Ekologiset yhteystarpeet valtatiellä 8 välillä Raahe-Liminka sekä valtatiellä 4 välillä Haaransilta-Kempele TARVESELVITYS

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ekologiset yhteystarpeet valtatiellä 8 välillä Raahe-Liminka sekä valtatiellä 4 välillä Haaransilta-Kempele TARVESELVITYS"

Transkriptio

1 Ekologiset yhteystarpeet valtatiellä 8 välillä Raahe-Liminka sekä valtatiellä 4 TARVESELVITYS

2

3 Ekologiset yhteystarpeet valtatiellä 8 välillä Raahe-Liminka sekä valtatiellä 4 TARVESELVITYS Tiehallinto Oulu 2004

4 Kansikuva: Pusalan silta Tyrnävänjoella kevättulvan jälkeen 2004 Julkaisuluvat: Pohjakartat Maanmittauslaitos, lupa nro 20/MYY/03 Peruskarttapohjien kopiointi ilman Maanmittauslaitoksen lupaa on kielletty. Pohjakartat Genimap Oy 2000, L4356 Oulu 2004 Julkaisua saatavana: Tiehallinto, Oulun tiepiiri Telefaksi Tiehallinto OULUN TIEPIIRI Veteraanikatu 5 PL OULU Puhelinvaihde

5 Ekologiset yhteystarpeet valtatiellä 8 välillä Raahe-Liminka sekä valtatiellä 4 välillä Haaransilta-Kempele. Oulu Tiehallinto, Oulun tiepiiri.. 28 s. + liitt. 13 s. TIIVISTELMÄ Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa on esitetty hirvieläinten ja muiden nisäkkäiden tärkeät liikkumisyhteydet, jotka aiheuttavat yhteensovittamisen tarvetta muun maankäytön kanssa. Yhteystarpeet on osoitettu Limingan ja Kempeleen sekä Ruukin ja Limingan välisille alueille. Ekologisten yhteyksien turvaaminen, maankäytön lisääntyneen suunnittelun ja voimakkaan infrastruktuurin rakentamisen seurauksena, rannikkoseudulla Raahen ja Oulun välisellä alueella, on tullut yhä merkittävämmäksi. Paineita ekologisten yhteyksien turvaamiseen lisää myös voimakas suurriistakanta sekä rakennetut riista-aidat valtatiellä 8 välillä Raahe - Liminka että suunnitteilla oleva riista-aita valtatielle 4 Haaransillan ja Sipolan väliselle alueelle. Valtatiet 4 ja 8 sijaitsevat keskellä hirvieläinten kesälaitumiin ja osittain myös talvehtimisalueisiin lukeutuvilla alueilla. Eläinten liikehdintä aiheuttaa valtateiden ylitystarpeen, joka nykyisellään tapahtuu tasossa ajoneuvoliikenteen kanssa. Tämä aiheuttaa väistämättä tilanteita, joissa hirvieläimet ja tiellä liikkujat joutuvat kohtaamaan toisensa kohtalokkain seurauksin. Liikenneväylien liikenneturvallisuuden parantamiseksi rakennetut riista-aidat sekä toisiinsa kiinni kasvavat taajama-alueet ovat muodostuneet luontaisten ekologisten käytävien säilymisen uhkaksi. Jotta vältytään eläinpopulaatioiden eriytymisiltä ja suureläinten ohjautumiselta epätoivotuille alueille on teiden estevaikutusta vähennettävä harkituilla teknisillä toimenpiteillä. Liikenneväylien ali tai yli johdettavalla yhteydellä luodaan riistaeläimille ja muille nisäkkäille mahdollisuus liikkua ihmisten kannalta haluttua reitti ja näin ohjataan eläimet pois ajoneuvoliikenteen ja asutuksen keskeltä. Yhteyksillä parannetaan sekä eläinten että ihmisten viihtyvyyttä ja turvallisuutta rakennetussa ympäristössä. Tässä selvityksessä esitetään suunnittelualueelle järjestettävät ekologiset yhteydet, jotka voidaan toteuttaa kohtalaisen pienin taloudellisin panostuksin nykyinen rahoitustilanne huomioon ottaen. Selvityksessä huomioidaan mahdolliset lisäaitaustarpeet ja osoitetaan alueet, jotka tulee jättää jatkossa vapaaksi aidoista ja joiden kohdalla sallitaan hirvien liikkuminen tien yli tien tasossa. Selvityksessä esitetään myös raskaampia ja massiivisempia toimenpiteitä vaativat ratkaisut, joilla vähennetään ihmisten ja eläinten tieliikenteessä tapahtuvia kohtaamisia. Valtatien 4 estevaikutuksen vähentämiseksi esitetään eläinten kulku ohjattavaksi aitarakentein nykyisiin alikulkukäytäviin, vesistösiltoihin ja Tupoksen eritasoliittymän risteysillan alitse. Suunnittelujaksolla alikulkukäytäviä on olemassa melko tiheässä mikä edesauttaa käyttöä, vaikka alikulut eivät ole hirvieläinten käyttöön rakennettuja. Suojakasvillisuuden istuttamisella voidaan lisätä käyttöä ja lisähoukuttimina voidaan käyttää esimerkiksi nuolukiviä tai muuta ravintoa. Valtatiellä 8 sallitaan tien tasossa olevat ekologiset yhteydet, jotka ovat muodostuneet riista-aitojen päättymiskohtiin. Mikäli riista-aitoja jatketaan, tulee yhteydet turvata tien yli rakennettavilla vihersilloilla. Vihersillan rakentaminen tulee arviolta maksamaan noin 10 milj. euroa.

6

7 ESIPUHE Maankäytön muuttuessa on ekologisen yhteyden tarve ja sen turvaaminen tullut yhä merkittävämmäksi. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa osoitetut ekologiset yhteystarpeet tulee ottaa huomioon tulevissa maankäytön suunnitteluissa ja näin turvata suuremmille nisäkkäille, joiden elinympäristöt ovat laajat, mahdollisuus liikkua elinympäristössään. Näin estetään myös suurriistakantojen eriytyminen. Ekologisilla käytävillä on mahdollisuus turvata myös pienempien nisäkkäiden ja matelijoiden liikkuminen elinympäristössään. Tarveselvitys on laadittu Tieliikelaitoksen konsultoinnin Tieto- ja asiantuntija palveluiden Oulin yksikössä. Työstä on vastannut Eila Köngäs ja suunnittelijana on toiminut Juha Vikiö. Oulun tiepiiristä työtä on ohjannut Marjo Paavola. Oulussa kesäkuussa 2004 Tiehallinto Oulun tiepiiri

8

9 Ekologiset yhteystarpeet valtatiellä 8 välillä Raahe-Liminka sekä valtatiellä 4 7 Sisältö 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue Liikennemäärät Onnettomuudet Maankäyttö ja ympäristö Tavoitteet 12 2 EKOLOGISET YHTEYSTARPEET Yleistä Nykytilanne Hirvien esiintymistiheys Hirvien vaellukset Suurriista, suurpedot sekä pienet riistanisäkkäät Suurriista Suurpedot Pienet riistanisäkkäät Kehittämistarpeet 18 3 ESITYS EKOLOGISISTA YHTEYKSISTÄ Pienet hankkeet Suuret hankkeet Valtatie Valtatie JOHTOPÄÄTÖKSET 27 5 LÄHTEET 28 6 LIITTEET 28

10

11 Ekologiset yhteystarpeet valtatiellä 8 välillä Raahe-Liminka sekä valtatiellä 4 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 9 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää valtatien 8 välillä Raahe Liminka (Haaransilta) sekä valtatien 4 välillä Haaransilta Kempele (Sipola). Tarkastelujakson kokonaispituus on noin 57 km, josta valtatien 8 osuus on noin 49 km ja valtatien 4 8 km. Valtatien 4 osuus on kokonaisuudessaan keskikaiteellista moottoritietä, joka on valmistunut vuonna Valtatie 4 Helsinki Utsjoki ja valtatie 8 Turku Oulu ovat valtakunnan päätieverkkoon kuuluvia teitä, jotka Oulun tiepiirin alueella palvelevat niin pitkänmatkan liikennettä kuin myös paikallisliikennettä. Valtatiet kuuluvat myös suurten erikoiskuljetusten tieverkkoon. Suunnittelualueella valtatiet myötäilevät Pohjanlahden rannikkoa maastomuodoltaan tasaisessa maastossa. Rannikkoalue on hirvien kesälaidunaluetta, jonne hirvet vaeltavat keväisin sisämaasta. Syksyisin vaellushirvien suunta on rannikolta sisämaahan päin. Vaeltaessaan eläimet joutuvat ylittämään valtatiet. Valtatie 8 sijaitsee osin myös hirvien talvilaitumiin lukeutuvalla alueella. Vt 8 Vt 4 Kuva 1. Suunnittelualue. 1.2 Liikennemäärät Suunnittelualueella liikenne on pääsääntöisesti pitkänmatkan liikennettä. Valtatien 8 keskimääräinen vuorokausiliikenne suunnittelualueella on ajon./vrk välillä Raahe - Lapinkangas. Lapinkankaan ja Haaransillan välillä liikennemäärä on suurimmillaan noin 8400 ajon./vrk.

12 Ekologiset yhteystarpeet valtatiellä 8 välillä Raahe-Liminka sekä valtatiellä 4 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 11 näissä onnettomuuksissa tapahtunut. Valtatien 4 keskikaiteisella moottoritieosuudella on sattunut kaksi eläinonnettomuutta. Näissä onnettomuuksissa ei ole sattunut henkilövahinkoja. Poliisin tietoon tulleet onnettomuudet vuosilta sekä riistanhoitopiireiltä saadut tiedot hirvieläinonnettomuuksien tihentymäpaikoista on esitetty liitteessä Maankäyttö ja ympäristö Suunnittelualueella valtatiet sijaitsevat pääsääntöisesti haja-asutusalueella, jossa ei esiinny asutusta tieympäristön välittömässä läheisyydessä. Valtatie 8 kulkee Raahen kaupungin ydinkeskustan itäpuolelta, Ruukissa Revonlahden taajaman länsipuolelta ja Limingassa taajamakeskustan itäpuolelta. Suurin osa tieympäristöstä on metsäistä aluetta. Pelto-osuuksia esiintyy Pattijoella, Revonlahdella sekä Limingassa, jossa tie sijaitsee avonaisessa peltomaisemassa. Valtatien 4 moottoritielinjaus Haaransillan ja Sipolan välisellä tieosuudella kulkee avonaisen peltolakeuden läpi, jossa kapeat metsäsaarekkeet muodostavat suojaisan kulkuyhteyden riistaeläimille. Suunnittelualueen pohjoispäässä valtatie kulkee Kempeleen taajama-asutusalueen läpi. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa on esitetty hirvieläinten ja muiden nisäkkäiden tärkeät liikkumisyhteydet, jotka aiheuttavat yhteensovittamisen tarvetta muun maankäytön kanssa. Suunnittelumääräyksen mukaan alueiden käyttöä suunniteltaessa on ekologinen yhteys säilytettävä ja edistettävä sen soveltuvuutta eläimistön liikkumiselle. Yhteystarpeet on osoitettu Limingan ja Kempeleen sekä Ruukin ja Limingan välisille alueille. EKOLOGINEN YHTEYSTARVE Maakuntakaavaote, jossa ekologiset yhteystarpeet on osoitet- Kuva 3. tu.

13 12 Ekologiset yhteystarpeet valtatiellä 8 välillä Raahe-Liminka sekä valtatiellä 4 EKOLOGISET YHTEYSTARPEET 1.5 Tavoitteet Tavoitteena on selvittää keinot, joilla turvataan Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa esitetyt hirvieläinten ja muiden nisäkkäiden tärkeät liikkumisyhteydet ja edistetään esitettyjen ekologisten yhteyksien soveltuvuutta eläimistön liikkumiselle valtateiden varressa olevia alueita kehitettäessä. Selvityksessä esitetään suunnittelualueelle järjestettävät ekologiset käytävät, jotka voidaan toteuttaa kohtalaisen pienin taloudellisin panostuksin nykyinen rahoitustilanne huomioon ottaen. Selvityksessä huomioidaan mahdolliset lisäaitaustarpeet ja osoitetaan alueet, jotka tulee jättää jatkossa vapaaksi aidoista ja joiden kohdalla sallitaan hirvien liikkuminen tien yli tien tasossa. Selvityksessä esitetään myös raskaampia ja massiivisempia toimenpiteitä vaativat ratkaisut, joilla vähennetään ihmisten ja eläinten tieliikenteessä tapahtuvia kohtaamisia ja turvataan eläinten mahdollisuudet liikkua elinympäristössään sekä turvataan ajoneuvoliikenteen liikenneturvallisuus. 2 EKOLOGISET YHTEYSTARPEET 2.1 Yleistä Ekologiset käytävät ovat vaihtelevan levyisiä metsäkäytäviä tai metsä- ja peltoketjuja, jotka yhdistävät laajempia luontoalueita. Ne muodostavat leviämisteitä tai johtokäytäviä eläinten liikkumiselle alueelta toiselle. Hirven näkökulmasta ekologiset käytävät ovat vaellusreittejä, joita eläimet käyttävät siirtyessään esimerkiksi talvi- ja kesäalueiden välillä. Ekologisella yhteydellä tarkoitetaan tien ylitystä tai alitusta kuvaavaa yhteyttä. Ekologisilla yhteyksillä luodaan riistaeläimille ja muille nisäkkäille mahdollisuus liikkua ihmisten kannalta haluttua reittiä ja näin ohjataan eläimet pois ajoneuvoliikenteen ja asutuksen keskeltä. Yhteyksillä parannetaan sekä eläinten että ihmisten viihtyvyyttä ja turvallisuutta rakennetussa ympäristössä. Tiet ja erityisesti liikenne aiheuttavat ongelmia myös muille pienemmille nisäkkäille ja matelijoille. Jäljempänä keskitytään tarkastelemaan ekologisia yhteyksiä suurien nisäkkäiden, lähinnä hirvieläinten, näkökulmasta. Pienempien nisäkkäiden ja matelijoiden ekologisia yhteystarpeita ei erikseen selvitetä eikä esitetä tässä suunnitelmassa. 2.2 Nykytilanne Suunnittelualueella ei ole rakennettu valtateiden ylittäviä tai alittavia varsinaisia ekologisia yhteyksiä. Yhteyksiä ei myöskään ole otettu huomioon maakuntakaavaa pienimittakaavaisemmassa maankäytön suunnittelussa. Ekologiset yhteydet toteutuvat nykyisin olemassa olevilla maastokäytävillä, jotka muodostuvat peltoalueilla kapeista metsäsaarekkeista. Metsäisillä alueilla ekologisen yhteyden katkaisevat usein valtateiden varsille rakennetut riista-aidat, jotka estävät eläinten luontaisen liikkumisen ja ohjaavat suuremmat eläimet kulkemaan aitojen päiden kautta.

14 14 Ekologiset yhteystarpeet valtatiellä 8 välillä Raahe-Liminka sekä valtatiellä 4 EKOLOGISET YHTEYSTARPEET Kuva 5. Hirvisaalis vuonna Hirvien vaellukset Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on tehnyt tutkimuksia ja seurantaa hirvieläinten liikkeistä kesälaidunten ja talvehtimisalueiden välisillä alueilla. Pohjois-Pohjanmaalla hirvien liikehdintä vuodenaikojen mukaan tapahtuu kaakko luoteissuunnassa. Talven hirvet viettävät varsin suppeilla alueilla noin km etäisyydellä rannikosta. Rannikkoseutu ei täysin tyhjene hirvistä talvellakaan, vaan osa hirvistä talvehtii rannikkoseudun tuntumassa. Liminganlahti Siikajoki rannikko on mataluudesta johtuen leveiden rantakasvillisuusvyöhykkeiden takia erityisen houkutteleva kesälaidunalue. Kevään koittaessa hirvet hajaantuvat talvehtimisalueiltaan kesälaitumille. Suuri osa hirvistä suuntaa matkansa kohti rannikkoseutua ja osa jää viettämään kesän lähelle talvehtimisaluetta.

15 16 Ekologiset yhteystarpeet valtatiellä 8 välillä Raahe-Liminka sekä valtatiellä 4 EKOLOGISET YHTEYSTARPEET Metsäkauriin jäljet leikkausluiskassa Kaakilan risteyssillan lä- Kuva 7. hettyvillä Suurpedot Valtakunnassa susia on arvioitu olevan noin kappaletta. Suunnittelualueella on tehty havaintoja susista, mutta vakinaista susikantaa alueella ei esiinny. RKTL:n seurannassa oleva pantasusi asustaa valtatien 8 länsipuolella. Susi on Kainuusta vapaaksi päästetty pentu, joka on vaeltanut lähtöalueeltaan länteen ja jäänyt asustelemaan Lumijoen ja Raahen väliselle alueelle. Karhujen liikkeistä ei vastaavaa seurantaa alueella ole tehty, mutta alueen tiedetään lukeutuvan 1-2 yksilön reviiriin. Ahmasta alueella ei ole havaintoja, eikä sen tiedetä levittäytyneen Pohjois-Pohjanmaan rannikolle. Ilveksistä on saatu muutamia yksittäisiä havaintoja, mutta vakinaista ilveskantaa alueella ei esiinny. Suurpetojen ja muun suurriistan vähälukuisesta kannasta johtuen autoilijan näkökulmasta ekologisilla käytävillä ei ole suurta merkitystä. Kantojen pienuudesta johtuen ekologiset käytävät ovat kuitenkin merkittäviä ja ne antavat suojaa eläinten liikkuessa elinympäristössään ja turvaavat eläinten kulkureittien ja teiden risteämiskohdat.

16 18 Ekologiset yhteystarpeet valtatiellä 8 välillä Raahe-Liminka sekä valtatiellä 4 EKOLOGISET YHTEYSTARPEET Maatalous- ja yksityisteiden alikulut sekä vesistösillat maakannaksineen toimivat ekologisina yhteyksinä pienten nisäkkäiden osalta. Eläinten ollessa hirveä oleellisesti pienempiä, niiden perspektiivistä silta-aukot eivät hahmotu samalla tavalla tunnelimaisina ja ahtaina kulkuväylinä kuin miten ehkä hirvet sen kokevat. Kuva 10. Maakannakset Tyrnäväjoen sillan alla tarjoavat otollisen ekoyhteyden piennisäkkäille. 2.6 Kehittämistarpeet Maankäytön muuttuessa on ekologisen yhteyden tarve ja sen turvaaminen tullut yhä merkittävämmäksi. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa osoitetut ekologiset yhteystarpeet tulee ottaa huomioon tulevissa maankäytön suunnitteluissa ja näin turvata suuremmille nisäkkäille, joiden elinympäristöt ovat laajat, mahdollisuus liikkua elinympäristössään. Näin estetään myös suurriistakantojen eriytyminen. Ekologisilla käytävillä on mahdollisuus turvata myös pienempien nisäkkäiden ja matelijoiden liikkuminen elinympäristössään.

17 Ekologiset yhteystarpeet valtatiellä 8 välillä Raahe-Liminka sekä valtatiellä 4 ESITYS EKOLOGISISTA YHTEYKSISTÄ 19 3 ESITYS EKOLOGISISTA YHTEYKSISTÄ 3.1 Pienet hankkeet Ekologiset yhteydet toteutetaan nykyisiä olemassa olevia järjestelyjä ja rakenteita parantamalla huomioiden muun suunnittelun aiheuttamat vaikutukset. Valtatie4 Valtatielle 4 rakennetaan riista-aitaa Haaransillan ja Sipolan väliselle alueelle noin 8 kilometrin matkalle. Tämä estää hirviä käyttämästä niiden luontaisia kulkureittejä niiden vaeltaessa talvehtimisalueiltaan kesälaitumille. Valmistuessaan riista-aita tulee ohjaamaan osan hirvien ylityksistä valtatien osalta aidan päättymiskohtien läheisyyteen. Pieninä hankkeina valtatien 4 osalta voidaan pitää toimenpiteitä, joissa nykyiset alikulkukäytävät, vesistösillat ja Tupoksen eritasoliittymän risteyssilta jätetään avoimiksi päättämällä riista-aita alittavan tien kohdalla siltarakenteisiin. Alikulkukäytäviä ja vesistösiltoja pyritään käyttämään ekokäytävinä pakottamalla eläimet kulkemaan niiden kautta valtatien alitse. Riista-aidalla estetään eläimiä käyttämästä niiden luontaisia kulkureittejä ja ohjataan eläimet silta-aukkojen kohdille. Näin mahdollistetaan ajoneuvoliikenteen ja hirvieläinten kulkureittien eritasossa tapahtuva risteäminen. Kaakilan risteyssilta Kuva 11. Hirvien kulkureittien saaminen siltojen ali vaatii ponnistuksia. Ongelmana nykyisiä alikulkusiltoja käytettäessä on niiden tunnelimaisuus ja se, että maatalous- ja yksityistiet sijaitsevat ympäröivään maanpintaan nähden leikkauksessa, jolloin valtatien alitse ei ole suoraa näköyhteyttä tien takana olevaan horisonttiin. Hirvieläinten ohjaaminen siltojen alle saattaa olla varsin työlästä. Houkuttimina voidaan käyttää esimerkiksi nuolukiviä ja muu-

18 20 Ekologiset yhteystarpeet valtatiellä 8 välillä Raahe-Liminka sekä valtatiellä 4 ESITYS EKOLOGISISTA YHTEYKSISTÄ ta hirville mieluista ravintoa. Mikäli siltojen alle saadaan riistan ominaishaju voi tunneleiden käyttö yleistyä. Kasvillisuuden sijoittamisella silta-aukon läheisyyteen voi olla myös myönteistä merkitystä. Isoukion risteyssilta Kuva 12. Avarampi silta-aukko on eläimen kannalta houkuttelevampi vaihtoehto valtatien alitukselle kuin tunnelimainen kehäsilta. Pienten nisäkkäiden kannalta silta-aukot eivät muodosta samalla tavalla ahdasta tunnelimaista kulkuaukkoa niiden pienestä fyysisestä koosta johtuen. Silta-aukkoihin olisi kuitenkin syytä laittaa ajouran reunoille hienompaa materiaalia 1-2 metrin levyisesti nykyisen karkeahkon kalliomurskeen päälle. Tällä tavalla tuleva kulku-ura saadaan eläinten kannalta houkuttelevammaksi. Karkea murske ei houkuttele käyttämään siltaa valtatien alitta- Kuva 13. miseen. Hirvien nykyiselle kulkureitille on rakennettu Tupokseen eritasoliittymän risteyssilta. Riista-aidan suunnittelussa ja rakentamisessa tämä on otettu huomioon niin, että hirvieläimille jätetään mahdollisuus alittaa valtatie risteyssil-

19 Ekologiset yhteystarpeet valtatiellä 8 välillä Raahe-Liminka sekä valtatiellä 4 ESITYS EKOLOGISISTA YHTEYKSISTÄ 21 lan kautta. Risteyssillan alittavalla maantiellä 8240 liikennemäärät ovat huomattavasti vähäisemmät (kvl 2800 ajon/vrk) kuin valtatiellä. Maantiellä on risteyssillan kohdalla 60 km/h nopeusrajoitus. Hirvien ohjaaminen maantielle valtatien alitusta varten aiheuttaa onnettomuusriskin kasvamisen maantielle Onnettomuusriski on kuitenkin oleellisesti pienempi ja mahdolliset onnettomuudet vakavuusasteeltaan lievempiä kuin mitä ne olisivat moottoritiellä sattuessa. Kuva 14. Avara eritasoliittymän risteyssilta valtatiellä Tupoksessa. Valtatie 8 Valtatielle 8 on riista-aitaa rakennettu yli 20 kilometrin matkalle. Aidat on rakennettu hirvien kulkureiteille ja osittain keskelle hirvien ympärivuotista elinympäristöä. Aita ohjaa hirvet kulkemaan erittäin tehokkaasti aitojen päihin, joihin on muodostunut uudet valtatien ylityspaikat. Revonlahden ja Lapinkankaan väliselle alueelle rakennettu riista aita on pyritty lopettamaan sellaisiin paikkoihin, joissa tien ylittävät hirvet olisi mahdollisimman helppo havaita. Revonlahdella aita on päätetty avonaiselle pellolle ja Lapinkankaalla suurjännite voimalinjan alle. Lapinkankaalla on lisäksi tehty metsänhoidollisina toimenpiteinä näkemäraivauksia noin 3 km matkalle riista-aidan päättymiskohdan jälkeen. Näin on pyritty saamaan kyseinen tiejakso turvallisemmaksi. Harvennetusta hoidetusta tienvarsimetsästä hirven havaitseminen on helpompaa kuin hoitamattomasta.

20 22 Ekologiset yhteystarpeet valtatiellä 8 välillä Raahe-Liminka sekä valtatiellä 4 ESITYS EKOLOGISISTA YHTEYKSISTÄ Kuva 15. Riista-aita päättyy Revonlahdella peltoaukealle. Valtatiellä 8 ei ole nykyisellään sellaisia siltoja, jonne hirvieläimet voitaisiin turvallisesti ja kohtalaisin kustannuksin ohjata. Revonlahdella Ruukin kunnassa on Siikajoen ylittävä vesistösilta sekä vanhan Siikajoen sivu-uoman ylittävä silta. Hirvien ohjaaminen aitoja käyttämällä näille alikulkupaikoille ei ole helposti toteutettavissa niiden sijaitessa lähellä Revonlahden taajamaa sekä valtatien kanssa risteävien maanteiden 807 ja 8110 takia. Lisäksi hirviä jouduttaisiin ohjaamaan pitkiä matkoja viljelyskäytössä olevia peltoja pitkin. Revonlahden ja Lapinkankaan välinen pitkä riista-aita osuus katkaisee alueella olevan luontaisen ekologisen yhteyden ja ohjaa hirvieläimet käyttämään aidan päättymiskohtia valtatien ylityspaikkoina. Nämä uudet ylityspaikat tulee säilyttää nykyisellään, jotta ekologinen yhteys alueella tulee turvatuksi. Raahen ja Revonlahden välillä hirvien tienylityspaikoiksi ovat muodostuneet Hummastinvaaraan raviradan ja riista-aidan päättymiskohdan välinen alue sekä Revonlahdelle aidan päättymiskohdan itäpuolella oleva Lehtokankaan harjanne. Kyseiset kohteet toimivat tien tasossa olevina ekologisina yhteyksinä mikäli alueet säilytetään aitaamattomina. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi tehtävät näkemäharvennukset Raahen ja Revonlahden välisen riista-aidan molempiin päihin, vastaavalla tavalla kuin on tehty Lapinkankaalla, tulisi käsitellä pienenä ekologisena hankkeena. Kyseisillä toimenpiteillä ei nykyistä tilannetta eläinten liikkumisen kannalta saateta huonompaan suuntaan ja tielläliikkujien näkökulmasta liikenneturvallisuus paranee näkemäharvennuksien seurauksena. Alueiden säilyttäminen aitaamattomina on vaihtoehtoinen ratkaisu vihersillalle/ekologiselle ylikulkusillalle.

21 Ekologiset yhteystarpeet valtatiellä 8 välillä Raahe-Liminka sekä valtatiellä 4 ESITYS EKOLOGISISTA YHTEYKSISTÄ Suuret hankkeet Valtatie 4 Valtatien 4 suunnittelujaksolle ei tässä suunnitelmassa esitetä uusia ekologisten yhteystarpeiden vaatimia rakenteita. Maastollisesti valtatiellä 4 ei ole sellaisia kohtia joihin eritasossa tapahtuvan ekologisen yhteyden saisi kohtalaisin kustannuksin rakennettua. Nykyisten alikulkusiltojen oletetaan toimivan sellaisina ja toivotaan eläinten oppivan käyttämään niitä Valtatie 8 Väli Raahe - Revonlahti Eri tasossa toteutettavat ekologiset yhteydet on Raahen ja Revonlahden väliselle alueelle helpoiten toteutettavissa järjestämällä ekologinen yhteys valtatien ylitse. Laskemalla valtatien tasausta leikkaamalla korkeimpien harjanteiden kohdilta voidaan yhteys rakentaa ylikulkusiltana ja maastouttaa sillan maapenkereet ympäröivään maastoon. Kuva 16. Maastollisesti edullinen sijainti paikka ekologiselle käytävälle Hummastinvaarassa. Raahen puoleisessa päässä, Raahen ja Siikajoen kunnanrajalla, Hummastinvaaran tuntumassa, maaston muodot ovat otolliset tien yli järjestettävälle vihersillalle. Valtatien tasausta alentamalla harjanteelle voidaan rakentaa ylikulkusilta. Ratkaisu edellyttää riista-aidan rakentamista aidan nykyisen päättymiskohdan ja Pattijoen taajaman väliselle alueelle eläinten ohjaamiseksi vihersillalle. Nykyisellä riista-aita jaksolla maaston muodot eivät tue alikulun tai vihersillan sijoittamista aitajakson keskelle. Revonlahdella, Raahen ja Revonlahden välisen riista-aita osuuden itäpuolella, Lehtokankaalla sekä välittömästi ennen aidan päättymistä olevalla Hevoskankaalla olevat harjanteet luovat vastaa-

22 24 Ekologiset yhteystarpeet valtatiellä 8 välillä Raahe-Liminka sekä valtatiellä 4 ESITYS EKOLOGISISTA YHTEYKSISTÄ van toteuttamismahdollisuuden vihersillalle kuin Hummastinvaara. Vihersillan rakentaminen kyseisiin vaihtoehtoisiin paikkoihin edellyttää riista-aidan jatkamista Revonlahden taajaman tuntumaan lähelle Siikajoen uomaa eläinten ohjaamiseksi ylikäytävään. Kuva 17. Lehtokankaan harjanne Revonlahdella tarjoaa maastolliset puitteet ekokäytävälle. Kuva 18. Hevoskankaan harjanne riista-aidan sisäpuolella. Hummastinvaaran alueelle on paikallinen riistanhoitoyhdistys esittänyt myös alikulkukäytävän rakentamista raviradan ja riista-aidan nykyisen päättymiskohdan väliselle alueelle. Maastollisesti valtatie kulkee kyseisellä alueella pienen notkelman poikki. Ekologisen alikulkukäytävän rakentaminen vaatii tie tasauksen huomattavaa nostamista ja notkelman syventämistä.

23 Ekologiset yhteystarpeet valtatiellä 8 välillä Raahe-Liminka sekä valtatiellä 4 ESITYS EKOLOGISISTA YHTEYKSISTÄ 25 Kuva 19. Ekologisen alikulkukäytävän mahdollinen sijainti taaempana olevassa notkelmassa Hummastinvaaran tuntumassa. Väli Revonlahti - Lapinkangas Revonlahden ja Lapinkankaan välisellä osuudella maasto on verrattain tasaista. Jakson loppuosa tiestä sijaitsee hieman kumpuilevammassa maastossa alkuosaan verrattuna. Jakson keskivaiheilla Möykkysen yksityistien tuntumassa on hirvillä ollut valtatien ylityspaikka ennen riista-aidan rakentamista. Möykkysen yksityistien länsipuolella oleva harjanne sopii näin ollen erinomaisesti ekologisen yhteyden sijaintipaikaksi niin maastollisesti kuin hirvien kulkureittienkin kannalta. Paikalle on mahdollista rakentaa vihersilta. Kuva 20. Harjanne Revonnevan itäpuolella Lapinkankaalla hirvien luontainen kulkureitti kulkee läheltä riista-aidan päättymiskohtaa. Riista-aita päättyy noin 500 m ennen Seinäjoki Oulu ratayhteyttä. Valtatie ylittää radan korkealla penkereellä. Paikallisen riistanhoitoyhdistyksen mukaan osa hirvistä on oppinut käyttämään nykyistä silta-aukkoa osana kulkureittiään. Autoilijoiden kannalta käytäntö on hyvä, mutta se lisää junaliikenteen riskiä joutua onnettomuuteen hirvien kanssa. Tulevaisuudessa sillan korjaustöiden tai uusimisen yhteydessä ekologisen yhteyden rakenta-

24 26 Ekologiset yhteystarpeet valtatiellä 8 välillä Raahe-Liminka sekä valtatiellä 4 ESITYS EKOLOGISISTA YHTEYKSISTÄ minen sillan yhteyteen tulee ottaa huomioon siltaratkaisuja tehtäessä. Erityisen tärkeä on kohteeseen rakentaa uusi silta, jos riista-aitaa jatketaan Lapinkankaalle. Hirvet ovat oppineet käyttämään junaradan ylittävää silta- Kuva 21. aukkoa.

25 Ekologiset yhteystarpeet valtatiellä 8 välillä Raahe-Liminka sekä valtatiellä 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 27 4 JOHTOPÄÄTÖKSET Valtatiet 4 ja 8 sijaitsevat keskellä hirvieläinten kesälaitumiin ja osittain myös talvehtimisalueisiin lukeutuvilla alueilla. Eläinten liikehdintä aiheuttaa valtateiden ylitystarpeen, joka nykyisellään tapahtuu tasossa ajoneuvoliikenteen kanssa. Liikenneturvallisuuden edistämiseksi on eläinten pääsy osittain estetty teille aitaamalla tiet riista-aidalla. Valtatielle 8 on rakennettu yhtäjaksoista aitaa Lapinkankaan ja Revonlahden välille noin 16 kilometriä sekä Revonlahden ja Raahen välille noin 7 kilometriä. Valtatielle 4 tullaan rakentamaan riista-aidat Haaransillan ja Sipolan väliselle alueelle. Liikenneväylien liikenneturvallisuuden parantamiseksi rakennetut riista-aidat sekä toisiinsa kiinni kasvavat taajama-alueet ovat muodostuneet luontaisten ekologisten käytävien säilymisen uhkaksi. Jotta estettäisiin liikenneväylien ja leviävän asutuksen aiheuttamat muutokset eläinpopulaatioissa, eläimiä padottavat vaikutukset, hirvieläinonnettomuuskeskittymät sekä hirvieläinten harhautumiset asutuksen joukkoon, on ekologisten käytävien jatkuvuus liikenneväylien ja asutusten ohi turvattava. Liikenneväylien ali tai yli johdettavalla ekologisella yhteydellä luodaan riistaeläimille ja muille nisäkkäille mahdollisuus liikkua ihmisten kannalta haluttua reittiä ja näin ohjataan eläimet pois ajoneuvoliikenteen ja asutuksen keskeltä. Yhteyksillä parannetaan sekä eläinten että ihmisten viihtyvyyttä ja turvallisuutta rakennetusta ympäristössä. Valtatielle 4 ei esitetä rakennetavaksi uusia varsinaisia eläinalikulkuja eikä vihersiltoja. Rakennettavalla riista-aidalla ohjataan eläimet nykyisiin siltaaukkoihin ja aidan päihin. Siltojen ympäristö pehmennetään lisäkasvillisuudella ja eläinten houkuttimina käytetään esimerkiksi nuolukiviä tai muuta hirville mieluista ravintoa. Valtatiellä 8 Revonlahden ja Lapinkankaan välinen pitkä riista-aita osuus katkaisee alueella olevan luontaisen ekologisen yhteyden ja ohjaa hirvieläimet käyttämään aidan päättymiskohtia valtatien ylityspaikkoina. Nämä uudet ylityspaikat tulee säilyttää nykyisellään, jotta ekologinen yhteys alueella tulee turvatuksi. Liikenneturvallisuuden kannalta riista-aitojen päihin muodostuneet ylityskohdat tulee informoida tehokkaasti tielläliikkujalle erilaisin varoitusmerkein. Mikäli riista-aidan jatkaminen tulee ajankohtaiseksi on ekologinen yhteys turvattava. Revonlahden ja Lapinkankaan välille voidaan vaihtoehtoisesti rakentaa vihersilta Möykkysen kohdalle tai leventää nykyistä ratasiltaa niin, että eläimille muodostuu reilut avoimet kulkuaukot sillan päihin. Ratasillan käyttö eläinalikulkuna lisää kuitenkin hirvien alttiutta joutua junaliikenteen alle. Raahen ja Revonlahden välille on myös muodostunut nykyisten riista-aitojen päihin hirvien tienylityskohdat. Mikäli riista-aitaa jatketaan Pattijoelle päin, on Humastinvaaran kohdalle joko jätettävä riittävän leveä aitaamaton alue tai rakennettava vihersilta. Riista-aidan jatkaminen Revonlahdelle edellyttää vihersillan rakentamista joko Hevoskankaan tai Lehtokankaan kohdalle. Vihersillan rakentaminen tulee arviolta maksamaan noin 10 milj. euroa. Riista-aidan rakentaminen tien molemmin puolin maksaa noin

26 28 Ekologiset yhteystarpeet valtatiellä 8 välillä Raahe-Liminka sekä valtatiellä 4 LÄHTEET euroa kilometri. Nykyisen perustienpidon rahoitustilanteen aikana ei vihersiltojen rakentamiseen ole määrärahoja Oulun tiepiirissä. Rahoitus pyritään järjestämään aluekehittämiseen liittyvien rahoitusohjelmien kautta ja toteuttaminen jää todennäköisesti tuleville ohjelmakausille. 5 LÄHTEET Seija Väre,Marjaana Huhta, Anne Martin: Eläinten kulkujärjestelyt tiealueen poikki, Tiehallinnon selvityksiä 36/2003 Seija Väre: Pernajan eläinalikulkujen käytön seuranta, E18 valtatie 7 välillä Koskenkylä-Loviisa, Tiehallinnon selvityksiä 2/2002 Anne Manneri: Pienten ja keskikokoisten selkärankaisten liikennekuolleisuus Suomessa, Tiehallinnon selvityksiä 26/2002 Haastatellut asiantuntijat Ympäristöpäällikkö Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto Riistapäällikkö Keijo Kapiainen, Oulun riistanhoitopiiri Tutkija Samuli Heikkinen, RKTL Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Taisto Pysäys, Siikajokilaakson rhy Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Tapio Järvelin, Limingan seudun rhy Rhy:n puheenjohtaja Lauri Siltavirta, Kempeleen-Oulunsalon rhy Marko Sallinen, Lumijoki Riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Asko Kalliokoski, Raahen seudun rhy Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Urho Kortessalo, Raahen seudun rhy 6 LIITTEET 1. Riistanhoitopiirien keräämät ja poliisin tietoon tulleet hirvieläinonnettomuudet 2. Esitys ekologisista yhteyksistä 3. Hummastinvaaran ekologinen vihersilta 4. Hevoskankaan ekologinen vihersilta 5. Möykkysen ekologinen vihersilta 6. Valokuvat valtatien 4 alikulkukäytävistä

27

28

Hyvinkään kaupunki HYVINKÄÄN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN ETELÄOSIEN EKOLOGINEN VERKOSTO 11.02.2011

Hyvinkään kaupunki HYVINKÄÄN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN ETELÄOSIEN EKOLOGINEN VERKOSTO 11.02.2011 Hyvinkään kaupunki HYVINKÄÄN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN ETELÄOSIEN EKOLOGINEN VERKOSTO 11.02.2011 2 Sisältö HYVINKÄÄN KAUPUNKI 1 1. JOHDANTO 3 2. KAAVOITUKSEN TAVOITTEET LUONNON KANNALTA 4 3. EKOLOGINEN

Lisätiedot

Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland

Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland Turku Lieto selvitys valtatien 10 linjausvaihtoehdoista liedossa Valtatie 10 toimii Turun seudulla pitkämatkaisen ja seudullisen liikenteen välittäjänä. Se on Varsinais- Suomen ja Hämeen keskusten välinen

Lisätiedot

Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset

Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset Hämeen tiepiiri, Hämeen liitto, Hämeenlinnan kaupunki, Janakkalan kunta 2007 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset Selvitys Hämeen tiepiiri, Hämeen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen tiepiiri 2007. Valtatien 13 rekkajonoongelmien. välillä Lappeenranta Nuijamaa. Esiselvitys

Kaakkois-Suomen tiepiiri 2007. Valtatien 13 rekkajonoongelmien. välillä Lappeenranta Nuijamaa. Esiselvitys Kaakkois-Suomen tiepiiri 2007 Valtatien 13 rekkajonoongelmien lieventäminen välillä Lappeenranta Nuijamaa Esiselvitys Kaakkois-Suomen tiepiiri 2007 Valtatien 13 rekkajono-ongelman lieventämien välillä

Lisätiedot

VALTATEIDEN 10 JA 2 MAANKÄYTTÖÄ PALVELEVA KEHITTÄMISSELVITYS

VALTATEIDEN 10 JA 2 MAANKÄYTTÖÄ PALVELEVA KEHITTÄMISSELVITYS VALTATEIDEN 10 JA 2 MAANKÄYTTÖÄ PALVELEVA KEHITTÄMISSELVITYS Pirkanmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus Forssan kaupunki, Jokioisten kunta ja Tammelan kunta ALKUSANAT Työn tarkoituksena on ollut laatia

Lisätiedot

Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi - Vatiala, Kangasala ja Tampere ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi - Vatiala, Kangasala ja Tampere ALUEVARAUSSUUNNITELMA 2012 Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi - Vatiala, Kangasala ja Tampere ALUEVARAUSSUUNNITELMA Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere ALUEVARAUSSUUNNITELMA Pirkanmaan

Lisätiedot

Valtatie 12 välillä Uusikylä Suvioja, Nastola, Orimattila, Iitti, Kouvola

Valtatie 12 välillä Uusikylä Suvioja, Nastola, Orimattila, Iitti, Kouvola RAPORTTEJA 9 2013 Valtatie 12 välillä Uusikylä Suvioja, Nastola, Orimattila, Iitti, Kouvola Linjausvaihtoehtojen tarkastelu Alkusanat Valtatie 12 on yksi tärkeimmistä suomen poikittaisyh- Hankkeen rahoitusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Valtatie 13 Lappeenranta Nuijamaa, Ympäristövaikutusten arviointimenettely

Valtatie 13 Lappeenranta Nuijamaa, Ympäristövaikutusten arviointimenettely marraskuu 2013 Valtatie 13 Lappeenranta Nuijamaa, Ympäristövaikutusten arviointimenettely Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Valtatie 13 Lappeenranta-Nuijamaa Ympäristövaikutusten arviointimenettely

Lisätiedot

VIITE Päijät Hämeen liiton lausuntopyyntö maakuntakaavan 2014 luonnosaineistosta

VIITE Päijät Hämeen liiton lausuntopyyntö maakuntakaavan 2014 luonnosaineistosta LAUSUNTO 2012 09 19 Tieokas Markku Sakari Meriluoto Onnenlaakso Puutarhatie 24 A 18 FIN 16100 UUSIKYLÄ m. 045 651 9808 markku.meriluoto@ti eokas.fi www.tieokas.fi Y tunnus 1516503 5 Alv.rek. VIITE Päijät

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Palopuron osayleiskaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Palopuron osayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Palopuron osayleiskaava YK HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.08.2014 1 SUUNNITTELUALUE / SIJAINTI... 2 2 OSAYLEISKAAVAN TARKOITUS... 2 3. TAVOITTEET

Lisätiedot

13. Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa 13.1 Yhteisvaikutukset maisemaan

13. Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa 13.1 Yhteisvaikutukset maisemaan 13. 13.1 Yhteisvaikutukset maisemaan Länsi-Toholammin tuulivoimapuistoa lähin maakuntakaavaehdotuksen mukainen tuulivoimapuisto on Toholampi- Lestijärven tuulivoimapuisto noin 6 kilometrin etäisyydellä.

Lisätiedot

Hailuodon kunnan liikenneturvallisuussuunnitelmat Liikenneympäristö ja liikennekasvatus

Hailuodon kunnan liikenneturvallisuussuunnitelmat Liikenneympäristö ja liikennekasvatus Hailuodon kunnan liikenneturvallisuussuunnitelmat Liikenneympäristö ja liikennekasvatus Hailuodon kunta Hailuodon liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneympäristö ja liikennekasvatus Tiehallinto, Oulun

Lisätiedot

Vt 12 kehittäminen nykyisen linjauksen puitteissa Lahden kaupunkiseudulla

Vt 12 kehittäminen nykyisen linjauksen puitteissa Lahden kaupunkiseudulla Vt 12 kehittäminen nykyisen linjauksen puitteissa Lahden kaupunkiseudulla WSP LT-Konsultit Oy Päijät-Hämeen liitto Vt 12 kehittäminen nykyisen linjauksen puitteissa Lahden kaupunkiseudulla 2 SISÄLTÖ ESIPUHE

Lisätiedot

liikenneviraston suunnitelmia Valtatien 20 Oulu Korvenkylä-hankkeen jälkiarviointi

liikenneviraston suunnitelmia Valtatien 20 Oulu Korvenkylä-hankkeen jälkiarviointi 2 2014 liikenneviraston suunnitelmia Valtatien 20 Oulu Korvenkylä-hankkeen jälkiarviointi Valtatien 20 Oulu Korvenkylähankkeen jälkiarviointi Liikenneviraston suunnitelmia 2/2014 Liikennevirasto Helsinki

Lisätiedot

HANHIKIVEN YDINVOIMA- MAAKUNTAKAAVA

HANHIKIVEN YDINVOIMA- MAAKUNTAKAAVA HANHIKIVEN YDINVOIMA- MAAKUNTAKAAVA PYHÄJOKI - RAAHE Kaavaselostus Maakuntavaltuusto 22.2.2010 YHTEYSTIEDOT Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A, 90100 Oulu puh. 08-3214 000, fax 08-3214 013. Sähköposti:

Lisätiedot

Itäväylän seuturaitin parantaminen

Itäväylän seuturaitin parantaminen Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston selvityksiä 2004:1 Itäväylän seuturaitin parantaminen pyöräilyn pääväylän kehittäminen pienillä toimenpiteillä Esipuhe Tässä pilottisuunnitelmassa

Lisätiedot

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet. Koekäytössä 28.4.2014 alkaen

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet. Koekäytössä 28.4.2014 alkaen 15 2014 LIIKENNEVIRASTON ohjeita Sähkö- ja telejohdot ja maantiet Koekäytössä 28.4.2014 alkaen Sähkö- ja telejohdot ja maantiet 28.4.2014 Liikenneviraston ohjeita 15/2014 Liikennevirasto Helsinki 2014

Lisätiedot

LAHELANPELTO II, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOS

LAHELANPELTO II, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOS LAHELANPELTO II, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOS Erillinen liikenneosioiden vastaus: Tehtyjen liikenneselvitysten perusteella voidaan todeta, että Lahelanpellon liikenne pystytään järjestämään

Lisätiedot

Kantatie 75 Lastukosken kohdan aluevaraussuunnitelma, Nilsiä. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen julkaisuja

Kantatie 75 Lastukosken kohdan aluevaraussuunnitelma, Nilsiä. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen julkaisuja Kantatie 75 Lastukosken kohdan aluevaraussuunnitelma, Nilsiä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen julkaisuja 10/2011 Kantatie 75 Lastukosken kohdan aluevaraussuunnitelma Nilsiä 10/2011

Lisätiedot

SELVITYS VT 12 YHTEYSVÄLIN LAHTI KOUVOLA MERKITYKSESTÄ ELINKEINOELÄMÄLLE

SELVITYS VT 12 YHTEYSVÄLIN LAHTI KOUVOLA MERKITYKSESTÄ ELINKEINOELÄMÄLLE SELVITYS VT 12 YHTEYSVÄLIN LAHTI KOUVOLA MERKITYKSESTÄ ELINKEINOELÄMÄLLE Päijät-Hämeen liitto Kymenlaakson liitto Hollola Lahti Nastola Iitti Kouvola ESIPUHE Valtatien 12 kehittäminen Lahden ja Kouvolan

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KÄVELYN JA PYÖRÄILYN KEHITTÄMISOHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KÄVELYN JA PYÖRÄILYN KEHITTÄMISOHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KÄVELYN JA PYÖRÄILYN KEHITTÄMISOHJELMA 2030 Liikennejärjestelmätyöryhmä 23.5.2012 Kuntajohtajakokous 8.6.2012 Seutuhallitus 27.6.2012 Maanmittauslaitos, lupa nro 293/MML/12 Pohjakartta

Lisätiedot

Maanvastaanotto- ja kierrätysalueselvitys Tampereen ja sen kehyskuntien alueella 2015 (LUONNOS)

Maanvastaanotto- ja kierrätysalueselvitys Tampereen ja sen kehyskuntien alueella 2015 (LUONNOS) Pirkanmaan liitto Maanvastaanotto- ja kierrätysalueselvitys Tampereen ja sen kehyskuntien alueella 2015 (LUONNOS) Pirkanmaan POSKI-hanke Anne Lindholm ja Nina Nenonen 18.5.2015 Pirkanmaan liitto ISBN Kansikuva:

Lisätiedot

Liminganlahden osayleiskaava. Luonnos 15.10.2010 SELOSTUS LIMINGAN KUNTA ARKKITEHTUURITOIMISTO YLIPAHKALA OY

Liminganlahden osayleiskaava. Luonnos 15.10.2010 SELOSTUS LIMINGAN KUNTA ARKKITEHTUURITOIMISTO YLIPAHKALA OY Liminganlahden osayleiskaava Luonnos 15.10.2010 SELOSTUS LIMINGAN KUNTA ARKKITEHTUURITOIMISTO YLIPAHKALA OY SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...4 Osayleiskaavan lähtökohdat...5 Osayleiskaavan tavoitteet...6

Lisätiedot

71:28 402:2:66 71:22. Tervahauta 21:25. Sivakkanotko 402:71:15 402:2:236 402:2:128 2:254 2:226 71:13. Hietahauta. Korpialannotko 402:2:125 2:115

71:28 402:2:66 71:22. Tervahauta 21:25. Sivakkanotko 402:71:15 402:2:236 402:2:128 2:254 2:226 71:13. Hietahauta. Korpialannotko 402:2:125 2:115 11 39? 10:32 40 10:98 10 8 15 696 3 2 2 42 5 9 14 41 62 30 29 17 1 28 65 31 7 RP 16 6 60 9 43 253:4 12 4 RP12 9 25 72 14 8 13 13 21 10 45 1 26 37 1 32 996 11 66 15 2 15 10:131 44 23 997 10:129 14 685 719

Lisätiedot

Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys Etelä-Karjala

Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys Etelä-Karjala Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys Etelä-Karjala 2011 Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys Etelä-Karjala Kannen kuva: Kuvasovite Parikkala, Tarvaspohja. Etäisyys voimaloihin 1,4-4,9 km. Valokuvat/Kuvasovitteet:

Lisätiedot

TENONLAAKSON KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA RANTAOSAYLEISKAAVAT DEANULEAGI OVDDIDANPLÁNA JA GÁDDEOASSEOPPALAŠLÁVAT

TENONLAAKSON KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA RANTAOSAYLEISKAAVAT DEANULEAGI OVDDIDANPLÁNA JA GÁDDEOASSEOPPALAŠLÁVAT Kehittämissuunnitelma 2020 67030427 22.11.2004 Tarkistettu, kunnanvaltuuston päätös 21.12.2004 50 Utsjoen kunta i ESIPUHE Kehittämissuunnitelmaraportti on osa Tenojokilaakson kehittämissuunnitelma ja

Lisätiedot

Jyväskylän kevyen liikenteen laatukäytävä ja sen palvelutason määrittäminen

Jyväskylän kevyen liikenteen laatukäytävä ja sen palvelutason määrittäminen Jyväskylän kevyen liikenteen laatukäytävä ja sen palvelutason määrittäminen Julkaisulupa:03042 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus PL 233 40101 JYVÄSKYLÄ Puhelinvaihde (014) 624 211 Jyväskylän kevyen

Lisätiedot

Kalmun osayleiskaava alueen hulevesiselvitys

Kalmun osayleiskaava alueen hulevesiselvitys Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further Riihimäen kaupunki Kalmun osayleiskaava alueen hulevesiselvitys 82120257 7.11.2008 Riihimäen kaupunki Kalmun osayleiskaavaalueen hulevesiselvitys Viite

Lisätiedot

VERKONKUTOJAN KÄSIKIRJA nro 2 Miten toteuttaa kylän, seutukunnan tai maakunnan kattava valokuituverkko?

VERKONKUTOJAN KÄSIKIRJA nro 2 Miten toteuttaa kylän, seutukunnan tai maakunnan kattava valokuituverkko? VERKONKUTOJAN KÄSIKIRJA nro 2 Miten toteuttaa kylän, seutukunnan tai maakunnan kattava valokuituverkko? Tuija Riukulehto Suomen Seutuverkot ry Maaseudun verkkorakenteet hanke 2007 SISÄLLYSLUETTELO: 1

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS (LUONNOS) 15.10.2013 Kirkonkylä, Mahlamäentie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS (LUONNOS) 15.10.2013 Kirkonkylä, Mahlamäentie Kaavatunnus: 2-231 Asianumero: 779/10.02.03/2013 Kaav.ltk: nn.nn.nnnn Kh: nn.nn.nnnn ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS (LUONNOS) 15.10.2013 Kirkonkylä, Mahlamäentie 1 Suunnittelualue sijaitsee Nurmijärven

Lisätiedot