Vammaisten yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet eivät toteudu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vammaisten yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet eivät toteudu"

Transkriptio

1 Vammaisfoorumin lausunto: Koulutuksellista tasa-arvoa koskeva kuulemistilaisuus Vammaisfoorumi ry Handikappforum rf Finnish Disability Forum Opetus- ja kulttuuriministeriö Taustaa Vammaisfoorumi ry kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä mahdollisuudesta kommentoida luonnosta koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelmaksi. Vammaisfoorumi on vuonna 1999 perustettu 30 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö, jonka kotimainen vaikuttamistoiminta keskittyy vammaisten yhdenvertaisen osallistumisen turvaamiseen. Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelman tavoitteena on mm. parantaa heikommassa asemassa olevien ryhmien asemaa, vähentää sosioekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen osallistumiseen, vähentää sukupuolten välisiä osaamis- ja koulutuseroja sekä vahvistaa jokaisen mahdollisuutta oppimiseen. On hyvä, että toimenpideohjelma kattaa kaikki koulutusasteet varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen. Koulutuksellinen tasa-arvo on kuitenkin myös muuta kuin etnisen taustan vaikutuksia, sukupuoltenvälisiä eroja tai koulutuksen periytyvyyttä. Vammaisten yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet eivät toteudu Vammaiset ovat koulutuksellisesti muita heikommassa asemassa oleva ryhmä, sillä heidän kouluttautumismahdollisuutensa eivät ole yhdenvertaiset muun väestön kanssa. Vammaisten koulutuksellisen tasa-arvon esteinä ovat mm. puutteet opiskelussa tarvittavissa palveluissa ja tukitoimissa, ongelmat työssäoppimisjaksojen ja työharjoittelujen toteuttamisessa sekä tietämättömyys ja epäilevät asenteet vammaisia opiskelijoita tai opiskelijaksi hakeutuvia kohtaan. Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelmassa tehtävien ehdotusten lähtökohtana on kaikille tarkoitettu koulutusjärjestelmä. Ehdotukset eivät erittele oppilasta tai opiskelijaa hänen taustansa tai ominaisuuksiensa mukaan. Lähtökohtana on ajatus, että paras keino häivyttää sosiaalisen tai muun taustan vaikutus opintopolkuja koskeviin valintoihin on varmistaa kaikkien tasapuolinen pääsy vähintään toisen asteen koulutukseen. Tämän perusteella vammaisten koulutuksellista tasaarvoa on tarkasteltava samalla tavoin kuin mm. etnisen taustan tai sukupuolen vaikutusta. Tavoitteeksi tulee ottaa vammaisten koulutustason nostaminen. Vanhempien sosioekonominen asema ja koulutustausta heijastuvat myös vammaisten koulutusvalintoihin. Ne vaikuttavat mm. siihen, kuinka pitkälle vammaiset nuoret kouluttautuvat ja kuinka itsenäisiä ratkaisuja he todellisuudessa tekevät. Vammaisfoorumi esittää, että nykytilaa käsittelevään osioon lisätään oma kappale vammaisista. Tällä hetkellä tausta-aineisto käsittelee vain sosioekonomista asemaa, sukupuolta ja maahanmuuttajataustaisia. Uusimpia tietolähteitä vammaisten opiskelijoiden tilanteeseen on opetus- ja kulttuuriministeriön Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiöltä tilaama selvitys Hitaasti, mutta varmasti? Saavutettavuuden edistyminen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2000-luvulla.

2 Taustana yhdenvertaisuuslaki ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus Yhdenvertaisuuslain (21/2004) tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista. Viranomaisilla on perustuslakiin ja yhdenvertaisuuslakiin perustuva velvollisuus edistää ihmisten yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuuslain 4 mukaan viranomaisten tulee erityisesti muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Yhdenvertaisuuden aktiivinen edistäminen voi merkitä poikkeamista samanlaisen kohtelun periaatteesta, jotta heikommassa asemassa olevien ryhmien tosiasiallinen yhdenvertaisuus toteutuisi. Koulutukselliseen tasa-arvoon liittyvät YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen artiklat 9 Esteettömyys, 21 Sanan ja mielipiteen vapaus ja tiedonsaanti sekä 24 Koulutus. Lisäksi artikla 8 Tietoisuuden lisääminen vammaisuudesta velvoittaa mm. vahvistamaan kunnioittavaa asennetta vammaisten henkilöiden oikeuksia kohtaan kaikilla koulutusjärjestelmän tasoilla. Esteettömyys ja saavutettavuus Esteettömyydestä ja saavutettavuudesta on huolehdittava sekä rakennetussa ympäristössä että tieto- ja viestintätekniikassa ja sähköisissä palveluissa. Rakennetun ympäristön esteettömyys koskee mm. rakennuksia, opetustiloja, opiskelija-asuntoja ja joukkoliikennettä. Tieto- ja viestintätekniikassa kyse on laaja-alaisesti kaikesta siihen liittyvästä (verkko-oppimisympäristöt, sähköiset palvelut ym.). Elleivät esteettömyys ja saavutettavuus toteudu molemmilla osa-alueilla, vammaisten mahdollisuudet osallistua koulutukseen heikkenevät. Varhaiskasvatus Ehdotusten mukaan vahvistetaan lasten mahdollisuuksia saada suunnitelmallisesti ja oikeaaikaisesti varhaista ja ennaltaehkäisevää oppimisen ja kasvun tukea sekä parannetaan tiedonvaihtoa laajentamalla kolmiportainen tuki (yleinen, tehostettu ja erityinen) myös varhaiskasvatukseen. Vammaisfoorumi muistuttaa, että kolmiportaisen tuen ulottaminen varhaiskasvatukseen edellyttää henkilöstön kouluttamista. Varhaiskasvatuksen kohdalla on muistettava, että perusopetuslain (628/1998) 17 4 momentin mukaan erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista tai esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön tai muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Monet vammaiset lapset ovat siis erityisen tuen piirissä jo esiopetuksen alkaessa, jonka lisäksi osalle on tehty perusopetuslain 25 :n mukainen päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta. Perusopetus Aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulujen kerhotoiminta Luonnoksessa ehdotetaan säädettäväksi kunnille aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisvelvoite siten, että kaikilla perusopetuksen 1-2 vuosiluokan ja erityisopetuksen oppilailla on mahdollisuus

3 halutessaan päästä toiminnan piiriin. Lisäksi ehdotetaan aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulujen kerhotoiminnan yhteistyön tiivistämistä. Vammaisfoorumin mielestä esitykset ovat hyviä. Vammaisten oppilaiden on voitava osallistua täysipainoisesti aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä koulujen kerhotoimintaan. Tämä edellyttää mm. pätevää henkilökuntaa, henkilökohtaista apua ja toimintojen saavutettavuutta. Toimintaan osallistuvalla vammaisella oppilaalla on oltava todellinen mahdollisuus mielekkääseen tekemiseen eikä vain siihen, että hänen perustarpeistaan huolehditaan. Lähikoulu Vammaisen oppilaan opetuksen järjestäminen lähikoulussa ja luontaisessa opetusryhmässä tulee olla ensisijainen vaihtoehto. Oppioikeuden toteutuminen edellyttää tarkoituksenmukaisia palveluja ja tukitoimia, esteetöntä kouluympäristöä sekä tahtotilaa näiden toteuttamiseen. Esteetön rakentaminen on oleellinen osa mm. koulujen peruskorjauksia. Vammaisfoorumi muistuttaa, että kouluvalinnan lähtökohtana on aina oltava oppilaan etu, joten tarvittaessa opetus on voitava järjestää myös erityisluokalla tai erityiskoulussa. Tämä koskee sekä perusopetusta että perusopetuksen lisäopetusta. Perusopetuksen ryhmäkoot Vammaisfoorumi pitää hyvänä puuttumista perusopetuksen ryhmäkokoihin. Se ei ota tarkemmin kantaa siihen, tuleeko ryhmäkoosta säätää lailla vai onko niiden seuranta- ja tarvittaessa puuttumisvelvoite aluehallintoviranomaisilla. Opettajankoulutuksen sisällöllinen kehittämishanke Ehdotuksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää yhteistyössä yliopistojen kanssa opettajankoulutuksen sisällöllisen kehittämishankkeen tukemaan oppimisvaikeuksien tunnistamista ja niihin puuttumista ja koulun sukupuolittuneiden käytäntöjen tunnistamista. On välttämätöntä, että hankkeessa ovat mukana lastentarhanopettajat, luokanopettajat, erityisopettajat, aineenopettajat, ammatilliset opettajat ja opinto-ohjaajat. Oppimisvaikeuksien ja sukupuolittuneiden käytäntöjen ohella kehittämishankkeessa on nostettava esiin vammaisuus ja eri tavoin vammaisten oppilaiden ja opiskelijoiden opetus. Tällä hetkellä opettajankoulutuksissa on hyvin vähän vammaisuuteen liittyvää koulutussisältöä, mikä on koulutuksen selkeä puute. Vammaisuuteen liittyvän koulutussisällön suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää tehdä yhteistyötä vammaisjärjestöjen kanssa. Koulujen tukihenkilöverkoston kehittäminen Vammaisfoorumi kannattaa ehdotusta riittävistä erityisopettaja- ja koulunkäyntiavustajaresursseista huolehtimisesta. Vammaisten oppilaiden mahdollisuus saada tarvitsemansa koulunkäyntiavustajan apu vaihtelee kunnan ja koulun mukaan. Riittämättömien avustajatuntimäärien ohella ongelmana ovat koulukohtaiset avustajat, jotka tekevät paljon muutakin kuin avustavat vammaista oppilasta. Tällöin vammaisen oppilaan avustaminen jää helposti toissijaiseksi, vaikka sen tulee olla etusijalla muihin tehtäviin nähden.

4 Ohjaus- ja neuvontapalvelut sekä työssäoppimisjaksot Opinto-ohjaus ja ammatinvalinnanohjaus Toimenpideohjelma mainitsee opinto-ohjauksessa ja ammatinvalinnanohjauksessa vain perinteisten sukupuoliroolien murtamisen koulutusvalinnoissa. Vammaisfoorumi huomauttaa, että jokaisella koulutusasteella on myös vammaisia opiskelijoita, joilla on oltava yhtäläinen oikeus opinto-ohjaukseen ja systemaattiseen tukeen urakysymyksissä. Vammaisuus vaikuttaa väistämättä opiskelupaikan ja alan valintaan. Nuorta ja hänen perhettään ei saa jättää yksin, vaan opinto-ohjaajan on otettava vastuu vammaisen nuoren ohjaamisesta samoin kuin vammattomankin nuoren. Työnsä tukena opinto-ohjaajat voivat käyttää mm. vammaisjärjestöissä olevaa asiantuntemusta. Työssäoppiminen ja työharjoittelu Vammaisten oppilaiden ja opiskelijoiden on vammattomia vaikeampaa saada työelämään tutustumispaikkoja tai työharjoittelupaikkoja. Vammaisfoorumi korostaa vammaisuuteen liittyvän asiallisen tiedottamisen, asenteisiin vaikuttamisen ja vammaisjärjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä opiskeluun liittyvien harjoittelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Vammaisten työllisyysaste on huomattavasti keskimääräistä työllisyysastetta heikompi. Myös monet hyvin koulutetut vammaiset eivät ole työllistyneet. Vammaisten panosta työmarkkinoilla ei hyödynnetä läheskään riittävästi. Tämä koskee sekä erilaisia opintoihin liittyviä työharjoitteluja että varsinaista palkkatyötä. Työelämätaidot ja ammatillinen osaaminen eivät kehity, ellei työtä ole tarjolla. Siirtyminen jatko-opintoihin Siirtyminen perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen Vammaisfoorumin mielestä on hyvä, että kaikille perusopetuksen päättäneille taataan opiskelupaikka. Myös kuntien vastuu jälkiohjauksena koulutukseen hakeutumisessa niiden osalta, jotka eivät ole saaneet opiskelupaikkaa kevään yhteishaussa, on kannatettava. Tämän on tosiasiassa koskettava myös vammaisia nuoria. Vammaistennuorten kohdalla perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheessa tarvitaan kannustavia sektorirajat ylittäviä toimenpiteitä. Kyse on elämänvaiheesta, jossa hyvin moni asia muuttuu. Yhteistyö nuoren, hänen perheensä sekä kunnan ja mahdollisen koulutuksenjärjestäjän eri toimijoiden välillä on välttämätöntä. Esimerkiksi opiskelussa tarvittavien palvelujen ja tukitoimien (henkilökohtainen apu, kuljetuspalvelut ym.) myöntäjätahot muuttuvat ja nuoren vastuu asioiden hoitamisesta lisääntyy huomattavasti perusopetukseen verrattuna. Ammatillisen koulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteet Opetus- ja kulttuuriministeriössä on valmisteilla ammatillisen koulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteiden uudistaminen. Hallitusohjelman mukaan ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita uudistetaan siten, että perusasteen päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat valitaan ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa. Oppilaitosta

5 vaihtaville opiskelijoille ja aiemman tutkinnon suorittaneille vahvistetaan mm. erillisvalintoja ja ammatillista lisäkoulutusta. Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelman aikuiskoulutusta käsittelevässä osiossa ehdotetaan, että näyttötutkintoon valmistavaan ammatilliseen peruskoulutukseen ja ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen laaditaan opiskelijaksi ottamisen perusteet siten, että opiskelijaksi otetaan hakijoista ensin ne, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa tai siten, että ne, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa saavat opiskelijavalinnoissa lisäpisteitä. Esitetyt Opiskelijaksi ottamisen perusteet koskisivat valtionosuusrahoitteista ammatillista aikuiskoulutusta. Koulutukseen hakeutuvissa on myös niitä, jotka ovat vammautumisen tai sairastumisen vuoksi tulleet työkyvyttömiksi koulutustaan vastaavaan työhön, tai jotka näistä syistä joutuvat vaihtamaan alaa jo koulutusaikana. Koulutustaan vastaaviin tehtäviin työkyvyttömiksi tulleilla on tutkinto, mutta käytännössä siitä ei ole heille mitään hyötyä, koska he eivät voi tehdä tutkintoaan vastaavia tehtäviä. Vammaisfoorumi vaatii näiden aikuisten uudelleenkoulutuksen turvaamista. Laajasti ajateltuna he ovat samassa tilanteessa ilman tutkintoa olevien kanssa. Näitä aikuisia opiskelee kaikilla koulutusasteilla sekä yleisissä että erityisoppilaitoksissa. Valmentavat ja valmistavat koulutukset Vammaisfoorumi suhtautuu varovaisesti ehdotukseen, jonka tavoitteena on luoda perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheeseen yksi selkeä valmistavan ja ohjaavan koulutuksen kokonaisuus, jonka sisällä nuori voi tehdä ohjatusti yksilöllisiä valintoja kykyjensä ja tavoitteidensa mukaisesti. Vammaisfoorumi muistuttaa, että perusopetuksen lisäopetus tai valmentavat koulutukset ovat olleet välttämätön aikalisä monille vammaisille nuorille. Näiden koulutusten tavoitteena on ollut mm. opiskelutekniikoiden vahvistaminen, apuvälineiden käyttötaidon parantaminen, perusopetuksennumeroiden korottaminen, jatkosuunnitelmien huolellisempi miettiminen ja erilaisten käytännön arjen perustaitojen vahvistaminen. Kyse ei ole ollut hukkaan heitetystä vuodesta, vaan vuodesta, jota ilman toisen asteen opinnot eivät olisi olleet mahdollisia. Yhden yhtenäisen valmentavan koulutuksen uhkana on, etteivät valmentavat koulutukset enää vastaisi kunkin opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin. Perusopetuksen päättäneiden ohella valmentavat koulutukset ovat tarpeen opiskeluvaiheessa tai työiässä vammautuneille tai sairastuneille, joiden on opeteltava uudelleen esim. opiskelutekniikat ja arkielämän tehtävistä suoriutuminen sekä otettava käyttöön ennestään vieraita apuvälineitä. Näiden taitojen opiskelu valmentavassa koulutuksessa on ensiarvoisen tärkeää. Toimenpideohjelman luonnoksen mukaan vaikeimmin vammaisten valmistava ja valmentava koulutus on todennäköisesti tarkoituksenmukaista säilyttää omana kokonaisuutenaan. Tässä ei kuitenkaan tarkenneta, mistä vammaisten valmentavasta ja kuntouttavasta koulutuksesta on kyse. Toinen aste Toisen asteen yhteistyö Vammaisfoorumi suhtautuu myönteisesti toisen asteen yhteistyön syventämiseen ja palvelukyvyn vahvistamiseen. Esimerkiksi nykyistä laajempi yhteistyö yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kesken on suotavaa. Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus on kuitenkin säilytettävä omina itsenäisinä koulutuksinaan (duaalimalli).

6 Lukio Vammaisia nuoria tulee kannustaa nykyistä enemmän hakeutumaan lukioon. Se antaa laajemmat jatkokoulutusmahdollisuudet, jotka edesauttavat vammaisten nuorten opiskelua ja työllistymistä. Vammaisfoorumi kannattaa ehdotusta sisällyttää lukiolakiin oikeus saada henkilökohtaista opintoohjausta. Tällöin opinto-ohjauksesta tulee selkeästi määritelty oikeus, jonka on toteuduttava yhdenvertaisesti myös vammaisten lukiolaisten kohdalla. Ammatillinen koulutus Vammaisfoorumista on välttämätöntä, että yleisten ammatillisten oppilaitosten rahoitusjärjestelmää kehitetään vastaamaan erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tarpeisiin. Vammaisilla nuorilla ja aikuisilla on oltava yhdenvertainen mahdollisuus opiskella yleisessä ammatillisessa oppilaitoksessa. Tämä edellyttää opetushenkilöstön tietämystä vammaisuudesta, esteettömyyden ja saavutettavuuden toteutumista sekä tarvittavan tuen olemassaoloa. Vammaisfoorumi suhtautuu varovaisen myönteisesti mahdollisuuteen suorittaa tutkinto osa kerrallaan. Tämä voi olla hyvä vaihtoehto kaikkein vaikeimmin vammaisten kohdalla, joille koko tutkinnon suorittaminen ei välttämättä ole mahdollista. Tutkinnon osia suorittamalla he voivat parantaa mahdollisuuksiaan esim. osa-aikaiseen työntekoon. Korkeakoulutus Saavutettavuus Opetus- ja kulttuuriministeriön Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiöltä tilaama selvitys Hitaasti, mutta varmasti? Saavutettavuuden edistyminen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa luvulla osoittaa, että korkeakoulut ovat tehneet tavoitteellista työtä saavutettavuuden edistämiseksi. Tämä on nähtävissä etenkin siinä, että ne ovat pyrkineet yhtenäistämään saavutettavuuteen liittyviä käytäntöjä. Työstä puuttuu kuitenkin edelleen systemaattisuutta ja resursseja. Lisäksi koko korkeakouluyhteisön tasolla saavutettavuuden edistämisellä on yhä jotenkin marginaalinen leima. Vammaisfoorumi esittää uudeksi toimenpiteeksi seuraavaa: Parannetaan korkeakoulutuksen saavutettavuutta henkilökuntaa kouluttamalla ja ohjeistamalla sekä tilojen, opetusmateriaalien ja viestinnän esteettömyyttä parantamalla. Koulutuksen saavutettavuuden parantaminen on tärkeä koulutuksellisen tasa-arvon kysymys. Keskeisimmin saavutettavuus liittyy vammaisiin opiskelijoihin, mutta pohjimmiltaan kyse on sellaisen ilmapiirin ja sellaisten järjestelyjen luomisesta, jotka mahdollistavat kaikkien osallistumisen. Hitaasti, mutta varmasti? -selvityksen mukaan vain neljännes korkeakouluista on sisällyttänyt saavutettavuuden kehittämisen strategiaansa. Erot korkeakoulujen sisällä ja niiden välillä ovat suuria. Pahimmissa tilanteissa on kiinni yksittäisistä korkeakoulujen henkilökunnan jäsenistä, saavatko opiskelijat tarvitsemansa erityisjärjestelyt tai otetaanko opetustilanteissa huomioon kaikki opiskelijat. Saavutettavuuden parantamiseksi tarvitaan ylhäältä päin annettuja ohjeistuksia, korkeakoulujen sisäisiä pelisääntöjä ja strategisia linjauksia sekä henkilökunnan kouluttamista. Fyysisten esteiden poistamisen lisäksi on välttämätöntä ottaa huomioon opetusjärjestelyt, materiaalit, viestintä ja sosiaalinen kanssakäyminen.

7 Saavutettavuuden parantaminen vaatii toimia korkeakoulujen kaikilla tasoilla. On tärkeää, että saavutettavuuden edistämiselle on nimetty vastuuhenkilö, vaikka lopulta saavutettavuus on koko korkeakouluyhteisön vastuulla. Opintopsykologipalvelut Ehdotuksen mukaan korkeakoulut varmistavat opiskelijoilleen riittävät opintopsykologipalvelut. Vammaisfoorumi huomauttaa, ettei pelkkä opintopsykologipalvelujen varmistaminen riitä. Sen lisäksi korkeakoulujen on varmistettava opinto-ohjauspalvelujensa toimivuus ja saavutettavuus. Sora-lainsäädäntö Sora-lainsäädäntöä sovelletaan tiettyihin toisen asteen ja korkea-asteen tutkintoihin. Lain mukaan opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla hakijan sairaus, vamma tai muu terveydentilaan liittyvä seikka, joka estää koulutukseen osallistumisen tai käytännön tehtävistä tai harjoittelusta suoriutumisen. Vastaavasti jos sairaus, vamma tai muu terveydentilaan liittyvä seikka on ilmeisenä esteenä tutkinnon suorittamiselle, se voi olla peruste opiskeluoikeuden peruuttamiselle. Vammaisfoorumi vaatii, että sairauden ja vamman opiskelulle aiheuttamat käytännön ongelmat ratkaistaan ensisijassa erilaisin opetusjärjestelyin ja opiskelijahuoltopalveluiden avulla. Lisäksi opiskelijavalintaa tehtäessä on otettava huomioon ammatteihin ja työhön sisältyvät monenlaiset tehtävät, jolloin on mahdollista, että samankin tutkinnon sisällä on tutkinnon osia, jotka mahdollistavat opiskelijalle yksilöllisiä ratkaisuja koulutuksen suorittamiseen. Tämän on korostuttava toimenpide-ehdotuksessa, sillä muussa tapauksessa erilaisten mahdollisuuksien käyttäminen jää esteiden varjoon. Ehdotuksen mukaan Sora-lainsäädännön toteutumista ja sen vaikutuksia seurataan sekä arvioidaan erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevien opiskelijoiden koulutukseen pääsyn näkökulmasta. Jo kevään 2012 yhteishakujen perusteella on nähtävissä, että lakimuutoksilla on kielteistä vaikutusta vammaisten opiskelijoiden ja opiskelijaksi hakeutuvien asemaan ainakin toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Vammaisuus on katsottu opiskelijaksi ottamisen esteeksi mm. siksi, ettei oppilaitoksen mukaan vammainen hakija voisi suoriutua työssäoppimisjaksoista työssäoppimispaikoissa, joita oppilaitos käyttää. Vammaisfoorumi vaatii, että Sora-lainsäädännön vaikutusta vammaisten opiskelijoiden koulutusmahdollisuuksiin selvitetään jo kevään 2012 hakujen osalta. Pelkkä pitkän aikavälin selvittäminen ei riitä. Eduskunta edellytti Sora-lainsäädännön hyväksyessään, että hallitus seuraa lainsäädännön toimivuutta ja vaikutuksia. Saavutettavuuden näkökulmasta on pitkän aikavälin seurannan lisäksi selvitettävä välittömästi, millaisia vaikutuksia lainsäädännön voimaantulolla on ollut vammaisten opiskelijaksi hakeutumiseen ja koulutukseen pääsyyn. Saavutettavuuden toteutumiseksi lainsäädännön soveltamisen ongelmallisuuteen ja epäkohtiin on puututtava heti, ennen epäonnistuneiden soveltamiskäytäntöjen syntymistä ja vakiintumista. Eduskunnan perustuslakivaliokunta viittasi antamassaan lausunnossa (PeVL 60/2010 vp) oikeasuhtaisuusperiaatteeseen eli siihen, että sääntelyn on opiskelijaksi ottamisen esteiden osalta oltava sellaista, ettei se aseta tarpeettomia rajoja vammaisen koulutukseen pääsylle. Valiokunnan lausunnon mukaan ensisijaisena lähtökohtana on oltava pyrkimys esteiden poistamiseen. Erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevat opiskelijat Valtion erityiskoulujen asiantuntijuus

8 Valtion erityiskoulujen asiantuntijuuden vahvistaminen on kannatettavaa. Yksi niiden tärkeä tehtävä on tukea integroidusti opiskelevia oppilaita, heidän koulujaan ja huoltajiaan. Valtion erityiskoulujen antaman tuen ja ohjauksen turvaaminen on oleellinen osa lähikouluperiaatteen ja siihen liittyvän kolmiportaisen tuen toteuttamista. Vammaisfoorumi on huolestunut kunnista ja kouluista, jotka eivät osta tukea ja ohjausta valtion erityiskouluilta. On epäselvää, millä tavoin nämä tahot järjestävät esim. näkövammaisen oppilaan ja hänen opettajiensa tai koulunkäyntiavustajansa tarvitseman tuen, ohjauksen ja koulutuksen. Ammatillisten erityisoppilaitosten kehittämis- ja palvelukeskustoiminta Ammatillisten erityisoppilaitosten kehittämis- ja palvelukeskustoimintaa on vahvistettava, jotta niillä on todellinen mahdollisuus tukea ja ohjata yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevia vammaisia opiskelijoita ja heidän opettajiaan. Opetushenkilöstön ammattitaito ja vammaisuuden tuntemus ovat tärkeässä roolissa suoritettaessa ammatillisia opintoja. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Kuntien valtionosuusjärjestelmä muodostuu valtionvarainministeriön hallinnoimasta peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimasta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta. Perusopetuksen valtionosuuden perusteet on tarkoitus selvittää osana valtionosuusjärjestelmän uudistamista. Uudistuksen tavoitteena on, että perusopetuksen rahoitus perustuu tulevaisuudessa nykyistä enemmän perusopetuksen toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin (esim. kunnan maahanmuuttajien väestöosuuteen, aikuisväestön koulutustasoon ja työttömyysasteeseen). Vammaisfoorumi edellyttää, että valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa otetaan vakavasti vammaisten oppilaiden tarpeet ja niiden resursointi. On välttämätöntä, että mm. pidennetyssä oppivelvollisuudessa olevien oppilaiden korotettu valtionosuus säilytetään. Ilman tätä oppilaiden tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien järjestäminen vaarantuu entisestään. Jo nyt siinä on ongelmia esim. yksityisten koulujen kohdalla, jotka eivät saa pidennetyssä oppivelvollisuudessa olevasta oppilaasta korotettua valtionosuutta. Kaikille yksityinen koulu ei ole vapaaehtoinen valinta, sillä niitä toimii myös sopimuskouluina, jolloin ne ovat lähikouluja omalla oppilaaksiottoalueellaan. Muita huomioita Toimenpideohjelman kaikkien toimenpiteiden tulisi olla ymmärrettäviä ilman taustatietokappaleiden lukemista. Koska nyt kommentoitava toimenpideohjelma on vasta taustapaperiluonnos, Vammaisfoorumi toivoo, että viimeistellystä toimenpideohjelmasta järjestetään lausuntokierros. Lisätietoja Näkövammaisten Keskusliitto ry koulutuspoliittinen suunnittelija Sari Kokko, Merja Heikkonen puheenjohtaja

9 Pirkko Mahlamäki pääsihteeri

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Katsaus opetus- ja kulttuuritoimen ajankohtaiseen lainsäädäntöön. Minna Antila Lakimies 10.9.2014

Katsaus opetus- ja kulttuuritoimen ajankohtaiseen lainsäädäntöön. Minna Antila Lakimies 10.9.2014 Katsaus opetus- ja kulttuuritoimen ajankohtaiseen lainsäädäntöön Minna Antila Lakimies 10.9.2014 Sisältö Päivähoito-oikeuden muutokset Kotihoidon tuen puolittaminen Oppivelvollisuus Esiopetuksen velvoittavuus

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä ERITYISKASVATUS Käsitteet Erityiskasvatus: tieteenala, jonka keskiössä kasvatukselliset erityistarpeet ammattialana jakautuu opetuksen, hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen ammatteihin Erityispedagogiikka:

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen

Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen Keuda Elinikäinen ohjaus 13.10.2011 Raija Tikkanen Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Vahvistetaan opinto-ohjausta kaikilla koulutusasteilla. Laaditaan hyvän opinto-ohjauksen

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1.-2.12.2009 Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS Terveisiä Opetushallituksesta 2 UUDISTUNEET AMMATILLISET

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo Ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi

Koulutuksellinen tasa-arvo Ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi Koulutuksellinen tasa-arvo Ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi 6.11.2014 Jyrki Kataisen hallitusohjelma Sukupolvelta toiselle periytyvä köyhyys ja syrjäytyminen on katkaistava. Jokainen ansaitsee reilun alun

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto 8.11.2013 Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Nexhat Beqiri, Ylitarkastaja SEMINAARI: Oikeus oppimiseen

Lisätiedot

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin Hannele Louhelainen/ OAJ Lähtökohdat ennakointiin Talouden epävakaus Julkisensektorin rakennemuutokset mm. kuntakentän uudistaminen

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä 10.1.2015 Tero Kujala, ohjaava opettaja, KM, EO 1 Lisäopetusta? Perusopetuksen jälkeen nuorella on mahdollisuus hakeutua lisäopetukseen

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus Katariina Männikkö Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus Mikä muuttuu kotitalousopetuksen järjestäjien kannalta? Kotitalousopetus poistuu

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 30/ (5) Kaupunginhallitus Sj/ Pöytäkirjanote tarkastamaton

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 30/ (5) Kaupunginhallitus Sj/ Pöytäkirjanote tarkastamaton Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 30/2016 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 (Meritullinkatu 10) 00023 VALTIONEUVOSTO 762 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotuksesta hallituksen esitykseksi

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten nuorten opintopolut Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla

Lisätiedot

1. OPISKELIJAHUOLTO KAIKILLE

1. OPISKELIJAHUOLTO KAIKILLE 19.12.2016 Psykologiliiton lausunto koskien asiakirjaa Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Psykologiliitossa on tutustuttu hallituksen

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSET Jussi Pihkala

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSET Jussi Pihkala VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSET 24.3.2015 Jussi Pihkala Yhteisiä tavoitteita - Oppimisen ja koulunkäynnin tuen vahvistaminen Oppilaan oikeus saada perusopetusta - Varhainen tuki

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa 5.5 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiseminaari Helsinki ke 9.2.2011 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Taustaa (1) Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Vantaan kaupungin lausunto

Vantaan kaupungin lausunto Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo@minedu.fi, rahoitus@minedu.fi OKM/26/010/2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää Vantaan kaupungilta lausuntoa hallituksen esityksestä

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö, 1.7.2015. Opetushallitus, 2.7.2015. Lausunto OKM/96/050/2015

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA

LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA LIITE 7 LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA 2016-2018 Laadittu 26112015/mnh Hyväksytty 18042016 sivistyslautakunta

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku - uudistukset lainsäädännön näkökulmasta

Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku - uudistukset lainsäädännön näkökulmasta Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku - uudistukset lainsäädännön näkökulmasta Kohti perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakua 29.10.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Opetushallitus Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat)

Opetushallitus Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat) Opetushallitus 2009 Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat) 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ajankohtaista perusopetuksessa

Lisätiedot

OAJ:n lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi lukiolain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

OAJ:n lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi lukiolain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö lukioonvalmistava@minedu.fi kirjaamo@minedu.fi Asia: OAJ:n lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi lukiolain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA

AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki 16.9.2014 Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala 13.3.2015 Valma-työryhmä: Hannele Siekkinen, Jaana Haikara, Tytti Sydänmetsä, Paula Jaakkonen, Arto Huuskonen, Ritva Joki-Kolehmainen

Lisätiedot

LIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMA LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNILLE

OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMA LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNILLE OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMA LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNILLE Pääjohtaja Aulis Pitkälä Lukio Suomessa tulevaisuusseminaari Helsinki 11.4.2012 LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEEN ON RIITTÄVÄSTI TIETOA Opetushallitus:

Lisätiedot

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa

Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa Johanna Korkeamäki, VTM, tutkija, Kuntoutussäätiö 3.2.2014 1 Oppimisvaikeuksien yleisyys eri koulutusasteilla Itseraportoituja vaikeuksia koulunkäynnissä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI 3.2.2017 Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Onko ammatillisen koulutuksen reformi sinulle tuttu? Vastaa käyttämällä

Lisätiedot

Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ

Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Uudistuksen ensimmäinen vaihe v. 2014 6.11.2012 1 Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään (H.Siren OKM) Tavoitteet: Korkeakouluista valmistuneiden

Lisätiedot

Mitä on jo tehty ja sovittu?

Mitä on jo tehty ja sovittu? Mitä on jo tehty ja sovittu? Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Opetus- ja kulttuuriministeriö Varhaiskasvatus ja perusopetus edistämään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa -seminaari Säätytalo 27.10.2011 Lapsia pelaamassa

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot