Lapsen Polku Laadukkaaksi -hanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapsen Polku Laadukkaaksi -hanke"

Transkriptio

1 Lapsen Polku Laadukkaaksi -hanke Lastensuojelupalvelujen saatavuuden ja laadun parantaminen, seudullisen palvelurakenteen kehittäminen sekä Hämeenlinnan lastensuojelun seudullisen kehittämisyksikön luominen. Matti Karvonen

2 Julkaisija: HÄMEENLINNAN PERUSTURVAKESKUS Raportti 4/2006 Hämeenlinnan kaupunki/perusturva. Lapsen Polku Laadukkaaksi -hankkeen loppuraportti. 63 sivua, 12 liitesivua Kannen suunnittelu ja sivunvalmistus Tiina Kaila, Siniplaneetta Oy ISBN OffsetKolmio Hämeenlinna 2006

3 Tiivistelmä Lapsen Polku Laadukkaaksi -hanke oli valtakunnalliseen sosiaalialan kehittämishankkeeseen liittyvä hanke. Hanke sai rahoitusta Sosiaali- ja terveysministeriöltä 50 % kokonaiskuluista seudullisen palvelurakenteen kehittämiseen ja seudullisen asiakaspalvelutyötä tekevän kehittämisyksikön luomiseen sekä lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseen. Hankkeen toteuttamisaika oli Hankkeen toteuttamiseen osallistui hankkeeseen palkatun projektikoordinaattorin sekä hankkeelle 20 % työpanosta tehneiden 6:n henkilön lisäksi 98 seudun työntekijää yhteensä 295:n henkilötyöpäivän panoksella. Hankkeen tavoitteina oli kehittää lastensuojelupalvelujen oikea-aikaisuutta, tarpeenmukaisuutta ja laatua. Lisäksi pyrittiin jaettuun asiantuntijuuteen jossa osaamisen piirteinä olisivat puheeksi ottaminen ja varhainen auttaminen. Tämän lisäksi tavoiteltiin seudullisen palvelurakenteen selkiytymistä niin, että perusja erityispalvelut muodostaisivat yhtenäisen palveluverkoston ja lastensuojelun erityispalveluita tuottava toiminta muodostaisi seudullisen lastensuojelun kehittämis- ja arviointiyksikön. Hankkeen keskeisinä toimintoina olivat asiakastyön prosessien tarkasteleminen, Hämeenlinnan lastensuojelun erityispalvelujen kehittämisprosessi, lastensuojelun seudullisen johtotiimin toiminnan kehittäminen, lastensuojelun käsikirjan rakentaminen, perhetyön toimijoiden keskinäinen työn koordinointi, lastensuojelutyöntekijöiden osaamiskartoitustyökalun kehittäminen sekä oppilaitos- ja tutkimusyhteistyö. Lapsen Polku Laadukkaaksi -hankkeen tuloksina kiinnitettiin huomiota lastensuojelun asiakastyön prosessin ongelmakohtiin, kartoitettiin seudun kuntien lastensuojelun resurssit, kehitettiin ja täsmennettiin Hämeenlinnan lastensuojelun erityispalvelujen seudulle tarjoamia palveluita, rakennettiin internet-pohjaista lastensuojelun työtä ohjaavaa ja opastavaa lastensuojelun käsikirjaa, kehitettiin perhetyön toimijoiden keskinäistä työnjakoa ja vuosittain tehtävää huolikartoitusta, kartoitettiin lastensuojelun erityispalvelujen työntekijöiden osaaminen sekä kehitettiin oppilaitos- ja tutkimusyhteistyötä. Avainsanat ja -sanonnat: Lastensuojelun kehittämisyksikkö, lastensuojelun laatu, lastensuojelutarpeen arviointi, osaamiskartoitus, lastensuojelun käsikirja, lastensuojelun seudullinen kehittäminen.

4 Sisällysluettelo: 1. Lapsen polku -hankkeen taustaa ja tarve Kansalliset haasteet Osaava lastensuojelu -projektin esiintuomat kehittämistarpeet Paikalliset selvitykset ja kartoitukset Laaja-alainen lastensuojelun kehittämistyö 8 2. Hankkeen tavoitteet, toteutus ja tukirakenteet Hankkeen tavoitteet Hankkeen toteutus ja tukirakenteet Hankkeen tiedotus ja yhteydet muihin lastensuojeluhankkeisiin Hankkeen toteuttaminen ja tulokset Asiakastyön prosessit Lastensuojelun erityispalvelujen kehittämistyö Arviointityöryhmä Vastaanotto-osastotyöryhmä Nuorisokotityöryhmä Perhetalotyöryhmä Lastensuojelun erityispalvelujen kehittämistyön yhteenvetoa Lastensuojelun seudullinen johtotiimi Lastensuojelun käsikirja Osaamiskartoitus Perhetyön avainryhmä Oppilaitos- ja tutkimusyhteistyö Kokeiluja, sivupolkuja ja joitakin alkuja Keskustelua ja johtopäätöksiä 47 Lähteet 52 Liitteet 53-63

5 1. Lapsen Polku -hankkeen taustaa ja tarve

6 Lapsen Polku -hankkeen taustalla ovat olleet vaikuttamassa : - lastensuojelulainsäädäntö - kansallinen VEP (Verkostoituvat erityispalvelut) -hanke - lapseen, lapsuuteen ja lastensuojeluun liittyvä viimeaikainen tutkimus - Pikassos Oy:n hallinnoiman Osaava lastensuojelu -projektin esiintuomat kehittämistarpeet - erilaiset seudulliset ja paikalliset kartoitukset ja selvitystyöt sekä laaja-alainen lastensuojelun kehittämistyö Kansalliset haasteet Lastensuojelulaki edellyttää kuntien huolehtivan lastensuojelun järjestämisestä sisällöllisesti ja siinä laajuudessa kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää (Lsl 4 ). Lastensuojelulain 1 nojautuu Lapsen Oikeuksien sopimukseen, minkä mukaan lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Palvelut tulee järjestää lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden. Lastensuojelulaki korostaa palvelujen kehittämistä eri toimijoiden yhteistyönä. Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti vuonna 1997 kansallisen VEP-hankkeen, jonka tavoitteena oli aikaansaada paremmin toimivat sosiaalihuollon erityispalvelut. Lastensuojelu määriteltiin yhdeksi erityisosaamista ja erityispalvelua edellyttäväksi sosiaalihuollon palveluksi. Lastensuojelun kehittämistarpeiden taustalla oli monenlaisia ja monentasoisia huolia: - lastensuojelun tarve ja asiakkaana olevien lasten määrän lisääntyminen - ongelmien monimutkaistuminen ja laaja-alaistuminen - resursseissa, toimintakäytännöissä ja lastensuojelun palvelurakenteissa ilmeneviä seudullisia ja alueellisia eroja - kuntakoon ja seutukunnan vaikutus palvelujen saatavuuteen ja laatuun - työn vaativuuden ja työmäärän lisääntyminen - lapsen, nuoren ja perheen yksilöllinen tarve jää olemassa olevien palvelujen ensisijaisuuden varjoon - työskentelyprosesseissa ilmenevät saumakohdat ja palveluketjujen toimimattomuuden korostuminen - palvelujen tarpeen arvioinnin ongelmallisuus - palvelujen tuottamisen ja organisoimisen hajanaisuus korostuu erityisesti isommissa kaupungeissa, mistä seuraa asiakkaiden ohjaamisen vaikeutuminen, väliinputoamista, päällekkäistä toimintaa ja kokonaisvastuun hämärtymistä. STAKES tuotti Aiheita-sarjassaan selvityksen sosiaalihuollon erityispalvelujen tuotantomalleista ja sopimusmenettelyistä. Selvityksessä todetaan muun muassa, että erityispalvelujen tuottamisen näkökulmasta voidaan alle asukkaan kuntaa pitää pienenä, ja sellaisena, joissa riittävien erityispalvelujen järjestäminen itsenäisesti on vaikeaa, jopa mahdotonta. ( Laine 1999, 6.) Viime vuosien aikana on tuotettu laajasti tutkimustietoa lastensuojelun tarpeessa olevista lapsista sekä lapsiin ja lapsuuteen liittyvistä riskitekijöistä. Lapsuuden riskitekijöitä on tarpeen tarkastella myös palvelujärjestelmän toimivuuden kautta, kuten Bardy & Heino (2002) toteavat selvitystyössään. Kirjoittajat ovat kartoittaneet muun muassa lapsiperheiden palveluissa ja elämäntilanteissa tapahtuneita muutoksia yhteiskuntapoliittisen keskustelun avaamiseksi. Kirjoittajat toteavat mm. psykososiaalisten palvelujen sektoroitumisen ja niiden pirstaleisuuden voivan olla riskitekijä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Tutkimuksista nouseviin huoliin on pyritty vastaamaan kehittämällä uudenlaisia, ylisektorisia toimintamalleja, joiden avulla saatetaan yhteen lapsen ja hänen perheensä kanssa työskentelevät tahot.

7 1.2. Osaava lastensuojelu -projektin esiintuomat kehittämistarpeet Hämeenlinnan, Riihimäen ja osittain Forssan seudulla toteutettiin Pikassos Oy:n hallinnoimana Osaava lastensuojelu -projekti Se mahdollisti toimintansa aikana erilaisia käytännön työstä nousevia kehittämishankkeita, tuki ja vahvisti laajan sosiaalityön ammattilaisten joukon osaamista koulutuksen avulla sekä mahdollisti paikallisten lastensuojelu- ja lapsipoliittisten ohjelmien ja lastensuojelutyötä tukevien rakenteiden luomista. Osaava lastensuojelu -projektissa kohdennettiin myös resursseja lastensuojelun tutkimuksen ja käytännön välisten kytkentöjen paikantamiselle. Paikantamisen ja suuntaviivojen luomiseksi rakennettiin lastensuojelun osaamista tukeva tutkimusohjelma. Tutkimusohjelman laatijoiden, Tarja Heinon ja Tarja Pösön, mukaan Kanta-Hämeen alueella on kiinnostusta täyttää lastensuojelun tietoaukkoja, jotka liittyvät muun muassa lastensuojelun asiakkaiden asiakkuusprosessien kulun ja vaikutusten seurantaan yksilö- ja asiakassuhteen tasolla. Heino ja Pösö korostavat sellaisten rakenteiden merkitystä, jotka mahdollistavat tutkimuksen jatkuvan kritiikin lastensuojelun käytännöstä käsin. (Heino T. & Pösö T. 2003, 75-76) Sosiaalityön arjessa lastensuojelun asiakasprosessit näyttäytyvät usein monimutkaisina ja pitkäkestoisina. Systemaattinen kokonaisarvio on puutteellista eikä myöskään ole käytössä välineitä ja toimintamalleja, joiden avulla erilaisten tukimuotojen vaikuttavuutta voitaisiin mitata. Asiakkaat saavat sitä palvelua, mitä kunnan on mahdollista tarjota, ja jos kunnassa ei ole tarjota palveluita riittävästi tai asiakkaita ei ole mahdollista ohjata erityispalvelujen piiriin, vaarantuu lapsen, nuoren ja perheen yksilöllisten tarpeiden turvaaminen. (Ollila 2003.) Kokonaisvaltainen, suunnitelmallinen palvelutarpeen arviointi tulisi liittää asiakasprosessien alkuvaiheeseen ja erityisesti silloin, kun työskentelyyn on välttämätöntä saada useita ammattilaisia mukaan Paikalliset selvitykset ja kartoitukset Paikallisella tasolla on toteutettu erilaisia selvityksiä palvelujen saatavuudesta asiakkaan näkökulmasta, mutta myöskin työntekijöiden huolista työssään kohtaamistaan lapsista. Hämeenlinnassa ja muutamassa seudun kunnassa oli toteutettu huolen kartoitus niiden ammattilaisten toimesta, jotka kohtaavat työssään lapsia ja heidän perheitään. Kartoitukset osoittavat, että n. 8-10% kartoituksen kohteena olevista lapsista kuuluu ns. harmaalle vyöhykkeelle, jolloin työntekijöillä on suurta huolta, keinottomuutta ja epätietoisuutta auttamisen tavoista. Työntekijöille on tällaisissa tilanteissa muodostunut kuva, että lapsilla ja perheillä on monenlaisia pulmia ja lasten ja perheiden kanssa työskentelee useita tahoja. ( Hauhon lastensuojelun toimintaohjelma; Huolen harmaan vyöhykkeen kartoitus Hämeenlinnan koulutoimessa 11/2002; Hyvärinen, J.& Salen, S. 2003). Sosiaaliasiamiehen selvityksen mukaan asiakkaita hämmentää ja harmittaa sektoroitunut työnjako ja työntekijöiden toimenkuvan erikoistuminen, joka aiheuttaa asiakkaiden tilanteen kokonaisvaltaiseen käsittelyyn puutteellisuutta. ( Hyvinvointitase 2003). Tällaiset havainnot haastavat kehittämään edelleen moniammatillista yhteistyötä, yhteistä ja jaettua asiantuntijuutta lapsen ja perheen tueksi. Hämeenlinnassa on luotu kokonaiskuvaa kaikista niistä perus- ja erityispalveluista, joita lapsille, nuorille ja perheille on tarjolla (Liite 1). Tällainen kuva mahdollistaa asiakasprosessien arvioinnin järjestelmäja organisaatiolähtöisesti. Puutteena on, että palveluita ei välttämättä kohdenneta asiakaslähtöisesti eikä asiakkaan tarpeita tunnistaen. Lastensuojelun heikko alue on myös palvelujen kohdentaminen erityisesti lapsen tarpeiden mukaan. Sen sijaan lapsi ja lapsen tarpeet jäävät aikuisten tarpeiden jalkoihin. Viime vuosina on kuitenkin kehitetty monenlaisia työvälineitä lapsen tarpeiden arvioimiseen, lapsen kuulemiseen ja lapsen nostamiseen työskentelyn keskiöön. Tosiasiallisesti ammattilaisilla ei ole totuttuja yhteistyökäytäntöjä erityisesti silloin, kun lapsen tarpeiden ja aikuisten tarpeiden välillä on ristiriitaisuutta. Keinottomuus käsitellä tällaisia ristiriitatilanteita vaikeuttaa palvelujen oikeaa ja oikea-aikaista kohdentamista.

8 1.4. Laaja-alainen lastensuojelun kehittämistyö Hämeenlinnan lastensuojelun kehittämisen vahvempi liikkeellelähtö tapahtui 1997, kun lastensuojelu lähti mukaan osa-hankkeena PALMUKE-projektiin. Projektin aikana kehiteltiin dialogisia verkostotyön malleja, huolen puheeksiottoa työmenetelmänä ja varhaisen puuttumisen työkäytäntöjä. Projektin aikana saaduilla kokemuksilla on ollut merkittävä vaikutus myöhemmin eri puolilla Suomea käynnistyneisiin yhteistyöhankkeisiin (Arnkil ym. 2000). Hämeenlinnaan perustettiin Lastensuojelun erityispalveluyksikkö organisaatiomuutoksen yhteydessä Yksikössä on kolme eri toimipistettä: Perhekeskuksen osasto, Vaahteramäen perhetyö ( mukaan lukien vauvatyö) ja sijaishuoltotoimisto. Yksikkö myy palveluitaan seudun muille kunnille resurssien ja tarpeen mukaan. Sijaishuoltotoimistossa toimii myös seudullinen perhepankki kahden työntekijän voimin. Vuonna 2004 sijaishuoltotoimistoon sijoittui myös seudullisen sosiaalipäivystyksen koordinaatio. Perhepankki ja sosiaalipäivystyskoordinaatio toimivat seudullisen perusrahoituksen turvin. HÄMEENLINNAN LASTENSUOJELUN ERITYISPALVELUT Sijaishuoltotoimisto sijoitukset huostaanoton valmistelu seudullinen perhepankki sosiaalipäivystyskoordinaatio Perhekeskus kriisipaikat avohuollon sijoitukset osastokuntoutus turvakoti Vahteramäen perhetyö perhetyö kriisityö perhekartoitus arviointi ja kuntoutus vauvaperhetyö Kuvio 1. Hämeenlinnan lastensuojelun erityispalvelujen palvelut. Lastensuojelun erityispalveluyksikkö valikoitui sosiaalialan osaamiskeskusta valmistelevan hankkeen pilottiyksiköksi. Yksikkö on ollut alusta lähtien mukana tiiviisti muovaamassa Osaamiskeskuksen toiminnan painopistealueita. Osaamiskeskuksen myötä avautuivat väylät tutkimuksen ja teorian käytäntöihin niin Hämeen Ammattikorkeakouluun kuin Tampereen yliopistonkin suuntaan. Pikassos OY:n hallinnoiman Osaava lastensuojelu -projektin aikana lastensuojelutyön kehittäminen laajeni seudulliseksi, mistä seurasi tarve vahvistaa Lastensuojelun erityispalveluyksikköä seudullisena yksikkönä. Hämeenlinnan seutukuntaan kuuluu kahdeksan kuntaa, ja väestöpohjaltaan seutu on asukasta. Kunnista Hämeenlinna on ainoa kaupunki, Hattula ja Janakkala kaupunkimaisia kuntia ja loput maaseutumaisia kuntia. Kuviossa 2 näkyvät kuntien koot vuoden 2004 väkiluvuilla.

9 Kuvio 2. Hämeenlinnan seudun kunnat asukaslukuineen. Hämeenlinnan seudun kahdeksan kunnan alueella oli vuonna 2004 lastensuojelun avohuollon piirissä 1100 lasta, huostassa 131 ja jälkihuollossa 34 lasta/nuorta (SOTKAnet). Kuntien erityispalvelujen tarpeet liittyvät perhetyön palveluihin, osastokuntoutukseen, kriisitilanteissa osastosijoitukseen, verkostotyön erityisosaamiseen ja lastensuojelun sosiaalityön konsultaatioon. Ylipäätään kunnissa toivotaan katkeamatonta ja toimivaa perus- ja erityispalvelujen ketjua. Kehittämistarpeet liittyvät huoltosuunnitelmien systemaattiseen käyttöön, lastensuojeluasiakkuuden määrittelyyn, koko perheen mukaanottoon, arviointijärjestelmien kehittämiseen, resurssien oikeaan kohdentamiseen ja sosiaalityön roolin täsmentämiseen. Lastensuojelun erityispalvelujen nykytilan kartoituksessa ennen Lapsen Polku -hankkeen alkua vahvuuksina nähtiin olemassa oleva lastensuojelun erityispalveluyksikkö ja tiivis yhteys lasten ja nuorten psykiatriseen erityishoitoon sekä erilaiset lastensuojeluhankkeet. Palvelujen tuottamista mahdollistavat eri tavoin toteutetut ylisektoriset työparimallit, perheneuvolan konsultaatiokäytännöt ja lastenpsykiatrian erilaiset toimintamallit, erilaiset lapsen kuulemisen menetelmät, toimiva seudullinen perhepankki ja tutkiva työote. Lastensuojelun jatkuvan kehittämisen koettiin lisäävän alan houkuttelevuutta uusille työntekijöille. Uhkina nähtiin kuntatalouden rapautuminen, sosiaalityöntekijöiden loppuun palaminen, epäselvä lastensuojelun seudullinen johtaminen, sektorikeskeisyyden korostuminen ja ylisektoristen toimintamallien puuttuminen.

10 10

11 2. Hankkeen tavoitteet, toteutus ja tukirakenteet 11

12 2.1. Hankkeen tavoitteet 1. Lastensuojelun tarpeessa olevat lapset saavat seudulla oikea-aikaisen, tarpeenmukaisen ja laadukkaan palvelun. Tavoitteen toteuttamiseksi oli tärkeää kehittää ja ottaa käyttöön erilaisia tapoja lastensuojelutyön laadun tarkastelemiseksi. Hankkeen aluksi tarkasteltiin toteutuneita asiakasprosesseja ja niistä nousevia kysymyksiä. Erityiseksi selvityksen ja kehittämisen kohteeksi nousi, kuinka lastensuojelun tarvetta ja niistä syntyvää palvelutarvetta arvioidaan. Hämeenlinnan Perhekeskuksen toimintaa uudistettiin niin, että sinne perustettiin arviointiosasto lastensuojelutarpeen selkeämpää kartoittamista varten. Työryhmässä määriteltiin sellaiset asiakkuudet, joissa systemaattinen, pitempikestoinen ja yksilöllinen lastensuojelutarpeen kartoittaminen on välttämätöntä. Samalla koottiin yhteen erilaisia työmenetelmiä ja -välineitä käytettäväksi yleensä lastensuojelun tarpeen arvioinnin tueksi. Perhetyön osalta hankkeen aikana tarkennettiin eri perhetyön toimijoiden roolia ja osaamista eri tyyppisten asiakkuuksien kohdalla. Laatua tarkasteltiin myös valtakunnallisesti havaittujen pulmakohtien valossa. 2. Seudun lastensuojelun osaaminen tiivistyy jaetuksi asiantuntijuudeksi, jossa puheeksi ottaminen ja varhainen auttaminen ovat yhteistä osaamisen pääomaa. Hankkeen yhtenä tehtävänä oli ylläpitää erilaisia foorumeita, jotka mahdollistavat yhteisen keskustelun ja työn suunnittelemisen laajemmalla perspektiivillä. Myös lastensuojelun ohjeistusta, käsikirjaa rakennettiin, jotta saavutettaisiin yhtenäisiä työkäytäntöjä. Lisäksi lastensuojelun asiakkuusprosessien purkamisella ja niistä nousseista kysymyksistä keskustelemalla rakennettiin jaettua asiantuntijuutta. 3. Lastensuojelun seudullinen palvelurakenne selkiytyy siten, että lastensuojelun perus- ja erityispalvelut muodostavat yhtenäisen palveluverkoston ja lastensuojelun erityispalveluja tuottava toiminta muodostaa pysyvän, seudullisen lastensuojelun kehittämis- ja arviointiyksikön. Hankkeessa keskeisessä osassa olleen Hämeenlinnan lastensuojelun erityispalvelujen kehittämistyö tähtäsi myös siihen, että seudun kunnat saavat parempaa ja selkeämmin määriteltyä palvelua lastensuojeluasiakkailleen. Hankkeessa rakennettiin myös yhteyksiä Hämeen Ammattikorkeakouluun ja Tampereen Yliopistoon. Hankkeen tavoitteet olivat limittäisiä niin, että hankkeen eri toiminnat edistivät kaikkia tavoitteita omalta osaltaan. Tavoitteissa ja hankkeen toiminnoissa voidaan nähdä myös erilaisia näkökulmia ja ulottuvuuksia. Tavoitteiden näkökulmina ovat: 1. Hanke johtamisen välineenä. Miten hanke tukee lastensuojelun johtamista niin paikallisella kuin seudullisellakin tasolla? 2. Asiantuntijuuden jakaminen ja hyväksikäyttö. Lastensuojeluketjussa on monia toimijoita ja organisaatioita. Miten saadaan luotua yhteistä linjaa, ja mitkä ovat ne foorumit, joissa käydään keskustelua ja kehitetään työtä? 3. Rakenteet ja niihin vaikuttaminen. Miten saadaan organisoitua rakenteita ja foorumeita keskustelulle ja kehittämiselle? Hankkeen ulottuvuudet: 1. Hämeenlinnan lastensuojelun erityispalvelut. Hämeenlinna tarjoaa erityispalveluita seudun kunnille ja tärkeää on Hämeenlinnan kehittämistyö niin, että myös seudun kuntien näkökulma tulee huomioiduksi. 2. Seutunäkökulma. Sen lisäksi, että erityispalveluita kehitetään tulee myös kiinnittää huomiota kunnissa tehtävään työhön sekä kannustaa ja tukea myös kuntien omien palvelujen kehittämistyötä. 3. Pikassos-alue. Jotkin kehittämisen osa-alueet ovat niin isoja ja siinä määrin yleisiä, että kehittämistyötä 12

13 on järkevää tehdä laajemmalla alueella. Hankkeessa yhteistyötä tehtiin Pirkanmaan ja Satakunnan kanssa tietojärjestelmien ja lastensuojelun kuvausjärjestelmän puitteissa. 4. Koulutus- ja tutkimusyhteistyö. Hankkeessa on rakennettu koulutus- ja tutkimusyhteistyötä Hämeen Ammattikorkeakoulun ja Tampereen Yliopiston kanssa. Yksi kehittämisyksikön haasteista on harjoittelijoiden ja opinnäytetyön tekijöiden saaminen seudulle. Varsinkin pienempiin kuntiin heitä on ollut vaikea saada. Kehittämisyksikkö voisi ottaa selkeän roolin opiskelijoiden harjoittelussa sekä myös opinnäytetyön aiheitten välittämisestä oppilaitoksille Hankkeen toteutus ja tukirakenteet Lapsen Polku Laadukkaaksi -hanke toteutettiin ajalla ja sitä hallinnoi Hämeenlinnan kaupungin perusturva. Hankkeessa kokopäiväisenä työntekijänä työskenteli projektikoordinaattori Matti Karvonen. 20% työajallaan hankkeen toteuttamiseen osallistuivat: Karinsalo Ritva, sosiaalityön johtaja, Hämeenlinna Ollila Anna, lastensuojelun johtaja, Hämeenlinna Strang Camilla, johtava sosiaalityöntekijä, Hämeenlinna Koivisto Virva, vastaava perhetyöntekijä, Hämeenlinna Jaatinen Jaakko, vastaava ohjaaja, Hämeenlinna Lahti Sari, sosiaalityöntekijä, Lammi Näiden työntekijöiden lisäksi hankkeen toteuttamiseen erilaisissa työryhmissä ja kehittämisprosesseissa osallistui yhteensä 98 työntekijää ja heidän yhteenlaskettu työpanoksensa hankkeelle oli 295 henkilötyöpäivää. Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset olivat euroa, josta Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää kehittämishankeavustusta oli 50 %. Kuntien osuudeksi tuleva 50% oli tarkoitus kerryttää työpanoksena ja sen oli määrä olla vähintään 20% yksittäisen työntekijän työajasta. Kaikissa kunnissa ei kuitenkaan ollut mahdollista irrottaa niin paljon työaikaa, mistä johtuen hankkeen kuntaosuudet työpanoksena eivät toteutuneet. Tästä johtuen myös hankkeen kokonaiskustannuksia karsittiin jättämällä toteuttamatta joitain etukäteen suunniteltuja toimintoja. Hankkeen ohjaus- ja tukirakenteiksi ei muodostettu erillistä ohjausryhmää vaan ohjausryhmän tehtävät sulautettiin olemassa oleviin erilaisiin johtotiimeihin ja suunnattiin niiden toimintaa enemmän kehittävään ja hanketta ohjaavaan suuntaan. Hankkeen ohjaus- ja tukirakenteina toimi seuraavanlaisia ryhmiä: Seudullinen lastensuojelun johtotiimi: Karinsalo Ritva Sosiaalityön johtaja Hämeenlinna Ollila Anna Lastensuojelun johtaja Hämeenlinna Ylönen Paula (08/05 asti) Sosiaalityön johtaja Janakkala Raidén Outi (12/05 alkaen) Sosiaalityön johtaja Janakkala Lehmusmaa Paula Sosiaalityöntekijä Renko Lahti Sari Sosiaalityöntekijä Lammi Oksala Maija-Liisa Päivähoidonohjaaja Tuulos Saranpää Irja Sosiaalityöntekijä Hauho Järvinen Paula Sosiaalityöntekijä Kalvola Laaksonen Elina Sosiaalityöntekijä Hattula Sarkkola Tuula Seudullinen sosiaalipäivystyskoordinaattori Karvonen Matti Projektikoordinaattori 13

14 Seudullisen lastensuojelun johtotiimin pääasiallisena tehtävänä oli miettiä ja tukea lastensuojelun seudullista kehittämistä sekä kunnissa toteutettavan peruspalvelujen ja seudullisten erityispalvelujen suhdetta. Johtotiimi kokoontui hankkeen aikana tiivistetysti noin kerran kuukaudessa, ja se myös raportoi toiminnastaan seudun sosiaalijohtajien työvaliokunnalle. Seitsikko-ryhmä (Hämeenlinnan lastensuojelun johtotiimi): Ollila Anna Lastensuojelun johtaja Hämeenlinna Järvelä Silja (09/05 asti) Sosiaalityöntekijä Hämeenlinna Tallgren Tutta (09/05 alk.) Johtava sosiaalityöntekijä Hämeenlinna Vitie-Mäkelä Mariitta (12/05 asti) Sosiaalityöntekijä Hämeenlinna Nieminen-Kurki Tuija (01/06 alk.) Johtava sosiaalityöntekijä Hämeenlinna Strang Camilla Johtava sosiaalityöntekijä Hämeenlinna Koivisto Virva Vastaava perhetyöntekijä Hämeenlinna Ventola Pirjo Vastaava ohjaaja Alvari-perhetyö Jaatinen Jaakko Vastaava ohjaaja Hämeenlinna Karvonen Matti Projektikoordinaattori Seitsikko-ryhmän tehtävänä on koordinoida ja kehittää Hämeenlinnan lastensuojelua sekä yhtenäistää työkäytäntöjä ja tehdä linjauksia. Seitsikko-ryhmässä käsiteltiin hankkeen aikana muun muassa asiakasprosessien purkamisista nousseita huomioita, lastensuojeluasiakkuuden määrittelyä ja asiakkaaksi tulemisen prosesseja. Seitsikko-ryhmä myös kantaa vastuuta hankkeessa tehdyn lastensuojelun käsikirjan asiasisällöstä. Seitsikko kokoontui hankkeen aikana noin kerran kuukaudessa. Kvintetti-ryhmä (Hämeenlinnan lastensuojelun erityispalvelujen johtotiimi): Ollila Anna Lastensuojelun johtaja Hämeenlinna Strang Camilla Johtava sosiaalityöntekijä Hämeenlinna Koivisto Virva Vastaava perhetyöntekijä Hämeenlinna Jaatinen Jaakko Vastaava ohjaaja Hämeenlinna Karvonen Matti Projektikoordinaattori Kvintetti-ryhmän tehtävänä on ollut kehittää Hämeenlinnan lastensuojelun erityispalvelujen johtamista ja koordinoida Lapsen Polku -hankkeessa tehtyä erityispalvelujen kehittämisprosessia. Kvintetti-ryhmään on hankkeen aikana osallistunut tarpeen mukaan erityispalvelujen kehittämisprosessin tukena ollut ulkopuolinen konsultti Pekka Kuru Löytöretki Oy:stä. Kvintetti-ryhmä on hankkeen aikana kokoontunut kerran kuukaudessa. Hankkeen alkuvaiheessa kutsuttiin koolle myös asiantuntijaryhmä tuomaan näkökulmaa tutkimuksen, oppilaitosten ja käytännön työelämän yhteistyöhön. Asiantuntijaryhmän jäseninä olivat edustajat STM:stä, Stakesista, Pikassoksesta, Tampereen yliopistosta, Hämeen Ammattikorkeakoulusta sekä hankkeen edustajina sosiaalityön johtaja, lastensuojelun johtaja ja projektikoordinaattori. Asiantuntijaryhmän tehtävänä oli rakentaa lastensuojelun seudullisen arviointi- ja kehittämisyksikön toimintamallia sekä kytkeä tutkimusta ja koulutusta kehittämisyksikön toimintaan ja valtakunnallisiin linjauksiin. Asiantuntijaryhmä: Karinsalo Ritva Sosiaalityön johtaja Hämeenlinna Ollila Anna Lastensuojelun johtaja Hämeenlinna Pösö Tarja Professori Tampereen yliopisto Rimmi Pirkko Lehtori Hämeen ammattikorkeakoulu 14

15 Laiho Kristiina Lastensuojelun kehittämispäällikkö Pikassos Oy/STM Heino Tarja Tutkija Stakes Rautniemi Lasse (05/05 asti) Toimitusjohtaja Pikassos Oy Janhunen Mervi (05/05 alk.) Suunnittelija Pikassos Oy Karvonen Matti Projektikoordinaattori Lapsen Polku -hanke Asiantuntijaryhmässä mietittiin opiskelijoiden parempaa ja järjestelmällisempää mukaanottoa lastensuojeluun sekä harjoittelun että opinnäytetöiden muodossa. Ryhmässä rakennettiin myös yhteyksiä Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikköön, ja Satakunnan edustajat olivat kerran mukana ryhmän kokouksessa. Hämeenlinnan ja Tampereen edustajat myös vierailivat Satakunnassa tammikuussa Asiantuntijaryhmässä keskusteltiin myös valtakunnallista tilastointia paremmin lastensuojelua kuvaavan tiedon keräämisestä ja sen pilotoinnista Hämeenlinnan seudulla. Pilotoinnin tarkoituksena olisi rakentaa kuvausjärjestelmää siitä, miten lastensuojeluasiakkuus syntyy, mitä lastensuojelun prosesseissa tehdään ja miten lapsi kulkee läpi lastensuojeluprosessin. Kuvausjärjestelmä-ajatus laajeni myöhemmin niin, että pilotointia ryhdyttiin järjestämään Tampereella, koska siellä oli jo kerätty omiin tarkoituksiin erilaista lastensuojelua kuvaavaa tilastointitietoa. Pilotointiin oli Lapsen Polku -hankkeen päättyessä lähdössä mukaan Tampereen lisäksi mahdollisesti Hämeenlinna ja Pori sekä Tampereen seudun kuntia. Kuvausjärjestelmän pilotoinnissa on mukana myös Stakesin ja Tampereen yliopiston edustus. Lapsen Polku Laadukkaaksi -projektin asiantuntijaryhmä kokoontui hankkeen aikana kuusi kertaa Hankkeen tiedotus ja yhteydet muihin lastensuojeluhankkeisiin Hankkeen alkuvaiheessa tavoitteista ja toteutettaviksi aiotuista toiminnoista tiedotettiin vierailemalla eri työntekijätiimeissä, vierailuilla kunnissa sekä lastensuojelun johtotiimissä. Hankkeen toimintaa on esitelty myös seuraavissa tapahtumissa: - Hämeenlinnan sosiaalityön työkokous syyskuussa Seutukehittäjien työkokous marraskuussa Hämeenlinnan perusturvan laajennettu johtoryhmä maaliskuussa Hämeenlinnan perusturvalautakunnan kokous huhtikuussa STM:n valtakunnallinen lastensuojeluhankkeitten työkokous toukokuussa Hämeenlinnan seudun sosiaalijohtajien työvaliokunta elokuussa Sosiaalialan kehittämishankkeen alueellisen johtoryhmän Kanta-Hämeen jaoston seminaari syyskuussa Hämeenlinnassa järjestetyssä Lasten Oikeuksien Päivän päättäjille suunnatussa aamukahvitilaisuudessa hankkeesta oli tietoa julisteen muodossa. Yhteyksiä muihin kehittämishankkeisiin on pidetty yllä etupäässä STM:n järjestämissä valtakunnallisissa lastensuojeluhankkeitten työkokouksissa, joita on Lapsen Polku Laadukkaaksi -hankkeen aikana ollut 11 päivää. Etelä-Suomen lääninhallitus järjesti myös työkokouksen marraskuussa 2004 lasten ja nuorten perheitten palveluihin keskittyville hankkeille, jossa Lapsen Polku Laadukkaaksi -hankkeen edustaja oli mukana. Myös kuntaliiton seutuneuvonnan järjestämiin seutukehittäjien työkokouksiin on hankkeesta pystytty osallistumaan kerran. Hämeenlinnan lastensuojelun johtotiimi on käynyt myös Kotkassa tutustumassa Etelä-Kymenlaakson seutukehittäjähankkeeseen ja Etelä-Kymenlaakson seudullisiin palveluihin. Joensuun seudun lastensuojelun kehittämisyksikköhanke on käynyt tutustumassa Hämeenlinnan lastensuojelun seudullisiin palveluihin ja Lapsen Polku Laadukkaaksi -hankkeeseen. Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikön edustajat vierailivat Hämeenlinnassa hankkeen asiantuntijaryhmässä ja Hämeenlinnan edustajat vuorostaan Porissa. Myös Lahden seudulla toteutettavan Kapsäkki-hankkeen edustaja on vieraillut Hämeenlinnassa tutustumassa seudullisiin palveluihin ja niiden järjestämistapaan. 15

16 Hankkeen tiedottamisessa on hyödynnetty aiemmin toteutetussa Lastensuojelun verkkokollega -hankkeessa rakennettuja sähköpostituslistoja, joilla on jäseninä noin 200 Kanta-Hämeen lastensuojelun työntekijää. Sähköpostilistoilla on etupäässä välitetty tietoa erilaisista koulutuksista sekä Sosiaalialan kehittämishankkeen lastensuojelun kehittämisohjelman eri osioita työstäneiden työryhmien tiedotteita ja väliraportteja. Hankkeen perustiedot ovat olleet internetissä esillä Hämeenlinnan perusturvan sivuilla. Lisäksi hankkeen toiminnasta ja sisällöstä rakennettiin internet-sivut Hämeenlinnan ja Riihimäen seudulla aiemmin vaikuttaneen Lastensuojelun verkkokollega -hankkeen sivustolle. Sivusto löytyy osoitteesta verkkokollega.com ja siellä on oma osio Lapsen Polku Laadukkaaksi -hankkeelle. 16

17 3. Hankkeen toteuttaminen ja tulokset 17

18 Lapsen Polku Laadukkaaksi hankkeen keskeisinä toimintoina olivat: - Asiakkuusprosessien purkaminen, tarkastelu ja kriittisten saumakohtien etsiminen - Hämeenlinnan lastensuojelun erityispalvelujen kehittämistyö - Lastensuojelun seudullisen johtotiimin toiminta - Lastensuojelun käsikirjan rakentaminen - Osaamiskartoitustyökalun rakentaminen - Perhetyön avainryhmän toiminnan tehostaminen - Lisäksi hanke oli mukana joissakin kokeiluissa, jotka kaikki eivät välttämättä lähteneet etenemään ajatellulla aikataululla ja innostuksella Asiakastyön prosessit Lastensuojelun keskusliitto ja Suomen kuntaliitto toteuttivat vuosina Harava-projektin kolmella pilottialueella: Keski-Suomessa, Varsinais-Suomessa ja Länsi-Pohjan seutukunnassa. Keski-Suomen pilottialueella kehitettiin Matka-malli eli moniammatillisen työn kehittäminen ja arviointi asiakastyön prosessien avaamisen avulla. Matka -menetelmä on oppimisprosessi, jossa on tarkoitus lisätä osallistujien valmiuksia moniammatilliseen työhön. Sen tarkoituksena on myös selkiyttää omaa ammatillista roolia, lisätä luottamusta muita ammattilaisia kohtaan, jämäköittää asiakastyön prosesseja ja vahvistaa asiakaslähtöisyyttä. (Kihlman 2004). Matka-mallissa käydään läpi jonkin asiakastapauksen työprosessia kuvaamalla tapahtuneet asiat aikajanalle, analysoimalla työssä mukana olleitten tai tiimin kanssa prosessia ja hyödyntämällä sen jälkeen oppimisprosessin palautetta työn kehittämiseksi. Matka-menetelmän työskentelyvaiheet tiivistetysti ovat: 1. Ryhmän kokoaminen 2. Ryhmätoiminnan käynnistäminen 3. Prosessien kuvaaminen - asiakkaan/perheen lupa - tietojen keruu papereista ja mukana olleilta - aikajanalle piirtäminen kohdistaen huomio palvelujen toimintaan - esittely ryhmälle 4. Prosessien analysointi - analysointi prosessissa mukana olleiden ja/tai työparin tai -tiimin kanssa - asiakashaastattelu - analysointi ryhmässä 5. Kertyneen kokemuksen ja tiedon hyödyntäminen - oppimisprosessin palautteen kokoaminen - ammattikuntakohtaiset toimivat käytännöt, muutostarpeet ja -keinot - poikkihallinnollinen kehittämisohjelma 6. Menetelmän soveltaminen - työnohjaus ja konsultaatio - selkeyttämisväline itselle ja asiakkaalle - huoltosuunnitelman tarkistuksessa tai huostaanoton valmistelussa - eri sektoreiden moniammatillisen työn kehittämiseksi. Lapsen Polku -hankkeessa lähdettiin heti hankkeen alkuvaiheessa purkamaan asiakastyön prosesseja. Prosesseja purettiin kolmessa ympäristökunnassa ja Hämeenlinnassa kolmessa toimipisteessä. Prosessikuvauksia rakennettiin niin, että asiakastapauksessa mukana ollut työntekijä luki asiakaskertomuksen ja teki siitä tiivistellyn kuvauksen aikajanalle muuttaen samalla asiakastapauksen tunnistamattomaan muotoon. Prosessikuvauksen ytimenä oli käytetyt palvelut ja erilaiset päätökset tai keskeiset kään- 18

19 nekohdat. Kuvaus sisälsi siis yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista. Kuvattaviksi prosesseiksi valikoituivat sellaiset tapaukset, jotka olivat päättyneet huostaanottoon tai avohuollon sijoitukseen. Kahdessa tapauksessa prosessikuvauksen tekemisen hoitivat harjoitteluaan suorittavat opiskelijat, joista toinen raportoi prosessikuvaustyöskentelyn omana kehittämistehtävänään Hämeen Ammattikorkeakoululle. Prosessikuvaukset tehtiin paperille joissakin tapauksissa fläppitauluille ja ne koottiin myös koneelliseksi kuvaukseksi. Kahdessa prosessikuvauksessa hyödynnettiin myös huolen vyöhykkeistöä piirtämällä huolikäyrää asiakasprosessin ajalta. Käyrä syntyi lukemalla asiakaskertomusta ja arvioimalla viikon huolen taso. Käyrä kuvasi sitä, miten suurelta työntekijöiden huoli lapsesta näytti jälkeenpäin tai sivullisen silmin katsottaessa. Esimerkki asiakastyön prosessikuvauksesta huolikäyrän kanssa on esitetty kuviossa 3. Huolen suuruutta ei välttämättä arvioinut työtä tehnyt työntekijä, koska myös työntekijävaihdoksia oli tapahtunut. Huolen vyöhykkeistöä ja eri huolen asteelle sopivia työmenetelmiä on kehitetty aikanaan Palmuke-projektissa ja jatkossa Stakesin Verkostotutkimus ja kehittämismenetelmät -ryhmässä (Stakes 2005). Huolen suuruus oli jaoteltu 7-portaiselle asteikolle ja asteikkoja kuvaavalle työntekijän oman toiminnan kuvaukselle: Huolen taso: Oman toiminnan sopivuus: 0-1 Ei huolta. Läheis- ja työntekijätuki toimii. Oma toiminta liittyy hyvin kokonaisuuteen. 2-3 Pieni huoli on käynyt mielessä. Ehkä ajatuksia lisävoimavarojen tarpeesta mutta luottamus omiin mahdollisuuksiin on hyvä tai vahva. 4-5 Huoli on lisääntynyt. Luottamus omiin voimavaroihin on ehtymässä ja lisävoimavarojen tarvetta koetaan selvästi. 6-7 Huolta on paljon ja lapsi on vaarassa. Asiaan on saatava muutos heti, eikä asia ratkea omalla toiminnalla vaan tarvitaan lisävoimavaroja. HUOLIKÄYRÄ Mittauspiste - viikot Kuvio 3. Asiakastyön prosessikuvaus huolikäyrän kanssa. 19

20 Asiakastyön prosessikuvauksessa aikajanalle kiinnitettiin huomiota myös eri työntekijöiden mukanaoloon lapsen prosessissa. Kuvauksissa piirrettiin aikajanalle tapahtumien lisäksi myös eri työntekijöille aikajanat siitä, missä vaiheessa he olivat olleet prosessissa mukana. Kuviossa 4 on kuvattuna esimerkki prosessin avaamisesta. Prosessien avaaminen ja niistä keskusteleminen toi esiin monenlaisia valaisevia seikkoja. Erään prosessin avaamisen yhteydessä havaittiin, että yhden vuoden aikana oli lapsen asiakasdokumentaatiossa: - 20 erilaista interventiota tai lastensuojelupäätöstä. - Interventioista 18 oli sellaisia joilla oli konkreettisia vaikutuksia lapsen elämään (hoitotahon vaihtuminen, perheen muutto, koululuokan vaihto, palaveri jossa päätetään sijoituspaikan vaihdosta jne.). Siis noin kolmen viikon välein. - Interventioista 13 oli sellaisia, joissa mukaan tuli uusi viranomainen tai lapsen asiaa hoitava työntekijä vaihtui. - Alkuperäisestä kouluterveydenhoitajan huolenilmaisusta lähtien vuoden kuluessa lapsen elämään oli astunut 19 erilaista hänen asiaansa hoitavaa viranomaista (luvussa mukana vain niin sanotussa lähivastuussa olevat työntekijät eli ei esimerkiksi hoitolaitosten koko hoitava henkilökunta). Prosessikuvauksista keskusteltaessa työntekijöiden kanssa nousi esille huomionarvoisia seikkoja kuten: - Kun asiakastyöhön tulee monia toimijoita alkaa kokonaisuuden hallinta olla vaikeaa. Kuka omistaa moniammatillisen ja mahdollisesti montaa hallinnon alaa koskettavan prosessin? Kuka sitä johtaa? - Asiakkuusprosessin alkupuolella lapsen ääni näyttää jäävän kuulumattomiin. Avohuollon sijoituksen jälkeen lapset alkavat näkyä enemmän dokumentoinnissa, siihen asti dokumentointi keskittyy vanhempiin. - Lasten kanssa keskustelu muun muassa sijoituksen kestosta ei juurikaan näy dokumenteista; joissakin tapauksissa vanhempien kerrotaan keskustelleen tilanteesta lasten kanssa. - Pitäisikö uuden hoitotahon tullessa mukaan olla tarkempana, että lapsi ei kokisi tulevansa pompotelluksi. - Asiakasprosessien avaaminen, huolikäyrän piirtäminen ja sen läpikäyminen asiakkaan kanssa on joissakin asiakkuuksissa hyvä tapa valaista kokonaiskuvaa vanhemmille. Huolesta puhuminen myös ulkoistaa ongelmaa, ja keskustelusta ei tule niin syyttävää kuin siitä helposti voisi tulla. Huolesta puhuminen osallistaa vanhempia. 20

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset

Lisätiedot

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS JA LASTENSUOJELUPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Lastensuojelun kehittämisverkosto 17.8.2016 Merja Anis UUDET SOSIAALITYÖN ERIKOISTUMISKOULUTUKSET ALKAMASSA

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Vastaanottotiimin arviointia. Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010

Vastaanottotiimin arviointia. Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010 Vastaanottotiimin arviointia Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010 Lastensuojelun kansalliset laatusuositukset 1b Palvelurakenne vastaa lasten, nuorten ja perheiden tarpeita Suurimmat voimavarat ovat aina lapsen

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

ASKELMERKKI. Intensiivinen avoperhekuntoutus.

ASKELMERKKI. Intensiivinen avoperhekuntoutus. ASKELMERKKI Intensiivinen avoperhekuntoutus www.askelmerkki.fi Avoperhekuntoutus kannattaa aina Suomi on johtavia maita Euroopassa sijoitusten määrässä. Me haluamme auttaa ehkäisemään ja lyhentämään sijoituksia,

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Kunnan strategiat Ylisektorinen johto Seuranta. Koordinaatio

Kunnan strategiat Ylisektorinen johto Seuranta. Koordinaatio Ennaltaehkäisevän työn/varhaisen puuttumisen toiminnan rakenne 2008 Vaikuttavuuden arviointi - välittömät palautteet(lnp, verkostopalaverit, hupu koulutukset,käsikynkkä) - tilaajahaastattelut - asiakashaastattelut

Lisätiedot

Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa

Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa Oppilas- ja opiskelijahuollon koordinaattoripäivä 15.4.2010 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Lastensuojelulain uudistuneet pykälät

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Ehkäisevä perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Päijät-Hämeessä Äitiys- ja lastenneuvolat Peruspalvelukeskus AAVA Susanna Leimio Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjelman

Lisätiedot

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa. Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014

LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa. Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014 LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014 LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä

Lisätiedot

Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä

Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä Perhe ja sosiaalipalveluiden päällikkö Mervi Herola Perhekeskus palvelumallina seminaari 28.8.2008 Nurmijärven

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS LAPE - lastensuojelun oppimisverkosto 12.9.2016, Kuopio Helena Saari Perhekeskusvastaava Tarja Juppi Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen vs.vastuualuepäällikkö 16.9.2016 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä koskevat toimiala- ja sektori rajat ylittävät sopimukset

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

PIKASSOS 10 v. Dialoginen paneeli SOSIAALIALAN KEHITTÄMISEN YDINILMIÖT. Juhlaseminaari 1.12.2011 Tampere-talo

PIKASSOS 10 v. Dialoginen paneeli SOSIAALIALAN KEHITTÄMISEN YDINILMIÖT. Juhlaseminaari 1.12.2011 Tampere-talo PIKASSOS 10 v. Dialoginen paneeli SOSIAALIALAN KEHITTÄMISEN YDINILMIÖT Juhlaseminaari 1.12.2011 Tampere-talo Puheenjohtajina erityissuunnittelija Seija Junno & kehittämispäällikkö Mervi Janhunen Sekä dialogisen

Lisätiedot

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Susanna Hoikkala & Hanna Heinonen Valtakunnalliset Sijaishuollon päivät Tampere L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Lastensuojelun perhehoito

Lastensuojelun perhehoito Lastensuojelun perhehoito 12.12.2012 Perhehoidon lakimuutoksia 1.1.2012 Perhehoidon ensisijaisuus (Lsl 50 ) Ennakkovalmennus pakollinen (Perhehoitajalaki 1 ) Sijaishoitaja (Perhehoitajalaki 6 a ) Vastuutyöntekijän

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

vahvistamisen kehittämisryhmän kokous klo 9 12 Nummelassa

vahvistamisen kehittämisryhmän kokous klo 9 12 Nummelassa Poikkisektorisen rakenteen vahvistamisen kehittämisryhmän kokous 10.11.2008 klo 9 12 Nummelassa LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKKEEN 2007-2009 TAVOITTEIDEN TÄSMENTYMINEN

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen

Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä Helsinki 28.5.2013 Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen Toiminnan taustaa Ankkuri -hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen

Lisätiedot

Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa

Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 0015 0 Hels ink i Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Erityisestä

Lisätiedot

Ohjelmateoria, arviointikriteeri(t), mittarit, mittaaminen ja arvio

Ohjelmateoria, arviointikriteeri(t), mittarit, mittaaminen ja arvio Ohjelmateoria, arviointikriteeri(t), mittarit, mittaaminen ja arvio Miten malleista päästään arvioimaan sosiaalityön vaikuttavuutta? 29.3.2007 Kerttu Vesterinen Vaikuttavuuden arvioinnin malli Peter Dahler-Larsen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010-2012 VTT, tutkija Vuoden 2010 tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tiedottaminen:

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen klo HYVINKÄÄ

kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen klo HYVINKÄÄ Osallisuuden ja kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen 4.11.2008 klo 13 15.30 HYVINKÄÄ LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKKEEN 2007-2009 TAVOITTEIDEN TÄSMENTYMINEN

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Tavoitteet ja toiminta monilla toiminnan tasoilla konkretisoituvaa 15.3.2013 4

Tavoitteet ja toiminta monilla toiminnan tasoilla konkretisoituvaa 15.3.2013 4 15.3.2013 1 Toimikausi 1.9.2012-31.12.2015 TEM hyväksynyt hankehakemukset (ks. www.pori.fi/kk) Rahoitus Satakunnan ELY myöntänyt työllisyyspoliittisen avustuksen TEMin päätöksen mukaisesti Suomessa 26

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

NOPSA -toimintamallissa perheen osallisuus on monialaisen verkostotyön lähtökohta

NOPSA -toimintamallissa perheen osallisuus on monialaisen verkostotyön lähtökohta Ennaltaehkäisevän tuen ja intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten palveluihin 2011 2013 NOPSA -toimintamallissa perheen osallisuus on monialaisen verkostotyön lähtökohta KAPSERI II Osallisuuden helmet

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari 23.9.2009 Jukka Hakola, verkostokoordinaattori Varpu hankkeesta varhaiseen avoimeen yhdessä tekemiseen Varpu

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Ikääntyneet huomioiva toimintamalli lähisuhdeväkivaltaan puuttumisessa

Ikääntyneet huomioiva toimintamalli lähisuhdeväkivaltaan puuttumisessa Ikääntyneet huomioiva toimintamalli lähisuhdeväkivaltaan puuttumisessa Leena Serpola-Kaivo-oja Toiminnanjohtaja Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ry Rikoksentorjuntaneuvoston ja Helsingin kaupungin Rikoksentorjunta

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI TYÖRYHMÄN I KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI TYÖRYHMÄN I KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI TYÖRYHMÄN I KOKOUS Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Matarankatu 4, kokoushuone 118 (I kerros) Kokouksen asialista: 1. Kokouksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää

Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää Sosiaalialan asiantuntijapäivät 15.3.2016 Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää Elina Anttila, perusturvajohtaja ja Sirkka Rousu, yliopettaja Metropolia

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke. Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke. Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala VISIO Lapissa valitsee vahva tahtotila hyvän vanhuuden turvaamiseen. Toiminnassa mukana olevissa asiakaspalveluyksiköissä

Lisätiedot