Suomen lajitietokeskus tehokas ratkaisu tutkimuksen ja hallinnon tietotarpeisiin
|
|
- Emma Sami Heino
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 T i e t o j a k o o n! Suomen lajitietokeskus tehokas ratkaisu tutkimuksen ja hallinnon tietotarpeisiin Leif Schulman Tietoa eliölajeista tarvitaan yhä useammin paitsi tutkimuksen ja opetuksen myös päätöksenteon pohjaksi. Lain velvoitteet ja kestävän kehityksen periaatteet edellyttävät, että uhanalaisten lajien esiintymät otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa, ja vieraiden lajien leviämistä halutaan seurata mahdollisten torjuntatoimien valmistelemiseksi. Suomessa on kattavia tietoaineistoja maamme ja sen lähialueiden lajistosta, mutta tiedon käyttö on ongelmallista, koska sitä hallinnoidaan lukemattomissa erillisissä tietojärjestelmissä. Aineistojen yhdistäminen ja hyödyntäminen yhtenä kokonaisuutena on yksittäiselle käyttäjälle nykyään hyvin työlästä ja käytännössä usein mahdotonta. Lajitieto on yksinkertaisimmillaan havainto tietystä lajista tietyssä paikassa tiettynä ajankohtana. Miljoonista tällaisista tiedonjyväsistä rakentuu käsityksemme Suomen eliölajistosta. Ymmärryksemme siitä, mitkä lajit elävät missäkin päin maatamme, ovatko lajit yleisiä vai harvinaisia, mitkä lajit ovat itäisiä, mitkä läntisiä ja miten lajisto muuttuu etelästä pohjoiseen tai vuosikymmenten saatossa, on kooste yksittäisistä, aikaan ja paikkaan sidotuista lajihavainnoista. Lajitietoa on kerätty ja myös jalostettu synteeseiksi lajioppaiksi, flooriksi, eliömaantieteellisiksi kartoiksi, uhanalaisarvioinneiksi ynnä muiksi jo niin pitkään, että helposti pidämme tiedon olemassaoloa, saatavuutta ja käytettävyyttä itsestäänselvyytenä. On kuitenkin syytä huomata, että vaikka lajistontuntemus on Suomessa maailman huippua, noin eliölajistamme vasta noin 45 %:sta tiedetään niin paljon, että niiden uhanalaisuus voidaan arvioida (Rassi ym. 2010). Sitä paitsi maailma muuttuu, ja muuttuvassa ympäristössä myös eliömaailma muovautuu. Lajien elinalueet laajenevat, supistuvat tai siirtyvät, ja lajien kannat voimistuvat tai heikkenevät. Maahamme saapuu uusia lajeja sekä omin voimin että ihmisen avittamina, ja vanhoja lajeja häviää. Kiinnostus tarkkaa lajitietoa kohtaan on kasvanut, kun ymmärrys hyvään taustatietoon perustuvien päätösten merkityksestä luonnonsuojelulle on syventynyt. Esimerkiksi nopeasti lisääntyvä tuulivoiman rakentaminen on luonut haasteen lajitiedon tarjonnalle. Tuulivoimapuistoja ei haluta sijoittaa suurten petolintujen keskeisille pesimäpaikoille, mistä syystä petolintuihin liittyvää lajitietoa on kyettävä tarjoamaan tuulivoimahankkeen suunnitteluvaiheen tueksi. Vuonna 2011 Luonnontieteellinen keskusmuseo (Luomus) antoi viitisenkymmentä pääasiassa tuulivoima- ja turpeennostohankkeisiin liittyvää lausuntoa lintujen esiintymisestä ja mahdollisesta häiriintymisestä. Voidaksemme säilyttää hyvän kokonaiskuvan maamme lajistosta ja kyetäksemme tyydyttämään uudet tiedontarpeet lajitietoa pitäisi olla saatavissa entistä kattavammin ja nopeammin ja aiempaa suuremmalle joukolle tutkijoita ja päätöksentekijöitä. Kyseessä ei ole vain kansallinen kehityskulku, vaan Suomella on lukuisia kansainvälisiä sitoumuksia, jotka edellyttävät kattavaa, laadukasta lajitietoa. YK:n luonnon monimuotoisuutta koskeva yleissopimus (< www. cbd. int>) ja sen alla sovitut strategiset linjaukset ja prosessit, EU:n luonto- ja lintudirektiivit sekä paikkatiedon saatavuutta edistävä INSPIRE-direktiivi (ks. < www. paikkatietoikkuna.fi/web/fi/ inspire>), EuroBats-sopimus (< Glo - bal Biodiversity Information Facility (GBIF; < gbif.org>) ja vastikään perustettu kansainvälinen luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita koskeva tieteen ja politiikan välinen paneeli (Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services, IPBES; < edellyttä- 168 Luonnon Tutkija vsk.
2 vät kaikki lajitiedon saatavuutta tai siihen perustuvia raportointeja. Lajitiedon tarpeen kasvaessa sen keräämiseen ja hallinnointiin käytettävissä olevia resursseja ei kuitenkaan ole kasvatettu, pikemmin päinvastoin. Haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan siksi uusia, kustannustehokkaita ratkaisuja. Laura Hiisivuori Kuva 1 Luonnontieteelliset kokoelmat karttuvat kaiken aikaa. Vuonna 2011 Luonnontieteellisen keskusmuseon näytekokoelmat karttuivat hyönteisnäytteellä. Lajitietoa kerätään monin paikoin Suomessa kuten useimmissa muissakin maissa on lukuisia toimintoja, joissa syntyy suuria lajitietoaineistoja. Lajiston tutkiminen erityisesti yliopistoissa, mutta jo pitkään myös valtiollisissa tutkimuslaitoksissa on ehkä tyypillisin lajitietoaineistoja synnyttävä toiminta. Kyseessä voi olla tiettyyn kysymykseen keskittyvä tutkimushanke, mutta suurin määrä tietoa syntyy kuitenkin pitkäjänteisestä ja järjestelmällisestä tutkimusaineiston keruusta ilman suoraa kytkentää tiettyyn tutkimusprojektiin. Esimerkiksi pelkästään vuonna 2011 Luomuksen näytekokoelmat karttuivat eläin-, kasvi- ja sieninäytteellä (kuva 1) ja museon tietokantoihin kirjattiin aikaan ja paikkaan sidottua, vaikkei välttämättä kerätyllä näytteellä verifioitua havaintoa eri eliölajeista, etenkin linnuista (Näkki & Hiisivuori 2012). Uusi aineisto kartuttaa aineistokokonaisuutta, jota voivat käyttää nykyiset ja tulevat tutkimushankkeet. Niistä osa toteutetaan Luomuksessa, osa muualla, usein myös muissa maissa. Valtion tutkimuslaitokset, kuten Suomen ympäristökeskus (SYKE) sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL), hyödyntävät lajitietoa paitsi tutkimukseen myös suoraan luonnonsuojelua ja luonnonvarojen käyttöä koskevien päätösten tueksi. Esimerkiksi RKTL kuvaa itse toimintaansa näin: Tärkein tehtävämme on tuottaa käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa hyödynnettävistä eläinluonnonvaroista niiden hoitoa ja kestävää käyttöä suunnittelevien ja käytännön työtä tekevien tarpeisiin. (< SY- KE puolestaan kuvaa eliölajitietojärjestelmänsä käyttöä tällä tavoin: Aineistot on tarkoitettu ensisijaisesti uhanalaisten ja direktiivilajien suojelusta, hoidosta ja seurannasta vastaavien viranomaisten käyttöön. Havaintopaikkatietoja toimitetaan sopimuksen mukaan muille tiedon tarvitsijoille, kuten esim. maankäytön suunnittelijoille. (<http: // ntentid=34636&lan=fi>.) Monet kansalaisjärjestöt ovat merkittäviä lajitiedon kerääjiä. Esimerkiksi BirdLife Suomi ry ylläpitää kaikille avointa Tiira-lintutietopalvelua, johon voi tallentaa omia havaintojaan. Lintujen tarkkailu on erittäin suosittu harrastus, ja monet havainnoijat keräävät ja tallentavat tietoa intohimoisesti. Tiiraan onkin kerääntynyt jo yli 8,5 miljoonaa lintuhavaintoa (< fi>). Myös esimerkiksi Suomen Perhostutkijain Seura tukee järjestelmin harrastajien aktiivista lajihavaintojen keruuta. WWF Suomen piirissä puolestaan on kerätty mittava, vuosikymmeniä kattava ai- Luonnon Tutkija vsk. 169
3 Kuva 2 Suomen luonnontieteellisissä kokoelmissa arvioidaan olevan noin 20 miljoona näytettä, joista vain 12 % on digitaalisesti luetteloitu. Näytteiden digitoimattomissa etiketeissä olevia löytöpaikka- ja - aikatietoja on vaikeaa käyttää tutkimusaineistona. neisto merikotkan pesinnästä maassamme. Lisäksi lajitietoa kerätään kunnissa paikallisten luontokartoitusten yhteydessä. Kartoituksia ja kokonaisvaltaisempia ympäristövaikutusten arviointeja tekevät myös yritykset viranomaisten toimeksiannosta. Tästäkin toiminnasta on alkanut syntyä lajitietoaineistoja, joskaan niiden laajuudesta ei ole selkeää kuvaa. Lajitiedon hallinnan pulmia Edellä siteeratut luvut kuvaavat hyvin lajitiedon yhtä merkittävää ongelmaa: tiedon suurta määrää. Tietotekniikan nopea kehittyminen on kuitenkin huomattavasti pienentänyt tietomäärän aiheuttamia ongelmia. Sekä koneet että ohjelmat jaksavat kyllä käsitellä suuria aineistoja, kunhan ne ovat järkevässä muodossa. Sen sijaan toinen varsin perustavanlaatuinen ongelma on toistaiseksi vielä ratkaisematta: suuri osa varsinkin vanhemmasta lajitiedosta ei ole vielä digitaalisessa muodossa, vaan ainoastaan paperille kirjoitettuna näytteiden etiketeissä, julkaisuissa tai erilaisissa kortistoissa tai arkistoissa. Suomen luonnontieteellisissä kokoelmissa arvioidaan olevan noin 20 miljoona näytettä (kuva 2), joista vain 12 % on digitaalisesti luetteloitu (Pelkonen ym. 2009). Tekstimuotoisen julkaisemattoman tai julkaistun, mutta digitoimattoman lajitiedon määrästä ei ole olemassa edes summittaista arviota. Digitoimatonta tietoa ei ole mahdollista jakaa sujuvasti, vaan sen hyödyntäminen vaatii esimerkiksi tutkijalta merkittävää omaa hankekohtaista panostusta. Mielenkiinnon kohteena olevien näytteiden hakeminen kokoelmista tai julkaisujen etsiminen kirjastoista ja erityisesti näiden sisältämien tietojen syöttäminen tietokantaan vie rutkasti aikaa, joka on pois tiedon analysoinnista eli varsinaisesta tutkimuksesta. Tällaistakin työtä on silti jouduttu tekemään paitsi yksittäisissä tutkimuksissa myös tiettyä hallinnollista tarvetta varten. Esimerkiksi SYKEn eliölajijärjestelmään kootaan tietoja valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaisista kasvi- ja eläinlajeista sekä luontoja lintudirektiivin lajeista. Järjestelmä sisältää tietoja 1800-luvun loppupuolelta tähän päivään. Tiedot ovat pääosin peräisin uhanalaisten lajien seurantaa varten laadituilta maastolomakkeilta, joita tutkijat ja harrastajat täyttävät. Muita tiedon lähteitä ovat museo- ja yksityiskokoelmat, erilaiset arkistot ja kirjallisuus. (< entid=34636&lan=fi>.) Lainaus kuvaa kolmatta lajitiedon hallinnan ongelmakohtaa, eri tietoaineistojen potentiaalista päällekkäisyyttä. Nimittäin luonnontieteellisten museoiden digitoidessa vanhoja kokoelmiaan omiin tietojärjestelmiinsä ne todennäköisesti toistavat osan muun muassa SY- KEn ja yksittäisten tutkijoiden jo tekemää työtä. Toistossa tietysti 170 Luonnon Tutkija vsk.
4 Marika Turtiainen tuhlataan resursseja, mutta ehkä vakavampi ongelma on, että rinnakkaiset digitointiprosessit eri järjestelmiin synnyttävät samasta aineistosta kaksi kopiota, jotka eivät ole yhteydessä toisiinsa. Kun toista kopiota sitten päivitetään esimerkiksi korjaamalla virheellisiä lajinmäärityksiä myöhempien tutkimusten perusteella, päivitykset eivät vaikuta toiseen kopioon. Näin samasta tietueesta on hallinnon ja tutkimuksen käytössä kaksi versiota, mikä voi pahimmillaan johtaa erilaisiin johtopäätöksiin sen mukaan, kumpaa aineistokopiota käytetään. Neljäs keskeinen lajitiedon ongelma on, että valmiiksi digitoitujakaan aineistoja ei ole helppo yhdistää. Tämä johtuu paitsi siitä, ettei kaikilla aineiston haltijoilla ole selkeitä aineiston jako- ja käyttösääntöjä, myös kahdesta teknisestä ongelmasta. Ensinnäkin eri tietojärjestelmissä ei noudateta samoja tallennusstandardeja. Näennäisesti yksinkertainen tietoaines voi olla tallennettuna eri tavoin osiin pilkottuna. Esimerkiksi eliölajin tieteellinen nimi voi olla kokonaisuudessaan yhdessä tietokentässä, tai suku- ja lajiosat voivat olla eroteltuna. Tieto lajin yksilön löytöpaikasta taas voi olla pilkottuna maakunta-, lääni-, kunta- ja paikkakohtaisesti, tai koko paikkatieto voi olla tekstiselostuksena yhdessä kentässä; ihannetapauksessa sijainti on annettu numeerisesti koordinaatteina, mutta näin ei läheskään aina ole. Toiseksi silloinkin, kun tiedot saadaan ryhmitellyksi samanlaisiin, yhdistämisen mahdollistaviin osiin, nämä osat voivat olla erilaisia, vaikka tarkoittavat samaa asiaa. Monista lajeista on käytössä useita nimiä. Kuntien nimet ja rajat ovat vaihtuneet ajan saatossa. Päivämäärä voidaan kirjoittaa osittain tekstinä tai kokonaan numeroin ja erilaisissa järjestyksissä ja jopa eri kielillä: tarkoittaa samaa kuin 1. helmikuuta 1950, February 1st 1950 tai Tiivistettynä digitaalisen lajitiedon hallinnan keskeinen ongelma siis on, että tietoa on tallennettu eri muodoissa ja erilaisiin keskenään yhteensopimattomiin merkittäviä tietomääriä sisältäviä järjestelmiin, joita on kymmeniä, ellei satoja jo Kuva 3 Suomen lajitietokeskuksen periaate; a f = lajitietoa tuottavia ja käyttäviä tahoja (tutkimuslaitoksia, päätöksentekijöitä, yliopistoja, yksittäisiä tutkimusryhmiä tms.); ohuet nuolet = tiedonvaihtoa tahojen välillä; paksut nuolet = tiedonjakoa kolmansille osapuolille. A Nykytilanne, jossa toimijat vaihtavat tietoja kahdenvälisesti. Tietojen sekoittuminen on mahdollista (kun c saa tietoa a:lta ja b:ltä, myös b:ltä voi tulla c:lle a:n tietoja, jotka b on hakenut itselleen aikaisemmin). Tiedonhaut ja - siirrot tehdään tapauskohtaisesti käsityönä. Kuuden tahon tilanteessa kukin vaihtaa tietoja potentiaalisesti viiden muun kanssa, jolloin kahdenvälisiä vaihtoyhteyksiä voi olla yhteensä 30. Kukin toimija jakaa erikseen tietojaan mahdollisille kolmansille osapuolille. B Tilanne lajitietokeskuksen (LTK) toimiessa: toimijat kopioivat tietonsa LTK:n tietovarastoon ja hakevat haluamansa tiedon sieltä, jolloin kukin taho vaihtaa tietoja suoraan vain yhden toisen tahon, lajitietokeskuksen, kanssa. Tietojen sekoittuminen ei ole mahdollista, koska kukin taho kopioi tietonsa vain LTK:een. Vaihtoyhteyksien määrä on vähentynyt 12:een. Kopioinnit LTK:een tapahtuvat automaattisesti järjestelmien välisten rajapintojen läpi. Toimijat eivät joudu erikseen jakamaan tietoja kolmansille osapuolille, vaan jakaminen tapahtuu LTK:sta. Suomenkin kokoisessa maassa. Valtavasti lajitietoa sisältävien kokoelmien ja arkistojen digitointia on ryhdytty toteuttamaan erilaisin hankkein, jotka menestyessään tulevat ajan saatossa ratkaisemaan osan lajitiedon saatavuuden ongelmasta, mutta tietojärjestelmien kirjavuuteen digitointi sinänsä ei tuo helpotusta, pikemmin päinvastoin. Digitaalisen tiedon lisääntyessä tietojärjestelmien yhteiskäytön mahdottomuus muuttuu entistäkin ahtaammaksi pullonkaulaksi. Suomen lajitietokeskus monta kärpästä yhdellä iskulla Lajitiedon tärkeyden vuoksi digitoituja tietoja vaihdetaan niitä hallinnoivien ja tarvitsevien välillä tälläkin hetkellä, vaikka se on työlästä. Jokainen tiedonkäyttäjä joutuu hankkimaan aineistoa erikseen jokaiselta haluttuja tietoja hallinnoivalta taholta (kuva 3 A). Potentiaalisia kahdenvälisiä tiedonvaihtoyhteyksiä muodostuu jo kuuden toimijan välillä 30. Näissä on ongelmana tapauskohtaisesti käsityönä tehtävä tiedon irrotus, joka on vaivalloista ja aikaa vievää, ja riski saada saman toimijan tiedoista useita kopioita tiedon luovuttajien aikaisemman kahdenvälisen tiedonvaihdon johdosta. Lisäksi edellä kuvattu järjestelmien yhteensopimattomuus ja tietojen erilainen muoto aiheuttavat harmia tietoja yhdistävälle. Tilanteen korjaamiseksi Luomus on ehdottanut lajitietokeskuksen perustamista Suomeen. Lajitietokeskus ei olisi uusi laitos tai erillinen organisaatio, vaan lajitietoa hallinnoivien tahojen väliseen sopimukseen perustuva tiedonvaihtoverkko. Se näkyisi käyttäjälle Internetissä virtuaalisena keskuksena, portaalina, josta voi yhdellä käyttöliittymällä hakea useista primäärilähteistä kopioitua ja yhdenmukaistettua lajitietoa. Verkon käytännön toiminta perustuu erillisten tietojärjestelmien yhdistämiseen niin sanotuin rajapinnoin, joiden läpi tieto kopioidaan automaattisesti säännöllisin väliajoin lajitietokeskuksen tietovarastoon. Kukin tietoja luovuttava tai hakeva taho on tiedonvaihdossa vain lajitietokeskuksen kanssa, mistä syystä esimerkiksi kuuden toimijan kokonaisuudessa tiedonvaihtoyhteyksiä on yhteensä vain 12 (kuva 3 B). Lajitietokeskuksen tietovarastossa on Luonnon Tutkija vsk. 171
5 kustakin lähteestä sekundäärinen kopio. Primäärikopion hallinta ja päivittäminen jää alkuperäisen haltijan vastuulle, ja päivitetty tieto kopioidaan uudelleen tietovarastoon korvaamaan vanhan version. Lajitietokeskus poistaa käyttäjältä päällekkäisten tietoaineistojen ongelman, koska hän hakee tietoa vain yhdestä paikasta, jossa se on ajantasaisena versiona. Lisäksi keskus poistaa tietojärjestelmien yhteensopimattomuusongelmat, sillä liitettäessä tietojärjestelmä keskuksen tietovarastoon rajapinta on rakennettava siten, että aineistot yhdistyvät. Tietojen erimuotoisuutta esimerkiksi lajien synonyyminimien käyttöä keskus ei sinänsä poista, mutta yhteen paikkaan kerätty tieto on tältäkin osin helpommin hallittavissa ja siivottavissa tai homogenisoitavissa. Tietovarastossa on mahdollista kytkeä toisiinsa esimerkiksi havainnot sinivuokosta, jota osassa tietueita on kutsuttu nimellä Hepatica nobilis ja osassa nimellä Anemone hepatica. On siis mahdollista ottaa käyttöön standardoituja nimistöjä ja yhdistää standardista poikkeavilla nimillä kulkevia tietoja yhteen nimeen, mikä puolestaan mahdollistaa käyttäjälle kaiken samaa lajia koskevan tiedon hakemisen yhdellä lajinimellä. Lisäksi voidaan antaa palautetta taholle, joka hallinnoi primääriaineistoa, jotta siinä siirryttäisiin uusissa tallennuksissa käyttämään standardinimistöä. Tämä vähentää ajan myötä erillistä tietojen yhdenmukaistamisen tarvetta. Samalla tavoin voidaan hallita muun muassa paikannimiä ja aikamääreitä. Eri aineistoissa toistuvia keskeisiä perustietoja, kuten lajinnimiä sekä paikka- ja aikatietoja, kutsutaan ydintiedoiksi, ja niiden hallinta on keskeinen osa lajitietokeskuksen ylläpitoa. yli tietuetta yli erillisestä tietoaineistosta, jotka ovat peräisin yli 420 tiedon haltijalta noin 40 maasta (< gbif.org>). Kaiken aikaa julkaistaan yhä enemmän tieteellisiä tutkimuksia, joissa hyödynnetty GBIF-tietoa, mikä osoittaa palvelun merkityksen tieteellisenä infrastruktuurina. GBIFin tiedonkeruu ei perustu tietojärjestelmien välisiin rajapintoihin, joiden läpi tietoa voitaisiin kopioida automaattisesti. Jokaisen aineiston kopioiminen GBIFin järjestelmään vaatii erillisen työn. Tässä mielessä Suomen lajitietokeskus on tarkoitus rakentaa sujuvammaksi. Lisäksi kansallinen ratkaisu palvelee kansallista tiedonkäyttöä globaalia aineistoa paremmin muun muassa siksi, että suomalaista tietoa voidaan tarjota suomeksi ja paikkatieto on tarkempaa. Näissä suhteissa Suomen lajitietokeskus vertautuukin paremmin ruotsalaiseen Artdatabankeniin ja norjalaiseen Artsdatabankeniin, jotka molemmat ovat jo toimivia palveluita ja kehityksessään joitakin vuosia Suomen keskusta edellä. Myös monissa muissa maissa on erilaisia jo toimivia julkisia lajitietojärjestelmiä. Ehkä kaikkein kehittynein ja monipuolisin on Atlas of Living Australia (< ala.org.au>). Sitä voi pitää tulevaisuuden ihannekuvana siitä, mitä Suomen lajitietokeskus voi olla, jos tahtoa ja resursseja kehitystyöhön riittää. Kehitysnäkymät Ympäristöministeriö kokosi merkittävimmät suomalaiset lajitiedon haltija- ja käyttäjätahot Suomen lajitietokeskuksen käynnistämisseminaariin, joka pidettiin 7. syyskuuta 2012 Säätytalossa Helsingissä. Seminaarissa Luomus esitteli ratkaisumallinsa. Suunnitelmaa kannattivat kaikki tilaisuudessa edustetut 22 tahoa, ympäristöministeriön ja Luomuksen ohella maa- ja metsätalousministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, valtiovarainministeriö, Ahvenanmaan maakuntahallitus, luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä (LYNET), Metsäntutkimuslaitos, Suomen ympäristökeskus, Mallia maailmalta Suomen lajitietokeskuksen esikuva on GBIF-organisaatio ja sen tuottama lajitiedon jakamispalvelu. GBIF perustettiin vuonna 2001 hallitustenvälisellä sopimuksella. Suomi on ollut järjestön jäsen perustamisvuodesta lähtien. GBIFin tietojärjestelmässä on tällä hetkellä Kuva 4 Luonnontieteellisen keskusmuseon rakentamaan tietovarastoon Mustikkaan kopioidaan jo nyt lajien esiintymistietoja Ruotsin ja Norjan lajitietopalveluista joidenkin suomalaisten aineistojen ohella. Kaikkien lähteiden tiedot voidaan esittää samassa kartassa. Kuvassa kangaskäärmeen havainnot Suomen lajitietokeskuksen portaalin prototyypissä. Eri maiden tietojen yhdistäminen osoittaa, että vaikka laji on Suomessa harvinainen ja elää vain Ahvenanmaalla, sen levinneisyysalue on verraten laaja eteläisessä Skandinaviassa. 172 Luonnon Tutkija vsk.
6 Kuva 5 Suomen lajitietokeskuksen sipulimalli. TV = tietovarasto, YT = ydintiedon hallinta, TA = tietoarkisto eli tiedon pitkäaikaissäilytys. Lajitietokeskuksen välttämätön ydin on merkitty tummimman vihreällä. Siinä rajattu määrä julkisia tahoja yhdistää lajitietoaineistonsa keskinäiseen yhteiskäyttöön kopioimalla tietoaineistot lajitietokeskuksen tietovarastoon. Asteittain vaalenevalla vihreällä on merkitty seuraavat kerrokset, jotka voidaan toteuttaa vaiheittain ytimen päälle. Ensimmäisenä viranomaisportaalin päälle rakennetaan kansalaisportaali, jonka avulla kuka tahansa voi hakea ja tallentaa havaintotietoja lajeista. Seuraavaksi keskukseen liitetään lisää aineistonhaltijoita, kuten kansalaisjärjestöjä. Viimeinen vaaleanvihreä taso merkitsee lajitietokeskuksen yhdistämistä kansainvälisiin lajitiedon jakamis- ja hyödyntämismekanismeihin. Uloimmalla sinisellä kehällä ovat lajitiedon varaan rakennettavat portaalin palvelut, kuten lajitiedon analyysityökalut (GIS, tilastoanalyysit) sekä valistus- ja opetusmateriaali. Käyttöoikeudet ovat rajatut sipulin sisäosassa, koska rauhoitettujen lajien tarkat esiintymätiedot ovat lain mukaan salaisia. Sipulin ulommat kerrokset voidaan toteuttaa myös muussa järjestyksessä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Turun yliopiston eläin- ja kasvimuseot, Oulun yliopiston luonnontieteelliset kokoelmat, Kuopion luonnontieteellinen museo, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Oulun yliopisto, Turun yliopisto, Åbo Akademi, Suomen Akatemia, Metsähallitus, Suomen riistakeskus, BirdLife Suomi ja Suomen luonnonsuojeluliitto. Luomus valtuutettiin edistämään keskuksen perustamista ja toimimaan sen koordinaattorina ja kotipesänä. Luomus on jo rakentanut perustan lajitietokeskuksen tarvitsemalle tietojärjestelmälle. Tietovarasto, johon muiden toimijoiden järjestelmiä voidaan kytkeä, on olemassa. Eräänlainen prototyyppi lajitietokeskuksen toimintalogiikasta on myös rakennettu. Ruotsalaisia ja norjalaisia lajihavaintoja kerätään yhteen suomalaisten kanssa ja voidaan esittää yhtenä kokonaisuutena kartassa (kuva 4). Varsinainen Suomen lajitietokeskus ei ole vielä toiminnassa, mutta se ei myöskään ole utopia. Verraten pienellä rahallisella panostuksella voidaan saada toimiva järjestelmä, joka tuottaa valtavasti lisäarvoa tutkimukselle, luonnonvarahallinnolle, opetukselle ja yleiselle sivistykselle. Parhaillaan järjestetään rahoitusta Suomen lajitietokeskuksen perustamiseen. Lajitietokeskus voidaan rakentaa vaiheittain, ja ydinosan pystyttäminen on ensimmäinen tavoite (kuva 5). Jo suppean version saaminen toimintaan mahdollistaisi esimerkiksi sen, että tietyn lajin uhanalaisuutta arvioitaessa käytössä olisi kerralla kaikki se lajin esiintymistieto, joka kaikissa Suomen luonnontieteellisissä museoissa ja SY- KEssä on tallennettuna tietokantoihin. Kun saadaan rakennetuksi kaikille avoin hakuportaali, jossa on myös karttatoiminto (vrt. kuva 4), voi kuka tahansa esimerkiksi keväisin seurata siitä muuttolintujen saapumista havaintotietojen ensin päivittyessä Ruotsin Artdatabankeniin ja kopioituessa sieltä Suomen lajitietokeskukseen lähes ajantasaisesti. Tutkija voi hakea haluamistaan lajeista kaikki suomalaiset esiintymistiedot ja ladata ne tiedostona omaan tietokoneeseensa analysoidakseen vaikkapa esiintymien korreloimista erilaisten ilmastomuuttujien kanssa. Biologian opettaja voi innostaa koululuokkansa havainnoimaan lajistoa näyttämällä luettelon kaikista koulun ympäristössä havaituista lajeista onnistuisivatkohan oppilaat löytämään jonkin ennestään rekisteröimättömän lajin lähimetsästä? Ei tarvitse paljon mielikuvitusta keksiäkseen lukuisia yhdistetyn lajitiedon hyödyntämismahdollisuuksia. Toistaiseksi on kuitenkin olemassa vain lajitietokeskuksen suunnitelmaa esittelevä sivusto osoitteessa < keskus.fi> toivottavasti samassa osoitteessa on lajitiedonjanoisia tyydyttävä palvelu jo lähitulevaisuudessa! Kirjallisuus Näkki, P. & Hiisivuori, L. 2012: Vuosikertomus Luonnontieteellinen keskusmuseo. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Helsinki. < julkaisut/vuosikertomukset/2011/>. Pelkonen, V.-P., Saarenmaa, H. & Laurenne, N. (toim.) 2009: Luonnontieteellisten museokokoelmien digitointi. Strategia ja toimintasuunnitelma Luonnontieteellinen keskusmuseo. Helsinki. < files/diko-final pdf>. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus. Punainen kirja s. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Kirjoittaja Leif Schulman, Luonnontieteellinen keskusmuseo, PL 17, HELSINGIN YLI- OPISTO; leif.schulman@helsinki.fi FT Leif Schulman on Luonnontieteellinen keskusmuseon johtaja. Koulutukseltaan hän on kasvitieteilijä. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 2003 Turun yliopiston Amazonintutkimusryhmässä sademetsäkasvien systematiikasta, lajiutumisesta ja suojelusta. Hänen nykyinen tutkimusintressinsä on kasvitaksonomian ohella uusien kasviensuojelumenetelmien kehittäminen. Luonnon Tutkija vsk. 173
Lajitietokeskus. Esityksen sisältö. 1. Mitä lajitieto on? 2. Mihin lajitietoa käytetään? 3. Lajitiedon hallinnan ongelmat
Esityksen sisältö Lajitietokeskus ja tietojen avoimuus ekologisten verkostojenkin suunnittelun pohjana Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin Ekologiset yhteydet 8 -seminaari Tieteidentalo, Helsinki,
LisätiedotAvoimet luontohavainnot
Avoimet luontohavainnot Ekologiset yhteydet -seminaari 9.3.2012 Luonnontieteellinen keskusmuseo Miten luontohavainnot syntyvät? Tutkimuksen tuloksena Tieteellisistä kokoelmista Luontoharrastajat keräävät
LisätiedotLajitietokeskus: LTKM:n lajitiedon hallinnan kehittämishanke
Lajitietokeskus: LTKM:n lajitiedon hallinnan kehittämishanke Yhteistyöllä vaikuttavuutta LYNETin tutkimusaineistoseminaari 31.1.2012 Esityksen rakenne Tausta Nykytilanne Ongelmat Ratkaisumalli osallistuvat
LisätiedotKuinka kunnat ja muut viranomaistahot voivat hyödyntää Lajitietokeskuksen palveluja mm. Vihko-palvelua
SUOMEN LAJITIETOKESKUS Kuinka kunnat ja muut viranomaistahot voivat hyödyntää Lajitietokeskuksen palveluja mm. Vihko-palvelua Kari Lahti 14.06.2018 kari.lahti@helsinki.fi 1 VIRANOMAISPALVELUT Viranomaiset
LisätiedotUhanalaisuusarvioinnin toteutus ja kattavuus
Uhanalaisuusarvioinnin toteutus ja kattavuus Esko Hyvärinen, ympäristöministeriö Suomen lajien uhanalaisuus 2019 8.3.2019 Säätytalo, Helsinki Arvioinnissa noudatettiin IUCN:n luokittelua, kriteerejä ja
LisätiedotVIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS
VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS Harry Helmisaari Suomen ympäristökeskus Vieraslajistrategian aloitusseminaari Säätytalo 15.10.2008 Harry.Helmisaari@ymparisto.fi Harry.Helmisaari@ymparisto.fi http://www.ymparisto.fi/vieraatlajit
LisätiedotÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS
Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN
LisätiedotValtakunnalliset kaukopalvelupäivät. Katsaus SYKEn kaukopalveluun ja kokoelmien jakamiseen
Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät 11.5.2011 Katsaus SYKEn kaukopalveluun ja kokoelmien jakamiseen Elisa Paavilainen i SYKE verkossa www.ymparisto.fi/syke www.miljo.fi/syke www.environment.fi/syke Monitieteisyyttä,
LisätiedotKokoelmakilpailu Lomakeohje, Laji.fi-sarja 1. Rekisteröityminen
1. Rekisteröityminen Kirjaudu palveluun sivuston oikeasta yläkulmasta luomalla itsellesi Laji.fi - tunnus. Lisää henkilötietoihisi myös koulusi nimi ja luokkasi, jotta kaverisi osaavat erottaa sinut muista
LisätiedotLajitietotyöryhmän aloituskokous
Lajitietotyöryhmän aloituskokous Aika: keskiviikko 26.8.2015 klo 12:00 15:00 Paikka: Luonnontieteellinen museo, Pohjoinen Rautatiekatu 13, Helsinki, Aleksanteri-sali (2. kerros). Läsnä: Tea von Bonsdorff,
LisätiedotLifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke)
LifeData 2011-2015 Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) 1.12.2015 http://www.metla.fi/life/lifedata/ Luonnonvara-
LisätiedotKokoelmakilpailu Lomakeohje, Laji.fi-sarja 1. Rekisteröityminen
1. Rekisteröityminen Kirjaudu palveluun sivuston oikeasta yläkulmasta luomalla itsellesi Laji.fi - tunnus tai kirjautumalla Facebook- tai Google-tunnuksilla. Laji.fi-tunnuksella rekisteröityminen 1. Valitse
LisätiedotSuomen ympäristökeskuksen ajankohtaiset. Teemu Rintala Suomen ympäristökeskus, BD-keskus LS-neuvottelupäivät Kuhmo
Suomen ympäristökeskuksen ajankohtaiset Teemu Rintala Suomen ympäristökeskus, BD-keskus LS-neuvottelupäivät Kuhmo 10.-11.9.2019 Merkittäviä tapahtumia kuluneen vuoden aikana Syken Biodiversiteettikeskuksessa:
LisätiedotJokamiehen havaintopäiväkirja verkossa
Hatikka Jokamiehen havaintopäiväkirja verkossa Hatikan kehitys alkoi 2001 Lähtökohtana kasviharrastajien havaintoaineistot Mukaan kaikki eliöryhmät Monet harrastajat havainnoivat useita eliöryhmiä Julkaistiin
LisätiedotOnko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?
Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta
LisätiedotEnvibase-hanke. Saku Anttila Yrjö Sucksdorff
Envibase-hanke www.ymparisto.fi/envibase Saku Anttila Yrjö Sucksdorff Motiivit hankkeelle Ympäristön seuranta on digitalisoitumassa Ympäristö- ja lajitietoa kerätään on paljon, mutta sen hallintaa, keräyspolkua
LisätiedotAjankohtaista peltolohkorekisterissä
Ajankohtaista peltolohkorekisterissä Ajantasaistus keväällä 2009 Talvella 2008-2009 maataloushallinto teki ajantasaistusta yhteensä 104 kunnan alueella. Kaikkia kuntia ei ole ajantasaistettu kokonaisuudessaan,
LisätiedotSUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010
SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset
LisätiedotIPBES ja Suomi Selvitys kansallisesta järjestäytymisestä
IPBES ja Suomi - Selvitys kansallisesta järjestäytymisestä Laura Niskanen/YM laura.niskanen@ymparisto.fi Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelma 2013-2020, toimenpide
LisätiedotUUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT. Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet
UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet 11.4.2008 Ari Rouvari SISÄLLYS Taustaa Digitaalisen kirjaston määritelmä 2007 Tietohallintostrategia 2007-2008 Tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet
LisätiedotMuseo Mitä museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuurihanke merkitsee museoille?
Museo 2015 Mitä museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuurihanke merkitsee museoille? 27.9.2011 Elina Anttila, osastonjohtaja Museovirasto Museoalan kehittäminen ja tiedonhallinta Museo 2015 mahdollistaa
Lisätiedot1. Työryhmän esittäytyminen. 2. Lajitietokeskuksen kokonaisuuden esittely. 3. Työryhmien esittely ja karkea asiajako
Havainto-, seuranta- ja kartoitustyöryhmän avauskokous 10.9.2015 Luonnontieteellinen museo 1. Työryhmän esittäytyminen 2. Lajitietokeskuksen kokonaisuuden esittely 3. Työryhmien esittely ja karkea asiajako
LisätiedotUhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015
Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,
LisätiedotViitasammakkoselvitys, Polvisuo Ii
Vapo Oy Aappo Luukkonen Juha Parviainen Teppo Mutanen 11.12.2015 11.12.2015 1 (6) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET... 4 3.1 Yleiskuvaus... 4 3.2 Selvitysalueen merkitys
LisätiedotLYNETin AINEISTOPOLITIIKKA
1 LYNETin AINEISTOPOLITIIKKA 12.12.2012 2 Sisältö 1 LYNET... 2 2 Aineistopolitiikan tarkoitus... 2 3 Aineistopolitiikan perusteella jaettavien aineistojen jakamisen periaatteet... 3 3.1 Maksuton saatavuus...
LisätiedotYmpäristötutkimuksen aineistoja tietoarkistossa
Ympäristötutkimuksen aineistoja tietoarkistossa Erilaiset aineistot ihmistieteissä Esimerkkinä ympäristötutkimus 23.11.2011, Helsinki SYKE Helena Laaksonen, informaatikko Sisältö Tietoarkiston perustiedot
LisätiedotHankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen
Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.
LisätiedotMuseot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri
Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotTekijänoikeudet digitointihankkeissa
Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tieteellisen kirjallisuuden tekijänoikeuspäivä Tieteiden talo 26.1.2016 Jukka-Pekka Timonen Harkitsetteko julkaisunne digiointia ja avaamista yleisön käyttöön verkossa
LisätiedotVarda varhaiskasvatuksen tietovaranto
Varda varhaiskasvatuksen tietovaranto Varda varhaiskasvatuksen tietovaranto Varhaiskasvatuksen tietovaranto VARDA on kansallinen keskeisten varhaiskasvatustietojen kokonaisuus Tietovaranto kokoaa tiedot
LisätiedotArvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?
1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo
LisätiedotHelsingin yliopiston kirjasto 1
Helsingin yliopiston kirjasto 1 TIETEELLINEN TIETO KUULUU KAIKILLE Suomessa tieteelliset kirjastot ovat avoinna kaikille ja tarjoavat esteettömän pääsyn tieteellisen tiedon lähteille. Helsingin yliopiston
LisätiedotIPBEStyöohjelmaluonnos. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Kansallinen IPBES-sidosryhmäseminaari Säätytalo
IPBEStyöohjelmaluonnos Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Kansallinen IPBES-sidosryhmäseminaari Säätytalo 18.11.2013 Työohjelman yleinen päämäärä Ensimmäinen IPBES työohjelma Valmisteltu Bureaun ja MEPin (Multidisciplinary
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotAVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto
AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
Lisätiedotkertaa samat järjestykseen lukkarissa.
Opetuksen toistuva varaus ryhmällee TY10S11 - Tästä tulee pitkä esimerkki, sillä pyrin nyt melko yksityiskohtaisesti kuvaamaan sen osion mikä syntyy tiedon hakemisesta vuosisuunnittelusta, sen tiedon kirjaamiseen
LisätiedotRahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010
Rahoittajat ja tiedon julkisuus Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Periaate Julkisella rahalla tehty tutkimus on julkista. Berliinin julkilausuma 2003. ESF + EUROHORCS: Tiekartta 2008 Julkisuus koskee
LisätiedotJyväskylän yliopiston museo ja GBIF. provideriksi. Satu Kuntsi & Tanja Koskela
Jyväskylän yliopiston museo ja GBIF Pienen museon matka GBIF:n data provideriksi Satu Kuntsi & Tanja Koskela Luonnontieteelliset museopäivät 24.-25.3.200925 2009 Taustaa Global Biodiversity Information
LisätiedotKansallinen paikkatietostrategia Toimeenpanon tilanne. Pekka Sarkola Poscon Oy
Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpanon tilanne Pekka Sarkola Poscon Oy 26.8.2011 Ministeriöiden haastattelut Haastatellaan paikkatietojen tuottamisen ja hyödyntämisen kannalta oleelliset
LisätiedotNäkökulmia työohjelmasta ja osallistumisesta IPBES-työhön. Timo Vuorisalo Biologian laitos, Turun yliopisto timovuo@utu.fi
Näkökulmia työohjelmasta ja osallistumisesta IPBES-työhön Timo Vuorisalo Biologian laitos, Turun yliopisto timovuo@utu.fi Yliopiston näkökulma Osallistuminen IPBES-työhön niveltyy luontevasti yliopistojen
LisätiedotMitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä
Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä Aino Juslén Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Helsingin yliopisto Diat Suomen ympäristökeskus, Ympäristöministeriö ja
LisätiedotTervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin
Tervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin Riitta Maijala 21.5.2013 (* AVOIN = Avoimen tiedon instrumentit) Avoin tieto tutkimuksen ja yhteiskunnan palveluksessa Tutkimuksissa käytetään paremmin hyödyksi aiempia
LisätiedotProjektinhallintaa paikkatiedon avulla
Projektinhallintaa paikkatiedon avulla Tampereen Teknillinen Yliopisto / Porin laitos Teemu Kumpumäki teemu.kumpumaki@tut.fi 25.6.2015 1 Paikkatieto ja projektinhallinta Paikkatiedon käyttäminen projektinhallinnassa
LisätiedotKorkeakoulujen kansallinen julkaisuportaali. OKM:n bibliometriikkaseminaari, 11.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi)
Korkeakoulujen kansallinen julkaisuportaali OKM:n bibliometriikkaseminaari, 11.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) OKM:n tiedonkeruu ja raportointiportaali Yliopistojen julkaisutiedot (v. 2011 lähes
LisätiedotEnvibase-hanke. Saku Anttila & Yrjö Sucksdorff SYKE. Digiaineistoaamu
Envibase-hanke Digiaineistoaamu 30.10.2015 www.ymparisto.fi/envibase Saku Anttila & Yrjö Sucksdorff SYKE Envibase tavoitteita Edistää ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyvien tietojen avaamista, yhtenäistämistä
LisätiedotKANSALLINEN KOKOELMAKARTTA SUOMEN PROJEKTIN TAUSTOITUS JA YLEISESITTELY. Helsinki, 29.11.2005 Vuokko Palonen
KANSALLINEN KOKOELMAKARTTA SUOMEN PROJEKTIN TAUSTOITUS JA YLEISESITTELY Helsinki, 29.11.2005 Vuokko Palonen Kokoelmakartta yliopistokirjastojen verkoston strategiassa n Strategian (2002-) keskeisiä tavoitteita
LisätiedotDigitalisaatio ja älykkäät ratkaisut parantavat maailmaa ministeriönäkökulma. LifeData-hankkeen loppuseminaari 1.12.
Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut parantavat maailmaa ministeriönäkökulma LifeData-hankkeen loppuseminaari 1.12.2015 Laura Höijer Digitalisaatio - Toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien
LisätiedotRENGASTUSLUPAHAKEMUS (Uusi rengastuslupa)
RENGASTUSLUPAHAKEMUS (Uusi rengastuslupa) Haen rengastuslupaa alkaen: Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan): Arvo tai ammatti: Syntymäaika: Kotiosoite: Puhelin: Sähköpostiosoite: Suoritetut
LisätiedotVastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).
OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen
LisätiedotLaki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto
Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto Esa-Pekka Keskitalo 19.5.2008 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on Suomessa yleisön saataville saatettujen
LisätiedotJulkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään
Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään Liisa Hallikainen 15.12.2015 Tallennus aloitetaan oikealla ylhäällä olevalla Lisää uusi nappulalla Julkaisut tuodaan muista
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.
TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT
LisätiedotPOROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE,
POROT Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa Kari Oinonen, SYKE, 14.05.2012 Lähtökohtia hankkeelle Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) edellyttävät poronhoitotarpeiden
LisätiedotSosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa
Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sari H. Pitkänen ja Taina Rytkönen-Suontausta Opinto- ja opetuspalvelut Itä-Suomen yliopisto Miten sosiaalinen
LisätiedotEnvibase-hanke. www.ymparisto.fi/envibase. Esittely KTKlle SYKE 3.3.2016 Saku Anttila Yrjö Sucksdorff
Envibase-hanke www.ymparisto.fi/envibase Esittely KTKlle SYKE 3.3.2016 Saku Anttila Yrjö Sucksdorff Envibase kehittää ympäristötiedon keräämisen, hallinnan ja julkaisun infrastruktuuria Tutkmustiedon hallinta
LisätiedotRamsar kosteikkotoimintaohjelma
Ramsar kosteikkotoimintaohjelma 2016-2020 Ramsar -kosteikkotoimintaohjelman valmistelu Tavoitteena kansainvälisen Ramsarin sopimuksen toimeenpanon eli kosteikkojen suojelun ja kestävän käytön edistäminen
LisätiedotKorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki
Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki Johtaja Riitta Maijala Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto 1 TULA VNP*): Korkeakoulujen
LisätiedotLuonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa
Kutsuseminaari Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi ja hyötykäyttöön 18.6.2012 Oulun yliopisto Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa Eero Kubin Metla
LisätiedotAvoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA
Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA 2016 1 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 9.2.2016 Turun yliopiston datapolitiikassa kuvataan tutkimusdatan keräämiseen, käyttöön
LisätiedotVirtuaaliluokkahankkeen kokous
Virtuaaliluokkahankkeen kokous 8.10.2009 ISOverstaan virtuaaliluokka hanke (lukiot) Prosessin painopistealueet kussakin hankkeessa 1.1.2008-20 pilottilukiota - Mediapalvelimen pystyttäminen ja testaaminen
LisätiedotSuomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016
Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta
LisätiedotIDA-tallennuspalvelun esittely. CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy
IDA-tallennuspalvelun esittely CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämä hanke Hankkeessa rakennetaan Tutkimuksen tietoaineistojen tallennusratkaisu IDA Yhteinen
LisätiedotJälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos
Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos STKS, Helsinki 20.5.2015 Jarmo Saarti Sisältö Tieteellinen julkaiseminen Jakelemisen muutos Käyttäjän kohtaaminen uudessa ympäristössä Saarti
LisätiedotYleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön
Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia
LisätiedotKansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen
Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelma: Kirjastoja kehitetään vastaamaan
LisätiedotPaikkatiedon mahdollisuuksia opetuksessa
Paikkatiedon mahdollisuuksia opetuksessa Kehittyvä paikkatietoinfrastruktuuri Antti Rainio Maanmittauslaitos Virtuaaliopetuksen päivät 9.12.2010 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Sijaintiyhteys eri tietoaineistojen
LisätiedotHistorialliset paikat ja kartat
Historialliset paikat ja kartat Esko Ikkala 27.11.2015 Sisällys 1. Motivaatio ja tavoitteet 2. Sotasammon paikkaontologian kokoaminen 3. Historiallisten karttojen käyttöönotto 4. Sotasammon paikkanäkymän
LisätiedotArto, Linda ja Fennica kansallisen julkaisurekisterin tietojen lähteinä. Asiantuntijakokous, Jyrki Ilva
Arto, Linda ja Fennica kansallisen julkaisurekisterin tietojen lähteinä Asiantuntijakokous, 19.4.2011 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Jure-projekti ja kansallinen julkaisurekisteri OKM:n rahoittama
Lisätiedothyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa
Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen
LisätiedotSuomen Lajitietokeskuksen aineistopolitiikka
Suomen Lajitietokeskuksen aineistopolitiikka Kuva: European Union, 1995-2015 / fotolia Suomen Lajitietokeskuksen aineistopolitiikka Sisältö 1. Aineistopolitiikan tarkoitus... 3 2. Aineistopolitiikassa
LisätiedotORCID ja tutkijoiden tunnistaminen. RAKETTI-tulosseminaari, Jyrki Ilva
ORCID ja tutkijoiden tunnistaminen RAKETTI-tulosseminaari, 30.8.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Henkilönimet ja julkaisujen tekijyys Julkaisujen tekijätietojen sekavuus vanha tuttu ongelma, jälleen
LisätiedotKULTTUURIYMPÄRISTÖTIETO SIIRI TAMPEREEN KAUPUNKI, MUSEOPALVELUT, PIRKANMAAN MAAKUNTAMUSEO
KULTTUURIYMPÄRISTÖTIETO SIIRI Kuva: Tuija-Liisa Soininen, maakuntamuseo- ja kulttuuriympäristöpalvelut. TAMPEREEN KAUPUNKI, MUSEOPALVELUT, PIRKANMAAN MAAKUNTAMUSEO MIKSI Alueellinen kulttuuriympäristöviranomaistoiminta
LisätiedotToimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi
Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Pekka Sarkola Poscon Oy 16.11.2011 Ehdotukset ministeriöille toimeenpanosta Kullekin ministeriölle on tehty räätälöity
LisätiedotKOPIOINTILUPA YLIOPISTOILLE JA AMMATTIKORKEAKOULUILLE
KOPIOINTILUPA YLIOPISTOILLE JA AMMATTIKORKEAKOULUILLE YLIOPISTOJEN JA AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOPIOINTILUPA Tekijänoikeuden suojaaman aineiston kopiointiin opetuksessa, tutkimuksessa ja organisaation hallinnollisessa
LisätiedotPaikkatiedon hyödyntäminen vesiensuojeluyhdistyksissä
Everything happens somewhere. - Unknown Paikkatiedon hyödyntäminen vesiensuojeluyhdistyksissä Sini Pöytäniemi Paikkatietosuunnittelija Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry 80 % (esim. julkishallinnon tuottamasta)
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotOPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ
OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS eli tieteen avoin saatavuus on tiedemaailman ajankohtainen tavoite. Tutkimus halutaan saada näkyville ja hyödyksi niin laajasti kuin mahdollista.
LisätiedotDigitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012
Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen
LisätiedotPaikannimet ja georeferointi
Nimien kirjoittamisen ongelmat Sijainnin ilmoittamisen ongelmat Nimien ja niiden sijaintien yhdistämisen ongelmat 1 Nimien ongelmat Paikannimet oikeinkirjoitus kielet (Suomessakin: suomi, ruotsi, saamet)
LisätiedotNimiauktoriteetit Nimien tunnisteet. Kuvailun tiedotuspäivä Maarit Huttunen
Nimiauktoriteetit Nimien tunnisteet Kuvailun tiedotuspäivä 26.3.2014 Maarit Huttunen 1 Nimiauktoriteetit Auktoriteettivalvonnan avulla luodaan yhdenmukaiset ohjeelliset muodot tietokantaan ja käytetään
LisätiedotGreen Growth - Tie kestävään talouteen
Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous
LisätiedotKansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus
Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia
LisätiedotJuuli-julkaisutietoportaali
Juuli-julkaisutietoportaali Kirjastoverkkopäivät, 24.10.2017 Jyrki Ilva, jyrki.ilva@helsinki.fi Juuli-julkaisutietoportaali Juuli (www.juuli.fi) ollut käytössä kesäkuusta 2013 lähtien Julkinen käyttöliittymä
LisätiedotTaideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017
TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän
LisätiedotSuomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua
Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:
LisätiedotJuuli - julkaisutietoportaali. Asiantuntijaseminaari, Helsinki 12.9.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi)
Juuli - julkaisutietoportaali Asiantuntijaseminaari, Helsinki 12.9.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Julkaisuportaalista Juuliksi Kansallisen julkaisuportaalin kehitystyö alkoi syksyllä 2012 Rahoitus
LisätiedotTieteen avoimuus, JY, Suomi, Ruotsi, Norja. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto
Tieteen avoimuus, JY, Suomi, Ruotsi, Norja Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Tieteen avoimuus? Miten tieteen avoimuutta voi mitata? - artikkelit Open Access -lehdissä -
LisätiedotTervetuloa käyttämään ehopsia
Tervetuloa käyttämään ehopsia Sisällys: Uuden ehops-pohjan luominen (opettaja)... ehops-pohjan jakaminen opiskelijoille (opettaja)... Opiskelijan jakaman ehopsin etsiminen (opettaja)... Opiskelijan jakaman
LisätiedotLuonnonympäristön suojelu arktisella alueella
Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Hannele Pokka Ympäristöministeriö 19.1.2015 LEVI, Kestävä kaivannaisteollisuus arktisilla alueilla Kes Luonnonsuojelusta luonnon monimuotoisuuden suojeluun
LisätiedotAnu Kantola (Luke) Minna Kallio (SYKE) Luonnonvarakeskus.
LifeData 2011-2015 Anu Kantola (Luke) Minna Kallio (SYKE) 3.11.2015 http://www.metla.fi/life/lifedata/ Luonnonvarakeskus Lähtökohdat Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä LYNET 28.11.2013
LisätiedotKiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatio: BIM & GIS
Kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatio: BIM & GIS Kiinteistön elinkaari Kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatio. Miten tämän perinteisen alan digitalisaatio käytännössä tapahtuu ja mitä hyötyjä
LisätiedotKansalliskirjaston julkaisuarkistopalvelut. Jyrki Ilva Erikoiskirjastojen neuvosto,
Kansalliskirjaston julkaisuarkistopalvelut Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Erikoiskirjastojen neuvosto, 9.12.2011 Julkaisuarkiston idea Julkaisuarkiston (open repository, institutional repository)
LisätiedotKansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen
Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:
LisätiedotTheseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen välineenä ammattikorkeakouluissa
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla. Tarkastele käyttölupaa osoitteessa http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen
LisätiedotToimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi
Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Pekka Sarkola Poscon Oy 9.2.2012 Visio 2015 Paikkatietoinfrastruktuuri on parantanut palvelun ja päätöksenteon laatua
LisätiedotVesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus
Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Sisällysluettelo Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen
LisätiedotYhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1
Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto Mallinnusseminaari 2011 Lahti Ari Jolma 1 Informaatio vs aine Informaatio ei ole kuten aine, sen kopiointi ei maksa juuri mitään
LisätiedotUHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET
UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET Lomakkeella kootaan tietoja ensisijaisesti kaikista valtakunnallisesti uhanalaisiksi ja silmälläpidettäviksi luokitelluista lintulajeista, mutta sillä
Lisätiedot