Suomen lajitietokeskus tehokas ratkaisu tutkimuksen ja hallinnon tietotarpeisiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen lajitietokeskus tehokas ratkaisu tutkimuksen ja hallinnon tietotarpeisiin"

Transkriptio

1 T i e t o j a k o o n! Suomen lajitietokeskus tehokas ratkaisu tutkimuksen ja hallinnon tietotarpeisiin Leif Schulman Tietoa eliölajeista tarvitaan yhä useammin paitsi tutkimuksen ja opetuksen myös päätöksenteon pohjaksi. Lain velvoitteet ja kestävän kehityksen periaatteet edellyttävät, että uhanalaisten lajien esiintymät otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa, ja vieraiden lajien leviämistä halutaan seurata mahdollisten torjuntatoimien valmistelemiseksi. Suomessa on kattavia tietoaineistoja maamme ja sen lähialueiden lajistosta, mutta tiedon käyttö on ongelmallista, koska sitä hallinnoidaan lukemattomissa erillisissä tietojärjestelmissä. Aineistojen yhdistäminen ja hyödyntäminen yhtenä kokonaisuutena on yksittäiselle käyttäjälle nykyään hyvin työlästä ja käytännössä usein mahdotonta. Lajitieto on yksinkertaisimmillaan havainto tietystä lajista tietyssä paikassa tiettynä ajankohtana. Miljoonista tällaisista tiedonjyväsistä rakentuu käsityksemme Suomen eliölajistosta. Ymmärryksemme siitä, mitkä lajit elävät missäkin päin maatamme, ovatko lajit yleisiä vai harvinaisia, mitkä lajit ovat itäisiä, mitkä läntisiä ja miten lajisto muuttuu etelästä pohjoiseen tai vuosikymmenten saatossa, on kooste yksittäisistä, aikaan ja paikkaan sidotuista lajihavainnoista. Lajitietoa on kerätty ja myös jalostettu synteeseiksi lajioppaiksi, flooriksi, eliömaantieteellisiksi kartoiksi, uhanalaisarvioinneiksi ynnä muiksi jo niin pitkään, että helposti pidämme tiedon olemassaoloa, saatavuutta ja käytettävyyttä itsestäänselvyytenä. On kuitenkin syytä huomata, että vaikka lajistontuntemus on Suomessa maailman huippua, noin eliölajistamme vasta noin 45 %:sta tiedetään niin paljon, että niiden uhanalaisuus voidaan arvioida (Rassi ym. 2010). Sitä paitsi maailma muuttuu, ja muuttuvassa ympäristössä myös eliömaailma muovautuu. Lajien elinalueet laajenevat, supistuvat tai siirtyvät, ja lajien kannat voimistuvat tai heikkenevät. Maahamme saapuu uusia lajeja sekä omin voimin että ihmisen avittamina, ja vanhoja lajeja häviää. Kiinnostus tarkkaa lajitietoa kohtaan on kasvanut, kun ymmärrys hyvään taustatietoon perustuvien päätösten merkityksestä luonnonsuojelulle on syventynyt. Esimerkiksi nopeasti lisääntyvä tuulivoiman rakentaminen on luonut haasteen lajitiedon tarjonnalle. Tuulivoimapuistoja ei haluta sijoittaa suurten petolintujen keskeisille pesimäpaikoille, mistä syystä petolintuihin liittyvää lajitietoa on kyettävä tarjoamaan tuulivoimahankkeen suunnitteluvaiheen tueksi. Vuonna 2011 Luonnontieteellinen keskusmuseo (Luomus) antoi viitisenkymmentä pääasiassa tuulivoima- ja turpeennostohankkeisiin liittyvää lausuntoa lintujen esiintymisestä ja mahdollisesta häiriintymisestä. Voidaksemme säilyttää hyvän kokonaiskuvan maamme lajistosta ja kyetäksemme tyydyttämään uudet tiedontarpeet lajitietoa pitäisi olla saatavissa entistä kattavammin ja nopeammin ja aiempaa suuremmalle joukolle tutkijoita ja päätöksentekijöitä. Kyseessä ei ole vain kansallinen kehityskulku, vaan Suomella on lukuisia kansainvälisiä sitoumuksia, jotka edellyttävät kattavaa, laadukasta lajitietoa. YK:n luonnon monimuotoisuutta koskeva yleissopimus (<http:// www. cbd. int>) ja sen alla sovitut strategiset linjaukset ja prosessit, EU:n luonto- ja lintudirektiivit sekä paikkatiedon saatavuutta edistävä INSPIRE-direktiivi (ks. <http:// www. paikkatietoikkuna.fi/web/fi/ inspire>), EuroBats-sopimus (<http://www.eurobats.org>), Glo - bal Biodiversity Information Facility (GBIF; <http://www. gbif.org>) ja vastikään perustettu kansainvälinen luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita koskeva tieteen ja politiikan välinen paneeli (Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services, IPBES; <http://www.ipbes.net>) edellyttä- 168 Luonnon Tutkija vsk.

2 vät kaikki lajitiedon saatavuutta tai siihen perustuvia raportointeja. Lajitiedon tarpeen kasvaessa sen keräämiseen ja hallinnointiin käytettävissä olevia resursseja ei kuitenkaan ole kasvatettu, pikemmin päinvastoin. Haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan siksi uusia, kustannustehokkaita ratkaisuja. Laura Hiisivuori Kuva 1 Luonnontieteelliset kokoelmat karttuvat kaiken aikaa. Vuonna 2011 Luonnontieteellisen keskusmuseon näytekokoelmat karttuivat hyönteisnäytteellä. Lajitietoa kerätään monin paikoin Suomessa kuten useimmissa muissakin maissa on lukuisia toimintoja, joissa syntyy suuria lajitietoaineistoja. Lajiston tutkiminen erityisesti yliopistoissa, mutta jo pitkään myös valtiollisissa tutkimuslaitoksissa on ehkä tyypillisin lajitietoaineistoja synnyttävä toiminta. Kyseessä voi olla tiettyyn kysymykseen keskittyvä tutkimushanke, mutta suurin määrä tietoa syntyy kuitenkin pitkäjänteisestä ja järjestelmällisestä tutkimusaineiston keruusta ilman suoraa kytkentää tiettyyn tutkimusprojektiin. Esimerkiksi pelkästään vuonna 2011 Luomuksen näytekokoelmat karttuivat eläin-, kasvi- ja sieninäytteellä (kuva 1) ja museon tietokantoihin kirjattiin aikaan ja paikkaan sidottua, vaikkei välttämättä kerätyllä näytteellä verifioitua havaintoa eri eliölajeista, etenkin linnuista (Näkki & Hiisivuori 2012). Uusi aineisto kartuttaa aineistokokonaisuutta, jota voivat käyttää nykyiset ja tulevat tutkimushankkeet. Niistä osa toteutetaan Luomuksessa, osa muualla, usein myös muissa maissa. Valtion tutkimuslaitokset, kuten Suomen ympäristökeskus (SYKE) sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL), hyödyntävät lajitietoa paitsi tutkimukseen myös suoraan luonnonsuojelua ja luonnonvarojen käyttöä koskevien päätösten tueksi. Esimerkiksi RKTL kuvaa itse toimintaansa näin: Tärkein tehtävämme on tuottaa käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa hyödynnettävistä eläinluonnonvaroista niiden hoitoa ja kestävää käyttöä suunnittelevien ja käytännön työtä tekevien tarpeisiin. (<http:// SY- KE puolestaan kuvaa eliölajitietojärjestelmänsä käyttöä tällä tavoin: Aineistot on tarkoitettu ensisijaisesti uhanalaisten ja direktiivilajien suojelusta, hoidosta ja seurannasta vastaavien viranomaisten käyttöön. Havaintopaikkatietoja toimitetaan sopimuksen mukaan muille tiedon tarvitsijoille, kuten esim. maankäytön suunnittelijoille. (<http: //www.ymparisto.fi/default.asp?co ntentid=34636&lan=fi>.) Monet kansalaisjärjestöt ovat merkittäviä lajitiedon kerääjiä. Esimerkiksi BirdLife Suomi ry ylläpitää kaikille avointa Tiira-lintutietopalvelua, johon voi tallentaa omia havaintojaan. Lintujen tarkkailu on erittäin suosittu harrastus, ja monet havainnoijat keräävät ja tallentavat tietoa intohimoisesti. Tiiraan onkin kerääntynyt jo yli 8,5 miljoonaa lintuhavaintoa (<http://www.tiira. fi>). Myös esimerkiksi Suomen Perhostutkijain Seura tukee järjestelmin harrastajien aktiivista lajihavaintojen keruuta. WWF Suomen piirissä puolestaan on kerätty mittava, vuosikymmeniä kattava ai- Luonnon Tutkija vsk. 169

3 Kuva 2 Suomen luonnontieteellisissä kokoelmissa arvioidaan olevan noin 20 miljoona näytettä, joista vain 12 % on digitaalisesti luetteloitu. Näytteiden digitoimattomissa etiketeissä olevia löytöpaikka- ja - aikatietoja on vaikeaa käyttää tutkimusaineistona. neisto merikotkan pesinnästä maassamme. Lisäksi lajitietoa kerätään kunnissa paikallisten luontokartoitusten yhteydessä. Kartoituksia ja kokonaisvaltaisempia ympäristövaikutusten arviointeja tekevät myös yritykset viranomaisten toimeksiannosta. Tästäkin toiminnasta on alkanut syntyä lajitietoaineistoja, joskaan niiden laajuudesta ei ole selkeää kuvaa. Lajitiedon hallinnan pulmia Edellä siteeratut luvut kuvaavat hyvin lajitiedon yhtä merkittävää ongelmaa: tiedon suurta määrää. Tietotekniikan nopea kehittyminen on kuitenkin huomattavasti pienentänyt tietomäärän aiheuttamia ongelmia. Sekä koneet että ohjelmat jaksavat kyllä käsitellä suuria aineistoja, kunhan ne ovat järkevässä muodossa. Sen sijaan toinen varsin perustavanlaatuinen ongelma on toistaiseksi vielä ratkaisematta: suuri osa varsinkin vanhemmasta lajitiedosta ei ole vielä digitaalisessa muodossa, vaan ainoastaan paperille kirjoitettuna näytteiden etiketeissä, julkaisuissa tai erilaisissa kortistoissa tai arkistoissa. Suomen luonnontieteellisissä kokoelmissa arvioidaan olevan noin 20 miljoona näytettä (kuva 2), joista vain 12 % on digitaalisesti luetteloitu (Pelkonen ym. 2009). Tekstimuotoisen julkaisemattoman tai julkaistun, mutta digitoimattoman lajitiedon määrästä ei ole olemassa edes summittaista arviota. Digitoimatonta tietoa ei ole mahdollista jakaa sujuvasti, vaan sen hyödyntäminen vaatii esimerkiksi tutkijalta merkittävää omaa hankekohtaista panostusta. Mielenkiinnon kohteena olevien näytteiden hakeminen kokoelmista tai julkaisujen etsiminen kirjastoista ja erityisesti näiden sisältämien tietojen syöttäminen tietokantaan vie rutkasti aikaa, joka on pois tiedon analysoinnista eli varsinaisesta tutkimuksesta. Tällaistakin työtä on silti jouduttu tekemään paitsi yksittäisissä tutkimuksissa myös tiettyä hallinnollista tarvetta varten. Esimerkiksi SYKEn eliölajijärjestelmään kootaan tietoja valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaisista kasvi- ja eläinlajeista sekä luontoja lintudirektiivin lajeista. Järjestelmä sisältää tietoja 1800-luvun loppupuolelta tähän päivään. Tiedot ovat pääosin peräisin uhanalaisten lajien seurantaa varten laadituilta maastolomakkeilta, joita tutkijat ja harrastajat täyttävät. Muita tiedon lähteitä ovat museo- ja yksityiskokoelmat, erilaiset arkistot ja kirjallisuus. (<http:// entid=34636&lan=fi>.) Lainaus kuvaa kolmatta lajitiedon hallinnan ongelmakohtaa, eri tietoaineistojen potentiaalista päällekkäisyyttä. Nimittäin luonnontieteellisten museoiden digitoidessa vanhoja kokoelmiaan omiin tietojärjestelmiinsä ne todennäköisesti toistavat osan muun muassa SY- KEn ja yksittäisten tutkijoiden jo tekemää työtä. Toistossa tietysti 170 Luonnon Tutkija vsk.

4 Marika Turtiainen tuhlataan resursseja, mutta ehkä vakavampi ongelma on, että rinnakkaiset digitointiprosessit eri järjestelmiin synnyttävät samasta aineistosta kaksi kopiota, jotka eivät ole yhteydessä toisiinsa. Kun toista kopiota sitten päivitetään esimerkiksi korjaamalla virheellisiä lajinmäärityksiä myöhempien tutkimusten perusteella, päivitykset eivät vaikuta toiseen kopioon. Näin samasta tietueesta on hallinnon ja tutkimuksen käytössä kaksi versiota, mikä voi pahimmillaan johtaa erilaisiin johtopäätöksiin sen mukaan, kumpaa aineistokopiota käytetään. Neljäs keskeinen lajitiedon ongelma on, että valmiiksi digitoitujakaan aineistoja ei ole helppo yhdistää. Tämä johtuu paitsi siitä, ettei kaikilla aineiston haltijoilla ole selkeitä aineiston jako- ja käyttösääntöjä, myös kahdesta teknisestä ongelmasta. Ensinnäkin eri tietojärjestelmissä ei noudateta samoja tallennusstandardeja. Näennäisesti yksinkertainen tietoaines voi olla tallennettuna eri tavoin osiin pilkottuna. Esimerkiksi eliölajin tieteellinen nimi voi olla kokonaisuudessaan yhdessä tietokentässä, tai suku- ja lajiosat voivat olla eroteltuna. Tieto lajin yksilön löytöpaikasta taas voi olla pilkottuna maakunta-, lääni-, kunta- ja paikkakohtaisesti, tai koko paikkatieto voi olla tekstiselostuksena yhdessä kentässä; ihannetapauksessa sijainti on annettu numeerisesti koordinaatteina, mutta näin ei läheskään aina ole. Toiseksi silloinkin, kun tiedot saadaan ryhmitellyksi samanlaisiin, yhdistämisen mahdollistaviin osiin, nämä osat voivat olla erilaisia, vaikka tarkoittavat samaa asiaa. Monista lajeista on käytössä useita nimiä. Kuntien nimet ja rajat ovat vaihtuneet ajan saatossa. Päivämäärä voidaan kirjoittaa osittain tekstinä tai kokonaan numeroin ja erilaisissa järjestyksissä ja jopa eri kielillä: tarkoittaa samaa kuin 1. helmikuuta 1950, February 1st 1950 tai Tiivistettynä digitaalisen lajitiedon hallinnan keskeinen ongelma siis on, että tietoa on tallennettu eri muodoissa ja erilaisiin keskenään yhteensopimattomiin merkittäviä tietomääriä sisältäviä järjestelmiin, joita on kymmeniä, ellei satoja jo Kuva 3 Suomen lajitietokeskuksen periaate; a f = lajitietoa tuottavia ja käyttäviä tahoja (tutkimuslaitoksia, päätöksentekijöitä, yliopistoja, yksittäisiä tutkimusryhmiä tms.); ohuet nuolet = tiedonvaihtoa tahojen välillä; paksut nuolet = tiedonjakoa kolmansille osapuolille. A Nykytilanne, jossa toimijat vaihtavat tietoja kahdenvälisesti. Tietojen sekoittuminen on mahdollista (kun c saa tietoa a:lta ja b:ltä, myös b:ltä voi tulla c:lle a:n tietoja, jotka b on hakenut itselleen aikaisemmin). Tiedonhaut ja - siirrot tehdään tapauskohtaisesti käsityönä. Kuuden tahon tilanteessa kukin vaihtaa tietoja potentiaalisesti viiden muun kanssa, jolloin kahdenvälisiä vaihtoyhteyksiä voi olla yhteensä 30. Kukin toimija jakaa erikseen tietojaan mahdollisille kolmansille osapuolille. B Tilanne lajitietokeskuksen (LTK) toimiessa: toimijat kopioivat tietonsa LTK:n tietovarastoon ja hakevat haluamansa tiedon sieltä, jolloin kukin taho vaihtaa tietoja suoraan vain yhden toisen tahon, lajitietokeskuksen, kanssa. Tietojen sekoittuminen ei ole mahdollista, koska kukin taho kopioi tietonsa vain LTK:een. Vaihtoyhteyksien määrä on vähentynyt 12:een. Kopioinnit LTK:een tapahtuvat automaattisesti järjestelmien välisten rajapintojen läpi. Toimijat eivät joudu erikseen jakamaan tietoja kolmansille osapuolille, vaan jakaminen tapahtuu LTK:sta. Suomenkin kokoisessa maassa. Valtavasti lajitietoa sisältävien kokoelmien ja arkistojen digitointia on ryhdytty toteuttamaan erilaisin hankkein, jotka menestyessään tulevat ajan saatossa ratkaisemaan osan lajitiedon saatavuuden ongelmasta, mutta tietojärjestelmien kirjavuuteen digitointi sinänsä ei tuo helpotusta, pikemmin päinvastoin. Digitaalisen tiedon lisääntyessä tietojärjestelmien yhteiskäytön mahdottomuus muuttuu entistäkin ahtaammaksi pullonkaulaksi. Suomen lajitietokeskus monta kärpästä yhdellä iskulla Lajitiedon tärkeyden vuoksi digitoituja tietoja vaihdetaan niitä hallinnoivien ja tarvitsevien välillä tälläkin hetkellä, vaikka se on työlästä. Jokainen tiedonkäyttäjä joutuu hankkimaan aineistoa erikseen jokaiselta haluttuja tietoja hallinnoivalta taholta (kuva 3 A). Potentiaalisia kahdenvälisiä tiedonvaihtoyhteyksiä muodostuu jo kuuden toimijan välillä 30. Näissä on ongelmana tapauskohtaisesti käsityönä tehtävä tiedon irrotus, joka on vaivalloista ja aikaa vievää, ja riski saada saman toimijan tiedoista useita kopioita tiedon luovuttajien aikaisemman kahdenvälisen tiedonvaihdon johdosta. Lisäksi edellä kuvattu järjestelmien yhteensopimattomuus ja tietojen erilainen muoto aiheuttavat harmia tietoja yhdistävälle. Tilanteen korjaamiseksi Luomus on ehdottanut lajitietokeskuksen perustamista Suomeen. Lajitietokeskus ei olisi uusi laitos tai erillinen organisaatio, vaan lajitietoa hallinnoivien tahojen väliseen sopimukseen perustuva tiedonvaihtoverkko. Se näkyisi käyttäjälle Internetissä virtuaalisena keskuksena, portaalina, josta voi yhdellä käyttöliittymällä hakea useista primäärilähteistä kopioitua ja yhdenmukaistettua lajitietoa. Verkon käytännön toiminta perustuu erillisten tietojärjestelmien yhdistämiseen niin sanotuin rajapinnoin, joiden läpi tieto kopioidaan automaattisesti säännöllisin väliajoin lajitietokeskuksen tietovarastoon. Kukin tietoja luovuttava tai hakeva taho on tiedonvaihdossa vain lajitietokeskuksen kanssa, mistä syystä esimerkiksi kuuden toimijan kokonaisuudessa tiedonvaihtoyhteyksiä on yhteensä vain 12 (kuva 3 B). Lajitietokeskuksen tietovarastossa on Luonnon Tutkija vsk. 171

5 kustakin lähteestä sekundäärinen kopio. Primäärikopion hallinta ja päivittäminen jää alkuperäisen haltijan vastuulle, ja päivitetty tieto kopioidaan uudelleen tietovarastoon korvaamaan vanhan version. Lajitietokeskus poistaa käyttäjältä päällekkäisten tietoaineistojen ongelman, koska hän hakee tietoa vain yhdestä paikasta, jossa se on ajantasaisena versiona. Lisäksi keskus poistaa tietojärjestelmien yhteensopimattomuusongelmat, sillä liitettäessä tietojärjestelmä keskuksen tietovarastoon rajapinta on rakennettava siten, että aineistot yhdistyvät. Tietojen erimuotoisuutta esimerkiksi lajien synonyyminimien käyttöä keskus ei sinänsä poista, mutta yhteen paikkaan kerätty tieto on tältäkin osin helpommin hallittavissa ja siivottavissa tai homogenisoitavissa. Tietovarastossa on mahdollista kytkeä toisiinsa esimerkiksi havainnot sinivuokosta, jota osassa tietueita on kutsuttu nimellä Hepatica nobilis ja osassa nimellä Anemone hepatica. On siis mahdollista ottaa käyttöön standardoituja nimistöjä ja yhdistää standardista poikkeavilla nimillä kulkevia tietoja yhteen nimeen, mikä puolestaan mahdollistaa käyttäjälle kaiken samaa lajia koskevan tiedon hakemisen yhdellä lajinimellä. Lisäksi voidaan antaa palautetta taholle, joka hallinnoi primääriaineistoa, jotta siinä siirryttäisiin uusissa tallennuksissa käyttämään standardinimistöä. Tämä vähentää ajan myötä erillistä tietojen yhdenmukaistamisen tarvetta. Samalla tavoin voidaan hallita muun muassa paikannimiä ja aikamääreitä. Eri aineistoissa toistuvia keskeisiä perustietoja, kuten lajinnimiä sekä paikka- ja aikatietoja, kutsutaan ydintiedoiksi, ja niiden hallinta on keskeinen osa lajitietokeskuksen ylläpitoa. yli tietuetta yli erillisestä tietoaineistosta, jotka ovat peräisin yli 420 tiedon haltijalta noin 40 maasta (<http://www. gbif.org>). Kaiken aikaa julkaistaan yhä enemmän tieteellisiä tutkimuksia, joissa hyödynnetty GBIF-tietoa, mikä osoittaa palvelun merkityksen tieteellisenä infrastruktuurina. GBIFin tiedonkeruu ei perustu tietojärjestelmien välisiin rajapintoihin, joiden läpi tietoa voitaisiin kopioida automaattisesti. Jokaisen aineiston kopioiminen GBIFin järjestelmään vaatii erillisen työn. Tässä mielessä Suomen lajitietokeskus on tarkoitus rakentaa sujuvammaksi. Lisäksi kansallinen ratkaisu palvelee kansallista tiedonkäyttöä globaalia aineistoa paremmin muun muassa siksi, että suomalaista tietoa voidaan tarjota suomeksi ja paikkatieto on tarkempaa. Näissä suhteissa Suomen lajitietokeskus vertautuukin paremmin ruotsalaiseen Artdatabankeniin ja norjalaiseen Artsdatabankeniin, jotka molemmat ovat jo toimivia palveluita ja kehityksessään joitakin vuosia Suomen keskusta edellä. Myös monissa muissa maissa on erilaisia jo toimivia julkisia lajitietojärjestelmiä. Ehkä kaikkein kehittynein ja monipuolisin on Atlas of Living Australia (<http://www. ala.org.au>). Sitä voi pitää tulevaisuuden ihannekuvana siitä, mitä Suomen lajitietokeskus voi olla, jos tahtoa ja resursseja kehitystyöhön riittää. Kehitysnäkymät Ympäristöministeriö kokosi merkittävimmät suomalaiset lajitiedon haltija- ja käyttäjätahot Suomen lajitietokeskuksen käynnistämisseminaariin, joka pidettiin 7. syyskuuta 2012 Säätytalossa Helsingissä. Seminaarissa Luomus esitteli ratkaisumallinsa. Suunnitelmaa kannattivat kaikki tilaisuudessa edustetut 22 tahoa, ympäristöministeriön ja Luomuksen ohella maa- ja metsätalousministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, valtiovarainministeriö, Ahvenanmaan maakuntahallitus, luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä (LYNET), Metsäntutkimuslaitos, Suomen ympäristökeskus, Mallia maailmalta Suomen lajitietokeskuksen esikuva on GBIF-organisaatio ja sen tuottama lajitiedon jakamispalvelu. GBIF perustettiin vuonna 2001 hallitustenvälisellä sopimuksella. Suomi on ollut järjestön jäsen perustamisvuodesta lähtien. GBIFin tietojärjestelmässä on tällä hetkellä Kuva 4 Luonnontieteellisen keskusmuseon rakentamaan tietovarastoon Mustikkaan kopioidaan jo nyt lajien esiintymistietoja Ruotsin ja Norjan lajitietopalveluista joidenkin suomalaisten aineistojen ohella. Kaikkien lähteiden tiedot voidaan esittää samassa kartassa. Kuvassa kangaskäärmeen havainnot Suomen lajitietokeskuksen portaalin prototyypissä. Eri maiden tietojen yhdistäminen osoittaa, että vaikka laji on Suomessa harvinainen ja elää vain Ahvenanmaalla, sen levinneisyysalue on verraten laaja eteläisessä Skandinaviassa. 172 Luonnon Tutkija vsk.

6 Kuva 5 Suomen lajitietokeskuksen sipulimalli. TV = tietovarasto, YT = ydintiedon hallinta, TA = tietoarkisto eli tiedon pitkäaikaissäilytys. Lajitietokeskuksen välttämätön ydin on merkitty tummimman vihreällä. Siinä rajattu määrä julkisia tahoja yhdistää lajitietoaineistonsa keskinäiseen yhteiskäyttöön kopioimalla tietoaineistot lajitietokeskuksen tietovarastoon. Asteittain vaalenevalla vihreällä on merkitty seuraavat kerrokset, jotka voidaan toteuttaa vaiheittain ytimen päälle. Ensimmäisenä viranomaisportaalin päälle rakennetaan kansalaisportaali, jonka avulla kuka tahansa voi hakea ja tallentaa havaintotietoja lajeista. Seuraavaksi keskukseen liitetään lisää aineistonhaltijoita, kuten kansalaisjärjestöjä. Viimeinen vaaleanvihreä taso merkitsee lajitietokeskuksen yhdistämistä kansainvälisiin lajitiedon jakamis- ja hyödyntämismekanismeihin. Uloimmalla sinisellä kehällä ovat lajitiedon varaan rakennettavat portaalin palvelut, kuten lajitiedon analyysityökalut (GIS, tilastoanalyysit) sekä valistus- ja opetusmateriaali. Käyttöoikeudet ovat rajatut sipulin sisäosassa, koska rauhoitettujen lajien tarkat esiintymätiedot ovat lain mukaan salaisia. Sipulin ulommat kerrokset voidaan toteuttaa myös muussa järjestyksessä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Turun yliopiston eläin- ja kasvimuseot, Oulun yliopiston luonnontieteelliset kokoelmat, Kuopion luonnontieteellinen museo, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Oulun yliopisto, Turun yliopisto, Åbo Akademi, Suomen Akatemia, Metsähallitus, Suomen riistakeskus, BirdLife Suomi ja Suomen luonnonsuojeluliitto. Luomus valtuutettiin edistämään keskuksen perustamista ja toimimaan sen koordinaattorina ja kotipesänä. Luomus on jo rakentanut perustan lajitietokeskuksen tarvitsemalle tietojärjestelmälle. Tietovarasto, johon muiden toimijoiden järjestelmiä voidaan kytkeä, on olemassa. Eräänlainen prototyyppi lajitietokeskuksen toimintalogiikasta on myös rakennettu. Ruotsalaisia ja norjalaisia lajihavaintoja kerätään yhteen suomalaisten kanssa ja voidaan esittää yhtenä kokonaisuutena kartassa (kuva 4). Varsinainen Suomen lajitietokeskus ei ole vielä toiminnassa, mutta se ei myöskään ole utopia. Verraten pienellä rahallisella panostuksella voidaan saada toimiva järjestelmä, joka tuottaa valtavasti lisäarvoa tutkimukselle, luonnonvarahallinnolle, opetukselle ja yleiselle sivistykselle. Parhaillaan järjestetään rahoitusta Suomen lajitietokeskuksen perustamiseen. Lajitietokeskus voidaan rakentaa vaiheittain, ja ydinosan pystyttäminen on ensimmäinen tavoite (kuva 5). Jo suppean version saaminen toimintaan mahdollistaisi esimerkiksi sen, että tietyn lajin uhanalaisuutta arvioitaessa käytössä olisi kerralla kaikki se lajin esiintymistieto, joka kaikissa Suomen luonnontieteellisissä museoissa ja SY- KEssä on tallennettuna tietokantoihin. Kun saadaan rakennetuksi kaikille avoin hakuportaali, jossa on myös karttatoiminto (vrt. kuva 4), voi kuka tahansa esimerkiksi keväisin seurata siitä muuttolintujen saapumista havaintotietojen ensin päivittyessä Ruotsin Artdatabankeniin ja kopioituessa sieltä Suomen lajitietokeskukseen lähes ajantasaisesti. Tutkija voi hakea haluamistaan lajeista kaikki suomalaiset esiintymistiedot ja ladata ne tiedostona omaan tietokoneeseensa analysoidakseen vaikkapa esiintymien korreloimista erilaisten ilmastomuuttujien kanssa. Biologian opettaja voi innostaa koululuokkansa havainnoimaan lajistoa näyttämällä luettelon kaikista koulun ympäristössä havaituista lajeista onnistuisivatkohan oppilaat löytämään jonkin ennestään rekisteröimättömän lajin lähimetsästä? Ei tarvitse paljon mielikuvitusta keksiäkseen lukuisia yhdistetyn lajitiedon hyödyntämismahdollisuuksia. Toistaiseksi on kuitenkin olemassa vain lajitietokeskuksen suunnitelmaa esittelevä sivusto osoitteessa <http://www.lajitieto keskus.fi> toivottavasti samassa osoitteessa on lajitiedonjanoisia tyydyttävä palvelu jo lähitulevaisuudessa! Kirjallisuus Näkki, P. & Hiisivuori, L. 2012: Vuosikertomus Luonnontieteellinen keskusmuseo. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Helsinki. <http://www.luomus.fi/ julkaisut/vuosikertomukset/2011/>. Pelkonen, V.-P., Saarenmaa, H. & Laurenne, N. (toim.) 2009: Luonnontieteellisten museokokoelmien digitointi. Strategia ja toimintasuunnitelma Luonnontieteellinen keskusmuseo. Helsinki. <http://www.gbif.fi/sites/default/ files/diko-final pdf>. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus. Punainen kirja s. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Kirjoittaja Leif Schulman, Luonnontieteellinen keskusmuseo, PL 17, HELSINGIN YLI- OPISTO; FT Leif Schulman on Luonnontieteellinen keskusmuseon johtaja. Koulutukseltaan hän on kasvitieteilijä. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 2003 Turun yliopiston Amazonintutkimusryhmässä sademetsäkasvien systematiikasta, lajiutumisesta ja suojelusta. Hänen nykyinen tutkimusintressinsä on kasvitaksonomian ohella uusien kasviensuojelumenetelmien kehittäminen. Luonnon Tutkija vsk. 173

Lajitietokeskus. Esityksen sisältö. 1. Mitä lajitieto on? 2. Mihin lajitietoa käytetään? 3. Lajitiedon hallinnan ongelmat

Lajitietokeskus. Esityksen sisältö. 1. Mitä lajitieto on? 2. Mihin lajitietoa käytetään? 3. Lajitiedon hallinnan ongelmat Esityksen sisältö Lajitietokeskus ja tietojen avoimuus ekologisten verkostojenkin suunnittelun pohjana Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin Ekologiset yhteydet 8 -seminaari Tieteidentalo, Helsinki,

Lisätiedot

Avoimet luontohavainnot

Avoimet luontohavainnot Avoimet luontohavainnot Ekologiset yhteydet -seminaari 9.3.2012 Luonnontieteellinen keskusmuseo Miten luontohavainnot syntyvät? Tutkimuksen tuloksena Tieteellisistä kokoelmista Luontoharrastajat keräävät

Lisätiedot

Lajitietokeskus: LTKM:n lajitiedon hallinnan kehittämishanke

Lajitietokeskus: LTKM:n lajitiedon hallinnan kehittämishanke Lajitietokeskus: LTKM:n lajitiedon hallinnan kehittämishanke Yhteistyöllä vaikuttavuutta LYNETin tutkimusaineistoseminaari 31.1.2012 Esityksen rakenne Tausta Nykytilanne Ongelmat Ratkaisumalli osallistuvat

Lisätiedot

VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS

VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS Harry Helmisaari Suomen ympäristökeskus Vieraslajistrategian aloitusseminaari Säätytalo 15.10.2008 Harry.Helmisaari@ymparisto.fi Harry.Helmisaari@ymparisto.fi http://www.ymparisto.fi/vieraatlajit

Lisätiedot

Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät. Katsaus SYKEn kaukopalveluun ja kokoelmien jakamiseen

Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät. Katsaus SYKEn kaukopalveluun ja kokoelmien jakamiseen Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät 11.5.2011 Katsaus SYKEn kaukopalveluun ja kokoelmien jakamiseen Elisa Paavilainen i SYKE verkossa www.ymparisto.fi/syke www.miljo.fi/syke www.environment.fi/syke Monitieteisyyttä,

Lisätiedot

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN

Lisätiedot

Lajitietotyöryhmän aloituskokous

Lajitietotyöryhmän aloituskokous Lajitietotyöryhmän aloituskokous Aika: keskiviikko 26.8.2015 klo 12:00 15:00 Paikka: Luonnontieteellinen museo, Pohjoinen Rautatiekatu 13, Helsinki, Aleksanteri-sali (2. kerros). Läsnä: Tea von Bonsdorff,

Lisätiedot

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke)

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) LifeData 2011-2015 Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) 1.12.2015 http://www.metla.fi/life/lifedata/ Luonnonvara-

Lisätiedot

Envibase-hanke. Saku Anttila Yrjö Sucksdorff

Envibase-hanke.  Saku Anttila Yrjö Sucksdorff Envibase-hanke www.ymparisto.fi/envibase Saku Anttila Yrjö Sucksdorff Motiivit hankkeelle Ympäristön seuranta on digitalisoitumassa Ympäristö- ja lajitietoa kerätään on paljon, mutta sen hallintaa, keräyspolkua

Lisätiedot

Jokamiehen havaintopäiväkirja verkossa

Jokamiehen havaintopäiväkirja verkossa Hatikka Jokamiehen havaintopäiväkirja verkossa Hatikan kehitys alkoi 2001 Lähtökohtana kasviharrastajien havaintoaineistot Mukaan kaikki eliöryhmät Monet harrastajat havainnoivat useita eliöryhmiä Julkaistiin

Lisätiedot

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta

Lisätiedot

IPBES ja Suomi Selvitys kansallisesta järjestäytymisestä

IPBES ja Suomi Selvitys kansallisesta järjestäytymisestä IPBES ja Suomi - Selvitys kansallisesta järjestäytymisestä Laura Niskanen/YM laura.niskanen@ymparisto.fi Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelma 2013-2020, toimenpide

Lisätiedot

1. Työryhmän esittäytyminen. 2. Lajitietokeskuksen kokonaisuuden esittely. 3. Työryhmien esittely ja karkea asiajako

1. Työryhmän esittäytyminen. 2. Lajitietokeskuksen kokonaisuuden esittely. 3. Työryhmien esittely ja karkea asiajako Havainto-, seuranta- ja kartoitustyöryhmän avauskokous 10.9.2015 Luonnontieteellinen museo 1. Työryhmän esittäytyminen 2. Lajitietokeskuksen kokonaisuuden esittely 3. Työryhmien esittely ja karkea asiajako

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,

Lisätiedot

UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT. Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet

UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT. Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet 11.4.2008 Ari Rouvari SISÄLLYS Taustaa Digitaalisen kirjaston määritelmä 2007 Tietohallintostrategia 2007-2008 Tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet

Lisätiedot

LYNETin AINEISTOPOLITIIKKA

LYNETin AINEISTOPOLITIIKKA 1 LYNETin AINEISTOPOLITIIKKA 12.12.2012 2 Sisältö 1 LYNET... 2 2 Aineistopolitiikan tarkoitus... 2 3 Aineistopolitiikan perusteella jaettavien aineistojen jakamisen periaatteet... 3 3.1 Maksuton saatavuus...

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Rahoittajat ja tiedon julkisuus Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Periaate Julkisella rahalla tehty tutkimus on julkista. Berliinin julkilausuma 2003. ESF + EUROHORCS: Tiekartta 2008 Julkisuus koskee

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Helsingin yliopiston kirjasto 1

Helsingin yliopiston kirjasto 1 Helsingin yliopiston kirjasto 1 TIETEELLINEN TIETO KUULUU KAIKILLE Suomessa tieteelliset kirjastot ovat avoinna kaikille ja tarjoavat esteettömän pääsyn tieteellisen tiedon lähteille. Helsingin yliopiston

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Näkökulmia työohjelmasta ja osallistumisesta IPBES-työhön. Timo Vuorisalo Biologian laitos, Turun yliopisto timovuo@utu.fi

Näkökulmia työohjelmasta ja osallistumisesta IPBES-työhön. Timo Vuorisalo Biologian laitos, Turun yliopisto timovuo@utu.fi Näkökulmia työohjelmasta ja osallistumisesta IPBES-työhön Timo Vuorisalo Biologian laitos, Turun yliopisto timovuo@utu.fi Yliopiston näkökulma Osallistuminen IPBES-työhön niveltyy luontevasti yliopistojen

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansallinen julkaisuportaali. OKM:n bibliometriikkaseminaari, 11.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi)

Korkeakoulujen kansallinen julkaisuportaali. OKM:n bibliometriikkaseminaari, 11.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Korkeakoulujen kansallinen julkaisuportaali OKM:n bibliometriikkaseminaari, 11.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) OKM:n tiedonkeruu ja raportointiportaali Yliopistojen julkaisutiedot (v. 2011 lähes

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

KANSALLINEN KOKOELMAKARTTA SUOMEN PROJEKTIN TAUSTOITUS JA YLEISESITTELY. Helsinki, 29.11.2005 Vuokko Palonen

KANSALLINEN KOKOELMAKARTTA SUOMEN PROJEKTIN TAUSTOITUS JA YLEISESITTELY. Helsinki, 29.11.2005 Vuokko Palonen KANSALLINEN KOKOELMAKARTTA SUOMEN PROJEKTIN TAUSTOITUS JA YLEISESITTELY Helsinki, 29.11.2005 Vuokko Palonen Kokoelmakartta yliopistokirjastojen verkoston strategiassa n Strategian (2002-) keskeisiä tavoitteita

Lisätiedot

Envibase-hanke. Saku Anttila & Yrjö Sucksdorff SYKE. Digiaineistoaamu

Envibase-hanke. Saku Anttila & Yrjö Sucksdorff SYKE. Digiaineistoaamu Envibase-hanke Digiaineistoaamu 30.10.2015 www.ymparisto.fi/envibase Saku Anttila & Yrjö Sucksdorff SYKE Envibase tavoitteita Edistää ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyvien tietojen avaamista, yhtenäistämistä

Lisätiedot

Ajankohtaista peltolohkorekisterissä

Ajankohtaista peltolohkorekisterissä Ajankohtaista peltolohkorekisterissä Ajantasaistus keväällä 2009 Talvella 2008-2009 maataloushallinto teki ajantasaistusta yhteensä 104 kunnan alueella. Kaikkia kuntia ei ole ajantasaistettu kokonaisuudessaan,

Lisätiedot

Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut parantavat maailmaa ministeriönäkökulma. LifeData-hankkeen loppuseminaari 1.12.

Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut parantavat maailmaa ministeriönäkökulma. LifeData-hankkeen loppuseminaari 1.12. Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut parantavat maailmaa ministeriönäkökulma LifeData-hankkeen loppuseminaari 1.12.2015 Laura Höijer Digitalisaatio - Toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Tervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin

Tervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin Tervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin Riitta Maijala 21.5.2013 (* AVOIN = Avoimen tiedon instrumentit) Avoin tieto tutkimuksen ja yhteiskunnan palveluksessa Tutkimuksissa käytetään paremmin hyödyksi aiempia

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto Esa-Pekka Keskitalo 19.5.2008 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on Suomessa yleisön saataville saatettujen

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston museo ja GBIF. provideriksi. Satu Kuntsi & Tanja Koskela

Jyväskylän yliopiston museo ja GBIF. provideriksi. Satu Kuntsi & Tanja Koskela Jyväskylän yliopiston museo ja GBIF Pienen museon matka GBIF:n data provideriksi Satu Kuntsi & Tanja Koskela Luonnontieteelliset museopäivät 24.-25.3.200925 2009 Taustaa Global Biodiversity Information

Lisätiedot

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tieteellisen kirjallisuuden tekijänoikeuspäivä Tieteiden talo 26.1.2016 Jukka-Pekka Timonen Harkitsetteko julkaisunne digiointia ja avaamista yleisön käyttöön verkossa

Lisätiedot

Envibase-hanke. www.ymparisto.fi/envibase. Esittely KTKlle SYKE 3.3.2016 Saku Anttila Yrjö Sucksdorff

Envibase-hanke. www.ymparisto.fi/envibase. Esittely KTKlle SYKE 3.3.2016 Saku Anttila Yrjö Sucksdorff Envibase-hanke www.ymparisto.fi/envibase Esittely KTKlle SYKE 3.3.2016 Saku Anttila Yrjö Sucksdorff Envibase kehittää ympäristötiedon keräämisen, hallinnan ja julkaisun infrastruktuuria Tutkmustiedon hallinta

Lisätiedot

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma Ramsar kosteikkotoimintaohjelma 2016-2020 Ramsar -kosteikkotoimintaohjelman valmistelu Tavoitteena kansainvälisen Ramsarin sopimuksen toimeenpanon eli kosteikkojen suojelun ja kestävän käytön edistäminen

Lisätiedot

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE,

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE, POROT Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa Kari Oinonen, SYKE, 14.05.2012 Lähtökohtia hankkeelle Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) edellyttävät poronhoitotarpeiden

Lisätiedot

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa Kutsuseminaari Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi ja hyötykäyttöön 18.6.2012 Oulun yliopisto Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa Eero Kubin Metla

Lisätiedot

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki Johtaja Riitta Maijala Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto 1 TULA VNP*): Korkeakoulujen

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA 2016 1 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 9.2.2016 Turun yliopiston datapolitiikassa kuvataan tutkimusdatan keräämiseen, käyttöön

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelma: Kirjastoja kehitetään vastaamaan

Lisätiedot

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS eli tieteen avoin saatavuus on tiedemaailman ajankohtainen tavoite. Tutkimus halutaan saada näkyville ja hyödyksi niin laajasti kuin mahdollista.

Lisätiedot

IDA-tallennuspalvelun esittely. CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy

IDA-tallennuspalvelun esittely. CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy IDA-tallennuspalvelun esittely CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämä hanke Hankkeessa rakennetaan Tutkimuksen tietoaineistojen tallennusratkaisu IDA Yhteinen

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Historialliset paikat ja kartat

Historialliset paikat ja kartat Historialliset paikat ja kartat Esko Ikkala 27.11.2015 Sisällys 1. Motivaatio ja tavoitteet 2. Sotasammon paikkaontologian kokoaminen 3. Historiallisten karttojen käyttöönotto 4. Sotasammon paikkanäkymän

Lisätiedot

Paikkatiedon mahdollisuuksia opetuksessa

Paikkatiedon mahdollisuuksia opetuksessa Paikkatiedon mahdollisuuksia opetuksessa Kehittyvä paikkatietoinfrastruktuuri Antti Rainio Maanmittauslaitos Virtuaaliopetuksen päivät 9.12.2010 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Sijaintiyhteys eri tietoaineistojen

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään

Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään Liisa Hallikainen 15.12.2015 Tallennus aloitetaan oikealla ylhäällä olevalla Lisää uusi nappulalla Julkaisut tuodaan muista

Lisätiedot

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta

Lisätiedot

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Pekka Sarkola Poscon Oy 16.11.2011 Ehdotukset ministeriöille toimeenpanosta Kullekin ministeriölle on tehty räätälöity

Lisätiedot

Suomen Lajitietokeskuksen aineistopolitiikka

Suomen Lajitietokeskuksen aineistopolitiikka Suomen Lajitietokeskuksen aineistopolitiikka Kuva: European Union, 1995-2015 / fotolia Suomen Lajitietokeskuksen aineistopolitiikka Sisältö 1. Aineistopolitiikan tarkoitus... 3 2. Aineistopolitiikassa

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos

Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos STKS, Helsinki 20.5.2015 Jarmo Saarti Sisältö Tieteellinen julkaiseminen Jakelemisen muutos Käyttäjän kohtaaminen uudessa ympäristössä Saarti

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO

Lisätiedot

Arto, Linda ja Fennica kansallisen julkaisurekisterin tietojen lähteinä. Asiantuntijakokous, Jyrki Ilva

Arto, Linda ja Fennica kansallisen julkaisurekisterin tietojen lähteinä. Asiantuntijakokous, Jyrki Ilva Arto, Linda ja Fennica kansallisen julkaisurekisterin tietojen lähteinä Asiantuntijakokous, 19.4.2011 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Jure-projekti ja kansallinen julkaisurekisteri OKM:n rahoittama

Lisätiedot

ORCID ja tutkijoiden tunnistaminen. RAKETTI-tulosseminaari, Jyrki Ilva

ORCID ja tutkijoiden tunnistaminen. RAKETTI-tulosseminaari, Jyrki Ilva ORCID ja tutkijoiden tunnistaminen RAKETTI-tulosseminaari, 30.8.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Henkilönimet ja julkaisujen tekijyys Julkaisujen tekijätietojen sekavuus vanha tuttu ongelma, jälleen

Lisätiedot

Tieteen avoimuus, JY, Suomi, Ruotsi, Norja. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto

Tieteen avoimuus, JY, Suomi, Ruotsi, Norja. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Tieteen avoimuus, JY, Suomi, Ruotsi, Norja Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Tieteen avoimuus? Miten tieteen avoimuutta voi mitata? - artikkelit Open Access -lehdissä -

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO KEHRÄÄJÄSELVITYS 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18892P002 Tiina Mäkelä Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tuulivoimapuiston

Lisätiedot

Kansalliskirjaston julkaisuarkistopalvelut. Jyrki Ilva Erikoiskirjastojen neuvosto,

Kansalliskirjaston julkaisuarkistopalvelut. Jyrki Ilva Erikoiskirjastojen neuvosto, Kansalliskirjaston julkaisuarkistopalvelut Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Erikoiskirjastojen neuvosto, 9.12.2011 Julkaisuarkiston idea Julkaisuarkiston (open repository, institutional repository)

Lisätiedot

Anu Kantola (Luke) Minna Kallio (SYKE) Luonnonvarakeskus.

Anu Kantola (Luke) Minna Kallio (SYKE) Luonnonvarakeskus. LifeData 2011-2015 Anu Kantola (Luke) Minna Kallio (SYKE) 3.11.2015 http://www.metla.fi/life/lifedata/ Luonnonvarakeskus Lähtökohdat Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä LYNET 28.11.2013

Lisätiedot

KOPIOINTILUPA YLIOPISTOILLE JA AMMATTIKORKEAKOULUILLE

KOPIOINTILUPA YLIOPISTOILLE JA AMMATTIKORKEAKOULUILLE KOPIOINTILUPA YLIOPISTOILLE JA AMMATTIKORKEAKOULUILLE YLIOPISTOJEN JA AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOPIOINTILUPA Tekijänoikeuden suojaaman aineiston kopiointiin opetuksessa, tutkimuksessa ja organisaation hallinnollisessa

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

Paikannimet ja georeferointi

Paikannimet ja georeferointi Nimien kirjoittamisen ongelmat Sijainnin ilmoittamisen ongelmat Nimien ja niiden sijaintien yhdistämisen ongelmat 1 Nimien ongelmat Paikannimet oikeinkirjoitus kielet (Suomessakin: suomi, ruotsi, saamet)

Lisätiedot

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Sisällysluettelo Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut EO Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut Ylläpidämme ja kehitämme paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistoja sekä niiden käyttöympäristöä.

Lisätiedot

Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1

Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1 Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto Mallinnusseminaari 2011 Lahti Ari Jolma 1 Informaatio vs aine Informaatio ei ole kuten aine, sen kopiointi ei maksa juuri mitään

Lisätiedot

Nimiauktoriteetit Nimien tunnisteet. Kuvailun tiedotuspäivä Maarit Huttunen

Nimiauktoriteetit Nimien tunnisteet. Kuvailun tiedotuspäivä Maarit Huttunen Nimiauktoriteetit Nimien tunnisteet Kuvailun tiedotuspäivä 26.3.2014 Maarit Huttunen 1 Nimiauktoriteetit Auktoriteettivalvonnan avulla luodaan yhdenmukaiset ohjeelliset muodot tietokantaan ja käytetään

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA 2016 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 28.8.2016 Tieteeseen kuuluu olennaisesti avoimuus. Avoin julkaiseminen lisää tieteen

Lisätiedot

KAMUT: Muistiorganisaatioiden tietovarannot yhteiskäyttöön. ÄLYÄ VERKOSSA - WEB INTELLIGENCE Tiedekeskus Heureka, Vantaa 2.-3.9.

KAMUT: Muistiorganisaatioiden tietovarannot yhteiskäyttöön. ÄLYÄ VERKOSSA - WEB INTELLIGENCE Tiedekeskus Heureka, Vantaa 2.-3.9. KAMUT: Muistiorganisaatioiden tietovarannot yhteiskäyttöön ÄLYÄ VERKOSSA - WEB INTELLIGENCE Tiedekeskus Heureka, Vantaa 2.-3.9.2004 Muistiorganisaatiot KAMUT = kirjastot, arkistot ja museot ekam yhteistyö

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Hannele Pokka Ympäristöministeriö 19.1.2015 LEVI, Kestävä kaivannaisteollisuus arktisilla alueilla Kes Luonnonsuojelusta luonnon monimuotoisuuden suojeluun

Lisätiedot

LOUNAISPAIKKA Alueellisen paikkatietoyhteistyön mahdollisuudet kuntasektorin näkökulmasta

LOUNAISPAIKKA Alueellisen paikkatietoyhteistyön mahdollisuudet kuntasektorin näkökulmasta LOUNAISPAIKKA Alueellisen paikkatietoyhteistyön mahdollisuudet kuntasektorin näkökulmasta Paikkatiedon hyvät käytänteet -seminaari 12.5.2011 Paikkatietoyhteistyön koordinaattori Kaisa Savola MIHIN TARVITAAN

Lisätiedot

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa Taloustieteellisten aineistojen sisällönkuvailupäivä Toukokuu 2012 Juha Holopainen email: juha.holopainen@aalto.fi FinELib toteutti syys-lokakuussa

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Sovellus lintuharrastajille

Sovellus lintuharrastajille Sovellus lintuharrastajille Bird Alarm on matkapuhelinsovellus, joka on suunniteltu lintuja koskevan tiedon jakamiseen lintuharrastajien kesken ympäri maailmaa. Bird Alarm -sovelluksen avulla lintuharrastajat

Lisätiedot

UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET

UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET Lomakkeella kootaan tietoja ensisijaisesti kaikista valtakunnallisesti uhanalaisiksi ja silmälläpidettäviksi luokitelluista lintulajeista, mutta sillä

Lisätiedot

Julkaisutiedot läpinäkyviksi: julkaisuportaali. Tampereen teknillinen yliopisto, Jyrki Ilva

Julkaisutiedot läpinäkyviksi: julkaisuportaali. Tampereen teknillinen yliopisto, Jyrki Ilva Julkaisutiedot läpinäkyviksi: julkaisuportaali Tampereen teknillinen yliopisto, 4.10.2012 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Julkaisuportaalin idea Raportointiportaali (http://vipunen.csc.fi) tuottaa

Lisätiedot

Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia

Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia 1 SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia & aineistonhallinnan historia Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston

Lisätiedot

KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS

KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS SYYSKUU 2011 täydennetty Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Yleistä... 2 3.2 Kuittila...

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita 15.1.2010 Toni Suutari www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen

Lisätiedot

Viite- ja kokoelmatietokannat. Tietokannat. Tietokannat 11/6/2008. Tutkimukseen liittyviä tietovarantoja. Tietokannat

Viite- ja kokoelmatietokannat. Tietokannat. Tietokannat 11/6/2008. Tutkimukseen liittyviä tietovarantoja. Tietokannat Tutkimukseen liittyviä tietovarantoja Viite- ja kokoelmatietokannat 6.11.2008 Viitetietokannat Digitaaliset julkaisut Kokoelmatietokannat Muut tietokannat Havaintotietokannat DNA-sekvenssitietokannat Esimerkkejä??

Lisätiedot

Kansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot?

Kansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot? KANSALLISKIRJASTO Kansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot? Kai Ekholm 2.11.2011 Kansalliskirjaston tulevaisuus Muutostekijät ja niiden vaikutukset Merkittävät muutokset

Lisätiedot

Paikannimet viranomaisviestinnässä

Paikannimet viranomaisviestinnässä Paikannimet viranomaisviestinnässä Viestinnässä on tärkeää voida puhua yksittäisistä paikoista ja kohteista. Oikein perille mennyt sanoma auttaa toimimaan ja ajattelemaan oikein kussakin tilanteessa. Sirkka

Lisätiedot

Suurpetotutkimus/RKTL

Suurpetotutkimus/RKTL Suurpetotutkimus/RKTL 9.12.2010 Pori photo Ilpo Kojola photo Ilpo Kojola photo: Ilpo Kojola photo de5stora.com Tietoa kestäviin valintoihin! Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on noin 300 hengen asiantuntijaorganisaatio,

Lisätiedot

Biologia. Maantieto Maantiede

Biologia. Maantieto Maantiede Ympäristö- ja luonnontieto Biologia Maantieto Maantiede Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 29.10.2009 Lea Houtsonen Opetushallitus lea.houtsonen@oph.fi Ympäristö-

Lisätiedot

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta 11.10.2012 Matti Osara, Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön näkökulma suurpetoihin Suurpetoja koskevat eräät luonnonsuojelulain

Lisätiedot

Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen välineenä ammattikorkeakouluissa

Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen välineenä ammattikorkeakouluissa Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla. Tarkastele käyttölupaa osoitteessa http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen

Lisätiedot

Juuli-julkaisutietoportaali: tilannekatsaus

Juuli-julkaisutietoportaali: tilannekatsaus Juuli-julkaisutietoportaali: tilannekatsaus Missä mennään -webinaari, 27.4.2017 Jyrki Ilva, jyrki.ilva@helsinki.fi Juuli-julkaisutietoportaali Juuli (www.juuli.fi) ollut käytössä kesäkuusta 2013 lähtien

Lisätiedot

Merentutkimusta tehdään

Merentutkimusta tehdään Helsingin yliopiston Itämeristrategia Luonnos strategiakaudelle 2009-2013 Jorma Kuparinen Merentutkimusta tehdään Yliopistoissa ja korkeakouluissa Valtion tutkimuslaitoksissa (Suomen ympäristökeskus, Geologian

Lisätiedot

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan

Lisätiedot

Biologisten kokoelmien merkitys lajien uhanalaisuuden arvioinnissa

Biologisten kokoelmien merkitys lajien uhanalaisuuden arvioinnissa Biologisten kokoelmien merkitys lajien uhanalaisuuden arvioinnissa Uhanalaisuusarvioinnin tulosten julkistamisseminaari 1.12.2010, Säätytalo, Helsinki Esityksen rakenne 1. Mitä biologiset kokoelmat ovat?

Lisätiedot