Kuolleisuuden alue-erot ja niiden historia. Kari Pitkänen, Seppo Koskinen ja Tuija Martelin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuolleisuuden alue-erot ja niiden historia. Kari Pitkänen, Seppo Koskinen ja Tuija Martelin"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus Kuolleisuuden alue-erot ja niiden historia Kari Pitkänen, Seppo Koskinen ja Tuija Martelin Usean vuosikymmenen ajan Suomen alueellisten kuolleisuuserojen tärkein piirre on ollut kuolleisuuden suureneminen lounaasta koilliseen. Tämä johtuu pääosin sepelvaltimotaudista. Vielä 1900-luvun puolivälissä kuolleisuuden alue-erot heijastivat alueiden keskimääräisiä varallisuuseroja. Ennen 1900-lukua epidemioina esiintyvät tartuntataudit aiheuttivat suuren osan kuolemista kaikissa ikäryhmissä. Kuolleisuuden aluevaihtelu riippui siitä, missä ja millaisia epidemioita kulloinkin oli liikkeellä. Pitempien ajanjaksojen keskikuolleisuuden tarkastelu tasoittaa aluevaihtelua ja tuo esille eräitä säännönmukaisuuksia. Tärkeimmät näistä ovat Ahvenanmaan ja Pohjanmaan suuri imeväiskuolleisuus, harvaan asuttujen ja verrattain eristyneiden alueiden keskimääräistä pienempi kuolleisuus erityisesti lapsilla sekä keskimäärää suurempi kuolleisuus Itä-Suomessa kaikissa imeväisikää vanhemmissa ryhmissä. Nämä historialliset kuolleisuuserot liittyvät vain osittain alueiden välisiin varallisuuseroihin. Ainakin elinajan odotteella mitattuna suomalaisten terveys on jatkuvasti kohentunut, ja ero Ruotsiin sekä muihin Euroopan pitkäikäisimpiin väestöihin on selvästi aiempaa vähäisempi. Keskimääräisen elinajan pitenemisestä huolimatta kuolleisuuden alue-erot ovat Suomessa edelleen suuret. Ahvenanmaalaisten elinajanodote on kaikkein pisin, peräti Euroopan huipputasoa. Seuraavaksi pitkäikäisimpiä ovat muut Länsi-Suomen asukkaat, ja mitä kauemmas itään ja pohjoiseen siirrytään, sitä nuorempina ihmiset keskimäärin kuolevat. Tämän länsi itä- tai lounas koillinen-eron on nähty olleen maamme alueellisten kuolleisuuserojen merkittävin piirre ainakin 1930-luvun lopulta alkaen. Ilmiö on toistuvasti todettu eri aikoina tehdyissä tutkimuksissa (mm. Kannisto 1947, Valkonen 1994), ja se on ollut tärkeänä kimmokkeena myös terveyspoliittisille toimille. Tätä kautta itäsuomalaisten suuri kuolleisuus on tullut myös yleisempään tietoisuuteen. Kuolleisuuden länsi itä-ero on viime vuosikymmenien aikana iskostunut terveysasioista kiinnostuneiden mieliin siinä määrin, että eron ehkä ajatellaan koskevan kaikkia ikäryhmiä ja ulottuvan pitkällekin historiaan. Mutta näkyykö ero todella kaikissa ikäryhmissä ja onko se ollut kuolleisuuden alue-erojen keskeinen piirre myös historian eri vaiheissa? Tässä artikkelissa vastaamme näihin kysymyksiin käyttämällä äskettäin (1999) 250 vuotta täyttänyttä Suomen väestötilastoa. Suomi on Ruotsin ohella ainoa maa, jossa voidaan tarkastella kattavasti kuolleisuuden alue-eroja ikäryhmittäin aina 1700-luvun puolivälistä alkaen. Käytännössä olemme rajanneet tarkastelun kolmeen ajanjaksoon. Alue-erojen nykytilannetta kuvataan käyttämällä vuosien kuolleisuustietoja. Lähihistorian tarkastelu perustuu 1950-luvun alkuvuosien kuolleisuuteen, ja epidemiologista transitiota edeltävää tilannetta kuvataan vuosina vallinneen keskimääräisen kuolleisuuden pohjalta. Duodecim 2000; 116:

2 Aineisto ja menetelmät Kuolleisuuden alue-erojen ikäryhmittäinen tarkastelu perustuu kullekin ajanjaksolle sukupuolittain lasketuille elinajan tauluille. Vuosien osalta on käytetty Tilastokeskuksen julkaisemattomia lääneittäisiä tauluja vuosilta 1991, 1992, 1993, 1994 ja 1995 (SVT Väestö 1994:2, 1994:7, 1995:3, 1996:1, 1996:16. Aluejako vuoteen 1997 saakka voimassa olleen läänijaon mukainen). Olemme laskeneet lääneittäiset kuolemanvaaraluvut ja elinajanodotteet yksivuosittaisten elinajan taulujen keskiarvoina, koska koko viisivuotiskautta koskevat taulut (SVT Väestö 1997:4) eivät olleet uskottavia. Useimmissa lääneissä koko viisivuotisjaksoa koskevien taulujen elinajanodotteet poikkesivat huomattavasti (enimmillään 4.3 vuotta) saman jakson vuosittaisten taulujen keskiarvosta niin, ettei eräissä lääneissä ainoakaan yksivuotisluku ollut niin suuri (tai pieni) kuin julkaistu viisivuotisjakson elinajanodote. Poikkeamat olivat osapuilleen yhtä suuria naisilla ja miehillä. Ahvenanmaalla viisivuotisjakson julkaistut luvut olivat peräti 3 4 vuotta suurempia kuin yksivuotislukujen keskiarvot. Ajanjaksolle olemme itse laskeneet elinajan taulut käyttämällä väestötilastossa julkaistuja lääneittäisiä tietoja kuolleista iän ja sukupuolen mukaan. Kuolleisuuslukujen laskemisessa on käytetty riskiväestönä vuoden 1950 lopussa tehdyn yleisen väestölaskennan tuottamia tietoja. Ajanjakson valinta perustuu siihen, että vuoden 1950 laskenta oli ensimmäinen ns. välitön, koko maan kattava väestölaskenta. Sen tulokset olivat paljon luotettavampia kuin edellisten vuosikymmenten väestörekistereihin perustuvat laskennat, joiden tulokset olivat siirtolaisuuden ja maassamuuton vaikutuksesta pahasti vääristyneet (Pitkänen ja Laakso 1999). Ajanjakson heikkoutena on se, että aluejako on karkeampi kuin 1990-luvun alkupuolella, sillä Keski-Suomi ja Pohjois-Karjala eivät tässä vaiheessa muodostaneet omia läänejään. Monipuolista väestötilastomateriaalia on koottu jo vuodesta 1749 alkaen, mutta 1860-lukua varhaisemmasta aineistosta on julkaistu vain eräitä perustietoja. Tästä syystä yksi kirjoittajista (KP) on laskenut varhaisemmat elinajan taulut rovastikuntia koskevan arkistomateriaalin perusteella. Tätä aineistoa säilytetään pääosin Tilastokeskuksen tilastoarkistossa (rovastikuntien väkiluku- ja väestönmuutostaulukot). Vaikka Suomen historiallista väestötilastoa on pidetty korkeatasoisena ja luotettavana, tietojen luotettavuudessa on toki joitakin ongelmia. Ne koskevat kuitenkin etupäässä järjestelmän käyttöönottovaihetta luvun puolivälissä. Vanhimpien ikäryhmien kuolleisuudessa esiintyy systemaattista virhettä myös muutaman seuraavan vuosikymmenen aikana, ja imeväiskuolleisuuden rekisteröinti tuotti ongelmia vielä 1800-luvun puolella. Imeväiskuolleisuuden alue-erot olivat kuitenkin niin suuret, että niihin suhteutettuna tilastojen virhe jää luvulla verrattain pieneksi (Pitkänen ja Laakso 1999). Historiallisen ajanjakson läänijako olisi ollut liian karkea, ja tästä syystä rovastikunnittainen aineisto on yhdistetty suuremmiksi aluekokonaisuuksiksi siten, että alueet vastaavat hyvin pitkälle vuoteen 1997 saakka voimassa ollutta läänijakoa. Aluejako on itse asiassa hieman yksityiskohtaisempi; Oulun lääniin kuulunut Kainuu ja Turun ja Porin lääniin kuulunut Satakunta on muodostettu omiksi alueikseen. Esitystavan yksinkertaistamiseksi myös historiallisiin alueisiin viitataan käyttämällä vuoteen 1997 saakka käytössä olleen läänijaon mukaisia nimityksiä aina silloin, kun se on mahdollista. Historialliset elinajan taulut on laskettu ensinnäkin kymmenvuotiskausille alkaen jaksosta ja päättyen kymmenvuotisjaksoon luvun osalta taulut on laskettu erikseen vuosikymmenen alku- ja loppupuoliskolle, koska ajanjaksot edustavat kuolleisuuden kahta ääripäätä. Vuosina kuolleisuus oli verrattain vähäistä, kun taas 1860-luvun jälkipuoliskon nälänhädän aikana kuolleisuus lisääntyi huippuunsa. Lisäksi elinajan taulut on laskettu kahdelle varhaisemmalle kaudelle: vuosille ja Epidemiologista transitiota edeltävän ajanjakson kuolleisuudelle olivat ominaisia voimakkaat, lyhytaikaiset vaihtelut. Ne johtuivat tartuntatautiepidemioista, jotka ajoittain lisäsivät kuolleisuuden hyvinkin suureksi (Pitkänen 1994). Koska tietyt epidemiat harvoin pyyhkivät samanaikaisesti ainakaan yhtäläisellä voimalla koko maan ylitse, kuolleisuuden aluekuva ei ollut yhtä pysyvä kuin nykyään. Siltä osin kuin kyse oli usein toistuvista lastentautiepidemioista (esimerkiksi isorokosta ja tuhkarokosta), kuolleisuuden alue-erot tasoittuvat huomattavasti jo muutaman vuoden keskiarvoja tarkasteltaessa. Sen sijaan sellaiset poikkeuksellisen suuren kuolleisuuden aiheuttaneet kriisit, kuten ja 1860-luvun nälänhädät, tai Krimin sodan heijastusvaikutukset eteläiseen Suomeen luvulla löivät leimansa kokonaisen vuosikymmenen kuolleisuuteen ja samalla myös sen aluevaihteluun. Kriisit kuuluvat olennaisena osana esiteollisen ajan kuolleisuuteen, eikä niitä voida jättää tarkastelun ulkopuolelle. Saadaksemme paremmin esille historiallisen ajanjakson kuolleisuuden aluekuvan ja siinä vallinneet säännönmukaisuudet, olemme laskeneet alueelliset elinajan taulut myös vuosina vallinneen keskikuolleisuuden pohjalta. Kyseinen ajanjakso on riittävän mittainen, jotta mikään yksittäinen lyhyempi kausi olkoon se vaikka luvun katastrofaalinen kuolleisuus ei yksinään määrää jonkin alueen kuolleisuuden tasoa muihin verrattuna. Samalla myös tapausmäärät kasvavat niin suuriksi, että satunnaisuus ei enää minkään ikäryhmän osalta vaikuta havaittuun kuolleisuuden aluekuvaan. Ajanjakso soveltuu tarkasteluun myös siksi, että minkään ikäryhmän kuolleisuudessa ei ole sen kuluessa havaittavissa mainittavaa ajallista trendiä. Ajanjakson väestötilastomateriaali on sitä paitsi tässä vaiheessa jo varsin luotettava. Vaikka esittämämme luvut koskevat vain ajanjakson keskiarvoa, olemme tulkinnassa pitäneet mielessä myös sen ajallisen vaihtelun, joka näkyy lyhyempien jaksojen aikana. Tässä artikkelissa esitettävät 1800-luvun kuolleisuuden aluevaihtelua kuvaavat luvut koskevat vain maaseutua. Senaikaisen sinänsä varsin pienen kaupunkiväestön kuolleisuudessa oli aivan omat erityispiirteensä, ja niiden käsittely on jätetty toiseen yhteyteen (Pitkänen 1994). Käytämme kuolleisuuden aluevertailuissa kahta elinajan tauluista saatavaa mittalukua: elinajanodotetta, joka ilmoittaa tietyssä iässä keskimäärin jäljellä olevan elinajan, sekä kuolemanvaaraa, joka ilmoittaa, kuinka suuri osa 1698 K. Pitkänen ym.

3 jonkin ikäkauden alussa elossa olevista kuolee ennen seuraavan ikäkauden saavuttamista. Aloitamme tarkastelun vertaamalla alue-eroja vastasyntyneiden elinajanodotteessa. Tämä mittaluku kuvastaa kaikkien ikäryhmien yhteisvaikutusta ihmisten elinajan pituuteen, mutta sen esille tuomat alue-erot määräytyvät pitkälti niiden ikäryhmien vaikutuksesta, joihin kuolemien valta-osa keskittyy luvun alkupuolelle saakka suurin paino oli lapsikuolleisuudella, kun taas nykyään tämä asema on vanhemman aikuisväestön kuolleisuudella. Jatkammekin tarkastelua selvittämällä erikseen imeväisikäisten, vanhempien lasten, nuoren aikuisväestön sekä keski-ikäisten kuolemanvaaraluvuissa näkyvää aluevaihtelua. Vanhimman ikäryhmän osalta tarkastelemme kuolleisuuden alue-eroja käyttäen 65 vuotta täyttäneiden elinajanodotetta. Vastasyntyneiden elinajanodote Kuvassa 1 on esitetty vastasyntyneiden elinajanodotteen alue-erot naisten ja miesten osalta kunakin tarkasteltavana ajanjaksona luvun alkupuoliskolla Länsi- ja Itä-Suomen välinen ero kokonaiskuolleisuudessa näkyy molemmilla sukupuolilla, mutta miehillä ero on selvästi suurempi. Pohjoiskarjalaiset miehet kuolivat keskimäärin 2.9 vuotta nuorempina kuin Vaasan läänissä asuneet miehet; naisilla vastaava ero oli vain 1.3 vuotta luvun alussa aluekuvassa on länsi itä-eron lisäksi nähtävissä myös kuolleisuuden kasvaminen pohjoiseen siirryttäessä. Niin naisilla kuin miehillä runsaimman kuolleisuuden alueita olivat Lapin ja Oulun läänit luvun alussa uusmaalaisten naisten ja miesten välillä on mielenkiintoinen ero. Naisten kuolleisuus on huomattavan pieni, lähes sama kuin ahvenanmaalaisilla naisilla. Uusmaalaiset miehet sen sijaan kuolivat keskimäärin 2.9 vuotta nuorempina kuin miehet Ahvenanmaalla. Miesten kuolleisuus oli Uudellamaalla verrattain suuri myös muihin eteläisen Suomen lääneihin verrattuna. Vastasyntyneiden elinajanodote oli 1800-luvulla paljon lyhyempi kuin nykyään. Siitä huolimatta elinajan alue-erot olivat jopa suuremmat kuin 1900-luvun jälkipuoliskolla. Keskisuomalaiset miehet elivät keskimäärin 5.8 vuotta pitempään kuin naapurimaakunnassa Etelä-Pohjanmaalla. Ahvenanmaalaiset naiset elivät 7.3 vuotta pitempään kuin kuolleisuuden vastakkaisessa ääripäässä olevat Viipurin läänin naiset. Kokonaiskuolleisuuden alue-eroissa oli luvulla havaittavissa viitteitä nykyisen kaltaisesta länsi itä-erosta, mutta kuolleisuuden aluekuva ei kuitenkaan ollut samalla tavalla selkeä. Itäsuomalainen Kainuun maakunta kuului pienimmän kuolleisuuden alueisiin, kun toisaalta Länsi-Suomessa Etelä-Pohjanmaalla kuolleisuus oli suhteellisen suuri. Keski-Suomi puolestaan erottui ympäristöstään suhteellisen pienen kuolleisuuden alueena. Imeväiskuolleisuus Alle yksivuotiaan lapsen kuolema on nykyisin melko harvinainen tapahtuma. Jaksolla Suomessa kuoli vuosittain noin 300 alle vuoden ikäistä lasta luvulla pienten lasten kuolemia esiintyikin pienimmissä lääneissä niin vähän, että havaitut alue-erot voivat johtua pääosin sattumasta. Satunnaisuuden vaikutuksen vähentämiseksi kuvassa 2 tarkastellaan tyttöjä ja poikia yhdessä. Imeväiskuolleisuuden alueerot ovat sitä paitsi olleet jokseenkin samanlaiset tyttöjen ja poikien keskuudessa. Imeväiskuolleisuus oli 1950-luvun alussa lähes kymmenkertainen nykytasoon verrattuna, ja kuvassa 2 näkyvä pohjoisen ja etelän huomattava ero onkin merkitsevä. Alue-erot vastaavat selkeästi sitä yleistä käsitystä, että imeväiskuolleisuus on taloudellisen kehitysasteen mittari; kuolleisuus oli pienin keskimääräistä vauraammassa osassa maata eli Etelä-Suomessa, ja suurimmillaan kuolleisuusluvut olivat maan taloudellisesti vähiten kehittyneissä osissa eli Pohjoisja Itä-Suomessa (Kannisto 1986) luvulla imeväiskuolleisuus oli erittäin suuri. Keskimäärin joka viides lapsi kuoli ensimmäisen ikävuoden kuluessa. Alue-erot olivat huomattavat. Pienimmät kuolleisuusluvut löytyvät Suomen poikki viistosti kulkevalta alueelta, joka ulottuu Varsinais-Suomesta Kainuuseen. Kuten aikaisemmassakin tutkimuksessa on todettu, tämä aluekuva ei korreloi selkeästi taloudellista vaurautta kuvaavien mittareiden kanssa. Alue-erot muotoutuivat taloudellista kehittyneisyyttä vastaaviksi vasta 1900-luvun alkupuolella (Turpeinen 1979, Pitkänen 1983, Kannisto 1986). Kuolleisuuden alue-erot ja niiden historia 1699

4 Imeväiskuolleisuuden historialliseen aluekuvaan vaikuttaneista yksittäisistä tekijöistä merkittävin näyttää olleen lasten ruokintatapa, erityisesti imetyksen yleisyys. Imetys on etenkin puutteellisissa hygieenisissä oloissa ollut suureksi eduksi imeväisikäisen terveydelle ensimmäisten elinkuukausien aikana. Imetys on ilmeisesti kohentanut lasten immuniteettia aikakauden NAISET Koko maa 36.7 Koko maa 68.3 Koko maa MIEHET Koko maa 33.8 Koko maa 61.8 Koko maa Kuva 1. Vastasyntyneiden alueittainen elinajanodote (vuosia) jaksoilla , ja Lähteet: Suomen julkaisematon ja julkaistu väestötilasto. Yksityiskohtaisemmat tiedot lähteistä ja aluejaosta aineistoluvussa. Tiedot vuosilta puuttuvat Laatokan pohjoispuolisesta osasta Viipurin lääniä K. Pitkänen ym.

5 tappavia infektiotauteja vastaan, ja se on myös suojannut vaikeilta ripulitaudeilta, jotka kehitysmaissa ovat edelleen yleinen pienten lasten kuolemansyy. Imetyksen suojaava teho todennäköisesti vähenee, jos jo pienelle lapselle annetaan imetyksen ohella muuta ravintoa. Useissa historiallisissa tutkimuksissa on osoitettu, että imeväiskuolleisuusluvut ovat erityisen suuria alueilla, joilla lapsia ei ole imetetty tai imetys on ollut hyvin lyhytaikaista (esim. Brändström 1984). Historiallisista lähteistä on löydetty Etelä-Pohjanmaalta aina länsipohjaan saakka tietoja siitä, ettei lapsia ole tällä alueella yleisesti imetetty. Tämä selittänee Pohjanmaan suuret imeväiskuolleisuusluvut 1800-luvulla. Ahvenanmaalla puolestaan lienee jo pienille lapsille annettu äidinmaidon ohella myös muuta ravintoa. Imetyksen yleisyys ei liittynyt suoraviivaisesti alueiden taloudelliseen vaurauteen. Imetyksen laiminlyönti selittynee elinkeinoilla, jotka pakottivat myös pienten lasten äidit työskentelemään ainakin joinakin vuodenaikoina kodin ulkopuolella. Näissä oloissa pienten lasten ruokinta oli vaikea perustaa imetykselle (Radloff 1795, Lithell 1981, Pitkänen 1983) vuotiaiden kuolleisuus 1900-luvulla 1 14-vuotiaiden kuolleisuuden alue-erot olivat pitkälti samanlaiset kuin imeväiskuolleisuuden. Jaksolla Suomessa kuoli vuosittain vain noin vuotiasta lasta, ja kuvassa 3 näkyvät alue-erot voivatkin pitkälti johtua sattumasta. Ainoa koko maan tasosta merkitsevästi poikkeava alue on Uusimaa, jossa imeväisiän ohittaneiden tyttö- ja poikalasten yhteenlaskettu kuolleisuus oli 21 % pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Mikkelin ja Lapin läänien maan keskiarvoa suuremmat kuolleisuusluvut eivät ole merkitseviä, eikä näiden alueiden lapsikuolleisuus 1980-luvulla poikennut maan keskiarvosta (Koskinen ja Martelin 1994). (imeväiskuolleisuus 19.3 %) (imeväiskuolleisuus 4.0 %) (imeväiskuolleisuus 0.48 %) > 130 Kuva 2. Alueittainen imeväiskuolleisuus jaksoilla , ja Koko maa = 100, suluissa imeväiskuolleisuus prosentteina koko maassa. Lähteet: Suomen julkaisematon ja julkaistu väestötilasto. Yksityiskohtaisemmat tiedot lähteistä ja aluejaosta aineistoluvussa. Tiedot vuosilta puuttuvat Laatokan pohjoispuolisesta osasta Viipurin lääniä. Kuolleisuuden alue-erot ja niiden historia 1701

6 Lasten kuolleisuudessa ole nykyisin havaittavissa länsi itä-eroa eikä muutenkaan juuri mitään johdonmukaista aluevaihtelua. Pienen kuolleisuuden vuoksi vähäisillä alue-eroilla ei ole käytännöllisesti katsoen mitään osuutta vastasyntyneiden elinajanodotteessa ilmenevään aluevaihteluun. Jos kaikkien alle 15-vuotiaiden kuolleisuus Uudellamaalla olisi yhtä suuri kuin Kuopion läänissä, uusmaalaisten elinajanodote olisi vain noin 0.1 vuotta lyhyempi luvun alun osalta kuvan 3 osoittamat alue-erot sen sijaan ovat enimmäkseen merkitseviä. Erot ovat hyvin samankaltaisia kuin imeväiskuolleisuudessakin. Kaiken kaikkiaan lapsikuolleisuuden alue-erot olivat vielä 1950-luvun alussa hyvin samansuuntaiset kuin elinajanodotteen erot. Maa oli tuolloin vielä varsin selkeästi jakautunut taloudellisesti kehittyneeseen Etelä- Suomeen ja hitaammin kehittyneisiin itä- ja pohjoisosiin, joissa väestön elintaso oli jäänyt huomattavasti alhaisemmaksi kuin Etelä-Suomessa. Syrjäalueet olivat jääneet jälkeen myös terveyspalvelujen kehittämisessä (mm. Valkonen 1985). Myöskään lapsikuolleisuus ei ollut pienentynyt maan itä- ja pohjoisosissa yhtä paljon kuin maan kasvukeskukseksi muodostuneessa etelässä vuotiaiden lasten kuolleisuuden aluekuva poikkesi 1800-luvulla olennaisesti imeväiskuolleisuudessa havaittavista alue-eroista. Suuren imeväiskuolleisuuden alueilla Lapissa ja Ahvenanmaalla muu lapsikuolleisuus oli selvästi maan keskiarvoa pienempi. Suurimman imeväiskuolleisuuden alueella Vaasan läänissä muu lapsikuolleisuus oli maan keskitasoa. Lapsikuolleisuuden alue-erojen yksityiskohtainen selittäminen ei ole mahdollista, sillä historiallista tutkimusta on tehty liian vähän. Ensimmäisen ikävuoden jälkeen lasten hallitsevia kuolemansyitä olivat erilaiset infektiotaudit (etenkin iso-, tuhka- ja tulirokko, hinkuyskä). Pienimmän kuolleisuuden alueet Ahvenanmaa, Lappi, Keski- Suomi ja Kainuu olivat kaikki suhteellisen harvaan asuttuja ja syrjäisiä alueita. Isorokkoepidemioiden tarkastelu on antanut selkeitä viitteitä siitä, että tällaisilla alueilla epidemiat eivät päässeet tekemään tuhojaan niin helposti kuin rintamailla (Jorde ym. 1990). Kriisiaikoina kuolleisuus saattoi toki nousta suureksi, mutta pitempien ajanjaksojen keskimääräinen kuolleisuus jäi näillä alueilla selvästi maan keskitason alapuolelle. Nuoren aikuisväestön kuolleisuus 1990-luvun alkupuolella vuotiaiden miesten kuolleisuuden alue-erot (kuva 4) muistuttivat pitkälti vastasyntyneiden elinajanodotteen aluekuvaa. Naisten kuolleisuuden aluekuva oli samankaltainen, mutta suhteellinen ero maan eri osien välillä oli pienempi. Naisten kuolleisuus oli keskimääräistä suurempi myös Uudenmaan läänissä. Nuoremman aikuisväestön kuolleisuuden alue-erot johtuvat suurelta osin siitä, että itsemurhat ja tapaturmakuolemat ovat yleisempiä idässä ja pohjoisessa kuin muualla maassa (Koskinen ja Martelin 1998) luvun alussa kuolleisuuden aluevaihtelu poikkesi joiltakin osin 1990-luvun alkupuolen tilanteesta. Keskeinen piirre oli etelä pohjoinenero, aivan kuten lapsikuolleisuudessakin. Nuoressa aikuisväestössä tähän aluekuvaan vaikutti huomattavasti keuhkotuberkuloosi, joka vielä 1950-luvun alkupuolella oli ikäryhmän merkittävä kuolemansyy. Keuhkotuberkuloosin aiheuttaman kuolleisuuden alue-erot olivat luvun alkupuolella muotoutuneet vastaamaan eroja alueiden taloudellisessa kehittyneisyydessä (ks. Backman ja Savonen 1934, Kannisto 1947) luvun puoliväliin mennessä kuolleisuus tuberkuloosiin oli jo huomattavasti pienentynyt, mutta kuten Forsberg (1956) on osoittanut, kehitys oli edennyt Helsingissä maan keskitasoa paljon nopeammin. Jos Forsbergin havainto yleistetään koskemaan muutakin eteläistä Suomea, on ymmärrettävää, miksi nuorten aikuisten kuolleisuus oli 1950-luvun alussa Etelä-Suomessa niin paljon muuta maata pienempi luvun jälkipuoliskon lääneittäiset elinajantaulut puolestaan osoittavat, että tähän ajankohtaan mennessä alue-erot olivat jo olennaisesti tasoittuneet (SVT VI A:134). Tässä vaiheessa tuberkuloosin osuus nuorten aikuisten kuolemansyynä oli supistunut merkityksettömäksi (Härö 1995) K. Pitkänen ym.

7 NAISET (kuolemanvaara 24.7 %) (kuolemanvaara 1.4 %) (kuolemanvaara 0.2 %) > 130 MIEHET (kuolemanvaara 26.0 %) (kuolemanvaara 1.9 %) (kuolemanvaara 0.3 %) > 130 Kuva 3. Alueittainen kuolemanvaara ikävälillä 1 14 vuotta jaksoilla , ja Lähteet: Suomen julkaisematon ja julkaistu väestötilasto. Yksityiskohtaisemmat tiedot lähteistä ja aluejaosta aineistoluvussa. Tiedot vuosilta puuttuvat Laatokan pohjoispuolisesta osasta Viipurin lääniä. Kuolleisuuden alue-erot ja niiden historia 1703

8 NAISET (kuolemanvaara 18.0 %) (kuolemanvaara 3.4 %) (kuolemanvaara 0.8 %) > 130 MIEHET (kuolemanvaara 15.7 %) (kuolemanvaara 5.3 %) (kuolemanvaara 2.6 %) > 130 Kuva 4. Alueittainen kuolemanvaara ikävälillä vuotta jaksoilla , ja Lähteet: Suomen julkaisematon ja julkaistu väestötilasto. Yksityiskohtaisemmat tiedot lähteistä ja aluejaosta aineistoluvussa. Tiedot vuosilta puuttuvat Laatokan pohjoispuolisesta osasta Viipurin lääniä K. Pitkänen ym.

9 1800-luvulla vuotiaiden kuolleisuuden alue-erot olivat erilaisia verrattuna sekä imeväisikäisten että sitä vanhempien lasten kuolleisuuden aluekuvaan. Suurimmat kuolleisuusluvut ovat maan itäisimmistä osista ja pienimmät Keski-Suomesta, Hämeestä ja Lapista. Kuolleisuuden aluekuva ei tässä ikäryhmässä ole aivan samanlainen naisilla ja miehillä. Lounaissuomalaiset naiset menestyvät vertailussa paremmin kuin samojen alueiden miehet. Sukupuolten ero johtuu ainakin osin lounaissuomalaisten miesten runsaasta tapaturmakuolleisuudesta, joka liittyi suuressa määrin hukkumiskuolemiin (Pitkänen, julkaisematon havainto). Vaikuttavia tekijöitä lienee ollut muitakin, mutta niitä ei tutkimuksen puuttuessa tunneta. Keski-ikäisen väestön kuolleisuus Keski-ikäisten miesten kuolleisuuden aluekuva vastaa 1990-luvulla varsin hyvin vastasyntyneiden elinajanodotteen alue-eroja, ja länsi itä-ero näkyy selkeämmin kuin nuoremman aikuisväestön kuolleisuudessa (kuva 5). Aluekuva johtuu ensisijaisesti sepelvaltimotaudista mutta myös itsemurhista ja tapaturmakuolleisuudesta. Keskiikäisten vaikutus elinajanodotteeseen on nykyisin huomattava, ja aluekuvien vastaavuus olikin odotettavissa. Keski-ikäisten naisten tilanne on pääpiirteissään samanlainen, ja itä- ja pohjoissuomalaisten suuri kuolleisuus johtuu sepelvaltimotaudista, muista verenkiertoelinten taudeista sekä tapaturmista. Naisten kuolleisuudessa korostuu miehiä selvästi enemmän Uudenmaan, tai itse asiassa pääkaupunkiseudun, huomattavan suuri kuolleisuus. Pääkaupunkiseudusta onkin tullut erityisesti naisille yksi koko maan vaarallisimmista asuinpaikoista. Itsemurhien ja tapaturmien lisäksi pääkaupunkiseudun naisten kuolleisuutta lisäävät keuhkosyöpäkuolemat, jotka ovat Helsingin seudulla poikkeuksellisen tavallisia (Koskinen ja Martelin 1998). Länsi itä-ero näkyi keski-ikäisillä myös luvun alussa, mutta kuolleisuus oli varsin suurta myös Pohjois-Suomessa. Pohjois-Suomen suhteellisen runsaan kuolleisuuden merkittävänä taustatekijänä oli tässäkin ikäryhmässä keuhkotuberkuloosi. Uusmaalaiset miehet yltivät koko maan suurimpaan kuolleisuuslukuun. Tämä selittynee pääkaupunkiseudun keski-ikäisten miesten poikkeuksellisen suurella kuolleisuudella, joka näyttäytyi niin keuhkotuberkuloosissa, väkivaltaisissa kuolemissa kuin monissa muissakin kuolemansyissä (Forsberg 1956). Pääkaupungin tai itse asiassa kaikkien kaupunkien keski-ikäisten miesten kuolleisuus oli ollut poikkeuksellisen runsasta ainakin jo 1700-luvun lopulta lähtien (Pitkänen, julkaisematon havainto). Kun pääkaupunkiseudun väestö 1900-luvun alkupuolella nopeasti kasvoi, koko Uudenmaan lääniä koskevat kuolleisuusluvut alkoivat yhä selvemmin heijastaa pääkaupunkiseudun ominaispiirteitä. Uudenmaan miesten ylikuolleisuus koko maan keskiarvoon verrattuna oli lähes hävinnyt 1960-luvun jälkipuolelle mennessä (SVT VI A:134). Tämä johtui ainakin osittain tuberkuloosista, jonka vaikutus kuolleisuuteen oli pienentynyt myös keski-ikäisillä miehillä murto-osaan 1950-luvun alun ja 1960-luvun lopun välisenä aikana (Härö 1995). Uusmaalaisten naisten osalta kehitys kulki päinvastaiseen suuntaan. Alueen naisten kuolleisuus ylitti maan keskiarvon jo 1970-luvulla (SVT VI A:134, 142, 147, 152). Ilman kuolemansyittäistä analyysiä tämän kehityksen yksityiskohdat jäävät pimentoon. Kuitenkin tiedetään, että jo 1970-luvun alkupuolella vuotiaiden naisten kuolleisuus ylitti Helsingin seudulla huomattavasti koko maan naisten keskiarvon kasvainkuolleisuudessa (erityisesti keuhkosyövän aiheuttamassa kuolleisuudessa) sekä väkivaltaan liittyvässä kuolleisuudessa (Koskinen ym. 1983). Keski-ikäisten kuolleisuuden aluekuva oli 1800-luvulla lähes samanlainen kuin nuoremmilla aikuisilla. Aikakauden»kansantaudin» keuhkotuberkuloosin aiheuttama kuolleisuus ei ollut suuri vain maan itäosissa. Suurimmillaan se oli ajanjaksolla Lounais-Suomessa (Ahvenanmaata lukuun ottamatta) ja toisaalta Pohjois-Karjalassa. Kuolleisuusluvut olivat pienimmät Sisä-Suomessa (Backman ja Savonen 1934). Keuhkotuberkuloosi ei näin ollen selitä Itä-Suomen asemaa kaikkein suurimman kuolleisuuden alueena, koska tauti oli myötävaikuttamassa keskimääräistä runsaampaan kuolleisuuteen yhtä lailla maan läntisissä osissa. Kuolleisuuden alue-erot ja niiden historia 1705

10 NAISET (kuolemanvaara 51.3 %) (kuolemanvaara 20.8%) (kuolemanvaara 9.2 %) > 110 MIEHET (kuolemanvaara 58.3 %) (kuolemanvaara 38.3 %) (kuolemanvaara 22.0 %) > 110 Kuva 5. Alueittainen kuolemanvaara ikävälillä vuotta jaksoilla , ja Lähteet: Suomen julkaisematon ja julkaistu väestötilasto. Yksityiskohtaisemmat tiedot lähteistä ja aluejaosta aineistoluvussa. Tiedot vuosilta puuttuvat Laatokan pohjoispuolisesta osasta Viipurin lääniä K. Pitkänen ym.

11 Itä-Suomen keskimäärää suuremmalle kuolleisuudelle ei välttämättä löydy yhtä yhteistä nimittäjää. Tarkasteltaessa historiallista kuolleisuutta kymmenvuosittain Kainuu paljastuu erilaiseksi alueeksi kuin Pohjois-Karjala tai Viipurin lääni. Viipurin läänissä itse asiassa kaikkien ikäryhmien kuolleisuus on ollut vuosikymmenestä toiseen selvästi koko maan keskiarvoa suurempi. Pohjois-Karjala on ollut samankaltainen alue lukuun ottamatta imeväiskuolleisuutta, vaikka aikuisten kuolleisuus ei yleensä ollut aivan yhtä runsasta kuin Viipurin läänissä. Pohjois-Karjala kärsi kuitenkin erittäin pahasti 1860-luvun nälkävuosista. Kainuussa aikuisten kuolleisuus (kuten jossakin määrin myös lapsikuolleisuus) vaihteli suuresti ajanjaksosta toiseen. Kuolleisuus oli ajoittain selvästi maan keskiarvoa pienempi, mutta toisaalta maakunta kärsi pahoin ja 1860-lukujen nälänhädistä. Vaikka kriisikaudet vaikuttivat vain vähän Lapin väestöön, tällä tekijällä ei voi selittää alueen poikkeuksellisen pientä kuolleisuutta, sillä aikuisten kuolleisuus oli siellä keskimääräistä selvästi pienempi kaikkina vuosikymmeninä (nälkäkriiseistä Pitkänen 1993). Lappi ilmeisesti hyötyi syrjäisestä asemastaan myös aikuiskuolleisuuteen liittyvien infektiotautien osalta mukaan luettuna keuhkotuberkuloosi. Nälkäkriisien tuhot eivät kuitenkaan selitä Viipurin läänin asemaa eivätkä kokonaan Pohjois-Karjalankaan suurta aikuiskuolleisuutta. Ravintotilanteella on toki voinut olla merkitystä myös muina aikoina. Maan itäiset osat eivät enää 1800-luvulla olleet omavaraisia viljantuotannon suhteen, ja osa väestöstä (vaikkakaan ei suuressa osassa Viipurin lääniä) joutui lähes vuosittain turvautumaan hätäravintoon (Soininen 1974). Alueiden vaarallisuuteen asuinpaikkoina saattoi olla myös muita syitä. Kumpikin lääni, erityisesti Viipurin lääni, sijaitsi hyvien kulkuyhteyksien päässä Venäjästä ja suuresta Pietarin metropolista. Yhteyksiä lisäsi sekin, että osalle Viipurin läänin väestöä rahdinajo oli merkittävä elinkeino. Useiden epidemioiden tiedetäänkin levinneen maahamme Venäjältä. Vuosien tartuntatautikuolleisuus oli runsainta niissä Viipurin läänin rovastikunnissa, joilla oli yhteinen maaraja Venäjän kanssa (Turpeinen 1973). Aikuiskuolleisuuden aluekuva jättää tilaa myös spekulaatiolle siitä, että sydän- ja verisuonitautien aiheuttamassa kuolleisuudessa nykyisin selkeästi näkyvällä länsi itä-erolla on juurensa historiassa. Tähän mahdollisuuteen on viitannut myös Kannisto (1990). Eläkeikäisten kuolleisuus Eläkeikäisten kuolleisuutta tarkastellaan 65- vuotiaiden elinajanodotteen avulla (kuva 6). Eläkeikäisillä naisilla ja miehillä alueellisten kuolleisuuserojen pääpiirre oli 1990-luvun alkupuolella työikäisten tavoin Itä-Suomen suuri kuolleisuus länteen verrattuna. Kuolleisuus oli runsasta myös Lapissa. Verenkiertoelinten sairaudet ovat syynä kuolleisuuden länsi itä-eroon vielä suuremmassa määrin 65 vuotta täyttäneiden keskuudessa kuin keski-ikäisessä väestössä. Eläkeikäisillä yli 90 % itä- ja pohjoissuomalaisten ylikuolleisuudesta länsisuomalaisiin nähden on sepelvaltimotautiin liittyvän kuolleisuuden aiheuttamaa. Muissa kuolemansyissä länsi itä-erot ovat vähäisiä ja suunnaltaan vaihtelevia (Koskinen ja Martelin 1998) luvun alussa eläkeikäisten naisten alueelliset kuolleisuuserot olivat hyvin samankaltaiset kuin 40 vuotta myöhemmin. Miesten osalta kuva sen sijaan on joiltakin osin poikkeava. Länsi itä-ero on toki heilläkin nähtävissä. 65 vuotta täyttäneiden miesten elinajanodote oli Pohjois-Karjalassa noin vuotta lyhyempi kuin lännessä. Pohjoisessa ja erityisesti Lapin läänissä kuolleisuus sen sijaan oli maan keskitason alapuolella. Tältä osin tilanne poikkesi melkoisesti niin 1990-luvun alkupuolen tilanteesta kuin keski-ikäisten miesten kuolleisuuden alue-eroista 1950-luvun alussa. Keski-ikäisten miesten tavoin eläkeikäisten miesten kuolleisuus oli kuitenkin Uudellamaalla selvästi maan keskiarvoa suurempi, ja yhteistä on myös se, että ilmiö näkyi kuolleisuudessa useaan eri kuolemansyyhyn (Forsberg 1956) luvun alue-erot vanhimman ikäryhmän kuolleisuudessa olivat pitkälti samat kuin muillakin aikuisväestön ikäryhmillä, joskin länsi itäero oli selkeämpi. Poikkeuksena on Kainuu, jos- Kuolleisuuden alue-erot ja niiden historia 1707

12 sa vanhimman ikäryhmän kuolleisuus jäi kummallakin sukupuolella alle maan keskitason. Pienimmän kuolleisuuden alue oli iäkkäimmilläkin Lappi. Pohdinta Aikuisväestön osalta kuolleisuuden länsi itäerojen tiedetään vallinneen vuosikymmenien ajan. Jo Väinö Kannisto osoitti vuonna 1947 ilmestyneessä väitöskirjassaan, että 1930-luvulla keski-ikäisten ja iäkkäiden kuolleisuus oli erityisen suuri Itä-Suomessa. Tämä johtui silloinkin ensisijaisesti itäsuomalaisten runsaasta kuolleisuudesta sydän- ja verisuonitauteihin. Kauempana historiassa Suomen harvaan asuttujen syrjäisten seutujen suhteellinen kuolleisuus oli 1900-lukuun verrattuna täysin erilainen. Vielä 1800-luvulla nämä alueet hyötyivät maantieteellisestä asemastaan ilmeisesti siksi, että aikakaudet yleisimmät tappajat eli toistuvina epidemioina leviävät infektiotaudit eivät tehneet siellä tuhojaan samassa mitassa kuin rintamailla. Tämä näkyi erityisesti imeväisiän ylittäneiden lasten kuolleisuudessa mutta on ilmeisesti yhtenä alue-eroja muovanneena tekijänä aikuiskuolleisuudenkin osalta. Tässä vaiheessa myös aikakauden»kansantaudin» keuhkotuberkuloosin aiheuttama kuolleisuus oli pienimmillään Pohjois- ja Keski-Suomessa. Suurimmillaan eri ikäryhmien kuolleisuus oli kuitenkin imeväiskuolleisuutta lukuun ottamatta maan itäosissa. Vaikka aikuiskuolleisuuden osalta sydän- ja verisuonitaudit ovat saattaneet korostaa Itä-Suomen huonoa asemaa, merkittävämmin tähän aluekuvaan lienevät sittenkin vaikuttaneet Venäjän läheisyys sekä taloudelliset tekijät. Kuolleisuuden historialliset alue-erot olivat 1950-luvun alkuun mennessä muuttuneet merkittävästi. Alue-erot eivät silti olleet muovautuneet aivan nykyisen kaltaisiksi. Tilannetta kuvastaa paremmin luonnehdinta lounas koillinen- tai jopa etelä pohjoinen-erosta, sillä maan pohjoisimmassa osassa kuolleisuus oli vielä Itä- Suomeakin suurempaa. Aluekuvaan vaikuttivat tällöinkin sydän- ja verisuonitautien aiheuttamat kuolemat. Maan itä- ja pohjoisosien vaarallisuus asuinpaikkana liittyi kuitenkin myös siihen, että nämä syrjäiset seudut eivät olleet hyötyneet yhtä paljon kuin nopeammin vaurastunut eteläinen Suomi siitä kuolleisuuden pienenemisestä, joka oli alkanut 1800-luvun lopulla. Erityispiirteenä 1950-luvun alun kuolleisuudessa oli keski- ja eläkeikäisten uusmaalaisten miesten poikkeuksellisen suuri kuolleisuus. Tämä liittyi läänin poikkeuksellisen korkeaan kaupungistumisasteeseen. Kaupunkilaismiesten kuolleisuus oli erityisesti keski-iässä ollut jo historiallisesti erityisen runsasta, ja heidän suhteellinen asemansa kuolleisuuden alueellisessa kehityksessä kohentui olennaisemmin vasta toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Nykyiset kuolleisuuserot edustavat vaihetta, jossa nuorempien ikäryhmien kuolleisuus on supistunut hyvin vähäiseksi, ja näin keski-ikäisten ja sitä vanhempien suomalaisten suuri kuolleisuus sepelvaltimotautiin on päässyt olennaisessa määrin muovaamaan kuolleisuuden alue-eroja. Aluekuva saattaa kuitenkin selkeydestään huolimatta jäädä vain yhdeksi välivaiheeksi kuolleisuuden alue-erojen muotoutumisprosessissa, etenkin jos sepelvaltimotaudin nopea väheneminen jatkuu. Jo nyt on näkyvissä merkkejä toisenlaisista, tulevaisuudessa ehkä suurtakin merkitystä saavuttavista kuolleisuuden alueeroista. Pääkaupunkiseudun suhteellinen kuolleisuustilanne on synkistynyt erityisesti työikäisten naisten osalta, ja myös miesten kuolleisuus on alueella keskimääräistä suurempi. Pääkaupunkiseudun asema kuolleisuuden aluekuvassa liittyy itsemurhien, tapaturmien ja muiden runsaaseen alkoholinkäyttöön liittyvien kuolemansyiden yleisyyteen, naisilla myös suhteellisen runsaaseen keuhkosyövän aiheuttamaan kuolleisuuteen. * * * Kirjoittajista Kari Pitkänen kiittää Norjan Tiedeakatemian ylläpitämää tutkimuslaitosta Senter før høyere studier (Oslo), jossa hän oli lukuvuoden vierailevana tutkijana työstäen tässä artikkelissa käytettyä historiallista aineistoa K. Pitkänen ym.

13 NAISET (elinajan odote 9.3 vuotta) (elinajan odote 13.1 vuotta) (elinajan odote 18.2 vuotta) > MIEHET (elinajan odote 8.5 vuotta) (elinajan odote 11.1 vuotta) (elinajan odote 14.2 vuotta) > Kuva vuotiaiden alueittainen elinajanodote jaksoilla , ja Käytetyt värit tummenevat kohden keskimäärin pienempiä arvoja. Tummimmat värit kertovat siis tässäkin keskimäärää suuremmasta kuolleisuudesta. Lähteet: Suomen julkaisematon ja julkaistu väestötilasto. Yksityiskohtaisemmat tiedot lähteistä ja aluejaosta aineistoluvussa. Tiedot vuosilta puuttuvat Laatokan pohjoispuolisesta osasta Viipurin lääniä. Kuolleisuuden alue-erot ja niiden historia 1709

14 Kirjallisuutta Backman W, Savonen S. Keuhkotaudin kulku Suomessa Suomen tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen julkaisu N:o 24. Helsinki, Brändström A.»De kärlekslösa mödrarna»: spädbarnsdödligheten i Sverige under 1800-talet med särskild hänsyn till Nedertorneå. (Väitöskirja). Acta Universitatis Umensis. Umeå, Forsberg K-E. Kuolleisuuden aleneminen Helsingissä ja koko Suomessa verrattuna Tukholman ja Ruotsin vastaavaan kehitykseen. Tilastollisia kuukausitietoja Helsingistä 1956:6 7, , Härö AS. Surveillance of Mortality in the Scandinavian Countries Helsinki: The Social Insurance Institution, Jorde LB, Pitkänen K, Mielke JH, Fellman JO, Eriksson AW. Historical epidemiology of smallpox in Kitee, Finland. Kirjassa: Swedlund AC, Armelagos GJ, toim. Disease in populations in transition. New York: Bergin and Garvey, 1990, s Kannisto V. Kuolemansyyt väestöllisinä tekijöinä. Kansantaloudellisia tutkimuksia XV. Helsinki, Kannisto V. Geographic differentials in infant mortality in Finland in Tutkimuksia 126. Helsinki: Tilastokeskus, Kannisto V. Mortality of the elderly in late 19th and early 20th century Finland. Tutkimuksia 175. Helsinki: Tilastokeskus, Koskinen S, Valkonen T, Kulokari H, Niemi M-L, Sauli H. Alueelliset erot kuolleisuudessa verenkiertoelinten sairauksiin ja muihin kuolemansyihin. Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen tutkimuksia no Helsinki, Koskinen S, Martelin T. Kuolleisuus. Kirjassa: Koskinen S, Martelin T, Notkola I-L, Notkola V, Pitkänen K, toim. Suomen väestö. Helsinki: Gaudeamus, 1994, s Koskinen S, Martelin T. Viina tappaa keski-ikäisiä pääkaupunkiseudulla kuolleisuuden alue-erot 1990-luvulla. Kuntapuntari 1998;2: Lithell U-B. Breast-feeding and reproduction. Studies in marital fertility and infant mortality in 19th century Finland and Sweden. Studia Historica Upsaliensia 120. Upsala, Pitkänen K. Infant mortality decline in a changing society. Väestöntutkimuksen vuosikirja 1983;21: Pitkänen K. Deprivation and disease. Mortality during the great Finnish famine of the 1860 s. Helsinki: Suomen Väestötieteen Yhdistys, Pitkänen K. Suomen väestön historialliset kehityslinjat. Kirjassa: Koskinen S, Martelin T, Notkola I-L, Notkola V, Pitkänen K, toim. Suomen väestö. Helsinki: Gaudeamus, 1994, s Pitkänen KJ, Laakso M. The reliability of the Finnish mortality statistics: a historical review. Kirjassa: Alho J, toim. Statistics, Registries, and Science: experiences from Finland. Helsinki: Tilastokeskus, 1999, s Radloff FW. Beskrifning öfver Åland, Åbo, Soininen AM. Vanha maataloutemme. Maatalous ja maatalousväestö Suomessa perinnäisen maatalouden loppukaudella 1720-luvulta 1870-luvulle. Historiallisia tutkimuksia 96. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura, Suomen tilastollinen vuosikirja 1952 ja Helsinki: Tilastollinen päätoimisto. Suomen virallinen tilasto (SVT), VIA:106 ja 107. Väestönmuutokset vuonna 1950 ja Helsinki: Tilastollinen päätoimisto, 1952 ja Suomen virallinen tilasto (SVT). Vuoden 1950 yleinen väestölaskenta, VIC:102, nide I. Helsinki: Tilastollinen päätoimisto, Suomen virallinen tilasto (SVT). Kuolleisuus- ja eloonjäämistauluja , , , ja, VIA:134, 142, 147, 152 ja Väestö 1997:4. Helsinki: Tilastokeskus, 1974, 1980, 1984, 1987 ja Suomen virallinen tilasto (SVT). Väestönmuutokset, Väestö 1994:2 ja 7, Väestö 1995:3, Väestö 1996:1 ja 16, Väestö. Helsinki: Tilastokeskus, Turpeinen O. Regional differentials in Finnish mortality rates Scandinavian Economic History Review 1973;21: Turpeinen O. Infant mortality in Finland Scandinavian Economic History Review 1979;27:1 21. Valkonen T. Alueelliset erot. Kirjassa: Valkonen T, Alapuro R, Alestalo M, Jallinoja R, Sandlund T, toim. Suomalaiset. Yhteiskunnan rakenne teollistumisen aikana. 4. painos. Helsinki: WSOY 1985, s Valkonen T. Suomen väestö ja sen muutokset. Suom Lääkäril 1994;49: KARI PITKÄNEN, VTT, professori Helsingin yliopiston sosiologian laitos, Väestöntutkimuksen yksikkö PL 18, Helsingin yliopisto Aikakauskirjan pyytämä artikkeli Jätetty toimitukselle SEPPO KOSKINEN, LT, VTM, dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Mannerheimintie Helsinki TUIJA MARTELIN, VTT, erikoistutkija Kansanterveyslaitos Mannerheimintie Helsinki ja Helsingin yliopiston sosiologian laitos, Väestöntutkimuksen yksikkö PL 18, Helsingin yliopisto 1710

-10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus. Marika Hakala. Tutkimuksen taustaa

-10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus. Marika Hakala. Tutkimuksen taustaa Sepelvaltimotautikuolleisuuden alueelliset erot Suomessa -10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus Marika Hakala Tutkimuksen taustaa Suomessa kuolleisuudessa on merkittävää alueellinen vaihtelua: Itä-

Lisätiedot

Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005

Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuksia 2007 10 TAPANI VALKONEN, PEKKA MARTIKAINEN, TIMO M. KAUPPINEN, LASSE TARKIAINEN Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005 Verkossa

Lisätiedot

Kati Myllymäki. 04.10.2009 Kati Myllymäki

Kati Myllymäki. 04.10.2009 Kati Myllymäki Kati Myllymäki Kati Myllymäki 3.11.2008 1 Selvä pää kirkas mieli Viinan kirot! Kuusankoski 7.11.2009 Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kati Myllymäki 2 MIESTEN KUOLLEISUUS LÄNNESSÄ PIENI, IDÄSSÄ JA POHJOISESSA

Lisätiedot

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Lasten terveyserot ja niiden kaventamisen haasteet MLL seminaari 14.9.2012 Hanna Remes Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, väestöntutkimuksen yksikkö Lapsikuolleisuus

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

TyEL-kuolevuusperusteesta

TyEL-kuolevuusperusteesta TyEL-kuolevuusperusteesta 26.5.2015 29.5.2015 Kuolevuusperusteesta Tuomas Hakkarainen 1 Tarve kuolevuusperusteelle TyEL-vakuutuksessa Työnantajan eläkevakuutuksen vanhuuseläkevastuut ovat pitkäikäisiä,

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttaja- ryhmät Suomessa Jarmo Partanen 2010 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 900 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Terveyden tasa-arvoa koskevassa tutkimuksessa

Terveyden tasa-arvoa koskevassa tutkimuksessa Sosiaaliryhmien väliset erot elinajanodotteessa kasvoivat 1990-luvun loppuvuosina Tapani Valkonen, Hilkka Ahonen, Pekka Martikainen Elinajanodote nousi selvästi 1990-luvun lopulla, mutta hitaammin kuin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009. Määrä

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä? Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus VANHUUS JA SUKUPUOLI Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n, Ikäinstituutin ja Gerontologian tutkimuskeskuksen yhteisseminaari 2.1.215, Tieteiden

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Väestöennuste 2012 mikä muuttui? mikä muuttui? Markus Rapo, Tilastokeskus Rakenteet murroksessa pohjoinen näkökulma 29.11.2012, Oulu Esityksessäni Havaittu väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta oletukset (vs.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 139 900 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2011 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22 900 tutkintoa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ Eero Lahelma, professori Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto eero.lahelma@helsinki.fi Kohti parempaa vanhuutta, Konsensuskokous Hanasaari

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000

Lisätiedot

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Joulukauppa 2013 kuluttajat

Joulukauppa 2013 kuluttajat Joulukauppa 2013 kuluttajat Joulukaupan arvo keskimääräiseen kuukausimyyntiin verrattuna Kellot, korut, kultasepäntuotteet* Kirjat* Kodin tekniikka* Mm. lelut, pelit, lahjatavarat, Kukat ja kasvit* Huonekalut

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu toy taloustutkimus oy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Erikoistutkija Riikka Shemeikka ja tutkija Hanna Rinne Kuntoutuspäivät 9.-1.3.215 Messukeskus,

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Vaasan muuttoliike 2000 2014

Vaasan muuttoliike 2000 2014 Vaasan muuttoliike 2000 2014 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 9.6.2015 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2014 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja lähtömuuttojen

Lisätiedot

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Pikkulasten kuolleisuus Suomessa vuosina 1969 96

Pikkulasten kuolleisuus Suomessa vuosina 1969 96 Alkuperäistutkimus MARJO KALLUNKI, MARJO RENKO JA MATTI UHARI Pikkulasten kuolleisuus Suomessa vuosina 1969 96 Lasten kuolleisuus on vähentynyt Suomessa huomattavasti koko 1900-luvun ajan. Analysoimme

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys Johtava asiantuntija Juha Teperi Suomalaisten terveys 1945 Eliniän odote 22 vuotta nykyistä lyhyempi Kolmannes kuolemista johtui tartuntataudeista

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa suoritettiin 23 800 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2009 yhteensä 23 800 tutkintoa. Suoritettujen tutkintojen

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana: mikä on suomalaisten ykkösuutistoimija mediasta

Lisätiedot

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiaa ja taustaa Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta Kuolleisuuslaskelmat Tilastokeskuksen

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2011 Koulutus 01 Yliopistokoulutus 011 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 8 500 tutkintoa vuonna 011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 011 yhteensä 8 500 tutkintoa.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkintojen määrä kasvoi edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2013 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti

Lisätiedot

Mielipiteet ydinvoimasta

Mielipiteet ydinvoimasta Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 12 Pauli Minkkinen 22262 TUTKIMUKSEN TILAAJA Energiateollisuus ry. TUTKIMUSMENETELMÄ: Puhelinhaastattelu HAASTATTELUAJANKOHTA: 28.2.-12.3.12 HAASTATTELUJEN MÄÄRÄ: 02

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Tilastokirjasto kaikille avoin tilastotiedon palvelukeskus

Tilastokirjasto kaikille avoin tilastotiedon palvelukeskus www.tilastokeskus.fi/kirjasto Tilastokirjasto kaikille avoin tilastotiedon palvelukeskus Suomen laajin kokoelma kotimaisia ja kansainvälisiä tilastoja ja sähköisiä tilastopalveluja Tilastotietopalvelu

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2015 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakoulututkinnot Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä jatkoi kasvuaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2014 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011 Koulutus 013 Opiskelijoiden työssäkäynti 011 Yli puolet opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna 011 kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 4/2002 Olavi Rautiainen Ketkä hakkasivat metsiään Pohjois-Savossa vuosina 2000 2001? Taustaksi Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien neuvonnan haasteiksi

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2016 klo 9.00 Nuorten miesten työttömyys vähenee Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 28.08.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Esi- ja peruskouluopetus 2013 Koulutus 2013 Esi- ja peruskouluopetus 2013 Peruskouluissa 540 500 oppilasta vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 540 500 oppilasta vuonna 2013. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen. esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava. Kaarina Kauhala Luke

Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen. esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava. Kaarina Kauhala Luke Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen hallinnassa: esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava Kaarina Kauhala Luke Euroopanmajava Metsästettiin sukupuuttoon 1800-luvulla (1868). Takaisinistutettu

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015 Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015 Sonja Lumme 1 Esityksen rakenne Terveyspalveluiden tutkimus rekisteriaineistoilla Oikeudenmukaisuus terveydenhuollossa Rekisterit Oikeudenmukaisuuden

Lisätiedot

SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA

SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA KEVA-PÄIVÄ 2015 Kevan auditorio, Helsinki, SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA Seppo Koskinen Esityksen sisältö 1. Miten elinaika on kehittynyt? 2. Piteneekö elinaika edelleen? 3. Terveyden ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2013 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2013, huhtikuu 40 Kuluttajien odotukset työttömyydestä ja työttömyysasteen vuosimuutos 2000-2013 Saldoluku

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta TEMissä huhtikuu 2013

Nuorisotakuun seuranta TEMissä huhtikuu 2013 Nuorisotakuun seuranta TEMissä huhtikuu 2013 Työttömät työnhakijat alle 25v. ja 25-29v vastavalmistuneet (TEM/työnvälitystilasto 1220.) Alle 25v 2012 2013 Muutos % Huhtikuun lopussa 28 233 34 817 + 23,32

Lisätiedot