Mynämäen kunnan luokkien opetussuunnitelma alkaen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mynämäen kunnan 1.-9. luokkien opetussuunnitelma 1.8.2004 alkaen"

Transkriptio

1 Mynämäen kunnan luokkien opetussuunnitelma alkaen

2 SISÄLTÖ sivu Johdanto 4 1. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat Arvot ja toiminta-ajatus Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Opetuksen rakenne 8 2. Opetuksen toteuttaminen Oppimisympäristö Toimintakulttuuri Työtavat Opiskelun yleinen tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Yhteistyö esiopetuksen kanssa Yhteistyö muiden tahojen kanssa Oppimissuunnitelma Ohjauksen järjestäminen Tukiopetus huolto Kerhotoiminta Tukioppilastoiminta Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Eri tukimuodot Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus HOJKS Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain Valinnaisuus pienryhmässä opiskelevalle Laurin koulun 8-9 vuosiluokan oppilaalle Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Äidinkieli ja kirjallisuus 29 Suomi toisena kielenä Kielet 42 Kieliohjelma 42 A1 Englanti 42 A2 Saksa 48 B1 Ruotsi Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto

3 Evankelisluterilainen 88 Ortodoksinen Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Valinnaiset aineet Oppilaanohjaus Oppilaan arviointi Arviointi opintojen aikana Päättöarviointi Todistukset Toiminnan arviointi ja kehittäminen 152 LIITTEET - 3 -

4 JOHDANTO Paikallinen opetussuunnitelma toimii opettajan työvälineenä opetuksen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Se on myös koulun tärkein hallinnollinen ja pedagoginen asiakirja, joka ohjaa koulun ja opetuksen kehittämistä. Opetussuunnitelma on yhteisöllinen asiakirja, joka tekee yhdessä sovitut asiat näkyviksi ja joka muotoutuu ja päivittyy yhteisön arjessa. Paikallisen opetussuunnitelman tehtävänä on täsmentää koulutukselle asetetut kansalliset ja kunnalliset tavoitteet koulutason toiminnoiksi. Mynämäen kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta täsmentäen ja täydentäen perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Opetussuunnitelmatyössä ovat olleet mukana opettajat ja rehtorit. Yhteistyötä on tehty sekä esiopetuksen että lukion kanssa jatkuvuuden varmistamiseksi. Myös oppilaiden huoltajia on kuultu etenkin opetuksen arvoja ja kasvatustavoitteita määritettäessä. Opetussuunnitelma on syntynyt kaksivaiheisen työn tuloksena. Ensimmäisessä vaiheessa laadittiin vuosiluokkien 1-2 opetussuunnitelma, joka hyväksyttiin kesällä 2003 ja otettiin käyttöön Toisessa vaiheessa työtä on jatkettu vuosiluokkien 3-9 osalta sekä tarkistettu ja täydennetty vuosiluokkien 1-2 opetussuunnitelmaan sisältynyt koko perusopetusta koskeva yleinen osa voimaan tulleiden opetussuunnitelman perusteiden mukaiseksi. Työtä on ohjannut kaksi tehtävään nimettyä työryhmää: vuosiluokkien 1-2 ja 3-9 ops-työryhmät. Työryhmien tehtäviin on kuulunut mm. prosessin suunnittelu ja ohjaus sekä opetussuunnitelman kokoaminen. Jälkimmäisessä vaiheessa opettajat ovat työskennelleet oppiaineryhmissä, jotka on muodostettu yhtenäisen peruskoulun periaatteen mukaan siten, että kuhunkin ryhmään on kuulunut opettajia luokanopetuksesta, aineenopetuksesta ja erityisopetuksesta. Aineryhmien työskentely käynnistyi kuntien yhteisenä koulutuspäivänä syyskuussa 2003 työryhmän suunnittelemalla perehdyttämisohjelmalla. Tämä opetussuunnitelma otetaan käyttöön vuosiluokilla 1-3, 5 ja vuosiluokilla 4, 6 ja 8 sekä vuosiluokalla 9-4 -

5 1. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 1.1 Arvot ja toiminta-ajatus Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Opetus ja kasvatus ovat aina arvosidonnaisia. Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee tarkentaa opetuksen perustana olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan. Mynämäen kunnassa toteutetaan seuraavia perusopetuksen arvoja. alkuperäiskulttuuri pohjoism. kulttuuri eurooppal. kulttuuri euroopp. kulttuuri SUOMALAINEN KULTTUURI PERUSOPETUS ARVOT muut kulttuurit YHTEISÖ/YHTKUNTA - demokratia - tasa-arvo - yhteistyökyky - suvaitsevaisuus - yhteisvastuullisuus YKSILÖ - hyvät elämäntavat - terve itsetunto - vastuuntunto - aktiivisuus - yritteliäisyys OPISKELU/TYÖ - halu oppia - kriittinen uteliaisuus - työn arvostaminen - pitkäjänteinen työskentely LUONTO/YMPÄRISTÖ - elämän ja luonnon kunnioittaminen - kestävä kehitys - turvallisuus - ympäristöstä nauttiminen MONIKULTTUURINEN MAAILMA - ihmisoikeuksien kunnioittaminen - oman kulttuurin arvostus - avoimuus muita kulttuureita kohtaan - 5 -

6 Opetuksen arvojen ja kasvatustavoitteiden määrittämiseksi tehtiin syksyllä 2002 alkuopetuksen työryhmän toimesta kysely kouluille ja oppilaiden huoltajille. Saadun palautteen pohjalta päätettiin kouluissamme painottaa seuraavia opetuksen arvoja ja tavoitteita: MINÄ JA MUUT - oppilas arvostaa itseään ja hyväksyy erityisyytensä - oppilas arvostaa toisia sellaisina kuin he ovat - oppilaan persoonallisuutta ja tervettä itsetuntoa tuetaan - oppilas arvostaa terveitä elämäntapoja KÄYTTÄYTYMINEN - oppilas ottaa toiset huomioon (toisen kunnioittaminen) - oppilas ottaa vastuun tekemisistään - oppilaalla on myönteinen asenne koulutyöhön, opiskeluun/oppimiseen - oppilas noudattaa hyviä tapoja TYÖSKENTELYTAIDOT - oppilas tekee parhaansa - oppilas oppii pitkäjänteisyyttä, tekee työnsä loppuun - oppilas sietää epäonnistumisen - oppilas antaa toisille työrauhan/kunnioittaa toisen työrauhaa - oppilas pystyy työskentelemään itsenäisesti ja erilaisissa ryhmissä KESTÄVÄ KEHITYS - oppilas kunnioittaa yhteisiä tavaroita - oppilas huolehtii ympäristöstään - oppilas arvostaa ja suojelee luontoa KOTISEUTU/SUOMALAISUUS/KANSAINVÄLISYYS - oppilas tuntee, tietää ja arvostaa oman paikkakuntansa erityispiirteitä - oppilas arvostaa suomalaisuuttaan - oppilas saa valmiuksia selviytyä kansainvälisessä maailmassa Opetussuunnitelmauudistuksen edetessä koskemaan koko perusopetusta on edellä olevia arvoja ja tavoitteita tarkasteltu uudelleen ja päädytty syventämään ja laajentamaan arvopohjaa edellisen sivun kaaviossa esitetyllä tavalla kaikkia vuosiluokkia koskevaksi. Arvojen välittymistä jokapäiväiseen koulutyöhön selvitetään vielä koulun toimintakulttuuria kuvattaessa ( s.10). 1.2 Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet ( Ote VN:n asetuksesta 1435/2001 ) 2 Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua - tasapainoisiksi, terveen itsetunnon omaaviksi ihmisiksi ja - kriittisesti ympäristöään arvioiviksi yhteiskunnan jäseniksi

