Puistojen tila Suomessa
|
|
- Mikko Melasniemi
- 10 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Luontopalvelut Puistojen tila Suomessa Suomen suojelualueet ja niiden hoito Yhteenveto raportista ja tulevaisuuden suuntia suojelualueiden hoidossa
2 suojelualueista ja niiden hoidosta kootaan jatkuvasti. Tietoa tarvitaan myös kansallisen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käy tön toimintaohjelman onnistumisen arvioimiseen. Pesätarkastaja maakotkan (Aquila chrysaetos) pesällä. Lajin kanta on hiljalleen vahvistunut ja on nykyisin paria, joista 40 % elää suojelualueilla. (Kuva: Olli-Pekka Karlin) Kokonaiskuva Suomen suojelualueiden nykytilasta Suomen suojelualuejärjestelmää on kehitetty pitkään ja se muodostaa nykyisellään merkittävän osan pohjoisen havumetsävyöhykkeen, Itämeren alueen ja koko Euroopan suojelualueverkostoista. Pääosaa suojelualueiden pinta-alasta, lähes kaikkia valtionmaiden perustettuja suojelualueita ja valtiolle hankittujen luonnonsuojeluohjelmien kohteita, hoitaa Metsähallituksen luontopalvelut. Suojelualueiden hoidon kansainvälisessä arvioinnissa 2005 annetun suosituksen mukaisesti luontopalvelut on koonnut ensimmäisen Suomen luonnonsuojelu-, erämaa- ja retkeilyalueita sekä niiden hoitoa tarkastelevan raportin. Raportti esittelee suojelualueverkoston nykytilaa ja tilaa koskevan tiedon tasoa. Elinympäristökohtainen luonnon monimuotoisuuden ja sen suojelun tarkastelu auttaa ymmärtämään miksi suojelualueita tarvitaan ja niitä pitää hoitaa. Raportti pyrkii nostamaan esiin myös suojelualueiden tuottamat ekologiset, kulttuuriset, sosiaaliset ja taloudelliset hyödyt. Raportointi toteuttaa YK:n biodiversiteettisopimuksen (CBD) suojelualueita koskevan työohjelman tavoitteita. Taustana raportoinnille ovat maailman luonnonsuojeluliiton (IUCN) suojelualuekomission (WCPA) kehittämä menetelmä suojelualueiden hoidon tehokkuuden arviointiin, Euroopan ympäristöviraston (EEA) kehittämä ympäristöseurannan malli sekä luonnonvarojen hoidon ja käytön mukautuvan suunnittelun käsite ja malli. Suomen suojelualueiden tilasta on tarkoitus raportoida seuraavan kerran vuonna Seurantatietoa Mitä Suomen luonnon suojelussa on saatu aikaan? Suomen ensimmäiset kansallis- ja luonnonpuistot perustettiin ja 50-luvuilla. Seitsemän kansallista luonnonsuojeluohjelmaa hyväksyttiin vuosina ja niitä on toteutettu vuosikymmenen ajan erillisellä rahoitusohjelmalla, kaikkiaan noin 550 miljoonalla eurolla. Rahoitusohjelmaa on toteutettu hankkimalla yksityisiä maita valtiolle ja siitä on toteutettu vuonna 2007 yli 80 %. Perustettuja suojelualueita on valtionmailla noin 500 ja luonnonsuojeluohjelmien vielä perustamattomia alueita noin Suojelualueverkoston rungon muodostavat kansallis- ja luonnonpuistot sekä erämaa- ja soidensuojelualueet. Yksityisiä luonnonsuojelualueita on tuhansia, mutta ne ovat hyvin pieniä. Suojelualueet kattavat kaikkiaan lähes 10 % Suomen maapinta-alasta, eli noin km². Euroopan harvinaisia ja uhattuja luontotyyppejä ja lajeja suojelevaan Natura verkostoon hyväksyttiin vuosina 2003 ja 2005 Suomesta yli 1800 suojelualuetta, jotka muodostavat Suomen pinta-alasta noin 15 % ja 25:n EU-maan verkostosta noin 13 %. Suurin osa Natura-alueista on jo perustettuja tai suojeluohjelmissa suojelulle varattuja alueita. Kokonaispinta-alasta 80 % on valtion maita. Suomen suojelualueverkosto suojelee kattavasti pohjoista tunturiluontoa, melko edustavasti useimpia suotyyppejä, kallio- ja harjuympäristöjä sekä sisävesien luontotyyppejä. Pääosa suojelupinta-alasta keskittyy kuitenkin Itä- ja Pohjois-Suomeen, missä suojelualueet ovat suuria ja ekologisesti ehyitä. Etelä-Suomessa suojelualueverkosto on pirstaleinen ja suojelualueet ovat pieniä. Metsien, kosteikkojen ja rannikkoalueiden, etenkin merenalaisen luonnon, suojelussa on vielä puutteita. Suomen luonnonsuojelualueiden ja -ohjelmien kokonaisrahoitus on kasvanut 63 milj. eurosta 70 milj. euroon vuosina Vuonna 2005 suojelu alueiden hankintaan käytettiin 26 milj. euroa ja hoitoon 25 milj. euroa. Pääosa rahoituksesta kanavoitui Metsähallituksen kautta. Lähivuosien haasteena on saattaa loppuun luonnonsuojeluohjelmien maanhankinnat ja saada säädöksin perustettua suuri määrä uusia luonnonsuojelualueita. Etelä-Suomessa suojelualueverkostoa täydennetään kaavoituksen ja vapaaehtoisen metsiensuojelun avulla.
3 Miten suojelualueita hoidetaan? Suomessa luonnonsuojelutehtäviä hoitavat ympäristöministeriö, Metsähallituksen luontopalvelut, alueelliset ympäristökeskukset ja Suomen ympäristökeskus. Luonnonsuojeluhallinto toimii alueellisesti ja valtakunnallisesti verkostoituneena, yhdessä pyritään kansainvälisiin päämääriin kansallisin tavoittein. Suojelualueiden hoitamiseksi hyvin tulee olla käsitys mihin pyritään suojelutoimenpiteissä; voimavarat ja välineet toteuttaa pyrkimykset, mitata ja arvioida onnistumista sekä toimia joustavasti ja tehokkaasti ympäristön muuttuessa; tehdä yhteistyötä sidosryhmien kanssa ja rakentaa kumppanuutta; panostaa henkilöstöön, jotta käytettävissä on paras mahdollinen tieto, taito ja motivaatio. Suojelualueiden hoitoa suunnitellaan parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuen, lähtien alueiden suojeluarvoista ja näihin ympäristössä vaikuttavista uhkatekijöistä sekä niistä yhteiskunnallisista tavoitteista, joita alueiden käytölle on asetettu. Toiminnan tuloksellisuutta parannetaan jatkuvasti monipuolisen palautteen ja arvioinnin perusteella. Suojeluarvot ja alueiden käyttäjät tunnetaan yhä paremmin Tietoa suojelualueiden luonto-, kulttuuri- ja virkistysarvoista sekä alueiden käytöstä ja kävijöistä kootaan mahdollisimman kattavasti. Tietojärjestelmiä näiden tietojen tallentamiseen on parannettu viime vuosina merkittävästi. Maaluontotyypit on inventoitu lähes 90 % perustetuista suojelualueista ja kartoitusta täydennetään luonnonsuojeluohjelmien alueilla. EU:n luontodirektiivin Natura-luontotyypit kattavat metsä- ja suoympäristöissä kartoitetuista alueista noin puolet ja tunturiympäristöissä kolmanneksen. Harvinaisia merenrannikon, nummien, Vedenalaisen luonnon kartoitusta laajennetaan lähivuosina Suomenlahdelle ja työ jatkuu koko rannikolla aina vuoteen (Kuva: Jan Ekebom) Uudet tiedot ja menetelmät Oppiminen ja toiminnan mukauttaminen Omat parhaat käytännöt Muiden parhaat käytännöt TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ VAIKUTTAVAT TEKIJÄT (paineet ja uhat) EKOSYSTEEMIT (luonto, kulttuuriperintö, käyttäjät) Suojelualueiden perustiedon keruu ja tilan seuranta YHTEISKUNNALLISET TAVOITTEET (ekologiset ja sosioekonomiset) Alueen hoidon ja käytön tavoitteet ja suunnittelu TULOSTAVOITTEET (toiminnan tehokkuus ja vaikuttavuus) Toiminnan suunnittelu ja toteutus Toiminnan tuloksellisuuden seuranta ja vaikuttavuuden arviointi TOIMINNAN TULOKSET YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET HOIDON AIKAANSAAMAT MUUTOKSET TOIMINTA- YMPÄRISTÖSSÄ Tutkimus ja tiedonhallinta Viestintä ja osallistaminen Yhteistyö ja kumppanuus Palaute ja tutkimus Suojelualueiden mukautuvan suunnittelun ja hoidon sykli toimii osana laajempaa yhteiskunnallista toimintaympäristöä. niittyjen ja sisävesien luontotyyppejä on suhteellisesti eniten vielä perustamattomilla suojeluohjelma-alueilla. Vedenalaiset inventoinnit on aloitettu Saaristomeren, Merenkurkun ja Perämeren alueilla osana Itämeren suojeluohjelmaan sisältyvää VELMU-hanketta. Metsähallituksen alueilta löytyneitä erityisesti suojeltavien eliölajien esiintymiä on tallennettu tietojärjestelmiin yli ja muiden uhanalaisten lajien esiintymiä lähes Erityisesti Metsähallituksen vastuulla olevia lajeja on muutamia kymmeniä. Tunnetuimpia ovat saimaannorppa, maakotka ja valkoselkätikka, mutta joukossa on myös paljon uhanalaisia kasveja. Vastuulajien tilaa seurataan tehostetusti ja niiden elinympäristöjä hoidetaan aktiivisesti. Suojelualueiden maisemallisen ja rakennetun kulttuuriperinnön kartoitusta on lisätty. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin tiedot on saatu Metsähallituksen käyttöön. Kulttuuriperinnön hoidon suuntaamiseksi ja tehostamiseksi on laadittu toimintaohjelma. Jatkossa vahvistetaan edelleen suojelualueita koskevaa tietopohjaa jatkamalla järjestelmällisesti luonto- ja kulttuuriarvojen kartoitusta sekä säännöllistä kävijä- ja asiakastutkimusta. Tietojärjestelmiä kehitetään yhteistyössä ympäristöhallinnon kanssa alueiden suunnittelun ja seurannan tueksi. Tutkimusyhteistyötä parannetaan entisestään.
4 Hoidon ja käytön suunnittelu edistyy Hoito- ja käyttösuunnitelma linjaa suojelualueen luontoarvojen suojelu- ja hoitotoimenpiteitä ja sovittaa yhteen alueen erilaisia käyttömuotoja ja ohjaa niitä siten, ettei suojeluarvoja vaaranneta. Suunnitelma laaditaan kymmenvuotiseksi. Sen toteutumista seurataan mittarein ja arvioidaan viiden vuoden välein. Metsähallituksen suunnittelujärjestelmää on uudistettu ja yhtenäistetty. Uudet luonnonvarasuunnitelmat kattavat lähes kaikki valtionmaat. Alue-ekologisen suunnittelun avulla on suojelualueiden kytkeytymistä parannettu myös talouskäytössä olevilla mailla. Kaikkiaan ha ekologisia kohteita on jätetty metsätaloudellisten toimenpiteiden ulkopuolelle kokonaan tai osin. Suojelualueiden hoidon ja käytön suunnittelu on entistä tavoitteellisempaa. Suunnittelua on myös tehostettu ja kokonaistyöpanos on kasvanut viime vuosina. Sidosryhmien osallistamiseen suunnittelussa on panostettu erityisesti Lapissa. Alueellista ja paikallista yhteistyötä suunnitelmien toteutuksessa on lisätty. Lähes kaikille kansallispuistoille ja retkeilyalueille on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma, erämaa-alueiden suunnitelmista yli puolet on valmistunut. Lakisääteisistä suunnitelmista yli 60 % on voimassa ja vanhimpia päivitetään. Natura-alueiden hoidon ja käytön suunnittelutarve on kartoitettu maakunnittain ja vuoden 2007 aikana valmistellaan lähivuosille suunnittelun työohjelma. Tavoitteena on, että kaikki tärkeimmät Natura-alueet ovat suunnitelmallisen hoidon piirissä viimeistään Jatkossa tehostetaan edelleen suunnitteluprosessia mm. laajentamalla suunnittelukokonaisuuksia ja kehittämällä ekosysteemilähtöistä suunnittelua. Luonnon suojelussa ja hoidossa riittää haasteita Suurin osa Suomen suojelualueista on hyvässä kunnossa, eikä niiden suojeluarvoihin kohdistu merkittävää uhkaa. Toimintaympäristön kehitystä seurataan kuitenkin jatkuvasti ja pyritään pienentämään suojeluarvoihin kohdistuvia paineita ja torjumaan uhkia. Hoitotoimia toteutetaan myös luontoarvojen palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Etelä-Suomessa aiempi maankäyttö ja ulkopuoliset käyttöpaineet sekä kasvava rakentaminen ja liikenne vaikuttavat pienten suojelualueiden ekologiaan. Vesiluonnon monimuotoisuutta kuormittaa likaantuminen ja rehevöityminen. Vierasperäiset lajit aiheuttavat vahinkoa, esim. minkit tuhoavat linnustoa saaristossa ja kosteikoilla. Pohjois-Suomessa poronhoidon vaikutukset ovat erittäin laaja-alaisia myös suojelualueilla ja lisääntyvän maastoliikenteen haitat paikallisesti merkittäviä. Ilmastonmuutosta pidetään pitkällä aikavälillä uhkana erityisesti tunturilajistolle. Suojelualueiden metsiä ja soita on ennallistettu yhteensä lähes ha. Luontopalveluilla on jatkuvan hoidon piirissä perinnebiotooppeja yhteensä hehtaaria, mikä vastaa 10 % koko maan hoidetusta alasta. Ennallistamis- ja hoitotoimenpiteitä on toteutettu ja jatketaan pääosin Etelä-Suomen metsien suojelun METSO-toimintaohjelman alueella ja rahoituksella. Ennallistamisen ja luonnonhoidon vaikuttavuutta seurataan yhtenäistetyin menetelmin. Ennallistamispolton sytytys. Tutkimuksissa on voitu todeta polttojen monipuolistavan nopeasti metsien rakennetta ja palauttavan luontaista lajistoa. (Kuva: Jari Kostet) Useimpien Suomessa esiintyvien luontodirektiivin lajien suojelun tilanne on melko suotuisa. Myös Metsähallituksen vastuulla olevien lajien suojelutaso ja suojelun tila on suhteellisen hyvä. Lajisuojelun ponnistukset keskittyvät erityisesti ja kiireisesti suojeltavien lajien ja niiden elinympäristöjen hoitoon. Jatkossa kehitetään edelleen yhteistyötä mm. poronhoidon vaikutusten tutkimuksessa ja uudenlaisten ratkaisujen löytämiseksi pohjoisilla alueilla, työkaluja suojelualueiden virkistys- ja elinkeinokäytön ekologisten vaikutusten seuraamiseksi sekä indikaattoreita kuvaamaan monimuotoisuuden tilan kehittymistä. Erätalouden suunnittelua ja seurantaa kohdistetaan entistä enemmän suojelualueille, erityisesti kosteikkoja muille alueille, missä tarvitaan vieraslajien poistoa ja riistanhoidollisia toimenpiteitä. Tulokaslajeille ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen laaditaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa valtakunnallisia strategioita ja toimenpidesuunnitelmia siten, että suojelualueverkoston kehittäminen otetaan erityisesti huomioon.
5 Kulttuuriperintöä pidetään elävänä Suojelualueilla on merkittävä määrä kansallista kulttuuriperintöä: luonnon ja ihmisen muovaamia maisemia, rakennettuja kulttuuriympäristöjä ja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Maisemaa hoidetaan perinteisesti kaskeamalla, niittämällä ja laiduntamalla. Perinnetiloilla pidetään yllä maatalouden maatiaiskantoja ja vanhoja työmenetelmiä. Arvokkaita rakennettuja ympäristöjä korjataan, entistetään ja hoidetaan Museoviraston ohjauksessa. Vanhoille rakennuksille etsitään uusiokäyttöä esimerkiksi luontomatkailupalveluissa. Metsähallituksen tehtävänä on edesauttaa paikalliskulttuurin säilymistä suojelualueilla, erityisesti rannikon ja sisävesien saaristoissa sekä saamelaisten kotiseutualueella. Paikallisilla asukkailla on pohjoisilla alueilla oikeus metsästykseen ja luontaiselinkeinojen harjoittamiseen. Porojen laiduntaminen on sallittu erämaa-alueilla ja Pohjois-Suomen luonnonsuojelualueilla Mallan luonnonpuistoa lukuun ottamatta. Ruotsinkielisellä rannikolla ja Ylä-Lapissa saamelaisten kotiseudulla palvelut järjestetään myös paikallisella kielellä. Jatkossa pyritään kartoittamaan ja arvottamaan suojelualueiden kulttuuriperintö järjestelmällisesti. Yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa etsitään sellaisia alueiden hoidon ja käytön ratkaisuja, jotka mahdollistavat sekä luonnon- ja kulttuuriympäristön säilymisen että paikallisen toimeentulon. Rakennusten kunnostukseen ja hoitoon haetaan uusia rahoitus- ja yhteistyötapoja. Kulttuurikohteiden hyödyntämistä matkailun vetonauloina kehitetään edelleen. Luonnossa virkistytään ja harrastetaan kestävästi Suojelualueille tehdään vuosittain yli 1,4 miljoonaa käyntiä, joista pääosa kohdistuu suuriin kansallispuistoihin matkailukeskusten läheisyydessä. Myös muilla alueilla, joissa on tarjolla palveluvarustusta, on merkitystä lähivirkistyskohteina. Valtion vesiä ja pohjoisen metsästysmaita käytetään paljon sekä harrastus- että elinkeinotoimintaan. Virkistyskäytön toimenpiteiden suunnittelemiseksi kävijä- ja asiakastutkimukset tehdään tärkeimmillä luontomatkailualueilla viiden vuoden välein. Kävijäseurantaa on kuitenkin kaikissa kansallispuistoissa, retkeilyalueilla ja muilla suosituilla käyntikohteilla. Kansallispuistojen käyntimäärä on kasvanut vuosikymmenen tasaisesti ja noin 3 5 % vuosikasvun ennustetaan jatkuvan. Yli 90 % kasvusta keskittyy matkailualueille sijoittuviin puistoihin. Metsähallituksen luontomatkailupanostukset ja vaikutusseuranta keskitetään näille kasvualueille. Painopistealueille laaditaan luontomatkailusuunnitelma yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Erityistä huomiota kiinnitetään kestävyyden varmistamiseen. Luontopalvelut on laatinut kestävän luontomatkailun periaatteet ja ottanut ne osaksi omaa toimintaa ja yrittäjäyhteistyötä. Periaatteisiin perustuvaa vaikutusten seurantaa on kehitetty määrätietoisesti. Metsästys- ja kalastuskiintiöt mitoitetaan alueellisten riista- ja kalakantojen kestokyvyn mukaisesti ja suojelualueiden luontoarvoja vaarantamatta. Maastoliikenne ohjataan reiteille ja urille, mieluiten suojelualueiden ulkopuolelle. Käyttöpainetta hallitaan luvilla ja liikkumista valvotaan. Jatkossa kehitetään edelleen tavoitteellista ja kohdistettua palveluiden rakentamista ja ylläpitoa, suojelualueiden virkistys- ja eräkäytön seurantaa sekä virkistyskäytön vaikutusten arviointia ja raportointia. Tavoitteena on, että vuoteen 2010 mennessä luonnon virkistyskäytön ekologisen kestävyyden seuranta on osa matkailualueiden vakiintunutta toimintaa. Luontomatkailun kestävyys edellyttää niin retkeilypalveluiden ympäristövaikutusten kuin paikallisen kulttuurin huomioon ottamista. (Kuva: Pia Arvola) Suojelualueet ovat osa ympäristöä ja yhteiskuntaa Suomessa suojelualueverkostoa kehitetään laajapohjaisen yhteistyön avulla. Maanomistajat saavat korvauksen maansa suojelusta ja voivat vaikuttaa alueiden käytön suunnitteluun ja hoitoon. Alueelliset neuvottelukunnat ja sidosryhmät osallistuvat suojelualueiden suunnitteluun. Saamelaiskäräjillä on oikeus vaikuttaa kaikkiin saamelaisten kotiseutualuetta koskeviin maankäyttöpäätöksiin. Myös kansalaisille järjestetään mahdollisuuksia antaa palautetta. Viranomais- ja järjestöyhteistyötä tehdään alueiden hoidossa sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla. Vuosina luontopalveluilla oli suojelualueilla lähes 60 EU-rahoitteista yhteistyöhanketta, joihin sisältyi mm. elinympäristö- ja lajisuojelua, merialueiden suunnittelua, luontomatkailua, ympäristökasva-
6 Luonto tulee tutuksi Siikalahden luonnonsuojelualueella. Suo jelualueet tarjoavat elämyksellisiä oppimisympäristöjä kaikenikäisille. Luontokeskuksissa on tarjolla näyttelyitä, valmiita ohjelmia ja tehtävämateriaaleja kouluille. (Kuva: Jouni Koskela) tusta, sekä maaseudun ja rajantakaisten suojelualueiden kehittämistä. Mukana on ollut kymmeniä kumppaneita ja lukuisia sidosryhmiä. Lähialueyhteistyö naapurimaiden kanssa tukee Suomen luonnon suojelua. Erityisen merkittävää on puistopariyhteistyö ns. Vihreällä vyöhykkeellä Venäjän rajalla, Norjan kanssa kalottialueella ja Ruotsin kanssa Merenkurkussa. Suojelualueet tarjoavat yhteiskunnalle monenlaisia ekologisia ja sosiaalisia hyötyjä, ns. ekosysteemipalveluja. Niillä on huomattava merkitys syrjäseutujen elinvoimaisuudelle ja paikalliselle toimeentulolle sekä ihmisten hyvinvoinnille. Suosituimpien puistojen virkistyskäytön ja luontomatkailun vaikutus paikallis talouteen on vuositasolla kokonaistulona arviolta milj. euroa ja noin henkilötyövuotta. Vaikutukset ovat merkittävimpiä Lapissa, Koillismaalla ja Kainuussa. Suojelualueilla on tärkeä tehtävä myös suomalaisen luonto- ja luonnonsuojelutietouden kasvattajana ja tutkimuskohteina. Kolmannesta Metsähallituksen 26 asiakaspalvelupisteestä hoidetaan yhdessä kunnan tai muun yhteisön kanssa. Pisteisiin tehdään kaikkiaan lähes käyntiä vuosittain kävijää opastetaan luontokeskuksissa ja maastossa. Suojelualueilla käyvien retkeilijöiden ja eräpalveluita käyttävien asiakastyytyväisyys on ollut korkea. Hyvin vähän kuitenkaan tiedetään siitä, miten luontoelämykset ja oppiminen vaikuttavat luonnonsuojelumyönteisyyteen. Jatkossa kehitetään uusia yhteistyömuotoja, palautejärjestelmiä, osallistumisen vaikuttavuuden ja asenteiden mittausmenetelmiä sekä aluetaloudellisten vaikutusten tutkimusta. Tavoitteena on, että pystytään seurannan ja tutkimuksen avulla osoittamaan suojelualueiden paikalliset hyvinvointivaikutukset sekä lisäämään kiinnostusta suojelualueita kohtaan ja samaan tukea niiden hoidolle. Osaava ja motivoitunut henkilöstö Suojelualueita hoitaa Metsähallituksen luontopalveluis sa noin 340 vakinaista ja vuosittain lähes 700 määrä aikaista henkilöä ja vuosittainen työpanos on yhteensä noin 600 henkilötyövuotta. Arvokasta apua saadaan varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa työllistämisvaroin palkatuilta ja erityisesti lajisuojelutyössä myös vapaaehtoisilta työntekijöiltä. Kokonaistyöpanoksesta viidennes kohdistuu luonnonsuojelutehtäviin ja lähes puolet luonnon virkistyskäytön palvelutuotantoon; aluesuunnittelu ja eräasioiden hoito kattavat yhteensä noin kymmenesosan. Henkilöstö on sitoutunutta ja motivoitunutta. Johtamiseen ja työssä jaksamiseen kiinnitetään huomiota ja työtyytyväisyys on pysynyt pitkään suhteellisen hyvänä. Työtekijälle pyritään antamaan mahdollisuus hyvään perehdytykseen ja jatkuvaan kehittymiseen. Henkilökohtaiset tavoitteet kytketään työtiimien ja luontopalvelujen alueyksiköiden yhteisiin tulostavoitteisiin. Koulutustaso on korkea ja sitä ylläpidetään suunnitelmallisesti. Kokemuksen tuomaa osaamista hyödynnetään levittämällä järjestelmällisesti parhaita käytäntöjä alueellisesti ja valtakunnallisesti. Jatkossa kehitetään erityisesti valmiuksia kiinteistöasioiden hoitoon, kulttuuriperinnön suojeluun, vesi- ja kosteikkoalueiden hoitoon, virkistyspalveluiden markkinointiin ja kansainväliseen työhön. Julkaisuja on saatavissa sähköisesti: Heinonen, M. (toim. ) 2007: Puistojen tila Suomessa. Suomen suojelualueet ja niiden hoito Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja A Gilligan, B., Dudley, N., Fernandez de Tejada, A. and Toivonen, H. 2005: Management Effectiveness Evaluation of Finland s Protected Areas. Nature Protection Publications of Metsähallitus. Series A Hildén, M., Auvinen, A.-P. & Primmer, E. (toim.) 2005: Suomen biodiveristeettiohjelman arviointi. Suomen ympäristö Kansikuva: Ruskaretkeläisiä Pallas Yllästunturin kansallispuistossa. Vuonna 2005 laajennettu puisto on nykyisin Suomen kolmanneksi suurin ja yksi kaikkein suosituimmista. (Kuva: Paavo Hamunen) Teksti: Mervi Heinonen Metsähallitus 2007 Painos 500 kpl Lönnberg Print, Helsinki 2007
hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa
Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen
METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ
METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,
Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa
Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa Kehitysjohtaja Arto Ahokumpu Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus seminaari Vanha ylioppilastalo 28.11.2012 1 Esityksen sisältö Mikä on
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy
NATURA VERKOSTO
NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8
METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua
METSO-ohjelma 2008 2025:
METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos
Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011
Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa Raimo Itkonen 13.6.2011 Mikä on Metsähallitus? Luonnonvara-alan palveluja tuottava valtion liikelaitos, jolla on liiketoimintaa ja julkisia palveluja
Ajatuksia Pohjanmaan luonnonsuojelualueverkon kehittämisestä. BPAN Workshop Limingan luontokeskus 21.5.2014 Päivi Virnes, Pohjanmaan luontopalvelut
Ajatuksia Pohjanmaan luonnonsuojelualueverkon kehittämisestä BPAN Workshop Limingan luontokeskus 21.5.2014 Päivi Virnes, Pohjanmaan luontopalvelut Pohjanmaan luontopalvelut Suojelualueita POLP:n alueella
METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö
METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu
Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kestävä luontomatkailu Metsähallituksessa Metsähallitus edistää Kestävän luontomatkailun periaatteita kaikessa omassa toiminnassa sekä yhteistoiminnassa matkailuyrittäjien
Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016
Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,
Metsähallituksen luontopalvelujen tehtävät 11/17/2015
11/17/2015 Kuva: Tapani Mikkola. Talkoot, talgud, talkas - quality volunteer management for Nordic-Baltic protected areas Kansainvälistyvä aikuiskoulutus -tilaisuus Oulussa 12.11.2015 Metsähallituksen
Ajankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä
Soidensuojelu Suomessa
Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin
Asiakirjayhdistelmä 2016
52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) Talousesitys HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään 37 616 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin
Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen
Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista
Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi
Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi Luonnonsuojeluvalvoja Ilkka Heikkinen Eduskunnan ympäristövaliokunta ja Suomen Biodiversiteettityöryhmä
Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9.
Luonnonsuojelulainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg 1 Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva
EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA
Ekosysteemipalveluiden näkökulma ohjaa valtion metsien hoitoa ja hyödyntämistä Metsätieteen päivä 26.10.2011 Niklas Björkqvist EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalvelut tulevaisuutemme turva Ekosysteemipalvelut
Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022
Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus
Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana
Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana Kaija Eisto Metsähallitus Luontopalvelut 14.11.2018 Ennallistaminen ja luonnonhoito muuttuvassa ilmastossa -seminaari Ennallistaminen ja luonnonhoito suojelualueilla
Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä
Metsähallitus Metsätalous Oy Hyvinvointia monikäyttömetsistä Tuotamme puuta kestävästi ja kannattavasti Metsähallitus Metsätalous Oy on Metsähallituksen omistama tytäryhtiö, joka hoitaa liiketoiminnan
Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö
Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen
Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?
Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta
Kuva: Seppo Tuominen
Kuva: Seppo Tuominen ! Valtionmaiden soiden säilytyssuunnitelmat 1966 ja 1969 ja Metsähallituksen tekemät rauhoituspäätökset Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittäminen (VNp:t 1978 alkaen) Valtakunnallinen
Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP
6.2.2015 LIITE SLL:n lausuntoon METI- työryhmän esitykseen koskien suojelualuetilaistoinnin uudistamista Suomen luonnonsuojeluliiton näkemykset on kirjattu taulukkoon pinkillä seuraavasti: S=ongelma suojelussa,
MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ
MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ ME OLEMME METSÄHALLITUS VASTUUTA YMPÄRISTÖSTÄ JA YHTEISKUNNASTA Metsähallitus on valtion liikelaitos, joka tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle
Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi
Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi Kuva: Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Jukka Similä Anne Raunio Mikael Hildén Susanna Anttila Arvioinnin toteutus Arvioitavina luonnonsuojelulaki ja -asetus sekä
Kestävän matkailun periaatteet apuna matkailun edistämisessä Liisa Kajala Erikoissuunnittelija
Kestävän matkailun periaatteet apuna matkailun edistämisessä Liisa Kajala Erikoissuunnittelija Metsähallitus / Petri Jauhiainen Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa kansallisomaisuuttamme Hoidamme kaikkia
Alueellinen luonnonvarasuunnittelu valtion mailla. Suomen ja Venäjän metsätalousstrategiayhteistyö Joensuu
Alueellinen luonnonvarasuunnittelu valtion mailla Suomen ja Venäjän metsätalousstrategiayhteistyö 3.-4.10.2011 Joensuu Ohjelmapäällikkö Johanna Leinonen Valtion liikelaitos Metsähallitus, 1/3 Suomea (12,5
Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa. Konnevesi Maija Mikkola
Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa Konnevesi 14.3.2017 Maija Mikkola 2 Mikä on Metsähallitus? valtion liikelaitos, jolla on sekä liiketoimintaa että julkisia hallintotehtäviä liiketoimintaa Metsähallitus
Miten merisuojelualueista saadaan tehokkaita? 08. JOULUKUUTA, 2011 Erikoissuunnittelija Jan Ekebom /Metsähallitus
Miten merisuojelualueista saadaan tehokkaita? 08. JOULUKUUTA, 2011 Erikoissuunnittelija Jan Ekebom /Metsähallitus Esityksen sisältö Mitä suojelualueella tarkoitetaan? Mitä tehokkuudella tarkoitetaan? Mikä
Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä
Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä Kymenlaakson matkailuparlamentti 17.10.2017 Matti Hovi Puistonjohtaja Luontopalvelut Suomen kansallispuistot 2017 40 kansallispuistoa (Hossa ei
Matkailun kestävyyden arviointi kansallispuistoissa - esimerkkinä Hossa Heidi Lumijärvi Metsähallitus, Luontopalvelut
Matkailun kestävyyden arviointi kansallispuistoissa - esimerkkinä Hossa Heidi Lumijärvi Metsähallitus, Luontopalvelut 15.11.2018 Luontopalvelut 2018 Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa ja suojelee Suomen
Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen
Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen Metsähallituslaki uudistuu ke 16.1.2014 kello 10.00-12.30, Arktikum auditorio, Rovaniemi Tarja Pasma Toiminnanjohtaja Puh. 040 823 2443 Sähköp: lappi@sll.fi
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia
Lappi luontomatkailun toimintaympäristönä - Kansallispuistojen järjestyssäännöt
Lappi luontomatkailun toimintaympäristönä - Kansallispuistojen järjestyssäännöt Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Lapin luontopalvelut Metsähallitus 1 Matkailuyhteistyön tavoitteita Kansallispuistot ovat
Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen
Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa Rovaniemi 2.2.2016 MMT Kirsi-Marja Korhonen Valtion maiden metsätalous on erityistä! Metsätalouden toiminnan keskeinen erityispiirre ovat Metsähallituslain
Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa
Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa 1 Anju Asunta, Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle yksittäisistä
Vallisaaren ja Kuninkaansaari Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi
Vallisaaren ja Kuninkaansaari 2016 Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi 1 2013 Eräluvat Metsähallitus luontopalvelut Kansallispuisto 20 min Kauppatorilta - Helsinki: True Nature Capital
Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne
Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Metso-seminaari Ke 11.3. 29 Seinäjoki ESA Koskenniemi Länsi-Suomen ympäristökeskus 1 Luonnonvaran uusarviointi Luonnonvaroja ei ole vaan niitä
METSO-ohjelma
METSO-ohjelma 2008-2025 METSOn toteutus, etenkin kunnissa - tilannekatsaus 2016 Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kimmo Syrjänen, projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus
KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella
Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Hannele Pokka Ympäristöministeriö 19.1.2015 LEVI, Kestävä kaivannaisteollisuus arktisilla alueilla Kes Luonnonsuojelusta luonnon monimuotoisuuden suojeluun
EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu
EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä Nunu Pesu 11.9.2018 EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevat päätavoitteet Luontodirektiivin yleisenä tavoitteena on edistää luonnon
Ramsar kosteikkotoimintaohjelma
Ramsar kosteikkotoimintaohjelma 2016-2020 Ramsar -kosteikkotoimintaohjelman valmistelu Tavoitteena kansainvälisen Ramsarin sopimuksen toimeenpanon eli kosteikkojen suojelun ja kestävän käytön edistäminen
Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta
Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta 06.02.2013 Mikael Nordström Metsähallitus Luonnonvara-alan
Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa
Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Sanna-Kaisa Rautio, Metsähallitus luontopalvelut 6.10.2016 Luontoliikunta kustannukset Luontoliikunta Liikkumista joko aidossa tai osittain rakennetussa
Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014
Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin
Ihmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
Monikäyttö ja monimuotoisuus Metsähallituksessa
Monikäyttö ja monimuotoisuus Metsähallituksessa Antti Otsamo Kestävän kehityksen päällikkö, MMT Metsähallitus Metsätalous Oy Metsähallitus - kolmasosa Suomesta Valtion kokonaismaapinta-ala noin 9.1 milj.
Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan
Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen
Kestävä matkailu suojelualueilla Matti Tapaninen
Kestävä matkailu suojelualueilla Matti Tapaninen METSÄHALLITUS 160 VUOTTA METSÄHALLITUS - MONIALAINEN OSAAJA VASTUUTA IHMISISTÄ, YMPÄRISTÖSTÄ JA YHTEISKUNNASTA Käytämme, hoidamme ja suojelemme valtion
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.
Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.2015 Photo: Metsähallitus / Reijo Juurinen 2 Kansallispuistot ja
Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto
Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto 1 Ekologinen päätösanalyysi 1 Ekologinen päätösanalyysi Ekologisen tiedon systemaattista käyttöä päätöksenteon apuna
Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014
Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014 Lähtökohdat ja tausta elinympäristöjen pirstoutuminen ja laadun heikkeneminen uhkaavat: yhteiskunnalle arvokkaita ekosysteemipalveluja luonnon
Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below
Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet
Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.
Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä
Hallituksen esitys HE 260/2016 vp Maa- ja metsätalousvaliokunta klo 9.15
Ratkaisujen Suomi PÄÄMINISTERI JUHA SIPILÄN HALLITUKSEN STRATEGISEN OHJELMAN TAVOITE: Perustetaan Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kansallispuisto. Biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen ministeriryhmän
Metsähallitus Luontopalvelut
Metsähallitus Luontopalvelut Luonnon monimuotoisuuden suojelu Suomessa ja kansainväliset sitoumukset 18.03. KARI LAHTI Mitkä ihmeen kansainväliset sitoumukset? Kansallisen oikeuden mukaan sitovia valtioiden
Kansallispuistoissa on vetovoimaa!
Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
Ojitettujen soiden ennallistaminen
Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden
Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana
Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana Lapin metsätalouspäivät 13.2.2014 Antti Otsamo Kehitys- ja ympäristöpäällikkö, MMT Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Vihreät markkinat?
Valtion metsien kulttuuriperintöinventointi toteutus ja tuloksia. Metsän siimeksessä 30.1.2013 Jouni Taivainen
Valtion metsien kulttuuriperintöinventointi toteutus ja tuloksia Metsän siimeksessä 30.1.2013 Jouni Taivainen Metsähallituksen maat ja vedet 2011 Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata
Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Suoluonnon suojelu 17.12.2015 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Työryhmän tehtävät Luonnonsuojelulain mukainen suojeluohjelma Alun perin tavoitteena oli luonnonsuojelulain mukaisen suojeluohjelman
Barentsin alueen suojelualueiden arviointi käyttäen suojelualuetyöohjelmaa työkaluna
Khibiny National Park, Murmansk Region Photo: Anna Kuhmonen Sanna-Kaisa Juvonen Metsähallitus, luontopalvelut Barentsin alueen suojelualueiden arviointi käyttäen suojelualuetyöohjelmaa työkaluna Biologista
Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?
Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon? Luontopaneelin ja Ympäristötiedon foorumin seminaari 28.5.2018 Johanna Niemivuo-Lahti, maa- ja metsätalousministeriö
Pohjois-Pohjanmaa kosteikkomaakunta kosteikkojen kestävän käytön mallimaakunta?
Pohjois-Pohjanmaa kosteikkomaakunta kosteikkojen kestävän käytön mallimaakunta? Kosteikkomaakunta seminaari, 13.2.2017 Liminganlahti Kristiina Niikkonen, ympäristöministeriö Esityksen sisältö Ramsarin
Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut
Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt
Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen
Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden
Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto
Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla
Elinympäristöjen tilan edistäminen turvaa luontoa, ekosysteemipalveluja ja elinkeinoja
Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 4/2015 Elinympäristöjen tilan edistäminen turvaa luontoa, ekosysteemipalveluja ja elinkeinoja Elinympäristöjen tilan edistämisellä eli ennallistamisella,
Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla
Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvaraalan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle yksittäisistä ihmisistä suuryrityksiin. Toimintamme perustuu
Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa
Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM/LYMO Suo, luonto ja turve yleisöseminaari 24.5.2016 Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoki Soidensuojelutyöryhmän ehdotus SSTE
Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa
Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden käyttöä koskevassa päätöksentekomenettelyssä saamelaisten
Onnistumme #yhdessä Metsähallitus tänään. Tuomas Hallenberg
Onnistumme #yhdessä Metsähallitus tänään Tuomas Hallenberg 8.5.2018 Olemme monipuolisen biotalouden edelläkävijä Metsähallitus hoitaa, käyttää ja kehittää valtion omistamia alueita siten, että ne hyödyttävät
Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö
HE 9/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi, kuuleminen eduskunnan valtiovarainvaliokunnan maatalousjaostossa 24.2.2016 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö
Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija
Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)
Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä
Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Ekosysteemipalvelut seminaari Metsäteollisuus ry 10.5.2011 Erkki Hallman ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Taustaa ekosysteemipalveluista 2. Ekosysteemipalvelut
Suomen ympäristökeskuksen ajankohtaiset. Teemu Rintala Suomen ympäristökeskus, BD-keskus LS-neuvottelupäivät Kuhmo
Suomen ympäristökeskuksen ajankohtaiset Teemu Rintala Suomen ympäristökeskus, BD-keskus LS-neuvottelupäivät Kuhmo 10.-11.9.2019 Merkittäviä tapahtumia kuluneen vuoden aikana Syken Biodiversiteettikeskuksessa:
Kanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi
Kanta-Hämeen maakuntakaava 2040 Simo Takalammi Maakuntakaavan merkitys MRL:n kaavajärjestelmän korkein kaavataso eli suurpiirteinen Ohjaa yleis- ja asemakaavoitusta Hyvä maakuntakaava on mahdollistava
20. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu
20. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu S e l v i t y s o s a : Ympäristöministeriö asettaa Metsähallitukselle seuraavat luonnonsuojelutehtävien palvelu- ja muut toimintatavoitteet vuonna 2005:
Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)
Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta) Suoseura 23.3.2011 Pekka Salminen Ympäristöministeriö 1 Suostrategian valmistelun lähtökohdat Soiden
SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010
SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen
Perinnebiotooppien ekosysteemipalvelut ja tukea niiden päivitysinventoinnille. Janne Heliölä, SYKE MATO-seminaari, Säätytalo 15.2.
Perinnebiotooppien ekosysteemipalvelut ja tukea niiden päivitysinventoinnille Janne Heliölä, SYKE MATO-seminaari, Säätytalo 15.2.2017 Perinnebiotoopit ovat arvokas osa maaseutuamme Perinteisen laidunnuksen
HE 260/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Hossan kansallispuistosta
HE 260/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Hossan kansallispuistosta Eduskunnan ympäristövaliokunta 21.3.2017, klo 10 Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Kuva J-P. Flander
Ramoninkadun luontoselvitys
Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3
Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke
Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)
Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet
Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Luontotyyppien toinen uhanalaisuusarviointi esittelytilaisuus 08.04.2016 Suomen luontotyyppien
Monimuotoisuuden suojelu
Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta
Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta
Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus
Kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun toimintamalli kulttuuriympäristöissä I Anne Mattero Opetus- ja kulttuuriministeriö
Kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun toimintamalli kulttuuriympäristöissä 11.10.2018 I Anne Mattero Opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkimuksen tausta Kansainvälisen matkailun kasvu Vuonna
Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen
Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen Suomen kestävän kehityksen toimikunta 22.4.2014 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen 1. Ilmastossa tapahtuneet muutokset ovat jo vaikuttaneet sekä luontoon
Monikäyttönäkökulma Metsähallituksen organisaatiouudistukseen
Monikäyttönäkökulma Metsähallituksen organisaatiouudistukseen MH:n organisaatiouudistus seminaari, Rovaniemi 30.8.2011 Tarja Pasma Toiminnanjohtaja Puh. 040 823 2443 Sähköp: lappi@sll.fi Esityksen sisältö