Tilastokatsaus kunta-alan palkkoihin ja henkilöstöön KTN 2010

Transkriptio

1 Tilastokatsaus kunta-alan palkkoihin ja henkilöstöön KTN

2 Yleistietoa kunnista Kuntasektorin henkilöstö Vuoden 2010 lokakuussa kuntasektorilla (kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa) työskenteli henkilöä, joista 83 % työskenteli kokoaikaisina (2009: , 84 %). Kokoaikaisten palkansaajien määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna noin henkilöllä, kun taas osa-aikaisten määrä lisääntyi yli kolmella tuhannella henkilöllä. Määräaikaisessa palvelussuhteessa oli 21 % henkilöstöstä. Määräaikaisten osuus on ollut suunnilleen sama myös aikaisempina vuosina. Virkasuhteisten osuus henkilöstöstä oli n. 29 %. Kuntasektorin henkilöstömäärä on pysynyt viimeiset vuodet melko vakaana. Esimerkiksi vuonna 2000 henkilöstömäärä oli Ansiot ja niiden kehitys kuntasektorilla Kuntasektorin kuukausipalkkaisten keskimääräiset kokonaisansiot vuoden 2010 lokakuussa olivat 2867 /kk. Säännöllisen ansion keskiarvo oli 2778 /kk. Kuvio 1. Säännöllisen ansion keskiarvot sopimusaloittain kuntasektorilla /kk Yhteensä KVTES OVTES TS Lääkärit Muut 2

3 Yleistietoa KTN Aineisto Tämän katsauksen pohjana on KTN:n tietojen osalta Tilastokeskuksen keräämän kunnallisen henkilörekisterin otos. Tilastokeskus kerää vuosittain lokakuulta kuukausipalkkaista henkilöstöä koskevat palkkatiedot suoraan kunnilta ja kuntayhtymiltä. KTN saa tästä aineistosta sopimuksen mukaan omien jäsenliittojensa jäsenten tiedot. Koska Tilastokeskuksen aineisto kattaa vain kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevien tiedot, ei tämä selvitys kata lainkaan PTY-sopimuksen tai Energiateollisuuden toimihenkilösopimuksen piirissä työskenteleviä KTN:n jäsenjärjestöjen jäseniä. Jäsenjärjestöjen jäsenrakenne Vuoden 2010 lokakuussa KTN:n jäsenjärjestöjen jäsenistä miehiä oli 55 % ja naisia 45 %. Näistä Teknisten sopimuksen piirissä työskentelee 63 % ja KVTES:n 37 %. KVTES:n piirissä 85 % KTN:läisistä on naisia ja Teknisten sopimuksen piirissä 22 %. KTN:läisten miesten ja naisten keski-ikä oli 47 vuotta. Teknisten sopimuksen piirissä työskentelevien keski-ikä oli 48 vuotta ja KVTES:n 46 vuotta. Yleisin koulutusala KTN:läisten keskuudessa oli tekniikan koulutus (40 %). Seuraavaksi yleisimmät olivat terveys- ja sosiaalialan koulutus (30 %) ja palvelualojen koulutus (17 %). Yleisin koulutusaste KTN:läisten keskuudessa oli alin korkea-aste 39 %. Seuraavaksi yleisimmät olivat keskiasteen koulutus 29 %, alempi korkeakouluaste 27 % ja ylempi korkeakouluaste 2 %. KTN:läisistä työskenteli kaupungeissa 75 %, muissa kunnissa 10 % ja kuntayhtymissä 15 %. Vuoden 2010 lokakuussa KTN:läisistä 27 % työskenteli Uudellamaalla, 10 % Pirkanmaalla, 8 % Varsinais-Suomessa, 7 % Pohjois-Pohjanmaalla ja 5 % Pohjois- Savossa ja Keskisuomessa. 3

4 Palvelussuhteet Yleisimmät hallinnonalat, joilla KTN:läiset työskentelivät, olivat terveydenhuolto, järjestystoimi sekä kaavoitus ja yleiset työt. Taulukko 1. KTN:läiset hallinnonalan ja sopimusalan mukaan KVTES TS Yhteensä KVTES ja TS Terveydenhuolto 69 % 8 % 31 % Järjestystoimi 3 % 35 % 24 % Kaavoitus- ja yleiset työt 2 % 30 % 20 % Liike- ja palvelutoiminta 5 % 11 % 9 % Kiinteistöt 1 % 8 % 5 % Sosiaalitoimi 11 % 1 % 4 % Sivistystoimi 7 % 2 % 4 % Yleishallinto 3 % 4 % 4 % Yleisimmät KTN:läisten ammattinimikkeet olivat terveydenhoitaja ja palomies. Seuraavaksi järjestyksessä on yhdistetty nimike insinööri*. Nimikkeen alle on koottu kaikki ammattinimikkeet, jotka pitävät sisällään termin insinööri. Vastaavalla tavalla muutkin *:llä merkityt nimikkeet ovat ns. koottuja. Ammattinimikkeitä tarkasteltaessa on tärkeää huomata, etteivät ne ole suoraan verrannollisia koulutustaustaan. Ammattinimike ei myöskään vastaa välttämättä tehtävänkuvaa tai -vaativuutta. Taulukko 2. KTN:läisten 20 yleisintä ammattinimikettä osuus Terveydenhoitaja 20 % Palomies 12 % Insinööri* 6 % Rakennusmestari* 4 % Työnjohtaja* 3 % Teknikko* 3 % Ylipalomies 3 % Suunnittelija* 3 % Sairaanhoitaja 3 % Terveystarkastaja 2 % Paloesimies 2 % Rakennustarkastaja 1 % Suunnitteluavustaja 1 % Työterveyshoitaja 1 % Piirtäjä* 1 % Kartoittaja 1 % Palomies-sairaankuljettaja 1 % Osastonhoitaja, hoitolaitoksessa 1 % Palomestari 1 % Isännöitsijä* 1 % 4

5 KTN:läisten jakautuminen KVTES:n hinnoittelutunnuksien ja TS:n palkkaryhmien mukaan on esitetty taulukossa 3. Teknisten sopimuksen kolme palkkaryhmää ovat suurimpia ryhmiä terveydenhoitajien hinnoittelutunnuksen ohella. Taulukko 3. KTN:läisten yleisimmät hinnoittelutunnukset/palkkaryhmät Hinnoittelutunnus / Palkkaryhmä osuus TS TS:n Palkkaryhmä II 34 % TS:n Palkkaryhmä I 24 % TS:n Palkkaryhmä III 5 % KVTES 03HOI030 Terveydenhuollon hoitohenkilöstö, vaativat hoitoalan ammattitehtävät 25 % 03HOI020 Terveydenhuollon hoitohenkilöstö, esimiestehtävät 1 % 01ATK021 Tietotekninen ala, suunnittelu- ja asiantuntijatehtävät sekä käyttöpäällikkö 1 % 03HOI040 Terveydenhuollon hoitohenkilöstö, hoitoalan ammattitehtävät 1 % 01ATK030 Tietotekninen ala, käyttö- ja tukitehtävät 1 % 01TOI010 Toimistoala, palkkaryhmä I 1 % Hinnoittelematon 3 % 86 prosenttia KTN:läisistä teki töitä kokopäiväisesti lokakuussa Osa-aikatyötä tekevien määrä oli KVTES piirissä 10 % ja TS:n piirissä 5 % KTN:läisistä. Osuudet ovat pysyneet suunnilleen samoina viime vuosina. Taulukko 4. KTN:läiset kokoaikaisuuden ja sopimusalan mukaan KVTES TS Yhteensä KVTES ja TS Kokoaikainen, täysipalkkainen 69 % 85 % 79 % Kokoaikainen, palkka vähennetty 9 % 6 % 7 % Osa-aikainen 11 % 4 % 7 % Sivutoiminen <1 % <1 % <1 % Virkavapaalla oleva 10 % 5 % 7 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % Määräaikaisissa palvelussuhteissa työskenteli 9 % KTN:läisistä. Määräaikaisten osuus on ollut viime vuosina tasaisesti, mutta hitaasti laskeva. Taulukko 5. KTN:läiset palvelussuhteen luonteen ja sopimusalan mukaan KVTES TS Yhteensä KVTES ja TS Vakinainen 86 % 95 % 91 % Määräaikainen 14 % 5 % 9 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % Virkasuhteisten osuus koko jäsenistössä on tavallisesti joka vuosi hieman vähentynyt. Vuoden 2003 lokakuussa KTN:läisistä 61 % oli virkasuhteisia. Vastaava luku vuonna 2010 oli 43 %. KVTES:n piirissä työskentelevistä KTN:läisistä enää 17 % oli virkasuhteisia vuonna Vuonna 2003 virkasuhteisia oli 58 %. 5

6 TS:n piirissä työskentelevien KTN:läisten virkasuhteisten määrä ei ole vähentynyt vastaavalla tavalla kuin KVTES:n piirissä. Vuonna 2010 virkasuhteisia oli 58 %, kun vuonna 2003 heitä oli 62 %. Taulukko 6. KTN:läiset palvelussuhteen lajin ja sopimusalan mukaan KVTES TS Yhteensä KVTES ja TS Virkasuhteinen 17 % 58 % 43 % Työsuhteinen 83 % 42 % 57 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 6

7 Palkat Palkkatietoja koskevaan tarkasteluun otettiin Tilastokeskuksen toimittamasta palkkaaineistosta ne KTN:n jäsenjärjestöjen jäsenet, jotka lokakuussa 2010 saivat täyttä palkkaa ja olivat kokoaikaisessa pääpalvelussuhteessa. Lokakuun 2010 jälkeen kuntasektorilla palkkoja on korotettu yleiskorotuksella, jonka suurus oli 1,2 % ja paikallisella järjestelyerällä, jonka suuruus oli 0,8 %. Lisäksi tammikuussa 2012 palkkoja korotettiin KVTES:n ja TS:n osalta 1,7 %:n yleiskorotuksella. TS:ssä oli lisäksi tammikuussa ,4 % paikallinen järjestelyvaraerä. Näiden korotusten lisäksi keskustasolla sovitulla palkkausrakenteen muutoksella on hieman palkkoja nostava vaiktus (tehtäväkohtaisia palkkoja nostettiin samalla kun vuosisidonnaisten lisien %-määriä alennettiin). Taulukoissa 7a ja 7b on lueteltu sopimusaloittain tehtäväkohtaisen palkan (TKP), säännöllisen ansion (SANS) ja kokonaisansion (KANS) keskiarvot sekä säännöllisen ansion jakautuminen desiileihin koulutusasteen ja työpaikan sijaintimaakunnan mukaan. Palkkakäsitteiden selitykset löytyvät tämän tilastokatsauksen viimeiseltä sivulta. Taulukko 7a. KVTES:n piirissä olevien KTN:läisten keskiansiot sekä säännöllisen ansion desiilijakauma koulutusasteen ja työpaikan sijaintimaakunnan mukaan. ( /kk) Keskiarvot Desiilit ja keskihajonta SANS sans sans sans keski- TKP SANS KANS 10 % 50 % 90 % hajonta KVTES Yhteensä Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Itä-Uusimaa Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi

8 Taulukko 7b. TS:n piirissä olevien KTN:läisten keskiansiot sekä säännöllisen ansion desiilijakauma koulutusasteen ja työpaikan sijaintimaakunnan mukaan. ( /kk) Keskiarvot Desiilit ja keskihajonta SANS sans sans sans keski- TKP SANS KANS 10 % 50 % 90 % hajonta TS Yhteensä Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Itä-Uusimaa Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi

9 Taulukossa 8 on esitetty yleisimpien KTN:läisten hinnoittelutunnusten tehtäväkohtaisten palkkojen, säännöllisen ansion ja kokonaisansion keskiarvot. Taulukko 8. Tehtäväkohtaisten palkkojen, säännöllisen ansion ja kokonaisansion keskiarvot hinnoittelutunnuksittain ( /kk) Hinnoittelutunnus TKP SANS KANS TS TS:n palkkaryhmä III TS:n palkkaryhmä II TS:n palkkaryhmä I KVTES 01ATK021 Tietotekninen ala, suunnittelu- ja asiantuntijatehtävät ATK022 Tietotekninen ala, muut suunnittelu- ja asiantuntijatehtävät ATK030 Tietotekninen ala, käyttö- ja tukitehtävät HAL031 Kunnan johto ja hallinto, B palkkaryhmä: asukasta HAL032 Kunnan johto ja hallinto, B palkkaryhmä: TOI010 Toimistoala, palkkaryhmä I TOI020 Toimistoala, palkkaryhmä II HOI010 Terveydenhuollon hoitohenkilöstö, johtotehtävät HOI020 Terveydenhuollon hoitohenkilöstö, esimiestehtävät HOI030 Terveydenhuollon hoitohenkilöstö, vaativat hoitoalan amt HOI040 Terveydenhuollon hoitohenkilöstö, hoitoalan amt SOS030 Alue- ja palvelusyksiköiden johto- ja esimiestehtävät SOS050 Sosiaalihuollon vaativat ammattitehtävät SOS06A Sosiaalihuollon ammattitehtävät RUO010 Ruokapalveluhenkilöstö, johtotehtävät RUO020 Ruokapalveluhenkilöstö, yksikön ja vastuualueen johto RUO040 Ruokapalveluhenkilöstö, välitön työnjohto Palkkojen muutos Lokakuun 2009 ja lokakuun 2010 välillä kunta-alalla oli jaossa helmikuussa 2010 KVTES:n piirissä samapalkkaerä 0,8 %. KVTES:n samapalkkaerä jaettiin keskustasolla hinnoitteluliitteisiin. TS:n piirissä samapalkkaerän suuruus oli 0,4 %. Erä oli jaettavissa paikallisesti TS:n allekirjoituspöytäkirjan mukaisiin naisvaltaisiin ammattiryhmiin. Syyskuussa 2010 oli jaossa molemmilla sopimusaloilla 0,7 %:n suuruinen paikallinen tuloksellisuuden paranemiseen perustuva järjestelyerä. Joillain paikkakunnilla järjestelyerä ei ollut ehtinyt maksuun vielä Tilastokeskuksen palkkatiedustelun otannan aikaan lokakuussa Taulukoista 9a ja 9b selviää KTN:n jäsenjärjestöjen jäsenten tehtäväkohtaisten palkkojen, säännöllisen työajan ansioiden ja kokonaisansioiden (ilman tulospalkkiota) muutokset vuoden 2004 lokakuusta vuoden 2010 lokakuuhun. Taulukkossa 9a ovat KVTES:n piirissä olevien KTN:läisten keskiansiot ja taulukossa 9b ovat TS:n piirissä olevien KTN:läisten keskiansiot. 9

10 Aineistossa ovat kaikki kyseisinä vuosina otoksissa mukana olleet kokoaikaiset, täyttä palkkaa saaneet henkilöt. On huomattava, että KTN:n palkkakehityslukuihin vaikuttaa KIAjärjestön jäsenten siirtyminen edunvalvonnan ulkopuolelle. KIA:laisten tietoja ei enää vuodesta 2008 palkka-aineistossa ole. Tämä aineiston rakenteellinen muutos laskee palkkakehityslukuja keskimäärin prosenttiyksikön KTN:läisten KVTES:n tilastoissa ja jopa kaksi prosenttiyksikköä KTN:läisten Teknisten sopimuksen tilastoissa. Taulukko 9a. KVTES:n piirissä olevien KTN:läisten keskiarvopalkkojen kehitys vuosina Palkka /kk Muutos TKP * ,3 % 24,3 %* SANS * ,7 % 24,7 %* KANS * ,5 % 24,2 %* * KIA:laisten poistuminen aineistosta vaikuttaa keskiarvoon n. prosenttiyksikön alentavasti Lokakuun 2004 ja lokakuun 2010 välillä KVTES:n kaikki sopimuskorotukset olivat 21,1 % (laskettu korkoa korolle periaatteella). Lokakuun 2009 ja lokakuun 2010 välillä KVTES:n sopimuskorotukset olivat 1,5 %. Taulukko 9b. TS:n piirissä olevien KTN:läisten keskiarvopalkkojen kehitys vuosina Palkka /kk Muutos TKP * ,3 % 21,1 % SANS * ,2 % 22,3 %* KANS * ,2 % 21,9 % * KIA:laisten poistuminen aineistosta vaikuttaa keskiarvoon n. kaksi prosenttiyksikköä alentavasti Lokakuun 2004 ja lokakuun 2010 välillä TS:n kaikki sopimuskorotukset olivat 18,6 % (laskettu korkoa korolle periaatteella). Lokakuun 2009 ja lokakuun 2010 välilllä TS:n sopimuskorotukset olivat 1,1 %. 10

11 Taulukossa 10 on esitetty yleisimpien KTN:läisten hinnoittelutunnusten tehtäväkohtaisen palkan kehitys lokakuusta 2009 lokakuuhun Taulukko 10. Tehtäväkohtaisen palkan keskiarvot 2009 ja 2010 yleisimmissä KTN:läisissä hinnoittelutunnuksissa (ka. /kk) Hinnoittelutunnus TKP ka. /kk Muutos TS TS:n palkkaryhmä III , TS:n palkkaryhmä II , TS:n palkkaryhmä I ,0 KVTES 01ATK021 Tietotekninen ala, suunnittelu- ja asiantuntijatehtävät ,2 Tietotekninen ala, muut suunnittelu- ja 01ATK022 asiantuntijatehtävät ,3 01ATK030 Tietotekninen ala, käyttö- ja tukitehtävät ,1 01TOI010 Toimistoala, palkkaryhmä I ,8 01TOI020 Toimistoala, palkkaryhmä II ,7 03HOI020 Terveydenhuollon hoitohenkilöstö, esimiestehtävät ,7 Terveydenhuollon hoitohenkilöstö, vaativat hoitoalan 03HOI030 amt ,3 03HOI040 Terveydenhuollon hoitohenkilöstö, hoitoalan amt ,3 04SOS030 Alue- ja palvelusyksiköiden johto- ja esimiestehtävät ,1 04SOS050 Sosiaalihuollon vaativat ammattitehtävät ,3 04SOS06A Sosiaalihuollon ammattitehtävät ,1 * taulukosta puuttuvat ruokapalveluhenkilöstön hinnoittelutunnukset, sillä nämä muuttuivat KVTES:n hinnoitteluliite 6 uudistuksen myötä lokakuun 2009 ja lokakuun 2010 välillä. Uudet ja vanhat hinnoittelutunnukset eivät ole suoraan verrattavissa. Hinnoittelutunnusten palkkakehitystä tarkastellessa tulee muistaa, että aineistossa tapahtuvat rakenteelliset muutokset vaikuttavat keskiarvoihin. Näin ollen erityisesti niissä hinnoittelutunnuksissa, joissa ei ole paljoa jäsenistöä yksittäisten tapausten siirtyminen aineiston ulkopuolelle tai uusien tuleminen saattaa näkyä suoraan ansiokehityksessä. Tämä usein selittääkin esimerkiksi negatiivista tai tavallista suurempaa palkkakehitystä. Tämä sama varauma kannattaa pitää mielessä myös taulukko 11 kohdalla, jossa kuvataan KTN:läisten yleisimpien ammattinimikkeiden mukaan säännöllisen työajan ansion ja kokonaisansion kehitystä lokakuusta 2009 lokakuuhun

12 Taulukko 11. Palkkojen keskiarvot yleisimpien KTN:läisten ammattinimikkeiden mukaan vuosina 2009 ja 2010 Keskiarvo /kk SANS KANS Muutos % Keskiarvo /kk Muutos % Terveydenhoitaja , ,3 Palomies , ,1 Insinööri* , ,6 Rakennusmestari* , ,1 Teknikko* , ,8 Ylipalomies , ,2 Paloesimies , ,7 Sairaanhoitaja , ,1 Terveystarkastaja , ,7 Työnjohtaja , ,6 Rakennustarkastaja , ,1 Suunnitteluavustaja , ,9 Palomies-sairaankuljettaja , ,8 Kartoittaja , ,8 Osastonhoitaja, hoitolaitoksessa , ,4 Työterveyshoitaja , ,4 Piirtäjä* , ,5 Projektipäällikkö , ,8 Palomestari , ,5 Huoltomestari , ,4 Siivoustyönjohtaja , ,8 Suunnittelija , ,4 Työpäällikkö , ,5 Laborantti , ,8 Tekninen johtaja , ,7 * Kaikki ammattinimikkeet: rakennusmestari, teknikko, piirtäjä 12

13 Identtisten vertailu Aineistossa olevien rakenteellisten muutosten minimoimiseksi on mahdollista tarkastella palkkakehitystä ns. identtisten henkilöiden osalta. Tilastokeskuksen luoman tunnistetiedon avulla voidaan verrata saman henkilön palkkakehitystä vuosien 2009 ja 2010 välillä. Tunnistetieto on numerosarja, joka säilyttää kohteensa anonymiteetin. Alla olevaan taulukkoon joukkoa on rajattu siten, että mukaan on otettu vain ne henkilöt, jotka ovat molempina vuosina olleet kokoaikaisia ja täysipalkkaisia sekä työskennelleet samalla hinnoittelutunnuksella. Taulukko 12. Tehtäväkohtaisen palkan, säännöllisen työajan ansion ja kokonaisansion muutos identtisillä henkilöillä hinnoittelutunnuksen mukaan Muutos % HITU TKP SANS KANS TKP SANS KANS TKP SANS KANS KVTES 01ATK ,3 1,7 3,6 01ATK ,2 2,3 1,1 01ATK ,8 2,6 2,6 01TOI ,3 1,8 1,6 03HOI ,2 4,1 4,7 03HOI ,3 2,9 2,7 03HOI ,0 3,1 2,2 04SOS ,5 3,6 4,6 04SOS06A ,9 4,4 4,2 TS ,5 2,7 2, ,5 2,3 2, ,2 2,8 3,0 Yhteensä ,6 2,6 2,5 Identtisten henkilöiden osalta palkkakehitys oli KVTES:ssä hieman alhaisempi kuin koko aineistossa. Tämä selittyy sillä, että lokakuun 2009 ja lokakuun 2010 välillä aineistosta poistuneiden palkat olivat keskimäärin hieman keskiarvoa alhaisempia ja aineistoon tulleiden palkat hieman keskiarvoa korkeampia. Teknisten sopimuksen piirissä tilanne oli taas toisenlainen, ja sekä vuosien 2009 ja 2010 välillä poistuneiden että uusina tulleiden palkat olivat matalampia kuin identtisten palkat. TS:n osalta identtisten henkilöiden palkkakehitys oli suurempi kuin koko KTN:n aineiston palkkakehitys. 13

14 Liitteet KESKEISET KÄSITTEET: Tehtäväkohtainen palkka (TKP) = Työntekijän tehtäväkohtainen palkka ilman henkilökohtaisia lisiä. Varsinainen palkka = Tehtäväkohtainen palkka sekä peruspalkanluonteiset lisät kuten henkilökohtainen palkan osa, määrävuosiin sidotut lisät, syrjäseutulisä, kielilisä ja luottamusmieskorvaus. TS:n osalta myös luontaisedut kuuluvat varsinaiseen palkkaan, Säännöllisen työajan ansio (SANS) = Varsinainen palkka sekä säännölliseltä työajalta maksettavat työaikakorvaukset sekä muut lisät. Ei sisällä tulospalkkiota tai lomarahaa. Kokonaisansio (KANS) = Säännöllisen työajan ansio sekä lisä- ja ylityökorvaukset tai muut vastaavat korvaukset. Keskihajonta kuvaa palkkojen vaihtelua toisiinsa nähden, eli sitä, kuinka tiiviisti palkat jakautuvat keskiarvopalkan lähettyville. Mitä pienempi keskihajontaa kuvaava luku on, sitä vähemmän kaikki palkat eroavat keskiarvosta. Mediaani kuvaa otoksen keskimmäistä palkkaa, eli sitä euromääräistä palkkaa, jonka molemmin puolin sijoittuu puolet henkilöstöstä. Desiilipisteet kuvaavat sitä, kuinka monta prosenttia henkilöstöstä jää kyseisen pisteen alapuolelle. 1. desiili kuva sitä euromäärää, jota vähemmän ansaitsee 10 % henkilöstöstä ja 9. desiili sitä euromäärää, jota vähemmän ansaitsee 90 % henkilöstöstä. Desiilipisteet kuvaavat minimi- ja maksimiarvoja vakaammin palkkajakauman ylä- ja alarajoja. Identtisillä henkilöillä tarkoitetaan aineistossa useampina vuosina olleita henkilöitä, joiden palkkakehitystä pystytään seuraamaan tunnistetiedon (ei henkilöllisyystieto) avulla. KOULUTUSLUOKITUKSET: Keskiasteen tutkinto viittaa perus- ja ammattitutkintoon. Tekniikan alalla keskiasteen tutkintoja ovat mm. rakennusalan perustutkinto, kartoittaja ja mekaanikko. KTN:n jäsenistössä yleisimpiä keskiasteen tutkinnon suorittaneiden ammattinimikkeitä olivat palomies, laborantti, piirtäjä ja suunnitteluavustaja. Myös pelkän ylioppilastutkinnon suorittaneet sijoittuvat keskiasteen tutkinnon suorittaneisiin. Alimman korkea-asteen koulutuksiksi luetaan mm. teknikon ja rakennusmestarin tutkinnot (2 3 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jälkeen). Yleisimpiä ammattinimikkeitä aineistossa alimman korkeaasteen koulutuksen suorittaneilla olivat rakennusmestari, teknikko, terveystarkastaja, terveydenhoitaja ja sairaanhoitaja. Alempi korkeakouluaste pitää sisällään lähinnä ammattikorkeakouluissa tai vastaavissa suoritetut tutkinnot (3 4 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jälkeen). Yleisimpiä ammattinimikkeitä tässä ryhmässä olivat rakennustarkastaja, terveystarkastaja, insinööri, terveydenhoitaja ja sairaanhoitaja. Ylempi korkeakouluaste taas viittaa yliopistoissa tai teknillisissä korkeakouluissa suoritettuihin tutkintoihin (esim. dipl. insinööri, arkkitehti). Luokka Koulutusaste tuntematon pitää sisällään myös vain perusasteen koulutuksen saaneet. LISÄTIETOJA PALKOISTA: Kuntatyönantajien kotisivuilta Tilastot osion alta löytyy tilastotietoa sekä kuntasektorin henkilöstöstä yleisesti, että keskiarvo palkoista sopimusaloittain, hinnoittelutunnuksittain (KVTES) ja ammattinimikkeittäin (TS). Tilastokeskuksen kotisivuilta löytyy yleisestä tietoa palkoista eri sektoreilla. Lisäksi osoitteesta löytyy ohjelma, jonka avulla voi tarkastella kuntasektorin palkkoja lokakuulta 2010 valitsemissaan ammattinimikkeissä. LÄHTEET: Tilastokeskus, Kuntasektorin palkkatilasto 2010 Kuntatyönantajat KT 14