7 Lähtökohtina ovat elämän, luonnon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä oman ja toisten oppimisen ja työn arvostaminen. Tavoitteena on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja hyvinvoinnin vaaliminen sekä oppilaiden kasvu hyviin tapoihin. Oppilaita kasvatetaan - vastuullisuuteen ja - yhteistyöhön sekä - toimintaan, joka pyrkii ihmisryhmien, kansojen ja kulttuurien väliseen suvaitsevaisuuteen ja luottamukseen. Opetuksella tuetaan myös aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista ja annetaan valmiuksia toimia demokraattisessa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa sekä edistää kestävää kehitystä. 3 Tarpeelliset tiedot ja taidot Opetuksen tulee antaa oppilaille perusta laajaan yleissivistykseen sekä aineksia ja virikkeitä maailmankuvan avartumiseen ja syvenemiseen. Tämä edellyttää - ihmisten tunteiden ja tarpeiden, - uskontojen ja elämänkatsomusten, - historian, kulttuurin ja kirjallisuuden, - luonnon ja terveyden sekä - talouden ja teknologian tuntemusta. Opetuksen on tarjottava esteettisiä kokemuksia ja elämyksiä kulttuurien eri aloilta sekä mahdollisuuksia kehittää käden taitoja ja luovuutta sekä liikunnan taitoja. Opetuksessa tuetaan oppilaiden ajattelun ja viestinnän taitojen kehittymistä. Tavoitteena on äidinkielen monipuolinen hallinta sekä valmiudet vuorovaikutukseen myös toisella kotimaisella kielellä ja muilla kielillä. Tavoitteena on, että oppilaat oppivat matemaattisen ajattelun ja matematiikan soveltamisen perusteita sekä hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa. 4 Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen ja elinikäinen oppiminen Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Opetuksessa otetaan erityisesti huomioon tyttöjen ja poikien erilaiset tarpeet sekä kasvun ja kehityksen erot. huollon tulee edistää oppilaan terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia ja siten turvata hyvän kasvun ja oppimisen edellytykset. Oppimisympäristön tulee antaa oppilaalle mahdollisuuksia kasvuun ja oppimiseen yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja voittamiseen sekä syrjäytymisen torjumiseen ja sosiaalisten taitojen oppimiseen. Oppilaita ohjataan ja kannustetaan omatoimiseen, kriittiseen tiedonhankintaan ja monipuolisiin yhteistyötaitoihin. Oppimistaitojen kehittämisessä pyritään tuottamaan valmiudet ja halu jatkoopintoihin ja koko elämän kestävään oppimiseen. Tavoitteena on, että oppilaalle kehittyy myönteinen minäkuva. Oppilaita autetaan jäsentämään ja hyödyntämään oppimaansa

8 1.3 Opetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Alkuopetus,vuosiluokat 1-2, on johdonmukainen jatko esiopetukselle. Opetuksessa kehitetään valmiuksia luku- ja kirjoitustaidossa sekä laskutaidossa. Sosiaalisten ja yhteisöllisten taitojen oppimista korostetaan. Alimpien vuosiluokkien erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8-9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. TUNTIJAKO yht. ai a b ma ylt bg fk ,5+ 0,5 tt ue/et hy mu ku ks li ko 3 3 op val tot a ku 6.lk = 2 perinteinen ku + 1 tekstin- ja kuvankäsittely 2. Valinnaisina kursseina 8. ja 9. luokilla tarjotaan lähinnä a2- ja b2- kieliä (sa,ra,ve), taito- ja taideaineita (mu,ku,ko,ts,tn) sekä tietotekniikkaa - 8 -

9 2. Opetuksen toteuttaminen 2.1 Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysinen oppimisympäristö Luokanopetus 1-6 -luokilla Opetus tapahtuu jokaiselle perusopetusryhmälle erikseen varatussa luokassa. Aineenopetustiloja on kouluissa tilaresurssien mukaan. Liikuntasali on yhteinen luokkien 7 9 kanssa. Kirjastoa käytetään myös ryhmätyötilana. Erillisestä sopimuksesta voidaan käyttää myös aineluokkia Mynämäessä. Liikunnan opetusta järjestetään lisäksi uimahallissa, palloiluhallissa ja lukion salissa sekä Mietoisten Maamiesseuran talolla. Piha ja kenttäalueet niin koululla kuin urheilukeskuksessakin ovat paitsi liikunnan ja välituntien myös muiden oppiaineiden (esim. biologia) käytössä. Aineenopetus 7-9 luokilla Aineenopetus järjestetään kullekin oppiaineelle erikseen varatussa ja varustetussa luokkatilassa. Liikuntasali on yhteinen luokkien 1 6 kanssa. Muutoin opetuksen järjestämisessä pätee, mitä luokanopetuksesta on kirjoitettu edellä. Oppilaiden tet-jaksot järjestyvät paikkakunnan tai lähialueiden yrityksissä. Erityisopetus Mynämäessä erityisopetus on järjestetty siten, että jokaisella pienryhmällä on oma opetustilansa. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan klinikkaopetuksena sille varatuissa tiloissa tai samanaikaisopetuksena ko. luokan tiloissa. Kunnan kirjasto toimii luontevana yhteistyökumppanina myös eri luokkien ja luokkaasteiden opiskeluympäristönä. Kouluilla on tietokoneita sekä oppilaiden että opettajien käytössä sekä internet-yhteydet Mynämäen kunnan tieto- ja viestintästrategia (liite). Fyysinen ympäristö voi olla opintoretkien, leirikoulujen tai esim. kansainvälisen yhteistyön puitteissa muukin kuin edellä mainittu. Muutoksista tai erityisistä opetusjärjestelyistä on maininta vuosisuunnitelmassa. Myös rehtori voi tehdä päätöksen opetuksen järjestämisestä toisin lukuvuoden kuluessa tarpeen niin vaatiessa. Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö Hyvä oppimisympäristö on fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tukee oppilaan terveyttä, kasvua ja oppimista. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, joka tukee opettajan ja oppilaan sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta ja jossa jokainen kokee olevansa tärkeä ja arvokas. Hyvä ja viihtyisä oppimisympäristö pyritään luomaan Toimintakulttuuri-kappaleessa kuvatuin keinoin. Tavoitteen toteutumisesta ovat vastuussa sekä opettajat että oppilaat

10 2.2 Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri ohjaa koulun kasvatusta ja opetusta. Toimintakulttuuria tukevia toimintoja tarkennetaan vuosittain opetussuunnitelmaan perustuvassa vuosittaisessa suunnitelmassa. Koulun toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun säännöt, toiminta ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön LAATU perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös koulun oppituntien ulkopuolinen toiminta, kuten juhlat, retket, teemat ja tapahtumat. Kyläkoulut noudattavat kunnan opetussuunnitelmaa ottaen huomioon paikalliset olosuhteet. Säännöt: toiminta- ja käyttäytymismallit Koulujen järjestyssäännöt ovat tämän opetussuunnitelman liitteenä. Työskentelyn ja käyttäytymisen tavoitteet ja arviointikriteerit on esitetty opetussuunnitelman luvussa Oppilaan arviointi. Aihekokonaisuudet Koulun toimintakulttuuri ilmenee aihekokonaisuuksien yhteydessä kohdasta vakiintuneet toiminnot (s. 28) Koulu ja ympäröivä yhteiskunta ohjelmasta (s.14) Arvot Koulun toimintakulttuurilla pitää olla kiinteä side myös koulun arvoihin. Seuraavassa ilmenevät ne koulun toiminnot, jotka opetustyön lisäksi erityisesti tukevat koulun arvojen toteutumista ja koulutyön laadukasta toteutumista. Yksilö Hyvät tavat: Koulun arjessa ja juhlassa pyritään korostamaan hyviä tapoja. päivystäjä- ja käytäväjärjestäjätoiminta Laurin koulussa ohjaa oppilaat hyviin tapoihin. asettaa itselleen tavoitteita ja arvioi itseään sekä pyrkii muuttamaan käyttäytymistään tavoitteiden mukaiseksi. Tästä menee tieto huoltajille. Terve itsetunto: Jokapäiväisessä työssä oppilaiden kuin myös koulussa työskentelevien aikuisten on voitava tuntea itsensä hyväksytyksi niin ulkoisesti kuin ajatuksiltaan. Koulu kehittää oppilaan itsetuntoa ja itsensä tuntemusta antamalla suunnittelu- ja esiintymisvastuuta oppitunneilla sekä koulun eri tilaisuuksissa. Vastuuntunto: Jokainen oppilas kantaa vastuun omista tehtävistään ja käyttäytymisestään. Opettajat ohjaavat oppilaita yhteistyössä kotien kanssa ja tarvittaessa ovat valmiita myös hankkimaan ulkopuolista asiantuntija-apua (oppilashuolto). Aktiivisuus, yritteliäisyys: Positiivisesti kannustamalla, oppilaan hyviä suorituksia korostamalla pyritään onnistumisten kautta hyviin ja laadukkaisiin suorituksiin (prosessi) sekä lopputuloksiin. Ohjauksen keinoin tutustutetaan oppilaat käytännön yrittäjyyteen sekä sen tuloksiin ja vaikutuksiin yhteiskunnassa. Yhteisö/ yhteiskunta Demokratia: Koulun opettajakunta käsittelee yhdessä opetukseen ja kasvatukseen sekä koulun vuosittaisiin toimintoihin liittyviä asioita opettajainkokouksissa. Myös osallistuminen

11 opetussuunnitelman tekemiseen on osa demokraattista prosessia. Oppilaat ja huoltajat pyritään saamaan mukaan päätöksentekoon ottamalla heidän mielipiteensä huomioon koulun käytänteitä ja toimintamalleja muutettaessa sekä arvioitaessa ( mm. koulun ja henkilökunnan itsearvioinnit). Koulun hallintoelimenä toimii johtokunta ja koulutyötä tukemaan kouluille on perustettu vanhempainyhdistyksiä. kunnan keskuudessa luokilla 7-9 järjestetään oppilaskunnan vaalit, joissa valitaan hallitus edustamaan oppilaskuntaa lukuvuodeksi kerrallaan. Koulun tärkeitä ja suuria päätöksiä tehtäessä oppilaille ja huoltajille sekä koko koulun henkilökunnalle on varattava mahdollisuus tulla kuulluksi. Tasa-arvo: Kaikkia oppilaita ja opettajia on kohdeltava koulussa tasa-arvoisesti. Opettajan tulee ottaa huomioon oppitunteja suunniteltaessa ja toteutettaessa tyttöjen ja poikien erilaiset tarpeet sekä kasvun ja kehityksen erot. Opettajien ja muun henkilökunnan rekrytoinnissa on huomioitava sukupuolten välinen tasa-arvon vaatimus. Yhteistyökyky: Oppilaille on opetettava työtapoja, jotka korostavat kykyä toimia ryhmässä ja parin kanssa. Koulun kokouksissa ja tapaamisissa on suosittava yhteisöllisiä asioiden käsittelytapoja. Vuosittain järjestetään yhteisiä tapahtumia ja projekteja, joihin osallistuvat paitsi koulun kaikki oppilaat myös opettaja- ja muu henkilökunta. Yhteisvastuullisuus: Yhteisvastuullisuus tarkoittaa toisista ihmisistä sekä yhteisestä omaisuudesta huolen pitämistä. Oppimisvaikeuksista tai muista vaikeuksista on välittömästi keskusteltava ao. oppilaan kanssa ja tarvittaessa otettava yhteyttä kotiin ja asiantuntijoihin. huoltoryhmä toimii tässä mainiona kanavana avun järjestämiseksi. Yhteisvastuuta korostaa myös 7-9 luokilla järjestettävä tukioppilastoiminta sekä kummiluokkatoiminta luokilla 1 6. Yhteisestä omaisuudesta on pidettävä ehdottomasti aktiivisesti hyvää huolta ja vahingon sattuessa tai puutteita havaitessa otettava välittömästi yhteyttä koulun opettajiin tai henkilökuntaan. Opettajakuntaa ja muuta henkilökuntaa tämä velvoittaa toimimaan siten, että yhteisesti käytössä olevat tilat, välineet ja materiaalivarastot jätetään hyvään kuntoon oppituntien ja tapahtumien jälkeen ja että koulun tilat ovat myös esteettisesti sellaisessa kunnossa, että tuloksellinen oppiminen on mahdollista( laatuvaatimus). Koulu osallistuu erilaisiin yhteisvastuullisiin keräyksiin mahdollisuuksiensa mukaan yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa ( MLL, Punainen risti, seurakunta ym.). Suvaitsevaisuus: Kaikkien mielipiteille tulee kouluyhteisössä antaa arvoa. Koulu on valmis vastaanottamaan erilaisia oppijoita. Mahdolliset kiusaamistapaukset pyritään ratkaisemaan Sovinnon portaat ohjelman (liite) periaatteilla. Kansainvälinen yhteistyö mm. Viron ja Ruotsin suuntaan tukee suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden ymmärtämistä. Opiskelu/ työ Halu oppia, pitkäjänteinen työskentely: Koulussa pyritään eri keinoin motivoimaan oppilaat siten, että koulunkäynti tuntuisi pikemminkin oikeudelta kuin velvollisuudelta. ymmärtää, että oppiminen on aikaa ja työtä vaativa prosessi, johon sitoudutaan ja noudatetaan yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Työt saatetaan loppuun ja tuloksia sekä toimintaa arvioidaan monipuolisesti yksilöllisyys huomioon ottaen. Työn arvostaminen: oppii arvostamaan omaa ja toisen työtä. Hän asettaa itselleen tavoitteita sekä

