SIPOON KUNNAN JA UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖ- KESKUKSEN VÄLINEN KEHITTÄMISKESKUSTELU Tiistai klo 9.

Transkriptio

1 Muistio Sipoon kunta Viite: MRL 8 SIPOON KUNNAN JA UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖ- KESKUKSEN VÄLINEN KEHITTÄMISKESKUSTELU Aika ja paikka Tiistai klo 9.30, Sipoon Kuntala Osallistujat Pekka Söyrilä vt. kehitysjohtaja Matti Kanerva kaavoituspäällikkö Kaisa Yli-Jama yleiskaavapäällikkö Ulla-Maija Upola rakennusvalvontapäällikkö Vesa Ruponen rakennustarkastaja Christel Liljeström kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sami Virpiö maankäyttöjaoston puheenjohtaja Aimo Huhdanmäki UUDELY, elinympäristöyksikön päällikkö (Y) Elina Kuusisto UUDELY, ylitarkastaja (Y) Tuomas Autere UUDELY, ylitarkastaja (Y) Hannu Palmén UUDELY, ylitarkastaja (L) 1. Tilaisuuden avaus ja osallistujien esittely Avattiin kehittämiskeskustelu ja esittäydyttiin. Puheenjohtaja toimi Pekka Söyrilä ja sihteerinä Elina Kuusisto. 2. Uudenmaan ELY-keskuksen ajankohtaispuheenvuoro, Aimo Huhdanmäki Valtion hallinnon ajankohtaiskuulumiset Ely-keskuksissa käynnissä olevat yt-neuvottelut eivät tässä vaiheessa vaikuta Uudenmaan ELY-keskuksen normaaliin toimintaan, vaikka priorisointikeskusteluja käydäänkin. Metropolihallinto lykkääntynee seuraavan hallituksen päätettäväksi, valmistelu jatkuu kuitenkin. Muita ajankohtaisia teemoja ovat maakuntakaavojen vahvistamismenettelyn vaihtoehtojen selvittäminen, arviointi maankäyttö- ja rakennuslain toimivuudesta, kilpailun lisääminen kaavoitukseen, TIVA-kaupan siirtymäajan jatkaminen v asti, sekä maapolitiikka kunnan lakisääteiseksi tehtäväksi. Lisäksi maankäytön suunnittelun tueksi on laadittu oppaita tulviin varautumisesta, liikenneselvityksistä kaavoituksessa sekä suunnittelutarveratkaisujen ja poikkeamispäätösten valmistelusta. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Opastinsilta 12 B Helsinki PL Helsinki

2 2/5 Käytiin läpi Uudenmaan ELY-keskuksen organisaatio, ja Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen ja siihen kuuluvan elinympäristöyksikön toimintaa, sekä kuntavastuut ja lausuntojen valmistelussa käytettävä esittelijä/ratkaisija-systeemi. Keskustelun pohjaksi käytiin läpi Uudenmaan ELY-keskuksen suhtautumista asemakaava-alueiden ulkopuoliseen rakentamiseen. Muihin Uudenmaan kuntiin verrattuna Helsingin seudulla sijaitsevassa Sipoossa menee huomattavan paljon rakentamista näille alueille, jopa 50%. Keskustelussa tarkennettiin, että Helsingin seudun erityiskysymykset on tiedostettu maankäyttö- ja rakennuslain väliarvioinnissa, ja mahdollisia toimenpiteitä selvitetään. Huhdanmäen esityksestä todettiin, että Sipoon tavoitteet on otettu hyvin huomioon HLJ-työssä ja että vuoden 2025 jälkeen toteutuviksi osoitetut itämetro ja Kerava-Nikkilä rata ovat kaavoittajan näkökulmasta lähitulevaisuutta. KeNi-rata voidaan saada käyttöön jo tätä ennen. Virpiö toi keskustelussa esiin luonnon monimuotoisuuden varjelun rinnalle yhdyskuntarakenteen monimuotoisuuden varjelun. Sen lisäksi, että monet haluavat asua maalla, on yhdyskuntarakenteessa varauduttava talouden ja yhteiskunnan kriiseihin esimerkiksi huoltovarmuuden näkökulmasta. Asutuksen ja palvelujen keskittymisen vaikutus ei siis välttämättä ole vain hyvä asia, eikä hiilidioksidipäästöille pitäisi antaa liikaa painoarvoa. 3. Kunnan puheenvuoro, Pekka Söyrilä, Kaisa Yli-Jama, Matti Kanerva, Ulla-Maija Upola Sipoo on mukana kolmessa kuntaliitosselvityksessä, eli tilanne maankäytön suhteen elää. Asemakaavoitus etenee hyvin sekä Nikkilässä että Söderkullassa, ja lisäksi Talman asemakaavoitusta aloitellaan tekemällä viitesuunnitelmaa keskustan alueelle jo ennen osayleiskaavan valtuustokäsittelyä. Rakentamista ohjautuu koko ajan enemmän asemakaavaalueille ja kerrostalotonteille, joka on näkynyt myös rakennusvalvonnassa. Söderkulla on alkanut herättää kiinnostusta kaupan toimijoissa. Kunta on saanut hankittua hyvin raakamaata. Lisäksi HLJ ja masu työllistävät. Yleiskaavoja on vireillä useampia: Talma, Eriksnäs ja Sibbesborg, sekä Östersundomin yhteinen yleiskaava (Sipoon tavoitteet hyvin kaavaehdotuksessa). Rakennusvalvonnassa on tehty Vantaan kanssa yhteistyötä suurten hankkeiden valvontatyössä. HSL:n liittyminen on aiheuttanut muutoksia paitsi joukkoliikenteeseen, myös sen suunnitteluun. KeNi radan suunnittelu alkaa yhteistyökumppaneiden kanssa. HSL:n myötä isojen asemakaavahankkeiden ja uusien asukkaiden merkitys on kasvanut entisestään. Myös Etelä-Sipoon liikennejärjestelmän suunnittelu on ajankohtaista. Keskustelussa kysyttiin maankäytönsuunnittelun painotuksia Sipoon eri taajamien välillä. Etelä-Sipoon tontit kiinnostavat muita alueita enemmän. Liljeströmin mukaan poliittinen tahtotila on kuitenkin koko kunnan

3 3/5 kehittäminen. Kunnan eri keskusten vetovoimaa on pyritty nostamaan erilaisella profiloinnilla. Kunnan tavoitteena on joka tapauksessa ollut omien maiden kaavoittaminen, johon on pystytty. 4. Uudenmaan ELY-keskuksen kuntavastaavan puheenvuoro, Elina Kuusisto 5. Keskustelu Sipoossa on hyvin toimiva ja asiantunteva kaavoitusorganisaatio, joka tuottaa yleisesti ottaen laadukkaita ja oikein kohdistettuja kaavoja hyvin hoidettujen kaavaprosessien kautta (oas:t, selvitykset, neuvottelut jne.). Etelä-Sipoon maankäytön kysymykset ovat korostuneet yleiskaavoista lupiin. Maankäyttö- ja rakennuslain ja VATien rooli on syytä muistaa, samoin kuin maakuntakaavan ohjausvaikutus yleiskaavoihin. Tehtyjen selvitysten tulosten tulee näkyä kaavaratkaisuissa. Sivuasuntojen osalta (esim. Gumbostrand) suunnittelutarpeen rajat ovat alkaneet tulla vastaan. Kunnan puolelta pohdittiin miten Etelä-Sipoossa ja Majvikissa tulee toimia asemakaavojen ja suunnittelutarveratkaisujen osalta, ennen kuin Östersundomin yleiskaava valmistuu? Ruponen kysyi myös onko ELYkeskuksen linja tiukentunut (kolme oikaisuvaatimusta kesän jälkeen), koska ELY-keskuksen lakimiesten laatimista oikaisuvaatimuksista ja valituksista ei aina saa käsitystä miksi valituskynnys on ylittynyt? Huhdanmäki vastasi, että Uudenmaan ELY-keskuksen toiminta perustuu kokonaisnäkemykseen koko toimialueelta, eikä valitusten laatiminen ole päätarkoitus. Toiminnan logiikan on oltava sama Majvikissa kuin toisella puolella rajaa. Kuusisto muistutti, että Sipoo on osa Helsingin seutua ja esimerkiksi Pohjois-Espoossa, jonka toimintaympäristö vastaa pitkälti Etelä-Sipoota, Uudenmaan ELY-keskuksella on ollut melko tiukka linja asemakaavojen ja suunnittelutarveratkaisujen osalta. Huhdanmäki totesi, että yksittäisissä luvissa puoltavia seikkoja on syytä perustella huolellisesti lupa-asiakirjoissa, erityisesti hankalien kohteiden osalta. Valitusten perustelut ovat tietynmuotoisia lakikielen takia. Riittävät selvitykset kaavoituksessa Sipoossa on pohdittu selvitysten riittävyyttä esimerkiksi Talman osayleiskaavan osalta, jossa vaikutuksia Keravan katuverkkoon on Sipoon mielestä jouduttu selvittämään tarpeettoman paljon suhteutettuna kaavatasoon. Uudenmaan ELY-keskuksen puolelta todettiin, että yleisesti kaavoitukseen liittyvissä selvityksessä on syytä käyttää tarveharkintaa ja asettaa selvitettävät kysymykset tarkasti. Yleiskaavatasolla tulee selvittää vaikutuksia myös laajemmin, eli Talmassa kaavan vaikutukset Keravan katuverkkoon ovat relevantti kysymys. Palmén totesi, että yhteistyötahot on hyvä ottaa mukaan jo kaavoitukseen liittyvien liikenneselvitysten alkuvaiheessa, jotta selvitykset osa-

4 4/5 taan fokusoida oikein. ELY-keskuksen L-puolen laatima prosessikuvaus on tähän hyvä työkalu. Kuntien ohjaus on hankalaa, mikäli selvityksiä pääsee kommentoimaan vasta kun ne on jo laadittu. Maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteensovittamisessa on tärkeää huomioida yleiskaavan koko vaikutusalue. Toimintakulttuuri ja ELY:n rooli maankäytön, liikenteen ja elinkeinojen kehittäjänä Kunnan puolelta kysyttiin, että onko ELY-keskuksen linja tiukentunut myös kaavaohjauksessa. Esimerkkinä Eriksnäs. ELY-keskuksen puolelta vastattiin, että jos katsotaan koko toimialuetta, niin linja ei ole muuttunut, eli ei ole sinänsä tiukentunut. Toimintaympäristö on kuitenkin muuttunut rakentamispaineiden kasvaessa ja Sipoon vetovoima kasvaa koko ajan. Eriksnäsin osalta luonnos- ja ehdotusvaiheen lausunnot ovat linjassa keskenään: valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maankäyttö- ja rakennuslaki sekä maakuntakaavatilanne eivät ole muuttuneet matkan varrella, vaikka 2. vaihemaakuntakaavan vahvistamista odotellaankin. Etelä-Sipoo on luonteva kehittämissuunta, mutta kaavoituksen tulee perustua samoihin pelisääntöihin kuin muualla. Kyläalueiden mitoitus osayleiskaavoituksessa Sipoon kunta on pyytänyt Uudenmaan ELY-keskukselta näkemystä valtuustoaloitteen johdosta kyläalueiden mitoitusta koskeviin kysymyksiin. Kysymysten taustaa on hahmotettu Kaisa Yli-Jaman lähettämässä sähköpostissa ja kysymyksiä on käyty läpi yhdessä Uudenmaan ELY-keskuksen lakimiehen Timo Olinin kanssa. 1. Rakennuspaikkojen enimmäismäärä asema- ja osayleiskaavaalueiden ulkopuolisilla osilla lasketaan voimassa olleesta tilajaosta. Miksei tätä sovelleta osayleiskaavoja laadittaessa? Kysymys liittyy Sipoon yleiskaavassa 2025 olevaan yleiseen määräykseen, jonka mukaan asemakaavoitettavien ja osayleiskaavoitettavien alueiden ulkopuolisilla alueilla käytetään vuotta 1959 poikkileikkausvuotena rakennuspaikkoja tarkasteltaessa. Nyt tätä halutaan tulkita niin, että osayleiskaava-alueilla ei tarvitse soveltaa vuotta 1959 vaan voidaan soveltaa myöhempiä vuosia. Sipoon yleiskaavassa 2025 poikkileikkausvuotena on 1959, samoin kuin muissa kunnan tämän jälkeen laatimissa osayleiskaavoissa. Tästä näkökulmasta Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että poikkileikkausvuotena tulee käyttää jatkossakin vuotta Onko kantatilaperiaatteen soveltamista ranta-alueella koskevalla vakiintuneella KHO:n oikeuskäytännöllä merkitystä muiden kuin rantaalueiden rakentamisen osalta? Jos on, niin mikä?

5 5/5 KHO:n ratkaisuihin on hyvä suhtautua yksittäistapauksina. Ennen kaikkea kantatilaperiaate on tapa järjestää maanomistajien tasapuolinen kohtelu ja esimerkiksi Nurmijärvellä tämä on tehty emätiloittain. Laissa ei ole määrätty, miten maanomistajien tasapuolinen kohtelu tulee järjestää. 6. Tilaisuuden päätös Kyliä koskevan mitoituksen yhteydessä pohdittiin, että miten yleiskaavaa tarkentavalla osayleiskaavalla on syntynyt rakennusoikeuksia esim. Boxissa? Kunnan tuntuman mukaan ei ole tuonut uutta rakennusoikeutta suhteessa koko kunnan yleiskaavaan. Koko kunnan yleiskaavan vaikutusten arvioinnissa pyrittiin huomioimaan esitetyn rakenteen vaikutukset kuntatalouteen, eli asemakaavoitettavista alueista saatava raha, jotta saadaan ylläpidettyä kylärakennetta. Todettiin, että rakennusoikeuksien siirto kyläosayleiskaavoissa hajaasutusalueilta kyläkeskuksiin on haastavaa, vaikkakin sinänsä hyvä tavoite. Virpiön mielestä Sipoossa voisi hyvin testata kehyskuntien kylien ja maaseudun kehittämistä metropolialueella, samalla kun kunnan taajamat lähtevät kasvamaan. Kunnan kaavoittajien puolelta todettiin, että painopiste tulee jatkossakin olemaan asemakaavoitetuilla alueilla, koska kaavavarantoa on tavoitteellisen 10 vuoden sijaan vasta 4-5 vuodeksi. Muut asiat Ei muita asioita. Kehittämiskeskustelu päättyi klo Muistion vakuudeksi , Elina Kuusisto Ylitarkastaja Uudenmaan ELY-keskus TIEDOKSI Tilaisuuteen kutsutut ja osallistuneet