Vammaisten yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet eivät toteudu

Transkriptio

1 Vammaisfoorumin lausunto: Koulutuksellista tasa-arvoa koskeva kuulemistilaisuus Vammaisfoorumi ry Handikappforum rf Finnish Disability Forum Opetus- ja kulttuuriministeriö Taustaa Vammaisfoorumi ry kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä mahdollisuudesta kommentoida luonnosta koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelmaksi. Vammaisfoorumi on vuonna 1999 perustettu 30 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö, jonka kotimainen vaikuttamistoiminta keskittyy vammaisten yhdenvertaisen osallistumisen turvaamiseen. Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelman tavoitteena on mm. parantaa heikommassa asemassa olevien ryhmien asemaa, vähentää sosioekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen osallistumiseen, vähentää sukupuolten välisiä osaamis- ja koulutuseroja sekä vahvistaa jokaisen mahdollisuutta oppimiseen. On hyvä, että toimenpideohjelma kattaa kaikki koulutusasteet varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen. Koulutuksellinen tasa-arvo on kuitenkin myös muuta kuin etnisen taustan vaikutuksia, sukupuoltenvälisiä eroja tai koulutuksen periytyvyyttä. Vammaisten yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet eivät toteudu Vammaiset ovat koulutuksellisesti muita heikommassa asemassa oleva ryhmä, sillä heidän kouluttautumismahdollisuutensa eivät ole yhdenvertaiset muun väestön kanssa. Vammaisten koulutuksellisen tasa-arvon esteinä ovat mm. puutteet opiskelussa tarvittavissa palveluissa ja tukitoimissa, ongelmat työssäoppimisjaksojen ja työharjoittelujen toteuttamisessa sekä tietämättömyys ja epäilevät asenteet vammaisia opiskelijoita tai opiskelijaksi hakeutuvia kohtaan. Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelmassa tehtävien ehdotusten lähtökohtana on kaikille tarkoitettu koulutusjärjestelmä. Ehdotukset eivät erittele oppilasta tai opiskelijaa hänen taustansa tai ominaisuuksiensa mukaan. Lähtökohtana on ajatus, että paras keino häivyttää sosiaalisen tai muun taustan vaikutus opintopolkuja koskeviin valintoihin on varmistaa kaikkien tasapuolinen pääsy vähintään toisen asteen koulutukseen. Tämän perusteella vammaisten koulutuksellista tasaarvoa on tarkasteltava samalla tavoin kuin mm. etnisen taustan tai sukupuolen vaikutusta. Tavoitteeksi tulee ottaa vammaisten koulutustason nostaminen. Vanhempien sosioekonominen asema ja koulutustausta heijastuvat myös vammaisten koulutusvalintoihin. Ne vaikuttavat mm. siihen, kuinka pitkälle vammaiset nuoret kouluttautuvat ja kuinka itsenäisiä ratkaisuja he todellisuudessa tekevät. Vammaisfoorumi esittää, että nykytilaa käsittelevään osioon lisätään oma kappale vammaisista. Tällä hetkellä tausta-aineisto käsittelee vain sosioekonomista asemaa, sukupuolta ja maahanmuuttajataustaisia. Uusimpia tietolähteitä vammaisten opiskelijoiden tilanteeseen on opetus- ja kulttuuriministeriön Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiöltä tilaama selvitys Hitaasti, mutta varmasti? Saavutettavuuden edistyminen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2000-luvulla.

2 Taustana yhdenvertaisuuslaki ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus Yhdenvertaisuuslain (21/2004) tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista. Viranomaisilla on perustuslakiin ja yhdenvertaisuuslakiin perustuva velvollisuus edistää ihmisten yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuuslain 4 mukaan viranomaisten tulee erityisesti muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Yhdenvertaisuuden aktiivinen edistäminen voi merkitä poikkeamista samanlaisen kohtelun periaatteesta, jotta heikommassa asemassa olevien ryhmien tosiasiallinen yhdenvertaisuus toteutuisi. Koulutukselliseen tasa-arvoon liittyvät YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen artiklat 9 Esteettömyys, 21 Sanan ja mielipiteen vapaus ja tiedonsaanti sekä 24 Koulutus. Lisäksi artikla 8 Tietoisuuden lisääminen vammaisuudesta velvoittaa mm. vahvistamaan kunnioittavaa asennetta vammaisten henkilöiden oikeuksia kohtaan kaikilla koulutusjärjestelmän tasoilla. Esteettömyys ja saavutettavuus Esteettömyydestä ja saavutettavuudesta on huolehdittava sekä rakennetussa ympäristössä että tieto- ja viestintätekniikassa ja sähköisissä palveluissa. Rakennetun ympäristön esteettömyys koskee mm. rakennuksia, opetustiloja, opiskelija-asuntoja ja joukkoliikennettä. Tieto- ja viestintätekniikassa kyse on laaja-alaisesti kaikesta siihen liittyvästä (verkko-oppimisympäristöt, sähköiset palvelut ym.). Elleivät esteettömyys ja saavutettavuus toteudu molemmilla osa-alueilla, vammaisten mahdollisuudet osallistua koulutukseen heikkenevät. Varhaiskasvatus Ehdotusten mukaan vahvistetaan lasten mahdollisuuksia saada suunnitelmallisesti ja oikeaaikaisesti varhaista ja ennaltaehkäisevää oppimisen ja kasvun tukea sekä parannetaan tiedonvaihtoa laajentamalla kolmiportainen tuki (yleinen, tehostettu ja erityinen) myös varhaiskasvatukseen. Vammaisfoorumi muistuttaa, että kolmiportaisen tuen ulottaminen varhaiskasvatukseen edellyttää henkilöstön kouluttamista. Varhaiskasvatuksen kohdalla on muistettava, että perusopetuslain (628/1998) 17 4 momentin mukaan erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista tai esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön tai muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Monet vammaiset lapset ovat siis erityisen tuen piirissä jo esiopetuksen alkaessa, jonka lisäksi osalle on tehty perusopetuslain 25 :n mukainen päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta. Perusopetus Aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulujen kerhotoiminta Luonnoksessa ehdotetaan säädettäväksi kunnille aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisvelvoite siten, että kaikilla perusopetuksen 1-2 vuosiluokan ja erityisopetuksen oppilailla on mahdollisuus

3 halutessaan päästä toiminnan piiriin. Lisäksi ehdotetaan aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulujen kerhotoiminnan yhteistyön tiivistämistä. Vammaisfoorumin mielestä esitykset ovat hyviä. Vammaisten oppilaiden on voitava osallistua täysipainoisesti aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä koulujen kerhotoimintaan. Tämä edellyttää mm. pätevää henkilökuntaa, henkilökohtaista apua ja toimintojen saavutettavuutta. Toimintaan osallistuvalla vammaisella oppilaalla on oltava todellinen mahdollisuus mielekkääseen tekemiseen eikä vain siihen, että hänen perustarpeistaan huolehditaan. Lähikoulu Vammaisen oppilaan opetuksen järjestäminen lähikoulussa ja luontaisessa opetusryhmässä tulee olla ensisijainen vaihtoehto. Oppioikeuden toteutuminen edellyttää tarkoituksenmukaisia palveluja ja tukitoimia, esteetöntä kouluympäristöä sekä tahtotilaa näiden toteuttamiseen. Esteetön rakentaminen on oleellinen osa mm. koulujen peruskorjauksia. Vammaisfoorumi muistuttaa, että kouluvalinnan lähtökohtana on aina oltava oppilaan etu, joten tarvittaessa opetus on voitava järjestää myös erityisluokalla tai erityiskoulussa. Tämä koskee sekä perusopetusta että perusopetuksen lisäopetusta. Perusopetuksen ryhmäkoot Vammaisfoorumi pitää hyvänä puuttumista perusopetuksen ryhmäkokoihin. Se ei ota tarkemmin kantaa siihen, tuleeko ryhmäkoosta säätää lailla vai onko niiden seuranta- ja tarvittaessa puuttumisvelvoite aluehallintoviranomaisilla. Opettajankoulutuksen sisällöllinen kehittämishanke Ehdotuksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää yhteistyössä yliopistojen kanssa opettajankoulutuksen sisällöllisen kehittämishankkeen tukemaan oppimisvaikeuksien tunnistamista ja niihin puuttumista ja koulun sukupuolittuneiden käytäntöjen tunnistamista. On välttämätöntä, että hankkeessa ovat mukana lastentarhanopettajat, luokanopettajat, erityisopettajat, aineenopettajat, ammatilliset opettajat ja opinto-ohjaajat. Oppimisvaikeuksien ja sukupuolittuneiden käytäntöjen ohella kehittämishankkeessa on nostettava esiin vammaisuus ja eri tavoin vammaisten oppilaiden ja opiskelijoiden opetus. Tällä hetkellä opettajankoulutuksissa on hyvin vähän vammaisuuteen liittyvää koulutussisältöä, mikä on koulutuksen selkeä puute. Vammaisuuteen liittyvän koulutussisällön suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää tehdä yhteistyötä vammaisjärjestöjen kanssa. Koulujen tukihenkilöverkoston kehittäminen Vammaisfoorumi kannattaa ehdotusta riittävistä erityisopettaja- ja koulunkäyntiavustajaresursseista huolehtimisesta. Vammaisten oppilaiden mahdollisuus saada tarvitsemansa koulunkäyntiavustajan apu vaihtelee kunnan ja koulun mukaan. Riittämättömien avustajatuntimäärien ohella ongelmana ovat koulukohtaiset avustajat, jotka tekevät paljon muutakin kuin avustavat vammaista oppilasta. Tällöin vammaisen oppilaan avustaminen jää helposti toissijaiseksi, vaikka sen tulee olla etusijalla muihin tehtäviin nähden.

4 Ohjaus- ja neuvontapalvelut sekä työssäoppimisjaksot Opinto-ohjaus ja ammatinvalinnanohjaus Toimenpideohjelma mainitsee opinto-ohjauksessa ja ammatinvalinnanohjauksessa vain perinteisten sukupuoliroolien murtamisen koulutusvalinnoissa. Vammaisfoorumi huomauttaa, että jokaisella koulutusasteella on myös vammaisia opiskelijoita, joilla on oltava yhtäläinen oikeus opinto-ohjaukseen ja systemaattiseen tukeen urakysymyksissä. Vammaisuus vaikuttaa väistämättä opiskelupaikan ja alan valintaan. Nuorta ja hänen perhettään ei saa jättää yksin, vaan opinto-ohjaajan on otettava vastuu vammaisen nuoren ohjaamisesta samoin kuin vammattomankin nuoren. Työnsä tukena opinto-ohjaajat voivat käyttää mm. vammaisjärjestöissä olevaa asiantuntemusta. Työssäoppiminen ja työharjoittelu Vammaisten oppilaiden ja opiskelijoiden on vammattomia vaikeampaa saada työelämään tutustumispaikkoja tai työharjoittelupaikkoja. Vammaisfoorumi korostaa vammaisuuteen liittyvän asiallisen tiedottamisen, asenteisiin vaikuttamisen ja vammaisjärjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä opiskeluun liittyvien harjoittelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Vammaisten työllisyysaste on huomattavasti keskimääräistä työllisyysastetta heikompi. Myös monet hyvin koulutetut vammaiset eivät ole työllistyneet. Vammaisten panosta työmarkkinoilla ei hyödynnetä läheskään riittävästi. Tämä koskee sekä erilaisia opintoihin liittyviä työharjoitteluja että varsinaista palkkatyötä. Työelämätaidot ja ammatillinen osaaminen eivät kehity, ellei työtä ole tarjolla. Siirtyminen jatko-opintoihin Siirtyminen perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen Vammaisfoorumin mielestä on hyvä, että kaikille perusopetuksen päättäneille taataan opiskelupaikka. Myös kuntien vastuu jälkiohjauksena koulutukseen hakeutumisessa niiden osalta, jotka eivät ole saaneet opiskelupaikkaa kevään yhteishaussa, on kannatettava. Tämän on tosiasiassa koskettava myös vammaisia nuoria. Vammaistennuorten kohdalla perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheessa tarvitaan kannustavia sektorirajat ylittäviä toimenpiteitä. Kyse on elämänvaiheesta, jossa hyvin moni asia muuttuu. Yhteistyö nuoren, hänen perheensä sekä kunnan ja mahdollisen koulutuksenjärjestäjän eri toimijoiden välillä on välttämätöntä. Esimerkiksi opiskelussa tarvittavien palvelujen ja tukitoimien (henkilökohtainen apu, kuljetuspalvelut ym.) myöntäjätahot muuttuvat ja nuoren vastuu asioiden hoitamisesta lisääntyy huomattavasti perusopetukseen verrattuna. Ammatillisen koulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteet Opetus- ja kulttuuriministeriössä on valmisteilla ammatillisen koulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteiden uudistaminen. Hallitusohjelman mukaan ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita uudistetaan siten, että perusasteen päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat valitaan ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa. Oppilaitosta

5 vaihtaville opiskelijoille ja aiemman tutkinnon suorittaneille vahvistetaan mm. erillisvalintoja ja ammatillista lisäkoulutusta. Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelman aikuiskoulutusta käsittelevässä osiossa ehdotetaan, että näyttötutkintoon valmistavaan ammatilliseen peruskoulutukseen ja ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen laaditaan opiskelijaksi ottamisen perusteet siten, että opiskelijaksi otetaan hakijoista ensin ne, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa tai siten, että ne, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa saavat opiskelijavalinnoissa lisäpisteitä. Esitetyt Opiskelijaksi ottamisen perusteet koskisivat valtionosuusrahoitteista ammatillista aikuiskoulutusta. Koulutukseen hakeutuvissa on myös niitä, jotka ovat vammautumisen tai sairastumisen vuoksi tulleet työkyvyttömiksi koulutustaan vastaavaan työhön, tai jotka näistä syistä joutuvat vaihtamaan alaa jo koulutusaikana. Koulutustaan vastaaviin tehtäviin työkyvyttömiksi tulleilla on tutkinto, mutta käytännössä siitä ei ole heille mitään hyötyä, koska he eivät voi tehdä tutkintoaan vastaavia tehtäviä. Vammaisfoorumi vaatii näiden aikuisten uudelleenkoulutuksen turvaamista. Laajasti ajateltuna he ovat samassa tilanteessa ilman tutkintoa olevien kanssa. Näitä aikuisia opiskelee kaikilla koulutusasteilla sekä yleisissä että erityisoppilaitoksissa. Valmentavat ja valmistavat koulutukset Vammaisfoorumi suhtautuu varovaisesti ehdotukseen, jonka tavoitteena on luoda perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheeseen yksi selkeä valmistavan ja ohjaavan koulutuksen kokonaisuus, jonka sisällä nuori voi tehdä ohjatusti yksilöllisiä valintoja kykyjensä ja tavoitteidensa mukaisesti. Vammaisfoorumi muistuttaa, että perusopetuksen lisäopetus tai valmentavat koulutukset ovat olleet välttämätön aikalisä monille vammaisille nuorille. Näiden koulutusten tavoitteena on ollut mm. opiskelutekniikoiden vahvistaminen, apuvälineiden käyttötaidon parantaminen, perusopetuksennumeroiden korottaminen, jatkosuunnitelmien huolellisempi miettiminen ja erilaisten käytännön arjen perustaitojen vahvistaminen. Kyse ei ole ollut hukkaan heitetystä vuodesta, vaan vuodesta, jota ilman toisen asteen opinnot eivät olisi olleet mahdollisia. Yhden yhtenäisen valmentavan koulutuksen uhkana on, etteivät valmentavat koulutukset enää vastaisi kunkin opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin. Perusopetuksen päättäneiden ohella valmentavat koulutukset ovat tarpeen opiskeluvaiheessa tai työiässä vammautuneille tai sairastuneille, joiden on opeteltava uudelleen esim. opiskelutekniikat ja arkielämän tehtävistä suoriutuminen sekä otettava käyttöön ennestään vieraita apuvälineitä. Näiden taitojen opiskelu valmentavassa koulutuksessa on ensiarvoisen tärkeää. Toimenpideohjelman luonnoksen mukaan vaikeimmin vammaisten valmistava ja valmentava koulutus on todennäköisesti tarkoituksenmukaista säilyttää omana kokonaisuutenaan. Tässä ei kuitenkaan tarkenneta, mistä vammaisten valmentavasta ja kuntouttavasta koulutuksesta on kyse. Toinen aste Toisen asteen yhteistyö Vammaisfoorumi suhtautuu myönteisesti toisen asteen yhteistyön syventämiseen ja palvelukyvyn vahvistamiseen. Esimerkiksi nykyistä laajempi yhteistyö yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kesken on suotavaa. Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus on kuitenkin säilytettävä omina itsenäisinä koulutuksinaan (duaalimalli).

6 Lukio Vammaisia nuoria tulee kannustaa nykyistä enemmän hakeutumaan lukioon. Se antaa laajemmat jatkokoulutusmahdollisuudet, jotka edesauttavat vammaisten nuorten opiskelua ja työllistymistä. Vammaisfoorumi kannattaa ehdotusta sisällyttää lukiolakiin oikeus saada henkilökohtaista opintoohjausta. Tällöin opinto-ohjauksesta tulee selkeästi määritelty oikeus, jonka on toteuduttava yhdenvertaisesti myös vammaisten lukiolaisten kohdalla. Ammatillinen koulutus Vammaisfoorumista on välttämätöntä, että yleisten ammatillisten oppilaitosten rahoitusjärjestelmää kehitetään vastaamaan erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tarpeisiin. Vammaisilla nuorilla ja aikuisilla on oltava yhdenvertainen mahdollisuus opiskella yleisessä ammatillisessa oppilaitoksessa. Tämä edellyttää opetushenkilöstön tietämystä vammaisuudesta, esteettömyyden ja saavutettavuuden toteutumista sekä tarvittavan tuen olemassaoloa. Vammaisfoorumi suhtautuu varovaisen myönteisesti mahdollisuuteen suorittaa tutkinto osa kerrallaan. Tämä voi olla hyvä vaihtoehto kaikkein vaikeimmin vammaisten kohdalla, joille koko tutkinnon suorittaminen ei välttämättä ole mahdollista. Tutkinnon osia suorittamalla he voivat parantaa mahdollisuuksiaan esim. osa-aikaiseen työntekoon. Korkeakoulutus Saavutettavuus Opetus- ja kulttuuriministeriön Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiöltä tilaama selvitys Hitaasti, mutta varmasti? Saavutettavuuden edistyminen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa luvulla osoittaa, että korkeakoulut ovat tehneet tavoitteellista työtä saavutettavuuden edistämiseksi. Tämä on nähtävissä etenkin siinä, että ne ovat pyrkineet yhtenäistämään saavutettavuuteen liittyviä käytäntöjä. Työstä puuttuu kuitenkin edelleen systemaattisuutta ja resursseja. Lisäksi koko korkeakouluyhteisön tasolla saavutettavuuden edistämisellä on yhä jotenkin marginaalinen leima. Vammaisfoorumi esittää uudeksi toimenpiteeksi seuraavaa: Parannetaan korkeakoulutuksen saavutettavuutta henkilökuntaa kouluttamalla ja ohjeistamalla sekä tilojen, opetusmateriaalien ja viestinnän esteettömyyttä parantamalla. Koulutuksen saavutettavuuden parantaminen on tärkeä koulutuksellisen tasa-arvon kysymys. Keskeisimmin saavutettavuus liittyy vammaisiin opiskelijoihin, mutta pohjimmiltaan kyse on sellaisen ilmapiirin ja sellaisten järjestelyjen luomisesta, jotka mahdollistavat kaikkien osallistumisen. Hitaasti, mutta varmasti? -selvityksen mukaan vain neljännes korkeakouluista on sisällyttänyt saavutettavuuden kehittämisen strategiaansa. Erot korkeakoulujen sisällä ja niiden välillä ovat suuria. Pahimmissa tilanteissa on kiinni yksittäisistä korkeakoulujen henkilökunnan jäsenistä, saavatko opiskelijat tarvitsemansa erityisjärjestelyt tai otetaanko opetustilanteissa huomioon kaikki opiskelijat. Saavutettavuuden parantamiseksi tarvitaan ylhäältä päin annettuja ohjeistuksia, korkeakoulujen sisäisiä pelisääntöjä ja strategisia linjauksia sekä henkilökunnan kouluttamista. Fyysisten esteiden poistamisen lisäksi on välttämätöntä ottaa huomioon opetusjärjestelyt, materiaalit, viestintä ja sosiaalinen kanssakäyminen.

7 Saavutettavuuden parantaminen vaatii toimia korkeakoulujen kaikilla tasoilla. On tärkeää, että saavutettavuuden edistämiselle on nimetty vastuuhenkilö, vaikka lopulta saavutettavuus on koko korkeakouluyhteisön vastuulla. Opintopsykologipalvelut Ehdotuksen mukaan korkeakoulut varmistavat opiskelijoilleen riittävät opintopsykologipalvelut. Vammaisfoorumi huomauttaa, ettei pelkkä opintopsykologipalvelujen varmistaminen riitä. Sen lisäksi korkeakoulujen on varmistettava opinto-ohjauspalvelujensa toimivuus ja saavutettavuus. Sora-lainsäädäntö Sora-lainsäädäntöä sovelletaan tiettyihin toisen asteen ja korkea-asteen tutkintoihin. Lain mukaan opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla hakijan sairaus, vamma tai muu terveydentilaan liittyvä seikka, joka estää koulutukseen osallistumisen tai käytännön tehtävistä tai harjoittelusta suoriutumisen. Vastaavasti jos sairaus, vamma tai muu terveydentilaan liittyvä seikka on ilmeisenä esteenä tutkinnon suorittamiselle, se voi olla peruste opiskeluoikeuden peruuttamiselle. Vammaisfoorumi vaatii, että sairauden ja vamman opiskelulle aiheuttamat käytännön ongelmat ratkaistaan ensisijassa erilaisin opetusjärjestelyin ja opiskelijahuoltopalveluiden avulla. Lisäksi opiskelijavalintaa tehtäessä on otettava huomioon ammatteihin ja työhön sisältyvät monenlaiset tehtävät, jolloin on mahdollista, että samankin tutkinnon sisällä on tutkinnon osia, jotka mahdollistavat opiskelijalle yksilöllisiä ratkaisuja koulutuksen suorittamiseen. Tämän on korostuttava toimenpide-ehdotuksessa, sillä muussa tapauksessa erilaisten mahdollisuuksien käyttäminen jää esteiden varjoon. Ehdotuksen mukaan Sora-lainsäädännön toteutumista ja sen vaikutuksia seurataan sekä arvioidaan erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevien opiskelijoiden koulutukseen pääsyn näkökulmasta. Jo kevään 2012 yhteishakujen perusteella on nähtävissä, että lakimuutoksilla on kielteistä vaikutusta vammaisten opiskelijoiden ja opiskelijaksi hakeutuvien asemaan ainakin toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Vammaisuus on katsottu opiskelijaksi ottamisen esteeksi mm. siksi, ettei oppilaitoksen mukaan vammainen hakija voisi suoriutua työssäoppimisjaksoista työssäoppimispaikoissa, joita oppilaitos käyttää. Vammaisfoorumi vaatii, että Sora-lainsäädännön vaikutusta vammaisten opiskelijoiden koulutusmahdollisuuksiin selvitetään jo kevään 2012 hakujen osalta. Pelkkä pitkän aikavälin selvittäminen ei riitä. Eduskunta edellytti Sora-lainsäädännön hyväksyessään, että hallitus seuraa lainsäädännön toimivuutta ja vaikutuksia. Saavutettavuuden näkökulmasta on pitkän aikavälin seurannan lisäksi selvitettävä välittömästi, millaisia vaikutuksia lainsäädännön voimaantulolla on ollut vammaisten opiskelijaksi hakeutumiseen ja koulutukseen pääsyyn. Saavutettavuuden toteutumiseksi lainsäädännön soveltamisen ongelmallisuuteen ja epäkohtiin on puututtava heti, ennen epäonnistuneiden soveltamiskäytäntöjen syntymistä ja vakiintumista. Eduskunnan perustuslakivaliokunta viittasi antamassaan lausunnossa (PeVL 60/2010 vp) oikeasuhtaisuusperiaatteeseen eli siihen, että sääntelyn on opiskelijaksi ottamisen esteiden osalta oltava sellaista, ettei se aseta tarpeettomia rajoja vammaisen koulutukseen pääsylle. Valiokunnan lausunnon mukaan ensisijaisena lähtökohtana on oltava pyrkimys esteiden poistamiseen. Erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevat opiskelijat Valtion erityiskoulujen asiantuntijuus

8 Valtion erityiskoulujen asiantuntijuuden vahvistaminen on kannatettavaa. Yksi niiden tärkeä tehtävä on tukea integroidusti opiskelevia oppilaita, heidän koulujaan ja huoltajiaan. Valtion erityiskoulujen antaman tuen ja ohjauksen turvaaminen on oleellinen osa lähikouluperiaatteen ja siihen liittyvän kolmiportaisen tuen toteuttamista. Vammaisfoorumi on huolestunut kunnista ja kouluista, jotka eivät osta tukea ja ohjausta valtion erityiskouluilta. On epäselvää, millä tavoin nämä tahot järjestävät esim. näkövammaisen oppilaan ja hänen opettajiensa tai koulunkäyntiavustajansa tarvitseman tuen, ohjauksen ja koulutuksen. Ammatillisten erityisoppilaitosten kehittämis- ja palvelukeskustoiminta Ammatillisten erityisoppilaitosten kehittämis- ja palvelukeskustoimintaa on vahvistettava, jotta niillä on todellinen mahdollisuus tukea ja ohjata yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevia vammaisia opiskelijoita ja heidän opettajiaan. Opetushenkilöstön ammattitaito ja vammaisuuden tuntemus ovat tärkeässä roolissa suoritettaessa ammatillisia opintoja. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Kuntien valtionosuusjärjestelmä muodostuu valtionvarainministeriön hallinnoimasta peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimasta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta. Perusopetuksen valtionosuuden perusteet on tarkoitus selvittää osana valtionosuusjärjestelmän uudistamista. Uudistuksen tavoitteena on, että perusopetuksen rahoitus perustuu tulevaisuudessa nykyistä enemmän perusopetuksen toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin (esim. kunnan maahanmuuttajien väestöosuuteen, aikuisväestön koulutustasoon ja työttömyysasteeseen). Vammaisfoorumi edellyttää, että valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa otetaan vakavasti vammaisten oppilaiden tarpeet ja niiden resursointi. On välttämätöntä, että mm. pidennetyssä oppivelvollisuudessa olevien oppilaiden korotettu valtionosuus säilytetään. Ilman tätä oppilaiden tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien järjestäminen vaarantuu entisestään. Jo nyt siinä on ongelmia esim. yksityisten koulujen kohdalla, jotka eivät saa pidennetyssä oppivelvollisuudessa olevasta oppilaasta korotettua valtionosuutta. Kaikille yksityinen koulu ei ole vapaaehtoinen valinta, sillä niitä toimii myös sopimuskouluina, jolloin ne ovat lähikouluja omalla oppilaaksiottoalueellaan. Muita huomioita Toimenpideohjelman kaikkien toimenpiteiden tulisi olla ymmärrettäviä ilman taustatietokappaleiden lukemista. Koska nyt kommentoitava toimenpideohjelma on vasta taustapaperiluonnos, Vammaisfoorumi toivoo, että viimeistellystä toimenpideohjelmasta järjestetään lausuntokierros. Lisätietoja Näkövammaisten Keskusliitto ry koulutuspoliittinen suunnittelija Sari Kokko, Merja Heikkonen puheenjohtaja

9 Pirkko Mahlamäki pääsihteeri