12 arvioi niiden toteutumista. Koulun kaikkien henkilöstöryhmien on saatava tilaisuus osallistua arviointiin ja kaikkien työtä on opittava arvostamaan. Luokkien 8-9 oppilaat osallistuvat työelämän tutustumisjaksoille, joilla he saavat myös koulun ulkopuolista palautetta. Kriittinen uteliaisuus: käyttää eri lähteitä ja mediaa opiskelunsa välineinä. Hän tarkastelee kriittisesti eri tietojen todenperäisyyttä. Luonto/ ympäristö Kestävä kehitys: Laurin koulun tavoitteena on vihreän lipun kriteerit täyttävän ympäristökasvatusohjelman toteuttaminen. Perusteemaksi on valittu jätteiden vähentäminen ja lajittelu. Ympäristöstä nauttiminen: Jokainen vastaa osaltaan koulun pysymisestä siistinä. Oppilaat osallistuvat vuosittain koulun ja ympäristön siivoustalkoisiin. Retkien ja matkojen yhteydessä saadaan elämyksiä, joiden toivotaan vaikuttavan yksilön käyttäytymiseen. Opettajien ja henkilökunnan vastuulle tässäkin yhteydessä jää esteettisesti miellyttävien oppimisympäristöjen suunnittelu ja luominen. Elämän ja luonnon kunnioitus: Kaikissa olosuhteissa ja elämän käytännön tilanteissa oppilas muistaa elollisten olentojen riippuvuussuhteet ja sen että on itsekin osa suurempaa luonnon kokonaisuutta. Tämä ilmenee käytännössä siten, ettei oppilas tahallaan tai tuottamuksella tärvele tai vahingoita ympäristöään tai luontokappaleita. Turvallisuus: vastaa itse omalla käyttäytymisellään siitä, että hän noudattaa koulun sääntöjä ja opettajien sekä muun henkilökunnan antamia määräyksiä, ohjeita ja kehotuksia siten, ettei hänen omansa tai muiden turvallisuus vaarannu. Oppitunneilla ja välitunneilla opettajien tulee valvoa oppilaita suunnitellulla tavalla. Koululla on toimintasuunnitelmat koulukiusaamisen sekä erilaisten ongelma-, vaara- ja kriisitilanteiden ennaltaehkäisemiseksi ja hoitamiseksi (s. 19 liitteet). Monikulttuurinen maailma Oman kulttuurin arvostaminen: Koulussa järjestetään suomalaiseen kulttuuriperintöön ja vuodenaikoihin liittyviä juhlia ja tapahtumia. Lisäksi toteutetaan eri ikäkausille sopivia ja vuosiluokittain sekä sisällöllisesti että alueellisesti laajenevia retkiä ja kulttuuriprojekteja edeten oman paikkakunnan kulttuuriperinnöstä aina valtakunnan tasolla merkittäviin yhteiskunnallisiin instituutioihin ja kulttuurikohteisiin Koulu ja ympäröivä yhteiskunta ohjelma. (s.14) Ihmisoikeuksien kunnioittaminen: Jokainen oppilas tutustuu YK:n ihmisoikeuksien julistukseen ja häntä ohjataan käyttäytymään sen mukaisesti. Väkivallattomuus ja koulukiusaamisen ehdoton kielto ovat johtavana ajatuksena oppilastovereita kohdattaessa. Avoimuus muita kulttuureita kohtaan: Koululla on kansainvälistä toimintaa Ruotsin ja Viron koululaitosten kanssa. Koulu ottaa vastaan Mynämäen lukion ja Lounais-Suomen Käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen kansainvälisen toiminnan vieraita sekä osallistuu yhteisiin projekteihin em. yhteyksissä. Kaikessa opetuksessa korostetaan globaalia yhteistyötä ja sen mukanaan tuomaa vastuuta kaikista ihmisistä. Koulu on valmis vastaanottamaan eri maista ja kulttuureista tulevia oppilaita

13 2.3 Työtavat Oppiminen on yksilöllinen ja yhteisöllinen tietojen ja taitojen rakennusprosessi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena toimintana itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Oppimisessa on keskeistä rakentaa yhteyksiä aikaisempien tietojen ja uusien asioiden välille. on oppimisprosessissa pääroolissa, joten hänen omaa osuuttaan työskentelytaitojen ja vastuullisuuden osalta korostetaan ottaen huomioon hänen ikänsä ja edellytyksensä. Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus työskennellä yksin, pareittain ja ryhmässä. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne - virittävät halun oppia - antavat mahdollisuuksia luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin - kehittävät sosiaalisia taitoja sekä aktivoivat osallistumaan - kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta ja toisten oppimisesta - kehittävät ajattelun, päättelyn ja ongelmanratkaisun taitoja - edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista - aktivoivat pitkäjänteiseen, tavoitteelliseen työskentelyyn - kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja - edistävät tieto- ja viestintäteknisiä taitoja - kehittävät oppilaan oppimisstrategioita

14 "Koulu ja ympäröivä yhteiskunta" 1.-2.lk -Luontokoulu /tutustuminen kasvitieteelliseen puutarhaan -Kädentaitopaja/ kulttuuripaja -Ympäristö- ja luonnontiedon elämysretki -Kotiseuturetki(kirkot ja museot) 3.-4.lk - Retki lähikuntaan/ lähikaupunkiin esim. Rauma/ Laitila/U:ki, N:li - Teatteriretki 5.-6.lk - Turku (historia) - Turun linna - Tuomiokirkko - Luostarimäki - Taideretki Turkuun Kurjenrahkan kansallispuisto vähintään kerran / 6 v 7.lk - Metsä-/suoretki (BI) - Kotiseuturetki (LV) 8.lk - Saaristoretki (BI) - Opintoretki Turkuun ( RU, HY, UE, KU, TN, TS ) - TET (OP) 9.lk - Opintoretki Helsinkiin: Eduskunta ym. (LV) - Teatteriretki (AI) - Tiedekeskus Heureka/ teollisuuskäynti ( MA, FY,KE) - TET (OP) - Vierailut 2. asteen oppilaitoksiin (OP) - Koulutus- ja työpaikkamessut esim. Next Step (OP) Kansainvälinen toiminta: Tukholma ym. Asiantuntijavierailut yhteiskunnan eri aloilta Liikuntapäivä Kulttuurivierailut koululle: esim. konsertit, kirjailijat, teatterikappaleet jne. Kirjasto ( lukudiplomi )

15 3. Opiskelun yleinen tuki 3.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Sen lisäksi, mitä laista, asetuksesta, kunnan hallintosäännöstä ja muista määräyksistä johtuu, koulu tekee yhteistyötä kotien ja huoltajien kanssa seuraavasti: Vanhempainyhdistykset Jokaiselle koululle tulisi perustaa vanhempainyhdistys/-ryhmä, joka koordinoi ja kehittää kotien ja koulun välistä yhteistyötä. Vanhempainillat/ - tapaamiset Kullekin luokalle järjestetään vuosittain yhteinen vanhempainilta. Tuleville 1. ja 7.- luokkalaisille ja heidän huoltajilleen järjestetään vanhempainillat edellisenä keväänä. 7. ja 8. luokan oppilaille ja huoltajille järjestetään joulu-tammikuussa valinnaisaineilta. 9. luokan oppilaille ja huoltajille järjestetään ammatinvalintaa koskeva ilta tammikuussa. Luokanopettaja/-valvoja tapaa huoltajat (ja oppilaan) kahdenkeskisesti oppilaan siirtyessä kouluasteelta toiselle sekä opettajan vaihtuessa ja muulloin tarvittaessa. Arviointi/ Itsearviointi Arviointi ja itsearviointi ovat osa kodin ja koulun vuoropuhelua. Tarkemmat ohjeet ovat opetussuunnitelman luvussa Oppilaan arviointi. Muu kodin ja koulun välinen yhteistyö Joillakin luokilla toimivat vanhempainkerhot. Kerhot voivat yhteistyönä järjestää luokille matkoja, retkiä tai tapahtumia. Varainkeruussa luokille pitää ottaa huomioon, mitä laki, asetukset ja viranomaisten määräykset sanovat. Opetus on avointa, joten sitä voi tulla seuraamaan aina, kun siitä ei aiheudu haittaa luokan työskentelylle. Koulut voivat järjestää myös avoimien ovien päiviä. 3.2 Yhteistyö esiopetuksen kanssa Esiopetus ja alkuopetus tekevät yhteistyötä, varsinkin esikoululaisten siirtyessä perusopetukseen. Vakiintuneita yhteistyömuotoja ovat vierailut sekä oppitunnit esi-/alkuopetuksen kesken, Mynämäessä kimppaluokkatoiminta vuosittain sovimme kullekin esiopetusryhmälle kimppaluokan, jonka kanssa yhteistyötä pääasiallisesti tehdään sekä Hyrrä-ryhmä vähintään kerran lukukaudessa sekä tarvittaessa kokoontuvat esiopetuksen opettajat, tulevat ekaluokan opettajat, erityislastentarhanopettaja, erityisopettajat, alkuopetuksen ohjaava opettaja ja koulupsykologi käsittelemään oppilastilannetta esiopetuksessa, tarkoituksenaan järjestää tarvittavat tukitoimet lapsen myönteistä koulun alkua varten.

16 3.3 Yhteistyö muiden tahojen kanssa Opetuksen tukipalvelut Kunnassa tarjottavien opetusta koskevien tukipalvelujen lisäksi tarvittavien palvelujen hankkimisesta, sopimisesta ja ostamisesta vastaa koulutuslautakunta sekä sivistys-/koulutoimenjohtaja. Asiantuntijapalvelut Koulut voivat talousarvion puitteissa hankkia tuki- ja asiantuntijapalveluja tarpeen mukaan sekä oppilasasioissa että opettajien koulutusta koskevissa asioissa. Asiantuntijapalveluiden käyttämisestä päättää rehtori. Paikallinen yhteistyö Koulut ovat kiinteässä yhteistyössä keskenään. Vuosittain järjestetään yhteisiä tapaamisia ja tilaisuuksia mm. urheilun, kulttuurin sekä kasvatuksellisen toiminnan saroilla. Lukion ja ammatillisten oppilaitosten kanssa tehdään yhteistyötä 9. luokan oppilaiden hakeutuessa jatko-opintoihin (vuosittaiset avo-illat sekä tutustumisretket). Muita yhteistyökumppaneita ovat kunnan eri viranomaiset, seurakunta, paikalliset liikelaitokset ja yritykset sekä seurat ja yhdistykset. Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälistä yhteistyötä tehdään resurssien mukaan. Yhteistyötä varten pyritään aina saamaan EU:n hankerahoitusta tai muuta kunnan ulkopuolelta tulevaa rahoitusta noin puolet hankkeen kokonaisarviosta Mynämäen kunnan kansainvälistymisstrategia (liite). 3.4 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Sen tarkoitus on, että oppilas oppii ottamaan enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa tavoitteellisuutta, ja että huoltajat voivat paremmin tukea lastaan tämän opiskelussa. Oppimissuunnitelmalla voidaan myös eriyttää opetusta. Sitä voidaan käyttää myös pohjana oppilaan edistymisen arvioinnissa. Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Siinä kuvataan myös mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus. Kouluissamme oppimissuunnitelma voidaan laatia erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville yleisopetuksessa oleville oppilaille. Erityisopetukseen siirretyille oppilaille laadittava HOJKS korvaa oppimissuunnitelman. 3.5 Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminta jatkuu yhtenäisesti koko perusopetuksen ajan. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa oppilasta kehittämään opiskelutaitojaan ja oppimisvalmiuksiaan. Jokaisen opettajan tehtävänä on myös oppilaan persoonallisen kasvun ja kehityksen tukeminen. Ohjaus tukee erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen

17 Luokilla 1-6 ohjauksesta vastaa ensisijaisesti luokanopettaja yhdessä erityis- ja aineenopettajien kanssa. Luokilla 7-9 luokkamuotoisesta ohjauksesta, henkilökohtaisesta koulutus- ja uranvalinnan ohjauksesta ja pienryhmäohjauksesta vastaa oppilaanohjauksen lehtori. Työelämään tutustuttamista on kaikilla luokka-asteilla. Luokkien 8-9 oppilaiden TET -jaksojen järjestelyistä, tiedottamisesta ja organisoinnista vastaa oppilaanohjaaja. Kaikkien oppiaineiden opetukseen sisältyy kokonaisuuksia, jotka liittävät opiskeltavan aineen antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Työelämään tutustuttaminen on toiminnallinen osa kaikkien oppiaineiden opetusta ja siihen varataan resursseja. Luokilla 7-9 aineenopettajat ja oppilaanohjaaja järjestävät opintokäyntejä työpaikoille eri toimialoilla ja toisen asteen oppilaitoksiin paikallisesti ja alueellisesti. Oppilaanohjaaja tiedottaa TET- jaksoista työnantajille ja käy neuvotteluja jaksojen käytännön järjestelyistä. Työnantaja antaa kirjallisen palautteen oppilaan suoriutumisesta TET- jaksolla. Aineenopettajat ja oppilaanohjaaja voivat käydä oppilaiden TET- työpaikoilla oman työaikansa puitteissa. Opettajat, rehtori ja oppilaanohjaaja organisoivat vanhempainillat erikseen sovittavan työnjaon mukaan. Teemoja ovat esim. oppilashuolto ja koulukiusaamisen ennaltaehkäisy, toisen asteen koulutus, valinnaisaineiden esittely ja aineenopetukseen siirtyminen. Luokilla 1-6 ovat omat teemat vuosiluokkien mukaan. Oppilaiden huoltajille järjestetään tapaamisia luokanopettajan/luokanvalvojan kanssa. Erityisopettajat kartoittavat yhdessä aineenopettajien kanssa erityisen tuen tarpeessa olevat oppilaat ja kantavat päävastuun heidän ohjauksestaan ja yhteydenpidosta huoltajiin. 3.6 Tukiopetus Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaista yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisessa havaitaan vaikeuksia, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksesta tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta annetaan pääsääntöisesti työjärjestyksen mukaisten oppituntien jälkeen yhteisymmärryksessä sekä oppilaan että huoltajien kanssa. 3.7 huolto huoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. huollolla edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. huollon tavoitteena on - oppimisen esteiden varhainen tunnistaminen ja lieventäminen/poistaminen mahdollisimman varhain - luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö - suojata mielenterveyttä

18 - ehkäistä syrjäytymistä - edistää kouluyhteisön hyvinvointia Koululaiskuljetukset Oppilaalla on oikeus koululaiskuljetukseen laissa ja asetuksessa määritellyllä tavalla. Mynämäen kunnan koululaiskuljetuksia järjestää koulujen esittämällä tavalla kunnanhallituksen asettama kuljetustyöryhmä. Tässä ryhmässä koordinoijana toimii joku Laurin koulun opettajista. Kouluruokailu Kouluruoka valmistetaan ja tarjotaan kouluilla päivittäin klo oppilaan työjärjestykseen nähden mahdollisimman sopivasti. Kouluaterian tulee olla siitä annettujen lakien, asetusten sekä viranomaisten antamien määräysten ja ohjeiden mukainen. Opettajat ja keittiöhenkilökunta valvovat ruokailutilannetta ja kasvattavat oppilaita hyviin ruokailutapoihin. Terveydenhoito Kouluterveydenhoitaja, koululääkäri, psykologi ja kuraattori ovat tavattavissa vuosisuunnitelmassa ilmenevällä tavalla omassa vastaanottotilassaan. Hammashoito järjestetään terveyskeskuksessa ja Mietoisissa hammaslääkärin vastaanottotiloissa. huoltoryhmät Kunnan (iso) oppilashuoltoryhmä Moniammatillinen ryhmä, joka kokoontuu noin kerran kuukaudessa käsittelemään nuorison eri ongelmia ja tarpeita. Ryhmään kuuluu koulutoimen, terveydenhuollon, nuorisotoimen, sosiaalitoimen, seurakunnan ja poliisin edustajat. Koulujen oppilashuoltoryhmät Kaikilla kouluilla toimii oppilashuoltoryhmä. Se käsittelee koulun oppilaiden ja luokkien ongelmia, erityisopetustarpeita sekä muita erityisiä toimenpiteitä vaativia asioita. Ryhmään kuuluvat koulun rehtori, erityisopettaja, *terveydenhoitaja ja/tai lääkäri, *koulupsykologi, kuraattori sekä 7 9 luokkien asioissa oppilaanohjaaja ja tarvittaessa kulloinkin kyseessä olevan oppilaan tai ryhmän opettaja. (*pienemmissä kouluissa tarvittaessa) Molemmat oppilashuoltoryhmät voivat kutsua kokouksiinsa tarpeen tullen eri alojen asiantuntijoita. Ryhmien työskentelyssä tulee erityisesti huomioida henkilösuojalain määräykset. Kokouksista tehdään muistio. Ongelma- ja kriisitilanteet Poissaolot Huoltaja antaa oppilaan poissaolosta selvityksen luokanopettajalle/-valvojalle. Epäiltäessä luvatonta poissaoloa 1. luokanopettaja/-valvoja ottaa yhteyttä huoltajiin Mikäli poissaolo osoittautuu luvattomaksi 2. toimitaan koulun rangaistuskäytännön mukaan

19 Luvattomien poissaolojen jatkuessa 3. asia käsitellään oppilashuoltoryhmässä 4. otetaan yhteyttä sosiaaliviranomaisiin 5. ja muihin viranomaisiin esim. poliisiin Kiusaaminen Kiusaamiseen puututaan heti: - luokanopettaja/-valvoja tai lievissä tapauksissa tukioppilaat ja tarpeen vaatiessa rehtori keskustelevat osapuolten kanssa - jos tämä ei riitä, toimitaan Sovinnon portaat -ohjelman mukaan (liite) ja toimenpiteet kirjataan sekä arkistoidaan - asia käsitellään oppilashuoltoryhmässä Kiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi vuosiluokilla 1-6 voidaan toteuttaa kummiluokkatoimintaa, jossa neljäsluokkalaiset ottavat ensimmäisen luokan kummiluokakseen ja luokilla 7-9 koulutetut tukioppilaat huolehtivat kukin ryhmänä seitsemänsistä luokista. Väkivalta ja häirintä Koulun kriisiryhmä (Laurin koulussa oppilashuoltoryhmä) toimii olemassa olevien ohjeiden mukaan. Tupakointi ja päihteiden käyttö Tupakoinnin ja erilaisten päihteiden käytön ehkäisemiseksi koulussa järjestetään vuosittain valistuspäiviä, jolloin asiantuntijat kertovat näiden aineiden vaaroista. Aihetta käsitellään myös eri oppiaineiden tunneilla (YLT, BI, TT ja KE) sekä tukioppilaiden pitämillä tunneilla. Jos oppilas tavataan tupakoimasta, toimitaan järjestyssäännöissä olevan pykälän mukaisesti. Jos oppilaan todetaan olevan päihdyttävien aineiden vaikutuksen alainen - ilmoitetaan kotiin - lähetetään oppilas terveydenhoitajalle ja/tai terveyskeskukseen testeihin - tehdään lastensuojeluilmoitus sosiaalitoimistoon - käsitellään asia oppilashuoltoryhmässä - päätetään jatkotoimenpiteistä Tapaturmat, onnettomuudet ja kuolemantapaukset Toimitaan koulun Toimintasuunnitelma kriisitilanteissa -ohjeiden mukaan (liite). Luokasta poistaminen, opetukseen osallistuminen evätty Jos oppilas joudutaan poistamaan luokasta oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi, hänet ohjataan luokan ulkopuolelle tai muuhun valvottuun tilaan. Jos oppilas joudutaan erottamaan koulusta enintään kolmeksi kuukaudeksi (PL 36 1), hänelle annetaan mahdollisuus saada opetusta joko kotona tai muussa sopivassa paikassa ja osoittaa osaamisensa joko työnäyttein tai kirjallisissa kokeissa. Tarvittaessa hänet ohjataan muiden asiantuntijoiden (esim. psykologin) hoitoon

20 3.8 Kerhotoiminta Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa mahdollisuuksien mukaan 3.9 Tukioppilastoiminta Tavoitteet: Toiminta ennaltaehkäisee - yksinäisyyttä - kiusaamista - mielenterveysongelmia tukee - nuoren positiivista kasvua - vastuuntunnon ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä - yhteistyötä nuorten ja aikuisten välillä Käytännön toiminta: Tukioppilaskoulutuksessa, joka on kerhomuotoista, opiskelijat - tutustuvat itseensä - oppivat ymmärtämään erilaisia ihmisiä - oppivat ilmaisemaan itseään - oppivat toimimaan ryhmissä - oppivat tukioppilaan tehtävät - oppivat organisoimaan pienimuotoisia nuorten- ja lastentapahtumia mm. koulun lisäksi MLL:n ja vanhempainyhdistyksen kanssa Tukioppilaat - tutustuttavat seitsemäsluokkalaiset uuteen kouluunsa - huomatessaan kiusaamista auttavat kaverina tai/ja kertovat koulun aikuisille asiasta - tukevat kummiluokkansa ryhmähenkeä erilaisilla harjoituksilla - osallistuvat kykyjensä mukaan koulun ja yhteistyökumppaneiden järjestämien oppilaiden hyvinvointia edistävien tilaisuuksien järjestämiseen - pitävät kummiluokilleen valistustunteja mahdollisuuksien mukaan - ovat hyvänä esimerkkinä nuoremmilleen - vaikuttavat positiivisesti koulun yhteishenkeen - informoivat seitsemäsluokkalaisten vanhempia toiminnastaan Tukioppilaaksi valitseminen: - tukioppilaaksi haetaan 8. luokan syksyllä - valinta: haastattelu, jossa vanhoja tukioppilaita mukana, opettajat arvioivat hakijat, valitaan pisteiden mukaan - käytöksen oltava moitteetonta ja koulutukseen on osallistuttava aktiivisesti

21 4. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Mynämäen kunnassa erityisopetus järjestetään siten kuin perusopetuslaissa (628/1998) ja - asetuksessa (852/1998), kunnan hallintosäännössä, koulutuspoliittisessa ohjelmassa sekä erityisopetuksen kehittämissuunnitelman tavoitteissa on määritelty. 4.1 Eri tukimuodot ta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehityksessä voidaan estää. Toimitaan vanhempien kanssa yhteistyössä. Opetuksessa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, - joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi - jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea - joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. ta autetaan antamalla tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta, mahdollisuus tukijaksoon pienryhmässä sekä psykologin ja muiden asiantuntijoiden apua. Jos nämä eivät riitä, oppilas otetaan tai siirretään erityisopetukseen ja hänelle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa määritellään oppimäärät, opetusjärjestelyt ja tukipalvelut. 4.2 Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikainen erityisopetus on tarkoitettu oppilaille, joilla on lieviä oppimisvaikeuksia, kuten puhe-, lukemis- tai kirjoittamisvaikeuksia, vaikeuksia eri oppiaineissa tai tunne-elämän ongelmia tai häiriöitä. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet: - oppimisen esteiden ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy - auttaa opetussuunnitelman oppimäärien saavuttamisessa oppilaan yksilöllisten oppimisedellytysten mukaisesti - edesauttaa oppivelvollisuuden suorittamisessa ja jatko-opintoihin pääsemisessä - psykososiaalisen kehityksen tukeminen Opettajan toimenkuva: - oppimisvaikeuksien kartoitus - opettaminen pienryhmissä - opettaminen samanaikaisopetuksessa opetusryhmässä - oppimateriaalin suunnittelu ja tuottaminen - asiantuntijana toimiminen koulua ja oppilasta koskevissa asioissa mm. oppimäärän valitseminen - konsultaatio - oppilashuoltoryhmän jäsen

22 4.3 Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Mynämäessä oppilasta erityisopetukseen otettaessa tai siirrettäessä noudatetaan hallintomenettelylain (598/1982) sekä perusopetusasetuksen (852/1998) säännöksiä. Ennen erityisopetukseen ottamista tai siirtämistä oppilaan opettajat ja vanhemmat neuvottelevat koulujärjestelyistä, mikä kirjataan pöytäkirjaan. Koulupsykologi tutkii oppilaan ja antaa lausunnon tämän oppimisedellytyksistä. Päätöksenteon tueksi voidaan hankkia myös sosiaalinen selvitys ja muita asiantuntijalausuntoja. Siirto erityisryhmään on vasta toissijainen toimenpide. Ensisijaisesti oppilaan opiskelua yleisopetuksessa tuetaan kaikin käytettävissä olevin keinoin. Koulu tekee selvityksen oppilaalle järjestetyistä tukitoimista ennen kuin ehdotetaan erityisopetukseen siirtoa. Mikäli oppilaalla on yhdessäkin aineessa yksilöllinen oppimäärä, on erityisopetussiirtopäätös tehtävä. Päätösvalta oppilaan ottamisessa ja siirrossa erityisopetukseen on lainsäädännön ja Mynämäen kunnan päävastuualueiden johtosäännön mukainen. Kun oppilas on otettu tai siirretty erityisopetukseen, hän voi yksilöllisin perustein 1) opiskella integroituneena yleisopetuksessa, 2) opiskella hänelle vahvoissa aineissa yleisopetuksessa ja vaikeissa aineissa erityisopetuksen pienryhmässä 3) opiskella kaikki aineet erityisryhmässa. Osa-aikaisen erityisopetuksen opettajat ja pienryhmien opettajat huolehtivat luokanopettajien integraatio-ohjauksesta luokilla 1-6 ja aineenopettajien ohjauksesta vastaavat 7-9 luokkien pienryhmien opettajat. Integrointia suunniteltaessa otetaan huomioon opetusryhmän koko ja heterogeenisuus, sekä erityisoppilaan oppimisen ominaisuudet. Integraatio-opettajalle on taattava niin materiaalinen, tiedollinen kuin psyykkinenkin tuki. Luokkamuotoinen erityisopetus toteutetaan Laurin koulussa, jossa opiskelevat oppilaat, joilla oppimisvaikeudet johtuvat esim. neurologisista häiriöistä, oppimisen hitaudesta, tarkkaavaisuushäiriöistä tai käyttäytymisongelmista. Koulu tekee diagnoosin perusteella päätöksen oppilaalle sopivasta opetusryhmästä. Mynämäessä on mahdollisuus opiskella pienryhmissä, joissa oppilasmäärät ovat enintään kuusi 11-v oppivelvollisuutta suorittavien ryhmissä ja enintään kymmenen muissa ryhmissä. Mynämäen kunnalla on sopimus erityisopetuksen järjestämisestä omassa kunnassa, Nousiaisten kunnalla on sopimus Mynämäen kanssa 11-vuotisen oppivelvollisuuden piirissä olevien kehityksessään viivästyneiden oppilaiden opettamisesta Mynämäessä. Edelleen Mynämäen kunnalla ja Turun kaupungilla on sopimus erityisopetuksen järjestämisestä Turun kaupungin Katariinan koulussa, kuulovammaisten/c.o. Malmin koulussa ja Vuorelan koulussa. Luokkamuotoinen erityisopetus on kuntouttavaa eli oppilas otetaan tai siirretään erityisopetukseen ajatellen sitä, että hän oppii ja saa pienessä ryhmässä tarvittavat valmiudet - tiedot, taidot ja itseluottamuksen - selviytyäkseen aikuisena yhteiskunnassa. Oppilaan tulee pystyä integroitumaan yhteiskuntaan sosiaalisesti ja toiminnallisesti. Integroitumisen helpottamiseksi erityisluokkien oppilaita integroidaan yleisopetuksen ryhmiin niissä oppiaineissa, joissa se oppilaan kannalta on hyödyllistä. Näitä ovat ainakin taito- ja taideaineet sekä vuosiluokilla 8-9 valinnaiset kurssit, jotta ammatillisessa koulutuksessa pysyminen aikanaan helpottuisi. Yksilöllistä opetussuunnitelmaa noudattavien 7 9 luokkien oppilaiden opetusryhmä toimii myös yleisopetuksen ko. vuosiluokkien pienryhmänä siten, että yhdessä tai useammassa oppiaineessa HOJKS:ia noudattavat oppilaat voivat opiskella siinä yksilöllistettyjä oppiaineitaan

23 Myös yleisopetuksessa olevat oppilaat, jotka tilapäisesti tarvitsevat tukea jossakin oppiaineessa - esimerkiksi äidinkielessä, matematiikassa tai vieraissa kielissä - voivat niin sovittaessa opiskella tukiopetusta saaden kyseisessä pienryhmässä. Edellä kirjoitettu on eräs keino vähentää erityisopetuksen oppilaan leimautumista. Leimautumista vähennetään myös sijoittamalla erityisopetuksen opetusryhmät fyysisesti yleisopetuksen ryhmien joukkoon, jolloin erityisoppilailla ja yleisopetuksen oppilailla on mahdollisuus sosiaalisiin kontakteihin. Avustajat palkataan opetusryhmiin tarpeiden ja resurssien mukaan. Avustajien palkkauksesta päättää rehtori asiantuntijalausunnon perusteella. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksessa oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi. Oppiainekokonaisuuksia voidaan muodostaa kaikille yhteisistä oppiaineista sekä valinnaisista aineista. 4.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle ja yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistä oppimäärää noudattavalle oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS. Suunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppimisvaikeuksien huomioon ottaminen edellyttää: - kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista, vahvuuksista ja erityistarpeista sekä näiden edellyttämistä opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista - opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet - oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät ja luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä - niiden oppiaineiden keskeiset tavoitteet ja sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä - kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä yleisopetuksen ja/tai erityisopetuksen ryhmässä - opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut sekä erityiset apuvälineet ja kommunikaatiotavat sekä oppimateriaalit - henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen, sekä heidän vastuualueensa - oppilaan edistymisen sekä suunnitelman toimivuuden seurannan ja arvioinnin periaatteet HOJKS:n laatii opettaja yhteistyössä oppilaan ja mahdollisuuksien mukaan hänen huoltajansa sekä moniammatillisen asiantuntijaryhmän kanssa. HOJKS tarkistetaan kaksi kertaa lukuvuodessa, jos ei erikseen muusta sovita. HOJKS:n toteutumista tulee arvioida ja seurata säännöllisesti ja erityisesti oppilaan siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen aikana luokasta ja koulusta toiseen sekä perusopetuksesta toiselle asteelle. Luokanopettaja, luokanvalvoja tai erityisluokanopettaja huolehtii asiantuntijaryhmän informoimisesta ja HOJKS:n seurannan toteutumisesta. 4.5 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain Silloin kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vamman tai vaikean sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, opetus järjestetään toiminta-alueittain. Opetussuunnitel

24 maan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Toiminta-alueet jaetaan opetussuunnitelmassa osa-alueiksi. ARVIOINTI Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu yleiseen perusopetuksen opetussuunnitelmaan tai yksilöllisiin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan henkilökohtaisessa opintojen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty. jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, arviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-alueittain. Arvioitavia toiminta-alueita ovat motoriikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Yksilöllisten oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviointia kaikilla vuosiluokilla ja myös päättöarviointi voi olla sanallinen. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietojakohtaan tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä (*) merkityt oppiaineet henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellyn yksilöllisen oppimäärän mukaan Valinnaisuus pienryhmässä opiskelevalle Laurin koulun 8-9 vuosiluokan oppilaalle. Pienryhmässä opiskelevan oppilaan valinnaisaineet pyritään toteuttamaan yleisopetuksen valinnaisaineryhmissä. Mikäli opiskelu valinnaisaineryhmissä on jostain syystä mahdotonta, niin silloin oppilaan valinnaisaineiden opiskelu järjestetään oman opettajan johdolla henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaan. Omassa ryhmässä valinnaisuus on kuitenkin huomattavan vaatimatonta resurssien vähäisyyden ja yhdysluokkaopetuksen takia. Valinnaisuutta pyritään tarjoamaan oppilaalle kahdeksannella luokalla 7 kurssia ja yhdeksännellä luokalla 6 kurssia. Oppilaan tarkka tuntijako ja mahdollinen tuntijaosta poikkeaminen päätetään vuosittain henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Liikunta (li pry 8, li pry 9) 8. ja 9. luokka, 2+2 kurssia (13-14 ja 15-16) Tavoitteet lajitaitojen parantaminen fyysisen kunnon kohottaminen uusien kiinnostuksen kohteiden tarjoaminen Sisältö pallopelit lihaskuntoharjoittelu Arviointi numeroarviointi

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Mynämäen kunnan 1.-9. luokkien opetussuunnitelma 1.1.2011 alkaen

Mynämäen kunnan 1.-9. luokkien opetussuunnitelma 1.1.2011 alkaen Mynämäen kunnan 1.-9. luokkien opetussuunnitelma 1.1.2011 alkaen SISÄLTÖ sivu JOHDANTO 4 1. Opetussuunnitelma 5 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 5 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 5 2. Opetuksen järjestämisen

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY Ähtärin kaupunki Koulutoimi 26.9.2007 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPETUS: TUKITOIMET OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY 1. Asiakirjan tarkoitus Tällä asiakirjalla määritellään

Lisätiedot

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet - ohjauksen eettiset periaatteet toimintatavat -vuosikellot alakoulu ja yläkoulu työn

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu Lielahden koulu Oppilaita on yhteensä 607 - yläkoulussa 324 - alakoulussa 283 Luokkia - 7. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta - 8. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 Lielahden koulu tänään Oppilaita on yhteensä 577-264 oppilasta vuosiluokilla 1-6 - 313 oppilasta vuosiluokilla 7-10 Luokkia - 7. luokkia

Lisätiedot

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja.

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja. Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta kasvaa, ja monet asiat pitää hoitaa

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin 22.9.2012 Mika Sarkkinen Yleinen tuki Oppilaalla 1-2 tukimuotoa samanaikaisesti käytössä tukimerkinnät Wilmaan Kun huomataan vahvemman tuen tarve, tehdään pedagoginen

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015. Sepänmäen koulu

TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015. Sepänmäen koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015 Sepänmäen koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Sepänmäen erityisopetusyksikkö toteuttaa oppilaan yksilöllisistä tarpeista lähtevää kasvatusta tavoitteena

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa KOLMIPORTAINEN TUKI esi- ja perusopetuksessa YLEINEN TUKI * kaikille suunnattu, tilapäinen tuki * arviointi tapahtuu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan * oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015

TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA-LOMAKKEET JA NIIDEN KÄYTTÖ 2015 Tämän vuoden TVA-lomakkeissa on vain pieniä muutoksia. Lomakkeiden lisäksi niistä on kirjoitettu tarkennukset erilliselle lomakkeelle.

Lisätiedot

Kalkkisten koulu 2015 2016

Kalkkisten koulu 2015 2016 Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1. Arvopohja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan koulutyön arvopohjana Suomessa ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 12.1.2016

TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 12.1.2016 TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu Mitä odotamme ja mihin pyrimme? Tavoitteenamme on kasvattaa oppilaistamme omatoimisia, vastuuntuntoisia ja hyvin käyttäytyviä nuoria, joilla

Lisätiedot

Vuosisuunnitelma. Opettajat. Toiminta-ajatus / keskeiset tavoitteet. Koulun perustiedot. Oppilasmäärä luokittain. Tuntikehys.

Vuosisuunnitelma. Opettajat. Toiminta-ajatus / keskeiset tavoitteet. Koulun perustiedot. Oppilasmäärä luokittain. Tuntikehys. Harhalan koulu Sivu 1/6 Vuosisuunnitelma Koulun perustiedot Koulu:Harhalan koulu Ylläpitäjä:Kaupungm ylläpitämä koulu Koulumuoto:Ala-asteen koulu Oppilasmäärä luokittain Suunnitelma l. luokka 5 2. luokka

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin:

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: 4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: Erityisen tuen päätöspäivä: Päätöksen tekijä: Opetuksen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA Sofia Joentakainen, 9 vuotta OPLA 12.11.2014 169 Sisä llysluettelo PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus pirjo.koivula@oph.fi 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.4. Opetusmenetelmät ja työtavat

Lisätiedot

5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus

5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 11 4.6 Kerhotoiminta S avonlinnan normaalikoulu järjestää oppilaille vapaaehtoista kerhotoimintaa kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi. Kerhot painottuvat

Lisätiedot

Matka opetuksen uusiin ulottuvuuksiin Päivi Laukkanen ja Leena Pöntynen 24.9.2014

Matka opetuksen uusiin ulottuvuuksiin Päivi Laukkanen ja Leena Pöntynen 24.9.2014 Matka opetuksen uusiin ulottuvuuksiin Päivi Laukkanen ja Leena Pöntynen 24.9.2014 Opetussuunnitelma koulutuksen ohjausjärjestelmässä OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU Koulun opetussuunnitelma ja lukuvuosisuunnitelma,

Lisätiedot

Ohje HOJKS:n laadintaan

Ohje HOJKS:n laadintaan Ohje HOJKS:n laadintaan Luonnos 1 HOJKS 1.1 Perustiedot 1.2 Asiakirja 1.3 Opetuksen ja tukitoimien järjestäminen 1.4 Tukimuodot 1.5 Oppiaineet 1.6 Muut palvelut 1.7 Laatimisessa on hyödynnetty seuraavia

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot