Vammaisten yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet eivät toteudu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vammaisten yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet eivät toteudu"

Transkriptio

1 Vammaisfoorumin lausunto: Koulutuksellista tasa-arvoa koskeva kuulemistilaisuus Vammaisfoorumi ry Handikappforum rf Finnish Disability Forum Opetus- ja kulttuuriministeriö Taustaa Vammaisfoorumi ry kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä mahdollisuudesta kommentoida luonnosta koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelmaksi. Vammaisfoorumi on vuonna 1999 perustettu 30 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö, jonka kotimainen vaikuttamistoiminta keskittyy vammaisten yhdenvertaisen osallistumisen turvaamiseen. Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelman tavoitteena on mm. parantaa heikommassa asemassa olevien ryhmien asemaa, vähentää sosioekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen osallistumiseen, vähentää sukupuolten välisiä osaamis- ja koulutuseroja sekä vahvistaa jokaisen mahdollisuutta oppimiseen. On hyvä, että toimenpideohjelma kattaa kaikki koulutusasteet varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen. Koulutuksellinen tasa-arvo on kuitenkin myös muuta kuin etnisen taustan vaikutuksia, sukupuoltenvälisiä eroja tai koulutuksen periytyvyyttä. Vammaisten yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet eivät toteudu Vammaiset ovat koulutuksellisesti muita heikommassa asemassa oleva ryhmä, sillä heidän kouluttautumismahdollisuutensa eivät ole yhdenvertaiset muun väestön kanssa. Vammaisten koulutuksellisen tasa-arvon esteinä ovat mm. puutteet opiskelussa tarvittavissa palveluissa ja tukitoimissa, ongelmat työssäoppimisjaksojen ja työharjoittelujen toteuttamisessa sekä tietämättömyys ja epäilevät asenteet vammaisia opiskelijoita tai opiskelijaksi hakeutuvia kohtaan. Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelmassa tehtävien ehdotusten lähtökohtana on kaikille tarkoitettu koulutusjärjestelmä. Ehdotukset eivät erittele oppilasta tai opiskelijaa hänen taustansa tai ominaisuuksiensa mukaan. Lähtökohtana on ajatus, että paras keino häivyttää sosiaalisen tai muun taustan vaikutus opintopolkuja koskeviin valintoihin on varmistaa kaikkien tasapuolinen pääsy vähintään toisen asteen koulutukseen. Tämän perusteella vammaisten koulutuksellista tasaarvoa on tarkasteltava samalla tavoin kuin mm. etnisen taustan tai sukupuolen vaikutusta. Tavoitteeksi tulee ottaa vammaisten koulutustason nostaminen. Vanhempien sosioekonominen asema ja koulutustausta heijastuvat myös vammaisten koulutusvalintoihin. Ne vaikuttavat mm. siihen, kuinka pitkälle vammaiset nuoret kouluttautuvat ja kuinka itsenäisiä ratkaisuja he todellisuudessa tekevät. Vammaisfoorumi esittää, että nykytilaa käsittelevään osioon lisätään oma kappale vammaisista. Tällä hetkellä tausta-aineisto käsittelee vain sosioekonomista asemaa, sukupuolta ja maahanmuuttajataustaisia. Uusimpia tietolähteitä vammaisten opiskelijoiden tilanteeseen on opetus- ja kulttuuriministeriön Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiöltä tilaama selvitys Hitaasti, mutta varmasti? Saavutettavuuden edistyminen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2000-luvulla.

