OHJELMATOIMINNAN SÄÄNNÖSTÖ

Transkriptio

1 OHJELMATOIMINNAN SÄÄNNÖSTÖ Yleisradio Oy ISBN X Helsinki 2006 Ulkoasu: Tähtikuviot Oy

2 OHJELMATOIMINNAN SÄÄNNÖSTÖ Yleisradio Oy Hyväksytty hallintoneuvostossa

3 SISÄLLYS s. 3 I JOHDANTO s. 4 II OHJELMATOIMINNAN PÄÄPERIAATTEET s. 4 Yleistä s. 5 Oikeat tiedot s. 5 Tasapuolisuus s. 5 Tietojen hankkiminen s. 6 Uutistoiminta s. 6 Vastuu Yleisradion julkaisutoiminnasta s. 7 III YKSILÖN OIKEUS s. 7 Yleiset periaatteet s. 7 Rikosasioiden käsittely s. 8 Haastattelupyynnöt ja tiedot esiintymisestä s. 8 Ennakkokatselu- ja kuuntelu sekä niihin liittyvät oikeudet s. 9 Ohjelman tekninen valmistaminen ja arkistomateriaalin käyttö s. 9 Haastateltavan oikeus kieltää osuutensa lähettäminen s. 10 IV MAINONTA s. 10 Yleistä s. 10 Piilomainonta s. 10 Mainonta televisioitavissa tai muulla tavoin välitettävissä tapahtumissa s. 11 Ohjelmien hyväksikäyttö mainonnassa s. 11 YLEn henkilöstön mainontaan osallistumista koskevat rajoitukset s. 12 V ERILLISKYSYMYKSIÄ s. 12 Sponsorointi s. 12 Toimituksellisen materiaalin luovuttaminen yhtiön ulkopuolelle s. 12 Yleisradiotoiminnassa noudatettavat oikaisuperiaatteet s. 13 Vaaliohjelmat s. 13 Vaaliehdokkaiden esiintyminen ohjelmissa s. 13 Lasten kehitykselle haitalliset ohjelmat s. 14 VI LIITTEET s. 15 Laki Yleisradio Oy:stä s. 21 Sananvapauslain 3 luku s. 22 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain sponsorointia koskevat määräykset (26-28 ) s. 23 Puoluelain 10 s. 23 Lapsille sopimattomat ohjelmat ja tv-kanavien itsesääntely I JOHDANTO Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tehtävät on määritelty Yleisradio Oy:stä annetussa laissa. Yhtiön tehtävänä on tuoda täyden palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Näitä ja muita julkiseen palveluun liittyviä sisältöpalveluja voidaan tarjota kaikissa televerkoissa. Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti: 1) tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia; 2) tuottaa, luoda ja kehittää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä; 3) ottaa ohjelmistossa huomioon sivistys- ja tasa-arvonäkökohdat, tarjota mahdollisuus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, painottaa lapsille suunnattuja ohjelmistoja sekä tarjota hartausohjelmia; 4) kohdella ohjelmatoiminnassa yhtäläisin perustein suomen- ja ruotsin kielistä väestöä, tuottaa palveluja saamen, romanin ja viittomakielellä sekä soveltuvin osin myös maan muiden kieliryhmien kielellä; 5) tukea suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta sekä huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille; 6) edistää kulttuurien vuorovaikutusta ja ylläpitää ulkomaille suunnattua ohjelmatarjontaa; 7) välittää asetuksella tarkemmin säädettäviä viranomaistiedotuksia ja varautua televisio- ja radiotoiminnan hoitamiseen poikkeusoloissa. 2 3

4 Yleisradion tulee toiminnallaan tukea yhteiskunnallisia ja inhimillisiä perusarvoja kuten demokratiaa, sananvapautta, ihmisoikeuksia, rauhaa, kansainvälistä yhteisymmärrystä, tasa-arvoa sekä vastuuta ympäristöstä ja luonnosta. Yleisradion tulee ohjelmatoiminnallaan ja palveluillaan vahvistaa eri kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja ymmärrystä. Yleisradion ohjelmistossa tulee välttää väkivaltaisten käyttäytymismallien tarjoamista ja tarpeetonta väkivallan kuvaamista. II OHJELMATOIMINNAN PÄÄPERIAATTEET Yleistä Ohjelmatoiminnan säännöstöä sovelletaan kaikkeen Yleisradion ohjelma- ja julkaisutoimintaan sekä muihin yhtiön tarjoamiin palveluihin. Yleisradiolle määritellyt tehtävät Oikeat tiedot Yleisradion ohjelmien tulee perustua totuudenmukaiseen, olennaiseen ja monipuoliseen tiedonvälitykseen. Asiatiedot on tarkistettava huolellisesti myös silloin, kun ne on jo aikaisemmin julkaistu. Yleisön on voitava erottaa tosiasiat ja niiden taustoittaminen mielipide- ja sepitteellisestä aineistosta. Kuvaa ja ääntä on käytettävä totuudenmukaisesti eikä niiden muokkaaminen saa vaikuttaa yleisölle välitetyn informaation totuudenmukaisuuteen. Mikäli tällainen vaara on olemassa, muokkauksen tulee käydä ilmi muokattua materiaalia esitettäessä. Edellä mainittu periaate ei rajoita journalistisen tyylilajin tai muodon valintaa. tiedonvälitys sivistys viihde muodostavat pohjan yhtiön toiminnalle. Tämän mukaisesti Yleisradio toimii täyden palvelun yleisradioyhtiönä, joka tuottaa, hankkii ja lähettää radio- ja televisioohjelmia sekä niihin liittyviä oheis- ja lisäpalveluita, tarjoaa myös muita julkisen palveluun liittyviä sisältöpalveluita sekä toimii kansainvälisellä, kansallisella ja alueellisella tasolla. Tiedonvälityksen osalta Yleisradion ohjelmien tavoitteena on oikeisiin tietoihin ja tosiasioihin sekä mahdollisimman tarkkoihin havaintoihin perustuvan maailmankuvan rakennusainesten tarjoaminen. Ohjelmien tulee antaa monipuolinen kuva koko maailmasta ja esitellä erityisesti suomalaista yhteiskuntaa sen eri puolilta. Yleisradion tulee olla toiminnassaan riippumaton ulkopuolisista vaikuttajatahoista. Yleisradio ei journalismissaan itse asetu osapuoleksi, vaan sen ohjelmien tulee monipuolisesti kuvastaa eri näkemyksiä ja edistää yhteiskunnallista keskustelua. Tasapuolisuus Yleisradion on mahdollisimman monipuolisesti esiteltävä ja eriteltävä ohjelmistossaan erilaisia mielipiteitä, arvostuksia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä. Kiistanalaisia aiheita käsiteltäessä asiaan vaikuttavat tosiasiat ja mielipiteet otetaan monipuolisesti huomioon. Yleisradion ohjelmistossa on kokonaisuutena huolehdittava siitä, että tasapuolisuus toteutuu samankaltaisissa ohjelmissa kohtuullisen ajanjakson kuluessa. Tasapuolisuuden toteutuminen tulee asettaa tavoitteeksi myös yksittäisissä ohjelmissa. Kiistanalaisia kysymyksiä käsiteltäessä eri näkökannat pyritään tuomaan esille samassa ohjelmassa. Tietojen hankkiminen Tiedot on hankittava avoimesti. Poikkeuksellisia menetelmiä voidaan käyttää vain, jos yhteiskunnallisesti merkittäviä tietoja ei voi saada tavanomaisin keinoin. Lähtökohtana tietolähteiden käytössä on avoimuus. Tiedot hankitaan ensisijassa tietolähteiltä, jotka voidaan tarvittaessa yksilöidä. Tietolähdettä on suojattava hankittaessa tietoja lähteeltä, jonka henki- 4 5

5 löllisyyden luottamuksellisena pitämisestä on sovittu tietolähteen kanssa. Nimimerkillä tai salanimellä esiintyvää henkilöä ei saa paljastaa ilman tämän suostumusta. Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Lähdekritiikki on erityisen tärkeää kiistanalaisia kysymyksiä käsiteltäessä tai hankittaessa tietoja nimettömänä pidettävältä tietolähteeltä. Lähteen luotettavuutta arvioitaessa on otettava huomioon, että tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus. Uutistoiminta Luotettava ja nopea uutistoiminta on koko yhteiskunnan etujen mukaista palvelua. Luotettavuus ja nopeus ovat Yleisradion uutistoiminnan perusta. Uutistoiminnan tulee seurata yleisön kannalta tärkeitä ja kiinnostavia aiheita. Uusi tieto on välitettävä nopeasti katsojille ja kuuntelijoille sellaisessa muodossa, että se on mahdollisimman helposti ja tarkasti ymmärrettävissä. Uutistoiminnan tulee perustua oikeisiin tietoihin, minkä vuoksi tietojen paikkansapitävyyden tarkistaminen ja lähteiden luotettavuuden arviointi on erityisen tärkeää. Uutistoiminnassa on otettava huomioon aiheen kannalta oleelliset tosiasiat ja näkökulmat. Uutistyön lähtökohtana on puolueettomuus. Esitettyjen kannanottojen lähteet ja perustelut on tuotava esiin. Uutistoiminta hoidetaan muusta ohjelmistosta erottuvissa erillisissä uutislähetyksissä. Vastuu Yleisradion julkaisutoiminnasta Oikeudellisen vastuun Yleisradion julkaisutoiminnasta kantavat sananvapauslain mukaisesti vastaavaksi toimittajaksi määrätyt ohjelmajohtajat ja päälliköt. Vastaavan toimittajan tehtävänä on valvoa toimitustyötä siten, että toimitustyössä noudatetaan lakia, ohjelmatoiminnan säännöstöä sekä muita kysymykseen tulevia toimitustyötä koskevia eettisiä ohjeita sekä päättää vastuulleen kuuluvan ohjelman tai muun julkaisutoiminnan sisällöstä. Jokaisella esimiehellä ja hänen alaisuudessaan työskentelevällä toimittajalla on myös omakohtainen vastuu lain, ohjelmatoiminnan säännöstön, muiden toimitustyötä koskevien eettisten periaatteiden sekä vastaavan toimittajan antamien ohjeiden noudattamisesta päivittäisessä toimitustyössä. III YKSILÖN OIKEUS Yleiset periaatteet Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Sukupuolta, ikää, alkuperää, kieltä, uskontoa, vakaumusta, terveydentilaa, vammaisuutta tai muuta henkilön ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Yksityiselämään kuuluvia seikkoja ei pidä julkaista ilman henkilön suostumusta, ellei julkaiseminen ole tarpeen henkilöön tai hänen asemaansa liittyvän yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi tai muun siihen rinnastettavan syyn vuoksi. Mikäli ohjelmassa esitetään tavanomaisena pidettävästä kritiikistä poikkeavia kannanottoja, jotka kohdistuvat tunnistettavissa olevaan henkilöön tai yhteisöön, kritiikin kohteelle tulee varata mahdollisuus näkökantansa esilletuomiseen samassa ohjelmassa, mikäli mahdollista. Henkilöiden kuvien julkaisemisessa on noudatettava huolellisuutta. Kuvaa ei pidä käyttää harhaanjohtavasti eikä loukkaavassa yhteydessä. Erityistä varovaisuutta on noudatettava julkaistaessa kuvia onnettomuuksien tai rikosten uhreista. Vammautuneita, sairaita sekä alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisia kuvattaessa tai haastateltaessa on myös noudatettava erityistä hienotunteisuutta. Yksilön suojaa koskevat periaatteet pätevät myös, kun käytetään julkisiin asiakirjoihin tai muihin julkisiin lähteisiin sisältyviä tietoja. Tiedon julkisuus ei aina merkitse sitä, että sen voi vapaasti julkaista. Rikosasioiden käsittely Rikosten tekotapojen yksityiskohtaista selostamista on vältettävä. 6 7

6 Henkilön nimeä tai muita tunnistamistekijöitä ei tule paljastaa ennen tuomioistuinkäsittelyä, elleivät teon laadusta ja tekijän asemasta johtuvat painavat syyt sitä puolla. Nimen tai muiden tunnistamistekijöiden julkaiseminen rikoksia käsiteltäessä on perusteltua vain, kun sillä on huomattavaa yleistä merkitystä tai kun se on tarpeen sivullisiin kohdistuvien aiheettomien epäilysten välttämiseksi. Syyllisyyteen ei pidä ottaa ennalta kantaa eikä ennakoida tuomioistuimen ratkaisuja yksittäistapauksissa. Jos rikosilmoituksesta, pidättämisestä, vangitsemisesta, syytteestä tai kantelusta on julkaistu uutinen, tulee hyvän journalistisen tavan mukaisesti seurata asian käsittely sen lopulliseen ratkaisuun saakka. Haastattelupyynnöt ja tiedot esiintymisestä Haastateltavalle tulee kertoa, onko kysymyksessä julkaistava haastattelu vai tausta-aineistoksi tarkoitettu keskustelu. Haastattelupyyntö on esitettävä riittävän aikaisessa vaiheessa, jotta haastateltavalle jäisi aikaa valmistautumiseen. Samassa yhteydessä hänellä on oikeus saada tietoonsa seuraavat seikat siinä laajuudessa kuin ne ovat tiedossa: Mihin ohjelmaan, asiayhteyteen tai minkälaiseen asiakokonaisuuteen hänen lyhyyden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Tällöin haastateltavalle tai esiintyjälle on annettava muulla tavoin tiedot siitä, miten hänen lausuntoaan tullaan käyttämään. Ohjelman tekninen valmistaminen ja arkistomateriaalin käyttö Kun haastatteluja, keskusteluja tai muuta materiaalia käsitellään, lausunnon asiasisältöä ei saa muuttaa. Vaara, että esityksen sisältö saa virheellisen merkityksen korostuu, jos siihen lisätään sellaista aineistoa, johon lausunnon antaja ei ole voinut varautua. Käytettäessä arkistomateriaalia tulee huolehtia siitä, että ohjelmatoiminnan säännöstön mukaiset periaatteet toteutuvat myös materiaalin uudelleenkäytön yhteydessä. Haastateltavan oikeus kieltää osuutensa lähettäminen Mikäli haastateltavan lausunnon asiasisällön katsotaan muuttuneen haastattelumateriaalin käsittelyn tai ohjelman muun valmistamisen johdosta, hänellä on oikeus kieltää osuutensa lähettäminen. Tulkintatapauksessa asian ratkaisee ohjelman vastaava toimittaja. osuutensa on tarkoitettu. Haastateltavalle on kerrottava, että hänen osuutensa voidaan julkaista useammissa Yleisradion välineissä. Ohjelman tai hänen osuutensa ensijulkaisun ajankohta, mikäli se on kyseistä ohjelmaosuutta tehtäessä tiedossa. Milloin hän voi jäljempänä mainituin edellytyksin nähdä tai kuulla ohjelman tai oman osuutensa siitä tai muutoin tarkastaa lausuntonsa sisällön ennen lausunnon julkaisemista. Mikäli ohjelmassa mainitaan kieltäytyminen lausunnon antamisesta, on samalla esitettävä myös kieltäytyjän mahdolliset perustelut. Ennakkokatselu- ja kuuntelu sekä niihin liittyvät oikeudet Haastateltavalla on oikeus kuulla tai nähdä ohjelma tai oma osuutensa siitä sen lopullisessa muodossa ennen osuutensa julkaisemista, ellei kyseessä ole ohjelma, jonka valmistamisajan 8 9

7 Ohjelmien hyväksikäyttö mainonnassa Yleisradio pyrkii estämään liikeyrityksiä mainostamasta etu- tai jälkikäteen suoranaisesta tai välillisestä mukanaolostaan ohjelmassa. Jos yritys kehottaa yleisöä katselemaan tai kuuntelemaan ohjelmaa, jossa sen tuotteita esiintyy tai esitellään, ohjelma voidaan kokonaisuudessaan poistaa tai sitä voidaan muuttaa. IV MAINONTA YLEn henkilöstön mainontaan osallistumista koskevat rajoitukset Yleistä Yleisradion toiminnan lähtökohtana on riippumattomuus kaupallisista intresseistä. Yhtiö ei saa lähettää mainontaa televisio- tai radio-ohjelmistojensa eikä muiden eri televerkoissa tarjoamiensa sisältöpalveluiden yhteydessä. Ohjelma-aineistoon, johon liittyy kaupallisia intressejä, on suhtauduttava kriittisesti. Tällaista aineistoa voidaan julkaista vain jos siihen on selkeät ohjelmalliset perusteet. Yleisradio pyrkii välttämään keskeisen asemansa tai henkilöstönsä julkisuusarvon hyväksikäyttämisen kaupallisten tarkoitusperien edistämiseen. Tämän vuoksi Yleisradion henkilökunnan osallistumista mainontaan tai muuhun siihen verrattavaan toimintaan on rajoitettu. Piilomainonta Ohjelmatoiminnan sisällön muuttuminen mainonnan tai markkinointiviestinnän välineeksi on kauttaaltaan torjuttavaa ja vaarantaa yhtiön riippumattomuutta kaupallisista intresseistä. Piilomainonta kaikissa muodoissaan on torjuttavaa. Tuotteen sijoittaminen ohjelmaan mainostarkoituksessa (Product Placement) on kiellettyä. Mainonta televisioitavissa tai muulla tavoin välitettävissä tapahtumissa Televisioitavien tai muulla tavoin välitettävien tapahtumien yhteydessä tulee välttää tapahtumapaikalle sijoitettujen mainosten tai logojen tarkoituksellista ja toistuvaa esittämistä. Kansainvälisten urheilutapahtumien yhteydessä noudatetaan EBU:n hyväksymiä mainonnan sijoittelua tapahtumapaikalla koskevia säännöksiä

8 Vaaliohjelmat Ennen eduskunta-, europarlamentti- ja tasavallan presidentin ja kunnallisvaaleja järjestetään erityisiä vaaliohjelmia, joissa noudatettavista periaatteista päättää Yleisradion hallintoneuvosto puoluelain 10 :n mukaisesti huomioon ottaen ohjelmalliset näkökohdat. Vaaliehdokkaiden esiintyminen ohjelmissa V ERILLISKYSYMYKSIÄ Sponsorointi Yleisradio ei saa tuottaa sponsoroitua ohjelmaa. Riippumattomien tuotantoyhtiöiden tuottamien ohjelmien ulkopuoliseen rahoitukseen sovelletaan televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain määräyksiä. Yleisradion ohjelmatoiminnan riippumattomuuden ja luotettavuuden turvaamiseksi yhtiö ei esitä ohjelmia, joiden rahoittajana toimii yritys tai yhteisö, jonka toimialaa ohjelma käsittelee tai jonka asemaan taikka tuotteiden tai palveluiden myyntiin ohjelma voi vaikuttaa. Toimituksellisen materiaalin luovuttaminen yhtiön ulkopuolelle Yleisradion ohjelmatoiminnassa julkaisematonta ohjelmamateriaalia ja muuta toimituksellista tausta-aineistoa ei luovuteta yhtiön ulkopuolelle. Yleisradiotoiminnassa noudatettavat oikaisuperiaatteet Yksityisellä henkilöllä, yhteisöllä ja säätiöllä sekä viranomaisella on oikeus saada yhtiön julkaisutoiminnassa esitetty itseään tai toimintaansa koskeva virheellinen tieto oikaistuksi sanavapauslain edellyttämällä tavalla, jollei tiedon oikaiseminen virheen vähäisyyden vuoksi ole ilmeisen tarpeetonta. Myös silloin, kun oikaisuun oikeutettu ei ole vaatinut oikaisua, yhtiön on oikaistava virheelliseksi havaittu tieto oma-aloitteisesti ilman aiheetonta viivytystä. Yhtiö ei kuitenkaan julkaise oikaisua oma-aloitteisesti, jos oikaisu voi aiheuttaa vahinkoa tai jos muuten ei ole olemassa aiheellista tarvetta oikaista asiaa. Ennen eduskunta-, europarlamentti-, tasavallan presidentin tai kunnallisvaaleja lähetettävissä ohjelmissa ei sovelleta yleistä ehdokkaiden esiintymiskieltoa. Tällöin on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei kukaan saa ohjelmassa esiintymisen johdosta erityistä etua muihin ehdokkaisiin nähden. Jotta ehdokkaiden yhdenvertainen kohtelu sekä yhtiön ohjelmatoiminnan uskottavuus ja luotettavuus eivät vaarannu, vaaliehdokkaana olevien tai ehdokkuutta tavoittelevien yhtiön työntekijöiden esiintymistä ennen vaaleja rajoitetaan siten, että toimituksellisissa tehtävissä toimivat henkilöt siirretään tehtäviin, joissa he eivät vaaranna yhtiön journalistista uskottavuutta. Lasten kehitykselle haitalliset ohjelmat Väkivaltaisten käyttäytymismallien tarjoamista ja tarpeetonta väkivallan kuvaamista tulee erityisesti välttää lapsille tarkoitetussa ohjelmistossa. Myös uutis- ja ajankohtaistoiminnassa tulee tuntea vastuu lasten kehitykselle haitallisen materiaalin esittämisestä. Lapsille haitallisen aineiston esittämistä koskevia periaatteita tulee kuitenkin soveltaa uutis- ja ajankohtaisohjelmistoon siten, että ne eivät estä tiedonvälitystä. Yleisradio luokittelee ikäluokkiin kolmiportaisesti ohjelmat, jotka sisältönsä puolesta ovat omiaan vaikuttamaan haitallisesti lasten kehitykseen. Yhtiö lähettää lasten kehitykseen haitallisesti vaikuttavat ohjelmat aikana, jolloin lapset eivät tavallisesti katso televisio-ohjelmia. Valtakunnalliset televisiotoiminnan harjoittajat ovat sopineet lapsille sopimattomien ohjelmien lähetysaikojen porrastamisesta seuraavasti: Alle 18-vuotiaille sopimattomia ohjelmia ei esitetä ennen klo 23. Alle 15-vuotiaille sopimattomia ohjelmia ei esitetä ennen klo 21. Alle 11-vuotiaille sopimattomia ohjelmia ei esitetä arkisin ennen klo 17. Lisäksi lapsille haitallisista ohjelmista tiedotetaan lisäämällä ikärajatunnukset ja haitallisuuden perustelut ohjelmatietoihin, ohjelmia edeltäviin kuulutuksiin sekä ohjelmien ennakkomainoksiin

9 Laki Yleisradio Oy:stä /1380 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset VI LIITTEET Laki Yleisradio Oy:stä Sananvapauslain 3 luku Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain sponsorointia koskevat määräykset (26-28 ) Puoluelain 10 Lapsille sopimattomia ohjelmia ja tv-kanavien itsesääntelyä koskeva tv-yhtiöiden välinen sopimus 1 ( /492) Yhtiön asema Yleisradio Oy on 7 :n mukaista julkista palvelua liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla harjoittava osakeyhtiö. Yhtiö voi harjoittaa myös muuta toimintaa yhtiöjärjestyksensä mukaisesti. Yhtiön oikeudesta harjoittaa televisio- ja radiotoimintaa säädetään erikseen. Toiminnan harjoittamisessa tarvittaviin teknisiin radiolaitteisiin sovelletaan, mitä radiolaissa (1015/2001) ja viestintämarkkinalaissa [(396/1997)] säädetään. Yhtiöön sovelletaan osakeyhtiölain (734/1978) säännöksiä tässä laissa säädetyin poikkeuksin. 2 Yhtiön omistussuhteet Yhtiön osakekannasta on valtion omistuksessa ja hallinnassa oltava määrä, joka on vähintään 70 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. 3 ( /492) Yhtiön toimintaedellytykset Liikenne- ja viestintäministeriön tulee ottaa huomioon 7 :n mukaisen julkisen palvelun toimintaedellytykset kehitettäessä muuta televisio- ja radiotoimintaa siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen. 2 luku Yhtiön hallinto 4 Yhtiön hallintoelimet Yhtiön hallintoeliminä ovat hallintoneuvosto, hallitus ja toimitusjohtajana toimiva pääjohtaja. 5 Hallintoneuvosto Yhtiöllä tulee olla hallintoneuvosto, jonka jäsenten lukumäärä on 21. Hallintoneuvoston jäsenet valitsee eduskunta vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä. Heidän toimensa alkaa niin pian kuin vaali on toimitettu ja kestää seuraa

10 van hallintoneuvoston jäsenten vaalin toimittamiseen. Hallintoneuvoston jäseniksi on valittava tiedettä, taidetta, sivistystyötä ja elinkeino- ja talouselämää tuntevia sekä eri yhteiskunta- ja kieliryhmiä edustavia henkilöitä. ( /37) Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. 4 momentti on kumottu L:lla / ( /635) Hallintoneuvoston tehtävät Hallintoneuvoston tehtävänä on: 1) valita ja vapauttaa yhtiön hallitus ja hallituksen puheenjohtaja sekä määrätä hallituksen jäsenten palkkio; 2) päättää asioista, jotka koskevat toiminnan huomattavaa supistamista tai laajentamista tai yhtiön organisaation olennaista muuttamista; 3) huolehtia ja valvoa, että julkisen palvelun ohjelmatoiminnan mukaiset tehtävät tulevat suoritetuiksi; 4) antaa Saamelaiskäräjiä asiasta kuultuaan julkisen palvelun toteutumisesta joka toinen vuosi kahta toimintavuotta käsittävä kertomus eduskunnalle; 5) päättää talouden ja toiminnan suuntaviivoista; 6) tarkastaa ja hyväksyä hallituksen vuosikertomus; 7) valvoa yhtiön hallintoa ja antaa varsinaiselle yhtiökokoukselle lausuntonsa tilinpäätöksestä ja tilintarkastuskertomuksesta. Hallintoneuvoston on lisäksi käsiteltävä muut hallituksen sille esittämät asiat. Puheenjohtajan on kutsuttava hallintoneuvosto koolle, jos vähintään kolmasosa jäsenistä vaatii sitä kirjallisesti ilmoittamansa asian käsittelemistä varten. Kokouskutsu on toimitettava kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä. 6 a ( /635) Hallitus Yhtiöllä on oltava hallitus, johon kuuluu vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä, jotka eivät saa olla hallintoneuvoston jäseniä eivätkä kuulua yhtiön muuhun ylimpään johtoon. Yhtiön hallituksen tulee edustaa riittävän monipuolista asiantuntemusta ja molempia kieliryhmiä. Hallituksen tehtävänä on: 1) valita ja vapauttaa yhtiön toimitusjohtaja sekä vahvistaa hänen palkkansa sekä muut toimeen liittyvät ehdot; toimitusjohtaja ei saa olla hallintoneuvoston eikä hallituksen jäsen; 2) valita yhtiön muu ylin johto sekä vahvistaa heidän palkkansa ja muut toimiin liittyvät ehdot; 3) päättää seuraavan vuoden talousarviosta; 4) kutsua koolle yhtiökokous ja valmistella siinä käsiteltävät asiat; 5) antaa yhtiön toiminnasta vuosittain kertomus Viestintävirastolle. L:lla 635/2005 lisätty 6 a tulee voimaan luku Yhtiön tehtävät 7 ( /635) Julkinen palvelu Yhtiön tehtävänä on tuoda täyden palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Näitä ja muita julkiseen palveluun liittyviä sisältöpalveluja voidaan tarjota kaikissa televerkoissa. Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti: 1) tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia; 2) tuottaa, luoda ja kehittää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä; 3) ottaa ohjelmistossa huomioon sivistys- ja tasa-arvonäkökohdat, tarjota mahdollisuus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, painottaa lapsille suunnattuja ohjelmistoja sekä tarjota hartausohjelmia; 4) kohdella ohjelmatoiminnassa yhtäläisin perustein suomen- ja ruotsinkielistä väestöä, tuottaa palveluja saamen, romanin ja viittomakielellä sekä soveltuvin osin myös maan muiden kieliryhmien kielellä; 5) tukea suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta sekä huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille; 6) edistää kulttuurien vuorovaikutusta ja ylläpitää ulkomaille suunnattua ohjelmatarjontaa; 7) välittää asetuksella tarkemmin säädettäviä viranomaistiedotuksia ja varautua televisio- ja radiotoiminnan hoitamiseen poikkeusoloissa. 7 a ( /492) Aineiston tarjonnan eriyttäminen ( /396) Jos yhtiö tarjoaa julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmiston tuotannossa 16 17

11 syntynyttä aineistoa muualla kuin televisio- ja radiotoiminnassa, sen on eriytettävä julkisen palvelun televisio- ja radiotoiminnasta ja muusta julkisesta palvelusta muodostuva toimintansa toisistaan. Eriyttämisellä tarkoitetaan tässä pykälässä sitä, että eriytettäville toiminnoille on laadittava tilikausittain tuloslaskelma ja julkisen palvelun toiminnalle myös tase. Tuloslaskelma ja tase, joiden tulee olla yhtiön kirjanpidosta johdettavissa, on laadittava soveltuvin osin kirjanpitolain (1336/1997) säännösten mukaisesti. ( /396) Jos yhtiö ottaa omaan käyttöönsä julkisen palvelun televisio- ja radiotoiminnassa tuotettua aineistoa tarjotakseen sitä muualla kuin televisio- ja radiotoiminnassa, sen tulee tapahtua samoin ehdoin kuin yhtiön luovuttaessa aineistoa yhtiön ulkopuoliseen käyttöön. Viestintävirasto valvoo 1 3 momentin noudattamista. Yhtiön on Viestintäviraston pyynnöstä toimitettava tälle tilinpäätöksensä sekä eriytettyjen toimintojen tuloslaskelmat ja taseet liitetietoineen. 8 ( /396) Muut tehtävät Yhtiökokous voi päättää muuttaa yhtiöjärjestystä siten, että yhtiö harjoittaa myös muuta toimintaa kuin 7 :n mukaista julkista palvelua. Tällainen toiminta on eriytettävä kirjanpidossa julkisen palvelun toiminnasta. 8 a ( /396) Verkkopalvelun eriyttäminen Jos yhtiö tarjoaa viestintämarkkinalain (393/2003) 2 :ssä tarkoitettua verkkopalvelua, sen on eriytettävä verkkopalvelun tarjontaan liittyvä toiminta kirjanpidossa muusta toiminnastaan. Viestintävirasto valvoo tämän pykälän noudattamista. Yhtiön on Viestintäviraston pyynnöstä toimitettava tälle tilinpäätöksensä sekä eriytettyjen toimintojen tuloslaskelmat ja taseet liitetietoineen. 4 luku ( /746) 4 luku on kumottu L:lla / luku Erinäiset säännökset 12 ( /492) Mainonnan kielto Yhtiö ei saa lähettää mainontaa televisio- tai radio-ohjelmistojensa eikä muiden eri televerkoissa tarjoamiensa julkisen palvelun tehtävään kuuluvien sisältöpalveluiden yhteydessä. Yhtiö ei saa tuottaa sponsoroitua ohjelmaa. 12 a ( /396) Kertomus Viestintävirastolle Yleisradio Oy:n on vuosittain huhtikuun loppuun mennessä annettava Viestintävirastolle kertomus edellisen kalenterivuoden aikana tarjotusta julkisesta palvelusta. Kertomuksessa on esitettävä tiedot, jotka ovat tarpeen Viestintäviraston televisio- ja radiotoiminnan valvontatehtävässä. Viestintäviraston on annettava kertomuksesta valtioneuvostolle lausunto syyskuun loppuun mennessä. 6 luku Voimaantulo 13 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Toimenpiteisiin tämän lain täytäntöönpanemiseksi voidaan ryhtyä ennen sen voimaantuloa. 14 Kumottavat säännökset Tällä lailla kumotaan: 1) valtioneuvoston oikeudesta luovuttaa yleisradiotoimintaa varten valtiolle hankittu omaisuus osakeyhtiölle 18 päivänä toukokuuta 1934 annettu laki (216/34) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja 2) 20 päivänä helmikuuta 1987 annetun teletoimintalain 6 :n 1 momentti. 15 Siirtymäsäännös Valtioneuvoston Oy Yleisradio Ab:lle myöntämä yleisradiotoiminnan toimilupa lakkaa olemasta voimassa tämän lain voimaan tullessa. Oy Yleisradio Ab:lle 16 päivänä huhtikuuta 1991 valittu hallintoneuvosto jatkaa tämän lain voimaan tultua toimintaansa tämän lain mukaisena hallintoneuvostona kuluvan toimikautensa loppuun. Hallintoneuvosto tekee siirtymäkautta koskevat ratkaisut 1 päivänä tammikuuta 1990 alkaneeksi viiden vuoden toimikaudeksi nimetyn johtajiston osalta. Siirtymäkauden katsotaan päättyvän vuoden 1994 loppuun mennessä

12 HE 124/93, LiVM 14/93 Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen: /340 : Tämä laki tulee voimaan 20 päivänä maaliskuuta LA 110/94, PeVM 19/ /746 : Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Toimenpiteisiin tämän lain täytäntöönpanemiseksi voidaan ryhtyä ennen sen voimaantuloa. HE 34/1998, SuVM 3/1998, LiVM 6/1998, EV 87/ /37 : Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta HE 98/1999, PeVM 10/1999, EV 143/ /492 : Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. HE 241/2001, PeVL 8/2002, LiVM 5/2002, EV 66/ /396 : Tämä laki tulee voimaan 25 päivänä heinäkuuta Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. HE 112/2002, LiVM 26/2002, EV 272/2002, Puitedirektiivi 2002/21/EY ; EYVL N:o L 108, Valtuutusdirektiivi 2002/20/EY ; EYVL N:o L 108, Käyttöoikeusdirektiivi 2002/19/EY ; EYVL N:o L 108, Yleispalveludirektiivi 2002/22/EY ; EYVL N:o L /635 : Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tämän lain 6 :n 1 momentin 4 kohtaa sovelletaan ensimmäisen kerran vuosia 2005 ja 2006 käsittelevän kertomuksen osalta. Lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ennen lain voimaantuloa. HE 43/2005, LiVM 16/2005, EV 80/2005 Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä /460 3 luku Vastine ja oikaisu 8 Vastineoikeus Yksityisellä henkilöllä, jolla on perusteltu syy katsoa aikakautisessa julkaisussa, verkkojulkaisussa tai niihin rinnastettavassa, toistuvasti lähetettävässä ohjelmassa esitetyn viestin loukkaavan itseään, on oikeus saada vastine julkaistuksi samassa julkaisussa tai ohjelmassa. 9 Oikaisuoikeus Yksityisellä henkilöllä, yhteisöllä ja säätiöllä sekä viranomaisella on oikeus saada aikakautisessa julkaisussa, verkkojulkaisussa tai ohjelmassa esitetty itseään tai toimintaansa koskeva virheellinen tieto oikaistuksi samassa julkaisussa tai asianomaisen ohjelmatoiminnan harjoittajan ohjelmassa, jollei tiedon oikaiseminen virheen vähäisyyden vuoksi ole ilmeisen tarpeetonta. 10 Vastineen ja oikaisun julkaisemisvelvollisuus Vastaavan toimittajan on julkaistava vastine tai oikaisu maksutta ja ilman aiheetonta viivytystä asianmukaisessa laajuudessa ja samankaltaisella tavalla kuin vastine- tai oikaisuvaatimuksen perusteena oleva viesti. Vastine tai oikaisu ei saa olla sisällöltään lainvastainen eikä loukkaava. Vastaavan toimittajan on tarvittaessa avustettava vastineen teknisessä toteuttamisessa. 11 Vastine- ja oikaisuvaatimus Vastine- tai oikaisuvaatimus on esitettävä vastaavalle toimittajalle 14 päivän kuluessa vaatimuksen perusteena olevan viestin julkaisemisesta. Vaatimus on esitettävä kirjallisesti tai sähköisesti siten, että vaatimuksen sisältöä ei voida yksipuolisesti muuttaa ja että se säilyy osapuolten saatavilla. Jollei vastine- tai oikaisuvaatimusta hyväksytä, vaatimuksen hylkäämisestä ja sen perusteista on ilmoitettava vaatimuksen esittäjälle seitsemän päivän kuluessa vaatimuksen vastaanottamisesta. Vaadittaessa hylkäämisen perusteet on ilmoitettava kirjallisesti. Vaatimuksen esittäjällä on oikeus saattaa kysymys vastine- tai oikai

13 suoikeuden edellytysten täyttymisestä kotipaikkansa tai Helsingin käräjäoikeuden käsiteltäväksi viimeistään 30 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut kirjallisesti tiedon vaatimuksensa hylkäämisen perusteista. Määrätessään vastaavan toimittajan täyttämään tälle 10 :ssä säädetyt velvollisuudet tuomioistuin voi asettaa velvoitteen tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakon asettamista koskevaan tuomioistuimen päätökseen saa hakea erikseen muutosta valittamalla. N:o 744/1998 Annettu Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1998 Laki televisio- ja radiotoiminnasta 4 luku Mainonta, teleostoslähetykset ja sponsorointi 26 Sponsoroiduille ohjelmille asetettavat vaatimukset Sponsori ei saa vaikuttaa sponsoroidun televisio- tai radio-ohjelman sisältöön ja sijoitteluun ohjelmistossa siten, että se vaikuttaisi lähetystoiminnan harjoittajan vastuuseen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen ohjelmien suhteen. Sponsoroitujen televisio- ja radio-ohjelmien alussa tai lopussa on esitettävä selvästi sponsorin nimi tai tunnus. Sponsoroiduissa televisio- tai radio-ohjelmissa ei saa rohkaista ostamaan tai vuokraamaan sponsorin tai kolmannen osapuolen tuotteita tai palveluja varsinkaan viittaamalla erityisesti ja mainosluonteisesti kyseisiin tuotteisiin tai palveluihin. 27 Kielletty sponsorointi Pääasiassa tupakkatuotteita valmistavan yrityksen sponsoroimaa ohjelmaa ei saa lähettää televisiossa eikä radiossa. Jos ohjelman sponsorina on yritys, jonka toimintaan kuuluu lääketuotteiden tai lääkehoitojen valmistaminen tai myynti, ohjelman yhteydessä voidaan esittää yrityksen nimi tai tunnus ottaen huomioon mitä 26 :ssä säädetään. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan saa tuoda esille sellaista lääketuotetta tai hoitomuotoa, joka on Suomessa saatavissa ainoastaan lääkärin määräyksestä. 28 Uutis- ja ajankohtaisohjelmien sponsorointikielto Televisiossa tai radiossa lähetetyt uutis- ja ajankohtaisohjelmat eivät saa olla sponsoroituja lähetyksiä. Puoluelaki /10 10 Valtion viranomaisen sekä valtion tai sen määräämisvallassa olevan yhteisön tai laitoksen on kohdeltava kaikkia puolueita tasapuolisesti ja yhdenmukaisia perusteita noudattaen. Oy Yleisradio Ab voi soveltaessaan 1 momenttia yhtiön vaaliohjelmiin ottaa huomioon myös ohjelmallisia näkökohtia. ( /653) : Yleisradio Oy MTV Oy Nelonen Lapsille sopimattomat ohjelmat ja tv-kanavien itsesääntely Tv-yhtiöt katsovat, että itsesääntely on tehokkain tapa huolehtia lapsille sopimattomia ohjelmia koskevien säännösten toteutumisesta. Tv-kanavat tuntevat vastuunsa lapsia ja heidän vanhempiaan kohtaan ja ilmaisevat valmiutensa kehittää itsesääntelyyn perustuvaa toimintaansa asiassa. Kanavat ovat yhteisesti valmiita seuraaviin toimenpiteisiin kesäkaudesta 2004 alkaen: 1. Vedenjakajakellonaikojen tarkentaminen ja porrastaminen Nykykäytäntö: K15 tai K18 -ohjelmia ei sijoiteta alkaviksi ennen klo 21:tä. Uudet toimenpiteet: Lähetyskellonaikoja porrastetaan niin, että erityisen haitalliset ohjelmat (K18) siirretään myöhäisemmäksi ja myös sopimattomuus pienemmille lapsille otetaan huomioon. Otetaan käyttöön ohjelmien sijoittelussa seuraavat rajoitukset: - K18: ei ennen klo 23 - K15: ei ennen klo 21 - K11: ei arkisin ennen klo

14 2. Tiedotuksen lisääminen Nykykäytäntö: Ohjelmatiedot varustetaan K-merkinnällä ja alkukuulutuksessa kerrotaan että ohjelma on sopimaton lapsille. Uudet toimenpiteet (edellisten lisäksi): - Välittömästi ohjelman alussa lähetetään lapsille sopimattomuutta osoittava K15 tai K18 -tunnus. Tunnus on yhtenäinen kaikilla kanavilla. - Lisätään informaatiota lapsille sopimattomuuden perusteista niin että peruste mainitaan kuulutuksessa ja ohjelmatiedoissa (julkaiseminen voidaan taata vain kanavien omissa välineissä). Peruste voidaan ilmaista esim.: Ohjelma sisältää voimakkaita kohtauksia, jotka saattavat olla haitallisia lapsille (K15); ohjelma sisältää voimakkaita ja järkyttäviä kohtauksia, jotka saattavat olla haitallisia lapsille ja nuorille (K18). 3. Ennakkomainokset Nykykäytäntö: Lapsille sopimattomien ohjelmien ennakkomainoksia ei pääsääntöisesti lähetetä ennen klo 21:tä. Jos mainoksia lähetetään aikaisempaan kellonaikaan, niiden ohjelmamateriaalin on oltava lähetysaikaan sopivaa ja mainoksessa on oltava K-merkintä. Uudet toimenpiteet (edellisten lisäksi): - Kaikkiin kyseisten ohjelmien mainoksiin sisällytetään K-merkintä ja perustelut, miksi ohjelma on sopimaton lapsille. Yhtiöt ovat sitoutuneet välttämään niissäkin tarpeetonta väkivallan näyttämistä kaikkina vuorokaudenaikoina. 5. Uudesta käytännöstä tiedottaminen Kanavat tiedottavat uudesta käytännöstä, ikärajojen perusteista ym. tietoiskuin lähetyksissään ja mahdollisimman tehokkaasti lehdistön kautta. 6. Yhteistyö Viestintäviraston kanssa Tv-yhtiöt näkevät hyödyllisenä Viestintäviraston roolin mediakulttuurin monitoroijana. Vuosittaiset keskustelutilaisuudet alan toimijoiden kanssa viraston teettämien selvitysten ja tutkimusten pohjalta voivat antaa positiivisia impulsseja alan kehitykseen. Yleisradio Oy MTV Oy Nelonen 4. Lapsille sopivuuden huomioon ottaminen koko ohjelmistossa Nykykäytäntö: Itsesääntelyä on sovellettu systemaattisesti vain julkisessa levityksessä Suomessa tai ulkomailla olleisiin elokuviin. Uudet toimenpiteet: Kanavat ottavat käyttöön itsearvioinnin niin että myös ulkomaisiin sarjoihin, niiden yksittäisiin jaksoihin ja muihin ohjelmiin sovelletaan samoja sijoittelun ja tiedottamisen periaatteita. Uutis- ja ajankohtaisohjelmissa käytäntöjä noudatetaan soveltuvin osin, koska niiden aihe- ja materiaalivalinnat perustuvat journalistisiin kriteereihin