Villikani (esimerkki)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Villikani (esimerkki)"

Transkriptio

1 Villikani (esimerkki) 10 0 Saalisraja/kiintiö: Poistetaan kaikki havaitut yksilöt.

2 Metsäjänis (esimerkki) Vähemmän kuin toivotaan Lisätään Suoja- ja lepopaikat: Puunkorjuun näkemäraivauksessa jätetään alle metriset kasvit raivaamatta. Kaadettavien puiden ympäriltä raivataan kokonaan vain pieneltä alalta. Kannot jätetään maahan. Ravintoympäristöt: Puunkorjuussa huomioidaan varvikkoja. Säästetään haapoja pystyyn, joita kaadetaan talveksi jäniksille eri puolilla aluetta. Ruokinnat: Heinäruokintoja haapojen ohella useisiin paikkoihin. Taukovuorottelu: Koska alueella on harveneva jäniskanta, jaetaan seuran metsäalueet hehtaarin lohkoihin, joilla metsästetään koiralla tai koulutetaan ajokoiraa lohko vuorollaan. Metsästys tapahtuu viikko per lohko. Lohkot numeroidaan, ja metsästys kiertää numeron mukaan. Näin jänikset saavat rauhaa ja pysyvät alueella. Saalisraja/kiintiö: 1 per metsästäjä kuukaudessa. 10 jänistä vuodessa varataan seuran jäsenten vieraille. Yksi saalis per vieras, kunnes kiintiö on täynnä. Petojen poisto: Poistetaan pienpetoja luolilta ja loukuilla aktiivisesti.

3 Rusakko (esimerkki) Sopivasti, mutta voisi olla enemmänkin Lisätään tuottoa, mutta pidetään kanta tasaisena metsästyksellä Suoja- ja lepopaikat: Jätetään pelto-ojien pientareet niittämättä. Ravintoympäristöt: Tehdään vyöhyke peltolohkojen laidoille apilasta siten, että apila kasvaa viljan alla ja puinnin jälkeen apila jää. Ei kynnetä syksyllä. Ruokinnat: Heinäruokintoja useisiin kohteisiin. Taukovuorottelu: Ajokoiratoiminnan selvyyden vuoksi kuten metsäjäniksellä tai: Kyttäysjahdille ei vuorottelua. Mies- tai koira-ajo lohkoittain viikko per lohko. Seuran alueet jaetaan kolmeen hehtaarin lohkoon. Paikat, joissa rusakoista on haittaa esim. puutarhalle, metsästetään tehostetusti koko kauden ilman rajoituksia. Paikat merkitään karttaan. Saalisraja/kiintiö: Nykyverotuksella ei tarvetta kiintiölle. Petojen poisto: Poistetaan pienpetoja luolilta ja loukuilla aktiivisesti.

4 Orava (esimerkki) Sopivasti Nykyinen Ravinto- ja pesäympäristöt: Nykytilanne puuston osalta on riittävä, ei tarvetta erikseen säästää tai lisätä kuusia ravinto- ja pesäympäristöiksi. Saalisraja/kiintiö: Nykyverotuksella ei tarvetta kiintiölle.

5 Euroopanmajava (esimerkki) Vähemmän kuin toivotaan Lisätään Ravinto- ja pesäympäristöt: Sovitaan maanomistajien kanssa muutama paikka, joissa majava saa jäädä pesimään. Se luo samalla lintukosteikon. Taukovuorottelu: Ei tarvetta Metsästysjärjestelyt: Niillä paikoilla, joissa majavista tulee vahinkoa jota ei hyväksytä, metsästetään tehostetusti viranomaisrajoitusten puitteissa. Saalisraja/kiintiö: Lupakiintiön mukaan. Rauhoitetut paikat: Sovitut säästöpesäpaikat karttaan merkittyinä.

6 Kanadanmajava (esimerkki) Sopivasti Pidetään samana Ravinto- ja pesäympäristöt: Sovitaan maanomistajien kanssa muutama paikka, joissa majava saa jäädä pesimään. Se luo samalla lintukosteikon. Taukovuorottelu: Ei tarvetta Metsästysjärjestelyt: Niillä paikoilla, joissa majavista tulee vahinkoa jota ei hyväksytä, metsästetään tehostetusti. Saalisraja/kiintiö: Säästöalueiden ulkopuolella metsästys vapaata. Rauhoitetut paikat: Sovitut säästöpesäpaikat karttaan merkittyinä.

7 Piisami (esimerkki) Vähemmän kuin toivotaan Lisätään, koska vesistö pysyy sopivana linnuille Ravinto- ja pesäympäristöt: Sopivia reheviä lahdelmia löytyy alueelta, joissa muutamia piisameita ja pesäkekoja. Auttaa vesilintuja pitämällä kasvustoja kurissa, ja pesäkeot toimivat lintujen levähdyspaikkana. Ei tarvetta elinympäristömuokkaukselle. Taukovuorottelu: Ei tarvetta Saalisraja/kiintiö: Kun karttaan merkityssä lahdessa kanta ylittää 60 eläintä tai asuttuja pesiä on yli 8, voidaan ylimäärää (tuottoa) metsästää. Sama toisella pienemmällä lahdella, 40 eläintä tai 6 asuttua pesää. Petojen poisto: Piisamien elinympäristö sijoittuu hyville lintupesälahdelmille, joten tehostettu petopoisto auttaa piisamia ja vesilintuja. Erityisesti minkki, kettu ja supikoira tehopyynnissä lahdelmien läheisyydessä loukuilla ja haaskalta. Haaska kuitenkin vähintään 70 metriä vedestä. Rauhoitetut paikat: Karttaan merkitty lahdelman perä pidetään pankkina, jossa ei metsästetä piisamia. Petoja metsästetään tehostetusti.

8 Villisika (esimerkki) Kaksi naarasta ja yksi uros 3 lisääntyvää laumaa, yhteensä noin 30 yksilöä. Kannan kasvattamisesta keskustellaan maanomistajien kanssa ja sovitaan asioista, jotka huolettavat heitä. Suoja- ja lepopaikat: Jätetään ryteikköisiä puronvarsia raivaamatta. Muuten vallitseva metsäympäristö tarjoaa riittävästi sopivia paikkoja. Ravintoympäristöt: Istutetaan tammia, jos alueella kasvumahdollisuudet. Ruokinnat: Ylläpidetään karttaan merkityillä paikoilla ruokintapisteitä. Ruoaksi tarjotaan juureksia ja viljaa. Kaadettavat määrät uros, naaras, porsas: Aikuisia ei ammuta ennen kuin lisääntyviä yksilöitä on riittävästi, sovitaan erikseen. Yli neljän porsaan pahnueesta voidaan ampua alle vuoden ikäisiä hehtaarin alueella sallitaan olevan 30 villisikaa. Määrää seurataan havainnoin ja riistakameroin. Tavoitteen jälkeen kanta pidetään vakaana metsästämällä tuotosta nuoria yksilöitä ja valikoiden vanhoja. Valikointisäännöt: Metsästetään alle vuoden ikäisiä. Tavoitteen täyttymisen jälkeen sovitaan kannanrakenteen perusteella poimittavat karjut ja naaraista vain mahoiksi tiedetyt. Taukovuorottelu paikoilla: Ammutaan vain viljeltyjen peltojen laidalta tai maanomistajan salliessa pellolta. Kannan kasvettua voidaan metsästää myös ruokintapaikoilta ja ruokintapaikalla pidetään kahden viikon tauko aina laukauksen jälkeen. Rauhoitetut ruokinnat/paikat: Tässä vaiheessa ruokinnoilta tai metsästä ei ammuta. Kannan lisääntymisen mukaan lisätään ampumapaikkoja.

9 Kuusipeura (esimerkki) 2 urosta, 4 naarasta, 4 vasaa. 30 urosta, 30 naarasta ja 25 vasaa. Ylläpidetään alueilla, jotka soveltuvat kuusipeuralle. Suoja- ja lepopaikat: Pääsääntöisesti alue tarjoaa suojaa ja lepopaikkoja. Joitakin paikkoja jätetään harventamatta, joissa on tiheikköinä nuorta kuusta, ja myös lehtipuualueita pyritään lisäämään. Ravintoympäristöt: Lisätään monimuotoisia reunavyöhykkeitä karttaan merkityin paikoin, Riistapellon osia laitetaan myös nurmi- ja heinämaana. Istutetaan tammia. Ruokinnat, suolakivet: Tarjotaan viljaa ja heinää. Ruokinnat ja suolakivipaikat merkitään karttaan. Paikkojen pitää olla talvellakin helposti saavutettavia Kaadettavat määrät uros, naaras, vasa: Eläimiä kuolee ilveksen ja liikenteen vuoksi. Tässä vaiheessa ei voida metsästää yhtään. Tavoitetilassa tuotto on noin 25 eläintä. Ilves tappaa alueella noin 15 vuodessa ja liikenne 4. Tällöin metsästää voidaan vain muutama eläin, joista 1 naaras, 2 urosta ja 3 vasaa. Mikäli muun menekin vuoksi toisen sukupuolen määrä ei ole tavoitteessa, jätetään kyseinen sukupuoli ampumatta. Valikointisäännöt: Vasoista kaadetaan pienimmät ja uroksista ylivuotista sekä ikäloppua. Ylivuotisten urosten kohdalla metsästys kohdistetaan heikkosarvisimpiin yksilöihin, koska eläinten elinvoima ja tuleva lisääntymispotentiaali näkyy sarvissa. Naaraista ammutaan vanhaksi ja hedelmättömäksi tiedetyt yksilöt. Taukovuorottelu paikoilla: Kannan kasvettua ruokinnalta ampumisen jälkeen pidetään 10 päivää taukoa kyseisellä paikalla. Metsästys kohdistetaan riskipaikoille liikenteen ja erikoisviljelmien läheisyyteen. Rauhoitetut ruokinnat/paikat: Puolet ruokinnoista ovat sellaisia joissa ei metsästetä myös siinä vaiheessa kun kanta kestää metsästystä.

10 Metsäkauris (esimerkki) 15 eläintä, joista 4 urosta, 5 naarasta ja 6 vasaa. 30 aikuista eläintä ja talvikannassa 15 vasaa. Aikuisista 15 naarasta ja 15 urosta. Suoja- ja lepopaikat: Tiheikköisiä paikkoja jätetään raivaamatta. Jokivarsille ja pellonreunoille jätetään monikasvisia reunamia ja saarekkeita. Ravintoympäristöt: Suositaan monimuotoisia reunavyöhykkeitä. Voidaan jättää mahdollisuuksien mukaan syksyllä kyntämättä ja hankalia kulmia puimatta. Metsänhoidossa suositaan ratkaisuja, jotka säästävät mustikanvarpua. Ruokinnat, suolakivet: Tarjotaan viljaa ja heinää. Ruokinnat ja suolakivipaikat merkitään karttaan. Paikkojen pitää olla talvella helposti saavutettavia. Riistapelloille tehdään matalamman ja korkeamman ruokakasvin sarkoja. Mahdollisuuksien mukaan tehdään tai jätetään riistakäytäviä laajempien avoalojen läpi. Ruokinnat sijoitetaan avoimelle paikalle niin, että ilves ei voi väijyä suoraan ruokinnalta. Ruokintoja tai riistapeltoja ei perusteta vilkkaiden teiden tai herkkien viljelysten läheisyytteen. Kaadettavat määrät uros, naaras, vasa: Lähtötilanteessa ei metsästetä. Tavoitetilanteessa metsästetään tavoitteen ylittävä määrä aikuisia ja vasoja, huomioiden liikenteen ja petojen vähentävä vaikutus. Naaraita aikuisista halutaan olevan vähintään 15 ja uroksia vähintään 15, joten myöskään sukupuolitavoitteen alle ei metsästetä. Valikointisäännöt: Vasoista kaadetaan pienimmät ja uroksista ylivuotista tai ikäloppua. Ylivuotisten urosten kohdalla metsästys kohdistetaan heikkosarvisimpiin yksilöihin, koska eläinten elinvoima ja tuleva lisääntymispotentiaali näkyy sarvissa. Naaraista ammutaan vanhaksi ja hedelmättömäksi tiedetyt yksilöt. Taukovuorottelu paikoilla: Ruokinnalta ampumisen jälkeen pidetään 10 päivää taukoa kyseisellä paikalla. Metsästys kohdistetaan riskipaikoille liikenteen ja erikoisviljelmien läheisyyteen. Rauhoitetut ruokinnat/paikat: Metsäkauriiden suosimilla paikoilla pidetään yhtä metsästysruokintaa kohden yhtä ruokintaa, jolla ei metsästetä. Kesän pukkijahtisäännöt: Ammutaan ylivuotista tai ikäloppua. Ylivuotisten kohdalla eläinten elinvoima näkyy sarvissa, joten metsästys kohdistetaan heikkosarvisimpiin yksilöihin.

11 Valkohäntäpeura (esimerkki) 20 eläintä, joista 6 urosta, 8 naarasta ja 6 vasaa. 50 eläintä talvikannassa, joista 16 vasaa. Aikuisista 17 naarasta ja 17 urosta. Suoja- ja lepopaikat: Tiheikköisiä paikkoja jätetään raivaamatta. Jokivarsille ja pellonreunoille jätetään monikasvisia reunamia ja saarekkeita. Ravintoympäristöt: Suositaan monimuotoisia reunavyöhykkeitä. Voidaan jättää mahdollisuuksien mukaan syksyllä kyntämättä ja hankalia kulmia puimatta. Metsänhoidossa suositaan ratkaisuja, jotka säästävät mustikanvarpua. Ruokinnat, suolakivet: Tarjotaan viljaa ja heinää. Ruokinnat ja suolakivipaikat merkitään karttaan. Paikkojen pitää olla talvella helposti saavutettavia. Riistapelloille tehdään matalamman ja korkeamman ruokakasvin sarkoja. Mahdollisuuksien mukaan tehdään tai jätetään riistakäytäviä laajempien avoalojen läpi. Ruokinnat sijoitetaan avoimelle paikalle niin, että ilves ei voi väijyä suoraan ruokinnalta. Ruokintoja tai riistapeltoja ei perusteta vilkkaiden teiden tai herkkien viljelysten läheisyytteen. Kaadettavat määrät uros, naaras, vasa: Lähtötilanteessa ei metsästetä. Tavoitetilanteessa metsästetään tavoitteen ylittävä määrä aikuisia ja vasoja, huomioiden liikenteen ja petojen vähentävä vaikutus. Naaraita aikuisista halutaan olevan vähintään 17 ja uroksia vähintään 17, joten myöskään sukupuolitavoitteen alle ei metsästetä. Valikointisäännöt: Vasoista kaadetaan pienimmät ja uroksista ylivuotista tai ikäloppua. Ylivuotisten urosten kohdalla metsästys kohdistetaan heikkosarvisimpiin yksilöihin, koska eläinten elinvoima ja tuleva lisääntymispotentiaali näkyy sarvissa. Naaraista ammutaan vanhaksi ja hedelmättömäksi tiedetyt yksilöt. Taukovuorottelu paikoilla: Ruokinnalta ampumisen jälkeen pidetään 10 päivää taukoa kyseisellä paikalla. Metsästys kohdistetaan riskipaikoille liikenteen ja erikoisviljelmien läheisyyteen. Rauhoitetut ruokinnat/paikat: Metsäkauriiden suosimilla paikoilla pidetään yhtä metsästysruokintaa kohden yhtä ruokintaa, jolla ei metsästetä. Ylivuotisten kohdalla eläinten elinvoima näkyy sarvissa, joten metsästys kohdistetaan heikkosarvisimpiin yksilöihin.

12 Metsäpeura (esimerkki) Vähemmän kuin toivotaan Lisätään Suoja- ja lepopaikat: Ei tarvetta erityisiin parannustoimenpiteisiin. Kaadettavat määrät uros, naaras, vasa: Lupapolitiikan mukaan. Ravintoympäristöt: Säästetään ojitus- ja metsänistutustoimilta alueita joissa kasvaa raatetta tai tupasvillaa. Pyritään säilyttämään alueet joilla on poronjäkälää sellaisina, että jäkälä menestyy. Ruokinnat, suolakivet: Talvehtimisalueella annetaan tarpeen vaatiessa lisäravintona heinää. Ruokintoja kuitenkin pääasiassa vältetään, jotta luontainen ravinnonetsintä ei muutu. Heinäpellot toimivat riistapeltoina. Valikointisäännöt: Erittäin tarkka valikointi ja harkinta yksilötasolla. Taukovuorottelu paikoilla: Ammutaan vain vahinkoa kärsivien peltojen luota. Tilanteessa, jossa kanta on laajemmin levinnyt ja kokonaiskanta lisääntynyt, voidaan järjestelyitä väljentää. Rauhoitetut ruokinnat/paikat: Jos on tarve lisäruokinnalle, niin ruokinnalta ei ammuta.

13 Hirvi (esimerkki) 12 hirveä, joista 5 naarasta, 3 urosta ja 4 vasaa talvikannassa 15 hirveä, joista 6 naarasta, 6 urosta ja 3 vasaa talvikannassa. Suoja- ja lepopaikat: Ei tarvetta erityisiin parannustoimenpiteisiin Ravintoympäristöt: Metsänhoidossa suositaan ratkaisuja, jotka säästävät mustikanvarpua. Ruokinnat, suolakivet: Alueelle tehdään kaksi riistapeltoa hirveä ajatellen. Sijainnit suuren varttuneen metsäalueen kyljessä kaukana tiestä. Myös suolakivin ohjataan hirvien oleilua pois vilkkaiden teiden varsilta ja taimikoista. Merkitään karttaan. Kaadettavat määrät uros, naaras, vasa: Lähtötilanteessa haetaan 3 lupaa, joiden perusteella kaadetaan 1 naaras ja 4 vasaa. Tasataan sukupuolijakaumaa. Välivaiheessa haetaan 4 lupaa, joiden perusteella kaadetaan 2 naarasta, 1 uros ja 2 vasaa. Tavoitetilassa haetaan 5 lupaa, joiden perusteella kaadetaan 1 naaras, 2 urosta ja 4 vasaa. Vaihtoehtoisesti 2 naarasta, 1 uros ja 4 vasaa sen mukaan kumpaa sukupuolta aikuisissa on enemmän. Urosten ja naaraiden määriä kaadetaan tavoitteena yhtä suuret määrät. Huomioidaan riistanhoitoyhdistyksen ja kannanhoitoalueen kokonaistilanne. Valikointisäännöt: Vasoista kaadetaan pienimmät ja uroksista ylivuotista tai ikäloppua. Lapiosarvisista erityisesti 6 10 ja hankosarvisista 4 8 piikkiset säästetään. Ylivuotisten urosten kohdalla metsästys kohdistetaan heikkosarvisimpiin yksilöihin, koska eläinten elinvoima ja tuleva lisääntymispotentiaali näkyy sarvissa. Naaraista ammutaan vanhaksi ja hedelmättömäksi tiedetyt yksilöt. Taukovuorottelu paikoilla: Kyttäämällä ammutaan erikseen sopien ja valikoiden. Ajojahtia tai koirajahtia toteutetaan kiertävästi alueilla niin, ettei samaa aluetta ajeta enempää kuin kerran viikossa. Tämä ei kuitenkaan estä kyttäysmetsästystä. Rauhoitetut ruokinnat/paikat: Ei rauhoitettuja paikkoja.

14 Kanadanhanhi (esimerkki) Kohtuullinen Lisätään Suoja- ja lepopaikat: Lahdelmat, vesistöön työntyvät kärjet, saaret, kosteikot ja järvet. Ravinto- ja pesintäympäristöt: Ylläpidetään matalahkoja ja reheviä kosteikkoja, joiden ympäristössä on nurmea. Sovitaan mahdollisuuksien mukaan viljelijöiden kanssa kynnön jättämisestä kevääseen hanhien suosimilla pelloilla. Ruokinnat: Tarjotaan viljaa paikoille, joissa hanhet oleilevat. Taukovuorottelu: Jotta hanhet viihtyisivät alueella, metsästetään vain viikonloppuisin. Jos hanhet alkavat käymään epätoivotulla paikalla, siellä voidaan metsästää aktiivisemmin. Saalisraja/kiintiö: Kolme hanhea per seuran jäsen. Rauhoitetut paikat: Kanadanhanhille tehdyt niityt ja ruokinnat.

15 Merihanhi (esimerkki) Vähemmän kuin toivotaan Lisätään Suoja- ja lepopaikat: Lahdelmat, vesistöön työntyvät kärjet, saaret, kosteikot ja järvet. Ravinto- ja pesintäympäristöt: Merenlahden, järven tai kosteikon läheisyydessä olevat ruoho- ja heinämaat. Ylläpidetään rantaniittyjä tai nurmia hanhien oleilupaikkojen luona ja jätetään pensaita tai matalia katajia niittyjen eri osiin pesäpaikoiksi. Sovitaan mahdollisuuksien mukaan viljelijöiden kanssa kynnön jättämisestä kevääseen hanhien suosimilla pelloilla. Ruokinnat: Tarjotaan viljaa paikoille, joissa hanhet oleilevat. Taukovuorottelu: Metsästetään vain viikonloppuisin, kunnes kanta alueella nousee suuremmaksi tai hanhet alkavat käymään epätoivotulla paikalla, jossa voidaan metsästää aktiivisemmin. Saalisraja/kiintiö: Metsästysalueen tuotto kestää tänä vuonna kymmenen hanhen saaliin. Kiintiönä kaksi hanhea yhtä seuran metsästäjää kohden, kunnes 10 täynnä. Vieras voi metsästää jäsenen kiintiöstä. Metsästäjän oltava tietoinen mahdollisista viranomaiskielloista ja määräyksistä. Rauhoitetut paikat: Merihanhille tehdyt niityt ja ruokinnat.

16 Metsähanhi (esimerkki) Vähemmän kuin toivotaan Lisätään Suoja- ja lepopaikat: Suoalueet ja muutolla vesistöt ja pellot. Säästetään suoalueet tuotantotoimenpiteiltä maanomistajan ehtojen mukaan. Ravinto- ja pesintäympäristöt: Säästetään suoalueet tuotantotoimenpiteiltä maanomistajan ehtojen mukaan. Pesintäalueen luokse viedään talvella soraa jauhinkiviksi, mikäli läheltä ei sopivaa sorapohjaa löydy rantaviivasta tai matalasta vedestä. Sovitaan mahdollisuuksien mukaan viljelijöiden kanssa kynnön jättämisestä kevääseen hanhien syksyllä suosimilla pelloilla. Ruokinnat: Jätetään laossa olevaa viljaa puimatta tai viedään viljavana hanhien suosimalle pellolle. Taukovuorottelu: Ei taukovuorottelua, saalisrajoitus tuo riittävästi taukoja. Saalisraja/kiintiö: Taigametsähanhipaikoilla yksi saalis per metsästäjä joka toinen vuosi, kunnes kanta nousee. Tundrametsähanhen muuttoreitillä ei rajoitusta seuran taholta. Metsästäjän oltava tietoinen mahdollisista viranomaiskielloista ja määräyksistä. Rauhoitetut paikat: Tarkoituksella ruokapaikoiksi jätetyt viljakohteet.

17 Heinäsorsa (esimerkki) Vähemmän kuin toivotaan Lisätään Suoja- ja lepopaikat: Paikallistetaan mahdolliset kosteikko- ja lampipaikat, joissa saa pienellä vaivalla veden pysymään. Sovitaan maanomistajien kanssa lampien teko. Pienikin lampi antaa levähdys- tai pesäpaikan. Avataan umpeenkasvaneen puron uomia. Levennetään ojia, joissa vesi pysyy. Tehdään ojiin lampia. Avataan umpeenkasvaneisiin paikkoihin avovesilampareita. Taukovuorottelu: Ruokinnoin ylläpidetyillä ja karttaan merkityillä erityisillä kosteikoilla metsästetään seurueena enintään kahden viikon välein viikonloppuina. Seuralla on viisi ruokintapaikkaa sorsille. Tauot jaetaan alkamaan porrastetusti paikoilla niin, että joka viikonloppu jossain voi metsästää. Muilla alueilla metsästys on vapaata. Iltapassissa sorsat hätyytetään lentoon ja metsästetään kohteelle palaavia sorsia. Ravinto- ja pesintäympäristöt: Ravintoalueeksi vesialuetta, jonka syvyys on 1 50 cm. Raivataan korkeat puut sopivilta pesintäkosteikoilta, jotta petolinnuilla ei ole vahtimispaikkoja. Edesautetaan sopivankorkuisen reunakasvuston kasvua pesien ja lintujen näkösuojaksi. Tehdään tolppien päähän putkipesäpaikkoja. Ruokinnat: Kahdella lammella on ruokintalautat ja kolmella sopiva reuna, sekä pohja laittaa viljaa suoraan niille. Paikoille on sovittu XX ja XX ruokintavastaaviksi. Jauhinkivet: Kosteikoille, joilla ei ole hiekkaa, 1 2 mm soraa Saalisraja/kiintiö: Taukovuorottelupaikoilla 3 vesilintua per metsästäjä päivässä, muualla vapaata. Rauhoitetut paikat: Merkitään karttaan muutama rauhoitettu paikka, jolla sorsat saavat olla rauhassa lepäämässä. Petojen poisto: Poistetaan pienpetoja luolilta ja loukuilla aktiivisesti. Kosteikkojen läheisyyteen laitetaan useita supi- ja minkkiloukkuja. Rauhoittamattomien lintujen, etenkin variksen pyynti tärkeää. Vesilintujen pesinnän onnistumista edistää varisten kohdalla erityisesti kevätaikainen varisten poisto kosteikoiden reunoilta.

18 Tavi (esimerkki) Sopivasti Pidetään yllä Kuten heinäsorsalla Kuten heinäsorsalla

19 Haapana (esimerkki) Vähemmän kuin toivotaan Lisätään Kuten heinäsorsalla. Kuten heinäsorsalla.

20 Jouhisorsa (esimerkki) Vähemmän kuin toivotaan Lisätään Suoja- ja lepopaikat: Laajemmat kosteikot tai alueet, joilla useita kosteikoita muodostaen yhdessä laaja-alaisen kosteikkoalueen. Tällainen saadaan luotua matalikkolammen, entisen järven vesijättöalueelle. Kuten heinäsorsalla. Ravinto- ja pesintäympäristöt: Ravintoalueeksi laajempaa vesialuetta, jonka syvyys on 1-50 cm. Ylläpidetään melko avoimia paikoja, joissa on kuitenkin vesikasveja kasvi- ja hyönteisravintoa tarjoamaan. Jauhinkivet: Kosteikoille, joissa ei ole hiekkaa, 1 2 mm soraa.

21 Heinätavi (esimerkki) Vähemmän kuin toivotaan Lisätään Suoja- ja lepopaikat: Kuten heinäsorsalla. Taukovuorottelu: Taukovuorottelu tulee heinäsorsavuorottelusta. Ravinto- ja pesintäympäristöt: Ravintoalueeksi vesialuetta, jonka syvyys on 1-40 cm. Ylläpidetään matalia kosteikoita, joissa on vesikasvillisuutta kasvi- ja hyönteisravintoa tarjoamaan. Erityisesti hyönteisravinto tärkeää. Ruokinnat: Ei tarvetta lisäruokinnalle, riippuvainen elinympäristön tarjoamasta ravinnosta. Muut sorsaruokinnat. Jauhinkivet: Kosteikoille, joissa ei ole hiekkaa, 1 2 mm soraa. Saalisraja/kiintiö: Suositellaan ampumattomuutta, kunnes kanta kasvaa. Rauhoitetut paikat: Kuten heinäsorsalla. Petojen poisto: Kuten heinäsorsalla.

22 Lapasorsa (esimerkki) Vähemmän kuin toivotaan Lisätään Suoja- ja lepopaikat: Kuten heinäsorsalla. Taukovuorottelu: Kuten heinäsorsalla. Ravinto- ja pesintäympäristöt: Ravintoalueeksi vesialuetta, jonka syvyys on 1-50 cm. Ylläpidetään rehevää aluskasvillisuutta kosteikkojen reunoilla. Hyönteisravinto tärkeää. Saalisraja/kiintiö: 2 syksyssä metsästäjää kohden, kunnes kanta kasvaa. Käytännössä toteutuma alueella muutama lintu, koska useimmat ei ammu. Ruokinnat: Ei tarvetta lisäruokinnalle, riippuvainen elinympäristön tarjoamasta ravinnosta. Muut sorsaruokinnat. Jauhinkivet: Kosteikoille, joissa ei ole hiekkaa, 1 2 mm soraa. Rauhoitetut paikat: Kuten heinäsorsalla. Petojen poisto: Kuten heinäsorsalla.

23 Punasotka (esimerkki) Vähemmän kuin toivotaan Lisätään Suoja- ja lepopaikat: Pyritään säilyttämään nykyisiä ruovikkoreunaisia rantaosuuksia laajemmilla vesillä. Taukovuorottelu: Käytännössä ei ammuta, muuten kuten heinäsorsalla. Ravinto- ja pesintäympäristöt: Kuten heinäsorsalla. Ruokinnat: Ei tarvetta lisäruokinnalle, riippuvainen elinympäristön tarjoamasta ravinnosta. Jauhinkivet: Kosteikoille, joissa ei ole hiekkaa, 1 2 mm soraa. Saalisraja/kiintiö: Suositellaan ampumattomuutta, kunnes kanta kasvaa. Rauhoitetut paikat: Käytännössä ei ammuta, muuten kuten heinäsorsalla. Petojen poisto: Kuten heinäsorsalla.

24 Tukkasotka (esimerkki) Vähemmän kuin toivotaan Lisätään Suoja- ja lepopaikat: Kuten heinäsorsalla. Kuten heinäsorsalla. Ravinto- ja pesintäympäristöt: Kosteikoille tehdään myös 50 cm 150 cm syvyisiä alueita. Ruokinnat: Ei tarvetta lisäruokinnalle, riippuvainen elinympäristön tarjoamasta ravinnosta. Jauhinkivet: Kosteikoille, joissa ei ole hiekkaa, 1 2 mm soraa.

25 Telkkä (esimerkki) Sopivasti Pidetään yllä Suoja- ja lepopaikat: Perustetaan ja ylläpidetään kosteikkoja ja lampia. Ravinto- ja pesintäympäristöt: Telkänpönttöjen teko ja asettaminen vesistöjen äärelle. Ruokinnat: Ei tarvetta lisäruokinnalle. Jauhinkivet: Kosteikoille, joilla ei ole hiekkaa, 1 2 mm soraa Taukovuorottelu: Ei tarvetta rajoituksille. Saalisraja/kiintiö: Ei tarvetta rajoituksille. Rauhoitetut paikat: Ei tarvetta rajoituksille. Petojen poisto: Poistetaan pienpetoja luolilta ja loukuilla aktiivisesti. Kosteikkojen läheisyyteen laitetaan useita supi- ja minkkiloukkuja.

26 Tukkakoskelo (esimerkki) Vähemmän kuin toivotaan Lisätään Suoja- ja lepopaikat: Ei tarvetta tai keinoja parantaa muuten, kuin säilyttämällä elinympäristöjä. Ravinto- ja pesintäympäristöt: Ei tarvetta tai keinoja parantaa ravintopaikkoja muuten, kuin säilyttämällä elinympäristöjä. Vältetään keväisin pesimäluodoilla tai pesäpaikan lähellä liikkumista. Voidaan luoda pesäpaikkoja tekemällä kivistä tai puusta korkeudeltaan 20 cm ja 40x40 onkaloita. Taukovuorottelu: Ei tarvetta rajoituksille Saalisraja/kiintiö: 5 syksyssä metsästäjää kohden, kunnes kanta kasvaa. Käytännössä toteutuma alueella muutama lintu, koska useimmat ei ammu. Rauhoitetut paikat: Ei tarvetta rajoituksille Petojen poisto: Poistetaan pienpetoja luolilta ja loukuilla aktiivisesti etenkin järvien ja meren rannoilta ja saarista. Rauhoittamattomien lintujen, etenkin variksen ja harmaalokin pyynti tärkeää. Vesilintujen pesinnän onnistumista edistää parhaiten kevätaikainen varisten poisto pesintäalueiden läheisyydestä.

27 Isokoskelo (esimerkki) Vähemmän kuin toivotaan Lisätään Suoja- ja lepopaikat: Ei tarvetta tai keinoja parantaa muuten, kuin säilyttämällä elinympäristöjä. Ravinto- ja pesintäympäristöt: Ei tarvetta tai keinoja parantaa ravintopaikkoja muuten, kuin säilyttämällä elinympäristöjä. Vältetään keväisin pesimäluodoilla tai pesäpaikan lähellä liikkumista. Taukovuorottelu: Ei tarvetta rajoituksille. Saalisraja/kiintiö: 5 syksyssä metsästäjää kohden, kunnes kanta kasvaa. Käytännössä toteutuma alueella muutama lintu, koska useimmat ei ammu. Rauhoitetut paikat: Ei tarvetta rajoituksille. Petojen poisto: Poistetaan pienpetoja luolilta ja loukuilla aktiivisesti etenkin järvien ja meren rannoilta ja saarista. Rauhoittamattomien lintujen, etenkin variksen ja harmaalokin pyynti tärkeää. Vesilintujen pesinnän onnistumista edistää parhaiten kevätaikainen varisten poisto pesintäalueiden läheisyydestä.

28 Nokikana (esimerkki) Vähemmän kuin toivotaan Lisätään Suoja- ja lepopaikat: Ei tarvetta tai keinoja lisätä. Taukovuorottelu: Ei tarvetta vuorottelulle. Ravinto- ja pesintäympäristöt: Ruovikot ja rehevät vesistöt, ei tarvetta tai keinoja lisätä. Saalisraja/kiintiö: Ei tarvetta rajoituksille, piilottelevana lajina ei tule usein saaliiksi. Rauhoitetut paikat: Ei tarvetta metsästysaikaisille rajoituksille. Petojen poisto: Kuten heinäsorsalla.

29 Haahka (esimerkki) Vähemmän kuin toivotaan Lisätään Ravinto- ja pesintäympäristöt: Vältetään häiriöitä lintujen suosimilla ravintopaikoilla ja pesintäaikaan pesintäsaarissa. Ei keinoja elinympäristön muokkaamiselle. Taukovuorottelu: Ei tarvetta vuorotteluun. Saalisraja/kiintiö: 10 ruskeapukuista haahkaa kuukaudessa per metsästäjä seuran alueelta. Kannan lisääntyessä rajoitus poistetaan. Uroshaahkalle ei rajoitusta. Rauhoitetut paikat: Ammutaan rannalta tai rantaan kiinnitetystä veneestä. Irti rannoista sijaitsevat ruokailupaikat rauhoitetaan metsästykseltä. Petojen poisto: Poistetaan pienpetoja, etenkin minkkiä saarista loukuilla sekä ampuen lehtipuhaltimen ja koiran avulla aktiivisesti. Myös merilokin, harmaalokin ja varisten pyynnillä on merkitystä poikueiden selviämiselle.

30 Alli (esimerkki) Vähemmän kuin toivotaan Ravinto- ja pesintäympäristöt: Ei keinoja lisätä, ei pesi alueella. Saalisraja/kiintiö: Ei tarvetta rajoituksille. Rauhoitetut paikat: Ei tarvetta rajoituksille.

31 Riekko (esimerkki) Muutamia kymmeniä. Vähemmän kuin toivotaan Lisätään Suoja- ja lepopaikat: Ennallistetaan riekkosoita yhteistyössä maanomistajien kanssa. Ravintoympäristöt: Tulee luontaisesti suon mukana. Poikueympäristöt: Tulee luontaisesti suon mukana. (Keski-Suomi) Taukovuorottelu: Yhtenä viikonloppuna vuodessa, kunnes kanta lisääntyy. Saalisraja/kiintiö: 2 riekkoa seuran alueelta. Kun kanta lisääntyy, lisätään kiintiötä tai poistetaan se. Kiintiö arvotaan jäsenten kesken. Rauhoitetut paikat: Ei rauhoitettuja paikkoja kiintiön aikana. Kiintiön poiston jälkeen sovitaan rauhoitetuista paikoista. Petojen poisto: Poistetaan pienpetoja haaskalta, luolilta ja loukuilla aktiivisesti. Kettua tehostetusti myös jalkanarulla. Riekkosoiden läheisyyteen laitetaan useita supi- ja minkkiloukkuja. Poistetaan variksia.

32 Kiiruna (esimerkki) Muutamia kymmeniä. Vähemmän kuin toivotaan Lisätään Ei keinoja parantaa muuten, kuin säilyttämällä elinympäristöjä. Taukovuorottelu: Saalisraja/kiintiö: Ei metsästetä ennen kuin kanta lisääntyy. Rauhoitetut paikat: Kaikki paikat Petojen poisto: Poistetaan pienpetoja haaskalta, loukuilla ja kettua myös jalkanarulla aktiivisesti. Lisäksi poistetaan variksia.

33 Pyy (esimerkki) Sopivasti Lisätään mahdollisuuksien mukaan Suoja- ja lepopaikat: Puronvarsien pienet kuusikot ja koivikot, sekametsä, jossa eri-ikäistä puustoa. Lisätään ja säästetään näitä ympäristöjä siellä missä mahdollista. Taukovuorottelu: Ei tarvetta vuorotteluun Saalisraja/kiintiö: Ei tarvetta rajoituksiin Ravintoympäristöt: Jätetään taimikonraivauksissa leppiä ravintopuiksi, samoin pellon ja suomaiden reunalepikot säästetään. Poikueympäristöt: Säästetään kuusitiheikköjä varpukasvillisuuden kupeella. Rauhoitetut paikat: Ei tarvetta rajoituksiin Petojen poisto: Poistetaan pienpetoja haaskalta, luolilta ja loukuilla aktiivisesti. Jauhinkivet/rypemishiekka: 1 4 mm soraa katetusti niin, että sora on kuivaa ja saatavilla lumiaikaan. Mieluiten kvartsikiviä mukana.

34 Teeri (esimerkki) Vähemmän kuin toivotaan Lisätään Suoja- ja lepopaikat: Hakkuiden ennakkoraivauksessa jätetään kenttäkerrokseen suojatiheiköitä alikasvoskuusista. Tiedonjako maanomistajille tärkeää. Ravintoympäristöt: Pyritään säästämään yhtenäisiä koivikkoja talviruokailupaikoiksi. Tiedonjako maanomistajille tärkeää. Ruokinta: Erillisruokintaa ei tarvita. Jos joku välttämättä haluaa järjestää maillaan talviruokintaa, tehdään ruokinta vain avoimelle paikalle, jossa etäisyys lähimpään reunaan on vähintään 100 m. Ruokintapaikalla ei saa myöskään olla yksittäisiä puita, joihin haukka voi asettua odottamaan. Ruokinta houkuttelee petoja ja voi kääntyä tappioksi. Luonnonruokaa löytyy riittävästi. Poikueympäristöt: Pyritään säästelemään hakkuissa varvikkoalueita, erityisesti mustikkaa. Arvokkaimpia alueita ovat soidinalueen ympäristöt noin 1 2 km säteellä, joissa suurin osa naaraista pesii. Jauhinkivet/rypemishiekka: 2 5 (3 4)mm soraa katetusti niin, että sora on kuivaa ja saatavilla lumiaikaan. Mieluiten kvartsikiviä mukana. Soidinpaikan hoito: Estetään tunnettujen soidinpaikkojen metsittyminen raivaustoimenpiteillä maanomistajan kanssa sopien. Metsästys soidinalueella: Soitimilta joissa metsästetään, ei ammuta vanhoja kukkoja. Koska toimivan soitimen vähimmäiskoko on viidestä kukosta ylöspäin ja mitä enemmän kukkoja on, sen parempi, ei 10 kukon soitimelta metsästetä. Näin taataan hyvä, alueella pysyvä teerikanta, jota voidaan verottaa muilla metsästystavoilla. Taukovuorottelu: Ei tarkempaa vuorottelua, mutta koiralla metsästäviä ohjeistetaan välttämään metsästystä useana peräkkäisenä päivänä samalla alueella. Saalisraja / kiintiö: Seuran 5000 hehtaarin alueelta voidaan pyytää tänä vuonna 15 lintua. Korkeintaan 1 lintu päivässä per metsästäjä, kunnes 15 on täynnä. Saalis on raportoitava kokouksen valitsemalle riistanhoitojaoksen vastuuhenkilölle, jolta saa myös tiedon jäljellä olevasta kiintiöstä. Valikointi: Aina kun pystytään valikoimaan, metsästys kohdistetaan molempien sukupuolten nuoriin yksilöihin. Rauhoitetut paikat: Rauhoitetaan alueen suurimmat soitimet. Ruokinnalta ei metsästetä. Osalle soitimista kellonaikarajoitus: Niillä voidaan metsästää iltapäivällä kello 12 eteenpäin iltaan asti. Paikat merkitään karttaan. Petojen poisto: Poistetaan pienpetoja haaskalta, luolilta ja loukuilla aktiivisesti.

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 600, 601, 610 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2012 (numerotiedot liitteenä, sivu 4)

TOIMINTAKERTOMUS 2012 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) HIMANGAN METSÄTYSSEURA Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS 2012 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet : Himangan kunnassa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet

Lisätiedot

Metsästysasetus» 12.7.1993/666

Metsästysasetus» 12.7.1993/666 Metsästysasetus» 12.7.1993/666 Maa- ja metsätalousministerin esittelystä säädetään 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetun metsästyslain (615/93) sekä riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta samana päivänä

Lisätiedot

Metsästys ja riistanhoito saaristossa

Metsästys ja riistanhoito saaristossa Metsästys ja riistanhoito saaristossa KALVOSARJA 4 Haapana kuuluu metsästettäviin riistalajeihin. Metsästykseen kuuluu lajintunnistaminen. Sorsilla eri lajien naaraat muistuttavat usein toisiaan. Lisäksi

Lisätiedot

Mattila-Harjan kyläosasto. Kauriin ja Peuran metsästys

Mattila-Harjan kyläosasto. Kauriin ja Peuran metsästys Mattila-Harjan kyläosasto Kauriin ja Peuran metsästys Metsäkauris : Ei kesäjahtia. Metsästysaika 1.9.2014 31.1.2015. Ajavaa koiraa käyttäen 28.9.2014 31.1.2015. Mattila-Harjan kyläosaston yhteinen saaliskiintiö

Lisätiedot

Metsästyslainsäädännön muutokset vuonna 2013

Metsästyslainsäädännön muutokset vuonna 2013 Metsästyslainsäädännön muutokset vuonna 2013 (14.8.2013 mennessä) Koostanut Sauli Härkönen 16.8.2013 Suomen riistakeskus 1 Muutokset lain ja valtioneuvoston asetuksen tasolla Laki metsästyslain muuttamisesta

Lisätiedot

Riistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Riistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 seurantojen tärkeimmät tulokset Hirvikannan koko ja vasatuotto 2010 Metsäpeurat 2011 Suurpetojen lukumäärä

Lisätiedot

Riistakantojen laskenta, tila ja niihin vaikuttavat tekijät. Luonnonvarakeskus Pekka Helle 3.9.2015

Riistakantojen laskenta, tila ja niihin vaikuttavat tekijät. Luonnonvarakeskus Pekka Helle 3.9.2015 Riistakantojen laskenta, tila ja niihin vaikuttavat tekijät Luonnonvarakeskus Pekka Helle 3.9.2015 Miksi riistakantojen seurantaa tarvitaan? Kansallinen tarve: metsästyssaaliin mitoitus (kestävän käytön

Lisätiedot

MYLLYMAAN ERÄMIEHET Metsästysseura/seurue. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Pentti Haapahuhta.

MYLLYMAAN ERÄMIEHET Metsästysseura/seurue. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Pentti Haapahuhta. MYLLYMAAN ERÄMIEHET Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet Sastamalan ja Kiikoisten kunnissa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja

Lisätiedot

Kauhajoen metsästysseura, kirkonkylän kyläosasto Peurajahdin tietopaketti 2013

Kauhajoen metsästysseura, kirkonkylän kyläosasto Peurajahdin tietopaketti 2013 Kauhajoen metsästysseura, kirkonkylän kyläosasto Peurajahdin tietopaketti 2013 Järjestäytymiskokouksen 4.8.2013 päätösten mukaisesti 1. Valkohäntäpeuran metsästyskäytännöt - Peuraa voidaan kirkonkylän

Lisätiedot

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte Katja Ikonen, suunnittelija Riista- ja peltokolmiolaskenta Pienriistakantojen vaihteluita on seurattu riistakolmiolaskennoilla jo 28 vuoden ajan. Seuranta

Lisätiedot

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010 Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä Jukka Kauppinen 2010 Vesilinnuston pitkäaikaisseurantaa ik i Pohjois-Savon järvien linnustokehityksestä on seuranta-aineistoa 1930-luvun puolivälistä alkaen.

Lisätiedot

Metsästystutkintokoulutus

Metsästystutkintokoulutus Kuva on kopioitu Suomen riistakeskuksen materiaalista (riistaeläin ekologian perusteita) kuvitus Seppo Leinonen Metsästystutkintokoulutus osa 1 - lakiasiat - riistahallinto ja metsästäjäjärjestöt Päivitetty

Lisätiedot

Riistakolmiot Metsäriistan seuranta

Riistakolmiot Metsäriistan seuranta Riistakolmiot Metsäriistan seuranta Katja Ikonen Kuva: Marcus Wikman Riista- ja peltokolmiolaskenta Metsästäjäkunta on avustamassa pienriistan seurantaa vuosittain noin tuhat metsästysseuruetta eri puolilta

Lisätiedot

Hirvijohtajien koulutus 2011

Hirvijohtajien koulutus 2011 Hirvijohtajien koulutus 2011 Suomen riistakeskus Lappi Kemijärvi 19.9.2011 21.9.2011 Suomen riistakeskus 1 Metsästyksenjohtajan tehtävät (Ma 23 ) 1. Suunnitella käytännön metsästystapahtumat Passitus,

Lisätiedot

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta

Lisätiedot

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011 Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille

Lisätiedot

POIKKEUSLUPAHAKEMUS (VAHINKOPERUSTEINEN POIKKEUSLUPA) - metsästyslain 41 b :n 1 momentin mukaiset ns. vahinkoperusteiset poikkeusluvat

POIKKEUSLUPAHAKEMUS (VAHINKOPERUSTEINEN POIKKEUSLUPA) - metsästyslain 41 b :n 1 momentin mukaiset ns. vahinkoperusteiset poikkeusluvat Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 300, 345, 370 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

3 KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS Todettiin, että kokouksesta oli tiedotettu sääntöjen mukaisesti, joten se oli päätösvaltainen.

3 KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS Todettiin, että kokouksesta oli tiedotettu sääntöjen mukaisesti, joten se oli päätösvaltainen. KESÄKOKOUS Aika: Paikka: Läsnä: 12.07.2012 klo 18.00 19.50 Ampumarata Yhteensä 43 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo 1 KOKOUKSEN AVAUS Matti Roivainen avasi kokouksen 2 KOKOUKSEN TOIMIHENKILÖIDEN

Lisätiedot

Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET

Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET 2 Suomessa esiintyy kaksi metsähanhen alalajia; taigametsähanhi (Anser fabalis fabalis) ja tundrametsähanhi (Anser fabalis rossicus). Taigametsähanhi esiintyy meillä

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

Yhteensä 46 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo

Yhteensä 46 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo KESÄKOKOUS Aika: Paikka: Läsnä: 17.07.2014 klo 18.00 19.20 Kalimen maja Yhteensä 46 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo 1 KOKOUKSEN AVAUS Matti Roivainen avasi kokouksen 2 KOKOUKSEN TOIMIHENKILÖIDEN

Lisätiedot

Metsästystutkintokoulutus

Metsästystutkintokoulutus Kuva on kopioitu Suomen riistakeskuksen materiaalista (riistaeläin ekologian perusteita) kuvitus Seppo Leinonen Metsästystutkintokoulutus osa 1 - lakiasiat - riistahallinto ja metsästäjäjärjestöt Päivitetty

Lisätiedot

KIRJALLINEN KYSYMYS Poliisilaitoskohtaiset erot ampuma-aseen hankkimislupapäätöksissä. Eduskunnan puhemiehelle

KIRJALLINEN KYSYMYS Poliisilaitoskohtaiset erot ampuma-aseen hankkimislupapäätöksissä. Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS Poliisilaitoskohtaiset erot ampuma-aseen hankkimislupapäätöksissä Eduskunnan puhemiehelle Ampuma-aseen hankkimisluvasta säädetään pääasiassa ampuma-aselain 42,43,44 ja 45 pykälissä.

Lisätiedot

Metsästystutkintokoulutus

Metsästystutkintokoulutus Kuva on kopioitu Suomen riistakeskuksen materiaalista (riistaeläin ekologian perusteita) kuvitus Seppo Leinonen Metsästystutkintokoulutus osa 1 - lakiasiat - riistahallinto ja metsästäjäjärjestöt Päivitetty

Lisätiedot

POIKKEUSLUPAHAKEMUS (metsästyslain 41 c :n mukaiset poikkeusluvat)

POIKKEUSLUPAHAKEMUS (metsästyslain 41 c :n mukaiset poikkeusluvat) Hakijan nimi (jos yksityishenkilö, oltava sama kuin yhteyshenkilö) Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 210 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20

Lisätiedot

Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 03.08.2014 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 18 Jäsentä

Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 03.08.2014 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 18 Jäsentä Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 03.08.2014 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 18 Jäsentä 2. 1 Kesäkokouksen avaus: Puheenjohtaja avasi kokouksen klo: 18.00 2 Kokouksen puheenjohtajan

Lisätiedot

PAKKANEN ILVES VARPUSHAUKKA HIRVI. Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU ORAVA JÄNIS TEERI

PAKKANEN ILVES VARPUSHAUKKA HIRVI. Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU ORAVA JÄNIS TEERI PAKKANEN Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Jos eläimellä on joku näistä korteista, eläin pelastuu: TALVIKARVA TALVIPESÄ PARVI SUOJAA LUMIPEITE ILVES Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU

Lisätiedot

16.07.2015 klo 19.30 20.10 Kellon Nuorisoseura Yhteensä 59 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo

16.07.2015 klo 19.30 20.10 Kellon Nuorisoseura Yhteensä 59 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo KESÄKOKOUS Aika: Paikka: Läsnä: 16.07.2015 klo 19.30 20.10 Kellon Nuorisoseura Yhteensä 59 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo 1 KOKOUKSEN AVAUS Matti Roivainen avasi kokouksen, joka pidettiin seuran

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 159/2011 Laki. metsästyslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 159/2011 Laki. metsästyslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 2011 159/2011 Laki metsästyslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Metsästystutkinto koulutus

Metsästystutkinto koulutus Muista aseiden ja patruunoiden turvallinen säilytys Metsästystutkinto koulutus Ase ja patruuna-asiat Päivitetty 4.7.2013 Palaute tästä monisteesta pekka.kustula(ät)suomi24.fi 1 AMPUMA-ASEET JA NIIDEN KÄYTTÖ

Lisätiedot

Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 06.08.2015 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 22 Jäsentä

Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 06.08.2015 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 22 Jäsentä Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 06.08.2015 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 22 Jäsentä 2. 1 Kesäkokouksen avaus: Puheenjohtaja avasi kokouksen klo: 18.00 2 Kokouksen puheenjohtajan

Lisätiedot

22 Hirvieläinten metsästyksessä käytettävät varusteet Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran

22 Hirvieläinten metsästyksessä käytettävät varusteet Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran RHY 22 Hirvieläinten metsästyksessä käytettävät varusteet Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran metsästyksessä metsästykseen osallistuvien on käytettävä oranssinpunaista

Lisätiedot

Rajavartiolaitoksen tilat, Rovaniemi

Rajavartiolaitoksen tilat, Rovaniemi ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 27.3.2001 RIISTANHOITOYHDISTYS JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA SAAPUVILLA Rajavartiolaitoksen tilat, Rovaniemi Hannu Lukkarila Juha Seurujärvi Pentti Hyvärinen

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo

Lisätiedot

HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526

HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 12.6.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY Liito-oravaselvitys 1 12.6.2006 Hepoluhdan alue 488-C7526 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 YLEISKUVA... 1 3 LIITO-ORAVA...

Lisätiedot

PALLO HUKASSA Kainuun Partiolaisten talvimestaruuskisat 11.2.2005 Kajaanissa

PALLO HUKASSA Kainuun Partiolaisten talvimestaruuskisat 11.2.2005 Kajaanissa Oranssi Vihreä Ruskea Harmaa Rasti 8 Tehtävä 10, 13 Maksimipisteet 5 I ve got some balls 1. 1,95 dl 2. 1,62 dm 2 3. 750 g 4. 1,64 dl 5. 1,45 dm 2 Ruskea Harmaa Rasti 2 Tehtävä 5 Maksimipisteet 6 1. Ukkometso

Lisätiedot

Suo metsäkanalinnun silmin

Suo metsäkanalinnun silmin Suo metsäkanalinnun silmin Teerikana syö tupasvillan tähkiä Suomen riistakeskus Arto Marjakangas 18.12.2014 1 Soiden merkitys metsäkanalinnuille koko vuodenkierrossa: (metsä)riekko teeri metso pyy Esityksen

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten

Lisätiedot

Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Jäljillä Avainsanat: lajintunnistus Luokkataso: 5.-9. lk Vastaukset: Tehtävä 1. Päästä tippunutta a) Mihin hirvieläin käyttää sarviaan? Hirvieläimet voivat merkitä reviiriään

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2015

TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2015 LEPPÄVEDEN METSÄSTYSSEURA r.y TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2015 YLEISTÄ (jäsenistö, kokoukset, maanvuokraus) Seuran hallituksen kokous pidettiin 19.01.2015 Pertti Parkkosella. Toimintavuoden 2015 vuosikokous

Lisätiedot

VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY. Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille ANTTI BELOW

VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY. Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille ANTTI BELOW VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille Auta valkoselkätikkaa talousmetsissä! Elinympäristövaatimukset Tämä ohje esittelee valkoselkätikan elinympäristövaatimuksia

Lisätiedot

HIRVIKANNAN HOITO JA METSÄSTYSSUUNNITELMA 2009

HIRVIKANNAN HOITO JA METSÄSTYSSUUNNITELMA 2009 Riistanhoitoyhdistys: 162 Rautjärven Rhy Pinta ala: 35931,00 ha HIRVIKANNAN HOITO JA METSÄSTYSSUUNNITELMA 2009 1. TALVIKANTA 70 kpl Tiheys 1,95 hirveä/1000 ha 2. KEVÄTMUUTTO (lisäys + tai muutto alueelta

Lisätiedot

Vesilintulaskenta. Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi

Vesilintulaskenta. Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi Vesilintulaskenta Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi 1 1.* Tausta ja tavoitteet Sisävesien pesimälinnuston seuranta Kaksi menetelmää: 1)Pistelaskenta kannanmuutosten

Lisätiedot

Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015

Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015 Liite 1. Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015 1. Tuulivoiman vaikutukset kanalintuihin 1.1. Rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimarakentaminen voi

Lisätiedot

Vesilinnut vuonna 2012

Vesilinnut vuonna 2012 Vesilinnut vuonna 2012 Runsaus ja poikastuotto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Luonnontieteellinen keskusmuseo käynnistivät vesilintujen laskennan vuonna 1986. Maastolaskennat on nyt tehty 27

Lisätiedot

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ YLEISTÄ Alue rakentuu pientaloryhmien muodostamista ketjuista. Pientalot ja niihin liittyvät autotallit ja katokset sijoittuvat lähelle tontin kadunpuoleista reunaa muodostaen rajattua katutilaa. Yksityiset

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA Sorsalintujen osa 1 tunnistaminen SYYSPUVUSSA Hämärässä metsästäminen vaatii erittäin kokeneen metsästäjän, jotta pystyisi tunnistamaan lajit pelkästään silhuetin perusteella. Mikä laji on kuvassa? Heinäsorsa

Lisätiedot

Luonnonsuojeluoikeutta

Luonnonsuojeluoikeutta Luonnonsuojeluoikeutta RYM-C1002 Yhdyskuntajärjestelmien ja -suunnittelun oikeudelliset perusteet, Kanerva Sunila Luennon runko 1. Mitä luonnonsuojeluoikeus on? 2. Keskeisiä lähteitä 3. LSL luonnonsuojelun

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat ja linnut ovat otsikoissa Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2015 Kirkkoneuvosto

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2015 Kirkkoneuvosto KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2015 Kirkkoneuvosto KOKOUSAIKA Keskiviikko klo 17.00 19.30 KOKOUSPAIKKA Kontiolahden seurakuntatalo JÄSENET Reinikainen Jukka pj. x Parkkonen Anneli varapj x Haanranta

Lisätiedot

Metsästäjäliiton riistanhoidon ansiomerkkisäännöt ja riistanhoidon ansiomerkkiesityslomake

Metsästäjäliiton riistanhoidon ansiomerkkisäännöt ja riistanhoidon ansiomerkkiesityslomake Tässä dokumentissa: Metsästäjäliiton ansiomerkkisäännöt ja ansiomerkkiesityslomake Metsästäjäliiton riistanhoidon ansiomerkkisäännöt ja riistanhoidon ansiomerkkiesityslomake Metsästäjäliiton ansiomerkkisäännöt

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 3 MAKSIMIPISTEET 8. Tavoiteajasta tehtävän suorittamiseen on varattu 30 minuuttia.

TEHTÄVÄ 3 MAKSIMIPISTEET 8. Tavoiteajasta tehtävän suorittamiseen on varattu 30 minuuttia. PARTIOTAITOJEN SUOMENMESTARUUSKILPAILUT 8.-9.3.2003 SARJA Oranssi / Vihreä 1 Puisto TEHTÄVÄ 3 MAKSIMIPISTEET 8 TAITOTEHTÄVÄ LUONNONTUNTEMUS ELÄINPUISTO Tavoiteajasta tehtävän suorittamiseen on varattu

Lisätiedot

NYRKKISÄÄNTÖJÄ PELTOPYYN ELINYMPÄRISTÖJEN SUUNNITELMALLISEEN HOITOON

NYRKKISÄÄNTÖJÄ PELTOPYYN ELINYMPÄRISTÖJEN SUUNNITELMALLISEEN HOITOON NYRKKISÄÄNTÖJÄ PELTOPYYN ELINYMPÄRISTÖJEN SUUNNITELMALLISEEN HOITOON Luonnon- ja riistanhoitosäätiö 2010 Tässä Luonnon- ja riistanhoitosäätiön vihkosessa on tiiviisti esitetty luonnonvaraisen peltopyyn

Lisätiedot

METSÄSTYSLAIN 41 B :N MUKAINEN POIKKEUSLUPA RAUHOITTAMATTOMILLE LINNUILLE. Hakija on hakenut Suomen riistakeskukselta lupaa seuraavasti:

METSÄSTYSLAIN 41 B :N MUKAINEN POIKKEUSLUPA RAUHOITTAMATTOMILLE LINNUILLE. Hakija on hakenut Suomen riistakeskukselta lupaa seuraavasti: 2011/00029 Suomen riistakeskus Etelä -Häme Julkiset hallintotehtävät Lukiokatu 14 13100 HÄMEENLINNA (03) 644650 Pvm Nro 22.3.2011 2011/00029 PÄÄTÖS Ypäjän Riistamiehet ry Jani Nurminen Hyrsynkulmantie

Lisätiedot

Alavuden metsästysseura ry Vuosikokous 01.02.2013 klo 18:00 Läsnä 18 jäsentä

Alavuden metsästysseura ry Vuosikokous 01.02.2013 klo 18:00 Läsnä 18 jäsentä Alavuden metsästysseura ry Vuosikokous 01.02.2013 klo 18:00 Läsnä 18 jäsentä 1 Kokouksen avaus: Puheenjohtaja Pertti Lähdevuori avasi kokouksen toivottaen osallistujat tervetulleeksi. 2 2 Palkitsemiset

Lisätiedot

Riistan kannalta merkittävät maataloustuet

Riistan kannalta merkittävät maataloustuet Riistan kannalta merkittävät maataloustuet Ei-tuotannolliset investoinnit Monimuotoisen kosteikon perustaminen Ympäristötuen erityistuet Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen Monivaikutteisen

Lisätiedot

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa

Lisätiedot

Koiramäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys

Koiramäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A GREENWATT OY JA KARSTULAN KUNTA Koiramäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 Koiramäen soidinselvitys

Lisätiedot

HAILUODON METSÄSTYSSEURA RY VUOSIKOKOUS 20.3.2016 KLO 13.00 Ampumaradan majalla

HAILUODON METSÄSTYSSEURA RY VUOSIKOKOUS 20.3.2016 KLO 13.00 Ampumaradan majalla HAILUODON METSÄSTYSSEURA RY VUOSIKOKOUS 20.3.2016 KLO 13.00 Ampumaradan majalla PÖYTÄKIRJA Läsnä oli 38 jäsentä. 1 Kokouksen avaus Seuran puheenjohtaja Toni Rantasuo avasi kokouksen ja toivotti osallistuja

Lisätiedot

LINTUJEN METSÄSTYS SUOMESSA

LINTUJEN METSÄSTYS SUOMESSA BirdLife Suomi 2010 LINTUJEN METSÄSTYS SUOMESSA BirdLife Suomi hyväksyy lintujen kestävän metsästyksen. Luonnon hyvinvointi ja runsaat lintukannat ovat tärkeitä sekä metsästysharrastuksen edellytysten

Lisätiedot

Suositus erilaisten kärkien käyttämisestä

Suositus erilaisten kärkien käyttämisestä Suositus erilaisten kärkien käyttämisestä SJML koulutusmateriaali http://materiaali.jousimetsastys.fi versio 1.0 Taustaa Metsästysasetuksessa metsästyksessä käytettävälle jouselle on määritelty minimissään

Lisätiedot

Silkkiuikku. minkki hajottajat. Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä

Silkkiuikku. minkki hajottajat. Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä Mitä syö: Silkkiuikku Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä Kuka syö: minkki hajottajat Tiesitkö? Silkkiuikun liikkuminen maalla on vaivalloista

Lisätiedot

Metsästyksen johtajan koulutus

Metsästyksen johtajan koulutus Metsästyksen johtajan koulutus Metsästyksen johtaja ML 28 hirvieläimen pyyntiluvan saajan on nimettävä metsästyksen johtaja ilmoitus johtajista kirjallisena rhy:lle ennen metsästystä metsästykseen osallistuva

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

Alavuden metsästysseura ry Vuosikokous 25.01.2015 klo 18:00 Läsnä 19 jäsentä

Alavuden metsästysseura ry Vuosikokous 25.01.2015 klo 18:00 Läsnä 19 jäsentä Alavuden metsästysseura ry Vuosikokous 25.01.2015 klo 18:00 Läsnä 19 jäsentä 1 Kokouksen avaus: Puheenjohtaja Pertti Lähdevuori avasi kokouksen klo 18.00 toivottaen osallistujat tervetulleeksi. 2 2 Palkitsemiset

Lisätiedot

Alavuden metsästysseura ry Vuosikokous 26.01.2014 klo 15:00 Läsnä 12 jäsentä

Alavuden metsästysseura ry Vuosikokous 26.01.2014 klo 15:00 Läsnä 12 jäsentä Alavuden metsästysseura ry Vuosikokous 26.01.2014 klo 15:00 Läsnä 12 jäsentä 1 Kokouksen avaus: Puheenjohtaja Pertti Lähdevuori avasi kokouksen toivottaen osallistujat tervetulleeksi. 2 2 Palkitsemiset

Lisätiedot

Littoistenjärven lammikkikartoitus

Littoistenjärven lammikkikartoitus Littoistenjärven lammikkikartoitus Lieto ja Kaarina 2012 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KTP:n Kasvintarkastuspalvelut Avoin yhtiö Suutarintie 26 69300 Toholampi Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Koordinaatit: Alue on rajattu liitteenä olevalle kartalle tai esitetty muussa selvityksessä.

Koordinaatit: Alue on rajattu liitteenä olevalle kartalle tai esitetty muussa selvityksessä. Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti Koordinaatit:

Lisätiedot

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 5.-6. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 15.2.2012

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 15.2.2012 Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 15.2.2012 Varastokatu 3 A VALITUS 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213 1317 Aaroninkatu 13 37130 Nokia nokianluonto@gmail.com MAASEUTUELINKEINOJEN VALITUSLAUTAKUNTA

Lisätiedot

Riista metsätalouden metsänhoito-ohjeissa

Riista metsätalouden metsänhoito-ohjeissa Riista metsätalouden metsänhoito-ohjeissa Riistapäivät 23.1.2013 Antti Otsamo Kehitys- ja ympäristöpäällikkö, MMT Metsätalous Metsähallituksen alueet 1/3 Suomea Metsämaat talouskäytön piirissä 3.6 milj.

Lisätiedot

Riistalaskennat ja riistantutkimus

Riistalaskennat ja riistantutkimus Riistalaskennat ja riistantutkimus www.rktl.fi/riista/riistavarat www.rktl.fi/riista/ohjeet_lomakkeet/ www.rktl.fi/riista/suurpedot/ Suomen riistakeskus 2012 Kuvitus: Seppo Leinonen www.riista.fi www.rktl.fi

Lisätiedot

POROJEN OSAVUOTINEN TARHAUS. Yhteenveto vuosilta 2008-2010

POROJEN OSAVUOTINEN TARHAUS. Yhteenveto vuosilta 2008-2010 POROJEN OSAVUOTINEN TARHAUS Yhteenveto vuosilta 2008-2010 KOMEA HIRVAS PORONHOITOALUE PORONHOIDOSTA JA TARHAUKSESTA Poronhoitolaki määrittelee poronhoitoalueen Paliskuntia 56 kpl Poronomistajia n. 4650

Lisätiedot

RIISTATALOUSSUUNNITELMA SELÄNRANNAN METSÄSTÄJILLE

RIISTATALOUSSUUNNITELMA SELÄNRANNAN METSÄSTÄJILLE Olli von Koch RIISTATALOUSSUUNNITELMA SELÄNRANNAN METSÄSTÄJILLE Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Toukokuu 2006 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 20.4.2006 Tekijä Olli von Koch Koulutusohjelma

Lisätiedot

Maatilalla. Opettajan ohjeet: Kysymyksiä tokaluokkalaisille: Bingo:

Maatilalla. Opettajan ohjeet: Kysymyksiä tokaluokkalaisille: Bingo: Maatilalla Opettajan ohjeet: Yhteystiedot: Tilastokeskus tilastokoulu@tilastokeskus.fi Luokka-aste: 1. 2. lk. Oppiaine: matematiikka Tarvikkeet: lyijykynä, värikynät, tehtäväpaperit monistettuna. Oppitunnin

Lisätiedot

PERÄ-UURASTEN METSÄSTYSSEURA RY. Perä-Uurasten MS ry:n kesäkokouksen pöytäkirja. 14.8.2015 klo 19.00 Hukkapenkka Kivimäentie 248, Kotala

PERÄ-UURASTEN METSÄSTYSSEURA RY. Perä-Uurasten MS ry:n kesäkokouksen pöytäkirja. 14.8.2015 klo 19.00 Hukkapenkka Kivimäentie 248, Kotala PERÄ-UURASTEN METSÄSTYSSEURA RY Perä-Uurasten MS ry:n kesäkokouksen pöytäkirja 14.8.2015 klo 19.00 Hukkapenkka Kivimäentie 248, Kotala 1 Kokouksen avaus. Seuran puheenjohtaja Ari Tapanainen avasi kokouksen

Lisätiedot

ELÄINSOVELLUKSEN KÄYTTÖOHJE. 25.8.2005 Seija Lahtinen

ELÄINSOVELLUKSEN KÄYTTÖOHJE. 25.8.2005 Seija Lahtinen ELÄINSOVELLUKSEN 25.8.2005 Seija Lahtinen 1 (11) Sisällys 1 Eläinsovelluksen käyttöohje 3 2 Koiran tietojen lisääminen.. 3 3 Linnun tietojen lisääminen.. 5 4 Eläintietojen tulostaminen. 8 5 Eläimen tietojen

Lisätiedot

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Peltomaa on viljelijän tärkein pääoma, ja siitä kannattaa pitää huolta. Ympäristökorvausjärjestelmä kannustaa lisäämään peltojen talviaikaista

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Alavuden metsästysseura ry Vuosikokous 24.01.2016 klo 17:00 Läsnä 18 jäsentä

Alavuden metsästysseura ry Vuosikokous 24.01.2016 klo 17:00 Läsnä 18 jäsentä Alavuden metsästysseura ry Vuosikokous 24.01.2016 klo 17:00 Läsnä 18 jäsentä 1 Kokouksen avaus: Puheenjohtaja Pertti Lähdevuori avasi kokouksen klo 17.00 toivottaen osallistujat tervetulleeksi. 2 2 Palkitsemiset

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

Alavuden metsästysseura ry Vuosikokous 11.02.2011 klo 18:00 Läsnä 17 jäsentä

Alavuden metsästysseura ry Vuosikokous 11.02.2011 klo 18:00 Läsnä 17 jäsentä Alavuden metsästysseura ry Vuosikokous 11.02.2011 klo 18:00 Läsnä 17 jäsentä 2 1 Kokouksen avaus: Puheenjohtaja P. Lähdevuori avasi kokouksen ja toivotti kaikki tervetulleeksi. 2 Palkitsemiset ja muistamiset.

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 312/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 33 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi metsästyslain pyyntivälineitä ja pyyntimenetelmiä

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 55/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat

Lisätiedot

metson soidinpaikan?

metson soidinpaikan? Kuinka löydän metson soidinpaikan? Metsot kerääntyvät soidinpaikalle keväisin jatkamaan sukua. Metsokukot valtaavat 1-3 hehtaarin reviirin, jota puolustavat naapurikukkoja vastaan. Kukkojen määrästä riippuen

Lisätiedot

Pitäisikö kaloja metsästää? vapaa-ajankalastuksen ja metsästyksen eroja

Pitäisikö kaloja metsästää? vapaa-ajankalastuksen ja metsästyksen eroja Pitäisikö kaloja metsästää? vapaa-ajankalastuksen ja metsästyksen eroja Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto ja Konneveden kalatutkimus ry Taimenseminaari, Konneveden tutkimusasema, 27.11.2014 Voiko vapaa-ajankalastusta

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton :n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton :n jäsentiedote. Julkaisija: Piiritoimisto, osoite: 04600 Mäntsälä Puhelin 019 6871 300 Numero 10 / 2014 3.11.2014 Jäsenyhdistykset voivat

Lisätiedot