2 Taustana yhdenvertaisuuslaki ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus Yhdenvertaisuuslain (21/2004) tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista. Viranomaisilla on perustuslakiin ja yhdenvertaisuuslakiin perustuva velvollisuus edistää ihmisten yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuuslain 4 mukaan viranomaisten tulee erityisesti muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Yhdenvertaisuuden aktiivinen edistäminen voi merkitä poikkeamista samanlaisen kohtelun periaatteesta, jotta heikommassa asemassa olevien ryhmien tosiasiallinen yhdenvertaisuus toteutuisi. Koulutukselliseen tasa-arvoon liittyvät YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen artiklat 9 Esteettömyys, 21 Sanan ja mielipiteen vapaus ja tiedonsaanti sekä 24 Koulutus. Lisäksi artikla 8 Tietoisuuden lisääminen vammaisuudesta velvoittaa mm. vahvistamaan kunnioittavaa asennetta vammaisten henkilöiden oikeuksia kohtaan kaikilla koulutusjärjestelmän tasoilla. Esteettömyys ja saavutettavuus Esteettömyydestä ja saavutettavuudesta on huolehdittava sekä rakennetussa ympäristössä että tieto- ja viestintätekniikassa ja sähköisissä palveluissa. Rakennetun ympäristön esteettömyys koskee mm. rakennuksia, opetustiloja, opiskelija-asuntoja ja joukkoliikennettä. Tieto- ja viestintätekniikassa kyse on laaja-alaisesti kaikesta siihen liittyvästä (verkko-oppimisympäristöt, sähköiset palvelut ym.). Elleivät esteettömyys ja saavutettavuus toteudu molemmilla osa-alueilla, vammaisten mahdollisuudet osallistua koulutukseen heikkenevät. Varhaiskasvatus Ehdotusten mukaan vahvistetaan lasten mahdollisuuksia saada suunnitelmallisesti ja oikeaaikaisesti varhaista ja ennaltaehkäisevää oppimisen ja kasvun tukea sekä parannetaan tiedonvaihtoa laajentamalla kolmiportainen tuki (yleinen, tehostettu ja erityinen) myös varhaiskasvatukseen. Vammaisfoorumi muistuttaa, että kolmiportaisen tuen ulottaminen varhaiskasvatukseen edellyttää henkilöstön kouluttamista. Varhaiskasvatuksen kohdalla on muistettava, että perusopetuslain (628/1998) 17 4 momentin mukaan erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista tai esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön tai muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Monet vammaiset lapset ovat siis erityisen tuen piirissä jo esiopetuksen alkaessa, jonka lisäksi osalle on tehty perusopetuslain 25 :n mukainen päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta. Perusopetus Aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulujen kerhotoiminta Luonnoksessa ehdotetaan säädettäväksi kunnille aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisvelvoite siten, että kaikilla perusopetuksen 1-2 vuosiluokan ja erityisopetuksen oppilailla on mahdollisuus

3 halutessaan päästä toiminnan piiriin. Lisäksi ehdotetaan aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulujen kerhotoiminnan yhteistyön tiivistämistä. Vammaisfoorumin mielestä esitykset ovat hyviä. Vammaisten oppilaiden on voitava osallistua täysipainoisesti aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä koulujen kerhotoimintaan. Tämä edellyttää mm. pätevää henkilökuntaa, henkilökohtaista apua ja toimintojen saavutettavuutta. Toimintaan osallistuvalla vammaisella oppilaalla on oltava todellinen mahdollisuus mielekkääseen tekemiseen eikä vain siihen, että hänen perustarpeistaan huolehditaan. Lähikoulu Vammaisen oppilaan opetuksen järjestäminen lähikoulussa ja luontaisessa opetusryhmässä tulee olla ensisijainen vaihtoehto. Oppioikeuden toteutuminen edellyttää tarkoituksenmukaisia palveluja ja tukitoimia, esteetöntä kouluympäristöä sekä tahtotilaa näiden toteuttamiseen. Esteetön rakentaminen on oleellinen osa mm. koulujen peruskorjauksia. Vammaisfoorumi muistuttaa, että kouluvalinnan lähtökohtana on aina oltava oppilaan etu, joten tarvittaessa opetus on voitava järjestää myös erityisluokalla tai erityiskoulussa. Tämä koskee sekä perusopetusta että perusopetuksen lisäopetusta. Perusopetuksen ryhmäkoot Vammaisfoorumi pitää hyvänä puuttumista perusopetuksen ryhmäkokoihin. Se ei ota tarkemmin kantaa siihen, tuleeko ryhmäkoosta säätää lailla vai onko niiden seuranta- ja tarvittaessa puuttumisvelvoite aluehallintoviranomaisilla. Opettajankoulutuksen sisällöllinen kehittämishanke Ehdotuksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää yhteistyössä yliopistojen kanssa opettajankoulutuksen sisällöllisen kehittämishankkeen tukemaan oppimisvaikeuksien tunnistamista ja niihin puuttumista ja koulun sukupuolittuneiden käytäntöjen tunnistamista. On välttämätöntä, että hankkeessa ovat mukana lastentarhanopettajat, luokanopettajat, erityisopettajat, aineenopettajat, ammatilliset opettajat ja opinto-ohjaajat. Oppimisvaikeuksien ja sukupuolittuneiden käytäntöjen ohella kehittämishankkeessa on nostettava esiin vammaisuus ja eri tavoin vammaisten oppilaiden ja opiskelijoiden opetus. Tällä hetkellä opettajankoulutuksissa on hyvin vähän vammaisuuteen liittyvää koulutussisältöä, mikä on koulutuksen selkeä puute. Vammaisuuteen liittyvän koulutussisällön suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää tehdä yhteistyötä vammaisjärjestöjen kanssa. Koulujen tukihenkilöverkoston kehittäminen Vammaisfoorumi kannattaa ehdotusta riittävistä erityisopettaja- ja koulunkäyntiavustajaresursseista huolehtimisesta. Vammaisten oppilaiden mahdollisuus saada tarvitsemansa koulunkäyntiavustajan apu vaihtelee kunnan ja koulun mukaan. Riittämättömien avustajatuntimäärien ohella ongelmana ovat koulukohtaiset avustajat, jotka tekevät paljon muutakin kuin avustavat vammaista oppilasta. Tällöin vammaisen oppilaan avustaminen jää helposti toissijaiseksi, vaikka sen tulee olla etusijalla muihin tehtäviin nähden.

4 Ohjaus- ja neuvontapalvelut sekä työssäoppimisjaksot Opinto-ohjaus ja ammatinvalinnanohjaus Toimenpideohjelma mainitsee opinto-ohjauksessa ja ammatinvalinnanohjauksessa vain perinteisten sukupuoliroolien murtamisen koulutusvalinnoissa. Vammaisfoorumi huomauttaa, että jokaisella koulutusasteella on myös vammaisia opiskelijoita, joilla on oltava yhtäläinen oikeus opinto-ohjaukseen ja systemaattiseen tukeen urakysymyksissä. Vammaisuus vaikuttaa väistämättä opiskelupaikan ja alan valintaan. Nuorta ja hänen perhettään ei saa jättää yksin, vaan opinto-ohjaajan on otettava vastuu vammaisen nuoren ohjaamisesta samoin kuin vammattomankin nuoren. Työnsä tukena opinto-ohjaajat voivat käyttää mm. vammaisjärjestöissä olevaa asiantuntemusta. Työssäoppiminen ja työharjoittelu Vammaisten oppilaiden ja opiskelijoiden on vammattomia vaikeampaa saada työelämään tutustumispaikkoja tai työharjoittelupaikkoja. Vammaisfoorumi korostaa vammaisuuteen liittyvän asiallisen tiedottamisen, asenteisiin vaikuttamisen ja vammaisjärjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä opiskeluun liittyvien harjoittelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Vammaisten työllisyysaste on huomattavasti keskimääräistä työllisyysastetta heikompi. Myös monet hyvin koulutetut vammaiset eivät ole työllistyneet. Vammaisten panosta työmarkkinoilla ei hyödynnetä läheskään riittävästi. Tämä koskee sekä erilaisia opintoihin liittyviä työharjoitteluja että varsinaista palkkatyötä. Työelämätaidot ja ammatillinen osaaminen eivät kehity, ellei työtä ole tarjolla. Siirtyminen jatko-opintoihin Siirtyminen perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen Vammaisfoorumin mielestä on hyvä, että kaikille perusopetuksen päättäneille taataan opiskelupaikka. Myös kuntien vastuu jälkiohjauksena koulutukseen hakeutumisessa niiden osalta, jotka eivät ole saaneet opiskelupaikkaa kevään yhteishaussa, on kannatettava. Tämän on tosiasiassa koskettava myös vammaisia nuoria. Vammaistennuorten kohdalla perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheessa tarvitaan kannustavia sektorirajat ylittäviä toimenpiteitä. Kyse on elämänvaiheesta, jossa hyvin moni asia muuttuu. Yhteistyö nuoren, hänen perheensä sekä kunnan ja mahdollisen koulutuksenjärjestäjän eri toimijoiden välillä on välttämätöntä. Esimerkiksi opiskelussa tarvittavien palvelujen ja tukitoimien (henkilökohtainen apu, kuljetuspalvelut ym.) myöntäjätahot muuttuvat ja nuoren vastuu asioiden hoitamisesta lisääntyy huomattavasti perusopetukseen verrattuna. Ammatillisen koulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteet Opetus- ja kulttuuriministeriössä on valmisteilla ammatillisen koulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteiden uudistaminen. Hallitusohjelman mukaan ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita uudistetaan siten, että perusasteen päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat valitaan ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa. Oppilaitosta

5 vaihtaville opiskelijoille ja aiemman tutkinnon suorittaneille vahvistetaan mm. erillisvalintoja ja ammatillista lisäkoulutusta. Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelman aikuiskoulutusta käsittelevässä osiossa ehdotetaan, että näyttötutkintoon valmistavaan ammatilliseen peruskoulutukseen ja ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen laaditaan opiskelijaksi ottamisen perusteet siten, että opiskelijaksi otetaan hakijoista ensin ne, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa tai siten, että ne, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa saavat opiskelijavalinnoissa lisäpisteitä. Esitetyt Opiskelijaksi ottamisen perusteet koskisivat valtionosuusrahoitteista ammatillista aikuiskoulutusta. Koulutukseen hakeutuvissa on myös niitä, jotka ovat vammautumisen tai sairastumisen vuoksi tulleet työkyvyttömiksi koulutustaan vastaavaan työhön, tai jotka näistä syistä joutuvat vaihtamaan alaa jo koulutusaikana. Koulutustaan vastaaviin tehtäviin työkyvyttömiksi tulleilla on tutkinto, mutta käytännössä siitä ei ole heille mitään hyötyä, koska he eivät voi tehdä tutkintoaan vastaavia tehtäviä. Vammaisfoorumi vaatii näiden aikuisten uudelleenkoulutuksen turvaamista. Laajasti ajateltuna he ovat samassa tilanteessa ilman tutkintoa olevien kanssa. Näitä aikuisia opiskelee kaikilla koulutusasteilla sekä yleisissä että erityisoppilaitoksissa. Valmentavat ja valmistavat koulutukset Vammaisfoorumi suhtautuu varovaisesti ehdotukseen, jonka tavoitteena on luoda perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheeseen yksi selkeä valmistavan ja ohjaavan koulutuksen kokonaisuus, jonka sisällä nuori voi tehdä ohjatusti yksilöllisiä valintoja kykyjensä ja tavoitteidensa mukaisesti. Vammaisfoorumi muistuttaa, että perusopetuksen lisäopetus tai valmentavat koulutukset ovat olleet välttämätön aikalisä monille vammaisille nuorille. Näiden koulutusten tavoitteena on ollut mm. opiskelutekniikoiden vahvistaminen, apuvälineiden käyttötaidon parantaminen, perusopetuksennumeroiden korottaminen, jatkosuunnitelmien huolellisempi miettiminen ja erilaisten käytännön arjen perustaitojen vahvistaminen. Kyse ei ole ollut hukkaan heitetystä vuodesta, vaan vuodesta, jota ilman toisen asteen opinnot eivät olisi olleet mahdollisia. Yhden yhtenäisen valmentavan koulutuksen uhkana on, etteivät valmentavat koulutukset enää vastaisi kunkin opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin. Perusopetuksen päättäneiden ohella valmentavat koulutukset ovat tarpeen opiskeluvaiheessa tai työiässä vammautuneille tai sairastuneille, joiden on opeteltava uudelleen esim. opiskelutekniikat ja arkielämän tehtävistä suoriutuminen sekä otettava käyttöön ennestään vieraita apuvälineitä. Näiden taitojen opiskelu valmentavassa koulutuksessa on ensiarvoisen tärkeää. Toimenpideohjelman luonnoksen mukaan vaikeimmin vammaisten valmistava ja valmentava koulutus on todennäköisesti tarkoituksenmukaista säilyttää omana kokonaisuutenaan. Tässä ei kuitenkaan tarkenneta, mistä vammaisten valmentavasta ja kuntouttavasta koulutuksesta on kyse. Toinen aste Toisen asteen yhteistyö Vammaisfoorumi suhtautuu myönteisesti toisen asteen yhteistyön syventämiseen ja palvelukyvyn vahvistamiseen. Esimerkiksi nykyistä laajempi yhteistyö yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kesken on suotavaa. Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus on kuitenkin säilytettävä omina itsenäisinä koulutuksinaan (duaalimalli).

6 Lukio Vammaisia nuoria tulee kannustaa nykyistä enemmän hakeutumaan lukioon. Se antaa laajemmat jatkokoulutusmahdollisuudet, jotka edesauttavat vammaisten nuorten opiskelua ja työllistymistä. Vammaisfoorumi kannattaa ehdotusta sisällyttää lukiolakiin oikeus saada henkilökohtaista opintoohjausta. Tällöin opinto-ohjauksesta tulee selkeästi määritelty oikeus, jonka on toteuduttava yhdenvertaisesti myös vammaisten lukiolaisten kohdalla. Ammatillinen koulutus Vammaisfoorumista on välttämätöntä, että yleisten ammatillisten oppilaitosten rahoitusjärjestelmää kehitetään vastaamaan erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tarpeisiin. Vammaisilla nuorilla ja aikuisilla on oltava yhdenvertainen mahdollisuus opiskella yleisessä ammatillisessa oppilaitoksessa. Tämä edellyttää opetushenkilöstön tietämystä vammaisuudesta, esteettömyyden ja saavutettavuuden toteutumista sekä tarvittavan tuen olemassaoloa. Vammaisfoorumi suhtautuu varovaisen myönteisesti mahdollisuuteen suorittaa tutkinto osa kerrallaan. Tämä voi olla hyvä vaihtoehto kaikkein vaikeimmin vammaisten kohdalla, joille koko tutkinnon suorittaminen ei välttämättä ole mahdollista. Tutkinnon osia suorittamalla he voivat parantaa mahdollisuuksiaan esim. osa-aikaiseen työntekoon. Korkeakoulutus Saavutettavuus Opetus- ja kulttuuriministeriön Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiöltä tilaama selvitys Hitaasti, mutta varmasti? Saavutettavuuden edistyminen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa luvulla osoittaa, että korkeakoulut ovat tehneet tavoitteellista työtä saavutettavuuden edistämiseksi. Tämä on nähtävissä etenkin siinä, että ne ovat pyrkineet yhtenäistämään saavutettavuuteen liittyviä käytäntöjä. Työstä puuttuu kuitenkin edelleen systemaattisuutta ja resursseja. Lisäksi koko korkeakouluyhteisön tasolla saavutettavuuden edistämisellä on yhä jotenkin marginaalinen leima. Vammaisfoorumi esittää uudeksi toimenpiteeksi seuraavaa: Parannetaan korkeakoulutuksen saavutettavuutta henkilökuntaa kouluttamalla ja ohjeistamalla sekä tilojen, opetusmateriaalien ja viestinnän esteettömyyttä parantamalla. Koulutuksen saavutettavuuden parantaminen on tärkeä koulutuksellisen tasa-arvon kysymys. Keskeisimmin saavutettavuus liittyy vammaisiin opiskelijoihin, mutta pohjimmiltaan kyse on sellaisen ilmapiirin ja sellaisten järjestelyjen luomisesta, jotka mahdollistavat kaikkien osallistumisen. Hitaasti, mutta varmasti? -selvityksen mukaan vain neljännes korkeakouluista on sisällyttänyt saavutettavuuden kehittämisen strategiaansa. Erot korkeakoulujen sisällä ja niiden välillä ovat suuria. Pahimmissa tilanteissa on kiinni yksittäisistä korkeakoulujen henkilökunnan jäsenistä, saavatko opiskelijat tarvitsemansa erityisjärjestelyt tai otetaanko opetustilanteissa huomioon kaikki opiskelijat. Saavutettavuuden parantamiseksi tarvitaan ylhäältä päin annettuja ohjeistuksia, korkeakoulujen sisäisiä pelisääntöjä ja strategisia linjauksia sekä henkilökunnan kouluttamista. Fyysisten esteiden poistamisen lisäksi on välttämätöntä ottaa huomioon opetusjärjestelyt, materiaalit, viestintä ja sosiaalinen kanssakäyminen.

7 Saavutettavuuden parantaminen vaatii toimia korkeakoulujen kaikilla tasoilla. On tärkeää, että saavutettavuuden edistämiselle on nimetty vastuuhenkilö, vaikka lopulta saavutettavuus on koko korkeakouluyhteisön vastuulla. Opintopsykologipalvelut Ehdotuksen mukaan korkeakoulut varmistavat opiskelijoilleen riittävät opintopsykologipalvelut. Vammaisfoorumi huomauttaa, ettei pelkkä opintopsykologipalvelujen varmistaminen riitä. Sen lisäksi korkeakoulujen on varmistettava opinto-ohjauspalvelujensa toimivuus ja saavutettavuus. Sora-lainsäädäntö Sora-lainsäädäntöä sovelletaan tiettyihin toisen asteen ja korkea-asteen tutkintoihin. Lain mukaan opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla hakijan sairaus, vamma tai muu terveydentilaan liittyvä seikka, joka estää koulutukseen osallistumisen tai käytännön tehtävistä tai harjoittelusta suoriutumisen. Vastaavasti jos sairaus, vamma tai muu terveydentilaan liittyvä seikka on ilmeisenä esteenä tutkinnon suorittamiselle, se voi olla peruste opiskeluoikeuden peruuttamiselle. Vammaisfoorumi vaatii, että sairauden ja vamman opiskelulle aiheuttamat käytännön ongelmat ratkaistaan ensisijassa erilaisin opetusjärjestelyin ja opiskelijahuoltopalveluiden avulla. Lisäksi opiskelijavalintaa tehtäessä on otettava huomioon ammatteihin ja työhön sisältyvät monenlaiset tehtävät, jolloin on mahdollista, että samankin tutkinnon sisällä on tutkinnon osia, jotka mahdollistavat opiskelijalle yksilöllisiä ratkaisuja koulutuksen suorittamiseen. Tämän on korostuttava toimenpide-ehdotuksessa, sillä muussa tapauksessa erilaisten mahdollisuuksien käyttäminen jää esteiden varjoon. Ehdotuksen mukaan Sora-lainsäädännön toteutumista ja sen vaikutuksia seurataan sekä arvioidaan erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevien opiskelijoiden koulutukseen pääsyn näkökulmasta. Jo kevään 2012 yhteishakujen perusteella on nähtävissä, että lakimuutoksilla on kielteistä vaikutusta vammaisten opiskelijoiden ja opiskelijaksi hakeutuvien asemaan ainakin toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Vammaisuus on katsottu opiskelijaksi ottamisen esteeksi mm. siksi, ettei oppilaitoksen mukaan vammainen hakija voisi suoriutua työssäoppimisjaksoista työssäoppimispaikoissa, joita oppilaitos käyttää. Vammaisfoorumi vaatii, että Sora-lainsäädännön vaikutusta vammaisten opiskelijoiden koulutusmahdollisuuksiin selvitetään jo kevään 2012 hakujen osalta. Pelkkä pitkän aikavälin selvittäminen ei riitä. Eduskunta edellytti Sora-lainsäädännön hyväksyessään, että hallitus seuraa lainsäädännön toimivuutta ja vaikutuksia. Saavutettavuuden näkökulmasta on pitkän aikavälin seurannan lisäksi selvitettävä välittömästi, millaisia vaikutuksia lainsäädännön voimaantulolla on ollut vammaisten opiskelijaksi hakeutumiseen ja koulutukseen pääsyyn. Saavutettavuuden toteutumiseksi lainsäädännön soveltamisen ongelmallisuuteen ja epäkohtiin on puututtava heti, ennen epäonnistuneiden soveltamiskäytäntöjen syntymistä ja vakiintumista. Eduskunnan perustuslakivaliokunta viittasi antamassaan lausunnossa (PeVL 60/2010 vp) oikeasuhtaisuusperiaatteeseen eli siihen, että sääntelyn on opiskelijaksi ottamisen esteiden osalta oltava sellaista, ettei se aseta tarpeettomia rajoja vammaisen koulutukseen pääsylle. Valiokunnan lausunnon mukaan ensisijaisena lähtökohtana on oltava pyrkimys esteiden poistamiseen. Erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevat opiskelijat Valtion erityiskoulujen asiantuntijuus

8 Valtion erityiskoulujen asiantuntijuuden vahvistaminen on kannatettavaa. Yksi niiden tärkeä tehtävä on tukea integroidusti opiskelevia oppilaita, heidän koulujaan ja huoltajiaan. Valtion erityiskoulujen antaman tuen ja ohjauksen turvaaminen on oleellinen osa lähikouluperiaatteen ja siihen liittyvän kolmiportaisen tuen toteuttamista. Vammaisfoorumi on huolestunut kunnista ja kouluista, jotka eivät osta tukea ja ohjausta valtion erityiskouluilta. On epäselvää, millä tavoin nämä tahot järjestävät esim. näkövammaisen oppilaan ja hänen opettajiensa tai koulunkäyntiavustajansa tarvitseman tuen, ohjauksen ja koulutuksen. Ammatillisten erityisoppilaitosten kehittämis- ja palvelukeskustoiminta Ammatillisten erityisoppilaitosten kehittämis- ja palvelukeskustoimintaa on vahvistettava, jotta niillä on todellinen mahdollisuus tukea ja ohjata yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevia vammaisia opiskelijoita ja heidän opettajiaan. Opetushenkilöstön ammattitaito ja vammaisuuden tuntemus ovat tärkeässä roolissa suoritettaessa ammatillisia opintoja. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Kuntien valtionosuusjärjestelmä muodostuu valtionvarainministeriön hallinnoimasta peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimasta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta. Perusopetuksen valtionosuuden perusteet on tarkoitus selvittää osana valtionosuusjärjestelmän uudistamista. Uudistuksen tavoitteena on, että perusopetuksen rahoitus perustuu tulevaisuudessa nykyistä enemmän perusopetuksen toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin (esim. kunnan maahanmuuttajien väestöosuuteen, aikuisväestön koulutustasoon ja työttömyysasteeseen). Vammaisfoorumi edellyttää, että valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa otetaan vakavasti vammaisten oppilaiden tarpeet ja niiden resursointi. On välttämätöntä, että mm. pidennetyssä oppivelvollisuudessa olevien oppilaiden korotettu valtionosuus säilytetään. Ilman tätä oppilaiden tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien järjestäminen vaarantuu entisestään. Jo nyt siinä on ongelmia esim. yksityisten koulujen kohdalla, jotka eivät saa pidennetyssä oppivelvollisuudessa olevasta oppilaasta korotettua valtionosuutta. Kaikille yksityinen koulu ei ole vapaaehtoinen valinta, sillä niitä toimii myös sopimuskouluina, jolloin ne ovat lähikouluja omalla oppilaaksiottoalueellaan. Muita huomioita Toimenpideohjelman kaikkien toimenpiteiden tulisi olla ymmärrettäviä ilman taustatietokappaleiden lukemista. Koska nyt kommentoitava toimenpideohjelma on vasta taustapaperiluonnos, Vammaisfoorumi toivoo, että viimeistellystä toimenpideohjelmasta järjestetään lausuntokierros. Lisätietoja Näkövammaisten Keskusliitto ry koulutuspoliittinen suunnittelija Sari Kokko, Merja Heikkonen puheenjohtaja

9 Pirkko Mahlamäki pääsihteeri

Ehdotus valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi

Ehdotus valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi Vammaisfoorumi ry Handikappforum rf Finnish Disability Forum Lausunto 21.12.2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi tarja.kurki@minedu.fi Ehdotus valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

VALMA - säädösmuutokset

VALMA - säädösmuutokset VALMA - säädösmuutokset Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten aseman ja sisällön selkiyttäminen 16.1.2014, Opetushallitus Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Lausunto ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamista koskevasta hallituksen esityksestä

Lausunto ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamista koskevasta hallituksen esityksestä OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖLLE Asia Lausunto ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamista koskevasta hallituksen esityksestä Lausunnon antaja Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 1. Yleistä Hallituksen

Lisätiedot

VALMA - säädösten valmistelu

VALMA - säädösten valmistelu VALMA - säädösten valmistelu Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus-

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana 1/3 09/ 2013 Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana Opiskelijavalinnat uudistuvat vaiheittain kaikilla koulutusasteilla alkaen syksystä 2013. Yhdistävänä asiana uudistuksessa on uuden Opintopolku.fi

Lisätiedot

Ajankohtaista erityisopetuksessa kehittämisen painopistealueita. Jyväskylän ammattikorkeakoulu 26.3. 2013 Juhani Kulmala

Ajankohtaista erityisopetuksessa kehittämisen painopistealueita. Jyväskylän ammattikorkeakoulu 26.3. 2013 Juhani Kulmala Ajankohtaista erityisopetuksessa kehittämisen painopistealueita Jyväskylän ammattikorkeakoulu 26.3. 2013 Juhani Kulmala Ajankohtaisia teemoja ammatillisessa erityisopetuksessa Kehittämisen painopisteet

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta

Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto 11.12.2012 Nuorisotakuu käynnistyy

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Katsaus opetus- ja kulttuuritoimen ajankohtaiseen lainsäädäntöön. Minna Antila Lakimies 10.9.2014

Katsaus opetus- ja kulttuuritoimen ajankohtaiseen lainsäädäntöön. Minna Antila Lakimies 10.9.2014 Katsaus opetus- ja kulttuuritoimen ajankohtaiseen lainsäädäntöön Minna Antila Lakimies 10.9.2014 Sisältö Päivähoito-oikeuden muutokset Kotihoidon tuen puolittaminen Oppivelvollisuus Esiopetuksen velvoittavuus

Lisätiedot

VALMA-muutokset. Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat

VALMA-muutokset. Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat VALMA-muutokset Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat 5.11.2014 VALMA MUUTOSTEN TUULISSA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavien koulutusten kehittämisseminaari Hallitusneuvos Piritta Sirvio Opetus-

Lisätiedot

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset 24.3.2015 VAMPO seurannan seminaari Anne Mårtensson VAMPO toimenpiteet

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Taustaa Hallitusohjelma: Sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulutuksen suorittamisessa

Lisätiedot

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos KESU 2011-2016 / OKM-OPH TUSO Koulutuksen ja

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela Oppilaanohjaus ja romanioppilaat Helena Korpela Taustatutkimusta, Romanipoliittinen ohjelma o Erityisluokka elämänkulussa. Selvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskelleiden vammaisten, romaniväestöön

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin Hannele Louhelainen/ OAJ Lähtökohdat ennakointiin Talouden epävakaus Julkisensektorin rakennemuutokset mm. kuntakentän uudistaminen

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo Katariina Männikkö Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen Mitä on perusopetuksen jälkeinen koulutus?

Lisätiedot

VALMISTAVAT JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET

VALMISTAVAT JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET VALMISTAVAT JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET Valmistavat ja valmentavat koulutukset Valmistavien koulutusten avulla opiskelijat parantavat opiskelutaitojaan ja valmistautuvat suorittamaan ammatillisen perustutkinnon.

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Seija Eskola Asiantuntijapalveluiden työryhmän pj Kehittämispäällikkö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Ammatillisen

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Opintopolku. Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014. Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10.

Opintopolku. Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014. Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10. Opintopolku Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014 Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10.2014 Turku Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Nexhat Beqiri, Ylitarkastaja SEMINAARI: Oikeus oppimiseen

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUS KANSAINVÄLISESSÄ VAIHDOSSA? Paula Pietilä, Turun yliopisto Email: vammaisasiamies@utu.fi

SAAVUTETTAVUUS KANSAINVÄLISESSÄ VAIHDOSSA? Paula Pietilä, Turun yliopisto Email: vammaisasiamies@utu.fi SAAVUTETTAVUUS KANSAINVÄLISESSÄ VAIHDOSSA? Paula Pietilä, Turun yliopisto Email: vammaisasiamies@utu.fi SAAVUTETTAVUUDESTA SANOTTUA Suomen vammaispoliittinen ohjelma toteutettava toimenpide nro 68: - Toimenpidesuositus:

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Oppimisen tuki Stadin ammattiopistossa

Oppimisen tuki Stadin ammattiopistossa Oppimisen tuki Stadin ammattiopistossa Stadin ammattiopisto: - Kaikkien oppilaitos - Opiskelijalle esteetön opiskelu siinä ryhmässä, missä hän aloittaa - Yksilölliset opintopolut crister.nyberg@hel.fi

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016 Tapio Kosunen Valtiosihteeri 30-vuotiaiden koulutustaso sukupuolen mukaan, 2009 Hallitusohjelman painopistealueet Köyhyyden,

Lisätiedot

Lausunto oppivelvollisuusiän nostamista koskevasta hallituksen esityksestä

Lausunto oppivelvollisuusiän nostamista koskevasta hallituksen esityksestä OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖLLE Asia Lausunto oppivelvollisuusiän nostamista koskevasta hallituksen esityksestä Lausunnon antaja Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 1. Yleistä Tässä lausunnossa tarkastellaan

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus Katariina Männikkö Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus Mikä muuttuu kotitalousopetuksen järjestäjien kannalta? Kotitalousopetus poistuu

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

KESUN TOIMEENPANO EDUCA 2012. Aulis Pitkälä Pääjohtaja 27.1.2012

KESUN TOIMEENPANO EDUCA 2012. Aulis Pitkälä Pääjohtaja 27.1.2012 KESUN TOIMEENPANO EDUCA 2012 Aulis Pitkälä Pääjohtaja 27.1.2012 Tavoitteena on vähentää sukupuolten välisiä osaamisja koulutuseroja sekä sosioekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen osallistumiseen

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto 27.5.2013 Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1.

Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1. Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1.2012 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu Koulutustarjonta 2014 Opintopolku.fi -hakupalvelu Muutoksia yhteishaussa Valintaperusteet Pisteytys muuttunut aiemmasta käytännöstä Harkintaan perustuva valinta Aiemmin joustava valinta Pääsy- ja soveltuvuuskokeet

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET

Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Sivistyslautakunta 6.8.2012 Sisällys 1. JOHDANTO...3 2. PERUSOPETUS...3 2.1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN...3 2.2 OPPILAAT...3 2.3 OPPILASKULJETUKSET...4

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten nuorten opintopolut Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa 21.5.2014 Sanna Penttinen Ammattikoulutuksen tutkintorakenne 52 perustutkintoa 190 ammattitutkintoa 132 erikoisammattitutkintoa Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät

Katariina Männikkö. Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät Katariina Männikkö Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät Oppijan palvelut Oppijan verkkopalvelun esittelyvideo http://www.youtube.com/watch?v=yjfkp9xl8cq Nykytila Tavoitetila

Lisätiedot

Suositus vammaisia opiskelijoita ja erilaisia oppijoita koskevista erityisjärjestelyistä

Suositus vammaisia opiskelijoita ja erilaisia oppijoita koskevista erityisjärjestelyistä Rehtorin suositus 1 (4) Tiedekunnat Erillislaitokset Turun yliopiston ylioppilaskunta Suositus vammaisia opiskelijoita ja erilaisia oppijoita koskevista erityisjärjestelyistä Yleistä Erityisjärjestelyt

Lisätiedot

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014 Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014 A-kohdan täyttävät seuraavat tiedonantajat: Järjestäjätason yhteystiedot ilmoitetaan koulutuksen ja opetuksen järjestäjistä, jotka antavat esiopetusta,

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö, 1.7.2015. Opetushallitus, 2.7.2015. Lausunto OKM/96/050/2015

Lisätiedot

Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012

Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012 Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012 Opetushallitus / ALPE-tiimi Päivän ohjelma 9:30-10:00 Aamukahvi 10:00-10:15

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina ohjauksen kehittämisfoorumi

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa

Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa Johanna Korkeamäki, VTM, tutkija, Kuntoutussäätiö 3.2.2014 1 Oppimisvaikeuksien yleisyys eri koulutusasteilla Itseraportoituja vaikeuksia koulunkäynnissä

Lisätiedot

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

LIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA

AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki 16.9.2014 Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten

Lisätiedot

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistarttikokeilun päätösseminaari 12.-13.4.2010 Jyväskylä Kirsti Kupiainen Säädökset ja määräykset

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot