Ehdotus valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi

Transkriptio

1 Vammaisfoorumi ry Handikappforum rf Finnish Disability Forum Lausunto Opetus- ja kulttuuriministeriö Ehdotus valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:28 Taustaa Vammaisfoorumi ry kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä mahdollisuudesta lausua ehdotuksesta valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi. Vammaisfoorumi on 30 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö, joka jäsenjärjestöjensä kautta edustaa yli vammaista ja pitkäaikaissairasta henkilöä. Järjestön kotimainen vaikuttamistoiminta keskittyy vammaisten yhdenvertaisen osallistumisen turvaamiseen. On hyvä, että strategia kattaa kaikki koulutusasteet varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen. Koulutuksellinen tasa-arvo on kuitenkin myös muuta kuin etnisen taustan vaikutuksia, sukupuoltenvälisiä eroja tai koulutuksen periytyvyyttä. Vammaisten yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet eivät toteudu Vammaiset ovat koulutuksellisesti muita heikommassa asemassa oleva ryhmä. Strategian ehdotusten lähtökohtana on kaikille tarkoitettu koulutusjärjestelmä. Ehdotukset eivät erittele oppilasta tai opiskelijaa hänen taustansa tai ominaisuuksiensa mukaan. Lähtökohtana on ajatus, että paras keino häivyttää sosiaalisen tai muun taustan vaikutus opintopolkuja koskeviin valintoihin on varmistaa kaikkien tasapuolinen pääsy vähintään toisen asteen koulutukseen. Tämän perusteella vammaisten koulutuksellista tasa-arvoa on tarkasteltava samalla tavoin kuin mm. etnisen taustan tai sukupuolen vaikutusta. Tavoitteeksi tulee ottaa vammaisten koulutustason nostaminen. Strategian tilastollinen tarkastelu tarjoaa poikkileikkaustietoa koulutuksellisen tasa-arvon nykytilaan lähinnä sukupuolen ja sosiaalisen taustan mukaan.

2 Yhdenvertaisuuslaki Varhaiskasvatus Perusaste 2 Lisäksi mukana on maahanmuuttajiin liittyvää tilastollista tarkastelua. Vammaisfoorumi huomauttaa, että tilastollisessa tarkastelussa olisi ollut hyvä tarkastella myös vammaisuuden vaikutusta koulutusmahdollisuuksiin. On hyvä, että strategian tausta-aineistossa on nostettu esiin yhdenvertaisuuslaki. Koulutusjärjestelmän toimijoilla on aivan liian vähän tietoa tästä laista ja mm. positiivisesta erityiskohtelusta. Toimenpiteen 2 mukaan vahvistetaan lasten mahdollisuuksia saada suunnitelmallisesti ja oikea-aikaisesti varhaista ja ennaltaehkäisevää oppimisen ja kasvun tukea sekä parannetaan tiedonvaihtoa laajentamalla kolmiportaisen tuen periaatteet (suunnitelmallisuus, varhainen tuki ja puuttuminen sekä pedagogisen osaamisen korostaminen) päivähoitoon. Vammaisfoorumi muistuttaa, että näiden periaatteiden ulottaminen varhaiskasvatukseen edellyttää henkilöstön kouluttamista. Lisäksi on muistettava, että perusopetuslain (628/1998) 17 4 momentin mukaan erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista tai esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön tai muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Monet vammaiset lapset ovat siis erityisen tuen piirissä jo esiopetuksen alkaessa, jonka lisäksi osalle on tehty perusopetuslain 25 :n mukainen päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta. Aamu- ja iltapäivätoiminta Toimenpiteen 3 mukaan kunnille säädetään aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisvelvoite siten, että kaikilla perusopetuksen 1-2 vuosiluokan ja erityisopetuksen oppilailla on mahdollisuus halutessaan päästä toiminnan piiriin. Toimenpide on hyvä. Vammaisten oppilaiden on voitava osallistua täysipainoisesti aamu- ja iltapäivätoimintaan. Tämä edellyttää mm. pätevää henkilökuntaa, henkilökohtaista apua ja toimintojen saavutettavuutta. Toimintaan osallistuvalla vammaisella oppilaalla on oltava todellinen mahdollisuus mielekkääseen tekemiseen eikä vain siihen, että hänen perustarpeistaan huolehditaan. Koulujen tukihenkilöstöverkosto Toimenpiteen 3 mukaan koulujen tukihenkilöstöverkostoa kehitetään mm. huolehtimalla riittävistä erityisopettaja- ja koulunkäyntiavustajaresursseista ottaen erityisesti huomioon oppimistulosten ja -tapojen varhainen eriytyminen.

3 3 Vammaisfoorumi huomauttaa, että tässä kohden on huolehdittava vammaisten oppilaiden tosiasiallisesta mahdollisuudesta saada tarvitsemansa opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja tukitoimet. Tällä hetkellä riittämättömien avustajatuntimäärien ohella ongelmana ovat koulukohtaiset avustajat, jotka tekevät paljon muutakin kuin avustavat vammaista oppilasta. Tällöin vammaisen oppilaan avustaminen jää helposti toissijaiseksi, vaikka sen tulee olla etusijalla muihin tehtäviin nähden. Opettajankoulutuksen sisällöllinen kehittämishanke Toimenpiteen 3 mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää yhteistyössä yliopistojen kanssa opettajankoulutuksen sisällöllisen kehittämishankkeen tukemaan oppimisvaikeuksien tunnistamista ja niihin puuttumista ja koulun sukupuolittuneiden käytäntöjen tunnistamista. Näiden ohella kehittämishankkeessa on nostettava esiin vammaisuus ja eri tavoin vammaisten oppilaiden ja opiskelijoiden opetus. Tällä hetkellä opettajankoulutuksissa on hyvin vähän vammaisuuteen liittyvää koulutussisältöä, mikä on koulutuksen selkeä puute. Vammaisuuteen liittyvän koulutussisällön suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää tehdä yhteistyötä vammaisjärjestöjen kanssa. Peruskoulun päättäneiden sijoittuminen jatko-opintoihin Opiskelupaikan takaaminen ja nivelvaihe Toimenpiteen 6 ajatus opiskelupaikan takaamisesta kaikille peruskoulun päättäneille on hyvä. Myös kuntien vastuu jälkiohjauksena koulutukseen hakeutumisessa niiden osalta, jotka eivät ole saaneet opiskelupaikkaa kevään yhteishaussa, on kannatettava. Tämän on tosiasiassa koskettava myös vammaisia nuoria. Vammaisten nuorten kohdalla perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheessa tarvitaan kannustavia sektorirajat ylittäviä toimenpiteitä. Yhteistyö nuoren, hänen perheensä sekä kunnan ja mahdollisen koulutuksenjärjestäjän eri toimijoiden välillä on välttämätöntä. Valmentava ja valmistava koulutus Vammaisfoorumi suhtautuu varovaisesti toimenpiteeseen 7, jonka tavoitteena on luoda perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheeseen yksi selkeä valmistavan ja ohjaavan koulutuksen kokonaisuus, jonka sisällä nuori voi tehdä ohjatusti yksilöllisiä valintoja kykyjensä ja tavoitteidensa mukaisesti. Perusopetuksen lisäopetus tai valmentavat koulutukset ovat olleet välttämätön aikalisä monille vammaisille nuorille. Näiden koulutusten tavoitteena on ollut mm. opiskelutekniikoiden vahvistaminen, apuvälineiden käyttötaidon parantaminen, perusopetuksennumeroiden korottaminen, jatkosuunnitelmien huolellisempi miettiminen ja erilaisten käytännön arjen perustaitojen vahvistaminen. Kyse ei ole ollut hukkaan heitetystä vuodesta, vaan vuodesta, jota ilman toisen asteen opinnot eivät olisi olleet mahdollisia.

4 Työpajatoiminta 4 Yhden yhtenäisen valmentavan koulutuksen uhkana on, etteivät valmentavat koulutukset enää vastaisi kunkin opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin. Perusopetuksen päättäneiden ohella valmentavat koulutukset ovat tarpeen opiskeluvaiheessa tai työiässä vammautuneille tai sairastuneille, joiden on opeteltava uudelleen esim. opiskelutekniikat ja arkielämän tehtävistä suoriutuminen sekä otettava käyttöön ennestään vieraita apuvälineitä. Näiden taitojen opiskelu valmentavassa koulutuksessa on ensiarvoisen tärkeää. Vaikeimmin vammaisten valmistava ja valmentava koulutus on todennäköisesti tarkoituksenmukaista säilyttää omana kokonaisuutenaan. Toimenpiteessä ei kuitenkaan tarkenneta, mistä vammaisten valmentavasta ja kuntouttavasta koulutuksesta on kyse. Toimenpiteen 7 mukaan työpajatoimintaa ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä vahvistetaan. Vammaisfoorumin mielestä toimenpide on tärkeä. Samalla on varmistettava, että työpaja on todellinen vaihtoehto myös vammaisille nuorille. Tällä hetkellä näin ei useinkaan ole. Toisen asteen yhteistyö sekä koulutuspolun vaihtaminen lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä Vammaisfoorumi suhtautuu myönteisesti toimenpiteessä 8 mainittuun toisen asteen yhteistyön syventämiseen ja palvelukyvyn vahvistamiseen. Esimerkiksi nykyistä laajempi yhteistyö yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kesken on suotavaa. Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus on kuitenkin säilytettävä omina itsenäisinä koulutuksinaan. Toimenpiteen 9 mukaan rahoitusjärjestelmässä luodaan nykyistä paremmat edellytykset ammatillisen koulutuksen ja lukion samanaikaiselle suorittamiselle sekä koulutuksen vaihtamiselle toisen asteen eri koulutusten välillä. Lisäksi arvioidaan muun toimintalainsäädännön muutostarve. Tässä on otettava huomioon mm. Kelan rooli vammaisten nuorten koulutuspolulla (Kelan ammatillinen kuntoutus, nuoren kuntoutusraha ym.). Koulutusalan vaihtaminen on oltava tosiasiassa mahdollista myös vammaisille nuorille. Lukio Vammaisfoorumi kannattaa toimenpidettä 10, jossa nostetaan esiin keinoja opintojen ohjauksen kehittämiseen lukioissa. Ammatillinen koulutus Vammaisfoorumin mielestä toimenpide 16 on hyvä. Ammatillisen koulutuksen tavoitteiden, sisältöjen ja opetusmenetelmien kehittäminen suhteessa opiskelijoiden yksilöllisiin oppimisedellytyksiin on kannatettavaa. Vammaisten opiskelijoiden kannalta erityisen tärkeitä ovat työssäoppimisen toteutumisen varmistaminen sekä riittävät ja tarkoituksenmukaiset ohjaus- ja tukipalvelut.

5 Korkeakoulut 5 Aikuiskoulutus Toimenpide 22 käsittelee opetuksen tuen ja saavutettavuuden edistämistä. On erittäin hyvä, että korkeakoulut ottavat laajasti käyttöön saavutettavuuden parantamiseksi laaditut suositukset esteettömän opiskelun ja opetuksen varmistamiseksi. Toimenpide 23 käsittelee korkeakouluopinnoissa aliedustettujen ryhmien koulutukseen osallistumisen edistämistä. Sen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa selvityshenkilön, jonka tulee työssään tarkastella mm. laajasti korkeakouluissa aliedustettujen ryhmien osallistumista ja tehdä ehdotukset siitä, miten aliedustettujen ryhmien osallistumista koulutukseen voitaisiin etenkin valintoja kehittämällä kasvattaa. Erityisesti tulee tarkastella valintojen kehittämistä perustuslain, yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain näkökulmista. Toimenpiteessä 21 viitataan selvityshenkilöön myös siten, että hänen tulee antaa esitys keinoista, joilla voidaan kasvattaa maahanmuuttajien osuutta korkeakouluissa. Vammaisfoorumi vaatii, että selvityshenkilö tarkastelee myös vammaisten osallistumista ja osallistumismahdollisuuksia korkeakoulutukseen. On arvioitu, että tiedekorkeakoulujen opiskelijoista vain noin 0,5 prosenttia olisi vammaisia opiskelijoita. Vammaisten riski jäädä matalammin koulutetuksi on suuri, työikäisten vammaisten työllistyminen on heikkoa ja moni elää pysyvästi köyhyydessä niukan toimeentulon vuoksi. Esimerkiksi näkövammaisten kohdalla on tilastollisesti todennettu koulutustasolla olevan suora yhteys työllistymismahdollisuuksiin, sillä vuoden 2005 tilastojen (uusimmat käytettävissä olevat) mukaan keskiasteen tutkinnon suorittaneista täysin työllisiä on 26,5 % ja vähintään maisterin tutkinnon suorittaneista 53 %. Kun mukaan otetaan osittain työlliset eli henkilöt, joilla on jonkin verran työtuloja, keskiasteen tutkinnon suorittaneista työllisiä on 49,5 % ja vähintään maisterin tutkinnon suorittaneista 73 %. Toimenpiteen 25 mukaan näyttötutkintoon valmistavaan ammatilliseen peruskoulutukseen ja ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen laaditaan opiskelijaksi ottamisen perusteet siten, että ne, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa saavat opiskelijavalinnoissa lisäpisteitä. Koulutukseen hakeutuvissa on myös niitä, jotka ovat vammautumisen tai sairastumisen vuoksi tulleet työkyvyttömiksi koulutustaan vastaavaan työhön, tai jotka näistä syistä joutuvat vaihtamaan alaa jo koulutusaikana. Vammaisfoorumi vaatii näiden aikuisten uudelleenkoulutuksen turvaamista. Sora-lainsäädäntöuudistus Toimenpiteen 30 mukaan Sora-lainsäädännön toteutumista ja vaikutuksia seurataan sekä arvioidaan erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevien opiskelijoiden koulutukseen pääsyn näkökulmasta. Jo kevään 2012 yhteishakujen perusteella on nähtävissä, että lakimuutoksilla on kielteistä vaikutusta vammaisten opiskelijoiden ja opiskelijaksi hakeutuvien asemaan

6 6 ainakin toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Vammaisuus on katsottu opiskelijaksi ottamisen esteeksi mm. siksi, ettei oppilaitoksen mukaan vammainen hakija voisi suoriutua työssäoppimisjaksoista työssäoppimispaikoissa, joita oppilaitos käyttää. Vammaisfoorumi vaatii, että Sora-lainsäädännön vaikutusta vammaisten opiskelijoiden koulutusmahdollisuuksiin selvitetään jo kevään 2012 hakujen osalta. Pelkkä pitkän aikavälin selvittäminen ei riitä. Erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevat opiskelijat Yksityiset sopimuskoulut Valtion erityiskoulut Perusopetuslain perusteella yksityisellä opetuksen järjestäjällä tai valtiolla ei ole lakisääteistä velvollisuutta järjestää erityisopetusta, vaikka oppilaalla ilmenisi sen tarvetta. Kaikille yksityinen koulu ei ole vapaaehtoinen valinta, sillä niitä toimii myös sopimuskouluina, jolloin ne ovat lähikouluja omalla oppilaaksiottoalueellaan. Näissä lähikouluina toimivissa yksityisissä sopimuskouluissa opiskelevien vammaisten oppilaiden tarvitsemat palvelut ja tukitoimet on turvattava. Tällä hetkellä niiden toteutuminen on ongelmallista. Toimenpiteessä 32 esiin nostettu valtion erityiskoulujen oppimis- ja ohjauskeskuksina toimimisen vahvistaminen on kannatettavaa. Vammaisfoorumi on huolestunut kunnista ja kouluista, jotka eivät osta tukea ja ohjausta valtion erityiskouluilta. On epäselvää, millä tavoin nämä tahot järjestävät vammaisen oppilaan, hänen opettajansa ja muun koulun henkilöstön tarvitseman ohjauksen. Valtion yleissivistävien erityiskoulujen ja oppimis- ja ohjauskeskusten tarjoamat palvelut ovat kunnille maksullisia. Palveluiden kustannukset määräytyvät valtion maksuperustelain nojalla ja ne voidaan jakaa julkisoikeudellisiin ja liiketaloudellisiin suoritteisiin. Oppilaaseen kohdistuvat palvelut, kuten ohjauskäynnit ja tilapäisen opetuksen jaksot, ovat julkisoikeudellisia suoritteita, joiden hintaa valtio subventoi 50 %. Subventiosta huolimatta oppilaaseen kohdistuvien tukipalveluiden hinnat nousevat korkeiksi, minkä vuoksi useat kunnat eivät kykene näitä palveluja hankkimaan. Palvelun hintaa nostavat myös 100 %:sti perittävät matkakustannukset, jotka asettavat eri puolilla Suomea asuvat oppilaat eriarvoiseen asemaan. Vammaisfoorumi esittää, että toimenpidettä 32 toteutettaessa valtion maksuperustelain tulkintaa julkisoikeudellisten suoritteiden osalta tarkastellaan uudelleen. Tukea tarvitsevilla oppilailla on oltava yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset mahdollisuudet tarvitsemiinsa palveluihin. Ammatillinen erityisopetus Vammaisfoorumi suhtautuu myönteisesti toimenpiteen 33 ammatillisen erityisopetuksen kehittämiseen ja toimenpiteen 34 aikuisten erityisopetuksen kehittämiseen. On tärkeää, että mm. ammatillisen koulutuksen

7 rahoitusjärjestelmää ja lakia ammatillisesta aikuiskoulutuksesta uudistetaan toimenpiteissä esitettyjen tavoitteiden mukaisesti. 7 Lisätietoja Näkövammaisten Keskusliitto ry koulutuspoliittinen suunnittelija Sari Kokko, sari.kokko@nkl.fi, Merja Heikkonen puheenjohtaja Pirkko Mahlamäki pääsihteeri