Kuolleisuuden alue-erot ja niiden historia. Kari Pitkänen, Seppo Koskinen ja Tuija Martelin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuolleisuuden alue-erot ja niiden historia. Kari Pitkänen, Seppo Koskinen ja Tuija Martelin"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus Kuolleisuuden alue-erot ja niiden historia Kari Pitkänen, Seppo Koskinen ja Tuija Martelin Usean vuosikymmenen ajan Suomen alueellisten kuolleisuuserojen tärkein piirre on ollut kuolleisuuden suureneminen lounaasta koilliseen. Tämä johtuu pääosin sepelvaltimotaudista. Vielä 1900-luvun puolivälissä kuolleisuuden alue-erot heijastivat alueiden keskimääräisiä varallisuuseroja. Ennen 1900-lukua epidemioina esiintyvät tartuntataudit aiheuttivat suuren osan kuolemista kaikissa ikäryhmissä. Kuolleisuuden aluevaihtelu riippui siitä, missä ja millaisia epidemioita kulloinkin oli liikkeellä. Pitempien ajanjaksojen keskikuolleisuuden tarkastelu tasoittaa aluevaihtelua ja tuo esille eräitä säännönmukaisuuksia. Tärkeimmät näistä ovat Ahvenanmaan ja Pohjanmaan suuri imeväiskuolleisuus, harvaan asuttujen ja verrattain eristyneiden alueiden keskimääräistä pienempi kuolleisuus erityisesti lapsilla sekä keskimäärää suurempi kuolleisuus Itä-Suomessa kaikissa imeväisikää vanhemmissa ryhmissä. Nämä historialliset kuolleisuuserot liittyvät vain osittain alueiden välisiin varallisuuseroihin. Ainakin elinajan odotteella mitattuna suomalaisten terveys on jatkuvasti kohentunut, ja ero Ruotsiin sekä muihin Euroopan pitkäikäisimpiin väestöihin on selvästi aiempaa vähäisempi. Keskimääräisen elinajan pitenemisestä huolimatta kuolleisuuden alue-erot ovat Suomessa edelleen suuret. Ahvenanmaalaisten elinajanodote on kaikkein pisin, peräti Euroopan huipputasoa. Seuraavaksi pitkäikäisimpiä ovat muut Länsi-Suomen asukkaat, ja mitä kauemmas itään ja pohjoiseen siirrytään, sitä nuorempina ihmiset keskimäärin kuolevat. Tämän länsi itä- tai lounas koillinen-eron on nähty olleen maamme alueellisten kuolleisuuserojen merkittävin piirre ainakin 1930-luvun lopulta alkaen. Ilmiö on toistuvasti todettu eri aikoina tehdyissä tutkimuksissa (mm. Kannisto 1947, Valkonen 1994), ja se on ollut tärkeänä kimmokkeena myös terveyspoliittisille toimille. Tätä kautta itäsuomalaisten suuri kuolleisuus on tullut myös yleisempään tietoisuuteen. Kuolleisuuden länsi itä-ero on viime vuosikymmenien aikana iskostunut terveysasioista kiinnostuneiden mieliin siinä määrin, että eron ehkä ajatellaan koskevan kaikkia ikäryhmiä ja ulottuvan pitkällekin historiaan. Mutta näkyykö ero todella kaikissa ikäryhmissä ja onko se ollut kuolleisuuden alue-erojen keskeinen piirre myös historian eri vaiheissa? Tässä artikkelissa vastaamme näihin kysymyksiin käyttämällä äskettäin (1999) 250 vuotta täyttänyttä Suomen väestötilastoa. Suomi on Ruotsin ohella ainoa maa, jossa voidaan tarkastella kattavasti kuolleisuuden alue-eroja ikäryhmittäin aina 1700-luvun puolivälistä alkaen. Käytännössä olemme rajanneet tarkastelun kolmeen ajanjaksoon. Alue-erojen nykytilannetta kuvataan käyttämällä vuosien kuolleisuustietoja. Lähihistorian tarkastelu perustuu 1950-luvun alkuvuosien kuolleisuuteen, ja epidemiologista transitiota edeltävää tilannetta kuvataan vuosina vallinneen keskimääräisen kuolleisuuden pohjalta. Duodecim 2000; 116:

2 Aineisto ja menetelmät Kuolleisuuden alue-erojen ikäryhmittäinen tarkastelu perustuu kullekin ajanjaksolle sukupuolittain lasketuille elinajan tauluille. Vuosien osalta on käytetty Tilastokeskuksen julkaisemattomia lääneittäisiä tauluja vuosilta 1991, 1992, 1993, 1994 ja 1995 (SVT Väestö 1994:2, 1994:7, 1995:3, 1996:1, 1996:16. Aluejako vuoteen 1997 saakka voimassa olleen läänijaon mukainen). Olemme laskeneet lääneittäiset kuolemanvaaraluvut ja elinajanodotteet yksivuosittaisten elinajan taulujen keskiarvoina, koska koko viisivuotiskautta koskevat taulut (SVT Väestö 1997:4) eivät olleet uskottavia. Useimmissa lääneissä koko viisivuotisjaksoa koskevien taulujen elinajanodotteet poikkesivat huomattavasti (enimmillään 4.3 vuotta) saman jakson vuosittaisten taulujen keskiarvosta niin, ettei eräissä lääneissä ainoakaan yksivuotisluku ollut niin suuri (tai pieni) kuin julkaistu viisivuotisjakson elinajanodote. Poikkeamat olivat osapuilleen yhtä suuria naisilla ja miehillä. Ahvenanmaalla viisivuotisjakson julkaistut luvut olivat peräti 3 4 vuotta suurempia kuin yksivuotislukujen keskiarvot. Ajanjaksolle olemme itse laskeneet elinajan taulut käyttämällä väestötilastossa julkaistuja lääneittäisiä tietoja kuolleista iän ja sukupuolen mukaan. Kuolleisuuslukujen laskemisessa on käytetty riskiväestönä vuoden 1950 lopussa tehdyn yleisen väestölaskennan tuottamia tietoja. Ajanjakson valinta perustuu siihen, että vuoden 1950 laskenta oli ensimmäinen ns. välitön, koko maan kattava väestölaskenta. Sen tulokset olivat paljon luotettavampia kuin edellisten vuosikymmenten väestörekistereihin perustuvat laskennat, joiden tulokset olivat siirtolaisuuden ja maassamuuton vaikutuksesta pahasti vääristyneet (Pitkänen ja Laakso 1999). Ajanjakson heikkoutena on se, että aluejako on karkeampi kuin 1990-luvun alkupuolella, sillä Keski-Suomi ja Pohjois-Karjala eivät tässä vaiheessa muodostaneet omia läänejään. Monipuolista väestötilastomateriaalia on koottu jo vuodesta 1749 alkaen, mutta 1860-lukua varhaisemmasta aineistosta on julkaistu vain eräitä perustietoja. Tästä syystä yksi kirjoittajista (KP) on laskenut varhaisemmat elinajan taulut rovastikuntia koskevan arkistomateriaalin perusteella. Tätä aineistoa säilytetään pääosin Tilastokeskuksen tilastoarkistossa (rovastikuntien väkiluku- ja väestönmuutostaulukot). Vaikka Suomen historiallista väestötilastoa on pidetty korkeatasoisena ja luotettavana, tietojen luotettavuudessa on toki joitakin ongelmia. Ne koskevat kuitenkin etupäässä järjestelmän käyttöönottovaihetta luvun puolivälissä. Vanhimpien ikäryhmien kuolleisuudessa esiintyy systemaattista virhettä myös muutaman seuraavan vuosikymmenen aikana, ja imeväiskuolleisuuden rekisteröinti tuotti ongelmia vielä 1800-luvun puolella. Imeväiskuolleisuuden alue-erot olivat kuitenkin niin suuret, että niihin suhteutettuna tilastojen virhe jää luvulla verrattain pieneksi (Pitkänen ja Laakso 1999). Historiallisen ajanjakson läänijako olisi ollut liian karkea, ja tästä syystä rovastikunnittainen aineisto on yhdistetty suuremmiksi aluekokonaisuuksiksi siten, että alueet vastaavat hyvin pitkälle vuoteen 1997 saakka voimassa ollutta läänijakoa. Aluejako on itse asiassa hieman yksityiskohtaisempi; Oulun lääniin kuulunut Kainuu ja Turun ja Porin lääniin kuulunut Satakunta on muodostettu omiksi alueikseen. Esitystavan yksinkertaistamiseksi myös historiallisiin alueisiin viitataan käyttämällä vuoteen 1997 saakka käytössä olleen läänijaon mukaisia nimityksiä aina silloin, kun se on mahdollista. Historialliset elinajan taulut on laskettu ensinnäkin kymmenvuotiskausille alkaen jaksosta ja päättyen kymmenvuotisjaksoon luvun osalta taulut on laskettu erikseen vuosikymmenen alku- ja loppupuoliskolle, koska ajanjaksot edustavat kuolleisuuden kahta ääripäätä. Vuosina kuolleisuus oli verrattain vähäistä, kun taas 1860-luvun jälkipuoliskon nälänhädän aikana kuolleisuus lisääntyi huippuunsa. Lisäksi elinajan taulut on laskettu kahdelle varhaisemmalle kaudelle: vuosille ja Epidemiologista transitiota edeltävän ajanjakson kuolleisuudelle olivat ominaisia voimakkaat, lyhytaikaiset vaihtelut. Ne johtuivat tartuntatautiepidemioista, jotka ajoittain lisäsivät kuolleisuuden hyvinkin suureksi (Pitkänen 1994). Koska tietyt epidemiat harvoin pyyhkivät samanaikaisesti ainakaan yhtäläisellä voimalla koko maan ylitse, kuolleisuuden aluekuva ei ollut yhtä pysyvä kuin nykyään. Siltä osin kuin kyse oli usein toistuvista lastentautiepidemioista (esimerkiksi isorokosta ja tuhkarokosta), kuolleisuuden alue-erot tasoittuvat huomattavasti jo muutaman vuoden keskiarvoja tarkasteltaessa. Sen sijaan sellaiset poikkeuksellisen suuren kuolleisuuden aiheuttaneet kriisit, kuten ja 1860-luvun nälänhädät, tai Krimin sodan heijastusvaikutukset eteläiseen Suomeen luvulla löivät leimansa kokonaisen vuosikymmenen kuolleisuuteen ja samalla myös sen aluevaihteluun. Kriisit kuuluvat olennaisena osana esiteollisen ajan kuolleisuuteen, eikä niitä voida jättää tarkastelun ulkopuolelle. Saadaksemme paremmin esille historiallisen ajanjakson kuolleisuuden aluekuvan ja siinä vallinneet säännönmukaisuudet, olemme laskeneet alueelliset elinajan taulut myös vuosina vallinneen keskikuolleisuuden pohjalta. Kyseinen ajanjakso on riittävän mittainen, jotta mikään yksittäinen lyhyempi kausi olkoon se vaikka luvun katastrofaalinen kuolleisuus ei yksinään määrää jonkin alueen kuolleisuuden tasoa muihin verrattuna. Samalla myös tapausmäärät kasvavat niin suuriksi, että satunnaisuus ei enää minkään ikäryhmän osalta vaikuta havaittuun kuolleisuuden aluekuvaan. Ajanjakso soveltuu tarkasteluun myös siksi, että minkään ikäryhmän kuolleisuudessa ei ole sen kuluessa havaittavissa mainittavaa ajallista trendiä. Ajanjakson väestötilastomateriaali on sitä paitsi tässä vaiheessa jo varsin luotettava. Vaikka esittämämme luvut koskevat vain ajanjakson keskiarvoa, olemme tulkinnassa pitäneet mielessä myös sen ajallisen vaihtelun, joka näkyy lyhyempien jaksojen aikana. Tässä artikkelissa esitettävät 1800-luvun kuolleisuuden aluevaihtelua kuvaavat luvut koskevat vain maaseutua. Senaikaisen sinänsä varsin pienen kaupunkiväestön kuolleisuudessa oli aivan omat erityispiirteensä, ja niiden käsittely on jätetty toiseen yhteyteen (Pitkänen 1994). Käytämme kuolleisuuden aluevertailuissa kahta elinajan tauluista saatavaa mittalukua: elinajanodotetta, joka ilmoittaa tietyssä iässä keskimäärin jäljellä olevan elinajan, sekä kuolemanvaaraa, joka ilmoittaa, kuinka suuri osa 1698 K. Pitkänen ym.

3 jonkin ikäkauden alussa elossa olevista kuolee ennen seuraavan ikäkauden saavuttamista. Aloitamme tarkastelun vertaamalla alue-eroja vastasyntyneiden elinajanodotteessa. Tämä mittaluku kuvastaa kaikkien ikäryhmien yhteisvaikutusta ihmisten elinajan pituuteen, mutta sen esille tuomat alue-erot määräytyvät pitkälti niiden ikäryhmien vaikutuksesta, joihin kuolemien valta-osa keskittyy luvun alkupuolelle saakka suurin paino oli lapsikuolleisuudella, kun taas nykyään tämä asema on vanhemman aikuisväestön kuolleisuudella. Jatkammekin tarkastelua selvittämällä erikseen imeväisikäisten, vanhempien lasten, nuoren aikuisväestön sekä keski-ikäisten kuolemanvaaraluvuissa näkyvää aluevaihtelua. Vanhimman ikäryhmän osalta tarkastelemme kuolleisuuden alue-eroja käyttäen 65 vuotta täyttäneiden elinajanodotetta. Vastasyntyneiden elinajanodote Kuvassa 1 on esitetty vastasyntyneiden elinajanodotteen alue-erot naisten ja miesten osalta kunakin tarkasteltavana ajanjaksona luvun alkupuoliskolla Länsi- ja Itä-Suomen välinen ero kokonaiskuolleisuudessa näkyy molemmilla sukupuolilla, mutta miehillä ero on selvästi suurempi. Pohjoiskarjalaiset miehet kuolivat keskimäärin 2.9 vuotta nuorempina kuin Vaasan läänissä asuneet miehet; naisilla vastaava ero oli vain 1.3 vuotta luvun alussa aluekuvassa on länsi itä-eron lisäksi nähtävissä myös kuolleisuuden kasvaminen pohjoiseen siirryttäessä. Niin naisilla kuin miehillä runsaimman kuolleisuuden alueita olivat Lapin ja Oulun läänit luvun alussa uusmaalaisten naisten ja miesten välillä on mielenkiintoinen ero. Naisten kuolleisuus on huomattavan pieni, lähes sama kuin ahvenanmaalaisilla naisilla. Uusmaalaiset miehet sen sijaan kuolivat keskimäärin 2.9 vuotta nuorempina kuin miehet Ahvenanmaalla. Miesten kuolleisuus oli Uudellamaalla verrattain suuri myös muihin eteläisen Suomen lääneihin verrattuna. Vastasyntyneiden elinajanodote oli 1800-luvulla paljon lyhyempi kuin nykyään. Siitä huolimatta elinajan alue-erot olivat jopa suuremmat kuin 1900-luvun jälkipuoliskolla. Keskisuomalaiset miehet elivät keskimäärin 5.8 vuotta pitempään kuin naapurimaakunnassa Etelä-Pohjanmaalla. Ahvenanmaalaiset naiset elivät 7.3 vuotta pitempään kuin kuolleisuuden vastakkaisessa ääripäässä olevat Viipurin läänin naiset. Kokonaiskuolleisuuden alue-eroissa oli luvulla havaittavissa viitteitä nykyisen kaltaisesta länsi itä-erosta, mutta kuolleisuuden aluekuva ei kuitenkaan ollut samalla tavalla selkeä. Itäsuomalainen Kainuun maakunta kuului pienimmän kuolleisuuden alueisiin, kun toisaalta Länsi-Suomessa Etelä-Pohjanmaalla kuolleisuus oli suhteellisen suuri. Keski-Suomi puolestaan erottui ympäristöstään suhteellisen pienen kuolleisuuden alueena. Imeväiskuolleisuus Alle yksivuotiaan lapsen kuolema on nykyisin melko harvinainen tapahtuma. Jaksolla Suomessa kuoli vuosittain noin 300 alle vuoden ikäistä lasta luvulla pienten lasten kuolemia esiintyikin pienimmissä lääneissä niin vähän, että havaitut alue-erot voivat johtua pääosin sattumasta. Satunnaisuuden vaikutuksen vähentämiseksi kuvassa 2 tarkastellaan tyttöjä ja poikia yhdessä. Imeväiskuolleisuuden alueerot ovat sitä paitsi olleet jokseenkin samanlaiset tyttöjen ja poikien keskuudessa. Imeväiskuolleisuus oli 1950-luvun alussa lähes kymmenkertainen nykytasoon verrattuna, ja kuvassa 2 näkyvä pohjoisen ja etelän huomattava ero onkin merkitsevä. Alue-erot vastaavat selkeästi sitä yleistä käsitystä, että imeväiskuolleisuus on taloudellisen kehitysasteen mittari; kuolleisuus oli pienin keskimääräistä vauraammassa osassa maata eli Etelä-Suomessa, ja suurimmillaan kuolleisuusluvut olivat maan taloudellisesti vähiten kehittyneissä osissa eli Pohjoisja Itä-Suomessa (Kannisto 1986) luvulla imeväiskuolleisuus oli erittäin suuri. Keskimäärin joka viides lapsi kuoli ensimmäisen ikävuoden kuluessa. Alue-erot olivat huomattavat. Pienimmät kuolleisuusluvut löytyvät Suomen poikki viistosti kulkevalta alueelta, joka ulottuu Varsinais-Suomesta Kainuuseen. Kuten aikaisemmassakin tutkimuksessa on todettu, tämä aluekuva ei korreloi selkeästi taloudellista vaurautta kuvaavien mittareiden kanssa. Alue-erot muotoutuivat taloudellista kehittyneisyyttä vastaaviksi vasta 1900-luvun alkupuolella (Turpeinen 1979, Pitkänen 1983, Kannisto 1986). Kuolleisuuden alue-erot ja niiden historia 1699

4 Imeväiskuolleisuuden historialliseen aluekuvaan vaikuttaneista yksittäisistä tekijöistä merkittävin näyttää olleen lasten ruokintatapa, erityisesti imetyksen yleisyys. Imetys on etenkin puutteellisissa hygieenisissä oloissa ollut suureksi eduksi imeväisikäisen terveydelle ensimmäisten elinkuukausien aikana. Imetys on ilmeisesti kohentanut lasten immuniteettia aikakauden NAISET Koko maa 36.7 Koko maa 68.3 Koko maa MIEHET Koko maa 33.8 Koko maa 61.8 Koko maa Kuva 1. Vastasyntyneiden alueittainen elinajanodote (vuosia) jaksoilla , ja Lähteet: Suomen julkaisematon ja julkaistu väestötilasto. Yksityiskohtaisemmat tiedot lähteistä ja aluejaosta aineistoluvussa. Tiedot vuosilta puuttuvat Laatokan pohjoispuolisesta osasta Viipurin lääniä K. Pitkänen ym.

5 tappavia infektiotauteja vastaan, ja se on myös suojannut vaikeilta ripulitaudeilta, jotka kehitysmaissa ovat edelleen yleinen pienten lasten kuolemansyy. Imetyksen suojaava teho todennäköisesti vähenee, jos jo pienelle lapselle annetaan imetyksen ohella muuta ravintoa. Useissa historiallisissa tutkimuksissa on osoitettu, että imeväiskuolleisuusluvut ovat erityisen suuria alueilla, joilla lapsia ei ole imetetty tai imetys on ollut hyvin lyhytaikaista (esim. Brändström 1984). Historiallisista lähteistä on löydetty Etelä-Pohjanmaalta aina länsipohjaan saakka tietoja siitä, ettei lapsia ole tällä alueella yleisesti imetetty. Tämä selittänee Pohjanmaan suuret imeväiskuolleisuusluvut 1800-luvulla. Ahvenanmaalla puolestaan lienee jo pienille lapsille annettu äidinmaidon ohella myös muuta ravintoa. Imetyksen yleisyys ei liittynyt suoraviivaisesti alueiden taloudelliseen vaurauteen. Imetyksen laiminlyönti selittynee elinkeinoilla, jotka pakottivat myös pienten lasten äidit työskentelemään ainakin joinakin vuodenaikoina kodin ulkopuolella. Näissä oloissa pienten lasten ruokinta oli vaikea perustaa imetykselle (Radloff 1795, Lithell 1981, Pitkänen 1983) vuotiaiden kuolleisuus 1900-luvulla 1 14-vuotiaiden kuolleisuuden alue-erot olivat pitkälti samanlaiset kuin imeväiskuolleisuuden. Jaksolla Suomessa kuoli vuosittain vain noin vuotiasta lasta, ja kuvassa 3 näkyvät alue-erot voivatkin pitkälti johtua sattumasta. Ainoa koko maan tasosta merkitsevästi poikkeava alue on Uusimaa, jossa imeväisiän ohittaneiden tyttö- ja poikalasten yhteenlaskettu kuolleisuus oli 21 % pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Mikkelin ja Lapin läänien maan keskiarvoa suuremmat kuolleisuusluvut eivät ole merkitseviä, eikä näiden alueiden lapsikuolleisuus 1980-luvulla poikennut maan keskiarvosta (Koskinen ja Martelin 1994). (imeväiskuolleisuus 19.3 %) (imeväiskuolleisuus 4.0 %) (imeväiskuolleisuus 0.48 %) > 130 Kuva 2. Alueittainen imeväiskuolleisuus jaksoilla , ja Koko maa = 100, suluissa imeväiskuolleisuus prosentteina koko maassa. Lähteet: Suomen julkaisematon ja julkaistu väestötilasto. Yksityiskohtaisemmat tiedot lähteistä ja aluejaosta aineistoluvussa. Tiedot vuosilta puuttuvat Laatokan pohjoispuolisesta osasta Viipurin lääniä. Kuolleisuuden alue-erot ja niiden historia 1701

6 Lasten kuolleisuudessa ole nykyisin havaittavissa länsi itä-eroa eikä muutenkaan juuri mitään johdonmukaista aluevaihtelua. Pienen kuolleisuuden vuoksi vähäisillä alue-eroilla ei ole käytännöllisesti katsoen mitään osuutta vastasyntyneiden elinajanodotteessa ilmenevään aluevaihteluun. Jos kaikkien alle 15-vuotiaiden kuolleisuus Uudellamaalla olisi yhtä suuri kuin Kuopion läänissä, uusmaalaisten elinajanodote olisi vain noin 0.1 vuotta lyhyempi luvun alun osalta kuvan 3 osoittamat alue-erot sen sijaan ovat enimmäkseen merkitseviä. Erot ovat hyvin samankaltaisia kuin imeväiskuolleisuudessakin. Kaiken kaikkiaan lapsikuolleisuuden alue-erot olivat vielä 1950-luvun alussa hyvin samansuuntaiset kuin elinajanodotteen erot. Maa oli tuolloin vielä varsin selkeästi jakautunut taloudellisesti kehittyneeseen Etelä- Suomeen ja hitaammin kehittyneisiin itä- ja pohjoisosiin, joissa väestön elintaso oli jäänyt huomattavasti alhaisemmaksi kuin Etelä-Suomessa. Syrjäalueet olivat jääneet jälkeen myös terveyspalvelujen kehittämisessä (mm. Valkonen 1985). Myöskään lapsikuolleisuus ei ollut pienentynyt maan itä- ja pohjoisosissa yhtä paljon kuin maan kasvukeskukseksi muodostuneessa etelässä vuotiaiden lasten kuolleisuuden aluekuva poikkesi 1800-luvulla olennaisesti imeväiskuolleisuudessa havaittavista alue-eroista. Suuren imeväiskuolleisuuden alueilla Lapissa ja Ahvenanmaalla muu lapsikuolleisuus oli selvästi maan keskiarvoa pienempi. Suurimman imeväiskuolleisuuden alueella Vaasan läänissä muu lapsikuolleisuus oli maan keskitasoa. Lapsikuolleisuuden alue-erojen yksityiskohtainen selittäminen ei ole mahdollista, sillä historiallista tutkimusta on tehty liian vähän. Ensimmäisen ikävuoden jälkeen lasten hallitsevia kuolemansyitä olivat erilaiset infektiotaudit (etenkin iso-, tuhka- ja tulirokko, hinkuyskä). Pienimmän kuolleisuuden alueet Ahvenanmaa, Lappi, Keski- Suomi ja Kainuu olivat kaikki suhteellisen harvaan asuttuja ja syrjäisiä alueita. Isorokkoepidemioiden tarkastelu on antanut selkeitä viitteitä siitä, että tällaisilla alueilla epidemiat eivät päässeet tekemään tuhojaan niin helposti kuin rintamailla (Jorde ym. 1990). Kriisiaikoina kuolleisuus saattoi toki nousta suureksi, mutta pitempien ajanjaksojen keskimääräinen kuolleisuus jäi näillä alueilla selvästi maan keskitason alapuolelle. Nuoren aikuisväestön kuolleisuus 1990-luvun alkupuolella vuotiaiden miesten kuolleisuuden alue-erot (kuva 4) muistuttivat pitkälti vastasyntyneiden elinajanodotteen aluekuvaa. Naisten kuolleisuuden aluekuva oli samankaltainen, mutta suhteellinen ero maan eri osien välillä oli pienempi. Naisten kuolleisuus oli keskimääräistä suurempi myös Uudenmaan läänissä. Nuoremman aikuisväestön kuolleisuuden alue-erot johtuvat suurelta osin siitä, että itsemurhat ja tapaturmakuolemat ovat yleisempiä idässä ja pohjoisessa kuin muualla maassa (Koskinen ja Martelin 1998) luvun alussa kuolleisuuden aluevaihtelu poikkesi joiltakin osin 1990-luvun alkupuolen tilanteesta. Keskeinen piirre oli etelä pohjoinenero, aivan kuten lapsikuolleisuudessakin. Nuoressa aikuisväestössä tähän aluekuvaan vaikutti huomattavasti keuhkotuberkuloosi, joka vielä 1950-luvun alkupuolella oli ikäryhmän merkittävä kuolemansyy. Keuhkotuberkuloosin aiheuttaman kuolleisuuden alue-erot olivat luvun alkupuolella muotoutuneet vastaamaan eroja alueiden taloudellisessa kehittyneisyydessä (ks. Backman ja Savonen 1934, Kannisto 1947) luvun puoliväliin mennessä kuolleisuus tuberkuloosiin oli jo huomattavasti pienentynyt, mutta kuten Forsberg (1956) on osoittanut, kehitys oli edennyt Helsingissä maan keskitasoa paljon nopeammin. Jos Forsbergin havainto yleistetään koskemaan muutakin eteläistä Suomea, on ymmärrettävää, miksi nuorten aikuisten kuolleisuus oli 1950-luvun alussa Etelä-Suomessa niin paljon muuta maata pienempi luvun jälkipuoliskon lääneittäiset elinajantaulut puolestaan osoittavat, että tähän ajankohtaan mennessä alue-erot olivat jo olennaisesti tasoittuneet (SVT VI A:134). Tässä vaiheessa tuberkuloosin osuus nuorten aikuisten kuolemansyynä oli supistunut merkityksettömäksi (Härö 1995) K. Pitkänen ym.

7 NAISET (kuolemanvaara 24.7 %) (kuolemanvaara 1.4 %) (kuolemanvaara 0.2 %) > 130 MIEHET (kuolemanvaara 26.0 %) (kuolemanvaara 1.9 %) (kuolemanvaara 0.3 %) > 130 Kuva 3. Alueittainen kuolemanvaara ikävälillä 1 14 vuotta jaksoilla , ja Lähteet: Suomen julkaisematon ja julkaistu väestötilasto. Yksityiskohtaisemmat tiedot lähteistä ja aluejaosta aineistoluvussa. Tiedot vuosilta puuttuvat Laatokan pohjoispuolisesta osasta Viipurin lääniä. Kuolleisuuden alue-erot ja niiden historia 1703

8 NAISET (kuolemanvaara 18.0 %) (kuolemanvaara 3.4 %) (kuolemanvaara 0.8 %) > 130 MIEHET (kuolemanvaara 15.7 %) (kuolemanvaara 5.3 %) (kuolemanvaara 2.6 %) > 130 Kuva 4. Alueittainen kuolemanvaara ikävälillä vuotta jaksoilla , ja Lähteet: Suomen julkaisematon ja julkaistu väestötilasto. Yksityiskohtaisemmat tiedot lähteistä ja aluejaosta aineistoluvussa. Tiedot vuosilta puuttuvat Laatokan pohjoispuolisesta osasta Viipurin lääniä K. Pitkänen ym.

9 1800-luvulla vuotiaiden kuolleisuuden alue-erot olivat erilaisia verrattuna sekä imeväisikäisten että sitä vanhempien lasten kuolleisuuden aluekuvaan. Suurimmat kuolleisuusluvut ovat maan itäisimmistä osista ja pienimmät Keski-Suomesta, Hämeestä ja Lapista. Kuolleisuuden aluekuva ei tässä ikäryhmässä ole aivan samanlainen naisilla ja miehillä. Lounaissuomalaiset naiset menestyvät vertailussa paremmin kuin samojen alueiden miehet. Sukupuolten ero johtuu ainakin osin lounaissuomalaisten miesten runsaasta tapaturmakuolleisuudesta, joka liittyi suuressa määrin hukkumiskuolemiin (Pitkänen, julkaisematon havainto). Vaikuttavia tekijöitä lienee ollut muitakin, mutta niitä ei tutkimuksen puuttuessa tunneta. Keski-ikäisen väestön kuolleisuus Keski-ikäisten miesten kuolleisuuden aluekuva vastaa 1990-luvulla varsin hyvin vastasyntyneiden elinajanodotteen alue-eroja, ja länsi itä-ero näkyy selkeämmin kuin nuoremman aikuisväestön kuolleisuudessa (kuva 5). Aluekuva johtuu ensisijaisesti sepelvaltimotaudista mutta myös itsemurhista ja tapaturmakuolleisuudesta. Keskiikäisten vaikutus elinajanodotteeseen on nykyisin huomattava, ja aluekuvien vastaavuus olikin odotettavissa. Keski-ikäisten naisten tilanne on pääpiirteissään samanlainen, ja itä- ja pohjoissuomalaisten suuri kuolleisuus johtuu sepelvaltimotaudista, muista verenkiertoelinten taudeista sekä tapaturmista. Naisten kuolleisuudessa korostuu miehiä selvästi enemmän Uudenmaan, tai itse asiassa pääkaupunkiseudun, huomattavan suuri kuolleisuus. Pääkaupunkiseudusta onkin tullut erityisesti naisille yksi koko maan vaarallisimmista asuinpaikoista. Itsemurhien ja tapaturmien lisäksi pääkaupunkiseudun naisten kuolleisuutta lisäävät keuhkosyöpäkuolemat, jotka ovat Helsingin seudulla poikkeuksellisen tavallisia (Koskinen ja Martelin 1998). Länsi itä-ero näkyi keski-ikäisillä myös luvun alussa, mutta kuolleisuus oli varsin suurta myös Pohjois-Suomessa. Pohjois-Suomen suhteellisen runsaan kuolleisuuden merkittävänä taustatekijänä oli tässäkin ikäryhmässä keuhkotuberkuloosi. Uusmaalaiset miehet yltivät koko maan suurimpaan kuolleisuuslukuun. Tämä selittynee pääkaupunkiseudun keski-ikäisten miesten poikkeuksellisen suurella kuolleisuudella, joka näyttäytyi niin keuhkotuberkuloosissa, väkivaltaisissa kuolemissa kuin monissa muissakin kuolemansyissä (Forsberg 1956). Pääkaupungin tai itse asiassa kaikkien kaupunkien keski-ikäisten miesten kuolleisuus oli ollut poikkeuksellisen runsasta ainakin jo 1700-luvun lopulta lähtien (Pitkänen, julkaisematon havainto). Kun pääkaupunkiseudun väestö 1900-luvun alkupuolella nopeasti kasvoi, koko Uudenmaan lääniä koskevat kuolleisuusluvut alkoivat yhä selvemmin heijastaa pääkaupunkiseudun ominaispiirteitä. Uudenmaan miesten ylikuolleisuus koko maan keskiarvoon verrattuna oli lähes hävinnyt 1960-luvun jälkipuolelle mennessä (SVT VI A:134). Tämä johtui ainakin osittain tuberkuloosista, jonka vaikutus kuolleisuuteen oli pienentynyt myös keski-ikäisillä miehillä murto-osaan 1950-luvun alun ja 1960-luvun lopun välisenä aikana (Härö 1995). Uusmaalaisten naisten osalta kehitys kulki päinvastaiseen suuntaan. Alueen naisten kuolleisuus ylitti maan keskiarvon jo 1970-luvulla (SVT VI A:134, 142, 147, 152). Ilman kuolemansyittäistä analyysiä tämän kehityksen yksityiskohdat jäävät pimentoon. Kuitenkin tiedetään, että jo 1970-luvun alkupuolella vuotiaiden naisten kuolleisuus ylitti Helsingin seudulla huomattavasti koko maan naisten keskiarvon kasvainkuolleisuudessa (erityisesti keuhkosyövän aiheuttamassa kuolleisuudessa) sekä väkivaltaan liittyvässä kuolleisuudessa (Koskinen ym. 1983). Keski-ikäisten kuolleisuuden aluekuva oli 1800-luvulla lähes samanlainen kuin nuoremmilla aikuisilla. Aikakauden»kansantaudin» keuhkotuberkuloosin aiheuttama kuolleisuus ei ollut suuri vain maan itäosissa. Suurimmillaan se oli ajanjaksolla Lounais-Suomessa (Ahvenanmaata lukuun ottamatta) ja toisaalta Pohjois-Karjalassa. Kuolleisuusluvut olivat pienimmät Sisä-Suomessa (Backman ja Savonen 1934). Keuhkotuberkuloosi ei näin ollen selitä Itä-Suomen asemaa kaikkein suurimman kuolleisuuden alueena, koska tauti oli myötävaikuttamassa keskimääräistä runsaampaan kuolleisuuteen yhtä lailla maan läntisissä osissa. Kuolleisuuden alue-erot ja niiden historia 1705

10 NAISET (kuolemanvaara 51.3 %) (kuolemanvaara 20.8%) (kuolemanvaara 9.2 %) > 110 MIEHET (kuolemanvaara 58.3 %) (kuolemanvaara 38.3 %) (kuolemanvaara 22.0 %) > 110 Kuva 5. Alueittainen kuolemanvaara ikävälillä vuotta jaksoilla , ja Lähteet: Suomen julkaisematon ja julkaistu väestötilasto. Yksityiskohtaisemmat tiedot lähteistä ja aluejaosta aineistoluvussa. Tiedot vuosilta puuttuvat Laatokan pohjoispuolisesta osasta Viipurin lääniä K. Pitkänen ym.

11 Itä-Suomen keskimäärää suuremmalle kuolleisuudelle ei välttämättä löydy yhtä yhteistä nimittäjää. Tarkasteltaessa historiallista kuolleisuutta kymmenvuosittain Kainuu paljastuu erilaiseksi alueeksi kuin Pohjois-Karjala tai Viipurin lääni. Viipurin läänissä itse asiassa kaikkien ikäryhmien kuolleisuus on ollut vuosikymmenestä toiseen selvästi koko maan keskiarvoa suurempi. Pohjois-Karjala on ollut samankaltainen alue lukuun ottamatta imeväiskuolleisuutta, vaikka aikuisten kuolleisuus ei yleensä ollut aivan yhtä runsasta kuin Viipurin läänissä. Pohjois-Karjala kärsi kuitenkin erittäin pahasti 1860-luvun nälkävuosista. Kainuussa aikuisten kuolleisuus (kuten jossakin määrin myös lapsikuolleisuus) vaihteli suuresti ajanjaksosta toiseen. Kuolleisuus oli ajoittain selvästi maan keskiarvoa pienempi, mutta toisaalta maakunta kärsi pahoin ja 1860-lukujen nälänhädistä. Vaikka kriisikaudet vaikuttivat vain vähän Lapin väestöön, tällä tekijällä ei voi selittää alueen poikkeuksellisen pientä kuolleisuutta, sillä aikuisten kuolleisuus oli siellä keskimääräistä selvästi pienempi kaikkina vuosikymmeninä (nälkäkriiseistä Pitkänen 1993). Lappi ilmeisesti hyötyi syrjäisestä asemastaan myös aikuiskuolleisuuteen liittyvien infektiotautien osalta mukaan luettuna keuhkotuberkuloosi. Nälkäkriisien tuhot eivät kuitenkaan selitä Viipurin läänin asemaa eivätkä kokonaan Pohjois-Karjalankaan suurta aikuiskuolleisuutta. Ravintotilanteella on toki voinut olla merkitystä myös muina aikoina. Maan itäiset osat eivät enää 1800-luvulla olleet omavaraisia viljantuotannon suhteen, ja osa väestöstä (vaikkakaan ei suuressa osassa Viipurin lääniä) joutui lähes vuosittain turvautumaan hätäravintoon (Soininen 1974). Alueiden vaarallisuuteen asuinpaikkoina saattoi olla myös muita syitä. Kumpikin lääni, erityisesti Viipurin lääni, sijaitsi hyvien kulkuyhteyksien päässä Venäjästä ja suuresta Pietarin metropolista. Yhteyksiä lisäsi sekin, että osalle Viipurin läänin väestöä rahdinajo oli merkittävä elinkeino. Useiden epidemioiden tiedetäänkin levinneen maahamme Venäjältä. Vuosien tartuntatautikuolleisuus oli runsainta niissä Viipurin läänin rovastikunnissa, joilla oli yhteinen maaraja Venäjän kanssa (Turpeinen 1973). Aikuiskuolleisuuden aluekuva jättää tilaa myös spekulaatiolle siitä, että sydän- ja verisuonitautien aiheuttamassa kuolleisuudessa nykyisin selkeästi näkyvällä länsi itä-erolla on juurensa historiassa. Tähän mahdollisuuteen on viitannut myös Kannisto (1990). Eläkeikäisten kuolleisuus Eläkeikäisten kuolleisuutta tarkastellaan 65- vuotiaiden elinajanodotteen avulla (kuva 6). Eläkeikäisillä naisilla ja miehillä alueellisten kuolleisuuserojen pääpiirre oli 1990-luvun alkupuolella työikäisten tavoin Itä-Suomen suuri kuolleisuus länteen verrattuna. Kuolleisuus oli runsasta myös Lapissa. Verenkiertoelinten sairaudet ovat syynä kuolleisuuden länsi itä-eroon vielä suuremmassa määrin 65 vuotta täyttäneiden keskuudessa kuin keski-ikäisessä väestössä. Eläkeikäisillä yli 90 % itä- ja pohjoissuomalaisten ylikuolleisuudesta länsisuomalaisiin nähden on sepelvaltimotautiin liittyvän kuolleisuuden aiheuttamaa. Muissa kuolemansyissä länsi itä-erot ovat vähäisiä ja suunnaltaan vaihtelevia (Koskinen ja Martelin 1998) luvun alussa eläkeikäisten naisten alueelliset kuolleisuuserot olivat hyvin samankaltaiset kuin 40 vuotta myöhemmin. Miesten osalta kuva sen sijaan on joiltakin osin poikkeava. Länsi itä-ero on toki heilläkin nähtävissä. 65 vuotta täyttäneiden miesten elinajanodote oli Pohjois-Karjalassa noin vuotta lyhyempi kuin lännessä. Pohjoisessa ja erityisesti Lapin läänissä kuolleisuus sen sijaan oli maan keskitason alapuolella. Tältä osin tilanne poikkesi melkoisesti niin 1990-luvun alkupuolen tilanteesta kuin keski-ikäisten miesten kuolleisuuden alue-eroista 1950-luvun alussa. Keski-ikäisten miesten tavoin eläkeikäisten miesten kuolleisuus oli kuitenkin Uudellamaalla selvästi maan keskiarvoa suurempi, ja yhteistä on myös se, että ilmiö näkyi kuolleisuudessa useaan eri kuolemansyyhyn (Forsberg 1956) luvun alue-erot vanhimman ikäryhmän kuolleisuudessa olivat pitkälti samat kuin muillakin aikuisväestön ikäryhmillä, joskin länsi itäero oli selkeämpi. Poikkeuksena on Kainuu, jos- Kuolleisuuden alue-erot ja niiden historia 1707

12 sa vanhimman ikäryhmän kuolleisuus jäi kummallakin sukupuolella alle maan keskitason. Pienimmän kuolleisuuden alue oli iäkkäimmilläkin Lappi. Pohdinta Aikuisväestön osalta kuolleisuuden länsi itäerojen tiedetään vallinneen vuosikymmenien ajan. Jo Väinö Kannisto osoitti vuonna 1947 ilmestyneessä väitöskirjassaan, että 1930-luvulla keski-ikäisten ja iäkkäiden kuolleisuus oli erityisen suuri Itä-Suomessa. Tämä johtui silloinkin ensisijaisesti itäsuomalaisten runsaasta kuolleisuudesta sydän- ja verisuonitauteihin. Kauempana historiassa Suomen harvaan asuttujen syrjäisten seutujen suhteellinen kuolleisuus oli 1900-lukuun verrattuna täysin erilainen. Vielä 1800-luvulla nämä alueet hyötyivät maantieteellisestä asemastaan ilmeisesti siksi, että aikakaudet yleisimmät tappajat eli toistuvina epidemioina leviävät infektiotaudit eivät tehneet siellä tuhojaan samassa mitassa kuin rintamailla. Tämä näkyi erityisesti imeväisiän ylittäneiden lasten kuolleisuudessa mutta on ilmeisesti yhtenä alue-eroja muovanneena tekijänä aikuiskuolleisuudenkin osalta. Tässä vaiheessa myös aikakauden»kansantaudin» keuhkotuberkuloosin aiheuttama kuolleisuus oli pienimmillään Pohjois- ja Keski-Suomessa. Suurimmillaan eri ikäryhmien kuolleisuus oli kuitenkin imeväiskuolleisuutta lukuun ottamatta maan itäosissa. Vaikka aikuiskuolleisuuden osalta sydän- ja verisuonitaudit ovat saattaneet korostaa Itä-Suomen huonoa asemaa, merkittävämmin tähän aluekuvaan lienevät sittenkin vaikuttaneet Venäjän läheisyys sekä taloudelliset tekijät. Kuolleisuuden historialliset alue-erot olivat 1950-luvun alkuun mennessä muuttuneet merkittävästi. Alue-erot eivät silti olleet muovautuneet aivan nykyisen kaltaisiksi. Tilannetta kuvastaa paremmin luonnehdinta lounas koillinen- tai jopa etelä pohjoinen-erosta, sillä maan pohjoisimmassa osassa kuolleisuus oli vielä Itä- Suomeakin suurempaa. Aluekuvaan vaikuttivat tällöinkin sydän- ja verisuonitautien aiheuttamat kuolemat. Maan itä- ja pohjoisosien vaarallisuus asuinpaikkana liittyi kuitenkin myös siihen, että nämä syrjäiset seudut eivät olleet hyötyneet yhtä paljon kuin nopeammin vaurastunut eteläinen Suomi siitä kuolleisuuden pienenemisestä, joka oli alkanut 1800-luvun lopulla. Erityispiirteenä 1950-luvun alun kuolleisuudessa oli keski- ja eläkeikäisten uusmaalaisten miesten poikkeuksellisen suuri kuolleisuus. Tämä liittyi läänin poikkeuksellisen korkeaan kaupungistumisasteeseen. Kaupunkilaismiesten kuolleisuus oli erityisesti keski-iässä ollut jo historiallisesti erityisen runsasta, ja heidän suhteellinen asemansa kuolleisuuden alueellisessa kehityksessä kohentui olennaisemmin vasta toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Nykyiset kuolleisuuserot edustavat vaihetta, jossa nuorempien ikäryhmien kuolleisuus on supistunut hyvin vähäiseksi, ja näin keski-ikäisten ja sitä vanhempien suomalaisten suuri kuolleisuus sepelvaltimotautiin on päässyt olennaisessa määrin muovaamaan kuolleisuuden alue-eroja. Aluekuva saattaa kuitenkin selkeydestään huolimatta jäädä vain yhdeksi välivaiheeksi kuolleisuuden alue-erojen muotoutumisprosessissa, etenkin jos sepelvaltimotaudin nopea väheneminen jatkuu. Jo nyt on näkyvissä merkkejä toisenlaisista, tulevaisuudessa ehkä suurtakin merkitystä saavuttavista kuolleisuuden alueeroista. Pääkaupunkiseudun suhteellinen kuolleisuustilanne on synkistynyt erityisesti työikäisten naisten osalta, ja myös miesten kuolleisuus on alueella keskimääräistä suurempi. Pääkaupunkiseudun asema kuolleisuuden aluekuvassa liittyy itsemurhien, tapaturmien ja muiden runsaaseen alkoholinkäyttöön liittyvien kuolemansyiden yleisyyteen, naisilla myös suhteellisen runsaaseen keuhkosyövän aiheuttamaan kuolleisuuteen. * * * Kirjoittajista Kari Pitkänen kiittää Norjan Tiedeakatemian ylläpitämää tutkimuslaitosta Senter før høyere studier (Oslo), jossa hän oli lukuvuoden vierailevana tutkijana työstäen tässä artikkelissa käytettyä historiallista aineistoa K. Pitkänen ym.

13 NAISET (elinajan odote 9.3 vuotta) (elinajan odote 13.1 vuotta) (elinajan odote 18.2 vuotta) > MIEHET (elinajan odote 8.5 vuotta) (elinajan odote 11.1 vuotta) (elinajan odote 14.2 vuotta) > Kuva vuotiaiden alueittainen elinajanodote jaksoilla , ja Käytetyt värit tummenevat kohden keskimäärin pienempiä arvoja. Tummimmat värit kertovat siis tässäkin keskimäärää suuremmasta kuolleisuudesta. Lähteet: Suomen julkaisematon ja julkaistu väestötilasto. Yksityiskohtaisemmat tiedot lähteistä ja aluejaosta aineistoluvussa. Tiedot vuosilta puuttuvat Laatokan pohjoispuolisesta osasta Viipurin lääniä. Kuolleisuuden alue-erot ja niiden historia 1709

14 Kirjallisuutta Backman W, Savonen S. Keuhkotaudin kulku Suomessa Suomen tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen julkaisu N:o 24. Helsinki, Brändström A.»De kärlekslösa mödrarna»: spädbarnsdödligheten i Sverige under 1800-talet med särskild hänsyn till Nedertorneå. (Väitöskirja). Acta Universitatis Umensis. Umeå, Forsberg K-E. Kuolleisuuden aleneminen Helsingissä ja koko Suomessa verrattuna Tukholman ja Ruotsin vastaavaan kehitykseen. Tilastollisia kuukausitietoja Helsingistä 1956:6 7, , Härö AS. Surveillance of Mortality in the Scandinavian Countries Helsinki: The Social Insurance Institution, Jorde LB, Pitkänen K, Mielke JH, Fellman JO, Eriksson AW. Historical epidemiology of smallpox in Kitee, Finland. Kirjassa: Swedlund AC, Armelagos GJ, toim. Disease in populations in transition. New York: Bergin and Garvey, 1990, s Kannisto V. Kuolemansyyt väestöllisinä tekijöinä. Kansantaloudellisia tutkimuksia XV. Helsinki, Kannisto V. Geographic differentials in infant mortality in Finland in Tutkimuksia 126. Helsinki: Tilastokeskus, Kannisto V. Mortality of the elderly in late 19th and early 20th century Finland. Tutkimuksia 175. Helsinki: Tilastokeskus, Koskinen S, Valkonen T, Kulokari H, Niemi M-L, Sauli H. Alueelliset erot kuolleisuudessa verenkiertoelinten sairauksiin ja muihin kuolemansyihin. Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen tutkimuksia no Helsinki, Koskinen S, Martelin T. Kuolleisuus. Kirjassa: Koskinen S, Martelin T, Notkola I-L, Notkola V, Pitkänen K, toim. Suomen väestö. Helsinki: Gaudeamus, 1994, s Koskinen S, Martelin T. Viina tappaa keski-ikäisiä pääkaupunkiseudulla kuolleisuuden alue-erot 1990-luvulla. Kuntapuntari 1998;2: Lithell U-B. Breast-feeding and reproduction. Studies in marital fertility and infant mortality in 19th century Finland and Sweden. Studia Historica Upsaliensia 120. Upsala, Pitkänen K. Infant mortality decline in a changing society. Väestöntutkimuksen vuosikirja 1983;21: Pitkänen K. Deprivation and disease. Mortality during the great Finnish famine of the 1860 s. Helsinki: Suomen Väestötieteen Yhdistys, Pitkänen K. Suomen väestön historialliset kehityslinjat. Kirjassa: Koskinen S, Martelin T, Notkola I-L, Notkola V, Pitkänen K, toim. Suomen väestö. Helsinki: Gaudeamus, 1994, s Pitkänen KJ, Laakso M. The reliability of the Finnish mortality statistics: a historical review. Kirjassa: Alho J, toim. Statistics, Registries, and Science: experiences from Finland. Helsinki: Tilastokeskus, 1999, s Radloff FW. Beskrifning öfver Åland, Åbo, Soininen AM. Vanha maataloutemme. Maatalous ja maatalousväestö Suomessa perinnäisen maatalouden loppukaudella 1720-luvulta 1870-luvulle. Historiallisia tutkimuksia 96. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura, Suomen tilastollinen vuosikirja 1952 ja Helsinki: Tilastollinen päätoimisto. Suomen virallinen tilasto (SVT), VIA:106 ja 107. Väestönmuutokset vuonna 1950 ja Helsinki: Tilastollinen päätoimisto, 1952 ja Suomen virallinen tilasto (SVT). Vuoden 1950 yleinen väestölaskenta, VIC:102, nide I. Helsinki: Tilastollinen päätoimisto, Suomen virallinen tilasto (SVT). Kuolleisuus- ja eloonjäämistauluja , , , ja, VIA:134, 142, 147, 152 ja Väestö 1997:4. Helsinki: Tilastokeskus, 1974, 1980, 1984, 1987 ja Suomen virallinen tilasto (SVT). Väestönmuutokset, Väestö 1994:2 ja 7, Väestö 1995:3, Väestö 1996:1 ja 16, Väestö. Helsinki: Tilastokeskus, Turpeinen O. Regional differentials in Finnish mortality rates Scandinavian Economic History Review 1973;21: Turpeinen O. Infant mortality in Finland Scandinavian Economic History Review 1979;27:1 21. Valkonen T. Alueelliset erot. Kirjassa: Valkonen T, Alapuro R, Alestalo M, Jallinoja R, Sandlund T, toim. Suomalaiset. Yhteiskunnan rakenne teollistumisen aikana. 4. painos. Helsinki: WSOY 1985, s Valkonen T. Suomen väestö ja sen muutokset. Suom Lääkäril 1994;49: KARI PITKÄNEN, VTT, professori Helsingin yliopiston sosiologian laitos, Väestöntutkimuksen yksikkö PL 18, Helsingin yliopisto Aikakauskirjan pyytämä artikkeli Jätetty toimitukselle SEPPO KOSKINEN, LT, VTM, dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Mannerheimintie Helsinki TUIJA MARTELIN, VTT, erikoistutkija Kansanterveyslaitos Mannerheimintie Helsinki ja Helsingin yliopiston sosiologian laitos, Väestöntutkimuksen yksikkö PL 18, Helsingin yliopisto 1710

Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005

Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuksia 2007 10 TAPANI VALKONEN, PEKKA MARTIKAINEN, TIMO M. KAUPPINEN, LASSE TARKIAINEN Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005 Verkossa

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön

Lisätiedot

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Tilastokeskuspäivä 4.11.2008 Yliaktuaari Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni! Hieman historiaa! Miksi ennusteita laaditaan! Tilastokeskuksen väestöennusteen

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Väestöennuste 2012 mikä muuttui? mikä muuttui? Markus Rapo, Tilastokeskus Rakenteet murroksessa pohjoinen näkökulma 29.11.2012, Oulu Esityksessäni Havaittu väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta oletukset (vs.

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 139 900 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005 Riistantutkimuksen tiedote :. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestö GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väkiluku maailmassa elää tällä hetkellä yli 7 mrd ihmistä Population clock väestön määrään ja muutoksiin vaikuttavat luonnolliset väestönmuutostekijät

Lisätiedot

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP 88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 4/2002 Olavi Rautiainen Ketkä hakkasivat metsiään Pohjois-Savossa vuosina 2000 2001? Taustaksi Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien neuvonnan haasteiksi

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 1 Riistantutkimuksen tiedote 175:1-6. Helsinki, 15.8.2001. Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 Ilpo Kojola Karhukannan kasvu näyttää olevan tasaantumassa. Karhun vähimmäiskanta oli vuoden

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa 16 500 opiskelijaa vuonna 2009 Korjattu 20.4.2010 klo 10. Korjattu luku on merkitty punaisella. Oli aiemmin 7 24. Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen

Lisätiedot

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennustekuviot perustuvat Tilastokeskuksen viimeisimpään väestöennusteeseen vuodelta 2012 http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUI KESÄN AIKANA Työttömyyden kasvu kiihtyi Varsinais-Suomessa kuluneen kesän aikana. Tämä näyttää johtuneen ainakin osin nuorten työllistymisvaikeuksista, sillä työttömien määrä

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2010

Yliopistokoulutus 2010 Koulutus 2011 Yliopistokoulutus 2010 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 29 100 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2010 yhteensä 29 100

Lisätiedot

Väestön hyvinvointiprofiili 2030-luvulla

Väestön hyvinvointiprofiili 2030-luvulla Väestön hyvinvointiprofiili 2030-luvulla Tulevaisuuden hyvinvointiekosysteemi -seminaari Juha Teperi FinnMedi 5 / 20.4.2016 Mitä hyvinvoinnille ja sen määrittäjille ehtii tapahtua 20 vuodessa? Yli 65-vuotiaiden

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Tuloryhmien väliset kuolleisuuserot maakunnissa

Tuloryhmien väliset kuolleisuuserot maakunnissa TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 5 MAALISKUU 2017 Tuloryhmien väliset kuolleisuuserot maakunnissa 1996 2014 Päälöydökset Tuloryhmien välillä on suuret erot kuolleisuudessa, mutta erot eivät enää viime vuosina ole

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain Kohdentamiskeskustelun taustaksi JK Suomi on monessa mielessä hyvin heterogeeninen maa. Siksi yleiset, koko maata koskevat tilastot eivät kerro koko kuvaa Suomen tilanteesta. Verrattaessa Suomen maataloutta

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 1/2016 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016 Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016 Muutamia linkkejä tilastoihin Tilastokeskuksen työvoimatutkimus: http://www.stat.fi/til/tym.html Kuntoutussäätiön tutkimuksessaan suosittamat nuorisotakuun seurantatilastot:

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Rattijuopon elämänkaari

Rattijuopon elämänkaari Rattijuopon elämänkaari Tutkimuksen lähtökohdat Antti Impinen Päihteet ja liikenne -seminaari 15.5.2008 Rattijuopon elämänkaari Tutkimuksen suorituspaikkana KTL:n mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta TEMissä huhtikuu 2013

Nuorisotakuun seuranta TEMissä huhtikuu 2013 Nuorisotakuun seuranta TEMissä huhtikuu 2013 Työttömät työnhakijat alle 25v. ja 25-29v vastavalmistuneet (TEM/työnvälitystilasto 1220.) Alle 25v 2012 2013 Muutos % Huhtikuun lopussa 28 233 34 817 + 23,32

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009 Oikeus 2010 Velkajärjestelyt 2009, 4. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009 Vuoden 2009 aikana jätettiin käräjäoikeuksiin 2 922 yksityishenkilöiden

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2011

Metsämaan omistus 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2013 Metsämaan omistus 2011 22.4.2013 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 632 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2010

Yliopistokoulutus 2010 Koulutus 2011 Yliopistokoulutus 2010 Yliopistoissa 169 400 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2010 169 400 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsämaan omistus 2012 14.2.2014 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän Vuoden 2006 jälkeen

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2012 20.3.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2013 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2013, huhtikuu 40 Kuluttajien odotukset työttömyydestä ja työttömyysasteen vuosimuutos 2000-2013 Saldoluku

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan Koulutus 2016 Lukiokoulutus 2015 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2015 104 100 opiskelijaa.

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin

Lisätiedot

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa Tiedote KANSALAISET EIVÄT LUOTA PÄÄTTÄJIIN Luottamus päättäjiin on heikko kaikilla tasoilla. Suomalaisista ainoastaan vajaa viidesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %).

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

Tilastokirjasto kaikille avoin tilastotiedon palvelukeskus

Tilastokirjasto kaikille avoin tilastotiedon palvelukeskus www.tilastokeskus.fi/kirjasto Tilastokirjasto kaikille avoin tilastotiedon palvelukeskus Suomen laajin kokoelma kotimaisia ja kansainvälisiä tilastoja ja sähköisiä tilastopalveluja Tilastotietopalvelu

Lisätiedot

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta 15.2.2010 Dnro 85/301/2010 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 513/444/2010 Lausuntopyyntö 4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto

Lisätiedot

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja. Noin puolet kansalaisista katsoo, että palvelujen laatu ( %), määrä (0 %), saavutettavuus ( %) ja toimivuus ( %) ei muutu tai paranevat

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Sosioekonomiset erot lasten ja nuorten tapaturmakuolleisuudessa Suomessa

Sosioekonomiset erot lasten ja nuorten tapaturmakuolleisuudessa Suomessa Sosioekonomiset erot lasten ja nuorten tapaturmakuolleisuudessa Suomessa Eetulle ja Emmalle sattuu ja tapahtuu Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisy Lapissa seminaari 14.2.2013 Hanna Remes, tutkija Sosiaalitieteiden

Lisätiedot

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31 Sisällys Tekijän esipuhe 7 5 Luku I: Taustatietoa 11 1.1 Poliittiset ja hallinnolliset rakenteet 11 1.2 Väestö 13 1.2.1 Ikä- ja sukupuolirakenne 13 1.2.4 Kieliryhmät 15 1.2.5 Maantieteelliset erot 15 1.2.6

Lisätiedot

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana

Lisätiedot

Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista?

Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista? Lastensuojelun laatupäivä Tampereella 6.10.2010 Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista? Materiaali paneelia varten Erikoistutkija Tarja Heino, THL Asiantuntija Kaisu Muuronen,

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2012 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9.00 Työttömyys laskenut Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot