Lapsen Polku Laadukkaaksi -hanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapsen Polku Laadukkaaksi -hanke"

Transkriptio

1 Lapsen Polku Laadukkaaksi -hanke Lastensuojelupalvelujen saatavuuden ja laadun parantaminen, seudullisen palvelurakenteen kehittäminen sekä Hämeenlinnan lastensuojelun seudullisen kehittämisyksikön luominen. Matti Karvonen

2 Julkaisija: HÄMEENLINNAN PERUSTURVAKESKUS Raportti 4/2006 Hämeenlinnan kaupunki/perusturva. Lapsen Polku Laadukkaaksi -hankkeen loppuraportti. 63 sivua, 12 liitesivua Kannen suunnittelu ja sivunvalmistus Tiina Kaila, Siniplaneetta Oy ISBN OffsetKolmio Hämeenlinna 2006

3 Tiivistelmä Lapsen Polku Laadukkaaksi -hanke oli valtakunnalliseen sosiaalialan kehittämishankkeeseen liittyvä hanke. Hanke sai rahoitusta Sosiaali- ja terveysministeriöltä 50 % kokonaiskuluista seudullisen palvelurakenteen kehittämiseen ja seudullisen asiakaspalvelutyötä tekevän kehittämisyksikön luomiseen sekä lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseen. Hankkeen toteuttamisaika oli Hankkeen toteuttamiseen osallistui hankkeeseen palkatun projektikoordinaattorin sekä hankkeelle 20 % työpanosta tehneiden 6:n henkilön lisäksi 98 seudun työntekijää yhteensä 295:n henkilötyöpäivän panoksella. Hankkeen tavoitteina oli kehittää lastensuojelupalvelujen oikea-aikaisuutta, tarpeenmukaisuutta ja laatua. Lisäksi pyrittiin jaettuun asiantuntijuuteen jossa osaamisen piirteinä olisivat puheeksi ottaminen ja varhainen auttaminen. Tämän lisäksi tavoiteltiin seudullisen palvelurakenteen selkiytymistä niin, että perusja erityispalvelut muodostaisivat yhtenäisen palveluverkoston ja lastensuojelun erityispalveluita tuottava toiminta muodostaisi seudullisen lastensuojelun kehittämis- ja arviointiyksikön. Hankkeen keskeisinä toimintoina olivat asiakastyön prosessien tarkasteleminen, Hämeenlinnan lastensuojelun erityispalvelujen kehittämisprosessi, lastensuojelun seudullisen johtotiimin toiminnan kehittäminen, lastensuojelun käsikirjan rakentaminen, perhetyön toimijoiden keskinäinen työn koordinointi, lastensuojelutyöntekijöiden osaamiskartoitustyökalun kehittäminen sekä oppilaitos- ja tutkimusyhteistyö. Lapsen Polku Laadukkaaksi -hankkeen tuloksina kiinnitettiin huomiota lastensuojelun asiakastyön prosessin ongelmakohtiin, kartoitettiin seudun kuntien lastensuojelun resurssit, kehitettiin ja täsmennettiin Hämeenlinnan lastensuojelun erityispalvelujen seudulle tarjoamia palveluita, rakennettiin internet-pohjaista lastensuojelun työtä ohjaavaa ja opastavaa lastensuojelun käsikirjaa, kehitettiin perhetyön toimijoiden keskinäistä työnjakoa ja vuosittain tehtävää huolikartoitusta, kartoitettiin lastensuojelun erityispalvelujen työntekijöiden osaaminen sekä kehitettiin oppilaitos- ja tutkimusyhteistyötä. Avainsanat ja -sanonnat: Lastensuojelun kehittämisyksikkö, lastensuojelun laatu, lastensuojelutarpeen arviointi, osaamiskartoitus, lastensuojelun käsikirja, lastensuojelun seudullinen kehittäminen.

4 Sisällysluettelo: 1. Lapsen polku -hankkeen taustaa ja tarve Kansalliset haasteet Osaava lastensuojelu -projektin esiintuomat kehittämistarpeet Paikalliset selvitykset ja kartoitukset Laaja-alainen lastensuojelun kehittämistyö 8 2. Hankkeen tavoitteet, toteutus ja tukirakenteet Hankkeen tavoitteet Hankkeen toteutus ja tukirakenteet Hankkeen tiedotus ja yhteydet muihin lastensuojeluhankkeisiin Hankkeen toteuttaminen ja tulokset Asiakastyön prosessit Lastensuojelun erityispalvelujen kehittämistyö Arviointityöryhmä Vastaanotto-osastotyöryhmä Nuorisokotityöryhmä Perhetalotyöryhmä Lastensuojelun erityispalvelujen kehittämistyön yhteenvetoa Lastensuojelun seudullinen johtotiimi Lastensuojelun käsikirja Osaamiskartoitus Perhetyön avainryhmä Oppilaitos- ja tutkimusyhteistyö Kokeiluja, sivupolkuja ja joitakin alkuja Keskustelua ja johtopäätöksiä 47 Lähteet 52 Liitteet 53-63

5 1. Lapsen Polku -hankkeen taustaa ja tarve

6 Lapsen Polku -hankkeen taustalla ovat olleet vaikuttamassa : - lastensuojelulainsäädäntö - kansallinen VEP (Verkostoituvat erityispalvelut) -hanke - lapseen, lapsuuteen ja lastensuojeluun liittyvä viimeaikainen tutkimus - Pikassos Oy:n hallinnoiman Osaava lastensuojelu -projektin esiintuomat kehittämistarpeet - erilaiset seudulliset ja paikalliset kartoitukset ja selvitystyöt sekä laaja-alainen lastensuojelun kehittämistyö Kansalliset haasteet Lastensuojelulaki edellyttää kuntien huolehtivan lastensuojelun järjestämisestä sisällöllisesti ja siinä laajuudessa kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää (Lsl 4 ). Lastensuojelulain 1 nojautuu Lapsen Oikeuksien sopimukseen, minkä mukaan lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Palvelut tulee järjestää lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden. Lastensuojelulaki korostaa palvelujen kehittämistä eri toimijoiden yhteistyönä. Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti vuonna 1997 kansallisen VEP-hankkeen, jonka tavoitteena oli aikaansaada paremmin toimivat sosiaalihuollon erityispalvelut. Lastensuojelu määriteltiin yhdeksi erityisosaamista ja erityispalvelua edellyttäväksi sosiaalihuollon palveluksi. Lastensuojelun kehittämistarpeiden taustalla oli monenlaisia ja monentasoisia huolia: - lastensuojelun tarve ja asiakkaana olevien lasten määrän lisääntyminen - ongelmien monimutkaistuminen ja laaja-alaistuminen - resursseissa, toimintakäytännöissä ja lastensuojelun palvelurakenteissa ilmeneviä seudullisia ja alueellisia eroja - kuntakoon ja seutukunnan vaikutus palvelujen saatavuuteen ja laatuun - työn vaativuuden ja työmäärän lisääntyminen - lapsen, nuoren ja perheen yksilöllinen tarve jää olemassa olevien palvelujen ensisijaisuuden varjoon - työskentelyprosesseissa ilmenevät saumakohdat ja palveluketjujen toimimattomuuden korostuminen - palvelujen tarpeen arvioinnin ongelmallisuus - palvelujen tuottamisen ja organisoimisen hajanaisuus korostuu erityisesti isommissa kaupungeissa, mistä seuraa asiakkaiden ohjaamisen vaikeutuminen, väliinputoamista, päällekkäistä toimintaa ja kokonaisvastuun hämärtymistä. STAKES tuotti Aiheita-sarjassaan selvityksen sosiaalihuollon erityispalvelujen tuotantomalleista ja sopimusmenettelyistä. Selvityksessä todetaan muun muassa, että erityispalvelujen tuottamisen näkökulmasta voidaan alle asukkaan kuntaa pitää pienenä, ja sellaisena, joissa riittävien erityispalvelujen järjestäminen itsenäisesti on vaikeaa, jopa mahdotonta. ( Laine 1999, 6.) Viime vuosien aikana on tuotettu laajasti tutkimustietoa lastensuojelun tarpeessa olevista lapsista sekä lapsiin ja lapsuuteen liittyvistä riskitekijöistä. Lapsuuden riskitekijöitä on tarpeen tarkastella myös palvelujärjestelmän toimivuuden kautta, kuten Bardy & Heino (2002) toteavat selvitystyössään. Kirjoittajat ovat kartoittaneet muun muassa lapsiperheiden palveluissa ja elämäntilanteissa tapahtuneita muutoksia yhteiskuntapoliittisen keskustelun avaamiseksi. Kirjoittajat toteavat mm. psykososiaalisten palvelujen sektoroitumisen ja niiden pirstaleisuuden voivan olla riskitekijä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Tutkimuksista nouseviin huoliin on pyritty vastaamaan kehittämällä uudenlaisia, ylisektorisia toimintamalleja, joiden avulla saatetaan yhteen lapsen ja hänen perheensä kanssa työskentelevät tahot.

7 1.2. Osaava lastensuojelu -projektin esiintuomat kehittämistarpeet Hämeenlinnan, Riihimäen ja osittain Forssan seudulla toteutettiin Pikassos Oy:n hallinnoimana Osaava lastensuojelu -projekti Se mahdollisti toimintansa aikana erilaisia käytännön työstä nousevia kehittämishankkeita, tuki ja vahvisti laajan sosiaalityön ammattilaisten joukon osaamista koulutuksen avulla sekä mahdollisti paikallisten lastensuojelu- ja lapsipoliittisten ohjelmien ja lastensuojelutyötä tukevien rakenteiden luomista. Osaava lastensuojelu -projektissa kohdennettiin myös resursseja lastensuojelun tutkimuksen ja käytännön välisten kytkentöjen paikantamiselle. Paikantamisen ja suuntaviivojen luomiseksi rakennettiin lastensuojelun osaamista tukeva tutkimusohjelma. Tutkimusohjelman laatijoiden, Tarja Heinon ja Tarja Pösön, mukaan Kanta-Hämeen alueella on kiinnostusta täyttää lastensuojelun tietoaukkoja, jotka liittyvät muun muassa lastensuojelun asiakkaiden asiakkuusprosessien kulun ja vaikutusten seurantaan yksilö- ja asiakassuhteen tasolla. Heino ja Pösö korostavat sellaisten rakenteiden merkitystä, jotka mahdollistavat tutkimuksen jatkuvan kritiikin lastensuojelun käytännöstä käsin. (Heino T. & Pösö T. 2003, 75-76) Sosiaalityön arjessa lastensuojelun asiakasprosessit näyttäytyvät usein monimutkaisina ja pitkäkestoisina. Systemaattinen kokonaisarvio on puutteellista eikä myöskään ole käytössä välineitä ja toimintamalleja, joiden avulla erilaisten tukimuotojen vaikuttavuutta voitaisiin mitata. Asiakkaat saavat sitä palvelua, mitä kunnan on mahdollista tarjota, ja jos kunnassa ei ole tarjota palveluita riittävästi tai asiakkaita ei ole mahdollista ohjata erityispalvelujen piiriin, vaarantuu lapsen, nuoren ja perheen yksilöllisten tarpeiden turvaaminen. (Ollila 2003.) Kokonaisvaltainen, suunnitelmallinen palvelutarpeen arviointi tulisi liittää asiakasprosessien alkuvaiheeseen ja erityisesti silloin, kun työskentelyyn on välttämätöntä saada useita ammattilaisia mukaan Paikalliset selvitykset ja kartoitukset Paikallisella tasolla on toteutettu erilaisia selvityksiä palvelujen saatavuudesta asiakkaan näkökulmasta, mutta myöskin työntekijöiden huolista työssään kohtaamistaan lapsista. Hämeenlinnassa ja muutamassa seudun kunnassa oli toteutettu huolen kartoitus niiden ammattilaisten toimesta, jotka kohtaavat työssään lapsia ja heidän perheitään. Kartoitukset osoittavat, että n. 8-10% kartoituksen kohteena olevista lapsista kuuluu ns. harmaalle vyöhykkeelle, jolloin työntekijöillä on suurta huolta, keinottomuutta ja epätietoisuutta auttamisen tavoista. Työntekijöille on tällaisissa tilanteissa muodostunut kuva, että lapsilla ja perheillä on monenlaisia pulmia ja lasten ja perheiden kanssa työskentelee useita tahoja. ( Hauhon lastensuojelun toimintaohjelma; Huolen harmaan vyöhykkeen kartoitus Hämeenlinnan koulutoimessa 11/2002; Hyvärinen, J.& Salen, S. 2003). Sosiaaliasiamiehen selvityksen mukaan asiakkaita hämmentää ja harmittaa sektoroitunut työnjako ja työntekijöiden toimenkuvan erikoistuminen, joka aiheuttaa asiakkaiden tilanteen kokonaisvaltaiseen käsittelyyn puutteellisuutta. ( Hyvinvointitase 2003). Tällaiset havainnot haastavat kehittämään edelleen moniammatillista yhteistyötä, yhteistä ja jaettua asiantuntijuutta lapsen ja perheen tueksi. Hämeenlinnassa on luotu kokonaiskuvaa kaikista niistä perus- ja erityispalveluista, joita lapsille, nuorille ja perheille on tarjolla (Liite 1). Tällainen kuva mahdollistaa asiakasprosessien arvioinnin järjestelmäja organisaatiolähtöisesti. Puutteena on, että palveluita ei välttämättä kohdenneta asiakaslähtöisesti eikä asiakkaan tarpeita tunnistaen. Lastensuojelun heikko alue on myös palvelujen kohdentaminen erityisesti lapsen tarpeiden mukaan. Sen sijaan lapsi ja lapsen tarpeet jäävät aikuisten tarpeiden jalkoihin. Viime vuosina on kuitenkin kehitetty monenlaisia työvälineitä lapsen tarpeiden arvioimiseen, lapsen kuulemiseen ja lapsen nostamiseen työskentelyn keskiöön. Tosiasiallisesti ammattilaisilla ei ole totuttuja yhteistyökäytäntöjä erityisesti silloin, kun lapsen tarpeiden ja aikuisten tarpeiden välillä on ristiriitaisuutta. Keinottomuus käsitellä tällaisia ristiriitatilanteita vaikeuttaa palvelujen oikeaa ja oikea-aikaista kohdentamista.

8 1.4. Laaja-alainen lastensuojelun kehittämistyö Hämeenlinnan lastensuojelun kehittämisen vahvempi liikkeellelähtö tapahtui 1997, kun lastensuojelu lähti mukaan osa-hankkeena PALMUKE-projektiin. Projektin aikana kehiteltiin dialogisia verkostotyön malleja, huolen puheeksiottoa työmenetelmänä ja varhaisen puuttumisen työkäytäntöjä. Projektin aikana saaduilla kokemuksilla on ollut merkittävä vaikutus myöhemmin eri puolilla Suomea käynnistyneisiin yhteistyöhankkeisiin (Arnkil ym. 2000). Hämeenlinnaan perustettiin Lastensuojelun erityispalveluyksikkö organisaatiomuutoksen yhteydessä Yksikössä on kolme eri toimipistettä: Perhekeskuksen osasto, Vaahteramäen perhetyö ( mukaan lukien vauvatyö) ja sijaishuoltotoimisto. Yksikkö myy palveluitaan seudun muille kunnille resurssien ja tarpeen mukaan. Sijaishuoltotoimistossa toimii myös seudullinen perhepankki kahden työntekijän voimin. Vuonna 2004 sijaishuoltotoimistoon sijoittui myös seudullisen sosiaalipäivystyksen koordinaatio. Perhepankki ja sosiaalipäivystyskoordinaatio toimivat seudullisen perusrahoituksen turvin. HÄMEENLINNAN LASTENSUOJELUN ERITYISPALVELUT Sijaishuoltotoimisto sijoitukset huostaanoton valmistelu seudullinen perhepankki sosiaalipäivystyskoordinaatio Perhekeskus kriisipaikat avohuollon sijoitukset osastokuntoutus turvakoti Vahteramäen perhetyö perhetyö kriisityö perhekartoitus arviointi ja kuntoutus vauvaperhetyö Kuvio 1. Hämeenlinnan lastensuojelun erityispalvelujen palvelut. Lastensuojelun erityispalveluyksikkö valikoitui sosiaalialan osaamiskeskusta valmistelevan hankkeen pilottiyksiköksi. Yksikkö on ollut alusta lähtien mukana tiiviisti muovaamassa Osaamiskeskuksen toiminnan painopistealueita. Osaamiskeskuksen myötä avautuivat väylät tutkimuksen ja teorian käytäntöihin niin Hämeen Ammattikorkeakouluun kuin Tampereen yliopistonkin suuntaan. Pikassos OY:n hallinnoiman Osaava lastensuojelu -projektin aikana lastensuojelutyön kehittäminen laajeni seudulliseksi, mistä seurasi tarve vahvistaa Lastensuojelun erityispalveluyksikköä seudullisena yksikkönä. Hämeenlinnan seutukuntaan kuuluu kahdeksan kuntaa, ja väestöpohjaltaan seutu on asukasta. Kunnista Hämeenlinna on ainoa kaupunki, Hattula ja Janakkala kaupunkimaisia kuntia ja loput maaseutumaisia kuntia. Kuviossa 2 näkyvät kuntien koot vuoden 2004 väkiluvuilla.

9 Kuvio 2. Hämeenlinnan seudun kunnat asukaslukuineen. Hämeenlinnan seudun kahdeksan kunnan alueella oli vuonna 2004 lastensuojelun avohuollon piirissä 1100 lasta, huostassa 131 ja jälkihuollossa 34 lasta/nuorta (SOTKAnet). Kuntien erityispalvelujen tarpeet liittyvät perhetyön palveluihin, osastokuntoutukseen, kriisitilanteissa osastosijoitukseen, verkostotyön erityisosaamiseen ja lastensuojelun sosiaalityön konsultaatioon. Ylipäätään kunnissa toivotaan katkeamatonta ja toimivaa perus- ja erityispalvelujen ketjua. Kehittämistarpeet liittyvät huoltosuunnitelmien systemaattiseen käyttöön, lastensuojeluasiakkuuden määrittelyyn, koko perheen mukaanottoon, arviointijärjestelmien kehittämiseen, resurssien oikeaan kohdentamiseen ja sosiaalityön roolin täsmentämiseen. Lastensuojelun erityispalvelujen nykytilan kartoituksessa ennen Lapsen Polku -hankkeen alkua vahvuuksina nähtiin olemassa oleva lastensuojelun erityispalveluyksikkö ja tiivis yhteys lasten ja nuorten psykiatriseen erityishoitoon sekä erilaiset lastensuojeluhankkeet. Palvelujen tuottamista mahdollistavat eri tavoin toteutetut ylisektoriset työparimallit, perheneuvolan konsultaatiokäytännöt ja lastenpsykiatrian erilaiset toimintamallit, erilaiset lapsen kuulemisen menetelmät, toimiva seudullinen perhepankki ja tutkiva työote. Lastensuojelun jatkuvan kehittämisen koettiin lisäävän alan houkuttelevuutta uusille työntekijöille. Uhkina nähtiin kuntatalouden rapautuminen, sosiaalityöntekijöiden loppuun palaminen, epäselvä lastensuojelun seudullinen johtaminen, sektorikeskeisyyden korostuminen ja ylisektoristen toimintamallien puuttuminen.

10 10

11 2. Hankkeen tavoitteet, toteutus ja tukirakenteet 11

12 2.1. Hankkeen tavoitteet 1. Lastensuojelun tarpeessa olevat lapset saavat seudulla oikea-aikaisen, tarpeenmukaisen ja laadukkaan palvelun. Tavoitteen toteuttamiseksi oli tärkeää kehittää ja ottaa käyttöön erilaisia tapoja lastensuojelutyön laadun tarkastelemiseksi. Hankkeen aluksi tarkasteltiin toteutuneita asiakasprosesseja ja niistä nousevia kysymyksiä. Erityiseksi selvityksen ja kehittämisen kohteeksi nousi, kuinka lastensuojelun tarvetta ja niistä syntyvää palvelutarvetta arvioidaan. Hämeenlinnan Perhekeskuksen toimintaa uudistettiin niin, että sinne perustettiin arviointiosasto lastensuojelutarpeen selkeämpää kartoittamista varten. Työryhmässä määriteltiin sellaiset asiakkuudet, joissa systemaattinen, pitempikestoinen ja yksilöllinen lastensuojelutarpeen kartoittaminen on välttämätöntä. Samalla koottiin yhteen erilaisia työmenetelmiä ja -välineitä käytettäväksi yleensä lastensuojelun tarpeen arvioinnin tueksi. Perhetyön osalta hankkeen aikana tarkennettiin eri perhetyön toimijoiden roolia ja osaamista eri tyyppisten asiakkuuksien kohdalla. Laatua tarkasteltiin myös valtakunnallisesti havaittujen pulmakohtien valossa. 2. Seudun lastensuojelun osaaminen tiivistyy jaetuksi asiantuntijuudeksi, jossa puheeksi ottaminen ja varhainen auttaminen ovat yhteistä osaamisen pääomaa. Hankkeen yhtenä tehtävänä oli ylläpitää erilaisia foorumeita, jotka mahdollistavat yhteisen keskustelun ja työn suunnittelemisen laajemmalla perspektiivillä. Myös lastensuojelun ohjeistusta, käsikirjaa rakennettiin, jotta saavutettaisiin yhtenäisiä työkäytäntöjä. Lisäksi lastensuojelun asiakkuusprosessien purkamisella ja niistä nousseista kysymyksistä keskustelemalla rakennettiin jaettua asiantuntijuutta. 3. Lastensuojelun seudullinen palvelurakenne selkiytyy siten, että lastensuojelun perus- ja erityispalvelut muodostavat yhtenäisen palveluverkoston ja lastensuojelun erityispalveluja tuottava toiminta muodostaa pysyvän, seudullisen lastensuojelun kehittämis- ja arviointiyksikön. Hankkeessa keskeisessä osassa olleen Hämeenlinnan lastensuojelun erityispalvelujen kehittämistyö tähtäsi myös siihen, että seudun kunnat saavat parempaa ja selkeämmin määriteltyä palvelua lastensuojeluasiakkailleen. Hankkeessa rakennettiin myös yhteyksiä Hämeen Ammattikorkeakouluun ja Tampereen Yliopistoon. Hankkeen tavoitteet olivat limittäisiä niin, että hankkeen eri toiminnat edistivät kaikkia tavoitteita omalta osaltaan. Tavoitteissa ja hankkeen toiminnoissa voidaan nähdä myös erilaisia näkökulmia ja ulottuvuuksia. Tavoitteiden näkökulmina ovat: 1. Hanke johtamisen välineenä. Miten hanke tukee lastensuojelun johtamista niin paikallisella kuin seudullisellakin tasolla? 2. Asiantuntijuuden jakaminen ja hyväksikäyttö. Lastensuojeluketjussa on monia toimijoita ja organisaatioita. Miten saadaan luotua yhteistä linjaa, ja mitkä ovat ne foorumit, joissa käydään keskustelua ja kehitetään työtä? 3. Rakenteet ja niihin vaikuttaminen. Miten saadaan organisoitua rakenteita ja foorumeita keskustelulle ja kehittämiselle? Hankkeen ulottuvuudet: 1. Hämeenlinnan lastensuojelun erityispalvelut. Hämeenlinna tarjoaa erityispalveluita seudun kunnille ja tärkeää on Hämeenlinnan kehittämistyö niin, että myös seudun kuntien näkökulma tulee huomioiduksi. 2. Seutunäkökulma. Sen lisäksi, että erityispalveluita kehitetään tulee myös kiinnittää huomiota kunnissa tehtävään työhön sekä kannustaa ja tukea myös kuntien omien palvelujen kehittämistyötä. 3. Pikassos-alue. Jotkin kehittämisen osa-alueet ovat niin isoja ja siinä määrin yleisiä, että kehittämistyötä 12

13 on järkevää tehdä laajemmalla alueella. Hankkeessa yhteistyötä tehtiin Pirkanmaan ja Satakunnan kanssa tietojärjestelmien ja lastensuojelun kuvausjärjestelmän puitteissa. 4. Koulutus- ja tutkimusyhteistyö. Hankkeessa on rakennettu koulutus- ja tutkimusyhteistyötä Hämeen Ammattikorkeakoulun ja Tampereen Yliopiston kanssa. Yksi kehittämisyksikön haasteista on harjoittelijoiden ja opinnäytetyön tekijöiden saaminen seudulle. Varsinkin pienempiin kuntiin heitä on ollut vaikea saada. Kehittämisyksikkö voisi ottaa selkeän roolin opiskelijoiden harjoittelussa sekä myös opinnäytetyön aiheitten välittämisestä oppilaitoksille Hankkeen toteutus ja tukirakenteet Lapsen Polku Laadukkaaksi -hanke toteutettiin ajalla ja sitä hallinnoi Hämeenlinnan kaupungin perusturva. Hankkeessa kokopäiväisenä työntekijänä työskenteli projektikoordinaattori Matti Karvonen. 20% työajallaan hankkeen toteuttamiseen osallistuivat: Karinsalo Ritva, sosiaalityön johtaja, Hämeenlinna Ollila Anna, lastensuojelun johtaja, Hämeenlinna Strang Camilla, johtava sosiaalityöntekijä, Hämeenlinna Koivisto Virva, vastaava perhetyöntekijä, Hämeenlinna Jaatinen Jaakko, vastaava ohjaaja, Hämeenlinna Lahti Sari, sosiaalityöntekijä, Lammi Näiden työntekijöiden lisäksi hankkeen toteuttamiseen erilaisissa työryhmissä ja kehittämisprosesseissa osallistui yhteensä 98 työntekijää ja heidän yhteenlaskettu työpanoksensa hankkeelle oli 295 henkilötyöpäivää. Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset olivat euroa, josta Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää kehittämishankeavustusta oli 50 %. Kuntien osuudeksi tuleva 50% oli tarkoitus kerryttää työpanoksena ja sen oli määrä olla vähintään 20% yksittäisen työntekijän työajasta. Kaikissa kunnissa ei kuitenkaan ollut mahdollista irrottaa niin paljon työaikaa, mistä johtuen hankkeen kuntaosuudet työpanoksena eivät toteutuneet. Tästä johtuen myös hankkeen kokonaiskustannuksia karsittiin jättämällä toteuttamatta joitain etukäteen suunniteltuja toimintoja. Hankkeen ohjaus- ja tukirakenteiksi ei muodostettu erillistä ohjausryhmää vaan ohjausryhmän tehtävät sulautettiin olemassa oleviin erilaisiin johtotiimeihin ja suunnattiin niiden toimintaa enemmän kehittävään ja hanketta ohjaavaan suuntaan. Hankkeen ohjaus- ja tukirakenteina toimi seuraavanlaisia ryhmiä: Seudullinen lastensuojelun johtotiimi: Karinsalo Ritva Sosiaalityön johtaja Hämeenlinna Ollila Anna Lastensuojelun johtaja Hämeenlinna Ylönen Paula (08/05 asti) Sosiaalityön johtaja Janakkala Raidén Outi (12/05 alkaen) Sosiaalityön johtaja Janakkala Lehmusmaa Paula Sosiaalityöntekijä Renko Lahti Sari Sosiaalityöntekijä Lammi Oksala Maija-Liisa Päivähoidonohjaaja Tuulos Saranpää Irja Sosiaalityöntekijä Hauho Järvinen Paula Sosiaalityöntekijä Kalvola Laaksonen Elina Sosiaalityöntekijä Hattula Sarkkola Tuula Seudullinen sosiaalipäivystyskoordinaattori Karvonen Matti Projektikoordinaattori 13

14 Seudullisen lastensuojelun johtotiimin pääasiallisena tehtävänä oli miettiä ja tukea lastensuojelun seudullista kehittämistä sekä kunnissa toteutettavan peruspalvelujen ja seudullisten erityispalvelujen suhdetta. Johtotiimi kokoontui hankkeen aikana tiivistetysti noin kerran kuukaudessa, ja se myös raportoi toiminnastaan seudun sosiaalijohtajien työvaliokunnalle. Seitsikko-ryhmä (Hämeenlinnan lastensuojelun johtotiimi): Ollila Anna Lastensuojelun johtaja Hämeenlinna Järvelä Silja (09/05 asti) Sosiaalityöntekijä Hämeenlinna Tallgren Tutta (09/05 alk.) Johtava sosiaalityöntekijä Hämeenlinna Vitie-Mäkelä Mariitta (12/05 asti) Sosiaalityöntekijä Hämeenlinna Nieminen-Kurki Tuija (01/06 alk.) Johtava sosiaalityöntekijä Hämeenlinna Strang Camilla Johtava sosiaalityöntekijä Hämeenlinna Koivisto Virva Vastaava perhetyöntekijä Hämeenlinna Ventola Pirjo Vastaava ohjaaja Alvari-perhetyö Jaatinen Jaakko Vastaava ohjaaja Hämeenlinna Karvonen Matti Projektikoordinaattori Seitsikko-ryhmän tehtävänä on koordinoida ja kehittää Hämeenlinnan lastensuojelua sekä yhtenäistää työkäytäntöjä ja tehdä linjauksia. Seitsikko-ryhmässä käsiteltiin hankkeen aikana muun muassa asiakasprosessien purkamisista nousseita huomioita, lastensuojeluasiakkuuden määrittelyä ja asiakkaaksi tulemisen prosesseja. Seitsikko-ryhmä myös kantaa vastuuta hankkeessa tehdyn lastensuojelun käsikirjan asiasisällöstä. Seitsikko kokoontui hankkeen aikana noin kerran kuukaudessa. Kvintetti-ryhmä (Hämeenlinnan lastensuojelun erityispalvelujen johtotiimi): Ollila Anna Lastensuojelun johtaja Hämeenlinna Strang Camilla Johtava sosiaalityöntekijä Hämeenlinna Koivisto Virva Vastaava perhetyöntekijä Hämeenlinna Jaatinen Jaakko Vastaava ohjaaja Hämeenlinna Karvonen Matti Projektikoordinaattori Kvintetti-ryhmän tehtävänä on ollut kehittää Hämeenlinnan lastensuojelun erityispalvelujen johtamista ja koordinoida Lapsen Polku -hankkeessa tehtyä erityispalvelujen kehittämisprosessia. Kvintetti-ryhmään on hankkeen aikana osallistunut tarpeen mukaan erityispalvelujen kehittämisprosessin tukena ollut ulkopuolinen konsultti Pekka Kuru Löytöretki Oy:stä. Kvintetti-ryhmä on hankkeen aikana kokoontunut kerran kuukaudessa. Hankkeen alkuvaiheessa kutsuttiin koolle myös asiantuntijaryhmä tuomaan näkökulmaa tutkimuksen, oppilaitosten ja käytännön työelämän yhteistyöhön. Asiantuntijaryhmän jäseninä olivat edustajat STM:stä, Stakesista, Pikassoksesta, Tampereen yliopistosta, Hämeen Ammattikorkeakoulusta sekä hankkeen edustajina sosiaalityön johtaja, lastensuojelun johtaja ja projektikoordinaattori. Asiantuntijaryhmän tehtävänä oli rakentaa lastensuojelun seudullisen arviointi- ja kehittämisyksikön toimintamallia sekä kytkeä tutkimusta ja koulutusta kehittämisyksikön toimintaan ja valtakunnallisiin linjauksiin. Asiantuntijaryhmä: Karinsalo Ritva Sosiaalityön johtaja Hämeenlinna Ollila Anna Lastensuojelun johtaja Hämeenlinna Pösö Tarja Professori Tampereen yliopisto Rimmi Pirkko Lehtori Hämeen ammattikorkeakoulu 14

15 Laiho Kristiina Lastensuojelun kehittämispäällikkö Pikassos Oy/STM Heino Tarja Tutkija Stakes Rautniemi Lasse (05/05 asti) Toimitusjohtaja Pikassos Oy Janhunen Mervi (05/05 alk.) Suunnittelija Pikassos Oy Karvonen Matti Projektikoordinaattori Lapsen Polku -hanke Asiantuntijaryhmässä mietittiin opiskelijoiden parempaa ja järjestelmällisempää mukaanottoa lastensuojeluun sekä harjoittelun että opinnäytetöiden muodossa. Ryhmässä rakennettiin myös yhteyksiä Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikköön, ja Satakunnan edustajat olivat kerran mukana ryhmän kokouksessa. Hämeenlinnan ja Tampereen edustajat myös vierailivat Satakunnassa tammikuussa Asiantuntijaryhmässä keskusteltiin myös valtakunnallista tilastointia paremmin lastensuojelua kuvaavan tiedon keräämisestä ja sen pilotoinnista Hämeenlinnan seudulla. Pilotoinnin tarkoituksena olisi rakentaa kuvausjärjestelmää siitä, miten lastensuojeluasiakkuus syntyy, mitä lastensuojelun prosesseissa tehdään ja miten lapsi kulkee läpi lastensuojeluprosessin. Kuvausjärjestelmä-ajatus laajeni myöhemmin niin, että pilotointia ryhdyttiin järjestämään Tampereella, koska siellä oli jo kerätty omiin tarkoituksiin erilaista lastensuojelua kuvaavaa tilastointitietoa. Pilotointiin oli Lapsen Polku -hankkeen päättyessä lähdössä mukaan Tampereen lisäksi mahdollisesti Hämeenlinna ja Pori sekä Tampereen seudun kuntia. Kuvausjärjestelmän pilotoinnissa on mukana myös Stakesin ja Tampereen yliopiston edustus. Lapsen Polku Laadukkaaksi -projektin asiantuntijaryhmä kokoontui hankkeen aikana kuusi kertaa Hankkeen tiedotus ja yhteydet muihin lastensuojeluhankkeisiin Hankkeen alkuvaiheessa tavoitteista ja toteutettaviksi aiotuista toiminnoista tiedotettiin vierailemalla eri työntekijätiimeissä, vierailuilla kunnissa sekä lastensuojelun johtotiimissä. Hankkeen toimintaa on esitelty myös seuraavissa tapahtumissa: - Hämeenlinnan sosiaalityön työkokous syyskuussa Seutukehittäjien työkokous marraskuussa Hämeenlinnan perusturvan laajennettu johtoryhmä maaliskuussa Hämeenlinnan perusturvalautakunnan kokous huhtikuussa STM:n valtakunnallinen lastensuojeluhankkeitten työkokous toukokuussa Hämeenlinnan seudun sosiaalijohtajien työvaliokunta elokuussa Sosiaalialan kehittämishankkeen alueellisen johtoryhmän Kanta-Hämeen jaoston seminaari syyskuussa Hämeenlinnassa järjestetyssä Lasten Oikeuksien Päivän päättäjille suunnatussa aamukahvitilaisuudessa hankkeesta oli tietoa julisteen muodossa. Yhteyksiä muihin kehittämishankkeisiin on pidetty yllä etupäässä STM:n järjestämissä valtakunnallisissa lastensuojeluhankkeitten työkokouksissa, joita on Lapsen Polku Laadukkaaksi -hankkeen aikana ollut 11 päivää. Etelä-Suomen lääninhallitus järjesti myös työkokouksen marraskuussa 2004 lasten ja nuorten perheitten palveluihin keskittyville hankkeille, jossa Lapsen Polku Laadukkaaksi -hankkeen edustaja oli mukana. Myös kuntaliiton seutuneuvonnan järjestämiin seutukehittäjien työkokouksiin on hankkeesta pystytty osallistumaan kerran. Hämeenlinnan lastensuojelun johtotiimi on käynyt myös Kotkassa tutustumassa Etelä-Kymenlaakson seutukehittäjähankkeeseen ja Etelä-Kymenlaakson seudullisiin palveluihin. Joensuun seudun lastensuojelun kehittämisyksikköhanke on käynyt tutustumassa Hämeenlinnan lastensuojelun seudullisiin palveluihin ja Lapsen Polku Laadukkaaksi -hankkeeseen. Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikön edustajat vierailivat Hämeenlinnassa hankkeen asiantuntijaryhmässä ja Hämeenlinnan edustajat vuorostaan Porissa. Myös Lahden seudulla toteutettavan Kapsäkki-hankkeen edustaja on vieraillut Hämeenlinnassa tutustumassa seudullisiin palveluihin ja niiden järjestämistapaan. 15

16 Hankkeen tiedottamisessa on hyödynnetty aiemmin toteutetussa Lastensuojelun verkkokollega -hankkeessa rakennettuja sähköpostituslistoja, joilla on jäseninä noin 200 Kanta-Hämeen lastensuojelun työntekijää. Sähköpostilistoilla on etupäässä välitetty tietoa erilaisista koulutuksista sekä Sosiaalialan kehittämishankkeen lastensuojelun kehittämisohjelman eri osioita työstäneiden työryhmien tiedotteita ja väliraportteja. Hankkeen perustiedot ovat olleet internetissä esillä Hämeenlinnan perusturvan sivuilla. Lisäksi hankkeen toiminnasta ja sisällöstä rakennettiin internet-sivut Hämeenlinnan ja Riihimäen seudulla aiemmin vaikuttaneen Lastensuojelun verkkokollega -hankkeen sivustolle. Sivusto löytyy osoitteesta verkkokollega.com ja siellä on oma osio Lapsen Polku Laadukkaaksi -hankkeelle. 16

17 3. Hankkeen toteuttaminen ja tulokset 17

18 Lapsen Polku Laadukkaaksi hankkeen keskeisinä toimintoina olivat: - Asiakkuusprosessien purkaminen, tarkastelu ja kriittisten saumakohtien etsiminen - Hämeenlinnan lastensuojelun erityispalvelujen kehittämistyö - Lastensuojelun seudullisen johtotiimin toiminta - Lastensuojelun käsikirjan rakentaminen - Osaamiskartoitustyökalun rakentaminen - Perhetyön avainryhmän toiminnan tehostaminen - Lisäksi hanke oli mukana joissakin kokeiluissa, jotka kaikki eivät välttämättä lähteneet etenemään ajatellulla aikataululla ja innostuksella Asiakastyön prosessit Lastensuojelun keskusliitto ja Suomen kuntaliitto toteuttivat vuosina Harava-projektin kolmella pilottialueella: Keski-Suomessa, Varsinais-Suomessa ja Länsi-Pohjan seutukunnassa. Keski-Suomen pilottialueella kehitettiin Matka-malli eli moniammatillisen työn kehittäminen ja arviointi asiakastyön prosessien avaamisen avulla. Matka -menetelmä on oppimisprosessi, jossa on tarkoitus lisätä osallistujien valmiuksia moniammatilliseen työhön. Sen tarkoituksena on myös selkiyttää omaa ammatillista roolia, lisätä luottamusta muita ammattilaisia kohtaan, jämäköittää asiakastyön prosesseja ja vahvistaa asiakaslähtöisyyttä. (Kihlman 2004). Matka-mallissa käydään läpi jonkin asiakastapauksen työprosessia kuvaamalla tapahtuneet asiat aikajanalle, analysoimalla työssä mukana olleitten tai tiimin kanssa prosessia ja hyödyntämällä sen jälkeen oppimisprosessin palautetta työn kehittämiseksi. Matka-menetelmän työskentelyvaiheet tiivistetysti ovat: 1. Ryhmän kokoaminen 2. Ryhmätoiminnan käynnistäminen 3. Prosessien kuvaaminen - asiakkaan/perheen lupa - tietojen keruu papereista ja mukana olleilta - aikajanalle piirtäminen kohdistaen huomio palvelujen toimintaan - esittely ryhmälle 4. Prosessien analysointi - analysointi prosessissa mukana olleiden ja/tai työparin tai -tiimin kanssa - asiakashaastattelu - analysointi ryhmässä 5. Kertyneen kokemuksen ja tiedon hyödyntäminen - oppimisprosessin palautteen kokoaminen - ammattikuntakohtaiset toimivat käytännöt, muutostarpeet ja -keinot - poikkihallinnollinen kehittämisohjelma 6. Menetelmän soveltaminen - työnohjaus ja konsultaatio - selkeyttämisväline itselle ja asiakkaalle - huoltosuunnitelman tarkistuksessa tai huostaanoton valmistelussa - eri sektoreiden moniammatillisen työn kehittämiseksi. Lapsen Polku -hankkeessa lähdettiin heti hankkeen alkuvaiheessa purkamaan asiakastyön prosesseja. Prosesseja purettiin kolmessa ympäristökunnassa ja Hämeenlinnassa kolmessa toimipisteessä. Prosessikuvauksia rakennettiin niin, että asiakastapauksessa mukana ollut työntekijä luki asiakaskertomuksen ja teki siitä tiivistellyn kuvauksen aikajanalle muuttaen samalla asiakastapauksen tunnistamattomaan muotoon. Prosessikuvauksen ytimenä oli käytetyt palvelut ja erilaiset päätökset tai keskeiset kään- 18

19 nekohdat. Kuvaus sisälsi siis yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista. Kuvattaviksi prosesseiksi valikoituivat sellaiset tapaukset, jotka olivat päättyneet huostaanottoon tai avohuollon sijoitukseen. Kahdessa tapauksessa prosessikuvauksen tekemisen hoitivat harjoitteluaan suorittavat opiskelijat, joista toinen raportoi prosessikuvaustyöskentelyn omana kehittämistehtävänään Hämeen Ammattikorkeakoululle. Prosessikuvaukset tehtiin paperille joissakin tapauksissa fläppitauluille ja ne koottiin myös koneelliseksi kuvaukseksi. Kahdessa prosessikuvauksessa hyödynnettiin myös huolen vyöhykkeistöä piirtämällä huolikäyrää asiakasprosessin ajalta. Käyrä syntyi lukemalla asiakaskertomusta ja arvioimalla viikon huolen taso. Käyrä kuvasi sitä, miten suurelta työntekijöiden huoli lapsesta näytti jälkeenpäin tai sivullisen silmin katsottaessa. Esimerkki asiakastyön prosessikuvauksesta huolikäyrän kanssa on esitetty kuviossa 3. Huolen suuruutta ei välttämättä arvioinut työtä tehnyt työntekijä, koska myös työntekijävaihdoksia oli tapahtunut. Huolen vyöhykkeistöä ja eri huolen asteelle sopivia työmenetelmiä on kehitetty aikanaan Palmuke-projektissa ja jatkossa Stakesin Verkostotutkimus ja kehittämismenetelmät -ryhmässä (Stakes 2005). Huolen suuruus oli jaoteltu 7-portaiselle asteikolle ja asteikkoja kuvaavalle työntekijän oman toiminnan kuvaukselle: Huolen taso: Oman toiminnan sopivuus: 0-1 Ei huolta. Läheis- ja työntekijätuki toimii. Oma toiminta liittyy hyvin kokonaisuuteen. 2-3 Pieni huoli on käynyt mielessä. Ehkä ajatuksia lisävoimavarojen tarpeesta mutta luottamus omiin mahdollisuuksiin on hyvä tai vahva. 4-5 Huoli on lisääntynyt. Luottamus omiin voimavaroihin on ehtymässä ja lisävoimavarojen tarvetta koetaan selvästi. 6-7 Huolta on paljon ja lapsi on vaarassa. Asiaan on saatava muutos heti, eikä asia ratkea omalla toiminnalla vaan tarvitaan lisävoimavaroja. HUOLIKÄYRÄ Mittauspiste - viikot Kuvio 3. Asiakastyön prosessikuvaus huolikäyrän kanssa. 19

20 Asiakastyön prosessikuvauksessa aikajanalle kiinnitettiin huomiota myös eri työntekijöiden mukanaoloon lapsen prosessissa. Kuvauksissa piirrettiin aikajanalle tapahtumien lisäksi myös eri työntekijöille aikajanat siitä, missä vaiheessa he olivat olleet prosessissa mukana. Kuviossa 4 on kuvattuna esimerkki prosessin avaamisesta. Prosessien avaaminen ja niistä keskusteleminen toi esiin monenlaisia valaisevia seikkoja. Erään prosessin avaamisen yhteydessä havaittiin, että yhden vuoden aikana oli lapsen asiakasdokumentaatiossa: - 20 erilaista interventiota tai lastensuojelupäätöstä. - Interventioista 18 oli sellaisia joilla oli konkreettisia vaikutuksia lapsen elämään (hoitotahon vaihtuminen, perheen muutto, koululuokan vaihto, palaveri jossa päätetään sijoituspaikan vaihdosta jne.). Siis noin kolmen viikon välein. - Interventioista 13 oli sellaisia, joissa mukaan tuli uusi viranomainen tai lapsen asiaa hoitava työntekijä vaihtui. - Alkuperäisestä kouluterveydenhoitajan huolenilmaisusta lähtien vuoden kuluessa lapsen elämään oli astunut 19 erilaista hänen asiaansa hoitavaa viranomaista (luvussa mukana vain niin sanotussa lähivastuussa olevat työntekijät eli ei esimerkiksi hoitolaitosten koko hoitava henkilökunta). Prosessikuvauksista keskusteltaessa työntekijöiden kanssa nousi esille huomionarvoisia seikkoja kuten: - Kun asiakastyöhön tulee monia toimijoita alkaa kokonaisuuden hallinta olla vaikeaa. Kuka omistaa moniammatillisen ja mahdollisesti montaa hallinnon alaa koskettavan prosessin? Kuka sitä johtaa? - Asiakkuusprosessin alkupuolella lapsen ääni näyttää jäävän kuulumattomiin. Avohuollon sijoituksen jälkeen lapset alkavat näkyä enemmän dokumentoinnissa, siihen asti dokumentointi keskittyy vanhempiin. - Lasten kanssa keskustelu muun muassa sijoituksen kestosta ei juurikaan näy dokumenteista; joissakin tapauksissa vanhempien kerrotaan keskustelleen tilanteesta lasten kanssa. - Pitäisikö uuden hoitotahon tullessa mukaan olla tarkempana, että lapsi ei kokisi tulevansa pompotelluksi. - Asiakasprosessien avaaminen, huolikäyrän piirtäminen ja sen läpikäyminen asiakkaan kanssa on joissakin asiakkuuksissa hyvä tapa valaista kokonaiskuvaa vanhemmille. Huolesta puhuminen myös ulkoistaa ongelmaa, ja keskustelusta ei tule niin syyttävää kuin siitä helposti voisi tulla. Huolesta puhuminen osallistaa vanhempia. 20

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10. KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

7.11.2008. Lapsen eduksi, perheen parhaaksi Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen ja Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön juhlaseminaari

7.11.2008. Lapsen eduksi, perheen parhaaksi Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen ja Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön juhlaseminaari Lapsen eduksi, perheen parhaaksi Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen ja Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön juhlaseminaari Tilaisuuden materiaalit osoitteessa www.koskeverkko.fi -> Tapahtumat ja

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelun erillisselvitys projektien esittelyä Käynnistyi 2006 useiden eri toimijoiden yhteistyönä

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kohtaamisia lastensuojelussa

Kohtaamisia lastensuojelussa Kohtaamisia lastensuojelussa Lastensuojelun alkuarviointi -hanke Ritva Salpakoski Jyväskylä 10.9.08 15.9.2008 Hankkeen taustaa Sosiaalialan kehittämishanke 2004-2007 Lastensuojelun kehittämisohjelma 2004-2007

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa

Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa Kaikki alkoi tiedosta Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa Lasten ohjautuminen päivähoitoon lastensuojelullisista syistä on lisääntynyt. On

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste 2 hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 7.2.2013 Aini Naumanen/Mirva Martin/Saara

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

SOSIAALIOHJAUS LASTENSUOJELUSSA

SOSIAALIOHJAUS LASTENSUOJELUSSA SOSIAALIOHJAUS LASTENSUOJELUSSA Sosiaaliohjausta on monenlaista Annika Parviainen Anna Peltokorpi Metropolia ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Sofianlehdonkatu 5 Sosionomi, SS08K1 Lastensuojelu-

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten palveluissa 22.4.09.

Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten palveluissa 22.4.09. Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten palveluissa 22.4.09. Kotka perustettu 1878 Kymin kunta ja Karhulan kauppala yhdistetty Kotkaan 1977 asukasluku 54 679 103 kansallisuutta (suurin osuus venäläisiä)

Lisätiedot

ENTISTÄ EHOMPI. moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa

ENTISTÄ EHOMPI. moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa ENTISTÄ EHOMPI moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa Essi Vahala VTM, erityistyöntekijä/tiiminvetäjä LAUSTEEN PERHEKUNTOUTUSKESKUS yli 90-vuotias

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006 Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille Nurmijärvi 11/2006 Työpaikka? Äitiys- tai lastenneuvola 4,7 Päivähoito 63,3 Perheneuvola 2, 1

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1 Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke ojanepi1 Kaaso ja Esso Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologiahankkeen =Kaaso Esiselvitys sosiaalitoimen tietojärjestelmän määrittelyyn ja valintamenettelyyn=esso.

Lisätiedot

LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa. Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014

LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa. Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014 LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014 LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu - selvitysryhmän keskeiset tulokset ja päätelmät 27.2.2014 Lastensuojelun tila Useita lastensuojelun tilaa arvioivia selvityksiä, mm: Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015 Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun ja lapsiperheiden erityispalveluiden yksikön kokonaisrakenne Lastensuojelupäällikkö Lastensuojelu palvelut Sosiaalityön

Lisätiedot

Näkökulmia lastensuojelun kehittämiseen

Näkökulmia lastensuojelun kehittämiseen Näkökulmia lastensuojelun kehittämiseen Kipupisteitä ja kehittämiskohteita Marjo Lavikainen 7.10.2013 Selvitysryhmän loppuraportti (Toimiva lastensuojelu, Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Ehkäisevä perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Päijät-Hämeessä Äitiys- ja lastenneuvolat Peruspalvelukeskus AAVA Susanna Leimio Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjelman

Lisätiedot

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Asiakas/ kumppanuus ja toimintaympäristö Ryhmä 1 ja 5 (opponoi) Kasvatuskumppanuuden toteutuminen vauvasta

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

TERVE-SOS 13.-14.5.2009 Miten se tehdään? Millaisiin ideoihin lapsilähtöisen kriisityön hyvä käytäntö perustuu?

TERVE-SOS 13.-14.5.2009 Miten se tehdään? Millaisiin ideoihin lapsilähtöisen kriisityön hyvä käytäntö perustuu? TERVE-SOS 13.-14.5.2009 Miten se tehdään? Millaisiin ideoihin lapsilähtöisen kriisityön hyvä käytäntö perustuu? Lapsikeskeisen työn idea Tiina Muukkonen Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto Yhteiskuntapolitiikan

Lisätiedot

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi maarit.kairala@poskelappi.fi 1 Hankkeen alueiden tavoitteet: LUOVAKE: Enontekiö, Kittilä, Kolari ja Muonio ROVAKE:

Lisätiedot

PIKASSOS 10 v. Dialoginen paneeli SOSIAALIALAN KEHITTÄMISEN YDINILMIÖT. Juhlaseminaari 1.12.2011 Tampere-talo

PIKASSOS 10 v. Dialoginen paneeli SOSIAALIALAN KEHITTÄMISEN YDINILMIÖT. Juhlaseminaari 1.12.2011 Tampere-talo PIKASSOS 10 v. Dialoginen paneeli SOSIAALIALAN KEHITTÄMISEN YDINILMIÖT Juhlaseminaari 1.12.2011 Tampere-talo Puheenjohtajina erityissuunnittelija Seija Junno & kehittämispäällikkö Mervi Janhunen Sekä dialogisen

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä

Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä Perhe ja sosiaalipalveluiden päällikkö Mervi Herola Perhekeskus palvelumallina seminaari 28.8.2008 Nurmijärven

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö - tilannekatsaus. Vesterinen

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö - tilannekatsaus. Vesterinen Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö - tilannekatsaus Ohjausryhmä 6.11.2006 Kehittäjä-sosiaalityöntekijä Kerttu Vesterinen Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö 2006-2008 Kehittämisyksikön tavoitteena on

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM TERVETULOA! Ohjelma: sivu 1/2 Klo 10.00 10.10 Päivän avaus Heidi Gerdt, erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3 LIITE 3 Prosessikansio Kotihoidon asiakasprosessi Prosessin vastuuhenkilö: Kotihoidon ohjaajat Riitta-Liisa Stolt ja Irmeli Elo Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä 29.8.2007 8.10.2007 7.11.2007 29.1.2008

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Jokaisella meistä on oma roolimme turvallisuuden luojana ja sen ylläpitäjänä. Turvallisuus tuottaa toiveikkuutta ja suunnan siihen, mihin tulee pyrkiä. Susanna Leimio Ulkoapäin

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli VANTAA Perhekeskeisen verkostotyön malli Milloin verkostotyötä? Kun huoli perheen tilanteesta kasvaa, ovat seuraavat kysymykset työntekijän apuna: Mitä tapahtuu jos kukaan ei tee mitään? Mitä siitä seuraa,

Lisätiedot

VARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI

VARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI VARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 1. VARHAINEN PUUTTUMINEN, MITÄ SE ON? MITÄ VARTEN? 1.1. Milloin 2. VARPU -TOIMINTATAPANA 2.1. Huolen vyöhykkeistö 2.2. Työntekijän (subjektiivinen)

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen

CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen 9.2.2012 CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen Kehrä tutkijasosiaalityöntekijä Tiina Muukkonen www.socca.fi/lastensuojelu

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 9.9.2013 Kirsi Anttila / Saara

Lisätiedot

Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen

Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Hämeenlinna Päivi Sinko, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto, Koulutusja kehittämiskeskus Palmenia Hanna Heinonen,

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA

PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA Luotaus sijoitetun nuoren perheen ja vanhempien aseman kehitykseen Pohjolakodin 100-vuotisen historian aikana Kari Matela & Teija Lampinen Nuorten Ystävät KIRJE SOSIAALIHALLITUKSELLE

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot