Villikani (esimerkki)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Villikani (esimerkki)"

Transkriptio

1 Villikani (esimerkki) 10 0 Saalisraja/kiintiö: Poistetaan kaikki havaitut yksilöt.

2 Metsäjänis (esimerkki) Vähemmän kuin toivotaan Lisätään Suoja- ja lepopaikat: Puunkorjuun näkemäraivauksessa jätetään alle metriset kasvit raivaamatta. Kaadettavien puiden ympäriltä raivataan kokonaan vain pieneltä alalta. Kannot jätetään maahan. Ravintoympäristöt: Puunkorjuussa huomioidaan varvikkoja. Säästetään haapoja pystyyn, joita kaadetaan talveksi jäniksille eri puolilla aluetta. Ruokinnat: Heinäruokintoja haapojen ohella useisiin paikkoihin. Taukovuorottelu: Koska alueella on harveneva jäniskanta, jaetaan seuran metsäalueet hehtaarin lohkoihin, joilla metsästetään koiralla tai koulutetaan ajokoiraa lohko vuorollaan. Metsästys tapahtuu viikko per lohko. Lohkot numeroidaan, ja metsästys kiertää numeron mukaan. Näin jänikset saavat rauhaa ja pysyvät alueella. Saalisraja/kiintiö: 1 per metsästäjä kuukaudessa. 10 jänistä vuodessa varataan seuran jäsenten vieraille. Yksi saalis per vieras, kunnes kiintiö on täynnä. Petojen poisto: Poistetaan pienpetoja luolilta ja loukuilla aktiivisesti.

3 Rusakko (esimerkki) Sopivasti, mutta voisi olla enemmänkin Lisätään tuottoa, mutta pidetään kanta tasaisena metsästyksellä Suoja- ja lepopaikat: Jätetään pelto-ojien pientareet niittämättä. Ravintoympäristöt: Tehdään vyöhyke peltolohkojen laidoille apilasta siten, että apila kasvaa viljan alla ja puinnin jälkeen apila jää. Ei kynnetä syksyllä. Ruokinnat: Heinäruokintoja useisiin kohteisiin. Taukovuorottelu: Ajokoiratoiminnan selvyyden vuoksi kuten metsäjäniksellä tai: Kyttäysjahdille ei vuorottelua. Mies- tai koira-ajo lohkoittain viikko per lohko. Seuran alueet jaetaan kolmeen hehtaarin lohkoon. Paikat, joissa rusakoista on haittaa esim. puutarhalle, metsästetään tehostetusti koko kauden ilman rajoituksia. Paikat merkitään karttaan. Saalisraja/kiintiö: Nykyverotuksella ei tarvetta kiintiölle. Petojen poisto: Poistetaan pienpetoja luolilta ja loukuilla aktiivisesti.

4 Orava (esimerkki) Sopivasti Nykyinen Ravinto- ja pesäympäristöt: Nykytilanne puuston osalta on riittävä, ei tarvetta erikseen säästää tai lisätä kuusia ravinto- ja pesäympäristöiksi. Saalisraja/kiintiö: Nykyverotuksella ei tarvetta kiintiölle.

5 Euroopanmajava (esimerkki) Vähemmän kuin toivotaan Lisätään Ravinto- ja pesäympäristöt: Sovitaan maanomistajien kanssa muutama paikka, joissa majava saa jäädä pesimään. Se luo samalla lintukosteikon. Taukovuorottelu: Ei tarvetta Metsästysjärjestelyt: Niillä paikoilla, joissa majavista tulee vahinkoa jota ei hyväksytä, metsästetään tehostetusti viranomaisrajoitusten puitteissa. Saalisraja/kiintiö: Lupakiintiön mukaan. Rauhoitetut paikat: Sovitut säästöpesäpaikat karttaan merkittyinä.

6 Kanadanmajava (esimerkki) Sopivasti Pidetään samana Ravinto- ja pesäympäristöt: Sovitaan maanomistajien kanssa muutama paikka, joissa majava saa jäädä pesimään. Se luo samalla lintukosteikon. Taukovuorottelu: Ei tarvetta Metsästysjärjestelyt: Niillä paikoilla, joissa majavista tulee vahinkoa jota ei hyväksytä, metsästetään tehostetusti. Saalisraja/kiintiö: Säästöalueiden ulkopuolella metsästys vapaata. Rauhoitetut paikat: Sovitut säästöpesäpaikat karttaan merkittyinä.

7 Piisami (esimerkki) Vähemmän kuin toivotaan Lisätään, koska vesistö pysyy sopivana linnuille Ravinto- ja pesäympäristöt: Sopivia reheviä lahdelmia löytyy alueelta, joissa muutamia piisameita ja pesäkekoja. Auttaa vesilintuja pitämällä kasvustoja kurissa, ja pesäkeot toimivat lintujen levähdyspaikkana. Ei tarvetta elinympäristömuokkaukselle. Taukovuorottelu: Ei tarvetta Saalisraja/kiintiö: Kun karttaan merkityssä lahdessa kanta ylittää 60 eläintä tai asuttuja pesiä on yli 8, voidaan ylimäärää (tuottoa) metsästää. Sama toisella pienemmällä lahdella, 40 eläintä tai 6 asuttua pesää. Petojen poisto: Piisamien elinympäristö sijoittuu hyville lintupesälahdelmille, joten tehostettu petopoisto auttaa piisamia ja vesilintuja. Erityisesti minkki, kettu ja supikoira tehopyynnissä lahdelmien läheisyydessä loukuilla ja haaskalta. Haaska kuitenkin vähintään 70 metriä vedestä. Rauhoitetut paikat: Karttaan merkitty lahdelman perä pidetään pankkina, jossa ei metsästetä piisamia. Petoja metsästetään tehostetusti.

8 Villisika (esimerkki) Kaksi naarasta ja yksi uros 3 lisääntyvää laumaa, yhteensä noin 30 yksilöä. Kannan kasvattamisesta keskustellaan maanomistajien kanssa ja sovitaan asioista, jotka huolettavat heitä. Suoja- ja lepopaikat: Jätetään ryteikköisiä puronvarsia raivaamatta. Muuten vallitseva metsäympäristö tarjoaa riittävästi sopivia paikkoja. Ravintoympäristöt: Istutetaan tammia, jos alueella kasvumahdollisuudet. Ruokinnat: Ylläpidetään karttaan merkityillä paikoilla ruokintapisteitä. Ruoaksi tarjotaan juureksia ja viljaa. Kaadettavat määrät uros, naaras, porsas: Aikuisia ei ammuta ennen kuin lisääntyviä yksilöitä on riittävästi, sovitaan erikseen. Yli neljän porsaan pahnueesta voidaan ampua alle vuoden ikäisiä hehtaarin alueella sallitaan olevan 30 villisikaa. Määrää seurataan havainnoin ja riistakameroin. Tavoitteen jälkeen kanta pidetään vakaana metsästämällä tuotosta nuoria yksilöitä ja valikoiden vanhoja. Valikointisäännöt: Metsästetään alle vuoden ikäisiä. Tavoitteen täyttymisen jälkeen sovitaan kannanrakenteen perusteella poimittavat karjut ja naaraista vain mahoiksi tiedetyt. Taukovuorottelu paikoilla: Ammutaan vain viljeltyjen peltojen laidalta tai maanomistajan salliessa pellolta. Kannan kasvettua voidaan metsästää myös ruokintapaikoilta ja ruokintapaikalla pidetään kahden viikon tauko aina laukauksen jälkeen. Rauhoitetut ruokinnat/paikat: Tässä vaiheessa ruokinnoilta tai metsästä ei ammuta. Kannan lisääntymisen mukaan lisätään ampumapaikkoja.

9 Kuusipeura (esimerkki) 2 urosta, 4 naarasta, 4 vasaa. 30 urosta, 30 naarasta ja 25 vasaa. Ylläpidetään alueilla, jotka soveltuvat kuusipeuralle. Suoja- ja lepopaikat: Pääsääntöisesti alue tarjoaa suojaa ja lepopaikkoja. Joitakin paikkoja jätetään harventamatta, joissa on tiheikköinä nuorta kuusta, ja myös lehtipuualueita pyritään lisäämään. Ravintoympäristöt: Lisätään monimuotoisia reunavyöhykkeitä karttaan merkityin paikoin, Riistapellon osia laitetaan myös nurmi- ja heinämaana. Istutetaan tammia. Ruokinnat, suolakivet: Tarjotaan viljaa ja heinää. Ruokinnat ja suolakivipaikat merkitään karttaan. Paikkojen pitää olla talvellakin helposti saavutettavia Kaadettavat määrät uros, naaras, vasa: Eläimiä kuolee ilveksen ja liikenteen vuoksi. Tässä vaiheessa ei voida metsästää yhtään. Tavoitetilassa tuotto on noin 25 eläintä. Ilves tappaa alueella noin 15 vuodessa ja liikenne 4. Tällöin metsästää voidaan vain muutama eläin, joista 1 naaras, 2 urosta ja 3 vasaa. Mikäli muun menekin vuoksi toisen sukupuolen määrä ei ole tavoitteessa, jätetään kyseinen sukupuoli ampumatta. Valikointisäännöt: Vasoista kaadetaan pienimmät ja uroksista ylivuotista sekä ikäloppua. Ylivuotisten urosten kohdalla metsästys kohdistetaan heikkosarvisimpiin yksilöihin, koska eläinten elinvoima ja tuleva lisääntymispotentiaali näkyy sarvissa. Naaraista ammutaan vanhaksi ja hedelmättömäksi tiedetyt yksilöt. Taukovuorottelu paikoilla: Kannan kasvettua ruokinnalta ampumisen jälkeen pidetään 10 päivää taukoa kyseisellä paikalla. Metsästys kohdistetaan riskipaikoille liikenteen ja erikoisviljelmien läheisyyteen. Rauhoitetut ruokinnat/paikat: Puolet ruokinnoista ovat sellaisia joissa ei metsästetä myös siinä vaiheessa kun kanta kestää metsästystä.

10 Metsäkauris (esimerkki) 15 eläintä, joista 4 urosta, 5 naarasta ja 6 vasaa. 30 aikuista eläintä ja talvikannassa 15 vasaa. Aikuisista 15 naarasta ja 15 urosta. Suoja- ja lepopaikat: Tiheikköisiä paikkoja jätetään raivaamatta. Jokivarsille ja pellonreunoille jätetään monikasvisia reunamia ja saarekkeita. Ravintoympäristöt: Suositaan monimuotoisia reunavyöhykkeitä. Voidaan jättää mahdollisuuksien mukaan syksyllä kyntämättä ja hankalia kulmia puimatta. Metsänhoidossa suositaan ratkaisuja, jotka säästävät mustikanvarpua. Ruokinnat, suolakivet: Tarjotaan viljaa ja heinää. Ruokinnat ja suolakivipaikat merkitään karttaan. Paikkojen pitää olla talvella helposti saavutettavia. Riistapelloille tehdään matalamman ja korkeamman ruokakasvin sarkoja. Mahdollisuuksien mukaan tehdään tai jätetään riistakäytäviä laajempien avoalojen läpi. Ruokinnat sijoitetaan avoimelle paikalle niin, että ilves ei voi väijyä suoraan ruokinnalta. Ruokintoja tai riistapeltoja ei perusteta vilkkaiden teiden tai herkkien viljelysten läheisyytteen. Kaadettavat määrät uros, naaras, vasa: Lähtötilanteessa ei metsästetä. Tavoitetilanteessa metsästetään tavoitteen ylittävä määrä aikuisia ja vasoja, huomioiden liikenteen ja petojen vähentävä vaikutus. Naaraita aikuisista halutaan olevan vähintään 15 ja uroksia vähintään 15, joten myöskään sukupuolitavoitteen alle ei metsästetä. Valikointisäännöt: Vasoista kaadetaan pienimmät ja uroksista ylivuotista tai ikäloppua. Ylivuotisten urosten kohdalla metsästys kohdistetaan heikkosarvisimpiin yksilöihin, koska eläinten elinvoima ja tuleva lisääntymispotentiaali näkyy sarvissa. Naaraista ammutaan vanhaksi ja hedelmättömäksi tiedetyt yksilöt. Taukovuorottelu paikoilla: Ruokinnalta ampumisen jälkeen pidetään 10 päivää taukoa kyseisellä paikalla. Metsästys kohdistetaan riskipaikoille liikenteen ja erikoisviljelmien läheisyyteen. Rauhoitetut ruokinnat/paikat: Metsäkauriiden suosimilla paikoilla pidetään yhtä metsästysruokintaa kohden yhtä ruokintaa, jolla ei metsästetä. Kesän pukkijahtisäännöt: Ammutaan ylivuotista tai ikäloppua. Ylivuotisten kohdalla eläinten elinvoima näkyy sarvissa, joten metsästys kohdistetaan heikkosarvisimpiin yksilöihin.

11 Valkohäntäpeura (esimerkki) 20 eläintä, joista 6 urosta, 8 naarasta ja 6 vasaa. 50 eläintä talvikannassa, joista 16 vasaa. Aikuisista 17 naarasta ja 17 urosta. Suoja- ja lepopaikat: Tiheikköisiä paikkoja jätetään raivaamatta. Jokivarsille ja pellonreunoille jätetään monikasvisia reunamia ja saarekkeita. Ravintoympäristöt: Suositaan monimuotoisia reunavyöhykkeitä. Voidaan jättää mahdollisuuksien mukaan syksyllä kyntämättä ja hankalia kulmia puimatta. Metsänhoidossa suositaan ratkaisuja, jotka säästävät mustikanvarpua. Ruokinnat, suolakivet: Tarjotaan viljaa ja heinää. Ruokinnat ja suolakivipaikat merkitään karttaan. Paikkojen pitää olla talvella helposti saavutettavia. Riistapelloille tehdään matalamman ja korkeamman ruokakasvin sarkoja. Mahdollisuuksien mukaan tehdään tai jätetään riistakäytäviä laajempien avoalojen läpi. Ruokinnat sijoitetaan avoimelle paikalle niin, että ilves ei voi väijyä suoraan ruokinnalta. Ruokintoja tai riistapeltoja ei perusteta vilkkaiden teiden tai herkkien viljelysten läheisyytteen. Kaadettavat määrät uros, naaras, vasa: Lähtötilanteessa ei metsästetä. Tavoitetilanteessa metsästetään tavoitteen ylittävä määrä aikuisia ja vasoja, huomioiden liikenteen ja petojen vähentävä vaikutus. Naaraita aikuisista halutaan olevan vähintään 17 ja uroksia vähintään 17, joten myöskään sukupuolitavoitteen alle ei metsästetä. Valikointisäännöt: Vasoista kaadetaan pienimmät ja uroksista ylivuotista tai ikäloppua. Ylivuotisten urosten kohdalla metsästys kohdistetaan heikkosarvisimpiin yksilöihin, koska eläinten elinvoima ja tuleva lisääntymispotentiaali näkyy sarvissa. Naaraista ammutaan vanhaksi ja hedelmättömäksi tiedetyt yksilöt. Taukovuorottelu paikoilla: Ruokinnalta ampumisen jälkeen pidetään 10 päivää taukoa kyseisellä paikalla. Metsästys kohdistetaan riskipaikoille liikenteen ja erikoisviljelmien läheisyyteen. Rauhoitetut ruokinnat/paikat: Metsäkauriiden suosimilla paikoilla pidetään yhtä metsästysruokintaa kohden yhtä ruokintaa, jolla ei metsästetä. Ylivuotisten kohdalla eläinten elinvoima näkyy sarvissa, joten metsästys kohdistetaan heikkosarvisimpiin yksilöihin.

12 Metsäpeura (esimerkki) Vähemmän kuin toivotaan Lisätään Suoja- ja lepopaikat: Ei tarvetta erityisiin parannustoimenpiteisiin. Kaadettavat määrät uros, naaras, vasa: Lupapolitiikan mukaan. Ravintoympäristöt: Säästetään ojitus- ja metsänistutustoimilta alueita joissa kasvaa raatetta tai tupasvillaa. Pyritään säilyttämään alueet joilla on poronjäkälää sellaisina, että jäkälä menestyy. Ruokinnat, suolakivet: Talvehtimisalueella annetaan tarpeen vaatiessa lisäravintona heinää. Ruokintoja kuitenkin pääasiassa vältetään, jotta luontainen ravinnonetsintä ei muutu. Heinäpellot toimivat riistapeltoina. Valikointisäännöt: Erittäin tarkka valikointi ja harkinta yksilötasolla. Taukovuorottelu paikoilla: Ammutaan vain vahinkoa kärsivien peltojen luota. Tilanteessa, jossa kanta on laajemmin levinnyt ja kokonaiskanta lisääntynyt, voidaan järjestelyitä väljentää. Rauhoitetut ruokinnat/paikat: Jos on tarve lisäruokinnalle, niin ruokinnalta ei ammuta.

13 Hirvi (esimerkki) 12 hirveä, joista 5 naarasta, 3 urosta ja 4 vasaa talvikannassa 15 hirveä, joista 6 naarasta, 6 urosta ja 3 vasaa talvikannassa. Suoja- ja lepopaikat: Ei tarvetta erityisiin parannustoimenpiteisiin Ravintoympäristöt: Metsänhoidossa suositaan ratkaisuja, jotka säästävät mustikanvarpua. Ruokinnat, suolakivet: Alueelle tehdään kaksi riistapeltoa hirveä ajatellen. Sijainnit suuren varttuneen metsäalueen kyljessä kaukana tiestä. Myös suolakivin ohjataan hirvien oleilua pois vilkkaiden teiden varsilta ja taimikoista. Merkitään karttaan. Kaadettavat määrät uros, naaras, vasa: Lähtötilanteessa haetaan 3 lupaa, joiden perusteella kaadetaan 1 naaras ja 4 vasaa. Tasataan sukupuolijakaumaa. Välivaiheessa haetaan 4 lupaa, joiden perusteella kaadetaan 2 naarasta, 1 uros ja 2 vasaa. Tavoitetilassa haetaan 5 lupaa, joiden perusteella kaadetaan 1 naaras, 2 urosta ja 4 vasaa. Vaihtoehtoisesti 2 naarasta, 1 uros ja 4 vasaa sen mukaan kumpaa sukupuolta aikuisissa on enemmän. Urosten ja naaraiden määriä kaadetaan tavoitteena yhtä suuret määrät. Huomioidaan riistanhoitoyhdistyksen ja kannanhoitoalueen kokonaistilanne. Valikointisäännöt: Vasoista kaadetaan pienimmät ja uroksista ylivuotista tai ikäloppua. Lapiosarvisista erityisesti 6 10 ja hankosarvisista 4 8 piikkiset säästetään. Ylivuotisten urosten kohdalla metsästys kohdistetaan heikkosarvisimpiin yksilöihin, koska eläinten elinvoima ja tuleva lisääntymispotentiaali näkyy sarvissa. Naaraista ammutaan vanhaksi ja hedelmättömäksi tiedetyt yksilöt. Taukovuorottelu paikoilla: Kyttäämällä ammutaan erikseen sopien ja valikoiden. Ajojahtia tai koirajahtia toteutetaan kiertävästi alueilla niin, ettei samaa aluetta ajeta enempää kuin kerran viikossa. Tämä ei kuitenkaan estä kyttäysmetsästystä. Rauhoitetut ruokinnat/paikat: Ei rauhoitettuja paikkoja.

14 Kanadanhanhi (esimerkki) Kohtuullinen Lisätään Suoja- ja lepopaikat: Lahdelmat, vesistöön työntyvät kärjet, saaret, kosteikot ja järvet. Ravinto- ja pesintäympäristöt: Ylläpidetään matalahkoja ja reheviä kosteikkoja, joiden ympäristössä on nurmea. Sovitaan mahdollisuuksien mukaan viljelijöiden kanssa kynnön jättämisestä kevääseen hanhien suosimilla pelloilla. Ruokinnat: Tarjotaan viljaa paikoille, joissa hanhet oleilevat. Taukovuorottelu: Jotta hanhet viihtyisivät alueella, metsästetään vain viikonloppuisin. Jos hanhet alkavat käymään epätoivotulla paikalla, siellä voidaan metsästää aktiivisemmin. Saalisraja/kiintiö: Kolme hanhea per seuran jäsen. Rauhoitetut paikat: Kanadanhanhille tehdyt niityt ja ruokinnat.

15 Merihanhi (esimerkki) Vähemmän kuin toivotaan Lisätään Suoja- ja lepopaikat: Lahdelmat, vesistöön työntyvät kärjet, saaret, kosteikot ja järvet. Ravinto- ja pesintäympäristöt: Merenlahden, järven tai kosteikon läheisyydessä olevat ruoho- ja heinämaat. Ylläpidetään rantaniittyjä tai nurmia hanhien oleilupaikkojen luona ja jätetään pensaita tai matalia katajia niittyjen eri osiin pesäpaikoiksi. Sovitaan mahdollisuuksien mukaan viljelijöiden kanssa kynnön jättämisestä kevääseen hanhien suosimilla pelloilla. Ruokinnat: Tarjotaan viljaa paikoille, joissa hanhet oleilevat. Taukovuorottelu: Metsästetään vain viikonloppuisin, kunnes kanta alueella nousee suuremmaksi tai hanhet alkavat käymään epätoivotulla paikalla, jossa voidaan metsästää aktiivisemmin. Saalisraja/kiintiö: Metsästysalueen tuotto kestää tänä vuonna kymmenen hanhen saaliin. Kiintiönä kaksi hanhea yhtä seuran metsästäjää kohden, kunnes 10 täynnä. Vieras voi metsästää jäsenen kiintiöstä. Metsästäjän oltava tietoinen mahdollisista viranomaiskielloista ja määräyksistä. Rauhoitetut paikat: Merihanhille tehdyt niityt ja ruokinnat.

16 Metsähanhi (esimerkki) Vähemmän kuin toivotaan Lisätään Suoja- ja lepopaikat: Suoalueet ja muutolla vesistöt ja pellot. Säästetään suoalueet tuotantotoimenpiteiltä maanomistajan ehtojen mukaan. Ravinto- ja pesintäympäristöt: Säästetään suoalueet tuotantotoimenpiteiltä maanomistajan ehtojen mukaan. Pesintäalueen luokse viedään talvella soraa jauhinkiviksi, mikäli läheltä ei sopivaa sorapohjaa löydy rantaviivasta tai matalasta vedestä. Sovitaan mahdollisuuksien mukaan viljelijöiden kanssa kynnön jättämisestä kevääseen hanhien syksyllä suosimilla pelloilla. Ruokinnat: Jätetään laossa olevaa viljaa puimatta tai viedään viljavana hanhien suosimalle pellolle. Taukovuorottelu: Ei taukovuorottelua, saalisrajoitus tuo riittävästi taukoja. Saalisraja/kiintiö: Taigametsähanhipaikoilla yksi saalis per metsästäjä joka toinen vuosi, kunnes kanta nousee. Tundrametsähanhen muuttoreitillä ei rajoitusta seuran taholta. Metsästäjän oltava tietoinen mahdollisista viranomaiskielloista ja määräyksistä. Rauhoitetut paikat: Tarkoituksella ruokapaikoiksi jätetyt viljakohteet.

17 Heinäsorsa (esimerkki) Vähemmän kuin toivotaan Lisätään Suoja- ja lepopaikat: Paikallistetaan mahdolliset kosteikko- ja lampipaikat, joissa saa pienellä vaivalla veden pysymään. Sovitaan maanomistajien kanssa lampien teko. Pienikin lampi antaa levähdys- tai pesäpaikan. Avataan umpeenkasvaneen puron uomia. Levennetään ojia, joissa vesi pysyy. Tehdään ojiin lampia. Avataan umpeenkasvaneisiin paikkoihin avovesilampareita. Taukovuorottelu: Ruokinnoin ylläpidetyillä ja karttaan merkityillä erityisillä kosteikoilla metsästetään seurueena enintään kahden viikon välein viikonloppuina. Seuralla on viisi ruokintapaikkaa sorsille. Tauot jaetaan alkamaan porrastetusti paikoilla niin, että joka viikonloppu jossain voi metsästää. Muilla alueilla metsästys on vapaata. Iltapassissa sorsat hätyytetään lentoon ja metsästetään kohteelle palaavia sorsia. Ravinto- ja pesintäympäristöt: Ravintoalueeksi vesialuetta, jonka syvyys on 1 50 cm. Raivataan korkeat puut sopivilta pesintäkosteikoilta, jotta petolinnuilla ei ole vahtimispaikkoja. Edesautetaan sopivankorkuisen reunakasvuston kasvua pesien ja lintujen näkösuojaksi. Tehdään tolppien päähän putkipesäpaikkoja. Ruokinnat: Kahdella lammella on ruokintalautat ja kolmella sopiva reuna, sekä pohja laittaa viljaa suoraan niille. Paikoille on sovittu XX ja XX ruokintavastaaviksi. Jauhinkivet: Kosteikoille, joilla ei ole hiekkaa, 1 2 mm soraa Saalisraja/kiintiö: Taukovuorottelupaikoilla 3 vesilintua per metsästäjä päivässä, muualla vapaata. Rauhoitetut paikat: Merkitään karttaan muutama rauhoitettu paikka, jolla sorsat saavat olla rauhassa lepäämässä. Petojen poisto: Poistetaan pienpetoja luolilta ja loukuilla aktiivisesti. Kosteikkojen läheisyyteen laitetaan useita supi- ja minkkiloukkuja. Rauhoittamattomien lintujen, etenkin variksen pyynti tärkeää. Vesilintujen pesinnän onnistumista edistää varisten kohdalla erityisesti kevätaikainen varisten poisto kosteikoiden reunoilta.

18 Tavi (esimerkki) Sopivasti Pidetään yllä Kuten heinäsorsalla Kuten heinäsorsalla

19 Haapana (esimerkki) Vähemmän kuin toivotaan Lisätään Kuten heinäsorsalla. Kuten heinäsorsalla.

20 Jouhisorsa (esimerkki) Vähemmän kuin toivotaan Lisätään Suoja- ja lepopaikat: Laajemmat kosteikot tai alueet, joilla useita kosteikoita muodostaen yhdessä laaja-alaisen kosteikkoalueen. Tällainen saadaan luotua matalikkolammen, entisen järven vesijättöalueelle. Kuten heinäsorsalla. Ravinto- ja pesintäympäristöt: Ravintoalueeksi laajempaa vesialuetta, jonka syvyys on 1-50 cm. Ylläpidetään melko avoimia paikoja, joissa on kuitenkin vesikasveja kasvi- ja hyönteisravintoa tarjoamaan. Jauhinkivet: Kosteikoille, joissa ei ole hiekkaa, 1 2 mm soraa.

21 Heinätavi (esimerkki) Vähemmän kuin toivotaan Lisätään Suoja- ja lepopaikat: Kuten heinäsorsalla. Taukovuorottelu: Taukovuorottelu tulee heinäsorsavuorottelusta. Ravinto- ja pesintäympäristöt: Ravintoalueeksi vesialuetta, jonka syvyys on 1-40 cm. Ylläpidetään matalia kosteikoita, joissa on vesikasvillisuutta kasvi- ja hyönteisravintoa tarjoamaan. Erityisesti hyönteisravinto tärkeää. Ruokinnat: Ei tarvetta lisäruokinnalle, riippuvainen elinympäristön tarjoamasta ravinnosta. Muut sorsaruokinnat. Jauhinkivet: Kosteikoille, joissa ei ole hiekkaa, 1 2 mm soraa. Saalisraja/kiintiö: Suositellaan ampumattomuutta, kunnes kanta kasvaa. Rauhoitetut paikat: Kuten heinäsorsalla. Petojen poisto: Kuten heinäsorsalla.

22 Lapasorsa (esimerkki) Vähemmän kuin toivotaan Lisätään Suoja- ja lepopaikat: Kuten heinäsorsalla. Taukovuorottelu: Kuten heinäsorsalla. Ravinto- ja pesintäympäristöt: Ravintoalueeksi vesialuetta, jonka syvyys on 1-50 cm. Ylläpidetään rehevää aluskasvillisuutta kosteikkojen reunoilla. Hyönteisravinto tärkeää. Saalisraja/kiintiö: 2 syksyssä metsästäjää kohden, kunnes kanta kasvaa. Käytännössä toteutuma alueella muutama lintu, koska useimmat ei ammu. Ruokinnat: Ei tarvetta lisäruokinnalle, riippuvainen elinympäristön tarjoamasta ravinnosta. Muut sorsaruokinnat. Jauhinkivet: Kosteikoille, joissa ei ole hiekkaa, 1 2 mm soraa. Rauhoitetut paikat: Kuten heinäsorsalla. Petojen poisto: Kuten heinäsorsalla.

23 Punasotka (esimerkki) Vähemmän kuin toivotaan Lisätään Suoja- ja lepopaikat: Pyritään säilyttämään nykyisiä ruovikkoreunaisia rantaosuuksia laajemmilla vesillä. Taukovuorottelu: Käytännössä ei ammuta, muuten kuten heinäsorsalla. Ravinto- ja pesintäympäristöt: Kuten heinäsorsalla. Ruokinnat: Ei tarvetta lisäruokinnalle, riippuvainen elinympäristön tarjoamasta ravinnosta. Jauhinkivet: Kosteikoille, joissa ei ole hiekkaa, 1 2 mm soraa. Saalisraja/kiintiö: Suositellaan ampumattomuutta, kunnes kanta kasvaa. Rauhoitetut paikat: Käytännössä ei ammuta, muuten kuten heinäsorsalla. Petojen poisto: Kuten heinäsorsalla.

24 Tukkasotka (esimerkki) Vähemmän kuin toivotaan Lisätään Suoja- ja lepopaikat: Kuten heinäsorsalla. Kuten heinäsorsalla. Ravinto- ja pesintäympäristöt: Kosteikoille tehdään myös 50 cm 150 cm syvyisiä alueita. Ruokinnat: Ei tarvetta lisäruokinnalle, riippuvainen elinympäristön tarjoamasta ravinnosta. Jauhinkivet: Kosteikoille, joissa ei ole hiekkaa, 1 2 mm soraa.

25 Telkkä (esimerkki) Sopivasti Pidetään yllä Suoja- ja lepopaikat: Perustetaan ja ylläpidetään kosteikkoja ja lampia. Ravinto- ja pesintäympäristöt: Telkänpönttöjen teko ja asettaminen vesistöjen äärelle. Ruokinnat: Ei tarvetta lisäruokinnalle. Jauhinkivet: Kosteikoille, joilla ei ole hiekkaa, 1 2 mm soraa Taukovuorottelu: Ei tarvetta rajoituksille. Saalisraja/kiintiö: Ei tarvetta rajoituksille. Rauhoitetut paikat: Ei tarvetta rajoituksille. Petojen poisto: Poistetaan pienpetoja luolilta ja loukuilla aktiivisesti. Kosteikkojen läheisyyteen laitetaan useita supi- ja minkkiloukkuja.

26 Tukkakoskelo (esimerkki) Vähemmän kuin toivotaan Lisätään Suoja- ja lepopaikat: Ei tarvetta tai keinoja parantaa muuten, kuin säilyttämällä elinympäristöjä. Ravinto- ja pesintäympäristöt: Ei tarvetta tai keinoja parantaa ravintopaikkoja muuten, kuin säilyttämällä elinympäristöjä. Vältetään keväisin pesimäluodoilla tai pesäpaikan lähellä liikkumista. Voidaan luoda pesäpaikkoja tekemällä kivistä tai puusta korkeudeltaan 20 cm ja 40x40 onkaloita. Taukovuorottelu: Ei tarvetta rajoituksille Saalisraja/kiintiö: 5 syksyssä metsästäjää kohden, kunnes kanta kasvaa. Käytännössä toteutuma alueella muutama lintu, koska useimmat ei ammu. Rauhoitetut paikat: Ei tarvetta rajoituksille Petojen poisto: Poistetaan pienpetoja luolilta ja loukuilla aktiivisesti etenkin järvien ja meren rannoilta ja saarista. Rauhoittamattomien lintujen, etenkin variksen ja harmaalokin pyynti tärkeää. Vesilintujen pesinnän onnistumista edistää parhaiten kevätaikainen varisten poisto pesintäalueiden läheisyydestä.

27 Isokoskelo (esimerkki) Vähemmän kuin toivotaan Lisätään Suoja- ja lepopaikat: Ei tarvetta tai keinoja parantaa muuten, kuin säilyttämällä elinympäristöjä. Ravinto- ja pesintäympäristöt: Ei tarvetta tai keinoja parantaa ravintopaikkoja muuten, kuin säilyttämällä elinympäristöjä. Vältetään keväisin pesimäluodoilla tai pesäpaikan lähellä liikkumista. Taukovuorottelu: Ei tarvetta rajoituksille. Saalisraja/kiintiö: 5 syksyssä metsästäjää kohden, kunnes kanta kasvaa. Käytännössä toteutuma alueella muutama lintu, koska useimmat ei ammu. Rauhoitetut paikat: Ei tarvetta rajoituksille. Petojen poisto: Poistetaan pienpetoja luolilta ja loukuilla aktiivisesti etenkin järvien ja meren rannoilta ja saarista. Rauhoittamattomien lintujen, etenkin variksen ja harmaalokin pyynti tärkeää. Vesilintujen pesinnän onnistumista edistää parhaiten kevätaikainen varisten poisto pesintäalueiden läheisyydestä.

28 Nokikana (esimerkki) Vähemmän kuin toivotaan Lisätään Suoja- ja lepopaikat: Ei tarvetta tai keinoja lisätä. Taukovuorottelu: Ei tarvetta vuorottelulle. Ravinto- ja pesintäympäristöt: Ruovikot ja rehevät vesistöt, ei tarvetta tai keinoja lisätä. Saalisraja/kiintiö: Ei tarvetta rajoituksille, piilottelevana lajina ei tule usein saaliiksi. Rauhoitetut paikat: Ei tarvetta metsästysaikaisille rajoituksille. Petojen poisto: Kuten heinäsorsalla.

29 Haahka (esimerkki) Vähemmän kuin toivotaan Lisätään Ravinto- ja pesintäympäristöt: Vältetään häiriöitä lintujen suosimilla ravintopaikoilla ja pesintäaikaan pesintäsaarissa. Ei keinoja elinympäristön muokkaamiselle. Taukovuorottelu: Ei tarvetta vuorotteluun. Saalisraja/kiintiö: 10 ruskeapukuista haahkaa kuukaudessa per metsästäjä seuran alueelta. Kannan lisääntyessä rajoitus poistetaan. Uroshaahkalle ei rajoitusta. Rauhoitetut paikat: Ammutaan rannalta tai rantaan kiinnitetystä veneestä. Irti rannoista sijaitsevat ruokailupaikat rauhoitetaan metsästykseltä. Petojen poisto: Poistetaan pienpetoja, etenkin minkkiä saarista loukuilla sekä ampuen lehtipuhaltimen ja koiran avulla aktiivisesti. Myös merilokin, harmaalokin ja varisten pyynnillä on merkitystä poikueiden selviämiselle.

30 Alli (esimerkki) Vähemmän kuin toivotaan Ravinto- ja pesintäympäristöt: Ei keinoja lisätä, ei pesi alueella. Saalisraja/kiintiö: Ei tarvetta rajoituksille. Rauhoitetut paikat: Ei tarvetta rajoituksille.

31 Riekko (esimerkki) Muutamia kymmeniä. Vähemmän kuin toivotaan Lisätään Suoja- ja lepopaikat: Ennallistetaan riekkosoita yhteistyössä maanomistajien kanssa. Ravintoympäristöt: Tulee luontaisesti suon mukana. Poikueympäristöt: Tulee luontaisesti suon mukana. (Keski-Suomi) Taukovuorottelu: Yhtenä viikonloppuna vuodessa, kunnes kanta lisääntyy. Saalisraja/kiintiö: 2 riekkoa seuran alueelta. Kun kanta lisääntyy, lisätään kiintiötä tai poistetaan se. Kiintiö arvotaan jäsenten kesken. Rauhoitetut paikat: Ei rauhoitettuja paikkoja kiintiön aikana. Kiintiön poiston jälkeen sovitaan rauhoitetuista paikoista. Petojen poisto: Poistetaan pienpetoja haaskalta, luolilta ja loukuilla aktiivisesti. Kettua tehostetusti myös jalkanarulla. Riekkosoiden läheisyyteen laitetaan useita supi- ja minkkiloukkuja. Poistetaan variksia.

32 Kiiruna (esimerkki) Muutamia kymmeniä. Vähemmän kuin toivotaan Lisätään Ei keinoja parantaa muuten, kuin säilyttämällä elinympäristöjä. Taukovuorottelu: Saalisraja/kiintiö: Ei metsästetä ennen kuin kanta lisääntyy. Rauhoitetut paikat: Kaikki paikat Petojen poisto: Poistetaan pienpetoja haaskalta, loukuilla ja kettua myös jalkanarulla aktiivisesti. Lisäksi poistetaan variksia.

33 Pyy (esimerkki) Sopivasti Lisätään mahdollisuuksien mukaan Suoja- ja lepopaikat: Puronvarsien pienet kuusikot ja koivikot, sekametsä, jossa eri-ikäistä puustoa. Lisätään ja säästetään näitä ympäristöjä siellä missä mahdollista. Taukovuorottelu: Ei tarvetta vuorotteluun Saalisraja/kiintiö: Ei tarvetta rajoituksiin Ravintoympäristöt: Jätetään taimikonraivauksissa leppiä ravintopuiksi, samoin pellon ja suomaiden reunalepikot säästetään. Poikueympäristöt: Säästetään kuusitiheikköjä varpukasvillisuuden kupeella. Rauhoitetut paikat: Ei tarvetta rajoituksiin Petojen poisto: Poistetaan pienpetoja haaskalta, luolilta ja loukuilla aktiivisesti. Jauhinkivet/rypemishiekka: 1 4 mm soraa katetusti niin, että sora on kuivaa ja saatavilla lumiaikaan. Mieluiten kvartsikiviä mukana.

34 Teeri (esimerkki) Vähemmän kuin toivotaan Lisätään Suoja- ja lepopaikat: Hakkuiden ennakkoraivauksessa jätetään kenttäkerrokseen suojatiheiköitä alikasvoskuusista. Tiedonjako maanomistajille tärkeää. Ravintoympäristöt: Pyritään säästämään yhtenäisiä koivikkoja talviruokailupaikoiksi. Tiedonjako maanomistajille tärkeää. Ruokinta: Erillisruokintaa ei tarvita. Jos joku välttämättä haluaa järjestää maillaan talviruokintaa, tehdään ruokinta vain avoimelle paikalle, jossa etäisyys lähimpään reunaan on vähintään 100 m. Ruokintapaikalla ei saa myöskään olla yksittäisiä puita, joihin haukka voi asettua odottamaan. Ruokinta houkuttelee petoja ja voi kääntyä tappioksi. Luonnonruokaa löytyy riittävästi. Poikueympäristöt: Pyritään säästelemään hakkuissa varvikkoalueita, erityisesti mustikkaa. Arvokkaimpia alueita ovat soidinalueen ympäristöt noin 1 2 km säteellä, joissa suurin osa naaraista pesii. Jauhinkivet/rypemishiekka: 2 5 (3 4)mm soraa katetusti niin, että sora on kuivaa ja saatavilla lumiaikaan. Mieluiten kvartsikiviä mukana. Soidinpaikan hoito: Estetään tunnettujen soidinpaikkojen metsittyminen raivaustoimenpiteillä maanomistajan kanssa sopien. Metsästys soidinalueella: Soitimilta joissa metsästetään, ei ammuta vanhoja kukkoja. Koska toimivan soitimen vähimmäiskoko on viidestä kukosta ylöspäin ja mitä enemmän kukkoja on, sen parempi, ei 10 kukon soitimelta metsästetä. Näin taataan hyvä, alueella pysyvä teerikanta, jota voidaan verottaa muilla metsästystavoilla. Taukovuorottelu: Ei tarkempaa vuorottelua, mutta koiralla metsästäviä ohjeistetaan välttämään metsästystä useana peräkkäisenä päivänä samalla alueella. Saalisraja / kiintiö: Seuran 5000 hehtaarin alueelta voidaan pyytää tänä vuonna 15 lintua. Korkeintaan 1 lintu päivässä per metsästäjä, kunnes 15 on täynnä. Saalis on raportoitava kokouksen valitsemalle riistanhoitojaoksen vastuuhenkilölle, jolta saa myös tiedon jäljellä olevasta kiintiöstä. Valikointi: Aina kun pystytään valikoimaan, metsästys kohdistetaan molempien sukupuolten nuoriin yksilöihin. Rauhoitetut paikat: Rauhoitetaan alueen suurimmat soitimet. Ruokinnalta ei metsästetä. Osalle soitimista kellonaikarajoitus: Niillä voidaan metsästää iltapäivällä kello 12 eteenpäin iltaan asti. Paikat merkitään karttaan. Petojen poisto: Poistetaan pienpetoja haaskalta, luolilta ja loukuilla aktiivisesti.

LIITE 8 Riistakysely (metsästyskysely) ja tulokset

LIITE 8 Riistakysely (metsästyskysely) ja tulokset LIITE 8 Riistakysely (metsästyskysely) ja tulokset RIISTASELVITYS OSANA JOKISUON TURVETUOTANTOALUEEN YVA-MENETTELYÄ Vapo Oy:n tarkoituksena on aloittaa turvetuotanto Kiuruveden Jokisuolla. Ensimmäisenä

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4)

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet kunnassa/kunnissa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet Sihteeri Rahastonhoitaja

Lisätiedot

Luonnonsuojelulain 49 :n poikkeuslupakäytännöt Ville Vasko

Luonnonsuojelulain 49 :n poikkeuslupakäytännöt Ville Vasko Luonnonsuojelulain 49 :n poikkeuslupakäytännöt Ville Vasko Kuvat: Voitto Pulkkinen, Patrik Byholm, Vesa Hyyryläinen 22.12.2016 VARELY:lle keskitetyt poikkeusluvat Aiemmin kukin ELY käsitellyt omalla alueellaan

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4)

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) KAITURIN ERÄ RY. Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet Ruokolahden kunnassa/kunnissa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Sihteeri Rahastonhoitaja

Lisätiedot

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ PL 30 (Hallituskatu 3 A) 00023 VALTIONEUVOSTO MÄÄRÄYS Päivämäärä 2.6.2000 2180/722/2000 Riistanhoitopiirit Pyyntiluvan nojalla tai alueellisen kiintiön puitteissa sallittava

Lisätiedot

Riistakantojen laskenta, tila ja niihin vaikuttavat tekijät. Luonnonvarakeskus Pekka Helle 3.9.2015

Riistakantojen laskenta, tila ja niihin vaikuttavat tekijät. Luonnonvarakeskus Pekka Helle 3.9.2015 Riistakantojen laskenta, tila ja niihin vaikuttavat tekijät Luonnonvarakeskus Pekka Helle 3.9.2015 Miksi riistakantojen seurantaa tarvitaan? Kansallinen tarve: metsästyssaaliin mitoitus (kestävän käytön

Lisätiedot

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte Katja Ikonen, suunnittelija Riista- ja peltokolmiolaskenta Pienriistakantojen vaihteluita on seurattu riistakolmiolaskennoilla jo 28 vuoden ajan. Seuranta

Lisätiedot

lupamaksu 1700 (10x xx50 ) maksettava lokakuun loppuun mennessä Marttilan Seudun Rhy:n tilille

lupamaksu 1700 (10x xx50 ) maksettava lokakuun loppuun mennessä Marttilan Seudun Rhy:n tilille Hirvijahti 2008 luvat 10 + 10 > Kangas 5 + 5 > Myllykylä 5 + 5 aikuisista enintään puolet uroksia > molemmat seurueet voivat ampua kolme naarasta > ensimmäisen seurueen saatua saaliiksi kolme urosta >>>

Lisätiedot

POIKKEUSLUPAHAKEMUS (VAHINKOPERUSTEINEN POIKKEUSLUPA) - metsästyslain 41 b :n 1 momentin mukaiset ns. vahinkoperusteiset poikkeusluvat

POIKKEUSLUPAHAKEMUS (VAHINKOPERUSTEINEN POIKKEUSLUPA) - metsästyslain 41 b :n 1 momentin mukaiset ns. vahinkoperusteiset poikkeusluvat Hakijan nimi (jos yksityishenkilö, oltava sama kuin yhteyshenkilö) Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 300, 345, 370 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro

Lisätiedot

Metsästystutkintokoulutus

Metsästystutkintokoulutus Kuva on kopioitu Suomen riistakeskuksen materiaalista (riistaeläin ekologian perusteita) kuvitus Seppo Leinonen Metsästystutkintokoulutus osa 1 - lakiasiat - riistahallinto ja metsästäjäjärjestöt Päivitetty

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

Yhteensä 46 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo

Yhteensä 46 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo KESÄKOKOUS Aika: Paikka: Läsnä: 17.07.2014 klo 18.00 19.20 Kalimen maja Yhteensä 46 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo 1 KOKOUKSEN AVAUS Matti Roivainen avasi kokouksen 2 KOKOUKSEN TOIMIHENKILÖIDEN

Lisätiedot

Riistalaskennat ja riistantutkimus

Riistalaskennat ja riistantutkimus Riistalaskennat ja riistantutkimus www.rktl.fi/riista www.rktl.fi/riista/ohjeet_lomakkeet www.rktl.fi/riista/suurpedot/ www.riistakolmiot.fi/ Suomen riistakeskus 2014 Kuvitus: Seppo Leinonen www.riista.fi

Lisätiedot

Rajavartiolaitoksen tilat, Rovaniemi

Rajavartiolaitoksen tilat, Rovaniemi ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 27.3.2001 RIISTANHOITOYHDISTYS JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA SAAPUVILLA Rajavartiolaitoksen tilat, Rovaniemi Hannu Lukkarila Juha Seurujärvi Pentti Hyvärinen

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Pyhä-Saukko ry Pöytäkirja TALVIKOKOUS Aika: klo 12:00 Paikka: Pyhän Asteli

Pyhä-Saukko ry Pöytäkirja TALVIKOKOUS Aika: klo 12:00 Paikka: Pyhän Asteli Pyhä-Saukko ry Pöytäkirja 28.2.2016 TALVIKOKOUS Aika: 28.2.2016 klo 12:00 Paikka: Pyhän Asteli 1) Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa Puheenjohtajaksi

Lisätiedot

PERÄ-UURASTEN METSÄSTYSSEURA RY. Perä-Uurasten MS ry:n kesäkokouksen pöytäkirja klo Hukkapenkka Kivimäentie 248, Kotala

PERÄ-UURASTEN METSÄSTYSSEURA RY. Perä-Uurasten MS ry:n kesäkokouksen pöytäkirja klo Hukkapenkka Kivimäentie 248, Kotala PERÄ-UURASTEN METSÄSTYSSEURA RY Perä-Uurasten MS ry:n kesäkokouksen pöytäkirja 19.8.2016 klo 19.00 Hukkapenkka Kivimäentie 248, Kotala 1 Kokouksen avaus. Seuran puheenjohtaja Ari Tapanainen avasi kokouksen

Lisätiedot

Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 06.08.2015 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 22 Jäsentä

Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 06.08.2015 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 22 Jäsentä Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 06.08.2015 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 22 Jäsentä 2. 1 Kesäkokouksen avaus: Puheenjohtaja avasi kokouksen klo: 18.00 2 Kokouksen puheenjohtajan

Lisätiedot

Metsästysasetuksen muuttaminen

Metsästysasetuksen muuttaminen Valtioneuvoston päätös 1.9.2016 1 10.09.16 Muutokset tiivistettynä: Voimaan syksyllä 2016 (6.9.2016): Hirvieläinten vasallisten naaraiden rauhoitusta koskeva muutos Hirvieläinten metsästyksenjohtajan tehtävien

Lisätiedot

Suo metsäkanalinnun silmin

Suo metsäkanalinnun silmin Suo metsäkanalinnun silmin Teerikana syö tupasvillan tähkiä Suomen riistakeskus Arto Marjakangas 18.12.2014 1 Soiden merkitys metsäkanalinnuille koko vuodenkierrossa: (metsä)riekko teeri metso pyy Esityksen

Lisätiedot

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET Piennar valtaoja, vesistö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot/viljelytapa ja ympäristöehdot: Vesistöjen ja valtaojien varsilla oleville peltolohkoille on jätettävä

Lisätiedot

Hailuodon Metsästysseura Ry

Hailuodon Metsästysseura Ry Hailuodon Metsästysseura Ry Kevätkokouksessa on päätetty seuraavat rajoitukset metsästyskaudelle 2016-2017. Vesilintujahti Rauhoitusalueet: *Lauttalaiturin ja Sysiperän sekä Koninnokan ja Kyrönperän väliset

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen

Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat Savonlinna 20.9.2012 Reijo Kotilainen Ministeriön asetus poikkeusluvan ja alueellisen kiintiön nojalla sallittavasta karhun metsästyksestä

Lisätiedot

Vesilintulaskenta. Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi

Vesilintulaskenta. Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi Vesilintulaskenta Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi 1 1.* Tausta ja tavoitteet Sisävesien pesimälinnuston seuranta Kaksi menetelmää: 1)Pistelaskenta kannanmuutosten

Lisätiedot

YMPÄRISTÖASIAA KIINTEISTÖNHOIDOSSA Kiinteistönhoidon ympäristöpäivä Ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen

YMPÄRISTÖASIAA KIINTEISTÖNHOIDOSSA Kiinteistönhoidon ympäristöpäivä Ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen YMPÄRISTÖASIAA KIINTEISTÖNHOIDOSSA Kiinteistönhoidon ympäristöpäivä 15.11.2016 Ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET JA KIINTEISTÖNHOITO 11 Ajoneuvojen, koneiden, veneiden

Lisätiedot

LIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa

LIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa LIITO-ORAVA Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Turussa ja Porissa Olli Mattila, Varsinais-Suomen ELY-keskus 22.12.2016 1 Liito-oravan suojelu Liito-orava (Pteromys volans) on Suomessa vaarantunut

Lisätiedot

Littoistenjärven lammikkikartoitus

Littoistenjärven lammikkikartoitus Littoistenjärven lammikkikartoitus Lieto ja Kaarina 2012 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KTP:n Kasvintarkastuspalvelut Avoin yhtiö Suutarintie 26 69300 Toholampi Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Kestävä riistatalous

Kestävä riistatalous Kestävä riistatalous Metsäakatemia 12.5.2016 Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund Finnish Hunters Association Metsästysharrastuksen kehittyminen Suomessa 1900-luvun alussa suuret nisäkkäät olivat

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Outokummussa oli yksi ilveksen pyyntilupa ja se käytettiin heti jahdin alussa. Jahti toteutui yhteisjahtina kaikkien metsästys-seurojen kanssa

Outokummussa oli yksi ilveksen pyyntilupa ja se käytettiin heti jahdin alussa. Jahti toteutui yhteisjahtina kaikkien metsästys-seurojen kanssa Outokummun metsästysyhdistys Ry:n jäsentiedote 1/ 2012 Hyvä Outokummun metsästysyhdistyksen jäsen Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 26.2.2012. Kokouksen alussa palkittiin OMY.n kolme parasta pienpetojen

Lisätiedot

Luonnonsuojeluoikeutta

Luonnonsuojeluoikeutta Luonnonsuojeluoikeutta RYM-C1002 Yhdyskuntajärjestelmien ja -suunnittelun oikeudelliset perusteet, Kanerva Sunila Luennon runko 1. Mitä luonnonsuojeluoikeus on? 2. Keskeisiä lähteitä 3. LSL luonnonsuojelun

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2015 Kirkkoneuvosto

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2015 Kirkkoneuvosto KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2015 Kirkkoneuvosto KOKOUSAIKA Keskiviikko klo 17.00 19.30 KOKOUSPAIKKA Kontiolahden seurakuntatalo JÄSENET Reinikainen Jukka pj. x Parkkonen Anneli varapj x Haanranta

Lisätiedot

Riistametsänhoito Tausta ja työohjeet

Riistametsänhoito Tausta ja työohjeet Riistametsänhoito Tausta ja työohjeet Riistametsänhoito Metsänhoitoa metsäkanalintuja suosien Sopii tavallisen talousmetsään Voi toteuttaa missä metsän kehitysvaiheessa tahansa www.riistametsa.fi 2 1.11.2016

Lisätiedot

STYSSEURA TURHA TOIVO RY. 70 VUOTTA

STYSSEURA TURHA TOIVO RY. 70 VUOTTA METSÄSTYSSEURA STYSSEURA TURHA TOIVO RY. 70 VUOTTA Historiikki vuosilta 1936-2006 Kirjoittanut Tapio Halla Historiikin teosta Edellinen historiikki vuonna 1986, 8 sivua ja liitteet Nyt 104 sivua ja liitteet

Lisätiedot

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 Ari Karhilahti Leipurinkuja 4 21280 RAISIO ari.karhilahti@utu.fi 050 5698819 1. Johdanto Naantalin kaupunki tilasi keväällä 2012 seuraavan luontoselvityksen:

Lisätiedot

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2016

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2016 HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2016 SALLAN RIISTANHOITOYHDISTYS 213 HIRVEN HOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA 2016 A. LASKENTAOSA 2016 2015 2014 2013 2012

Lisätiedot

HIRVIVEROTUS KESKI-SUOMI Hirvitalousalueet

HIRVIVEROTUS KESKI-SUOMI Hirvitalousalueet HIRVIVEROTUS KESKI-SUOMI 2016 Hirvitalousalueet Hirvikannan hoidossa käytetään vahvistettua hirvitalousaluejakoa. Keski-Suomen riistakeskusalueeseen kuuluu kokonaan tai osittain neljä hirvitalousaluetta.

Lisätiedot

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola ) Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

Riistalaskennat ja riistantutkimus

Riistalaskennat ja riistantutkimus Riistalaskennat ja riistantutkimus www.rktl.fi/riista/riistavarat www.rktl.fi/riista/ohjeet_lomakkeet/ www.rktl.fi/riista/suurpedot/ Suomen riistakeskus 2012 Kuvitus: Seppo Leinonen www.riista.fi www.rktl.fi

Lisätiedot

HAILUODON METSÄSTYSSEURA RY VUOSIKOKOUS 20.3.2016 KLO 13.00 Ampumaradan majalla

HAILUODON METSÄSTYSSEURA RY VUOSIKOKOUS 20.3.2016 KLO 13.00 Ampumaradan majalla HAILUODON METSÄSTYSSEURA RY VUOSIKOKOUS 20.3.2016 KLO 13.00 Ampumaradan majalla PÖYTÄKIRJA Läsnä oli 38 jäsentä. 1 Kokouksen avaus Seuran puheenjohtaja Toni Rantasuo avasi kokouksen ja toivotti osallistuja

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 3-4 lk. Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo 2 Tässä on museon pohjapiirros. Siihen on merkitty numeroilla, millä kohdalla kukin tehtävä tehdään. Pohjapiirros

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2013

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2013 HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2013 SALLAN RIISTANHOITOYHDISTYS 213 HIRVEN HOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA 2013 A. LASKENTAOSA 2013 2012 2011 2010 2009

Lisätiedot

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2015

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2015 HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2015 SALLAN RIISTANHOITOYHDISTYS 213 HIRVEN HOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA 2015 A. LASKENTAOSA 2015 2014 2013 2012 2011

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

PERÄ-UURASTEN METSÄSTYSSEURA RY. Perä-Uurasten MS ry:n kesäkokouksen pöytäkirja. 14.8.2015 klo 19.00 Hukkapenkka Kivimäentie 248, Kotala

PERÄ-UURASTEN METSÄSTYSSEURA RY. Perä-Uurasten MS ry:n kesäkokouksen pöytäkirja. 14.8.2015 klo 19.00 Hukkapenkka Kivimäentie 248, Kotala PERÄ-UURASTEN METSÄSTYSSEURA RY Perä-Uurasten MS ry:n kesäkokouksen pöytäkirja 14.8.2015 klo 19.00 Hukkapenkka Kivimäentie 248, Kotala 1 Kokouksen avaus. Seuran puheenjohtaja Ari Tapanainen avasi kokouksen

Lisätiedot

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

VUORES, ISOKUUSI II LIITO-ORAVASELVITYS

VUORES, ISOKUUSI II LIITO-ORAVASELVITYS Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 4.4.2014 VUORES, ISOKUUSI II LIITO-ORAVASELVITYS LIITO-ORAVASELVITYS Tarkastus 4.4.2014 Päivämäärä 4.4.2014 Laatija Tiina

Lisätiedot

Riista metsätalouden metsänhoito-ohjeissa

Riista metsätalouden metsänhoito-ohjeissa Riista metsätalouden metsänhoito-ohjeissa Riistapäivät 23.1.2013 Antti Otsamo Kehitys- ja ympäristöpäällikkö, MMT Metsätalous Metsähallituksen alueet 1/3 Suomea Metsämaat talouskäytön piirissä 3.6 milj.

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 312/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 33 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi metsästyslain pyyntivälineitä ja pyyntimenetelmiä

Lisätiedot

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396

Lisätiedot

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 15.2.2012

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 15.2.2012 Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 15.2.2012 Varastokatu 3 A VALITUS 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213 1317 Aaroninkatu 13 37130 Nokia nokianluonto@gmail.com MAASEUTUELINKEINOJEN VALITUSLAUTAKUNTA

Lisätiedot

PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II

PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II SUUNNITELMA 1 (6) PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II 1. Tehtävä Tehtävänä oli suunnitella Kajaanin kaupungin metsien hakkuut ja niihin liittyvät hoitotyöt Pöllyvaaran, Hetteenmäen ja Nakertajan

Lisätiedot

Vesilintukantojen hoidon kehittäminen Euroopassa

Vesilintukantojen hoidon kehittäminen Euroopassa Vesilintukantojen hoidon kehittäminen Euroopassa Riistapäivät, Tampere 20.1.2016 Mikko Alhainen Suomen riistakeskus Kannat taantuvat luokitus muuttui Alli IUCN luokassa vaarantunut AEWA: kolumni A kategoria

Lisätiedot

Alavuden metsästysseura ry Vuosikokous 01.02.2013 klo 18:00 Läsnä 18 jäsentä

Alavuden metsästysseura ry Vuosikokous 01.02.2013 klo 18:00 Läsnä 18 jäsentä Alavuden metsästysseura ry Vuosikokous 01.02.2013 klo 18:00 Läsnä 18 jäsentä 1 Kokouksen avaus: Puheenjohtaja Pertti Lähdevuori avasi kokouksen toivottaen osallistujat tervetulleeksi. 2 2 Palkitsemiset

Lisätiedot

VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA

VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA JOKAISELLA LINTULAJILLA ON OMA EKOLOGINEN LOKERONSA 11 14 15 16 12 1 2 13 17 3 4 5 6 7 8 9 10 1. sinisorsa, 2. töyhtöhyyppä, 3. rantasipi,

Lisätiedot

JAHTIO Metsänomistajan kumppani metsästysliiketoiminnassa

JAHTIO Metsänomistajan kumppani metsästysliiketoiminnassa JAHTIO Metsänomistajan kumppani metsästysliiketoiminnassa Sisältö JAHTION yleisesittely Metsästystoimiala JAHTION visio Johtajan johtopäätökset JAHTIO on pienriistan metsästyslupien kauppapaikka yksityiselle

Lisätiedot

Hirven biologia Mikael Wikström 2015

Hirven biologia Mikael Wikström 2015 Hirven biologia Mikael Wikström 2015 Sisältö Lisääntymiskäyttäytyminen Kannanvaihtelun perusmekanismit Kannan sääteleminen Lisääntymiskäyttäytyminen Kiima syyskuussa ja lokakuun alussa Kiimaan tulossa

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

HARJUKSEN KUTUALUEIDEN

HARJUKSEN KUTUALUEIDEN HARJUKSEN KUTUALUEIDEN HEIKENTYMINEN PURUVEDEN SELKÄVESILLÄ ELOKUUSSA JA SYYSKUUSSA 2010 TEHTYJEN KARTOITUSTEN TULOKSET Puruveden Harjus ry 2011 HARJUKSEN KUTUALUEIDEN HEIKENTYMINEN PURUVEDEN SELKÄVESILLÄ

Lisätiedot

NYRKKISÄÄNTÖJÄ PELTOPYYN ELINYMPÄRISTÖJEN SUUNNITELMALLISEEN HOITOON

NYRKKISÄÄNTÖJÄ PELTOPYYN ELINYMPÄRISTÖJEN SUUNNITELMALLISEEN HOITOON NYRKKISÄÄNTÖJÄ PELTOPYYN ELINYMPÄRISTÖJEN SUUNNITELMALLISEEN HOITOON Luonnon- ja riistanhoitosäätiö 2010 Tässä Luonnon- ja riistanhoitosäätiön vihkosessa on tiiviisti esitetty luonnonvaraisen peltopyyn

Lisätiedot

Metsästysalue muutetaan suojelualueeksi ohje metsästysseuroille

Metsästysalue muutetaan suojelualueeksi ohje metsästysseuroille Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund ry Metsästysalue muutetaan suojelualueeksi ohje metsästysseuroille Uusi luonnonsuojelulaki antaa ympäristöviranomaisille mahdollisuuden muuttaa entistä helpommin

Lisätiedot

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Peltomaa on viljelijän tärkein pääoma, ja siitä kannattaa pitää huolta. Ympäristökorvausjärjestelmä kannustaa lisäämään peltojen talviaikaista

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Ovatko jokamiehenoikeudet vanhentuneet? Simo Takalammi

Ovatko jokamiehenoikeudet vanhentuneet? Simo Takalammi Ovatko jokamiehenoikeudet vanhentuneet? Simo Takalammi 10.3.2016 Jokamiehenoikeudet vuosisatoja vanhaa pohjoismaista oikeuskulttuuria Eivät perustu kirjoitettuun lakiin, mutta ovat kiistämätön osa pohjoismaista

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

Miksi vesilinnut taantuvat? Rannalta pintaa syvemmälle

Miksi vesilinnut taantuvat? Rannalta pintaa syvemmälle Miksi vesilinnut taantuvat? Rannalta pintaa syvemmälle Hannu Pöysä Luonnonvarakeskus 1 Vesilintujen pesimäkantojen kehitys 1986-2015 valtakunnallisen seuranta-aineiston mukaan Rintala & Lehikoinen 2015,

Lisätiedot

Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira)

Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Kaikki lajit Kaikkiaan on havaittu 91 eri lajia. Eri vuosina lajeja on havaittu seuraavasti: 2014 2013 2012 2011

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

KALASTUSLAKIUUDISTUS Vaelluskalakokonaisuus

KALASTUSLAKIUUDISTUS Vaelluskalakokonaisuus KALASTUSLAKIUUDISTUS Vaelluskalakokonaisuus TORNIO-MUONIOJOKISEURA ry 27 vuotta meän väylitten ja ihmisten puolesta Antti Sorro, perhokalastaja, Rovaniemi 30.01.2012 www.sorro.fi Ministeri MARTTI PURA

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

Nauta. ihminen hajottajat. Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt. rantaniityn kasveja

Nauta. ihminen hajottajat. Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt. rantaniityn kasveja Mitä syö: Nauta Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt Kuka syö: ihminen hajottajat rantaniityn kasveja Tiesitkö? Kyytöt ovat itäsuomenkarjaa, joka on uhanalainen maatiaisrotu. Lintulahdet

Lisätiedot

YLEISOHJE METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN HAKEMISEEN (KARHU MEHILÄIS- VAHINGOT) (päivitetty 19.6.2012)

YLEISOHJE METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN HAKEMISEEN (KARHU MEHILÄIS- VAHINGOT) (päivitetty 19.6.2012) YLEISOHJE METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN HAKEMISEEN (KARHU MEHILÄIS- VAHINGOT) (päivitetty 19.6.2012) Suurpetojen poikkeusluvanvaraista pyyntiä koskevat säännökset muuttuivat 1.3.2011.

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

MMM:n ajankohtaista. Sami Niemi Neuvotteleva virkamies

MMM:n ajankohtaista. Sami Niemi Neuvotteleva virkamies MMM:n ajankohtaista Sami Niemi Neuvotteleva virkamies 3.3.2016 1 Suden kannanhoidollinen metsästys Alustava arvio onnistumisesta ennen kesää Talven kanta-arvio Luken arvio saaliin rakenteesta (naaraat,

Lisätiedot

Koordinaatit: Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa

Koordinaatit: Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Suomen riistakeskuksen merkinnät: 200, 202, 203, 204 206 Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin

Lisätiedot

Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti.

Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi Painut syyskierron mukana syvälle veteen. Pysy meressä ja ota Ajelehdit levämassan seassa heinäkuussa. Pysy meressä ja ota jäätyy talvella ja sinusta

Lisätiedot

Kankaan alueen ja Ailakinkadun välisen metsikön liito-oravaselvitys 2014

Kankaan alueen ja Ailakinkadun välisen metsikön liito-oravaselvitys 2014 Kankaan alueen ja Ailakinkadun välisen metsikön liito-oravaselvitys 2014 11.4.2014 Johdanto Vuoden 2013 selvityksessä alueella todettiin ilmeinen naaraan esiintymispaikka. Koska metsäkuviolla on aloitettava

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

Alavuden metsästysseura ry Vuosikokous 24.01.2016 klo 17:00 Läsnä 18 jäsentä

Alavuden metsästysseura ry Vuosikokous 24.01.2016 klo 17:00 Läsnä 18 jäsentä Alavuden metsästysseura ry Vuosikokous 24.01.2016 klo 17:00 Läsnä 18 jäsentä 1 Kokouksen avaus: Puheenjohtaja Pertti Lähdevuori avasi kokouksen klo 17.00 toivottaen osallistujat tervetulleeksi. 2 2 Palkitsemiset

Lisätiedot

ENKKELI, HÄMEENLINNA LIITO-ORAVASELVITYS

ENKKELI, HÄMEENLINNA LIITO-ORAVASELVITYS Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 9.6.2016 ENKKELI, HÄMEENLINNA LIITO-ORAVASELVITYS LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 9.6.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kaisa

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin 25.2. videoneuvottelukoulutus 15.3. Tampere 22.3. Helsinki Nitraattiasetus 1250/2014 - muutos 1261/2015 - Täydentäviä

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

Eräpassi 4. Eräpassi 4. Neljäs eräpassi on suunnattu lukiolaisille.

Eräpassi 4. Eräpassi 4. Neljäs eräpassi on suunnattu lukiolaisille. Eräpassi 4 Neljäs eräpassi on suunnattu lukiolaisille. Eräpassin voi suorittaa opettajan johdolla koulussa oppituntien aikana, retkipäivänä, luokkaretkellä, luontokoulussa, harrastuskerhossa missä vain!

Lisätiedot

Eräpassi 4. Eräpassi 4. Neljäs eräpassi on suunnattu lukiolaisille.

Eräpassi 4. Eräpassi 4. Neljäs eräpassi on suunnattu lukiolaisille. Eräpassi 4 Neljäs eräpassi on suunnattu lukiolaisille. Eräpassin voi suorittaa opettajan johdolla koulussa oppituntien aikana, retkipäivänä, luokkaretkellä, luontokoulussa, harrastuskerhossa missä vain!

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen

Lisätiedot

Kymenlaakson ampumarataverkoston kehittämistyöpaja , Kouvola. Metsästäjien näkökulma Riistapäällikkö Erkki Kiukas

Kymenlaakson ampumarataverkoston kehittämistyöpaja , Kouvola. Metsästäjien näkökulma Riistapäällikkö Erkki Kiukas Kymenlaakson ampumarataverkoston kehittämistyöpaja 8.11., Kouvola Metsästäjien näkökulma Riistapäällikkö Erkki Kiukas 1 11.11. Toimiva ampumarataverkosto on elinehto suomalaiselle metsästykselle ja metsästäjien

Lisätiedot