenlinna/Riihimäki-Lahti-Kouvola ja edelleen Pietarin alueelle on sekä rekoilla kulkevaa tavaraliikennettä että yhä enemmän Venäjältä Suomeen suuntautuvaa matkailuliikennettä. Lisäksi valtatietä 12 käyttää läntisen Suomen poikkiliikenne

13 Sivu 12 3 (4) Tampereelta itään. Pietarin alueen kasvavan taloudellisen potentiaalin hyödyntäminen ja Suomeen suuntautuvan matkailun edistämisen kannalta tämän uloimman kehätien vähitellen tapahtuva luominen on saatava alkuun. Yhteysväli on myös purkamassa ydinmetropolialueen liikenneruuhkia rekkaliikenteen ohjautuessa osittain pois ydinpääkaupunkiseudun ohimenoteiltä. Nyt uloin kehätie sekoittuu taajamaliikenteeseen, joka nykyisillä liikennejärjestelyillä on turvallisuusriski ja sujuvuutta hidastava tekijä. Raskas liikenne käyttääkin yhä enemmän itä-länsi suuntaisissa kuljetuksissa kantatietä 54. Valtatiellä 10 Hämeenlinnasta länteen Ruununmylly Eteläinen tieosuudella on valmis tiesuunnitelma ns. keskikaideratkaisusta (tiellä runsaasti kohtaamisonnettomuuksia). Hankkeen kustannukset ovat noin 15 milj. euroa. Kohde on toteutusvalmis ja sopisi hyvin myös ns. elvytyskohteeksi. Hämeen liiton mielestä tämän kohdan parannustyöt tulisi käynnistää tiesuunnitelman mukaisesti mahdollisimman nopeasti, viimeistään vuoden 2014 talousarvioon varattavilla määrärahoilla. Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Kanta-Häme on yksi Suomen suotuisimmista puuston kasvualueista ja elintarvikkeiden tuotantoalueista. Suomessa metsien kasvun hyötykäyttö ei enää ole paperi- tai paperimassan tuottamista, vaan puulle uusiutuvana luonnonvarana voidaan kehittää uusia käyttökohteita. Metsäenergian käytön lisääminen on yksi mahdollisuus, jota Suomessa tulisi hyödyntää. Kanta-Hämeellä on siihen parhaat edellytykset: hyvä puunkasvun vuotuinen tuotto ja lyhyen kuljetusmatkat energiaa tarvitseviin kohteisiin. Pienpuun energiatukijärjestelmästä on saatava selvyys kuluvan vuoden aikana sekä turvattaava tarkoitukseen riittävät resurssit valtion talousarviossa, jotta välttämättömien metsäenergian hyödyntämistä koskevien hankkeiden toteutumiselle muun muassa Hattulan Mervessä olisi edellytyksiä. Kanta-Hämeessä Jokioisilla toimii valtakunnallisen Luonnonvarakeskuksen suurin yksikkö. Sitä vahvistamalla ja työn tuloksia hyödyntämällä saadaan valtakunnallisesti tärkeää tutkimustietoa elinkeinotoiminnan kehittämisen perusteeksi. Perustettavan Luonnonvarakeskuksen voimavaroista on huolehdittava ja tutkijaresursseja on systemaattisesti alueellistettava Helsingistä. Ajankohtaiset vesihuollon investoinnit Kanta-Hämeen maakunnan vesihuollon kehittämisessä keskeisessä asemassa ovat vedenhankinnan toimintavarmuuden turvaaminen normaali- ja erityistilanteissa sekä yhdyskuntien jätevesikuormituksen minimointi. Maakunnan vesihuollon kehittämisessä on ollut pitkään vahva suuntaus kohti keskitettyjä ylikunnallisia tai seutukunnallisia järjestelmiä. Alueella on vireillä useita merkittäviä ylikunnallisia ja -maakunnallisia vesihuoltohankkeita. Ajankohtaisimpia niistä ovat Jokioisten Ypäjän yhdysvesijohto ja kokoojaviemäri (kustannusarvio n. 1 milj. euroa), Ypäjän Loimaan siirtoviemäri ja yhdysvesijohto (kustannusarvio n. 2,7 milj. euroa) ja Tammelan Portaan Forssan syöttövesijohto ja kokoojaviemäri (kustannusarvio 3,6 milj. euroa). Hämeen liitto esittää, että vesihuollon kehittämiseen varataan valtion rahoitusta jatkossakin. Koulujen uudisrakentamis- ja peruskorjaushankkeet

14 Sivu 13 4 (4) Kanta-Hämeessä on useita koulujen uudisrakentamis- ja peruskorjaushankkeita, joiden rahoitusta valtion talousarviossa ja sen toimeenpanossa Hämeen liitto kiirehtii. Hankkeet tulee huomioida myös osana mahdollista ns. elvytyspakettia. Näihin kuuluvat muun muassa Paanan koulun 2. vaiheen loppuunsaattaminen Jokioisilla, Ryttylän koulun uudisrakentaminen Hausjärvellä ja Päivärinteen ala-asteen uudisrakennus Hattulassa, mikä palvelisi myös Panssariprikaatin liikuntatilatarpeita. Lisäksi Riihimäen Uramon koulun pahentuneen homeongelman vuoksi sen peruskorjaus on sisällytettävä valtion rahoituksen piiriin Maakunnan kehittämisrahan tason korottaminen Maakunnan kehittämisraha on vähentynyt tuntuvasti viime vuosina. Se oli vielä vuonna 2011 noin 32 milj. euroa, tänä vuonna enää vain 11,8 milj. euroa. Kuten eduskunnan valtiovarainvaliokunta totesi käsitellessään tämän vuoden talousarvioesitystä, maakunnan kehittämisraha on tarjonnut nopean ja ketterän tavan käynnistää aluekehityksen kannalta merkittäviä, maakunnallisia kehittämishankkeita. Kehittämisraha on ollut myös nopea apu esim. rakennemuutostilanteissa, kun tarvitaan välitöntä ja paikallista reagointia. Maakunnan kehittämisrahaa ja sen ohjelmiin sitomatonta, maakunnan liittojen oman alueensa kehittämistarpeisiin käytettävissä olevaa rahaa, on korotettava vähintään 5 milj. eurolla yrittäjyyttä ja elinkeinoelämää tukevien hankkeiden liikkeelle saamiseksi. Tämän rahan merkitys korostuu EU:n rakennerahastorahoituksen pudotessa merkittävästi alkavalla ohjelmakaudella. Hämeen liitto Timo Reina maakuntajohtaja

15 Esityslista-Pöytäkirja 6/2013 Sivu Maakunnan kehittämisrahan myöntäminen jatkorahoituspäätöksenä Hämeen elintarvikekehitys hankkeelle HL/62/ /2012 Hankkeen nimi: Hämeen elintarvikekehitys Hankenumero: Hakija: Hakijan yhteyshenkilö Osoite: Ohjelmayhteys: Kohdealue: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Erkki Vasara Myllytie 1, Jokioinen Osaamiskeskusohjelma Valtakunnallinen Hankekuvaus: Hämeen elintarvikekehitys tuo MTT:n elintarvikeketjun osaaminen klusterin hyödynnettäväksi. Erityisesti haetaan MTT:n tutkimusohjelmien hyödynnettävyyttä osaamisklusterin jäsenten ja -asiakkaiden (yritysten ja tutkimuslaitosten) omissa toimenpiteissä ja hankkeissa. Käytännön toiminnassa käynnistetään uusia kehittämishankkeita ja luodaan palveluita MTT, HAMK:n ja alan yritysten sekä klusterin muiden toimijoiden kanssa. kanssa. Toiminnan vaikutuksesta hankkeissa mukana olevien yritysten osaaminen ja kilpailukyky kasvaa. Luonnonvara-alan osaamiskeskittymää rakennetaan yhdessä Kehittämiskeskus Hämeen kanssa ja osallistutaan FSKK:n kanssa aluekehittämisen työryhmiin. Hämeen elintarvikekehitys panostaa lisäksi oman osaamisalansa rajapinnoille tavoitteena löytää uusia avauksia tuotteiden ja palveluiden tuottamiseksi sekä suomalaisen elintarvikealan hyödyksi että edistämään koko alan kansainvälistymistä. Keskeisiä yhteistyön toimialoja tässä työssä ovat Hämeen osaamiskeskuksessa muut klusterit: digitaaliset sisällöt, älykkäät koneet ja asuminen. Klusteritasolla jatketaan FSMF ry:n toiminnan kehittämistä ja osallistutaan TEAM Finland konseptin kehittämiseen ja hankevalmisteluun. Kansainvälisen toiminnan pääpaino on klusterin yhteisen kansainvälistymissuunnitelman mukaisesti Itämeren alueella. Yritysten kansainvälistyminen toteutuu sekä kaupallisten että tutkimus- ja kehittämistoimien avulla. Tutkimus- ja kehittämistoimin tapahtuva kansainvälistyminen perustuu vahvasti kotimaisten raaka-aineiden ja erityisille kohderyhmille suunnattuun tutkimusja kehittämistoimintaan. Osaamiskeskuksen roolina tämän toiminnan kehittämisessä on toimia tutkimustiedon siirtäjän ja kaupallistamisen edistäjänä. Hämeen elintarvikekehitys vastaa valtakunnallisesti pienjuustolatoiminnan kehittämisestä osallistumalla alan kehittämishankkeiden rakentamiseen ja sidosryhmätyöhön sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Lisäksi Hämeen elintarvikekehitys on vahvasti mukana valtakunnallisen elintarviketieteiden seuran (ETS) toiminnan kehittämisessä.

16 Esityslista-Pöytäkirja 6/2013 Sivu 15 Toteutusaika: Säilytettävät työpaikat: 4 Valtioneuvosto on päättänyt osaamiskeskusohjelman perusrahoituksesta sekä sen klusterikohtaisesta ja alueittaisesta jakautumisesta (TEM:n päätös TEM/464/ /2013) Asian on valmistellut erikoissuunnittelija Arto Saarinen puh Esitys Mkj: päättää - myöntää Hämeen elintarvikekehitys hankkeelle maakunnan kehittämisrahaa 50 %, kuitenkin enintään euroa, vuoden 2013 hyväksyttävistä kustannuksista. Hyväksyttävä kustannusarvio v Yht. 1. Aineet, tarvikkeet, toimistokulut vähäiset koneet ja laitteet muut kustannukset Palkka- ja henkilöstökulut , , projektihenkilöstön palkat muut palkat ja palkkiot henkilösivukulut , ,26 3. Matkakulut ulkomaan matkakulut muut matkakulut Vuokrat Ostopalvelut tiedotus ja markkinointi muut ostopalvelut Poistot Luontoissuoritukset Muut menot Erillishankkeet 0 0

17 Esityslista-Pöytäkirja 6/2013 Sivu Klusterin yhteiset Muut erillishankkeet 0 0 Bruttokustannukset yhteensä , ,26 Tulot (vähennetään) 0 0 Nettokustannukset yhteensä , ,26 Kustannuksiin sisältyy arvonlisävero. Hyväksymisen ehtona on aina hankintojen kilpailuttaminen. Hyväksyttävä rahoitussuunnitelma v Yht. 1. Maakunnan kehittämisraha , , haettava rahoitus mkr 2013 TA muu mkr <2013 TA , ,13 2. Kuntarahoitus , , hakijan omarahoitus 2.2. muu kuntarahoitus , , laskennallinen rahoitus 3. Muu julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus hakijan oma rahoitus 4.2. muu yksityinen rahoitus 4.3. luontoissuoritukset Kokonaisrahoitus netto , ,26 5. Tulorahoitus pääsylipputulot tms palvelujen ja tuotteiden myyntitulot 5.3. muut tulot Kokonaisrahoitus brutto , ,26 Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma sisältävät aikaisemmilta vuosilta siirtynyttä perusrahoitusta yhteensä ,26 euroa. Hankkeen toteutusaika:

18 Esityslista-Pöytäkirja 6/2013 Sivu 17 Hankkeen yhteyshenkilö Hämeen liitossa: erikoissuunnittelija Arto Saarinen. Hanke on toteutettava tämän päätöksen ja siihen liitettyjen maakuntahallituksen hyväksymien hankehallinnoinnin ehtojen ja ohjeiden mukaisesti. Päätös hyväksyi esityksen yksimielisesti. Täytäntöönpano Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Hämeen liitto: Saarinen, Kiikeri-Kuusela, Kandolin, taloushallinto

19 Esityslista-Pöytäkirja 6/2013 Sivu Kanta-Hämeen edunvalvontaverkoston toiminnan käynnistäminen HL/210/ /2013 käsitteli seminaarissaan Berliinissä muun muassa maakunnallisen edunvalvontaverkoston tarvetta Kanta-Hämeessä. Käsittelyn pohjalta maakunnallisen edunvalvontaverkoston kokoamista ja toiminnan käynnistämistä on valmisteltu Hämeen liiton virastossa. Maakunnan edunvalvontaa on tarpeen edelleen tehostaa sekä siihen liittyvää ennakointia ja yhteistoimintaa lisätä. Edunvalvontaverkoston kokoamisella luodaan edellytyksiä merkittävimpien maakunnassa toimivien julkisen hallinnon suunnittelu-, kehittäjä- ja palveluorganisaatioiden sekä vaikuttaja- ja päättäjätahojen tiiviimmälle yhteistyölle. Tällaisen edistäminen kuuluu maakunnan liiton lakisääteisiinkin tehtäviin. Maakunnallisen edunvalvontaverkoston tehtävänä on osaltaan ennakoida, valmistella, koordinoida ja edistää Kanta-Hämeen kehittämistä. Verkoston toiminnassa keskityttäisiin erityisesti valtion talousarvio-, lainsäädäntö- ja hallinnollisten uudistusten valmisteluprosesseihin vaikuttamiseen maakunnan ja sen toimijoiden tarpeiden sekä näkökulmien vahvemmaksi esille tuomiseksi. Samoin tuleviin hallitusohjelmiin ja mm. liikennepoliittisiin selontekoihin liittyvä vaikuttaminen olisi osa edunvalvontaverkoston toimintaa. Samalla verkosto toimisi siihen osallistuvien maakunnan suunnittelu- ja kehittäjätahojen sekä vaikuttaja- ja päättäjätahojen säännöllisenä yhteistyöfoorumina. Verkoston on ajateltu kokoontuvan 2 4:n kuukauden välein. Sen ydinkokoonpanoon kutsutaan: - Hämeen liiton johtoa - Hämeen ELY-keskuksen johtoa - Etelä-Suomen aluehallintoviraston johtoa - Hämeen ammattikorkeakoulun johtoa - Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtoa - Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen seutukuntien edustajat - Kanta-Hämeen kansanedustajat - maakunnasta valitut istuvat ministerit/heidän esikuntansa - puolueiden piirijärjestöjen toiminnanjohtajat. Ydinryhmän lisäksi verkoston kokoontumisiin voidaan tarpeen ja asiayhteyden mukaan kutsua joustavasti myös muita tahoja. Verkoston toiminta on tarkoitus aloittaa syys lokakuussa Asian on valmistellut maakuntajohtaja Timo Reina, puh ja Jouko Ylipaavalniemi, puh Esitys Mkj: päättää, että Hämeen liitto kokoaa maakunnallisen edunvalvontaverkoston em. kokoonpanolla ja toimii edunvalvontaverkoston toiminnan koordinaattorina ja kokousten koollekutsujana.

20 Esityslista-Pöytäkirja 6/2013 Sivu 19 Päätös päätti, että edunvalvontaverkoston ydinkokoonpano on seuraava: Hämeen liiton johtoa Hämeen ELY-keskuksen johtoa Etelä-Suomen aluehallintoviraston johtoa Hämeen ammattikorkeakoulun johtoa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtoa Kanta-Hämeen kansanedustajat maakunnasta valitut istuvat ministerit/heidän esikuntansa puolueiden piirijärjestöjen toiminnanjohtajat Kuntien ja seutukuntien edustajat kutsutaan kokouksiin asiayhteyden mukaan. Muilta osin maakuntahallitus päätti esityksen mukaisesti. Täytäntöönpano Hämeen liitto: Reina, Ylipaavalniemi

21 Esityslista-Pöytäkirja 6/2013 Sivu Yhteistyösopimus Helsingin yliopiston kanssa HL/203/ /2013 Loppukeväästä alkaen on valmisteltu yhteistyösopimusta Kanta-Hämeen maakunnan toimijoiden ja Helsingin yliopiston välillä. Sopimuksen tarkoituksena on erityisesti vahvistaa mahdollisuuksia kehittää Kanta- Hämeen maakunnan aluetta kestävän kehityksen, luonnonvara-alan ja biotalouden osaamis- ja innovaatiokeskittymäksi. Sopimuksessa sovittaisiin yhteistyön tavoitteista ja painopisteistä. Niihin on alustavasti ajateltu kuuluvan muun muassa oppimisen edellytysten parantaminen, tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyön vahvistaminen sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen lisääminen. Lisäksi sovittaisiin yhteistyösopimuksen toteuttamiseesta, seurannasta ja raportoinnista. Hämeen liiton roolina sopimusosapuolena olisi osaltaan ja käytettävissään olevin keinoin tukea yhteistyön tavoitteiden saavuttamista. Asiaa esitellään tarkemmin kokouksessa. Asian on valmistellut maakuntajohtaja Timo Reina, p Esitys Käsittely Päätös Mkj: : - merkitsee tiedoksi Helsingin yliopiston kanssa tehtävän yhteistyösopimuksen valmistelutilanteen; ja - valtuuttaa maakuntajohtajan jatkamaan neuvotteluja yhteistyösopimuksesta sekä allekirjoittamaan sen Hämeen liiton osalta. Maakuntajohtaja Timo Reina kävi läpi Helsingin yliopiston kanssa tehtävän yhteistyösopimuksen valmistelutilanteen. päätti: - merkitä Helsingin yliopiston kanssa tehtävän yhteistyösopimuksen valmistelutilanteen tiedoksi; ja - valtuuttaa maakuntajohtajan jatkamaan neuvotteluja yhteistyösopimuksesta sekä allekirjoittamaan sen Hämeen liiton osalta. Merkitään, että maakuntahallituksen jäsen Eino Järvinen poistui kokouksesta tämän pykälän aikana klo Täytäntöönpano Hämeen liitto: Reina

22 Esityslista-Pöytäkirja 6/2013 Sivu HHT-kasvuvyöhykesopimus HL/30/ /2013 HHT-vyöhykkeen taustaa Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle ulottuva kasvuvyöhyke muodostaa Suomen aluerakenteessa poikkeuksellisen kokonaisuuden. Tällä pinta-alaltaan varsin suppealla vyöhykkeellä asuu jo nyt joka kolmas suomalainen, ja suuri osa kansallisesta elinvoimasta ja toimeliaisuudesta (mm. 45 % BKT:sta ja 40 % työpaikoista) on keskittynyt vyöhykkeelle. Alue on myös koulutuksen ja innovaatiotoiminnan keskittymä: vyöhykkeen molemmissa päissä sijaitsee useita suuria tiedekorkeakouluja, ja kokonaisuutta täydentää vyöhykkeen keskiosien vahva ammattikorkeakoulutuksen ja keskiasteen koulutuksen tarjonta. Ei ole ihme, että HHT-kasvuvyöhykkeen vahvuus näkyy väestökehityksessä: alue on viime vuosikymmeninä saanut suurta väestönkasvua syntyvyyden ja muuttoliikkeen (sekä maahanmuutto että maan sisäinen muuttoliike) kautta. Väestön keskittyminen Suomessa juuri tälle alueelle, ja sen myötä alueen väestönkasvu, näyttää jatkuvan edelleen. Nauhamaisen taajamarakenteensa, keskeisen sijaintinsa ja lyhyiden välimatkojensa osalta HHT-vyöhyke on Suomessa ainutlaatuinen. Mistään muualta Suomesta ei löydy aluetta, joka muodostaisi yhdyskuntarakenteeltaan näin pitkän ja eheän ja saavutettavuudeltaan näin korkeatasoisen kokonaisuuden. Hyvien joukkoliikenneyhteyksiensä ja vahvan liikenneinfransa (päärata ja VT3 lähellä toisiaan koko matkan) ansiosta HHT on jo nyt yhtenäinen työmarkkina-alue. Toimijat eri osissa kasvukäytävää ovat monella tavoin kytköksissä ja riippuvuussuhteessa toisiinsa nähden. Vyöhyke on miljoonien ihmisten päivittäisen liikkumisen, asioinnin ja työssäkäynnin kehys, ja yritysten kannalta tämän vuoksi kiinnostava, yhtenäinen sijaintialusta. Kansantalouden ja kuntatalouden kehitysnäkymien ja väestön ikärakenteen muutoksen vuoksi on oletettavaa, että kilpailutilanne alueiden välillä tulevaisuudessa kiristyy. Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseksi ja kehittämiseksi olisi kansallisessa kilpailussa pystyttävä turvaamaan kasvukäytävän sisäinen yhtenäisyys. Vähenevät resurssit on entistä tärkeämpää kohdentaa tuottavasti. Alueella tulee pyrkiä yhteiseen kestävään kasvuun, ja tämä tulee ottaa huomioon aluerakennetta tiivistettäessä ja ekologisia liikkumisen tapoja suunniteltaessa. HHT-kasvukäytävävyöhykkeen kiistattomasta kansallisesta merkityksestä huolimatta alueen kasvua ei viime vuosikymmenten aikana ole pyritty valtion taholta tukemaan. Myöskään alueen kaupungit ja kunnat eivät ole kokonaisuutena järjestäytyneet. Alueen kolmen maakuntaliiton (Uudenmaan liitto, Hämeen liitto, Pirkanmaan liitto) yhteisesti rahoittaman, alkaneen, esiselvityksen aikana järjestäytymisen tarve nykyisessä aluekehittämisen tilanteessa on käynyt ilmeiseksi: alueen kaupunkien, kuntien ja maakuntaliittojen on syytä järjestäytyä toimivaksi kasvukäytäväverkostoksi. Systemaattisen verkostoyhteistyön käynnistyessä on tarpeellista laatia yhteinen

23 Esityslista-Pöytäkirja 6/2013 Sivu 22 aiesopimus, jonka sisällön kaikki toimijat hyväksyvät tällä päätöksellä. Aiesopimuksen sisältö Verkostoyhteistyön aiesopimus allekirjoitetaan myöhemmin syksyllä seuraavan sisältöisenä: Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -kasvukäytäväyhteistyöhön mukaan lähtevät kaupungit, kunnat ja maakuntaliitot järjestäytyvät kasvukäytäväverkostoksi ja haluavat yhdessä nostaa HHT-kasvuvyöhykkeen kansallisen kehittämispolitiikan ja tutkimuksen kohteeksi. Samalla tuetaan kasvuvyöhykkeen kaupunkiseutujen osallistumista kansallisiin kasvuohjelmiin. Kasvuvyöhykkeeseen kuuluvat kaupungit, kunnat ja maakuntaliitot sitoutuvat tekemään verkostoyhteistyötä sekä keskenään että työn tavoitteiston osalta keskeisten ministeriöiden kanssa. Tämän aiesopimuksen allekirjoittaneet kasvuvyöhykkeen toimijat pyrkivät yhteistyön kautta vahvistamaan myös kasvukäytävän kansainvälistä ulottuvuutta. Allekirjoittajat sitoutuvat omassa toiminnassaan edistämään koko HHTkasvukäytävän kestävää kasvua käytössään olevin keinoin, yhdessä alueen elinkeinotoimijoiden kanssa. Allekirjoittajat ottavat jatkossa huomioon verkostoyhteistyön mukanaan tuomat kestävän kasvun tavoitteet myös sisäisissä palveluprosesseissaan ja omassa päätöksenteossaan. Työn käytännön toteutus Kasvukäytävän kehittämistyön käynnistämiseksi perustetaan määräaikainen kaksivuotinen hanke, jonka kautta koordinoidaan myöhempää sisältötyötä ja ulkopuolisen kehittämisrahoituksen hankkimista mm. EU-rahastoista. Maakuntaliittojen rahoittama neljän kuukauden mittainen esiselvitysvaihe ( ) jatkuu näin ollen suoraan kaksivuotisena projektina alkaen, jolloin myös hankkeen toimijat (ohjausryhmä ja projektijohtaja) jatkavat tehtävissään. Ohjausryhmän kokoonpanoa on mahdollista myöhemmin muuttaa ja täydentää ohjausryhmän päätöksellä. Maakunnan liittojen rahoittaman esiselvityshankkeen hankekuvauksen mukaan: Toimivan, pysyvän verkoston syntyminen edellyttää kuntien ja kaupunkien itsensä ottamaa vetovastuuta tästä yhteistyömuodosta. Maakuntaliittojen tuki verkostoyhteistyölle on kuitenkin jatkossakin tarpeen. Tämän ajatuksen mukaisesti hankkeen isännyys siihen kuuluvine vastuineen siirtyy muiden kaupunkien, kuntien ja maakuntaliittojen tuella Hämeen liitolta Hämeenlinnan kaupungille. Kuntien ja maakuntaliittojen mahdollista halukkuutta isännyyden hoitamiseen tiedusteltiin kaikilta kasvuvyöhykkeen kaupungeilta, kunnilta ja liitoilta. Lopullinen ratkaisu isäntäkaupungista saatiin aikaan halukkaiden tahojen kanssa käytyjen keskusteluiden tuloksena. Hankeisännyys on luonteeltaan lähinnä teknistä ja sisältää käytännön asioiden, kuten taloushallinnon hoitamisen. Hankkeen sisällöllisen työn johtamisesta vastaa sen sijaan edelleen hankkeen ohjausryhmä. Ohjausryhmän taustavaikuttajana ja työn tukena ja suuntaajana toimii

24 Esityslista-Pöytäkirja 6/2013 Sivu 23 puolestaan neuvottelukunta, johon kuuluvat kaikkien mukaan lähtevien kuntien kaupungin- ja kunnanjohtajat sekä maakuntajohtajat. On mahdollista, että nyt päätettävänä olevan kaksivuotiskauden jälkeen työ edelleen jatkuu hankemuotoisena. Mahdollisesta jatkosta päätetään kuitenkin erikseen, hankkeen siihenastisten tulosten perusteella. Päätöksenteko tapahtuu tällöin kaupunkien, kuntien ja maakuntaliittojen erillisin päätöksin. Sama koskee työn tuloksena syntyviä mahdollisia EU-rahoitteisia hankkeita, joiden kesto saattaa ylittää hankekoordinaatioon ajatellun kaksivuotiskauden. Myös EU-hankkeisiin lähtemisestä ja niiden isännyyksistä päätetään organisaatioissa erikseen. Yhteisen koordinaation kautta ryhdytään heti valmistelemaan tiivistyvän yhteistyön eri muotoja ja toimenpiteiden rahoitusta. Uudenlainen yhteistyö tulee teemojensa kautta liittymään EU-tasonkin tavoitteisiin. Toisaalta myös INKA (Innovatiiviset Kaupunkiseudut) kansallisena kehittämisen ja rahoittamisen instrumenttina kytkeytyy tiiviisti HHT-kasvukäytävätyöhön: kasvukäytävän varren kuntien on järkevää rakentaa INKA-kumppanuuksia jo muutenkin liikkeelle lähteneeseen kasvukäytävätyöhön perustuen. Eri sisältöteemoja on tarkoituksenmukaista käsitellä erillisten hankkeiden / osahankkeiden kautta. Näin menetellen kukin kaupunki ja kunta pääsee osallistumaan juuri sellaiseen kehittämistyöhön, johon on erityistä paikallista kiinnostusta ja alueellista tarvetta. Tulevia sisältökokonaisuuksia tai hankeaihioita ovat esimerkiksi seuraavat: Ekologinen ja tehokas liikkuminen tarkastelun kohteina sekä logistiikka että henkilöliikenne ja edelleen sekä raide- että maantieliikenne vihreät moottoritiet ja logistiikkakeskukset pendelöinti: matkaketjuajattelun edistäminen ja tähän liittyvät kehittämistoimet liityntäpysäköinnin, pysäkkien ja muun infran suhteen pendelöintiin liittyvien prosessien parantaminen sekä liikkumisessa että palvelutuotannossa maksujärjestelmien kehittämismahdollisuuksien ja tarpeiden selvittäminen koko kasvukäytävän laajuisesti infrahankkeet: katuverkoston liittyminen raskaaseen infraan - seisakkeet, pysäkit ja asemanseudut älyliikenne, arvoa tuottava liikkuminen käytävän linkittyminen kansainvälisiin verkostoihin Aktiivinen elinkeinotoiminta ja osaamisen kehittäminen kasvukäytävän potentiaalien osoittaminen kasvukäytävän kehittäminen ja markkinointi sijoittumisalustana: suuryritykset, logistiikka-alan yritykset ja pk-yritykset (erilaiset sijoittumislogiikat ja seuraukset kaupunkien ja kuntien kannalta) verkostoyhteistyön kehittäminen ja verkoston rakentaminen: alihankintaketjut, jatkojalostusketjut, yritysten ja kaupunkiverkoston välinen yhteistyö, pk-yritysten keskinäinen

25 Esityslista-Pöytäkirja 6/2013 Sivu 24 yhteistyö työvoimaresurssit ja mahdollisuudet: osaajien saatavuuden yhteinen varmistaminen kasvukäytävän osaamisperustan ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen sekä mm. oppimis-, tutkimus- ja kehitysympäristöjen tehokkaampi hyödyntäminen teema liittyy myös asumiseen työvoiman saatavuuden / yrittäjäperheiden sijoittumishalukkuuden kautta Älykäs kaupunki ja monipuolinen asuminen kaupunkirakenteen suunnittelu, tutkimus ja kehittäminen: MALteemat asumisen uudet avaukset ja ylikunnalliset tai laajemmat kehittämishankkeet asumisen preferenssit ja valinnat käytävän varrella, uudet kestävät ja energiataloudelliset asumisen muodot tulevaisuuden monipuoliset asumiskonseptit rakennemallityöt nykyisen yhdyskuntarakenteen tehokkaampi hyödyntäminen ja tiivistäminen, eheyttäminen uuden rakenteen avulla yhteinen energiapolitiikka ja kaupunkimaisten alueiden kestävän energiantuotannon kehittäminen paikallisen energiantuotannon mahdollisuudet, energiaomavarainen HHT elävä kaupunki: kaupunki toiminnallisena ympäristönä, kulttuuri, asukkaat ja osallistaminen Hankeaihioita saatetaan jatkotyön edistyessä jäsentää myös toisin. Kuitenkin kaikki edellä mainitut kokonaisuudet ja niihin sisältyvät kasvukäytävätyön tavoitteet ovat tavalla tai toisella jatkotyön kohteena ja sopivat erittäin hyvin yhteen mm. tämän hetken kansallisten aluekehittämis-, kaupunki-, liikenne- ja ilmastopolitiikoiden kanssa. Varsinaisten sisältöaiheiden lisäksi kaupungeista ja kunnista on noussut esiselvitysvaiheen aikana voimakkaasti esiin tarve terävöittää yhteistä kasvukäytävän kehittämiseen liittyvää edunvalvontaa, täsmentää sen tavoitteita ja seurata tarkemmin sen tuloksellisuutta. Myös yhteinen viestintä nousee jatkossa merkittävään rooliin sisältötyön rinnalla. Työtä on myös onnistuttava visualisoimaan, jotta nykytilan kuvaus ja tulevaisuuden näkymät saadaan välitettyä kaikille toimijoille helposti ymmärrettävässä ja omaksuttavassa muodossa. Oheismateriaalina: 1) isäntäkunnan kanssa solmittava yhteistyösopimus, 2) hankkeen rahoituslaskelma 3) kaupunkien, kuntien ja maakuntaliittojen laskennalliset maksuosuudet Asian on valmistellut projektijohtaja Anna-Mari Ahonen puh Esitys Mkj: päättää:

26 Esityslista-Pöytäkirja 6/2013 Sivu 25 hyväksyä esittelytekstissä olevan aiesopimuksen sisällön, valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään yhteistyösopimuksen hankkeen isäntäkaupunkina toimivan Hämeenlinnan kaupungin kanssa, osallistua kaksivuotiseen HHT-hankkeeseen enintään seuraavilla rahoitusosuuksilla: vuonna , vuonna ja vuonna ja valtuuttaa Hämeen liiton ohjausryhmän jäsenen Matti Lipsasen jatkamaan tehtävässään. Lisäksi maakuntahallitus päättää, että edellä mainitut Hämeen liiton rahoitusosuudet maksetaan tutkimus- ja kehittämisrahastosta. Käsittely Päätös Projektijohtaja Anna-Mari Ahonen selosti HHT-asiaa kokouksessa. hyväksyi esityksen yksimielisesti. Täytäntöönpano Hämeen liitto: Ahonen, Reina, Lipsanen, taloushallinto

27 Esityslista-Pöytäkirja 6/2013 Sivu Valtatien 3 liityntäpolitiikka HL/209/ /2013 Uudenmaan Ely-keskuksen liikennevastuualueen vetämänä on laadittu selvitys Ympäröivän maankäytön kytkeminen moottoritieverkkoon. Selvityksen tavoitteena on luoda pelisäännöt ja linjaukset siitä miten maankäyttö on kytkettävissä turvallisesti ja sujuvasti moottoriteihin niin, että valtakunnallisen pitkämatkaisen liikenteen turvallisuus ja sujuvuus eivät siitä kärsi. Toisena tavoitteena on ollut luoda suuntaviivat moottoriteiden liittymähankkeiden käsittelylle ja laatia moottoritieverkon "liittymä-politiikka". Pilottikohteena on valtatie 3 Helsingin ja Tampereen kaupunkiseutujen välillä. Kanta- Hämeestä selvitykseen sisältyvät uusina liittyminä seuraavat: Arolampi Riihimäellä, Moreeni ja Sunny Car Center Hämeenlinnassa sekä Merve Hattulassa. Selvityksen on konsulttina laatinut WSP. Suunnitelmaraportti on julkaistu Liikenneviraston verkkosivuilla osoitteessa: Asian on valmistellut suunnittelujohtaja Heikki Pusa, puh (03) Esitys Mkj: : 1. Merkitsee selvityksen tiedoksi 2. Toteaa selvityksen johdosta seuraavaa: Selvityksessä on luotu puitteet ja menettelyt liittymien toteutuskelpoisuuden arvioinnille. Menetelmää on testattu valtatiellä 3 Helsingin ja Tampereen välillä. Hämeen liitto korostaa, että tarkastelua ei tule kuitenkaan pitää suoraviivaisena kannanottona liittymien toteutuskelpoisuuteen vaan kyseessä on ennen muuta tarkastelukriteerien soveltuvuuden arviointi. Kaikki selvityksessä tutkitut Kanta-Hämeeseen sijoittuvat eritasoliittymät palvelevat seudullisesti ja maakunnallisesti merkittävien elinkeinoalueiden toimivuutta. Liittymäjärjestelyt ovat tarpeellisia alueiden pitkäjänteiselle kehittämiselle. Niihin liittyy isoja investointeja ja niiden työllistävä vaikutus on huomattava. Hämeen liitto pitää tärkeänä, että vt 3 liikenneympäristön jatkosuunnittelussa ei suljeta pois mahdollisuutta toteuttaa selvityksessä mainitut eritasoliittymät. Päätös päätti: - merkitä selvityksen tiedoksi, - todeta selvityksen johdosta seuraavaa: Selvityksessä on luotu puitteet ja menettelyt liittymien toteutuskelpoisuuden arvioinnille. Menetelmää on testattu valtatiellä 3 Helsingin ja Tampereen välillä. Hämeen liitto korostaa, että tarkastelua ei tule kuitenkaan pitää suoraviivaisena kannanottona liittymien toteutuskelpoisuuteen vaan kyseessä on ennen muuta tarkastelukriteerien soveltuvuuden arviointi.