Mynämäen kunnan luokkien opetussuunnitelma alkaen

Transkriptio

1 Mynämäen kunnan luokkien opetussuunnitelma alkaen

2 SISÄLTÖ sivu Johdanto 4 1. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat Arvot ja toiminta-ajatus Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Opetuksen rakenne 8 2. Opetuksen toteuttaminen Oppimisympäristö Toimintakulttuuri Työtavat Opiskelun yleinen tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Yhteistyö esiopetuksen kanssa Yhteistyö muiden tahojen kanssa Oppimissuunnitelma Ohjauksen järjestäminen Tukiopetus huolto Kerhotoiminta Tukioppilastoiminta Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Eri tukimuodot Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus HOJKS Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain Valinnaisuus pienryhmässä opiskelevalle Laurin koulun 8-9 vuosiluokan oppilaalle Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Äidinkieli ja kirjallisuus 29 Suomi toisena kielenä Kielet 42 Kieliohjelma 42 A1 Englanti 42 A2 Saksa 48 B1 Ruotsi Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto

3 Evankelisluterilainen 88 Ortodoksinen Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Valinnaiset aineet Oppilaanohjaus Oppilaan arviointi Arviointi opintojen aikana Päättöarviointi Todistukset Toiminnan arviointi ja kehittäminen 152 LIITTEET - 3 -

4 JOHDANTO Paikallinen opetussuunnitelma toimii opettajan työvälineenä opetuksen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Se on myös koulun tärkein hallinnollinen ja pedagoginen asiakirja, joka ohjaa koulun ja opetuksen kehittämistä. Opetussuunnitelma on yhteisöllinen asiakirja, joka tekee yhdessä sovitut asiat näkyviksi ja joka muotoutuu ja päivittyy yhteisön arjessa. Paikallisen opetussuunnitelman tehtävänä on täsmentää koulutukselle asetetut kansalliset ja kunnalliset tavoitteet koulutason toiminnoiksi. Mynämäen kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta täsmentäen ja täydentäen perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Opetussuunnitelmatyössä ovat olleet mukana opettajat ja rehtorit. Yhteistyötä on tehty sekä esiopetuksen että lukion kanssa jatkuvuuden varmistamiseksi. Myös oppilaiden huoltajia on kuultu etenkin opetuksen arvoja ja kasvatustavoitteita määritettäessä. Opetussuunnitelma on syntynyt kaksivaiheisen työn tuloksena. Ensimmäisessä vaiheessa laadittiin vuosiluokkien 1-2 opetussuunnitelma, joka hyväksyttiin kesällä 2003 ja otettiin käyttöön Toisessa vaiheessa työtä on jatkettu vuosiluokkien 3-9 osalta sekä tarkistettu ja täydennetty vuosiluokkien 1-2 opetussuunnitelmaan sisältynyt koko perusopetusta koskeva yleinen osa voimaan tulleiden opetussuunnitelman perusteiden mukaiseksi. Työtä on ohjannut kaksi tehtävään nimettyä työryhmää: vuosiluokkien 1-2 ja 3-9 ops-työryhmät. Työryhmien tehtäviin on kuulunut mm. prosessin suunnittelu ja ohjaus sekä opetussuunnitelman kokoaminen. Jälkimmäisessä vaiheessa opettajat ovat työskennelleet oppiaineryhmissä, jotka on muodostettu yhtenäisen peruskoulun periaatteen mukaan siten, että kuhunkin ryhmään on kuulunut opettajia luokanopetuksesta, aineenopetuksesta ja erityisopetuksesta. Aineryhmien työskentely käynnistyi kuntien yhteisenä koulutuspäivänä syyskuussa 2003 työryhmän suunnittelemalla perehdyttämisohjelmalla. Tämä opetussuunnitelma otetaan käyttöön vuosiluokilla 1-3, 5 ja vuosiluokilla 4, 6 ja 8 sekä vuosiluokalla 9-4 -

5 1. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 1.1 Arvot ja toiminta-ajatus Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Opetus ja kasvatus ovat aina arvosidonnaisia. Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee tarkentaa opetuksen perustana olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan. Mynämäen kunnassa toteutetaan seuraavia perusopetuksen arvoja. alkuperäiskulttuuri pohjoism. kulttuuri eurooppal. kulttuuri euroopp. kulttuuri SUOMALAINEN KULTTUURI PERUSOPETUS ARVOT muut kulttuurit YHTEISÖ/YHTKUNTA - demokratia - tasa-arvo - yhteistyökyky - suvaitsevaisuus - yhteisvastuullisuus YKSILÖ - hyvät elämäntavat - terve itsetunto - vastuuntunto - aktiivisuus - yritteliäisyys OPISKELU/TYÖ - halu oppia - kriittinen uteliaisuus - työn arvostaminen - pitkäjänteinen työskentely LUONTO/YMPÄRISTÖ - elämän ja luonnon kunnioittaminen - kestävä kehitys - turvallisuus - ympäristöstä nauttiminen MONIKULTTUURINEN MAAILMA - ihmisoikeuksien kunnioittaminen - oman kulttuurin arvostus - avoimuus muita kulttuureita kohtaan - 5 -

6 Opetuksen arvojen ja kasvatustavoitteiden määrittämiseksi tehtiin syksyllä 2002 alkuopetuksen työryhmän toimesta kysely kouluille ja oppilaiden huoltajille. Saadun palautteen pohjalta päätettiin kouluissamme painottaa seuraavia opetuksen arvoja ja tavoitteita: MINÄ JA MUUT - oppilas arvostaa itseään ja hyväksyy erityisyytensä - oppilas arvostaa toisia sellaisina kuin he ovat - oppilaan persoonallisuutta ja tervettä itsetuntoa tuetaan - oppilas arvostaa terveitä elämäntapoja KÄYTTÄYTYMINEN - oppilas ottaa toiset huomioon (toisen kunnioittaminen) - oppilas ottaa vastuun tekemisistään - oppilaalla on myönteinen asenne koulutyöhön, opiskeluun/oppimiseen - oppilas noudattaa hyviä tapoja TYÖSKENTELYTAIDOT - oppilas tekee parhaansa - oppilas oppii pitkäjänteisyyttä, tekee työnsä loppuun - oppilas sietää epäonnistumisen - oppilas antaa toisille työrauhan/kunnioittaa toisen työrauhaa - oppilas pystyy työskentelemään itsenäisesti ja erilaisissa ryhmissä KESTÄVÄ KEHITYS - oppilas kunnioittaa yhteisiä tavaroita - oppilas huolehtii ympäristöstään - oppilas arvostaa ja suojelee luontoa KOTISEUTU/SUOMALAISUUS/KANSAINVÄLISYYS - oppilas tuntee, tietää ja arvostaa oman paikkakuntansa erityispiirteitä - oppilas arvostaa suomalaisuuttaan - oppilas saa valmiuksia selviytyä kansainvälisessä maailmassa Opetussuunnitelmauudistuksen edetessä koskemaan koko perusopetusta on edellä olevia arvoja ja tavoitteita tarkasteltu uudelleen ja päädytty syventämään ja laajentamaan arvopohjaa edellisen sivun kaaviossa esitetyllä tavalla kaikkia vuosiluokkia koskevaksi. Arvojen välittymistä jokapäiväiseen koulutyöhön selvitetään vielä koulun toimintakulttuuria kuvattaessa ( s.10). 1.2 Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet ( Ote VN:n asetuksesta 1435/2001 ) 2 Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua - tasapainoisiksi, terveen itsetunnon omaaviksi ihmisiksi ja - kriittisesti ympäristöään arvioiviksi yhteiskunnan jäseniksi

7 Lähtökohtina ovat elämän, luonnon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä oman ja toisten oppimisen ja työn arvostaminen. Tavoitteena on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja hyvinvoinnin vaaliminen sekä oppilaiden kasvu hyviin tapoihin. Oppilaita kasvatetaan - vastuullisuuteen ja - yhteistyöhön sekä - toimintaan, joka pyrkii ihmisryhmien, kansojen ja kulttuurien väliseen suvaitsevaisuuteen ja luottamukseen. Opetuksella tuetaan myös aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista ja annetaan valmiuksia toimia demokraattisessa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa sekä edistää kestävää kehitystä. 3 Tarpeelliset tiedot ja taidot Opetuksen tulee antaa oppilaille perusta laajaan yleissivistykseen sekä aineksia ja virikkeitä maailmankuvan avartumiseen ja syvenemiseen. Tämä edellyttää - ihmisten tunteiden ja tarpeiden, - uskontojen ja elämänkatsomusten, - historian, kulttuurin ja kirjallisuuden, - luonnon ja terveyden sekä - talouden ja teknologian tuntemusta. Opetuksen on tarjottava esteettisiä kokemuksia ja elämyksiä kulttuurien eri aloilta sekä mahdollisuuksia kehittää käden taitoja ja luovuutta sekä liikunnan taitoja. Opetuksessa tuetaan oppilaiden ajattelun ja viestinnän taitojen kehittymistä. Tavoitteena on äidinkielen monipuolinen hallinta sekä valmiudet vuorovaikutukseen myös toisella kotimaisella kielellä ja muilla kielillä. Tavoitteena on, että oppilaat oppivat matemaattisen ajattelun ja matematiikan soveltamisen perusteita sekä hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa. 4 Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen ja elinikäinen oppiminen Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Opetuksessa otetaan erityisesti huomioon tyttöjen ja poikien erilaiset tarpeet sekä kasvun ja kehityksen erot. huollon tulee edistää oppilaan terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia ja siten turvata hyvän kasvun ja oppimisen edellytykset. Oppimisympäristön tulee antaa oppilaalle mahdollisuuksia kasvuun ja oppimiseen yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja voittamiseen sekä syrjäytymisen torjumiseen ja sosiaalisten taitojen oppimiseen. Oppilaita ohjataan ja kannustetaan omatoimiseen, kriittiseen tiedonhankintaan ja monipuolisiin yhteistyötaitoihin. Oppimistaitojen kehittämisessä pyritään tuottamaan valmiudet ja halu jatkoopintoihin ja koko elämän kestävään oppimiseen. Tavoitteena on, että oppilaalle kehittyy myönteinen minäkuva. Oppilaita autetaan jäsentämään ja hyödyntämään oppimaansa

8 1.3 Opetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Alkuopetus,vuosiluokat 1-2, on johdonmukainen jatko esiopetukselle. Opetuksessa kehitetään valmiuksia luku- ja kirjoitustaidossa sekä laskutaidossa. Sosiaalisten ja yhteisöllisten taitojen oppimista korostetaan. Alimpien vuosiluokkien erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8-9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. TUNTIJAKO yht. ai a b ma ylt bg fk ,5+ 0,5 tt ue/et hy mu ku ks li ko 3 3 op val tot a ku 6.lk = 2 perinteinen ku + 1 tekstin- ja kuvankäsittely 2. Valinnaisina kursseina 8. ja 9. luokilla tarjotaan lähinnä a2- ja b2- kieliä (sa,ra,ve), taito- ja taideaineita (mu,ku,ko,ts,tn) sekä tietotekniikkaa - 8 -

9 2. Opetuksen toteuttaminen 2.1 Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysinen oppimisympäristö Luokanopetus 1-6 -luokilla Opetus tapahtuu jokaiselle perusopetusryhmälle erikseen varatussa luokassa. Aineenopetustiloja on kouluissa tilaresurssien mukaan. Liikuntasali on yhteinen luokkien 7 9 kanssa. Kirjastoa käytetään myös ryhmätyötilana. Erillisestä sopimuksesta voidaan käyttää myös aineluokkia Mynämäessä. Liikunnan opetusta järjestetään lisäksi uimahallissa, palloiluhallissa ja lukion salissa sekä Mietoisten Maamiesseuran talolla. Piha ja kenttäalueet niin koululla kuin urheilukeskuksessakin ovat paitsi liikunnan ja välituntien myös muiden oppiaineiden (esim. biologia) käytössä. Aineenopetus 7-9 luokilla Aineenopetus järjestetään kullekin oppiaineelle erikseen varatussa ja varustetussa luokkatilassa. Liikuntasali on yhteinen luokkien 1 6 kanssa. Muutoin opetuksen järjestämisessä pätee, mitä luokanopetuksesta on kirjoitettu edellä. Oppilaiden tet-jaksot järjestyvät paikkakunnan tai lähialueiden yrityksissä. Erityisopetus Mynämäessä erityisopetus on järjestetty siten, että jokaisella pienryhmällä on oma opetustilansa. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan klinikkaopetuksena sille varatuissa tiloissa tai samanaikaisopetuksena ko. luokan tiloissa. Kunnan kirjasto toimii luontevana yhteistyökumppanina myös eri luokkien ja luokkaasteiden opiskeluympäristönä. Kouluilla on tietokoneita sekä oppilaiden että opettajien käytössä sekä internet-yhteydet Mynämäen kunnan tieto- ja viestintästrategia (liite). Fyysinen ympäristö voi olla opintoretkien, leirikoulujen tai esim. kansainvälisen yhteistyön puitteissa muukin kuin edellä mainittu. Muutoksista tai erityisistä opetusjärjestelyistä on maininta vuosisuunnitelmassa. Myös rehtori voi tehdä päätöksen opetuksen järjestämisestä toisin lukuvuoden kuluessa tarpeen niin vaatiessa. Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö Hyvä oppimisympäristö on fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tukee oppilaan terveyttä, kasvua ja oppimista. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, joka tukee opettajan ja oppilaan sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta ja jossa jokainen kokee olevansa tärkeä ja arvokas. Hyvä ja viihtyisä oppimisympäristö pyritään luomaan Toimintakulttuuri-kappaleessa kuvatuin keinoin. Tavoitteen toteutumisesta ovat vastuussa sekä opettajat että oppilaat

10 2.2 Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri ohjaa koulun kasvatusta ja opetusta. Toimintakulttuuria tukevia toimintoja tarkennetaan vuosittain opetussuunnitelmaan perustuvassa vuosittaisessa suunnitelmassa. Koulun toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun säännöt, toiminta ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön LAATU perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös koulun oppituntien ulkopuolinen toiminta, kuten juhlat, retket, teemat ja tapahtumat. Kyläkoulut noudattavat kunnan opetussuunnitelmaa ottaen huomioon paikalliset olosuhteet. Säännöt: toiminta- ja käyttäytymismallit Koulujen järjestyssäännöt ovat tämän opetussuunnitelman liitteenä. Työskentelyn ja käyttäytymisen tavoitteet ja arviointikriteerit on esitetty opetussuunnitelman luvussa Oppilaan arviointi. Aihekokonaisuudet Koulun toimintakulttuuri ilmenee aihekokonaisuuksien yhteydessä kohdasta vakiintuneet toiminnot (s. 28) Koulu ja ympäröivä yhteiskunta ohjelmasta (s.14) Arvot Koulun toimintakulttuurilla pitää olla kiinteä side myös koulun arvoihin. Seuraavassa ilmenevät ne koulun toiminnot, jotka opetustyön lisäksi erityisesti tukevat koulun arvojen toteutumista ja koulutyön laadukasta toteutumista. Yksilö Hyvät tavat: Koulun arjessa ja juhlassa pyritään korostamaan hyviä tapoja. päivystäjä- ja käytäväjärjestäjätoiminta Laurin koulussa ohjaa oppilaat hyviin tapoihin. asettaa itselleen tavoitteita ja arvioi itseään sekä pyrkii muuttamaan käyttäytymistään tavoitteiden mukaiseksi. Tästä menee tieto huoltajille. Terve itsetunto: Jokapäiväisessä työssä oppilaiden kuin myös koulussa työskentelevien aikuisten on voitava tuntea itsensä hyväksytyksi niin ulkoisesti kuin ajatuksiltaan. Koulu kehittää oppilaan itsetuntoa ja itsensä tuntemusta antamalla suunnittelu- ja esiintymisvastuuta oppitunneilla sekä koulun eri tilaisuuksissa. Vastuuntunto: Jokainen oppilas kantaa vastuun omista tehtävistään ja käyttäytymisestään. Opettajat ohjaavat oppilaita yhteistyössä kotien kanssa ja tarvittaessa ovat valmiita myös hankkimaan ulkopuolista asiantuntija-apua (oppilashuolto). Aktiivisuus, yritteliäisyys: Positiivisesti kannustamalla, oppilaan hyviä suorituksia korostamalla pyritään onnistumisten kautta hyviin ja laadukkaisiin suorituksiin (prosessi) sekä lopputuloksiin. Ohjauksen keinoin tutustutetaan oppilaat käytännön yrittäjyyteen sekä sen tuloksiin ja vaikutuksiin yhteiskunnassa. Yhteisö/ yhteiskunta Demokratia: Koulun opettajakunta käsittelee yhdessä opetukseen ja kasvatukseen sekä koulun vuosittaisiin toimintoihin liittyviä asioita opettajainkokouksissa. Myös osallistuminen

11 opetussuunnitelman tekemiseen on osa demokraattista prosessia. Oppilaat ja huoltajat pyritään saamaan mukaan päätöksentekoon ottamalla heidän mielipiteensä huomioon koulun käytänteitä ja toimintamalleja muutettaessa sekä arvioitaessa ( mm. koulun ja henkilökunnan itsearvioinnit). Koulun hallintoelimenä toimii johtokunta ja koulutyötä tukemaan kouluille on perustettu vanhempainyhdistyksiä. kunnan keskuudessa luokilla 7-9 järjestetään oppilaskunnan vaalit, joissa valitaan hallitus edustamaan oppilaskuntaa lukuvuodeksi kerrallaan. Koulun tärkeitä ja suuria päätöksiä tehtäessä oppilaille ja huoltajille sekä koko koulun henkilökunnalle on varattava mahdollisuus tulla kuulluksi. Tasa-arvo: Kaikkia oppilaita ja opettajia on kohdeltava koulussa tasa-arvoisesti. Opettajan tulee ottaa huomioon oppitunteja suunniteltaessa ja toteutettaessa tyttöjen ja poikien erilaiset tarpeet sekä kasvun ja kehityksen erot. Opettajien ja muun henkilökunnan rekrytoinnissa on huomioitava sukupuolten välinen tasa-arvon vaatimus. Yhteistyökyky: Oppilaille on opetettava työtapoja, jotka korostavat kykyä toimia ryhmässä ja parin kanssa. Koulun kokouksissa ja tapaamisissa on suosittava yhteisöllisiä asioiden käsittelytapoja. Vuosittain järjestetään yhteisiä tapahtumia ja projekteja, joihin osallistuvat paitsi koulun kaikki oppilaat myös opettaja- ja muu henkilökunta. Yhteisvastuullisuus: Yhteisvastuullisuus tarkoittaa toisista ihmisistä sekä yhteisestä omaisuudesta huolen pitämistä. Oppimisvaikeuksista tai muista vaikeuksista on välittömästi keskusteltava ao. oppilaan kanssa ja tarvittaessa otettava yhteyttä kotiin ja asiantuntijoihin. huoltoryhmä toimii tässä mainiona kanavana avun järjestämiseksi. Yhteisvastuuta korostaa myös 7-9 luokilla järjestettävä tukioppilastoiminta sekä kummiluokkatoiminta luokilla 1 6. Yhteisestä omaisuudesta on pidettävä ehdottomasti aktiivisesti hyvää huolta ja vahingon sattuessa tai puutteita havaitessa otettava välittömästi yhteyttä koulun opettajiin tai henkilökuntaan. Opettajakuntaa ja muuta henkilökuntaa tämä velvoittaa toimimaan siten, että yhteisesti käytössä olevat tilat, välineet ja materiaalivarastot jätetään hyvään kuntoon oppituntien ja tapahtumien jälkeen ja että koulun tilat ovat myös esteettisesti sellaisessa kunnossa, että tuloksellinen oppiminen on mahdollista( laatuvaatimus). Koulu osallistuu erilaisiin yhteisvastuullisiin keräyksiin mahdollisuuksiensa mukaan yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa ( MLL, Punainen risti, seurakunta ym.). Suvaitsevaisuus: Kaikkien mielipiteille tulee kouluyhteisössä antaa arvoa. Koulu on valmis vastaanottamaan erilaisia oppijoita. Mahdolliset kiusaamistapaukset pyritään ratkaisemaan Sovinnon portaat ohjelman (liite) periaatteilla. Kansainvälinen yhteistyö mm. Viron ja Ruotsin suuntaan tukee suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden ymmärtämistä. Opiskelu/ työ Halu oppia, pitkäjänteinen työskentely: Koulussa pyritään eri keinoin motivoimaan oppilaat siten, että koulunkäynti tuntuisi pikemminkin oikeudelta kuin velvollisuudelta. ymmärtää, että oppiminen on aikaa ja työtä vaativa prosessi, johon sitoudutaan ja noudatetaan yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Työt saatetaan loppuun ja tuloksia sekä toimintaa arvioidaan monipuolisesti yksilöllisyys huomioon ottaen. Työn arvostaminen: oppii arvostamaan omaa ja toisen työtä. Hän asettaa itselleen tavoitteita sekä

12 arvioi niiden toteutumista. Koulun kaikkien henkilöstöryhmien on saatava tilaisuus osallistua arviointiin ja kaikkien työtä on opittava arvostamaan. Luokkien 8-9 oppilaat osallistuvat työelämän tutustumisjaksoille, joilla he saavat myös koulun ulkopuolista palautetta. Kriittinen uteliaisuus: käyttää eri lähteitä ja mediaa opiskelunsa välineinä. Hän tarkastelee kriittisesti eri tietojen todenperäisyyttä. Luonto/ ympäristö Kestävä kehitys: Laurin koulun tavoitteena on vihreän lipun kriteerit täyttävän ympäristökasvatusohjelman toteuttaminen. Perusteemaksi on valittu jätteiden vähentäminen ja lajittelu. Ympäristöstä nauttiminen: Jokainen vastaa osaltaan koulun pysymisestä siistinä. Oppilaat osallistuvat vuosittain koulun ja ympäristön siivoustalkoisiin. Retkien ja matkojen yhteydessä saadaan elämyksiä, joiden toivotaan vaikuttavan yksilön käyttäytymiseen. Opettajien ja henkilökunnan vastuulle tässäkin yhteydessä jää esteettisesti miellyttävien oppimisympäristöjen suunnittelu ja luominen. Elämän ja luonnon kunnioitus: Kaikissa olosuhteissa ja elämän käytännön tilanteissa oppilas muistaa elollisten olentojen riippuvuussuhteet ja sen että on itsekin osa suurempaa luonnon kokonaisuutta. Tämä ilmenee käytännössä siten, ettei oppilas tahallaan tai tuottamuksella tärvele tai vahingoita ympäristöään tai luontokappaleita. Turvallisuus: vastaa itse omalla käyttäytymisellään siitä, että hän noudattaa koulun sääntöjä ja opettajien sekä muun henkilökunnan antamia määräyksiä, ohjeita ja kehotuksia siten, ettei hänen omansa tai muiden turvallisuus vaarannu. Oppitunneilla ja välitunneilla opettajien tulee valvoa oppilaita suunnitellulla tavalla. Koululla on toimintasuunnitelmat koulukiusaamisen sekä erilaisten ongelma-, vaara- ja kriisitilanteiden ennaltaehkäisemiseksi ja hoitamiseksi (s. 19 liitteet). Monikulttuurinen maailma Oman kulttuurin arvostaminen: Koulussa järjestetään suomalaiseen kulttuuriperintöön ja vuodenaikoihin liittyviä juhlia ja tapahtumia. Lisäksi toteutetaan eri ikäkausille sopivia ja vuosiluokittain sekä sisällöllisesti että alueellisesti laajenevia retkiä ja kulttuuriprojekteja edeten oman paikkakunnan kulttuuriperinnöstä aina valtakunnan tasolla merkittäviin yhteiskunnallisiin instituutioihin ja kulttuurikohteisiin Koulu ja ympäröivä yhteiskunta ohjelma. (s.14) Ihmisoikeuksien kunnioittaminen: Jokainen oppilas tutustuu YK:n ihmisoikeuksien julistukseen ja häntä ohjataan käyttäytymään sen mukaisesti. Väkivallattomuus ja koulukiusaamisen ehdoton kielto ovat johtavana ajatuksena oppilastovereita kohdattaessa. Avoimuus muita kulttuureita kohtaan: Koululla on kansainvälistä toimintaa Ruotsin ja Viron koululaitosten kanssa. Koulu ottaa vastaan Mynämäen lukion ja Lounais-Suomen Käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen kansainvälisen toiminnan vieraita sekä osallistuu yhteisiin projekteihin em. yhteyksissä. Kaikessa opetuksessa korostetaan globaalia yhteistyötä ja sen mukanaan tuomaa vastuuta kaikista ihmisistä. Koulu on valmis vastaanottamaan eri maista ja kulttuureista tulevia oppilaita

13 2.3 Työtavat Oppiminen on yksilöllinen ja yhteisöllinen tietojen ja taitojen rakennusprosessi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena toimintana itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Oppimisessa on keskeistä rakentaa yhteyksiä aikaisempien tietojen ja uusien asioiden välille. on oppimisprosessissa pääroolissa, joten hänen omaa osuuttaan työskentelytaitojen ja vastuullisuuden osalta korostetaan ottaen huomioon hänen ikänsä ja edellytyksensä. Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus työskennellä yksin, pareittain ja ryhmässä. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne - virittävät halun oppia - antavat mahdollisuuksia luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin - kehittävät sosiaalisia taitoja sekä aktivoivat osallistumaan - kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta ja toisten oppimisesta - kehittävät ajattelun, päättelyn ja ongelmanratkaisun taitoja - edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista - aktivoivat pitkäjänteiseen, tavoitteelliseen työskentelyyn - kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja - edistävät tieto- ja viestintäteknisiä taitoja - kehittävät oppilaan oppimisstrategioita

14 "Koulu ja ympäröivä yhteiskunta" 1.-2.lk -Luontokoulu /tutustuminen kasvitieteelliseen puutarhaan -Kädentaitopaja/ kulttuuripaja -Ympäristö- ja luonnontiedon elämysretki -Kotiseuturetki(kirkot ja museot) 3.-4.lk - Retki lähikuntaan/ lähikaupunkiin esim. Rauma/ Laitila/U:ki, N:li - Teatteriretki 5.-6.lk - Turku (historia) - Turun linna - Tuomiokirkko - Luostarimäki - Taideretki Turkuun Kurjenrahkan kansallispuisto vähintään kerran / 6 v 7.lk - Metsä-/suoretki (BI) - Kotiseuturetki (LV) 8.lk - Saaristoretki (BI) - Opintoretki Turkuun ( RU, HY, UE, KU, TN, TS ) - TET (OP) 9.lk - Opintoretki Helsinkiin: Eduskunta ym. (LV) - Teatteriretki (AI) - Tiedekeskus Heureka/ teollisuuskäynti ( MA, FY,KE) - TET (OP) - Vierailut 2. asteen oppilaitoksiin (OP) - Koulutus- ja työpaikkamessut esim. Next Step (OP) Kansainvälinen toiminta: Tukholma ym. Asiantuntijavierailut yhteiskunnan eri aloilta Liikuntapäivä Kulttuurivierailut koululle: esim. konsertit, kirjailijat, teatterikappaleet jne. Kirjasto ( lukudiplomi )

15 3. Opiskelun yleinen tuki 3.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Sen lisäksi, mitä laista, asetuksesta, kunnan hallintosäännöstä ja muista määräyksistä johtuu, koulu tekee yhteistyötä kotien ja huoltajien kanssa seuraavasti: Vanhempainyhdistykset Jokaiselle koululle tulisi perustaa vanhempainyhdistys/-ryhmä, joka koordinoi ja kehittää kotien ja koulun välistä yhteistyötä. Vanhempainillat/ - tapaamiset Kullekin luokalle järjestetään vuosittain yhteinen vanhempainilta. Tuleville 1. ja 7.- luokkalaisille ja heidän huoltajilleen järjestetään vanhempainillat edellisenä keväänä. 7. ja 8. luokan oppilaille ja huoltajille järjestetään joulu-tammikuussa valinnaisaineilta. 9. luokan oppilaille ja huoltajille järjestetään ammatinvalintaa koskeva ilta tammikuussa. Luokanopettaja/-valvoja tapaa huoltajat (ja oppilaan) kahdenkeskisesti oppilaan siirtyessä kouluasteelta toiselle sekä opettajan vaihtuessa ja muulloin tarvittaessa. Arviointi/ Itsearviointi Arviointi ja itsearviointi ovat osa kodin ja koulun vuoropuhelua. Tarkemmat ohjeet ovat opetussuunnitelman luvussa Oppilaan arviointi. Muu kodin ja koulun välinen yhteistyö Joillakin luokilla toimivat vanhempainkerhot. Kerhot voivat yhteistyönä järjestää luokille matkoja, retkiä tai tapahtumia. Varainkeruussa luokille pitää ottaa huomioon, mitä laki, asetukset ja viranomaisten määräykset sanovat. Opetus on avointa, joten sitä voi tulla seuraamaan aina, kun siitä ei aiheudu haittaa luokan työskentelylle. Koulut voivat järjestää myös avoimien ovien päiviä. 3.2 Yhteistyö esiopetuksen kanssa Esiopetus ja alkuopetus tekevät yhteistyötä, varsinkin esikoululaisten siirtyessä perusopetukseen. Vakiintuneita yhteistyömuotoja ovat vierailut sekä oppitunnit esi-/alkuopetuksen kesken, Mynämäessä kimppaluokkatoiminta vuosittain sovimme kullekin esiopetusryhmälle kimppaluokan, jonka kanssa yhteistyötä pääasiallisesti tehdään sekä Hyrrä-ryhmä vähintään kerran lukukaudessa sekä tarvittaessa kokoontuvat esiopetuksen opettajat, tulevat ekaluokan opettajat, erityislastentarhanopettaja, erityisopettajat, alkuopetuksen ohjaava opettaja ja koulupsykologi käsittelemään oppilastilannetta esiopetuksessa, tarkoituksenaan järjestää tarvittavat tukitoimet lapsen myönteistä koulun alkua varten.

16 3.3 Yhteistyö muiden tahojen kanssa Opetuksen tukipalvelut Kunnassa tarjottavien opetusta koskevien tukipalvelujen lisäksi tarvittavien palvelujen hankkimisesta, sopimisesta ja ostamisesta vastaa koulutuslautakunta sekä sivistys-/koulutoimenjohtaja. Asiantuntijapalvelut Koulut voivat talousarvion puitteissa hankkia tuki- ja asiantuntijapalveluja tarpeen mukaan sekä oppilasasioissa että opettajien koulutusta koskevissa asioissa. Asiantuntijapalveluiden käyttämisestä päättää rehtori. Paikallinen yhteistyö Koulut ovat kiinteässä yhteistyössä keskenään. Vuosittain järjestetään yhteisiä tapaamisia ja tilaisuuksia mm. urheilun, kulttuurin sekä kasvatuksellisen toiminnan saroilla. Lukion ja ammatillisten oppilaitosten kanssa tehdään yhteistyötä 9. luokan oppilaiden hakeutuessa jatko-opintoihin (vuosittaiset avo-illat sekä tutustumisretket). Muita yhteistyökumppaneita ovat kunnan eri viranomaiset, seurakunta, paikalliset liikelaitokset ja yritykset sekä seurat ja yhdistykset. Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälistä yhteistyötä tehdään resurssien mukaan. Yhteistyötä varten pyritään aina saamaan EU:n hankerahoitusta tai muuta kunnan ulkopuolelta tulevaa rahoitusta noin puolet hankkeen kokonaisarviosta Mynämäen kunnan kansainvälistymisstrategia (liite). 3.4 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Sen tarkoitus on, että oppilas oppii ottamaan enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa tavoitteellisuutta, ja että huoltajat voivat paremmin tukea lastaan tämän opiskelussa. Oppimissuunnitelmalla voidaan myös eriyttää opetusta. Sitä voidaan käyttää myös pohjana oppilaan edistymisen arvioinnissa. Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Siinä kuvataan myös mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus. Kouluissamme oppimissuunnitelma voidaan laatia erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville yleisopetuksessa oleville oppilaille. Erityisopetukseen siirretyille oppilaille laadittava HOJKS korvaa oppimissuunnitelman. 3.5 Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminta jatkuu yhtenäisesti koko perusopetuksen ajan. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa oppilasta kehittämään opiskelutaitojaan ja oppimisvalmiuksiaan. Jokaisen opettajan tehtävänä on myös oppilaan persoonallisen kasvun ja kehityksen tukeminen. Ohjaus tukee erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen

17 Luokilla 1-6 ohjauksesta vastaa ensisijaisesti luokanopettaja yhdessä erityis- ja aineenopettajien kanssa. Luokilla 7-9 luokkamuotoisesta ohjauksesta, henkilökohtaisesta koulutus- ja uranvalinnan ohjauksesta ja pienryhmäohjauksesta vastaa oppilaanohjauksen lehtori. Työelämään tutustuttamista on kaikilla luokka-asteilla. Luokkien 8-9 oppilaiden TET -jaksojen järjestelyistä, tiedottamisesta ja organisoinnista vastaa oppilaanohjaaja. Kaikkien oppiaineiden opetukseen sisältyy kokonaisuuksia, jotka liittävät opiskeltavan aineen antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Työelämään tutustuttaminen on toiminnallinen osa kaikkien oppiaineiden opetusta ja siihen varataan resursseja. Luokilla 7-9 aineenopettajat ja oppilaanohjaaja järjestävät opintokäyntejä työpaikoille eri toimialoilla ja toisen asteen oppilaitoksiin paikallisesti ja alueellisesti. Oppilaanohjaaja tiedottaa TET- jaksoista työnantajille ja käy neuvotteluja jaksojen käytännön järjestelyistä. Työnantaja antaa kirjallisen palautteen oppilaan suoriutumisesta TET- jaksolla. Aineenopettajat ja oppilaanohjaaja voivat käydä oppilaiden TET- työpaikoilla oman työaikansa puitteissa. Opettajat, rehtori ja oppilaanohjaaja organisoivat vanhempainillat erikseen sovittavan työnjaon mukaan. Teemoja ovat esim. oppilashuolto ja koulukiusaamisen ennaltaehkäisy, toisen asteen koulutus, valinnaisaineiden esittely ja aineenopetukseen siirtyminen. Luokilla 1-6 ovat omat teemat vuosiluokkien mukaan. Oppilaiden huoltajille järjestetään tapaamisia luokanopettajan/luokanvalvojan kanssa. Erityisopettajat kartoittavat yhdessä aineenopettajien kanssa erityisen tuen tarpeessa olevat oppilaat ja kantavat päävastuun heidän ohjauksestaan ja yhteydenpidosta huoltajiin. 3.6 Tukiopetus Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaista yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisessa havaitaan vaikeuksia, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksesta tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta annetaan pääsääntöisesti työjärjestyksen mukaisten oppituntien jälkeen yhteisymmärryksessä sekä oppilaan että huoltajien kanssa. 3.7 huolto huoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. huollolla edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. huollon tavoitteena on - oppimisen esteiden varhainen tunnistaminen ja lieventäminen/poistaminen mahdollisimman varhain - luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö - suojata mielenterveyttä

18 - ehkäistä syrjäytymistä - edistää kouluyhteisön hyvinvointia Koululaiskuljetukset Oppilaalla on oikeus koululaiskuljetukseen laissa ja asetuksessa määritellyllä tavalla. Mynämäen kunnan koululaiskuljetuksia järjestää koulujen esittämällä tavalla kunnanhallituksen asettama kuljetustyöryhmä. Tässä ryhmässä koordinoijana toimii joku Laurin koulun opettajista. Kouluruokailu Kouluruoka valmistetaan ja tarjotaan kouluilla päivittäin klo oppilaan työjärjestykseen nähden mahdollisimman sopivasti. Kouluaterian tulee olla siitä annettujen lakien, asetusten sekä viranomaisten antamien määräysten ja ohjeiden mukainen. Opettajat ja keittiöhenkilökunta valvovat ruokailutilannetta ja kasvattavat oppilaita hyviin ruokailutapoihin. Terveydenhoito Kouluterveydenhoitaja, koululääkäri, psykologi ja kuraattori ovat tavattavissa vuosisuunnitelmassa ilmenevällä tavalla omassa vastaanottotilassaan. Hammashoito järjestetään terveyskeskuksessa ja Mietoisissa hammaslääkärin vastaanottotiloissa. huoltoryhmät Kunnan (iso) oppilashuoltoryhmä Moniammatillinen ryhmä, joka kokoontuu noin kerran kuukaudessa käsittelemään nuorison eri ongelmia ja tarpeita. Ryhmään kuuluu koulutoimen, terveydenhuollon, nuorisotoimen, sosiaalitoimen, seurakunnan ja poliisin edustajat. Koulujen oppilashuoltoryhmät Kaikilla kouluilla toimii oppilashuoltoryhmä. Se käsittelee koulun oppilaiden ja luokkien ongelmia, erityisopetustarpeita sekä muita erityisiä toimenpiteitä vaativia asioita. Ryhmään kuuluvat koulun rehtori, erityisopettaja, *terveydenhoitaja ja/tai lääkäri, *koulupsykologi, kuraattori sekä 7 9 luokkien asioissa oppilaanohjaaja ja tarvittaessa kulloinkin kyseessä olevan oppilaan tai ryhmän opettaja. (*pienemmissä kouluissa tarvittaessa) Molemmat oppilashuoltoryhmät voivat kutsua kokouksiinsa tarpeen tullen eri alojen asiantuntijoita. Ryhmien työskentelyssä tulee erityisesti huomioida henkilösuojalain määräykset. Kokouksista tehdään muistio. Ongelma- ja kriisitilanteet Poissaolot Huoltaja antaa oppilaan poissaolosta selvityksen luokanopettajalle/-valvojalle. Epäiltäessä luvatonta poissaoloa 1. luokanopettaja/-valvoja ottaa yhteyttä huoltajiin Mikäli poissaolo osoittautuu luvattomaksi 2. toimitaan koulun rangaistuskäytännön mukaan

19 Luvattomien poissaolojen jatkuessa 3. asia käsitellään oppilashuoltoryhmässä 4. otetaan yhteyttä sosiaaliviranomaisiin 5. ja muihin viranomaisiin esim. poliisiin Kiusaaminen Kiusaamiseen puututaan heti: - luokanopettaja/-valvoja tai lievissä tapauksissa tukioppilaat ja tarpeen vaatiessa rehtori keskustelevat osapuolten kanssa - jos tämä ei riitä, toimitaan Sovinnon portaat -ohjelman mukaan (liite) ja toimenpiteet kirjataan sekä arkistoidaan - asia käsitellään oppilashuoltoryhmässä Kiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi vuosiluokilla 1-6 voidaan toteuttaa kummiluokkatoimintaa, jossa neljäsluokkalaiset ottavat ensimmäisen luokan kummiluokakseen ja luokilla 7-9 koulutetut tukioppilaat huolehtivat kukin ryhmänä seitsemänsistä luokista. Väkivalta ja häirintä Koulun kriisiryhmä (Laurin koulussa oppilashuoltoryhmä) toimii olemassa olevien ohjeiden mukaan. Tupakointi ja päihteiden käyttö Tupakoinnin ja erilaisten päihteiden käytön ehkäisemiseksi koulussa järjestetään vuosittain valistuspäiviä, jolloin asiantuntijat kertovat näiden aineiden vaaroista. Aihetta käsitellään myös eri oppiaineiden tunneilla (YLT, BI, TT ja KE) sekä tukioppilaiden pitämillä tunneilla. Jos oppilas tavataan tupakoimasta, toimitaan järjestyssäännöissä olevan pykälän mukaisesti. Jos oppilaan todetaan olevan päihdyttävien aineiden vaikutuksen alainen - ilmoitetaan kotiin - lähetetään oppilas terveydenhoitajalle ja/tai terveyskeskukseen testeihin - tehdään lastensuojeluilmoitus sosiaalitoimistoon - käsitellään asia oppilashuoltoryhmässä - päätetään jatkotoimenpiteistä Tapaturmat, onnettomuudet ja kuolemantapaukset Toimitaan koulun Toimintasuunnitelma kriisitilanteissa -ohjeiden mukaan (liite). Luokasta poistaminen, opetukseen osallistuminen evätty Jos oppilas joudutaan poistamaan luokasta oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi, hänet ohjataan luokan ulkopuolelle tai muuhun valvottuun tilaan. Jos oppilas joudutaan erottamaan koulusta enintään kolmeksi kuukaudeksi (PL 36 1), hänelle annetaan mahdollisuus saada opetusta joko kotona tai muussa sopivassa paikassa ja osoittaa osaamisensa joko työnäyttein tai kirjallisissa kokeissa. Tarvittaessa hänet ohjataan muiden asiantuntijoiden (esim. psykologin) hoitoon

20 3.8 Kerhotoiminta Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa mahdollisuuksien mukaan 3.9 Tukioppilastoiminta Tavoitteet: Toiminta ennaltaehkäisee - yksinäisyyttä - kiusaamista - mielenterveysongelmia tukee - nuoren positiivista kasvua - vastuuntunnon ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä - yhteistyötä nuorten ja aikuisten välillä Käytännön toiminta: Tukioppilaskoulutuksessa, joka on kerhomuotoista, opiskelijat - tutustuvat itseensä - oppivat ymmärtämään erilaisia ihmisiä - oppivat ilmaisemaan itseään - oppivat toimimaan ryhmissä - oppivat tukioppilaan tehtävät - oppivat organisoimaan pienimuotoisia nuorten- ja lastentapahtumia mm. koulun lisäksi MLL:n ja vanhempainyhdistyksen kanssa Tukioppilaat - tutustuttavat seitsemäsluokkalaiset uuteen kouluunsa - huomatessaan kiusaamista auttavat kaverina tai/ja kertovat koulun aikuisille asiasta - tukevat kummiluokkansa ryhmähenkeä erilaisilla harjoituksilla - osallistuvat kykyjensä mukaan koulun ja yhteistyökumppaneiden järjestämien oppilaiden hyvinvointia edistävien tilaisuuksien järjestämiseen - pitävät kummiluokilleen valistustunteja mahdollisuuksien mukaan - ovat hyvänä esimerkkinä nuoremmilleen - vaikuttavat positiivisesti koulun yhteishenkeen - informoivat seitsemäsluokkalaisten vanhempia toiminnastaan Tukioppilaaksi valitseminen: - tukioppilaaksi haetaan 8. luokan syksyllä - valinta: haastattelu, jossa vanhoja tukioppilaita mukana, opettajat arvioivat hakijat, valitaan pisteiden mukaan - käytöksen oltava moitteetonta ja koulutukseen on osallistuttava aktiivisesti

21 4. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Mynämäen kunnassa erityisopetus järjestetään siten kuin perusopetuslaissa (628/1998) ja - asetuksessa (852/1998), kunnan hallintosäännössä, koulutuspoliittisessa ohjelmassa sekä erityisopetuksen kehittämissuunnitelman tavoitteissa on määritelty. 4.1 Eri tukimuodot ta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehityksessä voidaan estää. Toimitaan vanhempien kanssa yhteistyössä. Opetuksessa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, - joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi - jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea - joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. ta autetaan antamalla tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta, mahdollisuus tukijaksoon pienryhmässä sekä psykologin ja muiden asiantuntijoiden apua. Jos nämä eivät riitä, oppilas otetaan tai siirretään erityisopetukseen ja hänelle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa määritellään oppimäärät, opetusjärjestelyt ja tukipalvelut. 4.2 Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikainen erityisopetus on tarkoitettu oppilaille, joilla on lieviä oppimisvaikeuksia, kuten puhe-, lukemis- tai kirjoittamisvaikeuksia, vaikeuksia eri oppiaineissa tai tunne-elämän ongelmia tai häiriöitä. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet: - oppimisen esteiden ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy - auttaa opetussuunnitelman oppimäärien saavuttamisessa oppilaan yksilöllisten oppimisedellytysten mukaisesti - edesauttaa oppivelvollisuuden suorittamisessa ja jatko-opintoihin pääsemisessä - psykososiaalisen kehityksen tukeminen Opettajan toimenkuva: - oppimisvaikeuksien kartoitus - opettaminen pienryhmissä - opettaminen samanaikaisopetuksessa opetusryhmässä - oppimateriaalin suunnittelu ja tuottaminen - asiantuntijana toimiminen koulua ja oppilasta koskevissa asioissa mm. oppimäärän valitseminen - konsultaatio - oppilashuoltoryhmän jäsen

22 4.3 Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Mynämäessä oppilasta erityisopetukseen otettaessa tai siirrettäessä noudatetaan hallintomenettelylain (598/1982) sekä perusopetusasetuksen (852/1998) säännöksiä. Ennen erityisopetukseen ottamista tai siirtämistä oppilaan opettajat ja vanhemmat neuvottelevat koulujärjestelyistä, mikä kirjataan pöytäkirjaan. Koulupsykologi tutkii oppilaan ja antaa lausunnon tämän oppimisedellytyksistä. Päätöksenteon tueksi voidaan hankkia myös sosiaalinen selvitys ja muita asiantuntijalausuntoja. Siirto erityisryhmään on vasta toissijainen toimenpide. Ensisijaisesti oppilaan opiskelua yleisopetuksessa tuetaan kaikin käytettävissä olevin keinoin. Koulu tekee selvityksen oppilaalle järjestetyistä tukitoimista ennen kuin ehdotetaan erityisopetukseen siirtoa. Mikäli oppilaalla on yhdessäkin aineessa yksilöllinen oppimäärä, on erityisopetussiirtopäätös tehtävä. Päätösvalta oppilaan ottamisessa ja siirrossa erityisopetukseen on lainsäädännön ja Mynämäen kunnan päävastuualueiden johtosäännön mukainen. Kun oppilas on otettu tai siirretty erityisopetukseen, hän voi yksilöllisin perustein 1) opiskella integroituneena yleisopetuksessa, 2) opiskella hänelle vahvoissa aineissa yleisopetuksessa ja vaikeissa aineissa erityisopetuksen pienryhmässä 3) opiskella kaikki aineet erityisryhmässa. Osa-aikaisen erityisopetuksen opettajat ja pienryhmien opettajat huolehtivat luokanopettajien integraatio-ohjauksesta luokilla 1-6 ja aineenopettajien ohjauksesta vastaavat 7-9 luokkien pienryhmien opettajat. Integrointia suunniteltaessa otetaan huomioon opetusryhmän koko ja heterogeenisuus, sekä erityisoppilaan oppimisen ominaisuudet. Integraatio-opettajalle on taattava niin materiaalinen, tiedollinen kuin psyykkinenkin tuki. Luokkamuotoinen erityisopetus toteutetaan Laurin koulussa, jossa opiskelevat oppilaat, joilla oppimisvaikeudet johtuvat esim. neurologisista häiriöistä, oppimisen hitaudesta, tarkkaavaisuushäiriöistä tai käyttäytymisongelmista. Koulu tekee diagnoosin perusteella päätöksen oppilaalle sopivasta opetusryhmästä. Mynämäessä on mahdollisuus opiskella pienryhmissä, joissa oppilasmäärät ovat enintään kuusi 11-v oppivelvollisuutta suorittavien ryhmissä ja enintään kymmenen muissa ryhmissä. Mynämäen kunnalla on sopimus erityisopetuksen järjestämisestä omassa kunnassa, Nousiaisten kunnalla on sopimus Mynämäen kanssa 11-vuotisen oppivelvollisuuden piirissä olevien kehityksessään viivästyneiden oppilaiden opettamisesta Mynämäessä. Edelleen Mynämäen kunnalla ja Turun kaupungilla on sopimus erityisopetuksen järjestämisestä Turun kaupungin Katariinan koulussa, kuulovammaisten/c.o. Malmin koulussa ja Vuorelan koulussa. Luokkamuotoinen erityisopetus on kuntouttavaa eli oppilas otetaan tai siirretään erityisopetukseen ajatellen sitä, että hän oppii ja saa pienessä ryhmässä tarvittavat valmiudet - tiedot, taidot ja itseluottamuksen - selviytyäkseen aikuisena yhteiskunnassa. Oppilaan tulee pystyä integroitumaan yhteiskuntaan sosiaalisesti ja toiminnallisesti. Integroitumisen helpottamiseksi erityisluokkien oppilaita integroidaan yleisopetuksen ryhmiin niissä oppiaineissa, joissa se oppilaan kannalta on hyödyllistä. Näitä ovat ainakin taito- ja taideaineet sekä vuosiluokilla 8-9 valinnaiset kurssit, jotta ammatillisessa koulutuksessa pysyminen aikanaan helpottuisi. Yksilöllistä opetussuunnitelmaa noudattavien 7 9 luokkien oppilaiden opetusryhmä toimii myös yleisopetuksen ko. vuosiluokkien pienryhmänä siten, että yhdessä tai useammassa oppiaineessa HOJKS:ia noudattavat oppilaat voivat opiskella siinä yksilöllistettyjä oppiaineitaan

23 Myös yleisopetuksessa olevat oppilaat, jotka tilapäisesti tarvitsevat tukea jossakin oppiaineessa - esimerkiksi äidinkielessä, matematiikassa tai vieraissa kielissä - voivat niin sovittaessa opiskella tukiopetusta saaden kyseisessä pienryhmässä. Edellä kirjoitettu on eräs keino vähentää erityisopetuksen oppilaan leimautumista. Leimautumista vähennetään myös sijoittamalla erityisopetuksen opetusryhmät fyysisesti yleisopetuksen ryhmien joukkoon, jolloin erityisoppilailla ja yleisopetuksen oppilailla on mahdollisuus sosiaalisiin kontakteihin. Avustajat palkataan opetusryhmiin tarpeiden ja resurssien mukaan. Avustajien palkkauksesta päättää rehtori asiantuntijalausunnon perusteella. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksessa oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi. Oppiainekokonaisuuksia voidaan muodostaa kaikille yhteisistä oppiaineista sekä valinnaisista aineista. 4.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle ja yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistä oppimäärää noudattavalle oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS. Suunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppimisvaikeuksien huomioon ottaminen edellyttää: - kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista, vahvuuksista ja erityistarpeista sekä näiden edellyttämistä opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista - opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet - oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät ja luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä - niiden oppiaineiden keskeiset tavoitteet ja sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä - kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä yleisopetuksen ja/tai erityisopetuksen ryhmässä - opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut sekä erityiset apuvälineet ja kommunikaatiotavat sekä oppimateriaalit - henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen, sekä heidän vastuualueensa - oppilaan edistymisen sekä suunnitelman toimivuuden seurannan ja arvioinnin periaatteet HOJKS:n laatii opettaja yhteistyössä oppilaan ja mahdollisuuksien mukaan hänen huoltajansa sekä moniammatillisen asiantuntijaryhmän kanssa. HOJKS tarkistetaan kaksi kertaa lukuvuodessa, jos ei erikseen muusta sovita. HOJKS:n toteutumista tulee arvioida ja seurata säännöllisesti ja erityisesti oppilaan siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen aikana luokasta ja koulusta toiseen sekä perusopetuksesta toiselle asteelle. Luokanopettaja, luokanvalvoja tai erityisluokanopettaja huolehtii asiantuntijaryhmän informoimisesta ja HOJKS:n seurannan toteutumisesta. 4.5 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain Silloin kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vamman tai vaikean sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, opetus järjestetään toiminta-alueittain. Opetussuunnitel

24 maan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Toiminta-alueet jaetaan opetussuunnitelmassa osa-alueiksi. ARVIOINTI Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu yleiseen perusopetuksen opetussuunnitelmaan tai yksilöllisiin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan henkilökohtaisessa opintojen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty. jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, arviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-alueittain. Arvioitavia toiminta-alueita ovat motoriikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Yksilöllisten oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviointia kaikilla vuosiluokilla ja myös päättöarviointi voi olla sanallinen. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietojakohtaan tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä (*) merkityt oppiaineet henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellyn yksilöllisen oppimäärän mukaan Valinnaisuus pienryhmässä opiskelevalle Laurin koulun 8-9 vuosiluokan oppilaalle. Pienryhmässä opiskelevan oppilaan valinnaisaineet pyritään toteuttamaan yleisopetuksen valinnaisaineryhmissä. Mikäli opiskelu valinnaisaineryhmissä on jostain syystä mahdotonta, niin silloin oppilaan valinnaisaineiden opiskelu järjestetään oman opettajan johdolla henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaan. Omassa ryhmässä valinnaisuus on kuitenkin huomattavan vaatimatonta resurssien vähäisyyden ja yhdysluokkaopetuksen takia. Valinnaisuutta pyritään tarjoamaan oppilaalle kahdeksannella luokalla 7 kurssia ja yhdeksännellä luokalla 6 kurssia. Oppilaan tarkka tuntijako ja mahdollinen tuntijaosta poikkeaminen päätetään vuosittain henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Liikunta (li pry 8, li pry 9) 8. ja 9. luokka, 2+2 kurssia (13-14 ja 15-16) Tavoitteet lajitaitojen parantaminen fyysisen kunnon kohottaminen uusien kiinnostuksen kohteiden tarjoaminen Sisältö pallopelit lihaskuntoharjoittelu Arviointi numeroarviointi