Helsinki-Hämeenlinna-Tampere Kestävää kasvua käytävällä

Transkriptio

1 Helsinki-Hämeenlinna-Tampere Kestävää kasvua käytävällä Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -kasvukäytävän kehittämishanke Päärataseminaari / Pro Rautatie Anna-Mari Ahonen, projektijohtaja

2 MIKSI?

3 Suomen ainoa eurooppalaisen mittakaavan kasvukäytävä (väestö, palvelut, sosioekonominen rakenne) ja valtakunnan tärkein kasvun alue Suomen bkt:sta 45 % tuotetaan tämän valtasuonen varrella työpaikoista n. 40 % sijaitsee kasvukäytävällä väestöstä n. joka kolmas asuu kasvukäytävän varressa (sis. pkseutu) pääkaupunkiseudun kasvun tärkein purkautumiskanava kehityssuoni ruokkii myös suurta osaa pohjoispuolelleen jäävästä Suomesta Suomessa poikkeuksellinen aluerakenteen osa, varsinkin saavutettavuuden ja yhtenäisen nauhakaupunkimaisen taajamarakenteen osalta Alueen ja kehitystyön taustoja

4 Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta keskeisen tärkeä alue: vienti, osaaminen, maahanmuuton keskittymä jne. merkittävä osa kansallisesta koulutustarjonnasta ja innovaatiotoiminnasta keskittynyt akselille maan sisäisestä muuttoliikkeestä suuri osa keskittynyt viime vuosina akselille vyöhykkeen voimakas kehitys perustunut hyviin (joukko)liikenneyhteyksiin ja niitä tukeneisiin infrainvestointeihin Alueen ja kehitystyön taustoja

5 Asukastiheys vuosina 1980 ja Alueen ja kehitystyön taustoja

6 Vapaa-ajan asutuksen muutos Alueen ja kehitystyön taustoja

7 Väestönmuutokset ja muuttoliike Väestön kokonaismuutos KOKONAISMUUTOS Luonnollinen väestönmuutos LUONNOLLINEN VÄESTÖNMUUTOS Maan sisäinen SEUTUJEN VÄLINEN muuttoliike MUUTTOLIIKE Maahanmuutto NETTO- MAAHANMUUTTO (netto) 2 Alueen ja kehitystyön taustoja

8 Muuttovirrat Helsingin ja Tampereen seutukunnissa Helsinki Tampere 2 Alueen ja kehitystyön taustoja

9 Muuttovirrat Turun ja Lahden seutukunnissa Turku Lahti 2 Alueen ja kehitystyön taustoja

10 Työllisten osuus väestöstä Alueen ja kehitystyön taustoja

11 Työpaikkojen määrän muutos Alueen ja kehitystyön taustoja

12 Keskusten saavutettavuus aikaetäisyytenä 2 Alueen ja kehitystyön taustoja

13 Taajamien välinen työssäkäynti Alueen ja kehitystyön taustoja

14 Työmatkojen keskipituus linnuntietä seutukunnittain Alueen ja kehitystyön taustoja

15 Henkilöliikenne: rautatie-, lento- ja laivaliikenteen kotimaanmatkat Alueen ja kehitystyön taustoja

16 Henkilöliikenne: ulkomaanliikenteen solmupisteet Alueen ja kehitystyön taustoja

17 Taajamarakenne ja kaupunki-maaseutu -alueluokitus Alueen ja kehitystyön taustoja

18 Akselin kasvu tähän saakka ollut jatkuvaa, mutta kasvua tai kokonaisuuden suunnittelua ei ohjaa kukaan Resurssit vähenevät, kilpailu kiristyy > varmaan kasvuun ei jatkossa voi luottaa Akselin varren kunnat ja muut keskeiset aluekehityksen toimijat eivät ole aiemmin järjestäytyneet kaupunkiverkostoksi > yhteinen tahdonmuodostus ja toimenpiteet eivät ole olleet mahdollisia Aluetaloudet mukana yhä kovenevassa globaalitalouden kilpailussa Aluekehittämisen suunta: kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen Kasvun suuntaaminen kasvukäytäville ja harmonisointi käytävien sisällä vs. kansalliset politiikat Edunvalvonta myös suhteessa muihin toimijoihin Alueen ja kehitystyön taustoja

19 KUKA?

20 Pirkanmaan liitto, aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie (pj), varajäsen: maakuntajohtaja Esa Halme (vpj) Hämeen liitto, kehittämisjohtaja Matti Lipsanen Uudenmaan liitto, aluekehitysjohtaja Juha Eskelinen, varajäsen: edunvalvontapäällikkö Tatu Rauhamäki Tampereen kaupunki, elinkeino- ja maankäyttöjohtaja Jyrki Laiho, varajäsen: kaupunkikehitysjohtaja Kari Kankaala Valkeakosken Seudun Kehittämiskeskus Oy VASKE, toimitusjohtaja Raimo Koskela, varajäsen: Valkeakosken kaupunki, kaupunginjohtaja Jukka Varonen Hämeenlinnan kaupunki, kaupunginjohtaja Juha Isosuo, varajäsen: kehitysjohtaja Riku Moisio Riihimäen kaupunki, kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen, varajäsen: tekninen johtaja Jouko Lehtonen Helsingin kaupunki, yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen, varajäsen: nimetään tilanteen mukaan Vantaan kaupunki, kaupunkisuunnittelujohtaja Tarja Laine, varajäsen: elinkeinojohtaja Jose Valanta KUUMA-kunnat: Nurmijärven kunta, kehitysjohtaja Aarno Kononen, varajäsen: Hyvinkään kaupunki, liiketoimintajohtaja Annukka Lehtonen Hämeen liitto, projektijohtaja Anna-Mari Ahonen (siht.) Esiselvityshanke

21 Järjestäytymiseen liittyvä päätöksentekokierros käynnissä Isäntäorganisaatio Hämeenlinnan kaupunki (tekninen vastuu) Sopimusperusteinen lähestymistapa: aiesopimus ja yhteistyösopimus Yksinkertainen rahoitusmalli Ohjausryhmä (ohjausvastuu) jatkaa lähes samalla kokoonpanolla Pj aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie / Pirkanmaan liitto, Vpj maakuntajohtaja Esa Halme / Pirkanmaan liitto Neuvottelukunta: kaupunginjohtajat, kunnanjohtajat, pormestarit, maakuntajohtajat ja ministeriöiden (YM, TEM, LVM, MMM) edustajat Pj apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä / Helsinki, Vpj pormestari Anna-Kaisa Ikonen / Tampere Käytännön koordinointityö: projektijohtaja Anna-Mari Ahonen Muodollinen järjestäytyminen

22 Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -kasvukäytäväyhteistyöhön mukaan lähtevät kaupungit, kunnat ja maakuntaliitot järjestäytyvät kasvukäytäväverkostoksi ja haluavat yhdessä nostaa HHT-kasvuvyöhykkeen kansallisen kehittämispolitiikan ja tutkimuksen kohteeksi. Samalla tuetaan kasvuvyöhykkeen kaupunkiseutujen osallistumista kansallisiin kasvuohjelmiin ja ylikansallisiin hankkeisiin. Kasvuvyöhykkeeseen kuuluvat kaupungit, kunnat ja maakuntaliitot sitoutuvat tekemään verkostoyhteistyötä sekä keskenään että työn tavoitteiston osalta keskeisten ministeriöiden kanssa. Tämän aiesopimuksen allekirjoittaneet kasvuvyöhykkeen toimijat pyrkivät yhteistyön kautta vahvistamaan myös kasvukäytävän kansainvälistä ulottuvuutta. Allekirjoittajat sitoutuvat omassa toiminnassaan edistämään koko HHTkasvukäytävän kestävää kasvua käytössään olevin keinoin, yhdessä alueen elinkeinotoimijoiden kanssa. Allekirjoittajat ottavat jatkossa huomioon verkostoyhteistyön mukanaan tuomat kestävän kasvun tavoitteet myös sisäisissä palveluprosesseissaan ja omassa päätöksenteossaan. Aiesopimus

23 MITÄ?

24 Kasvukäytävän kuvan täsmentäminen, visualisointi Mitkä alueet kuuluvat kasvukäytävän vaikutuspiiriin? Miten rakenne on viime vuosikymmeninä kehittynyt? Mistä tekijöistä ja valinnoista se johtuu? Mihin kohtiin kasvukäytävää on muuttanut eniten asukkaita? Mistä he ovat muuttaneet? Millainen on muuttajien profiili? (ikäjakauma, sosioekonominen asema) Millainen on nykyisen väestön vastaava profiili? Miten työpaikat jakaantuvat alueelle toimialoittain? Miten tilanne työpaikkojen suhteen on kehittynyt viime vuosikymmeninä? Mistä pendelöidään minne? Miten maan hinta on kasvukäytävällä kehittynyt? Mitä maksaa asuminen kasvukäytävän eri osissa? Kumppaneiksi SYKE, Verne, TTY, ALLI-työn ministeriöt (YM, TEM, LVM) Sisältötyö: älykäs kaupunki ja laadukas asuminen

25 Tutkimuksellisesta visualisoinnista (indikaattorit) pohja tulevan kehityksen ohjaamiselle Samalla muodostuu pohjaa rakennemallien yhteensovittamiselle ja yhteisen rakennemallin laatimiselle Tuottaako seudullisista ja yliseudullisista lähtökohdista ja tavoittteista lähtenyt tarkastelu parhaan lopputuloksen myös kokonaisuuden kannalta? Mikä on yhteensovitettujen maakuntakaavojen suhde koko HHT:n rakennemalliin? Kumppaneiksi SYKE, ministeriöt (YM, TEM, LVM, MMM) Sisältötyö: älykäs kaupunki ja laadukas asuminen

26 Väestönkasvu hidasta, joukkoliikenteen kehittäminen edelleen: uuden kasvun suuntaaminen rakenteen sisällä > yhdyskuntatalous, toimivuuden kehittäminen, ympäristönäkökulmat, taajamarakenteen monipuolisuus Miten jaetaan tehokkaasti tiivistämisen hyvät käytännöt? Miten saadaan syntymään uusia? Asumisen erityisrooli koko kasvukäytävän alueella Asumiseen kohdistuvat odotukset ja toiveet ovat 2000-luvulla muovautuneet yksilöllisemmiksi kuin aiemmin, asumisen elämyksellisyys kasvanut Asumisen preferenssejä HHT-kasvukäytävän eri osissa selvitettävä > kysynnän muutokseen varautuminen oikeanlaisella paikallisella tarjonnalla Sisältötyö: älykäs kaupunki ja laadukas asuminen

27 Kysynnän muutos ei pelkästään liiketaloudellinen asia HHT-kasvukäytävällä sijaitsee kuntia, joissa ikärakenteen muutos on muuta maata selvästi voimakkaampi Miten voitaisiin yhdyskuntarakenteen keinoin edesauttaa iäkkäimpien kuntalaisten omaehtoista kotona selviytymistä? Vai voitaisiinko? Kaupunkirakenne yhdistettynä asumisen palvelukonsepteihin, millainen kokonaisuus tarvittaisiin? Mitkä ovat toimijoiden roolit: kunta/yhteiskunta x yksityiset toimijat ja kolmas sektori? Kumppaneita: SYKE, THL Sisältötyö: älykäs kaupunki ja laadukas asuminen

28 Kasvukäytävän sisällä ja yhteisen brändin alla on jatkossa entistä helpompaa toteuttaa yhteisiä asumisen kehittämishankkeita, arkkitehtuurikilpailuja ja aluerakentamiskohteita Kansalliset energiapolitiikat antavat selvän suunnan: mm. energiatehokkaan asumisen kehittämistä nopeutettava HHT-kasvuvyöhyke kehittämisen kärkijoukkoihin tämän teeman osalta (vrt. Lahden cleantech) Energiantuotanto koko HHT-kasvukäytävällä: kohti yhteistä energiapolitiikkaa ja jopa yhteistä energiatuotantoa Voisiko meillä joskus olla energiaomavarainen kasvukäytävä? Sisältötyö: älykäs kaupunki ja laadukas asuminen

29 Pitkä metropoli > elävä kaupunki Kasvukäytävä muodostaa lähes yhtenäisen nauhakaupungin, jonka alueella väestö liikkuu joustavasti päivittäin Sama liikkuvuuden ja joustavuuden periaate nauhakaupunkiyhteistyöhön kulttuurin ja sivistyksen alueella Miten nauhakaupunkilaiset osallistetaan? Miten autetaan yksityisiä ihmisiä ja yrityksiä tunnistamaan kasvukäytävän muodostamat toiminnalliset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset mahdollisuudet ja ottamaan ne omassa toiminnassaan nykyistä paremmin huomioon? > Hyötyjen ulosmittaaminen Sisältötyö: älykäs kaupunki ja laadukas asuminen

30 Pendelöinti merkittävässä osassa varsinkin kasvukäytävän keskivaiheilla Ilmiön vaikutus näkyy ja tuntuu sekä yksittäisten työssäkävijöiden että kaupunkien ja kuntien kannalta Selvä kehittämisen aihe on edelleen matkaketjuajattelun edistäminen ja siihen liittyen myös maksujärjestelmien kehittämismahdollisuuksien ja tarpeiden selvittäminen Voidaanko henkilöliikenteessä yltää älyliikenteen ajattelun tasolta jopa arvoa tuottavan liikkumisen tavoitteluun? Mitä arjen ratkaisuja tarvittaisiin, jotta pitkää työmatkaa tekevä nauhakaupunkilainen jaksaisi ja selviäisi entistä paremmin? Tarvitaanko asemanseuduille uudenlaisia yksityisiä palveluita? Pitäisikö kuntien miettiä palvelunsa yksityiskohtia ja palveluverkkoaan tästä näkökulmasta uudelleen? Miten voitaisiin mahdollistaa kustannustehokkaat ja joustavat ylikunnalliset palvelut silloin kun pendelöijä sellaisia tarvitsisi? Miten voitaisiin hallita liikkumisen häiriötekijöitä? Sisältötyö: ekologinen ja tehokas liikkuminen

31 Henkilöliikenteen ohella logistiikka yhtä tärkeä Tavaraliikenteen osalta HHT merkittävänä elinkeinoelämän sijoittumisalustana, logistiikkarakentamisen paikkana ja valtakunnallisesti keskeisenä liikennekäytävänä Kaksi selkärankaa lähellä toisiaan koko 200 km:n matkan, hyvä linkittyminen poikittaisiin väyliin ja ratoihin ESLogC -hankkeen jatkotyö: logistiikkakeskusten kehittäminen ja sijoittuminen suhteessa paikalliseen elinkeinorakenteeseen Miten kuntien pitäisi verkottua ja toimia yhteistyössä, jotta logistiikkakeskusten sijoittumisesta ja toteuttamisesta saataisiin kaikki hyöty irti? Miten voitaisiin kuntien toimin tukea logistiikkakeskuksiin liittyvää paikallisen yrittäjyyden kasvua? Kumppaneiksi LIMOWA, Verne / TTY ja Tallinnan teknillinen yliopisto Sisältötyö: ekologinen ja tehokas liikkuminen

32 HHT-kasvukäytävä on osa laajempaa kansainvälistä verkostoa Raideliikenteen korridorin ylikansallinen kehittäminen jatkunee Rail Baltica -hankkeen kautta Miten kasvukäytävän kunnat voisivat omalla toiminnallaan tukea Helsingin metropolia sen kansainvälisessä kilpailussa? Kasvukäytävän sisäiset infrahankkeet Linkit: VT3 ja päärata (edunvalvonnan tehostaminen), hallitusohjelma, liikennepoliittinen selonteko Solmukohdat: asemanseudut, seisakkeet, vt-liittymät, pysäkit, liityntäpysäköinti jne. (hankkeiden näkeminen osana suurta järjestelmää, hankkeiden paikallinen toteuttaminen) Sisältötyö: ekologinen ja tehokas liikkuminen

33 Elinkeinoelämään liittyvät potentiaalit huomattavia: kasvukäytävän mekanismeja ja sen olemusta ei vielä ole yrityskentässä hahmotettu, vaikka pakkautumista alueelle on jo tapahtunut Yritysten sijaintialustana kasvukäytävä x sama paikka muutoin Syntymässä kasvukäytäväverkosto myös yksityiselle sektorille: verkoston rakentaminen ja verkostoyhteistyön kehittäminen keskeisiä haasteita Miten saadaan kytkettyä systemaattisesti myös pk-yritykset mukaan? Eri tavoin toteutettu yhteinen markkinointi on jatkossa mahdollista Elinkeinoelämän rinnalla tarkasteltava myös työvoiman saatavuutta ja alueellisiin tarpeisiin liittyvää osaamisen kehittämistä Miten saadaan syntymään kasvukäytävän oma osaamismatto? Kumppaniksi: tiedekorkeakoulut ja ammattikorkeakoulut Sisältötyö: aktiivinen elinkeinotoiminta ja osaamisen kehittäminen

34 MITEN?

35 Aiesopimuksen allekirjoitustilaisuus Hämeenlinnan Raatihuoneella 11/2013 Alueelliset työpajatilaisuudet 10-12/2013: metropolialue, Hämeenlinnan seutu, Riihimäen seutu, Etelä-Pirkanmaa, Tampereen seutu (johtavat luottamushenkilöt, johtavia viranhaltijoita, asiantuntijoita, viestintä) Kärkien kirkastaminen ja alueellisten valintojen tekeminen EU-ohjelmakauden valmistelu Edunvalvonnan pitkän aikavälin tavoitteiden määrittely ja siihen liittyvät neuvottelut Janakkalan talousseminaari 1/2014: Kuntataloudet ja aluetaloudet kriisiytyvässä toimintaympäristössä Ensiaskeleet sisältötyöhön

36 TUUMASTA TOIMEEN Kiitos

37 Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -kasvukäytäväyhteistyöhön mukaan lähtevät kaupungit, kunnat ja maakuntaliitot järjestäytyvät kasvukäytäväverkostoksi ja haluavat yhdessä nostaa HHT-kasvuvyöhykkeen kansallisen kehittämispolitiikan ja tutkimuksen kohteeksi. Samalla tuetaan kasvuvyöhykkeen kaupunkiseutujen osallistumista kansallisiin kasvuohjelmiin ja ylikansallisiin hankkeisiin. Kasvuvyöhykkeeseen kuuluvat kaupungit, kunnat ja maakuntaliitot sitoutuvat tekemään verkostoyhteistyötä sekä keskenään että työn tavoitteiston osalta keskeisten ministeriöiden kanssa. Tämän aiesopimuksen allekirjoittaneet kasvuvyöhykkeen toimijat pyrkivät yhteistyön kautta vahvistamaan myös kasvukäytävän kansainvälistä ulottuvuutta. Allekirjoittajat sitoutuvat omassa toiminnassaan edistämään koko HHTkasvukäytävän kestävää kasvua käytössään olevin keinoin, yhdessä alueen elinkeinotoimijoiden kanssa. Allekirjoittajat ottavat jatkossa huomioon verkostoyhteistyön mukanaan tuomat kestävän kasvun tavoitteet myös sisäisissä palveluprosesseissaan ja omassa päätöksenteossaan.