Mynämäen kunnan luokkien opetussuunnitelma alkaen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mynämäen kunnan 1.-9. luokkien opetussuunnitelma 1.1.2011 alkaen"

Transkriptio

1 Mynämäen kunnan luokkien opetussuunnitelma alkaen

2 SISÄLTÖ sivu JOHDANTO 4 1. Opetussuunnitelma Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman sisältö 5 2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat Arvot ja toiminta-ajatus Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Perusopetuksen järjestäminen Opetuksen rakenne 9 3. Opetuksen toteuttaminen Oppimisympäristö Toimintakulttuuri Opetusmenetelmät ja työtavat Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Yksilölliset suunnitelmat Oppimissuunnitelma Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetus Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Pidennetty oppivelvollisuus Toiminta-alueittain opiskelu Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Ohjauksen järjestäminen Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Perusopetusta tukeva muu toiminta Joustavan perusopetuksen toiminta huolto ja turvallisuuden edistäminen Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 6.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Äidinkieli ja kirjallisuus 35 Suomi toisena kielenä 45 2

3 6.3 Kielet 48 Kieliohjelma 48 A 1 Englanti 48 B 1 Ruotsi Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto Evankelisluterilainen 88 Ortodoksinen Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Valinnaisaineet Oppilaanohjaus Oppilaan arviointi Arviointi opintojen aikana Päättöarviointi Todistukset Toiminnan arviointi ja kehittäminen 158 LIITTEET 159 3

4 JOHDANTO Paikallinen opetussuunnitelma toimii opettajan työvälineenä opetuksen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Se on myös koulun tärkein hallinnollinen ja pedagoginen asiakirja, joka ohjaa koulun ja opetuksen kehittämistä. Opetussuunnitelma on yhteisöllinen asiakirja, joka tekee yhdessä sovitut asiat näkyviksi ja joka muotoutuu ja päivittyy yhteisön arjessa. Paikallisen opetussuunnitelman tehtävänä on täsmentää koulutukselle asetetut kansalliset ja kunnalliset tavoitteet koulutason toiminnoiksi. Mynämäen kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta täsmentäen ja täydentäen perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Opetussuunnitelmatyössä ovat olleet mukana opettajat ja rehtorit. Yhteistyötä on tehty sekä esiopetuksen että lukion kanssa jatkuvuuden varmistamiseksi. Myös oppilaiden huoltajia on kuultu etenkin opetuksen arvoja ja kasvatustavoitteita määritettäessä. Opetussuunnitelma on syntynyt kaksivaiheisen työn tuloksena. Ensimmäisessä vaiheessa laadittiin vuosiluokkien 1-2 opetussuunnitelma, joka hyväksyttiin kesällä 2003 ja otettiin käyttöön Toisessa vaiheessa työtä on jatkettu vuosiluokkien 3-9 osalta sekä tarkistettu ja täydennetty vuosiluokkien 1-2 opetussuunnitelmaan sisältynyt koko perusopetusta koskeva yleinen osa voimaan tulleiden opetussuunnitelman perusteiden mukaiseksi. Työtä on ohjannut kaksi tehtävään nimettyä työryhmää: vuosiluokkien 1-2 ja 3-9 ops-työryhmät. Työryhmien tehtäviin on kuulunut mm. prosessin suunnittelu ja ohjaus sekä opetussuunnitelman kokoaminen. Jälkimmäisessä vaiheessa opettajat ovat työskennelleet oppiaineryhmissä, jotka on muodostettu yhtenäisen peruskoulun periaatteen mukaan siten, että kuhunkin ryhmään on kuulunut opettajia luokanopetuksesta, aineenopetuksesta ja erityisopetuksesta. Aineryhmien työskentely käynnistyi kuntien yhteisenä koulutuspäivänä syyskuussa 2003 työryhmän suunnittelemalla perehdyttämisohjelmalla. Tämä opetussuunnitelma otetaan käyttöön vuosiluokilla 1-3, 5 ja vuosiluokilla 4, 6 ja 8 sekä vuosiluokalla 9 4

5 1. OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma laaditaan. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Perusopetuksen opetussuunnitelmassa tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää: arvot ja toiminta-ajatus yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet kieliohjelma noudatettava paikallinen tuntijako toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus opetuksen mahdollinen eheyttäminen aihekokonaisuuksien toteuttaminen opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa valinnaisaineiden opetus tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa yhteistyö muiden toimijoiden kanssa oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja tukimuodot eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin opinnoissa etenemisen periaatteet todistukset tietostrategia toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen 5

6 2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Arvot ja toiminta-ajatus Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Opetus ja kasvatus ovat aina arvosidonnaisia. Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee tarkentaa opetuksen perustana olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan. Mynämäen kunnassa toteutetaan seuraavia perusopetuksen arvoja. alkuperäiskulttuuri pohjoism. kulttuuri eurooppal. kulttuuri euroopp. kulttuuri SUOMALAINEN KULTTUURI PERUSOPETUS ARVOT muut kulttuurit YHTEISÖ/YHTKUNTA - demokratia - tasa-arvo - yhteistyökyky - suvaitsevaisuus - yhteisvastuullisuus YKSILÖ - hyvät elämäntavat - terve itsetunto - vastuuntunto - aktiivisuus - yritteliäisyys OPISKELU/TYÖ - halu oppia - kriittinen uteliaisuus - työn arvostaminen - pitkäjänteinen työskentely LUONTO/YMPÄRISTÖ - elämän ja luonnon kunnioittaminen - kestävä kehitys - turvallisuus - ympäristöstä nauttiminen MONIKULTTUURINEN MAAILMA - ihmisoikeuksien kunnioittaminen - oman kulttuurin arvostus - avoimuus muita kulttuureita kohtaan 6

7 Opetuksen arvojen ja kasvatustavoitteiden määrittämiseksi tehtiin syksyllä 2002 alkuopetuksen työryhmän toimesta kysely kouluille ja oppilaiden huoltajille. Saadun palautteen pohjalta päätettiin kouluissamme painottaa seuraavia opetuksen arvoja ja tavoitteita: MINÄ JA MUUT - oppilas arvostaa itseään ja hyväksyy erityisyytensä - oppilas arvostaa toisia sellaisina kuin he ovat - oppilaan persoonallisuutta ja tervettä itsetuntoa tuetaan - oppilas arvostaa terveitä elämäntapoja KÄYTTÄYTYMINEN - oppilas ottaa toiset huomioon (toisen kunnioittaminen) - oppilas ottaa vastuun tekemisistään - oppilaalla on myönteinen asenne koulutyöhön, opiskeluun/oppimiseen - oppilas noudattaa hyviä tapoja TYÖSKENTELYTAIDOT - oppilas tekee parhaansa - oppilas oppii pitkäjänteisyyttä, tekee työnsä loppuun - oppilas sietää epäonnistumisen - oppilas antaa toisille työrauhan/kunnioittaa toisen työrauhaa - oppilas pystyy työskentelemään itsenäisesti ja erilaisissa ryhmissä KESTÄVÄ KEHITYS - oppilas kunnioittaa yhteisiä tavaroita - oppilas huolehtii ympäristöstään - oppilas arvostaa ja suojelee luontoa KOTISEUTU/SUOMALAISUUS/KANSAINVÄLISYYS - oppilas tuntee, tietää ja arvostaa oman paikkakuntansa erityispiirteitä - oppilas arvostaa suomalaisuuttaan - oppilas saa valmiuksia selviytyä kansainvälisessä maailmassa Opetussuunnitelmauudistuksen edetessä koskemaan koko perusopetusta on edellä olevia arvoja ja tavoitteita tarkasteltu uudelleen ja päädytty syventämään ja laajentamaan arvopohjaa edellisen sivun kaaviossa esitetyllä tavalla kaikkia vuosiluokkia koskevaksi. Arvojen välittymistä jokapäiväiseen koulutyöhön selvitetään vielä koulun toimintakulttuuria kuvattaessa ( s.10). 2.2 Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet ( Ote VN:n asetuksesta 1435/2001 ) 2 Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua - tasapainoisiksi, terveen itsetunnon omaaviksi ihmisiksi ja - kriittisesti ympäristöään arvioiviksi yhteiskunnan jäseniksi. 7

8 Lähtökohtina ovat elämän, luonnon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä oman ja toisten oppimisen ja työn arvostaminen. Tavoitteena on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja hyvinvoinnin vaaliminen sekä oppilaiden kasvu hyviin tapoihin. Oppilaita kasvatetaan - vastuullisuuteen ja - yhteistyöhön sekä - toimintaan, joka pyrkii ihmisryhmien, kansojen ja kulttuurien väliseen suvaitsevaisuuteen ja luottamukseen. Opetuksella tuetaan myös aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista ja annetaan valmiuksia toimia demokraattisessa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa sekä edistää kestävää kehitystä. 3 Tarpeelliset tiedot ja taidot Opetuksen tulee antaa oppilaille perusta laajaan yleissivistykseen sekä aineksia ja virikkeitä maailmankuvan avartumiseen ja syvenemiseen. Tämä edellyttää - ihmisten tunteiden ja tarpeiden, - uskontojen ja elämänkatsomusten, - historian, kulttuurin ja kirjallisuuden, - luonnon ja terveyden sekä - talouden ja teknologian tuntemusta. Opetuksen on tarjottava esteettisiä kokemuksia ja elämyksiä kulttuurien eri aloilta sekä mahdollisuuksia kehittää käden taitoja ja luovuutta sekä liikunnan taitoja. Opetuksessa tuetaan oppilaiden ajattelun ja viestinnän taitojen kehittymistä. Tavoitteena on äidinkielen monipuolinen hallinta sekä valmiudet vuorovaikutukseen myös toisella kotimaisella kielellä ja muilla kielillä. Tavoitteena on, että oppilaat oppivat matemaattisen ajattelun ja matematiikan soveltamisen perusteita sekä hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa. 4 Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen ja elinikäinen oppiminen Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Opetuksessa otetaan erityisesti huomioon tyttöjen ja poikien erilaiset tarpeet sekä kasvun ja kehityksen erot. huollon tulee edistää oppilaan terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia ja siten turvata hyvän kasvun ja oppimisen edellytykset. Oppimisympäristön tulee antaa oppilaalle mahdollisuuksia kasvuun ja oppimiseen yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja voittamiseen sekä syrjäytymisen torjumiseen ja sosiaalisten taitojen oppimiseen. Oppilaita ohjataan ja kannustetaan omatoimiseen, kriittiseen tiedonhankintaan ja monipuolisiin yhteistyötaitoihin. Oppimistaitojen kehittämisessä pyritään tuottamaan valmiudet ja halu jatkoopintoihin ja koko elämän kestävään oppimiseen. Tavoitteena on, että oppilaalle kehittyy myönteinen minäkuva. Oppilaita autetaan jäsentämään ja hyödyntämään oppimaansa. 8

9 2.3 Perusopetuksen järjestäminen Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella (Suomen perustuslaki 731/ mom.). Opetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä, kouluyhteisön ilmapiiri on kunnioittava ja ystävällinen. Oppimisympäristön turvallisuutta tai terveyttä vaarantaviin tekijöihin puututaan heti. Suomi on myös sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, ohjelmiin ja julistuksiin, jotka edellyttävät opetuksen järjestämistä siten, että lasten ja nuorten oppiminen voidaan turvata yhteisessä koulussa (YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista 1989, Salamancan julistus 1994, Luxenburgin peruskirja 1996 ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus 2006). 2.4 Opetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Alkuopetus,vuosiluokat 1-2, on johdonmukainen jatko esiopetukselle. Opetuksessa kehitetään valmiuksia luku- ja kirjoitustaidossa sekä laskutaidossa. Sosiaalisten ja yhteisöllisten taitojen oppimista korostetaan. Alimpien vuosiluokkien erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8-9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11 :n 3. momentin mukaisesti on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11 :n 3. momentin säännöksiä. 9

10 TUNTIJAKO yht. ai a b ma ylt bg fk ,5+ 0,5 tt ue/et hy mu ku ks li ko 3 3 op val tot

11 1. ku 6.lk = 2 perinteinen ku + 1 tekstin- ja kuvankäsittely 2. Valinnaisina kursseina 8. ja 9. luokilla tarjotaan lähinnä b2- kieliä (sa,ra,ve, es), taito- ja taideaineita (mu,ku,ko,ts,tn) sekä tietotekniikkaa 3. Opetuksen toteuttaminen 3.1 Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysinen oppimisympäristö Luokanopetus 1-6 -luokilla Opetus tapahtuu jokaiselle perusopetusryhmälle erikseen varatussa luokassa. Aineenopetustiloja on kouluissa tilaresurssien mukaan. Liikuntasali on yhteinen luokkien 7 9 kanssa. Kirjastoa käytetään myös ryhmätyötilana. Erillisestä sopimuksesta voidaan käyttää myös aineluokkia Mynämäessä. Liikunnan opetusta järjestetään lisäksi uimahallissa, palloiluhallissa ja lukion salissa sekä Mietoisten Maamiesseuran talolla. Piha ja kenttäalueet niin koululla kuin urheilukeskuksessakin ovat paitsi liikunnan ja välituntien myös muiden oppiaineiden (esim. biologia) käytössä. Aineenopetus 7-9 luokilla Aineenopetus järjestetään kullekin oppiaineelle erikseen varatussa ja varustetussa luokkatilassa. Liikuntasali on yhteinen luokkien 1 6 kanssa. Muutoin opetuksen järjestämisessä pätee, mitä luokanopetuksesta on kirjoitettu edellä. Oppilaiden tet-jaksot järjestyvät paikkakunnan tai lähialueiden yrityksissä. Erityisopetus Mynämäessä erityisopetus on järjestetty siten, että jokaisella pienryhmällä on oma opetustilansa. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan klinikkaopetuksena sille varatuissa tiloissa tai samanaikaisopetuksena ko. luokan tiloissa. Kunnan kirjasto toimii luontevana yhteistyökumppanina myös eri luokkien ja luokkaasteiden opiskeluympäristönä. 11

12 Kouluilla on tietokoneita sekä oppilaiden että opettajien käytössä sekä internet-yhteydet Mynämäen kunnan tieto- ja viestintästrategia (liite). Fyysinen ympäristö voi olla opintoretkien, leirikoulujen tai esim. kansainvälisen yhteistyön puitteissa muukin kuin edellä mainittu. Muutoksista tai erityisistä opetusjärjestelyistä on maininta vuosisuunnitelmassa. Myös rehtori voi tehdä päätöksen opetuksen järjestämisestä toisin lukuvuoden kuluessa tarpeen niin vaatiessa. Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö Hyvä oppimisympäristö on fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tukee oppilaan terveyttä, kasvua ja oppimista. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, joka tukee opettajan ja oppilaan sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta ja jossa jokainen kokee olevansa tärkeä ja arvokas. Hyvä ja viihtyisä oppimisympäristö pyritään luomaan Toimintakulttuuri-kappaleessa kuvatuin keinoin. Tavoitteen toteutumisesta ovat vastuussa sekä opettajat että oppilaat. 3.2 Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri ohjaa koulun kasvatusta ja opetusta. Toimintakulttuuria tukevia toimintoja tarkennetaan vuosittain opetussuunnitelmaan perustuvassa vuosittaisessa suunnitelmassa. Koulun toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun säännöt, toiminta ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön LAATU perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös koulun oppituntien ulkopuolinen toiminta, kuten juhlat, retket, teemat ja tapahtumat. Kyläkoulut noudattavat kunnan opetussuunnitelmaa ottaen huomioon paikalliset olosuhteet. Säännöt: toiminta- ja käyttäytymismallit Koulujen järjestyssäännöt ovat tämän opetussuunnitelman liitteenä. Työskentelyn ja käyttäytymisen tavoitteet ja arviointikriteerit on esitetty opetussuunnitelman luvussa Oppilaan arviointi. Aihekokonaisuudet Koulun toimintakulttuuri ilmenee aihekokonaisuuksien yhteydessä kohdasta vakiintuneet toiminnot (s. 28) Koulu ja ympäröivä yhteiskunta ohjelmasta (s.14) Arvot Koulun toimintakulttuurilla pitää olla kiinteä side myös koulun arvoihin. Seuraavassa ilmenevät ne koulun toiminnot, jotka opetustyön lisäksi erityisesti tukevat koulun arvojen toteutumista ja koulutyön laadukasta toteutumista. Yksilö Hyvät tavat: Koulun arjessa ja juhlassa pyritään korostamaan hyviä tapoja. päivystäjä- ja käytäväjärjestäjätoiminta Laurin koulussa ohjaa oppilaat hyviin tapoihin. asettaa itselleen tavoitteita ja arvioi itseään sekä pyrkii muuttamaan käyttäytymistään tavoitteiden mukaiseksi. Tästä menee tieto huoltajille. Terve itsetunto: 12

13 Jokapäiväisessä työssä oppilaiden kuin myös koulussa työskentelevien aikuisten on voitava tuntea itsensä hyväksytyksi niin ulkoisesti kuin ajatuksiltaan. Koulu kehittää oppilaan itsetuntoa ja itsensä tuntemusta antamalla suunnittelu- ja esiintymisvastuuta oppitunneilla sekä koulun eri tilaisuuksissa. Vastuuntunto: Jokainen oppilas kantaa vastuun omista tehtävistään ja käyttäytymisestään. Opettajat ohjaavat oppilaita yhteistyössä kotien kanssa ja tarvittaessa ovat valmiita myös hankkimaan ulkopuolista asiantuntija-apua (oppilashuolto). Aktiivisuus, yritteliäisyys: Positiivisesti kannustamalla, oppilaan hyviä suorituksia korostamalla pyritään onnistumisten kautta hyviin ja laadukkaisiin suorituksiin (prosessi) sekä lopputuloksiin. Ohjauksen keinoin tutustutetaan oppilaat käytännön yrittäjyyteen sekä sen tuloksiin ja vaikutuksiin yhteiskunnassa. Yhteisö/ yhteiskunta Demokratia: Koulun opettajakunta käsittelee yhdessä opetukseen ja kasvatukseen sekä koulun vuosittaisiin toimintoihin liittyviä asioita opettajainkokouksissa. Myös osallistuminen opetussuunnitelman tekemiseen on osa demokraattista prosessia. Oppilaat ja huoltajat pyritään saamaan mukaan päätöksentekoon ottamalla heidän mielipiteensä huomioon koulun käytänteitä ja toimintamalleja muutettaessa sekä arvioitaessa ( mm. koulun ja henkilökunnan itsearvioinnit). Koulun hallintoelimenä toimii johtokunta ja koulutyötä tukemaan kouluille on perustettu vanhempainyhdistyksiä. kunnan keskuudessa luokilla 7-9 järjestetään oppilaskunnan vaalit, joissa valitaan hallitus edustamaan oppilaskuntaa lukuvuodeksi kerrallaan. Koulun tärkeitä ja suuria päätöksiä tehtäessä oppilaille ja huoltajille sekä koko koulun henkilökunnalle on varattava mahdollisuus tulla kuulluksi. Tasa-arvo: Kaikkia oppilaita ja opettajia on kohdeltava koulussa tasa-arvoisesti. Opettajan tulee ottaa huomioon oppitunteja suunniteltaessa ja toteutettaessa tyttöjen ja poikien erilaiset tarpeet sekä kasvun ja kehityksen erot. Opettajien ja muun henkilökunnan rekrytoinnissa on huomioitava sukupuolten välinen tasa-arvon vaatimus. Yhteistyökyky: Oppilaille on opetettava työtapoja, jotka korostavat kykyä toimia ryhmässä ja parin kanssa. Koulun kokouksissa ja tapaamisissa on suosittava yhteisöllisiä asioiden käsittelytapoja. Vuosittain järjestetään yhteisiä tapahtumia ja projekteja, joihin osallistuvat paitsi koulun kaikki oppilaat myös opettaja- ja muu henkilökunta. Yhteisvastuullisuus: Yhteisvastuullisuus tarkoittaa toisista ihmisistä sekä yhteisestä omaisuudesta huolen pitämistä. Oppimisvaikeuksista tai muista vaikeuksista on välittömästi keskusteltava ao. oppilaan kanssa ja tarvittaessa otettava yhteyttä kotiin ja asiantuntijoihin. huoltoryhmä toimii tässä mainiona kanavana avun järjestämiseksi. Yhteisvastuuta korostaa myös 7-9 luokilla järjestettävä tukioppilastoiminta sekä kummiluokkatoiminta luokilla 1 6. Yhteisestä omaisuudesta on pidettävä ehdottomasti aktiivisesti hyvää huolta ja vahingon sattuessa tai puutteita havaitessa otettava välittömästi yhteyttä koulun opettajiin tai henkilökuntaan. Opettajakuntaa ja muuta henkilökuntaa tämä velvoittaa toimimaan siten, että yhteisesti käytössä olevat tilat, välineet ja materiaalivarastot jätetään hyvään kuntoon oppituntien ja tapahtumien 13

14 jälkeen ja että koulun tilat ovat myös esteettisesti sellaisessa kunnossa, että tuloksellinen oppiminen on mahdollista( laatuvaatimus). Koulu osallistuu erilaisiin yhteisvastuullisiin keräyksiin mahdollisuuksiensa mukaan yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa ( MLL, Punainen risti, seurakunta ym.). Suvaitsevaisuus: Kaikkien mielipiteille tulee kouluyhteisössä antaa arvoa. Koulu on valmis vastaanottamaan erilaisia oppijoita. Mahdolliset kiusaamistapaukset pyritään ratkaisemaan Sovinnon portaat ohjelman (liite) periaatteilla. Kansainvälinen yhteistyö mm. Viron ja Ruotsin suuntaan tukee suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden ymmärtämistä. Opiskelu/ työ Halu oppia, pitkäjänteinen työskentely: Koulussa pyritään eri keinoin motivoimaan oppilaat siten, että koulunkäynti tuntuisi pikemminkin oikeudelta kuin velvollisuudelta. ymmärtää, että oppiminen on aikaa ja työtä vaativa prosessi, johon sitoudutaan ja noudatetaan yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Työt saatetaan loppuun ja tuloksia sekä toimintaa arvioidaan monipuolisesti yksilöllisyys huomioon ottaen. Työn arvostaminen: oppii arvostamaan omaa ja toisen työtä. Hän asettaa itselleen tavoitteita sekä arvioi niiden toteutumista. Koulun kaikkien henkilöstöryhmien on saatava tilaisuus osallistua arviointiin ja kaikkien työtä on opittava arvostamaan. Luokkien 8-9 oppilaat osallistuvat työelämän tutustumisjaksoille, joilla he saavat myös koulun ulkopuolista palautetta. Kriittinen uteliaisuus: käyttää eri lähteitä ja mediaa opiskelunsa välineinä. Hän tarkastelee kriittisesti eri tietojen todenperäisyyttä. Luonto/ ympäristö Kestävä kehitys: Laurin koulun tavoitteena on vihreän lipun kriteerit täyttävän ympäristökasvatusohjelman toteuttaminen. Perusteemaksi on valittu jätteiden vähentäminen ja lajittelu. Ympäristöstä nauttiminen: Jokainen vastaa osaltaan koulun pysymisestä siistinä. Oppilaat osallistuvat vuosittain koulun ja ympäristön siivoustalkoisiin. Retkien ja matkojen yhteydessä saadaan elämyksiä, joiden toivotaan vaikuttavan yksilön käyttäytymiseen. Opettajien ja henkilökunnan vastuulle tässäkin yhteydessä jää esteettisesti miellyttävien oppimisympäristöjen suunnittelu ja luominen. Elämän ja luonnon kunnioitus: Kaikissa olosuhteissa ja elämän käytännön tilanteissa oppilas muistaa elollisten olentojen riippuvuussuhteet ja sen että on itsekin osa suurempaa luonnon kokonaisuutta. Tämä ilmenee käytännössä siten, ettei oppilas tahallaan tai tuottamuksella tärvele tai vahingoita ympäristöään tai luontokappaleita. Turvallisuus: vastaa itse omalla käyttäytymisellään siitä, että hän noudattaa koulun sääntöjä ja opettajien sekä muun henkilökunnan antamia määräyksiä, ohjeita ja kehotuksia siten, ettei hänen omansa tai muiden turvallisuus vaarannu. Oppitunneilla ja välitunneilla opettajien tulee valvoa oppilaita suunnitellulla tavalla. Koululla on 14

15 toimintasuunnitelmat koulukiusaamisen sekä erilaisten ongelma-, vaara- ja kriisitilanteiden ennaltaehkäisemiseksi ja hoitamiseksi (s. 19 liitteet). Monikulttuurinen maailma Oman kulttuurin arvostaminen: Koulussa järjestetään suomalaiseen kulttuuriperintöön ja vuodenaikoihin liittyviä juhlia ja tapahtumia. Lisäksi toteutetaan eri ikäkausille sopivia ja vuosiluokittain sekä sisällöllisesti että alueellisesti laajenevia retkiä ja kulttuuriprojekteja edeten oman paikkakunnan kulttuuriperinnöstä aina valtakunnan tasolla merkittäviin yhteiskunnallisiin instituutioihin ja kulttuurikohteisiin Koulu ja ympäröivä yhteiskunta ohjelma. (s.14) Ihmisoikeuksien kunnioittaminen: Jokainen oppilas tutustuu YK:n ihmisoikeuksien julistukseen ja häntä ohjataan käyttäytymään sen mukaisesti. Väkivallattomuus ja koulukiusaamisen ehdoton kielto ovat johtavana ajatuksena oppilastovereita kohdattaessa. Avoimuus muita kulttuureita kohtaan: Koululla on kansainvälistä toimintaa Ruotsin ja Viron koululaitosten kanssa. Koulu ottaa vastaan Mynämäen lukion ja Lounais-Suomen Käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen kansainvälisen toiminnan vieraita sekä osallistuu yhteisiin projekteihin em. yhteyksissä. Kaikessa opetuksessa korostetaan globaalia yhteistyötä ja sen mukanaan tuomaa vastuuta kaikista ihmisistä. Koulu on valmis vastaanottamaan eri maista ja kulttuureista tulevia oppilaita. 3.3 Opetusmenetelmät ja työtavat Oppiminen on yksilöllinen ja yhteisöllinen tietojen ja taitojen rakennusprosessi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena toimintana itsenäisesti opettajien ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Oppimisessa on keskeistä rakentaa yhteyksiä aikaisempien tietojen ja uusien asioiden välille. on oppimisprosessissa pääroolissa, joten hänen omaa osuuttaan työskentelytaitojen ja vastuullisuuden osalta korostetaan ottaen huomioon hänen ikänsä ja edellytyksensä. Opetuksessa käytetään oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Oppilaalla on mahdollisuus työskennellä yksin, pareittain ja ryhmässä. Työskentely edistää monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan sekä verkossa toimimisen taitoja. Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Työtapojen valinnan perusteina ovat, että ne - virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen - ottavat huomioon eri oppiaineiden ja oppiainekokonaisuuksien lähtökohdat ja tavoitteet - aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista - kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja - tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista - edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista - kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten 15

16 - auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen - kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Eriyttämisellä vaikutetaan oppimismotivaatioon, kun oppilaalle voidaan tuottaa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksiensa mukaisesti. Eriyttämisessä otetaan huomioon oppilaiden erilaiset oppimistavat, työskentelyrytmi, kiinnostuksen kohteet, valmiudet ja emotionaaliset tarpeet. Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja menetelmiin, työtapoihin sekä koulu- ja kotitehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Oppimisympäristöä ja työtapoja voidaan muokata esimerkiksi säätelemällä tilankäyttöä, ryhmittelemällä oppilaita joustavasti, käyttämällä palkkitunteja ja hyödyntämällä koulun ulkopuolella tapahtuvia oppimistilanteita. Oppilaat voivat osoittaa osaamisensa ja edistymisensä monipuolisesti esimerkiksi täydentämällä vastauksiaan suullisesti ja erilaisin työnäyttein. Yhdysluokissa, ja kun opetusta toteutetaan yhdessä esiopetuksen kanssa, oppilaiden ikä ja kehitysvaihe sekä eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus otetaan huomioon. 16

17 "Koulu ja ympäröivä yhteiskunta" 1.-2.lk -Luontokoulu /tutustuminen kasvitieteelliseen puutarhaan 3.-4.lk - Retki lähikuntaan/ lähikaupunkiin esim. Rauma/ Laitila/U:ki, N:li - Teatteriretki 5.-6.lk - Turku (historia) - Turun linna - Tuomiokirkko - Luostarimäki - Taideretki Turkuun -Kädentaitopaja/ kulttuuripaja -Ympäristö- ja luonnontiedon elämysretki -Kotiseuturetki(kirkot ja museot) Kurjenrahkan kansallispuisto vähintään kerran / 6 v 7.lk - Metsä-/suoretki (BI) - Kotiseuturetki (LV) 9.lk - Opintoretki Helsinkiin: Eduskunta ym. 8.lk - Saaristoretki (LV) (BI) - Opintoretki Teatteriretki Turkuun (AI) ( RU, HY, UE, KU, - Tiedekeskus TN, TS ) Heureka/ teollisuuskäynti (OP) ( MA, - TET FY,KE) - TET (OP) - Vierailut 2. asteen oppilaitoksiin (OP) - Koulutus- ja työpaikkamessut esim. Next Step (OP) Kansainvälinen toiminta: Tukholma ym. Asiantuntijavierailut yhteiskunnan eri aloilta Liikuntapäivä Kulttuurivierailut koululle: esim. konsertit, kirjailijat, teatterikappaleet jne. Kirjasto ( lukudiplomi ) 17

18 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Kolmiportainen tuki kaavio: Päätetään aloittaa ERITYINEN TUKI (vastuu kaavakkeista erityisopettajalla) HOJKS Tehostettu tuki ei riitä -> opettajat, oppilas, huoltaja, psykologi/lääkäri/sosiaalinen selvitys, OHR -> pedagoginen selvitys Aloitetaan TEHOSTETTU TUKI, (vastuu kaavakkeista lo:lla/lv:lla) jossa tuki suunnitelmallisempaa, voimakkaampaa, tiheämpää kuin yleisessä tuessa Oppimissuunnitelma (pakollinen) Hyvä perusopetus ja yleinen tuki ei riitä -> opettajat, oppilas, huoltajat - > pedagoginen arvio Kehitetään tietoisemmin opetusta ja eriytetään Huomataan ongelmia -> otetaan yhteyttä huoltajiin -> keskustelu, oppilas mukana YLEINEN TUKI (oppimissuunnitelma, vapaaehtoinen) Tavoitteena oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy Tukiopetus, ennakoiva tukiopetus, eriyttäminen (mm. materiaalein, tasoryhmin, palkit, tiimiopettajuus), samanaikaisopetus, osa-aikainen erityisopetus, apuvälineet yms., avustajapalvelut, lisäaika kokeessa, suullinen koe, mahdollisuus täydentää koevastausta suullisesti, kaavat näkyvissä MA-kokeissa, sanallisten koekysymysten lukeminen ääneen, läksyparkki KAIKKI TOIMINTA YHTEISTYÖSSÄ HUOLTAJIEN KANSSA HYVÄ PERUSOPETUS Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Kun suunnitellaan tukea, otetaan huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useampaan. Jokaiselle oppilaalle annetaan mahdollisuus onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä omista lähtökohdistaan käsin. Koulutyössä huomioidaan monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat sekä oppilaiden kulttuuritausta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja mahdollisimman oikea-aikaisen tuen antamiseen.

19 Rehtori on vastuussa tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista. Opettajien pedagoginen asiantuntemus ja yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa ja toteuttamisessa on tärkeää. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Huoltaja ja oppilas osallistuvat tukitoimien suunnitteluun. Tuki annetaan oppilaalle omassa lähikoulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Nivelvaiheissa, lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, alakoulusta yläkouluun ja perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen, huolehditaan tuen jatkumisesta muun muassa tiedonsiirtopalavereiden ja tutustumiskäyntien avulla. 4.1 Yleinen tuki Yleinen tuki on kaikille oppilaille suunnattua tukea. Sen tavoitteena on ennaltaehkäistä oppimisvaikeuksia ja ongelmia. Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon kaikkien oppilaiden edellytykset ja tarpeet. Yleisen tuen työtapoina kouluissa käytetään tukiopetusta, ennakoivaa tukiopetusta, eriyttämistä, lisäaikaa kokeessa, mahdollisuutta täydentää koevastausta suullisesti, osaaikaista erityisopetusta, läksyparkkia, koulunkäyntiavustajaa sekä samanaikaisopetusta, eriyttämistä ja palkkitunteja. Kouluissamme käytössä olevat Lions Quest-, KiVa-koulu - ja Hyvän mielen koulu sekä kummiluokka- (1.-6. luokilla) ja tukioppilastoiminta pyrkivät ehkäisemään kiusaamista, syrjäytymistä ja mielenterveysongelmia. Joissakin kouluissa toimivat aamu- ja iltapäivätoiminnan ryhmät sekä erilaiset oppilaskerhot. Kerhotoiminnan avulla vaikutetaan oppilaiden hyvinvointiin ja oppimismotivaatioon. Oppilaiden vanhempien kanssa keskustellaan vanhempainilloissa ja mahdollisen huolen ilmaantuessa heti sähköpostilla, Wilman kautta tai soittamalla. Luokanopettaja tai -valvoja on ensisijaisesti vastuussa yhteydenotosta kotiin. 4.2 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti (Perusopetuslaki 16 a 1 mom.). Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Sen tavoitteena on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon, jonka opettajat laativat yhdessä luokanopettajan tai valvojan johdolla erityisopettajan, huoltajien, oppilaan ja mahdollisten asiantuntijoiden kanssa. Pedagogisessa arviossa kuvataan: - oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena - oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista 19

20 - oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet - arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä. Tämän käsittelyn jälkeen oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan. Kun tehostettua tukea ei enää tarvita, tehdään oppilaalle pedagoginen arvio, jonka jälkeen oppilas siirtyy takaisin yleisen tuen piiriin. saa tehostetussa tuessa pitkäjänteisempää ja suunnitelmallisempaa tukea kuin yleisen tuen aikana, esimerkiksi tukiopetus ja laaja-alaisen erityisopettajan antama tuki lisääntyy, samoin tukijaksot pienryhmässä. Oppilaan opiskelua tuetaan myös eriyttävillä opiskelumateriaaleilla, -välineillä ja menetelmillä sekä pedagogisilla järjestelyillä. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Luokanopettaja tai valvoja erityisopettajan kanssa on vastuussa arviointitiedon keräämisestä. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. 4.3 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot (Perusopetuslaki 17 1 mom.). Erityisen tuen tavoitteena on taata perusopetuksen oppimäärän suorittaminen oppilaan edellytysten mukaisesti ja että hän saa sellaiset tiedot, taidot ja asenteet, joiden avulla saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Erityisen tuen antamisesta tehdään kirjallinen päätös. Kun erityisen tuen päätös tehdään oppilaalle ennen perusopetuksen alkamista, sen tekee kasvatus- ja sivistysjohtaja. Kun erityisen tuen päätös tehdään perusopetuksen aikana, päätöksen tekee koulun rehtori. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Oppimäärän yksilöllistäminen vaatii erityisen tuen päätöstä. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että opetusta ei voida antaa muuten (Perusopetuslaki 17 4 mom). Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä kuullaan oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa, ellei siihen ole estettä sekä tehdään oppilaasta pedagoginen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimista varten erityisopettaja ja luokanopettaja tai valvoja hankkivat - oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä - moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta. Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan 20

21 - oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena - oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksesta - oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet - arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea - perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi hankitaan psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Erityisopettaja tekee selvitysten perusteella arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa sekä mahdollista kuntoutussuunnitelmaa. Erityisen tuen tarpeellisuus tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle luokalle siirtymistä (Perusopetuslaki 17 2 mom.). Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Jos oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tuen lopettamisesta tehdään päätös ja oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea. Erityisen tuen piirissä olevalle oppilaalle laaditaan HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma). Erityisen tuen piirissä oleva oppilas pyritään sijoittamaan lähikouluunsa niin, että hänelle taataan tarvittavat tulkitsemis-, avustaja- ja muut välttämättömät palvelut. Jos oppilasta ei voida integroida yleisopetuksen ryhmään, hän saa opetusta pienryhmässä. Pienryhmän oppilaat osallistuvat yleisopetuksen ryhmiin mahdollisuuksiensa mukaan, tarvittaessa koulunkäyntiavustajan tukemina. 4.4 Yksilölliset suunnitelmat Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä, siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä ja tukitoimista. Se perustuu hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan, sitä on käytettävä tehostetun tuen aikana ja sitä voi käyttää osana yleistä tukea. Se on pedagoginen asiakirja. Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset suoriutua opinnoissaan ja että oppilas oppii vähitellen ottamaan vastuuta opiskelustaan ja saa oppimiseensa tavoitteellisuutta. Lisäksi huoltaja saa itselleen tietoa, miten tukea lastaan. Tehostettua tukea varten tehtävä oppimissuunnitelma perustuu pedagogiseen arvioon. Oppimissuunnitelman laativat luokanopettaja tai -valvoja yhdessä erityisopettajan, oppilasta opettavien opettajien, oppilaan ja, ellei siihen ole estettä, huoltajan tai oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. Sen tarkistamiseen osallistuvat samat henkilöt luokanopettajan tai valvojan kutsumina. Yleistä tukea varten laadittava oppimissuunnitelma sisältää: - oppilaan oppimisvalmiudet - oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet - opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa - pedagogiset ratkaisut, kuten työskentelytavat, oppimateriaalit ja joustavat ryhmittelyt - yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa - edistymisen seuranta ja arviointi, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi - suunnitelman laatimiseen osallistuneet 21

22 Oppimissuunnitelmaa voi käyttää myös lahjakkaan oppilaan tuessa. Tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelma sisältää: - oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet - oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet - opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa - pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki - fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut - moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet - yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki - edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi - suunnitelman laatimiseen osallistuneet Suunnitelman laadinnassa voidaan hyödyntää mahdollisia aikaisempia suunnitelmia. Jos yksittäisen oppilaan kohdalla on tehty hallintopäätös, että hän voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaisesti, laaditaan hänelle oppimissuunnitelma. Siihen merkitään opinto-ohjelman opintokokonaisuudet, niiden suorittamisjärjestys, aikataulu ja mahdolliset erityistavoitteet. Jos 7-9 vuosiluokkien oppilas otetaan joustavan perusopetuksen toimintaan, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma, joka sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostetun tuen aikana laadittava oppimissuunnitelma. Lisäksi siinä kuvataan oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen koulussa ja muissa oppimisympäristöissä Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Kun oppilas on otettu erityisen tuen piiriin, hänelle laaditaan HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) (oppilaalla ei tarvitse olla yksilöllisiä oppimääriä), josta ilmenee oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Se on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja, oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. Sen tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. HOJKS:n laadinnasta vastaa erityisopettaja yhdessä luokanopettajan tai valvojan, muiden oppilasta HOJKSin mukaan opettavien opettajien, oppilaan, huoltajan ellei siihen ole estettä ja mahdollisten muiden asiantuntijoiden kanssa. HOJKS sisältää seuraavat tiedot: - oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet - oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet - oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät - opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä, konkreettiset merkinnät (esim. jakolasku) - oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet 22

23 - edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi - pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki - fyysiseen, psyykkiseen, ja sosiaaliseen ympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut - erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet - kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä - kuvaus siitä, miten ja millä oppitunneilla erityisopetuksen ryhmässä pääsääntöisesti opiskeleva oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä - moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet - kuvaus oppilaan koulukyydityksen järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan ohjauksesta ja valvonnasta - oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa - yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki - suunnitelman laatimiseen osallistuneet Kun oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, HOJKSiin kirjataan edellisten lisäksi - luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt - edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi niissä oppiaineissa, joissa oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan. Mikäli oppilas opiskelee toiminta-alueittain, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi - kuvaus toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan yksilöllisistä tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä. - edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi toiminta-alueittain. HOJKSiin liitetään huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat. HOJKS tarkistetaan vähintään kerran lukuvuodessa erityisopettajan kutsumassa palaverissa, johon mahdollisuuksien mukaan osallistuvat kaikki HOJKSin laadinnassa mukana olleet henkilöt tai tahot. HOJKS muutetaan aina, kun oppilaan tuen tarve tai tavoitteet muuttuvat. Tarkistustilaisuudessa tehdään pedagoginen selvitys. Jos oppilas siirtyy tehostetun tuen piiriin, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma. Vanhemmat saavat tietoa oppilaan edistymisestä palaverien lisäksi Wilman kautta tai muulla erikseen sovitulla tavalla. 23

24 5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT 5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta (Perusopetuslaki 16 1 mom.).tukiopetusta järjestetään niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan suoriutumisen kannalta on tarpeen. Tukiopetusta annetaan tuen kaikilla tasoilla. Tukiopetuksella voidaan kaikilla tuen tasoilla vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin. Koulutyö suunnitellaan niin, että jokaisella oppilaalla on mahdollisuus osallistua siihen. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy tai oppituntien ulkopuolella. Sitä voidaan antaa samanaikaisopetuksena oppilaan tavallisessa opetusryhmässä, pienryhmässä tai täysin yksilöllisesti. Oppilaalle voidaan antaa myös ennakoivaa tukiopetusta, kun oppilaalla on lieviä oppimisvaikeuksia, vaikeuksia oppia suuressa ryhmässä tai oppiminen on hidasta. Oppilaalle annetaan ennakoivaa tukiopetusta ennen kuin asia opetetaan koko ryhmälle. Tukiopetuksella voidaan ennaltaehkäistä vaikeuksia. Aloitteen tukiopetuksesta tekee ensisijaisesti opettaja mutta myös huoltaja tai oppilas itse voivat olla aloitteen tekijöitä. Kun opettaja huomaa oppilaalla olevan tukiopetuksen tarvetta, hän keskustelee asiasta oppilaan kanssa ja ilmoittaa tukiopetuksen antamisesta kotiin Wilman kautta, erillisellä lomakkeella, sähköpostilla, reissuvihon kautta tai muulla erikseen sovitulla tavalla. Vanhemmat voivat pyytää lapselleen tukiopetusta Wilman kautta tai muulla sovitulla tavalla. Seuraavalle tuen tasolle siirryttäessä arvioidaan annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen. Erityisen tuen alkaessa oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osaaikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa (Perusopetuslaki 16 2 mom.). Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on parantaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen eri osa-alueisiin liittyvien ongelmien kasvua ja syrjäytymistä sekä edesauttaa oppivelvollisuuden suorittamisessa ja jatko-opintoihin pääsemisessä. Sitä voidaan antaa esimerkiksi oppilaille, joilla on puheen tuottoon liittyviä, kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, palkkitunteina, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikainen erityisopettaja toimii tiiviissä yhteistyössä luokan- ja aineenopettajien kanssa. 24

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot, yleinen, tehostettu

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä 12.10.2011 Pyhäntä 17.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi Muutosprosessin aikataulua Erityisopetuksen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 LAITILAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSSUUNNITELMALUONNOS 10.6.2011 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 1 2 Sisältö 1. OPETUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2010

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2010 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2010 Määräykset ja ohjeet 2011:20 Määräykset ja ohjeet 2011:20 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin 22.9.2012 Mika Sarkkinen Yleinen tuki Oppilaalla 1-2 tukimuotoa samanaikaisesti käytössä tukimerkinnät Wilmaan Kun huomataan vahvemman tuen tarve, tehdään pedagoginen

Lisätiedot

Kokemäen kaupunki Perusopetuksen opetussuunnitelma täydennykset ja muutokset 2011

Kokemäen kaupunki Perusopetuksen opetussuunnitelma täydennykset ja muutokset 2011 Kokemäen kaupunki Perusopetuksen opetussuunnitelma täydennykset ja muutokset 2011 Sivu 2 SISÄLLYS 1. OPETUSSUUNNITELMA 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 Opetushallitus Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma Muutokset koskien lukuja: Luvussa 1 on muuttunut alaluku 1.2. Lukuun 2 on lisätty uusi alaluku. Luvun

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOS

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOS Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksien ja täydennyksien mukaan (Määräys 29.10.2010 DNRO 50/011/2010) SISÄLLYS 1. OPETUSSUUNNITELMA... 3 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Ohje HOJKS:n laadintaan

Ohje HOJKS:n laadintaan Ohje HOJKS:n laadintaan Luonnos 1 HOJKS 1.1 Perustiedot 1.2 Asiakirja 1.3 Opetuksen ja tukitoimien järjestäminen 1.4 Tukimuodot 1.5 Oppiaineet 1.6 Muut palvelut 1.7 Laatimisessa on hyödynnetty seuraavia

Lisätiedot

1. OPETUSSUUNNITELMA...3 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN...3 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...3 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT...

1. OPETUSSUUNNITELMA...3 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN...3 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...3 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 1 1. OPETUSSUUNNITELMA...3 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN...3 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...3 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT...4 2.1 PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA...4 2.2 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ...4

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI HARJAVALLAN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA Kasvatus- ja opetuslautakunta 27.2.2012/10 JOHDANTO Oppilashuollon tehtävänä on huolehtia oppimisen perusedellytyksistä,

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Tehostettu tuki käytännössä

Tehostettu tuki käytännössä Tehostettu tuki käytännössä - mitä se on ja miten tukea tehostetaan? Pyhäntä 29.2.2012 Raisa Sieppi, ohjaava opettaja Kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki Erityisen tuen päätökseen ja HOJKSiin

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus pirjo.koivula@oph.fi 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.4. Opetusmenetelmät ja työtavat

Lisätiedot

1. OPETUSSUUNNITELMA...

1. OPETUSSUUNNITELMA... Yhteiskoulu Koskin koulu Auroran koulu Harjunpään koulu Vanhankylän koulu Leineperin Antti Ahlströmin koulu Kaasmarkun koulu Friitalan koulu Olavin koulu Suosmeren koulu SISÄLLYS 1. OPETUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA

SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA Luonnos 8/2011 muuttuneet ja täydennetyt luvut 1-5, 7 ja 8. Sauvon perusopetuksen opetussuunnitelma on kokonaisuus, joka muodostuu tästä

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Muutokset luvuissa 4, 4.1, 4.2, 4.3, 4.4.1 ja 5.1.4

MÄNTSÄLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Muutokset luvuissa 4, 4.1, 4.2, 4.3, 4.4.1 ja 5.1.4 MÄNTSÄLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Muutokset luvuissa 4, 4.1, 4.2, 4.3, 4.4.1 ja 5.1.4 Sivistyslautakunta 26.8.2014 4 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA LIMINGAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA SISÄLTÖ 1. Opetussuunnitelma... 5 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 5 1.2. Opetussuunnitelman sisältö... 5 2. Opetuksen

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Hämeenkyrön kunnan opetussuunnitelman muutokset ja täydennykset 1.8.2011

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Hämeenkyrön kunnan opetussuunnitelman muutokset ja täydennykset 1.8.2011 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Hämeenkyrön kunnan opetussuunnitelman muutokset ja täydennykset 1.8.2011 Hämeenkyrön kunnan opetussuunnitelma on pyritty rakentamaan mahdollisimman käyttäjäystävälliseksi

Lisätiedot

VALTIMON KUNTA OPETUSSUUNNITELMA 1 Perusopetus 3. 9.lk

VALTIMON KUNTA OPETUSSUUNNITELMA 1 Perusopetus 3. 9.lk VALTIMON KUNTA OPETUSSUUNNITELMA 1 Sisällysluettelo 1. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 4 1.1 Seutukuntamme omaleimaisuuden perusopetukselle asettamat painotukset 4 1.2 Perusopetuksen arvopohja 4 1.3

Lisätiedot

Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Kolmiportainen tuki ja pidennetty oppivelvollisuus uusien normien mukaan Mitä lausuntojen kirjoittajien ja erityisen tuen päätöksen tekijöiden tulisi tietää Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

1.8.2011 voimaan tuleva ops

1.8.2011 voimaan tuleva ops 1.8.2011 voimaan tuleva ops Täydennetty 1.8.2010 ALAVUDEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Suunnitelma perustuu Opetushallituksen 16.1.2004 antamiin opetussuunnitelman perusteisiin, joita on velvoittavalla

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET (4) 19.5.2011 2011

KEURUUN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET (4) 19.5.2011 2011 KEURUUN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET (4) 19.5.2011 2011 Opetussuunnitelman perusteiden teksti on kirjoitettu Times New Roman fontilla. Paikallisen opetussuunnitelman teksti on

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki

Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki Sivistyslautakunta 26.5.2011 44 Sivistyslautakunta 20.11.2014 87 ww.nurmijarvi.fi www.nurmijarvi.fi ww.nurmijarvi.fi Sisällys: JOHDANTO... 1 1. OPETUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma

Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma 1 Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma 25.5.2011 Sivistyslautakunta 9.6.2011 85, Päivitetty 13.10.2011 128 Päivitetty 27.2.2014 36 Päivitetty 3.4.2014 60 Päivitetty 15.5.2014 79 Päivitetty

Lisätiedot

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA OPETUSHALLITUS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Opetussuunnitelma............................. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA OPETUSHALLITUS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Opetussuunnitelma............................. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

LEPPÄVIRRAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

LEPPÄVIRRAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA LEPPÄVIRRAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1 OPETUSSUUNNITELMA... 4 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 4 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ... 4 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Haminan kaupungin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma

Haminan kaupungin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma Haminan kaupungin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 1. Opetussuunnitelma 3 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 3 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 3 2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat

Lisätiedot

HAAPAVEDEN KAUPUNKI. PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET * Haapaveden kaupungin ops

HAAPAVEDEN KAUPUNKI. PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET * Haapaveden kaupungin ops HAAPAVEDEN KAUPUNKI PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET * Haapaveden kaupungin ops 1 2 Sisältö 1. OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1. OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ... 5 2. PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot

RUOVEDEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. luku Opetussuunnitelma. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman sisältö

RUOVEDEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. luku Opetussuunnitelma. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman sisältö RUOVEDEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1. luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Perusopetuksen

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1 9

VIEREMÄN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1 9 1 VIEREMÄN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1 9 Perusopetuksen opetussuunnitelma hyväksytty/sivistyslautakunta 31.5.2005 39 Hyväksytty päivitykset/sivistyslautakunta 14.9.2010 45 14.12.2010 69 14.2.2011

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset Liite 3/Kola 15.6.2011 46 Luku 5.4 ja 8 (s. 47-72): Liite 2/Kola 26.8.2014 60 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset Opetushallitus 2011:20 MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010

Lisätiedot

REISJÄRVEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

REISJÄRVEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA REISJÄRVEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA SISÄLTÖ 1. OPETUSSUUNNITELMA... 3 2. PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA... 3 3. PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ... 4 4. PERUSOPETUKSEN RAKENNE... 5 5. PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN...

Lisätiedot

Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Taustaa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden oppimisen ja koulunkäynnin tuen osuudet

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman

Perusopetuksen opetussuunnitelman Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010 Pudasjärvi sininen ajatus - vihreä elämys Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010 4. Oppimisen

Lisätiedot

KARVIAN KUNNAN 1-9-LUOKKIEN OPETUSSUUNNITELMA

KARVIAN KUNNAN 1-9-LUOKKIEN OPETUSSUUNNITELMA 1 KARVIAN KUNNAN 1-9-LUOKKIEN OPETUSSUUNNITELMA 2003 / 2004 Uudistettu 2011 2 Sisällysluettelo 1 OPETUSSUUNNITELMA... 4 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 4 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ... 4 2 OPETUKSEN

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PAIKALLISET KIRJAUKSET KURSIIVILLA Tehostetun- ja erityisen tuen osuus täydennetty 2011 SISÄLTÖ 1. luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

LUKU 7 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

LUKU 7 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet LUKU 7 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma

Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma 1 Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma 25.5.2011 Sivistyslautakunta 9.6.2011 85, Päivitetty 13.10.2011 128 Päivitetty 3.4.2014 60 Päivitetty 15.5.2014 79 2 Sisältö 1. Johdanto 8 Muutokset 8

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnan kokouksessa 5.3. 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 5 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Köyliön kunnan PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Köyliön kunnan PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Köyliön kunnan PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA päivitetty 26.9.2012 1 Sisällys 1. Opetussuunnitelma... 4 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 5 2. Opetuksen järjestämisen

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

KANNUKSEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. vuosiluokat 1-9

KANNUKSEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. vuosiluokat 1-9 KANNUKSEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA vuosiluokat 1-9 01.08.2012 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 2. Opetuksen

Lisätiedot

SOTKAMON KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

SOTKAMON KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA SOTKAMON KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA SOTKAMON KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty Sivistystoimen lautakunta 14.6.2004 86 Voimassa 3. - 7. luokilla 1.8.2004 alkaen 8. luokilla

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa KOLMIPORTAINEN TUKI esi- ja perusopetuksessa YLEINEN TUKI * kaikille suunnattu, tilapäinen tuki * arviointi tapahtuu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan * oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Someron kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

Someron kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma Sivistystoimi Someron kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma Yleinen osa Turvassa Pirkko Mäkelä-Haapalinna 2010 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. OPETUSSUUNNITELMA 3 1.1. OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN 3 1.2. OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 Yleinen osio

SIILINJÄRVEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 Yleinen osio 1 SIILINJÄRVEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 Yleinen osio 1 Opetussuunnitelma... 4 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 4 2 Opetuksen järjestämisen

Lisätiedot

Mynämäen kunnan 1.-9. luokkien opetussuunnitelma 1.8.2004 alkaen

Mynämäen kunnan 1.-9. luokkien opetussuunnitelma 1.8.2004 alkaen Mynämäen kunnan 1.-9. luokkien opetussuunnitelma 1.8.2004 alkaen SISÄLTÖ sivu Johdanto 4 1. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 5 1.1 Arvot ja toiminta-ajatus 5 1.2 Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet

Lisätiedot