Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen jaksotyöaikajärjestelmän muutos. Henkilöstöjohtaja / johtava hoitaja Marita Marttila puh.

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen jaksotyöaikajärjestelmän muutos 833/ /2015 Kh Henkilöstöjohtaja / johtava hoitaja Marita Marttila puh Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen jaksotyöaikajärjestelmä muuttuu. Muodollinen jaksotyö poistuu. Työaikajakson pituus on enintään neljä viikkoa ellei paikallisesti muuta sovita. Kahden viikon työajan pituus on 76 tuntia 30 minuuttia, kolmen 114 tuntia 45 minuuttia ja neljän viikon 153 tuntia. Työvuoroja saa teettää enintään seitsemän peräkkäin. Suunniteltu keskeytys alentaa säännöllistä työaikaa 7 tuntia 39 minuuttia, ja työvuoroluetteloon ei enää voida suunnitella etukäteen lisä- / ylityötä. Uudet määräykset tulevat voimaan tai lähinnä sen jälkeen alkavan työjakson alusta lukien. Mikäli työjakso on kesken , kyseistä työaikajaksoa noudatetaan sen päättymiseen saakka. Työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeuteen ( ns. direktio-oikeus ) kuuluu työaikajärjestelmän valinta. Kunta / kuntayhtymä valitsee sen työaikajärjestelmän, joka kunnan / kuntayhtymän toiminnan ja virkatehtävien / työtehtävien suorittamisen kannalta on tarkoituksenmukainen. ( KVTES luku III 9 1 mom. ) Työaikojen suunnittelulla pyritään palvelujen tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen.tavoitteena on, että henkilöstöä on työssä oikeaan aikaan, oikea määrä ja oikeassa paikassa siten, että toiminnalliset "huiput" ja hiljaiset hetket on otettu huomioon. Vastuu työaikajärjestelyistä on työnantajalla. Sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksessa on osastonhoitajien ja esimiesten sekä palkkasihteerien kanssa yhdessä käyty läpi työyksiköittäin nykyisin noudatettavat työaikamuodot ja tulevan muutoksen vaikutukset. Työnantaja on myös varannut ammattijärjestöjen luottamusmiehille tilaisuuden esittää mielipiteensä ( liite A) sekä ( liite B). Näissä tilaisuuksissa on keskusteltu kriteereistä ja juridisista perusteista, jotka määrittävät työaikamuodon valintaa. Jos käytössä on muodollinen jaksotyö tehtävissä, joissa ei ole tarvetta teettää

2 säännönmukaisesti yötyötä, lauantaityötä, sunnuntaityötä tai yli yhdeksän tunnin työvuoroja, on oikea työaikajärjestelmä yleistyöaika. ( ks. TT päätös 12/1998 ja TN lausunto n:o 2 / 1999) Jaksotyöaikaa koskevia määräyksiä voidaan puolestaan soveltaa vain työaikalain ( TAL ) 7 :ssä mainituissa töissä ja toimintayksiköissä, joita ovat mm. sairaalat, terveyskeskukset, koko vuorokauden toimivat lasten päiväkodit, kesäsiirtolat, huolto- ja muut vastaavat laitokset sekä kotitaloustyö ( TAL 7 1 mom., 7. kohta ) ja lasten päivähoidosta annetun lain ( 36 / 1973) tarkoittama perhepäivähoito ( / 991). Huomioon on työaikamuotoa valittaessa otettava myös se seikka, että mikäli TAL 7 antaa mahdollisuuden soveltaa jaksotyöaikajärjestelmää, tulee työnantajan miettiä, teetetäänkö yleensäkään säännönmukaista yötyötä ( eli kello 23-6 välisenä aikana) tai yli yhdeksän tunnin työvuoroja. Jos näin ei ole, silloin oikea työaikajärjestelmä on yleistyöaikajärjstelmä. Useat työyksiköt ja yksittäiset työntekijät ovat ottaneet kantaa työaikamuodon muutokseen ja perustelleet työyksikkönsä näkökulmasta, miksi yleistyöaika ei sovellu heidän työyksikkönsä toimintoihin. Ammattijärjestöjen edustajat ovat toki järjestäneet edustettavilleen informaatiotilaisuuksia, mutta lienee kuitenkin niin, että tieto ei ole tavoittanut kaikkia. Selvää on, että työaikamuodon muutos edellyttää joissakin yksiköissä töiden uudelleen järjestelyjä. Luottamusmiesten kanssa käytyjen neuvottelujen ja juridisten velvoitteiden perusteella työnantaja esittää seuraavanlaisia työaikakäytänteitä: Avoterveydenhuolto: lääkärinvastaanottojen hoitohenkilökunnan, jolla on muodollinen jaksotyö, työaikajärjestelmä muutetaan yleistyöajaksi. Hoito-osastot: edelleen jaksotyö. Palveluasumisyksiköt, vanhainkoti : edelleen jaksotyö. Osastonhoitaja, joka on aiemmin ollut jaksotyössä, mutta siirretään yleistyöaikaan. Suun terveydenhuolto: suun terveydenhuollon henkilökunnan, jolla on muodollinen jaksotyöaika työaikajärjestelmänä, työaika muutetaan yleistyöajaksi. Kotihoito: yleistyöaika siten, että poikkeuksena on vain yötyötä tekevä yöpartiohenkilöstö, jolla on jaksotyö. Kehitysvammayksiköt: muissa kehitysvammayksiköissä noudatetaan jaksotyötä, mutta Toimintakeskuksessa ja Päivätoiminnassa on yleistyöaika Päivähoito: yleistyöaika. Poikkeuksena merkitään Peltoisten vuoropaiväkoti, jossa on jaksotyö. Siivouspalvelut: yleistöaika Ruokapavelut: yleistyöaika eli yksiköt, joissa on tällä hetkellä

3 jaksotyö, muutetaan yleistyöajaksi. Perhetukikeskus: jaksotyö. Erityispalveluyksikkö: yleistyöaika Omaishoidon tukikeskus, lähihoitaja : yleistyöaika. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä työaikamuodon muutokset esityksen mukaisesti siten, että niitä aletaan noudattaa alkavasta työvuoroluettelosta. Käsittely: Päätös: Keskustelun kuluessa jäsen Tiina Perho ehdotti että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Jäsenet Marja-Liisa Laitila ja Sanna Vuolle kannattivat Perhon ehdotusta. Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko asia yksimielisesti palauttaa uudelleen valmisteltavaksi. Kukaan ei tätä vastustanut. Kaupunginhallitus päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi Pöytäkirjamerkintä: Jäsen Eveliina Tyyskänen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Kh Henkilöstöjohtaja / johtava hoitaja Marita Marttila puh Työaikajärjestelmämuutokseen liittyviä käytännön vaikutuksia on selvitetty edelleen. Samalla on pyritty arvioimaan vaikutuksia käytännön työn järjestämiseen, asiakkaiden palveluiden saatavuuteen, sijaistarpeeseen ja mm. mahdollisiin lisääntyviin ylitöihin ja niiden tuottamiin kustannuksiin. Esimiehiltä saatujen palautteiden perusteella voidaan todeta, että työaikajärjestelmän muutoksella ei ole sanottavammin vaikutusta työn organisointiin muualla kuin ruokapalveluissa. Henkilöstöresurssit voidaan ohjata perustehtävän suorittamiseen asianmukaisella työvuorosuunnittelulla, koska asiakastyö niin lääkärin vastaanotolla, kotihoidossa kuin suun terveydenhuollossakin, joissa työaikamuoto muuttuisi yleistyöajaksi, on ajanvaraukseen perustuva, ja siten ennakoitavissa. Palautteissa todetaan, että mahdollinen yleistyöaikaan siirtyminen ei lisänne sijaistarvetta. Ruokapalveluiden esimieheltä saadusta selvityksestä ilmenee, että tämänhetkinen niukka henkilöstöresurssi on erittäin vaikea järjestää siten, että ei aiheutuisi joko ylityötä tai sijaistarvetta. Hänen mukaansa laskennallisesti työaikamuodon muutos

4 merkitsisi 0.65 henkilön työpanoksen lisäystä. Hän tuo esiin, että Alastaron hoito-osaston potilaspaikkojen mahdollinen pysyvä väheneminen vaikuttaa vastaavasti resursseja lisäävästi, mutta silti kuitenkin tarvittaneen jonkin verran sijaisia. Työaikamuutoksen vaikutuksia työn organisointiin ja resurssien hyödyntämiseen kaikissa yksiköissä pohdittaessa on kuitenkin muistettava, että siirryttäessä muodollisesta jaksotyöstä yleistyöaikaan, työntekijän työhön sidonnaisuusaika lisääntyy 2,5 tuntia / viikko, koska ruokatauko ei sisälly työaikaan. Vaikutukset asiakkaiden palveluiden saatavuuteen vaihtelevat, jos noudatettava työaikajärjestelmä muuttuu muodollisesta jaksotyöstä yleistyöaikaan. Avoterveydenhuollon osastonhoitajan mukaan sellaisella terveysasemalla, jossa on yhden lääkärin vastaanotto, tullee tunnin mittainen asiointitauko, jotta ruokatauko voidaan järjestää. Jonkin verran jouduttaneen myös lääkäreiden työlistaa muuttamaan. Tämä aiheuttaa kankeutta potilasaikojen suunnittelussa, ja lisännee jonkin verran väestön tyytymättömyyttä palveluiden saatavuuteen. Suun terveydenhuollossa ajanvaraus on pidettävä suljettuna, jos se on yhden työntekijän varassa. Koska suun terveydenhuollossa noudatetaan hammaslääkäri-hammashoitaja-työparityöskentelyä sillä, että hammashoitajat siirtyisivät yleistyöaikaan on vaikutusta potilastyöhön. Mikäli hammashoitajat pitävät 30 minuutin ruokatauon, on hammaslääkäreiden muutettava työn toteuttamistaan, koska heillä on 20 minuutin ruokatauko. Suun terveydenhuollon edustajat tuovat esiin, että suuhygienisteilla on tällä hetkellä yleistyöaika, ja samassa yksikössä noudatetaan erilaisia työaikamuotoja, joten on tarve yhtenäistää työaikamuodot. Kotihoidon osastonhoitajan mukaan kotihoidon asiakkaiden palveluiden saatavuuteen työaikamuutoksella ei ole vaikutusta. Ruokatauot pidetään porrastetusti, ja työpuhelut siirretään tauon ajaksi toiselle työntekijälle. Myös päivystyspuhelimiin vastataan koko ajan. Ruokapalvelut pystyttäneen hoitamaan siten, että muutoksella ei ole vaikutusta asiakkaiden palveluiden saatavuuteen. Ainoastaan Kartanonmäellä jouduttaneen aukioloaikaa muuttamaan siten, että keittiö on suljettuna tietyn ajan kello :n välillä henkilöskunnan ruokaillessa. Työaikajärjestelmän muutoksesta aiheutuvia ylityökorvauksia on vaikea arvioida. Jos suunniteltuun työvuoroluetteloon tulee poikkeamia, niin saattaa muodostua ylityötä, koska työaika yleistyöajassa määräytyy viikko- ja päiväkohtaisesti. Viikottaisen työajan (38.25h) ylitys tarkoittaa 50 %:sta ylityötä viideltä ensimmäiseltä ylityötunnilta ja 100 %:sta ylityötä tämän jälkeen. Päivittäisen työajan ( 9 h ) ylit-

5 tyminen tarkoittaa 50 %:sta ylityötä kahdelta ensimmäiseltä tunnilta ja 100%:sta ylityötä tämän jälkeen. Jaksotyössä ei ole vuorokautista tai viikottaitsa ylityötä, vain jakson ylityö, joka määrittyy sen mukaan, onko jaksoksi sovittu kaksi, kolme tai neljä viikkoa. Esimerkiksi kahden viikon jaksoa noudatet- taessa ylityökorvauksena suoritetaan 50%:lla korotettu tuntipalkka 12 ensimmäiseltä tunnilta ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Laskennallisesti sekä yleistyöajan että jaksotyön sovitun tasoittumisjakson pituudella on siis merkitystä ylityökorvauksia laskettaessa. Lisä - ja ylitöiden kertymistä kuvannee jonkin verran tilasto maksetuista korvauksista ajalta Sen mukaan viikottaista lisä- / ylityökorvausta on maksettu neljä kertaa ja vuorokautista 927 kertaa yhteensä. Yksiköistä eniten on maksettu kotihoidossa eli yhteensä 429 kertaa. Näiden lukujen perusteella ei kuitenkaan voi vetää johtopäätöstä siitä, tuleeko ja miten paljon ylityö lisääntymään, koska yleistyöajan mahdollinen käyttöönotto vaikuttaa työsidonnaisuutta lisäävästi 2.5 tuntia / työntekijä / päivä. Aikuisneuvolan terveydenhoitajat ovat toimittaneet ehdotuksen siirtymisestään samaan työaikamuotoon avovastaanotolla työskentelevien sairaanhoitajien kanssa. Liite Hammashoitajat ovat toimittaneet Loimaan kaupunginhallitukselle osoittamansa kirjelmän. Liite Työaikajärjestelmää valittaessa on erityisesti pohdittava yksikön toiminnan luonne, asiakaspalvelun välitön / välillinen tarve, lepo- ja työaikojen joustava, tehokas ja taloudellisesti vaikuttava sijoittelu sekä henkilöstön työhyvinvointiin ja työn tauottamiseen liittyvät tekijät. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää: 1. hyväksyä työaikamuodon muutokset aiemman esityksen mukaisesti siten, että niitä aletaan noudattaa jaksosta 13/2015 eli alkaen 2. että muutoksen edellyttämät toimenpiteet ohjeistetaan esimiehille

6 Käsittely: Keskustelun kuluessa 2. varapuheenjohtaja Esko Lundgren ehdotti että kaupunginhallitus ei hyväksy esityksen mukaista työaikamuodon muutosta. Jäsen Jorma Laaksonen kannatti Lundgrenin ehdotusta. Puheenjohtaja tiedusteli voiko kaupunginhallitus yksimielisesti hyväksyä Lundgrenin ehdotuksen. Kun kukaan ei tätä vastustanut puheenjohtaja totesi Lundgrenin ehdotuksen tulleen hyväksytyksi. Päätös: Kaupunginhallitus ei hyväksy esitettyä työaikamuodon muutosta. Pöytäkirjamerkintä: Henkilöstöjohtaja / johtava hoitaja Marita Marttila oli läsnä asiantuntijana asian esittelyn ajan. Jäsen Eveliina Tyyskänen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.