LOPPURAPORTTI. Kanta-Hämeen uudistuvat lasten ja nuorten palvelut LOPPURAPORTTI. Tytti Rantanen ja Anne Uppman KASPERI II

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOPPURAPORTTI. Kanta-Hämeen uudistuvat lasten ja nuorten palvelut 1.11.2011 31.10.2013 LOPPURAPORTTI. Tytti Rantanen ja Anne Uppman KASPERI II"

Transkriptio

1 Kanta-Hämeen uudistuvat lasten ja nuorten palvelut LOPPURAPORTTI Tytti Rantanen ja Anne Uppman KASPERI II

2 Kanta-Hämeen uudistuvat lasten ja nuorten palvelut on osa KASPERI II -hankekokonaisuutta. KASPERI II, Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämishanke Taitto: Elina Nikkola LOPPURAPORTTI Kirjoittajat Tytti Rantanen, projektikoordinaattori Anne Uppman, kehittämissuunnittelija 1

3 TIIVISTELMÄ KUULAS Kanta-Hämeen uudistuvat lasten ja nuorten palvelut -hanke oli yksi KASPERI II Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kehittämishankkeen kuudesta osahankkeesta, joka toteutettiin ajalla KUULAS -osahankkeessa olivat mukana kaikki Kanta-Hämeen maakunnan kunnat, Riihimäki, Hausjärvi, Loppi, Hämeenlinna, Hattula, Janakkala, Forssa, Tuulos, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä. KUULAS -osahanketta hallinnoi Riihimäen kaupunki ja Tampereen kaupunki KASPERI II -hankekokonaisuutta. Hanke sai rahoituksensa sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelmasta (75%) sekä hankekunnilta (25%), kokonaisbudjetti oli euroa. KUULAS-hanke kehitti yhdessä Forssan seudun, Hattulan, Janakkalan, Hämeenlinnan ja Riihimäen seudun toimijoiden kanssa fasilitointi-menetelmällä monialaisia lapsiperhepalveluita sekä asiakasneuvonnan- ja palveluohjauksen sisältöjä ja menetelmiä. Forssan seudulla tuotettiin yhteiset seudulliset lastensuojeluprosessit viiden kunnan toimijoiden ja hankkeen yhteistyönä. Hattulassa laajennettiin jo olemassa olevaa VARTU- (varhaisentuen) työskentelytiimiä kattamaan kaikkien hattulalaisten 0-18-vuotiaitten lasten perheitä varhaisena monialaisena palvelutarpeen arviointipalveluna. Janakkalassa toimintaansa on aloittamassa samalla periaatteella toimiva Huolisieppari-palvelu, jonka asiakkaina voivat olla kaikki janakkalalaiset lapsiperheet. Hämeenlinnassa kehitettiin yhdessä KASTELLI - asiakaspalvelupisteen lasten ja nuorten palveluohjausta tuottamalla paljon erilaista tietoa palveluohjauksen kehittämisen pohjaksi seuraamalla asiakasvirtojen kehittymistä, kysymällä asiakkailta ja erityisesti syventämällä nuorten kohtaamiseen liittyviä tietoja ja taitoja. Riihimäellä keskityttiin varhaiskasvatuksen kasvatuskumppanuuden syventämiseen kehittämällä Aurinkometsän päiväkodin vanhempien osallistumista päiväkodin arjessa sekä kehittämällä lasten sosiaalisia taitoja pienryhmätoiminnan avulla. Lopen Kasvatuskioski-toiminta vanhempien lasten kasvamiseen liittyvien kysymysten matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapisteenä on löytänyt asiakkaansa ja saanut näkyvyyttä niin sosiaalisessa mediassa kuin paikallislehdistössäkin. Toimijoiden vahva osallistaminen oman työnsä ja toimintatapojensa kehittämiseen on taannut kehitettyjen toimintamallien juurtumista kuntien lapsiperhepalveluiden palvelurakenteisiin. Kaikissa hankekunnissa sitouduttiin myös hankkeen aikaiseen toimintamallien suunnitelmalliseen juurruttamiseen irrottamalla kuntapilotteihin osallistuneita kuntien ammattilaisia asiantuntijapalveluna tukemaan paikallisesti juurtumista. Hankkeen mahdollisuudet ja resurssit vastata erityisesti hankesuunnitelman toiseen tavoitteeseen maakunnallisten lapsiperhepalveluiden johtamisen eritasoiseen kehittämiseen eivät riittäneet, vaan esimiehet olivat perinteisesti mukana toimintojen kehittämisessä osallistumalla yhteisiin työpajoihin ja arviointikeskusteluihin. Tarve maakunnan yhä monialaisemmin toteutuvien lapsiperhepalveluiden johtamisen tukemiseen on edelleen olemassa, ja siihen tulisi tuottaa toimiva maakunnallinen rakenne. Kuntien toimintaympäristöissä on ollut havaittavissa voimakkaita ja nopeita muutoksia. Rajut säästötoimenpiteet ohentavat entisestään lapsiperhepalveluiden ennaltaehkäisevien palveluiden tarjontaa. KUULAS-hankkeessa on luotu perustaa uusien monialaisten toiminta- ja työtapojen toteuttamiselle yhdessä hankekuntien monialaisten toimijoiden kesken. 2

4 Sisällys 1 JOHDANTO OSAHANKKEEN KYTKEYTYMINEN KASTE-OHJELMAN JA KASPERI II -HANKKEEN TAVOITTEISIIN HANKKEEN ORGANISOITUMINEN Resurssit Rahoitus ja talous Henkilöstö Ohjausryhmä Hankkeen toimijaverkosto Hankkeen arvioinnin kokonaisuus Fasilitointi kehittämisen menetelmänä KUULAS-hankkeessa HANKKEEN TAVOITEKOHTAINEN TOTEUTUS JA TULOKSET Moniammatillisen yhdessä tekemisen selkeytyminen ja asiakaslähtöisten palveluprosessienkonkretisoituminen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi KUULAS-hankkeen kuntapiloteissa kehitetyt uudet toimintamuodot Tavoitteen toteutumisen arviointi Tuotosten/toimintamallien juurtuminen hankkeen jälkeen Johtamisen kehittäminen toiminnan osana Kuntalaiset saavat tarvitessaan riittävää tietoa ja ohjausta sopivaa palvelua tai tukea etsiessään Hämeenlinnan kastelli-asiakasohjausyksikön lanu-palveluiden kehittäminen Kuulashankkeessa Asiakasneuvontaan ja -palveluohjaukseen kehitettyjen mallien keskeiset tuotokset Asiakasneuvonnan ja -palveluohjauksen kehittämistuotosten arviointi Osallisuus näkökulma:kuulas-hankkeessa on kuulunut jokaisen ääni JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET...67 LÄHTEET...69 LIITTEET

5 1 JOHDANTO KUULAS-hanke Kanta-Hämeen uudistuvat lasten ja nuorten palvelut on ollut osa Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden KASPERI II kehittämishanketta. Hankkeen toiminta-alue muodostui Kanta- Hämeestä, jonka väestöpohja on asukasta.. Hanke suunniteltiin tiiviissä vuoropuhelussa kuntien ja Pikassoksen edustajien kesken. Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy koordinoi KUULAS-hanke-valmistelua ja hankkeen toteuttamista. Hanketta valmisteltaessa näytti hankesuunnitelman mukaan todennäköiseltä, että Kanta-Hämeen kuntien yhteistyö palvelujen tuottamisessa lisääntyisi lähivuosina entisestään. Kunnat suunnittelivat hankeaikana toteutunutta maakunnallista lastensuojelun perhepankkia ja yhteistä Sosiaalipäivystystä. Myös kuntasektorien välinen, sekä kunta- ja järjestötoimijoiden välinen yhteistyö näytti etenemisen ja lisääntymisen merkkejä. Kanta-Hämeen maakunnan KUULAS -hankkeeseen osallistuvien kuntien lasten, nuoren ja perheiden palveluiden rakenteissa oli nähtävissä muutoksia ja tarpeita niiden kehittämiseen. Hattulan ja Janakkalan terveydenhuoltopalvelut uudistuivat, kun Janakkala-Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue aloitti toimintansa. Hattulan avoterveydenhuollon tuottajana toimii Pihlajalinna Oy ja Janakkalan asukkaiden perusterveydenhuolto tapahtui omassa terveyskeskuksessa. Sosiaali-, koulutus- ja kulttuuripalvelut tuotettiin Hattulassa ja Janakkalassa pääosin kunnallisesti. Forssan seudun kunnat (Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä) päättivät hakea mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon aluemallikokeiluun. Riihimäen seudulla (Riihimäki, Hausjärvi, Loppi) oli meneillään sosiaali- ja terveydenhuollon muutoskuntayhtymää koskeva selvitystyö, joka päättyi vuodenvaihteessa Riihimäen ja Forssan seuduilla terveyspalvelut tuotettiin seudullisissa kuntayhtymissä. Sosiaali-, koulutus- ja kulttuuripalvelut kukin kunta järjesti pääosin kunnallisesti. Hämeenlinna ja Riihimäki osallistuivat tuolloin meneillään olevaan Väli-Suomen Kasperi-hankkeeseen kaupunkikohtaisilla osahankkeilla (Monialaisesti yhdessä lapsen parhaaksi -hanke Hämeenlinnassa ja RIINA - hanke Riihimäellä). KASPERI II -hankkeessa Riihimäki aikoi edelleen kehittää ja seudullistaa Kasperi-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa lupaavasti käynnistynyttä lasten ja nuorten intensiivistä tukipalvelua sekä monialaisesti rakentuvia lapsiperhepalveluita. Hämeenlinnassa hankkeesta haettiin tukea palvelujärjestelmän selkeään kuvaukseen, tiedottamiseen ja asiakasohjaukseen. Kanta-Hämeen KASPERI II -osahanke oli toiminta-alueeltaan edeltäjäänsä suurempi, sillä Kaste II -ohjelmasta haettiin yhteistä kehittämisavustusta kaikille maakunnan kunnille. Kunnat laativat yhteisen hankesuunnitelman, joka oli tarkoitus toteuttaa tehtäviä pilotoimalla. Näin ollen KASPERI II -hanke poikkesi sisällöltään ja toteutustavaltaan Hämeenlinnan ja Riihimäen Kasperi I -osahankkeista. Väli-Suomen KASPERI II -hankkeen lisäksi Kanta-Hämeessä oli meneillään Hattulaa ja Janakkalaa koskeva Kelpo-hanke, jossa tavoitteena oli edistää toimintakulttuurien ja rakenteiden muutosta oppimisen ja hyvinvoinnin tukemisen osalta. Hämeenlinnassa käynnistyi Uudistuva kylä kaupungissa -hanke, jossa tavoitteena oli luoda käyttäjälähtöisiä ja perinteisiä sektorirajoja ylittäviä tapoja kehittää lasten ja nuorten palveluja. Edellä mainitut hankkeen koskivat lähinnä kuntien sisäisten palvelurakenteiden ja toimintakulttuurien edistämistä. Kanta-Hämeen Kasperi II -osahankkeessa tavoitteeksi asetettiin lasten ja nuorten palvelujen kehittäminen seudullisessa ja maakunnallisessa kokonaisuudessa. Kanta-Hämeen KUULAS -hankekunnat hakivat Kaste II -ohjelmasta tukea lapsi- ja nuorisopalvelujen rakenteellisten uudistusten toteuttamiseen. KUULAS -hankkeen avulla pyrittiin vahvistamaan palveluja siten, että ammatillisissa työskentelykulttuureissa otetaan entistä vahvemmin huomioon lasten, nuorten sekä lähiverkostojen voimavarat ja arjen tapahtumat. 4

6 Tavoitteiksi asetettiin, että KUULAS- hankkeen päättyessä: 1) Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, terveydenhuollon ja sosiaalialan henkilöstön tehtävänkuviin on tullut täsmennykset siitä, millaista lasten/nuorten huolenpito kunkin ammattikunnan arkiseen työhön liittyy. Lasten ja nuorten palvelujen henkilöstöresurssien tilanne on selvitetty seutukuntakohtaisesti, jotta palvelujen tilaa on mahdollista suhteuttaa toisiinsa ja rakenteellista kehitystä voidaan seurata. Näiden toimien seurauksena myös moniammatillinen yhdessä tekeminen on selkiytynyt ja käsitykset asiakaslähtöisistä palveluprosesseista konkretisoituneet. 2) Lasten ja nuorten kunnalliset palvelut ovat nykyistä tasavertaisemmin kantahämäläisten lasten, nuorten ja vanhempien saatavilla ja tiedossa. Kanta-Hämeessä on määritelty, mitkä lasten ja nuorten palveluista on hallinnon ja kuntalaisen näkökulmasta tarkoituksenmukaista tuottaa maakunnallisesti, seudullisesti ja kunnallisesti. Monialaisten lapsiperhepalveluiden suunnitteluosaaminen on vahvistunut ja johtaminen selkeytynyt. 3) Lapsi- ja nuorisopalvelut on yksilöity ja koottu siten, että niitä koskevat sisällölliset tiedot ja yhteystiedot ovat vaivatta kuntalaisten saatavilla. Kuntalainen saa tarvittaessa riittävää ohjausta sopivaa palvelua tai tukea etsiessään. Asetetut tavoitteet perustuivat havaintoihin, joiden mukaan erityispalveluyksiköiden oli vaikea vastata odotuksiin, joita erityispalvelun laatuun ja tuloksiin kohdistettiin peruspalvelujen suunnasta. Erityispalveluihin ohjautui asiakkaita, joita olisi voitu tukea enemmän peruspalveluissa. Tämän seurauksena erityispalveluyksiköt ruuhkautuivat. Ajatuksena oli, että palvelujärjestelmä muuttuisi entistä asiakasystävällisemmäksi, jos kuntalainen voisi saada tarvettaan vastaavaa, oikea-aikaista tukea peruspalvelujen piiristä - kuten koulun, nuorisotyön, varhaiskasvatuksen ja perusterveydenhuollon yksiköistä. Asetettuihin tavoitteisiin päätettiin pyrkiä toteuttamalla viisi eri tavoin painottuvaa pilottia. Ensimmäinen pilottikokonaisuus oli kaikkien hankekuntien yhteinen monialaisten lapsiperhepalveluiden suunnittelun ja johtamisen kehittämiskokonaisuus. Muut pilotit kohdentuivat kunnittain/ seutukunnittain painottuneisiin kehittämistarpeisiin lapsiperhepalveluiden uudistamisessa. Riihimäen, Hausjärven ja Lopen kuntien KUULAS -pilotti pohjautui ensimmäisen Kasperi -hankkeen Riihimäen osahankkeeseen, jossa kehitettiin lastensuojelun perhetyön intensiivimalleja (Riina-hanke). Forssan, Jokioisten, Humppilan, Tammelan ja Ypäjän muodostama seudullinen pilottialue Forssan seutu, suunnitteli lastensuojelun toteuttamista kuntien keskinäisenä yhteistyönä, jolla pyrittiin vahvistamaan Forssan seudun yhteisiä lastensuojelukäytäntöjä.. Janakkalan ja Hattulan KUULAS -pilotti jatkoi Kanta-Hämeessä 1990-luvulla alkanutta lapsi-, nuoriso- ja perhepalvelujen työskentelykulttuurien kehittämistä. Sen perusta oli Stakesin /THL:n Kasvatuskumppanuus- ja Verkostodialogi-hankkeiden sekä Huoli puheeksi -koulutusten kehittämissä käytännöissä, joita päätettiin soveltaa ja syvennetään edelleen KUULAS -hankeaikana. Hämeenlinnan kaupungissa Kasperi II KUULAS- pilotin kohteeksi valikoitui lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluohjauksen vahvistaminen. KUULAS-hankkeen kuntapilottien kuvauksista voi huomata, että Kanta-Hämeen kuntien toiveet ja odotukset sekä hankkeelle asettamat tehtävät olivat hyvin heterogeenisiä. Hanketyön oli välttämätöntä lähteä konkretisoimaan jokaisen kunnan/ seutukunnan tavoitteita toteuttamiskelpoisiksi ja pyrkiä kohdentamaan pilotointi yhteen selkeään kokonaisuuteen. Prosessi vei alussa aikaa, mutta viimein päästiin kaikkia osapuolia tyydyttävään tulokseen ja konkreettisesti työskentelemään yhdessä. 5

7 2 OSAHANKKEEN KYTKEYTYMINEN KASTE-OHJELMAN JA KASPERI II -HANKKEEN TAVOITTEISIIN Kaste-ohjelma (www.stm.fi/kaste) on sosiaali- ja terveysministeriön pääohjelma, jonka avulla johdetaan ja uudistetaan suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Kaste-ohjelmassa määritellään 1) sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet sekä 2) kehittämisen ja valvonnan painopisteet ja niiden toteuttamista tukevat uudistus- ja lainsäädäntöhankkeet, ohjeet ja suositukset. KASTE -ohjelman keskeisinä päätavoitteina oli lisätä osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä, lisätä terveyttä ja hyvinvointia, sekä parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta, saatavuutta ja kaventaa alueellisia eroja. KASTE -ohjelman tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut asiakasta kuunnellen. Kuvio 1. KASTE -ohjelman ( ) tavoitteet ja osaohjelmat (www.stm.fi/kaste) KASPERI II Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämishankkeen tavoitteet olivat samat kuin ensimmäisessä hankevaiheessa: 1. Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan laajempana kokonaisuutena perinteiset sektori-rajat ylittäen. Vahvistetaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuutta palvelujärjestelmässä. 2. Erityispalveluja kehitetään tukemaan peruspalveluja. Luodaan uusia työkäytäntöjä ja toimintakonsepteja ehkäisevän lastensuojelun alueelle, jolloin paine erityispalveluihin vähenee. 3. Tuodaan palvelut suoraan lasten ja nuorten kehitysympäristöihin perhekeskustoiminnan ideologian mukaisesti. 4. Henkilöstön osaamista parannetaan ja kehitetään työtapoja uudistettavien palvelurakenteiden ja kehitettävien uusien palvelujen edellyttämällä tavalla. Kehitetään myös ylisektoraalisten palvelukokonaisuuksien johtamista. Edellä mainittuihin tavoitteisiin pohjautuen KASPERI II -hankekokonaisuuden kehittämisalueita vuosina olivat ennaltaehkäisevät palvelut, erityinen tuki peruspalveluissa ja intensiivimallit. Jokaisen kehittämisalueen toteutuksessa oli tarkoitus selvittää, millaisia palveluja lasten ja nuorten kehitysympäristöissä on tarpeen tarjota ja tarkastella, miten palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus tapahtuvat sekä asiakaslähtöiset palveluprosessit muodostuvat. 6

8 Kanta-Hämeen uudistuvat lasten ja nuorten palvelut (KUULAS) -hankkeen tavoitteet liittyivät seuraavasti ensimmäisen KASTE- ohjelman toisen vaiheen ja KASPERI II Väli-Suomen lapset ja perheet osahankkeen tavoitteisiin: varmistetaan hyvien käytäntöjen ja mallien leviäminen sekä alueellisesti että valtakunnallisesti monialainen, seudullinen ja alueellinen työpajatyöskentely-malli vahvistetaan henkilöstön osaamista maakunnalliset ja kohdennetut, monialaiset työtapojen kehittämistä tukevat koulutukset kehittämistyötä tehdään dialogissa valtakunnallisten, alueellisten ja kunnallisten toimijoiden kesken arjen kuntatoimijoiden asiantuntijuus kehittämisen keskiössä, kehittämisprosessin etenemisen ja tuotosten esitteleminen/jakaminen sekä arvioiva reflektointi KASTE I KASPERI II kehittäjäverkostoissa. kuntien eri hallintokuntien yhteistyö sekä kuntien ja järjestöjen yhteistyö ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tärkeitä KUULAS -kehittämisprosessissa mukana moniammatillinen toimijajoukko sekä 3-sektorin toimijoita. asiakkaan kannalta aidosti yhtenäinen palvelukokonaisuus toteutetaan sovittamalla yhteen eri ammattilaisten, hallintokuntien, järjestöjen, yksityissektorien ja kuntien työtä edellä lueteltujen toimijoiden lisäksi kerättiin palvelujen kehittämistoiveita ja ajatuksia kattavana otoksena maakunnan kuntien lapsiperheiltä ja asukkailta KUULAS-hankekuntien yhteinen pilottikokonaisuus oli kokoava monialaisten lapsiperhepalveluiden suunnittelun ja johtamisen kehittämiskokonaisuus, jolla tavoiteltiin tukea lasten ja nuorten kasvuympäristöihin vietävien palveluiden ja asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien paikalliselle kehittämiselle. Riihimäen seudulla toteutettavassa, intensiivisten ja varhaisten tukimuotojen vahvistamista koskevassa pilotissa oli tarkoitus kehittää lastensuojelun perhetyötä ja moniammatillisia tukipalveluja, joiden toteutus tapahtuisi lasten ja nuorten kasvuympäristöissä. Forssan seudun lastensuojelun seudullistamisen tukemista koskevassa pilotissa lastensuojelun henkilöstö ja sosiaali/perusturvajohtajisto määrittelivät työalakohtaisesti seudullisia asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia. Pilotin aikana oli tarkoitus määritellä, miten ja millaisiin kasvuympäristöihin Forssan seudun lastensuojelutoimet kytkeytyvät ja miten lastensuojelua tullaan kehittämän entistä asiakaslähtöisemmäksi. Hattulassa ja Janakkalassa kaikilla pilottitoimilla tavoiteltiin asiakaslähtöistä työskentelykulttuuria. Lapsen/nuoren ja tämän lähiverkoston vahvaa huomioon ottamista palvelujen suunnittelussa ja tukitoimien toteutuksessa. Pilotti kohdistui erityisesti kuntatoimijoiden ylisektoraalisen ja dialogisen työskentelykulttuurin kehittämiseen lasten ja nuorten asioissa. Myös Hämeenlinnaa koskevassa asiakasohjaus-pilotissa pyrkimyksenä oli tukea asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien suunnittelua siten, että kuntalainen saisi oikea-aikaista, tarkoituksenmukaista ja -vahvuista tukea sekä ohjausta sopivan palvelumuodon etsimisessä. 7

9 Oheisessa kuvassa on esitetty kohdennetusti hankkeen tavoitteiden mukaiset painotukset eri pilottialueilla. Kuvio 2. Pilottialueiden painottuneet tavoitteet 8

10 Lisäksi kaikissa kuntapiloteissa läpimenevinä teemoina työskentelyssä olivat mukana asiakaslähtöisyys, monialaisuus, vuoropuhelu ja asiakasosallisuus, jotka ohjasivat hankkeen työskentelyrakenteen ja -sisältöjen rakentumista. MONI- ALAISUUS VUORO- PUHELU/ ASIAKAS- OSALLISUUS ASIAKAS- LÄHTÖISYYS Forssan seutu: Seudulliset lapsi- ja perhekohtaiset lastensuojelun yhteiset työprosessit ovat selkiytyneet, on syntynyt seudullinen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Hämeenlinna: Lasten ja nuorten palveluohjausyksikön asiakasohjautuminen, asiakasprofiilit ja asiakas-virrat ovat suunnitelmallisesti selvitetty ja raportoitu Hattula ja Janakkala: Lasten, nuorten ja perheiden ennaltaehkäisevät ja varhaisen tuen/puuttumisen palvelurakenteet on selkeytetty ja sinne on luotu yhteistoiminnallisia työkäytäntöjä, jotka toteutetaan lasten, nuorten ja perheiden kanssa heidänarjessaan. Riihimäen seutu: Peruspalveluissa on lasten, nuorten ja perheiden varhaisentuen ja puuttumisen ennaltaehkäiseviä sekä intensiivisempiä toimintamalleja, jotka toteutetaan monialaisesti yhdessä tekemällä perheiden arjessa. Kuvio 3. KUULAS -hankkeen kuntapilottien tavoiteltavat tulokset. 9

11 3 HANKKEEN ORGANISOITUMINEN KUULAS -hanke (Kanta-Hämeen uudistuvat lasten ja nuorten palvelut -hanke) oli yksi Väli-Suomen KASPERI IIhankkeen kuudesta osahankkeesta. Tampereen kaupunki hallinnoi Kasperi II -hankekokonaisuutta ja Riihimäen kaupunki KUULAS -osahanketta. Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma STM:n valvonta ja tuki THL:n tuki hankkeille ALUEJOHTORYHMÄ Alueellinen kehittämistoiminnan suunnitelma OHJAUSRYHMÄ Projektijohto/Pikassos Hanke-hallinto/Tampere POHJANMAAN PERHEKASTE II - KASTE -familjeprojektet II i Österpotten/ Vaasa ELLA Etelä- Pohjanmaan lapsiperhepalvelut Kehittämishanke EETU Ennaltaehkäisevän tuen ja intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten palveluihin/ Hämeenkyrö OSMO Osaamisverkostosta monimuotoinen tuki lasten ja nuorten kehitys- Ympäristöihin /Tampere KUULAS Kanta- Hämeen uudistuvat lasten ja nuorten palvelut/ Riihimäki VAHVA POHJA ELÄMÄÄN Phsotey Kuvio 4. KUULAS-hanke koko hankeorganisaation osana. Kanta-Hämeen perusturva/sosiaalijohtajat ja toimialajohtajat osallistuivat KUULAS- hankkeen suunnitteluun. Kuntaedustajat linjasivat hankesuunnitelman sisältöä siten, että toteutuessaan hanketoiminnot olivat kuntien strategisten linjausten mukaisia. Väli-Suomen Kasperi II -hankekokonaisuuden projektijohto toimi Tampereen kaupungin ostopalveluna Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksessa. Henkilöstö koostui koko toiminta-alueella työskentelevästä projektijohtajasta ja -suunnittelijasta. Projektijohtajana toimi Juha Luomala ja Seija Junno Hankesuunnittelijana toimi Ulriika Kannas-Honkaniemi saakka ja Anni Kuhalainen asti. Väli-Suomen yhteisen henkilöstön tehtävänä oli huolehtia, että keskustelua osahankkeiden toimijoiden välillä oli riittävästi ja yhteistyöstä kehittyi kaikille yhteinen oppimiskokemus. Projektijohtajat ja -suunnittelijat vastasivat Kasperi II -hankkeen sisäisen arvioinnin toteutuksesta sekä kokosivat systemaattisesti raportointia varten tarvittavan kirjallisen ja tilastollisen materiaalin sekä vastasivat niiden analysoinnista. Hankejohtajien vastuulla oli myös yhteistyö muihin kehittämishankkeisiin, THL:n lasten, nuorten ja perheiden Kaste-tiimiin sekä Sosiaali- ja terveysministeriöön. Väli-Suomen Kasperi II -hankkeella oli ohjausryhmä joka teki linjapäätökset toimintaa koskien ja tuki hankejohtajien työtä. Johtoryhmässä olivat edustajat Väli-Suomen hankekunnista, sosiaalialan osaamiskeskuksista sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioista. Aluejohtoryhmässä Kanta-Hämeen maakunnallista KUULAS -hanketta edustivat osahankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, Riihimäen kaupungin 10

12 palvelualuepäällikkö Olli-Pekka Alapiessa välisen toiminta-ajan, varajäsenenään ohjausryhmän varapuheenjohtaja, Janakkalan kunnan opetuspalveluiden kehittämispäällikkö Jaana Koski. Ohjausryhmän varapuheenjohtajan siirryttyä puheenjohtajaksi, hän aloitti myös KASPERI II ohjausryhmän varsinaisena jäsenenä sekä hänen henkilökohtaisena varajäsenenään Forssan kaupungin sosiaalipalvelujohtaja Jaakko Leskinen. KUULAS -hankkeen ohjausryhmässä oli edustus kaikista hankekunnista (11), Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksesta, Lastensuojelun keskusliitosta sekä KASPERI II projektijohtaja, projektipäällikkö ja kehittämissuunnittelijat sovitusti. 3.1 Resurssit Hankevalmisteluvaiheessa KUULAS -hankkeen suunnitelmassa oli lähtökohtana, että hankkeeseen rekrytoidaan projektikoordinaattori ja neljä kehittäjätyöntekijää, joiden työpanosta olisi voitu kohdentaa kaikille hankealueen neljälle seutukunnalle suhteessa 1:1. Haettua valtionavustusta ei kuitenkaan kokonaisuudessaan myönnetty, joten hankehenkilöstön määrä pieneni kolmeen - työn aloittivat projektikoordinaattori ja kaksi kehittämissuunnittelijaa. Kuntien tavoitteet ja toiveet KUULAS -hankkeessa toteutettaville pilotoinneille jäivät kuitenkin ennalleen, joka edellytti työn organisoimiselta uudenlaista näkökulmaa. Tästä lähtökohdasta KUULAShanketiimin työ muodostui vahvasti tiimi-työparityöskentelyksi, joka tarkoitti kaikkien kolmen työntekijän voimakasta panostamista yhdessätekemiseen, työn jakamiseen, toinen toistensa tukemiseen ja joustamiseen niin työn sisällöissä kuin työajoissakin. Hankehenkilöstön resurssin huvettua alkuperäisestä suunnitelmasta 3/5 hanketyöntekijään, tärkeän resurssin pilottityöskentelyyn muodostivat jokaiselle alueelle muodostuneet toimijoiden kehittäjäryhmät. Kehittäjäryhmät muodostuivat kunkin alueen johtavista viranhaltijoista, joiden kanssa ensin tarkennettiin ja valittiin kevätkaudella 2012 pilotointi kohteet työpajatyöskentelyllä Rahoitus ja talous Hankkeen kokonaisbudjetti oli , joista kuntien omarahoitusosuus oli 25% rahoitusosuus ,82 (Liite 1) ja valtion KUULAS-hankkeen budjetin seuranta oli projektikoordinaattorin ja ohjausryhmän tehtävänä. Projektikoordinaattori antoi ohjausryhmälle tilannekatsauksen hankkeen budjettitilanteesta jokaisen tilitys/maksatuskauden yhteydessä. Kaiken kaikkiaan hankkeen budjetti riitti hyvin hankkeessa toteutettuihin kehittämistoimiin. Rahoituksen supistuminen alkuperäisestä ja sen myötä organisoitumisen sekä työskentelytavan valinta fasilitoivaksi, aiheutti osaltaan sen, että palvelujen ostot/asiantuntijapalvelut, koulutus- ja kulttuuripalvelut menokohtaan varatusta määrärahasta oli kertymässä iso ylijäämä hankkeen budjettiin. Hanketyöntekijät tekivät sen työn omalla ammattitaidollaan, jonka olisi voinut myös ostaa hankkeen ulkopuolisena asiantuntijatyönä. Hankkeessa toteutettiin mittava koulutuskokonaisuus kevään ja syksyn 2013 aikana, Kouluttajien asiantuntijapalkkioihin käytettiin budjetista n Koulutukset tavoittivat satoja monialaisia kuulijoita eri puolilta Kanta-Hämeen maakuntaa. Keväällä 2013 toteutuivat kaikki suunnitellut koulutukset sovitusti. Kolme koulutuksista järjestettiin suurina, maakunnallisina, kaikille halukkaille ja mahdollisimman monialaisille toimijoille suunnattuina. Osallistujamäärät olivatkin todella hyvät ja palautteet erittäin myönteisiä. Osa koulutuksista oli räätälöity erityisesti kuntien pilotoitavien työmenetelmien ja toimintatapojen mukaisesti ja heidän toiveitaan kuunnellen. Näihinkin tilaisuuksiin oli tulijoita enemmän kuin mukaan mahtui. Koulutukset pyrittiin kokonaisuutena toteuttamaan sellaisin sisällöin, jotka tukivat tehtävää pilotointi- kehittämistyötä kunnissa. 11

13 Ohessa koonti KUULAS-hankkeessa toteutuneesta koulutuksesta, kouluttajat sekä osallistujamäärät. KUULAS-hankkeessa TOTEUTUNUT KOULUTUS Dokumentointi sosiaalityön asiakastyössä VTT Aino Kääriäinen KUULAS-hankkeen monialaiset kuntatoimijat (119 osallistujaa) Dialoginen kohtaaminen auttamis- ja kasvatustyössä Vanhempien päihderiippuvuus ja vauva -vanhempi kiintymyssuhteen vahvistamisen merkitys lapsen kehitykselle TT, dos Lassi Pruuki , ja , (2 x 1½ pv) Janakkalan ja Hattulan kuntien monialaiset toimijat (88 osallistujaa) Forssan ja Riihimäen samansisältöiset koulutukset 20.8., Forssa ja ja Riihimäki (yht. 80 osallistujaa) LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Elina Savonlahti20.2. ja 25,4, (1½ pv) Forssan seudun (5 kuntaa) monialaiset toimijat (130 osallistujaa) Dialoginen puheeksi otto ja avoimen yhteistyösuhteen rakentaminen haasteellisissa työtilanteissa dialogikouluttaja Jukka Pyhäjoki (THL) ja Forssan seutu (30 osallistujaa) Lastensuojelu yli hallintorajojen ja lastensuojelun asiakastietojen luovuttaminen Lasten mielenterveystyö-monialaista yhteistyötä Palvelumuotoilutyöpaja-koulutuspäivä Espoon kaupungin lastensuojelun lakimies Kati Saastamoinen sekä monialaisille kunta- toimijoille (yhteensä 148 osallistujaa) lastenpsykiatri Irmeli Henttonen (½pv) KUULAShankkeen monialaiset kuntatoimijat (65 osallistujaa) Tomi Huhtamäki MBA Hämeenlinnan kaupungin monialaiset LANU-toimijat (30osallistujaa) Huolen puheeksi ottamisen koulutus (syksyllä alkanut kokonaisuus Lopella ja Hausjärvellä) pv.ohjaaja Heli Mansikkamäki ja erityislastentarhanopettaja Anne Pullinen, molempien kuntien monialaiset toimijat (50 osallistujaa) Hankeajan kääntyessä loppuun ja henkilöstön supistuttua viimein yhden kehittämissuunnittelijan työpanokseen, näytti siltä, että budjetin puitteissa oli mahdollisuus varmistaa kehitettyjen toimintamallien juurruttamista kuntien palvelujärjestelmään ostamalla asiantuntija-työpanosta kuntien omien pilottien jalkauttamiseen vielä hankeaikana. Vuoden 2013 ensimmäisessä hankkeen ohjausryhmän kokouksessa esitettiin, että jokainen kuntapilotti tekisi tarkan suunnitelman oman tuloksensa jalkauttamiseksi ja levittämiseksi omassa kunnassaan, henkilöidysti, liittäen mukaan menoarvion. Kunnat tekivät tarkat ehdotuksensa KUULAS -hankkeessa kehitettyjen pilottiensa jalkauttamiseksi pyydetysti, niin, että Janakkalan Huolisieppari -mallin jalkautussuunnitelman kustannusarvio oli 4 000, Riihimäen Aurinkometsän päiväkotiryhmä-pilotin 5 937, Hattulan Vartu- tiimin ja Hämeenlinnan Kastellin lasten ja nuorten asiakaspalveluohjausyksikön yhteistyö-pilotti Yhteensä asiantuntija- työpanoksen ostoon KUULAS -hankkeeseen kehitettyjen pilottien jalkauttamiseen kuntien omana toimintana kului ylijäämästä n Jalkauttamisen suunnitelmat ja juurruttamisen toteutuksen raportointi löytyy raportin liitteestä 2. 12

14 3.1.2 Henkilöstö Väli-Suomen Kasperi II -hankkeen alaisessa KUULAS -hankkeessa toimi hanketiiminä projektikoordinaattori Tytti Rantanen ja kaksi kehittämissuunnittelijaa Anne Uppman sekä Tuija Leinonen Hankehenkilöstön työtilat ja tukikohta sijaitsivat osahankkeen hallinnoijakaupungissa Riihimäellä, osoitteessa Eteläinen Asemakatu 2. 2krs., Riihimäki. Projektikoordinaattorin ja kehittämissuunnittelijoiden työnjako muodostui hankesuunnitelman mukaisesti. Henkilöstö liikkui joustavasti koko toiminta-alueella. Hanketiimissä oli riittävän projektiosaamisen ohessa seuraavat sisällölliset / menetelmälliset osaamisalueet: lastensuojelun sisältöosaaminen, dialogisten verkostomenetelmien osaaminen, palvelukokonaisuuksien ja -ohjauksen suunnitteluosaaminen, toiminnallisten menetelmien käyttö - fasilitointi sekä nuorisopsykatrista ja perheterapiaosaamista. Kehittämissuunnittelijat Anne Uppman ja Tuija Leinonen aloittivat työskentelynsä KUULAS-hankkeessa KUULAS -työtiimin työnjako sovittiin yhteisesti ja se muodostui joustavaksi ja tarkoituksenmukaiseksi. Projektikoordinaattori Tytti Rantanen vastasi hankkeen hallinnollisista velvoitteista (ohjausryhmän asioiden valmistelu, tiedotus, budjetin seuranta, raportointi) ja hankkeen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksen seurannasta Kehittämissuunnittelijat Anne Uppman ja Tuija Leinonen vastasivat yhdessä osapilottien suunnitteluista ja toteutuksesta projektikoordinaattorin ohjaamana. Hanketiimi kokosi viikkotiimissä hankkeen jatkumona kokonaistilannetta ja arvioi toimintaa tavoitteiden mukaisesti. Tiimissä työskentely tapahtui keskustellen myös päivittäistä vuoropuhelua käyden. Tiimillä oli säännölliset kehittämis- ja tiimiytymispäivät keväisin ja syksyisin. Tuolloin arvioitiin kokonaisuutena tehtyä kehittämistyötä, sitä, missä ollaan menossa ja suunniteltiin palautteiden pohjalta tulevaa toimintaa. Tiimissä tarkennettiin ja määriteltiin osaamisalueiden mukaiset sisällölliset painotukset ja vastuut suhteessa koko kokonaisuuteen ja pilotteihin. Tavoitteena tiimin työskentelyssä oli yhdessä kehittäminen sekä työn tasapuolinen jakautuminen niin, että jokaisen tiimiläisen erityisosaaminen olisi tullut mahdollisimman hyvin koko hankepilottialueen käyttöön. Tiimin työalueet jaettiin niin, että kehittämissuunnittelijat Anne Uppman ja Tuija Leinonen vastasivat työparina Riihimäen ja Forssan seutujen pilotti-prosessien etenemisestä ja siihen liittyvästä työpajatyöskentelystä. Projektikoordinaattori Tytti Rantanen toimi toisena fasilitaattorina Hattulan ja Janakkalan hankepiloteissa Tuija Leinosen kanssa ja vastasi yksin Hämeenlinnan hankepilotin kehittämisestä yhdessä valikoituneiden toimijoiden kanssa. Projektijohtaja ja projektisuunnittelija ohjasivat myös KUULAS -tiimiä nk. osahankekohtaisissa ohjaustapaamisissa, joita hanke aikana toteutui viisi(5) kertaa. Nämä tapaamiset olivat hyvin tarpeellisia, koska niissä voitiin keskustella ja linjata vain KUULAS -hankkeen hankeprosessin sisäisiä suuntia ja rakenteita sekä pohtia KUULAS- kehittäjä-tiimin omaa tilannetta ja esimerkiksi selkeyttää työnjakoa. Lähitapaamiset, jotka toteutuivat pääasiassa hankkeen toimitiloissa Riihimäellä, tukivat merkittävällä tavalla hanketyön sujumista ja erityisesti projektikoordinaattorin työtä. Riihimäen palvelualuepäällikön Olli-Pekka Alapiessan ( ) kanssa toteutuneet kuukausittaiset henkilöstö- ja taloushallinnolliset ohjaustapaamiset tukivat myös osaltaan hanketyöskentelyä. Projektikoordinaattori ja palvelualuepäällikkö toimivat tiiviissä yhteistyössä kehittämisprosessin aikana. Hanketiimi pyrki aloittamaan viikkonsa aina yhteisellä tapaamisella, jossa koottiin yhteen sen hetkinen tilanne, tehdyt toimenpiteet ja allakoitiin tulevia työtehtäviä. Nämä viikoittaiset kehittäjätiimit olivat hankekauden alussa erittäin säännöllisiä ja tarpeellisia, mutta työskentelyn edetessä tapaamiset harventuivat tarkoituksenmukaisesti niin, että tiimi kokoontui syksy-kevät kehittämispäiviksi kokoamaan hanketyöskentelyä; päivittäin kuitenkin vaihdettiin ajatuksia ja reflektoitiin toinen toistemme kehittämistyötä. Projektikoordinaattorin työnkuvassa alkujaan ollut ajatus siitä, että hän toimisi 50 % hallinnollisissa tehtävissä ja 50 % toiminnallisissa pilotointi tehtävissä osoittautui vaikeaksi toteuttaa käytettävissä olevien henkilöresurssien puitteissa. Kehittämissuunnittelija Tuija Leinosen lähdettyä hankkeesta toisiin tehtäviin alkaen, projektikoordinaattori toteutti hallinnollisten ja alkuperäisen suunnitelman mukaisen Hämeenlinnan kaupungin pilotti-työskentelyn koordinoinnin lisäksi Janakkalan ja Hattulan pilotti-prosessien saattamisen loppuun suunnitelmallisesti. Hanketiimin työskentely muuttui myös hanketyöparityöksi, jossa päivittäinen reflektio korostui tiimitapaamisten sijaan. KUULAS -hanketyöntekijät osallistuivat koko hankekonsortion yhteisiin tapaamisiin säännöllisesti. Osahankkeiden projektikoordinaattorit ja -päälliköt tapasivat hankeaikana säännöllisesti jakaen lähinnä hallinnollisiin tehtäviin ja hankeprosessien etenemiseen liittyviä ajatuksiaan. Lisäksi hankejohto järjesti säännölliset tapaamiset koko hankehenkilöstölle (10 tapaamista), joihin myös KUULAS -tiimi (projektikoordinaattori ja kaksi kehittämissuunnittelijaa) osallistuivat. Yhteisissä tapaamissa vaihdettiin kuulumisia ja keskityttiin ajankohtaisiin yhteisiin teemoihin, kuten arviointisuunnitelmien toteuttamiseen, kehittämistoiminnan 13

15 prosesseihin ja niistä raportointiin. KUULAS -henkilöstö osallistui myös valtakunnallisiin Lasten Kaste - seminaareihin Ohjausryhmä Maakunnallisen KUULAS-osahankkeen toimintaa linjasi ohjausryhmä, jossa oli edustajat ja varaedustajat jokaisesta hankekunnasta, Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksesta sekä Lastensuojelun keskusliitosta. Taulukko 1. KUULAS-hankkeen ohjausryhmä. Ohjausryhmän jäsenet olivat: VARSINAINEN JÄSEN: Sari Aalto,vs.perusturvajohtaja Salmi Pinja alkaen Olli-Pekka Alapiessa, palvelualuepäällikkö (pj.) asti Seija Junno, projektijohtaja alkaen Jaana Koski, kasvatus- ja opetustoimen kehittämispäällikkö (vpj.) alkaen pj. Annukka Kuismin, sosiaalijohtaja Riikka Laitinen, sosiaalityöntekijä asti Jaana Paasikangas, sosiaalijohtaja, alkaen Kaisa Lepola, sosiaalijohtaja Jaakko Leskinen, sosiaalipalvelujohtaja Ulla Lindqvist Juha Luomala, KASPERIprojektijohtaja asti Seija Mäkinen, tilaajapäällikkö Sari Nikula-Heino varhaiskasvatusjohtaja Sanna Ollikainen, johtava sosiaalityöntekijä Eila Puolamäki, sosiaalijohtaja Rantanen Tytti Leinonen Tuija Anne Uppman HENKILÖKOHTAINEN VARAJÄSEN: Rimpioja Mirja-Liisa, ls- sosiaalityöntekijä (Hausjärvi) Heli Pekkalin, johtava sosiaalityöntekijä ( Riihimäki) varsinainen jäsen alkaen erityissuunnittelija (Pikassos) Anna Roinevirta sosiaalityönjohtaja ( Janakkala) (Tammela) ( Humppila) ( Jokioinen) Riikka Lammintausta-Mäkelä lastensuojelun päällikkö (Forssa) ohjelmapäällikkö (Lastensuojelun keskusliitto) Ulriika Kannas-Honkaniemi projektisuunnittelija (Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos) asti Anni Kuhalainen alkaen Jari Pekuri, tilaajapäällikkö ( Hämeenlinna) Jari Wihersaari, vt. johtava rehtori (Hattula) Riitta Lehtinen, perusturvajohtaja ( Loppi) Susanna Suvinen, sosiaalityöntekijä (Ypäjä) projektikoordinaattori (KUULAS -hanke) kehittämissuunnittelija (siht., KUULAS- hanke) kehittämissuunnittelija (siht., KUULAS -hanke Forssan seudun kuntia edustivat ohjausryhmässä sovitusti joko Forssan sosiaalipalvelujohtaja Jaakko Leskinen tai hänen varahenkilönsä lastensuojelun päällikkö Riikka Lammintausta - Mäkelä. Ohjausryhmä aloitti työskentelynsä elo-syyskuussa Hankesopimuksessa ohjausryhmän tehtäväksi määriteltiin osahankkeelle asetettujen tavoitteiden edistymisen valvominen ja ohjaaminen sekä talousseuranta osahankkeen osalta. 14

16 Ohjausryhmän tehtävinä oli: Ohjausryhmä ohjasi, kehitti ja arvioi hankkeen toimintatapoja ja sisältöä. Ohjausryhmän tavoitteena oli seurata kustannusarviossa pysymistä ja edistää yhteistyötä hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi ja tuotosten hyödyntämiseksi Ohjausryhmä voi muodostaa paikallisia työryhmiä hankkeen tavoitteiden ja toiminnan tukemiseksi Ohjausryhmä edisti omalta osaltaan hankkeen verkostoitumista sekä yhteistyösuhteiden luomista hankkeen kannalta tärkeisiin toimijoihin Ohjausryhmä hyväksyi hankkeen väli- ja loppuraportit ja teki päätöksen hankkeen päättämisestä Ohjausryhmä vastasi hankkeen alueellisesti tasapuolisesta toteutumisesta ja sen arvioinnista Osahankkeesta raportoitiin rahoittajan (STM/ AVI) sekä hakekonsortion hallinnoijan (Tampereen kaupunki, hankekonsortion projektijohtaja) antamien ohjeiden mukaisesti ja ohjausryhmä hyväksyi väliraportit, toimintasuunnitelman, arviointisuunnitelman sekä hankkeen määrärahojen käytön. KUULAS -hankkeen ohjausryhmä kokoontui hankeaikana 13 (kolmetoista) kertaa, joista oli hankkeen aloituskokous ja päätöskokous. Ohjausryhmän kokouksissa käytiin vilkasta ja hankkeen toimintaa tukevaa keskustelua. Ohjausryhmä hyväksyi hankkeen toiminta- ja etenemis- ja tiedotussuunnitelmat sekä ohjasi ja otti rakentavasti kantaa tasapuoliseen alueelliseen hanketyöskentelyyn. Ohjausryhmä seurasi KUULAS - hankkeen budjetin tasapuolista toteutumista kaikkien hankekuntien kohdalla Hattula-pirtillä ohjausryhmän kokouksen yhteydessä toteutettiin myös KASPERI- hankkeen toimesta koko KUULAS- osahankkeen akvaario-arviointi. Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen suunnittelija Minna- Kaisa Järvinen toteutti hankkeen loppuarviointiin liittyvä ohjausryhmän toisen arviointi-akvaario Hankkeen toimijaverkosto Hankesuunnitelmassa määriteltiin KUULAS- hankkeelle laaja toimija- ja yhteistyöverkosto. Hankekuntien (Forssa, Tammela, Humppila, Jokioinen, Ypäjä, Hattula, Janakkala, Hämeenlinna, Riihimäki, Hausjärvi, Loppi) terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuurityön keskeisten toimijoiden ja henkilöstön odotettiin osallistuvan perusturva- ja sosiaalitoimien rinnalla kehittämistyöhön aiempia kumppanuus- ja yhteistyösuhteita jatkaen ja syventäen. Lisäksi yhteistyöhön kutsuttiin Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) Hyvinvoinnin koulutus- ja tutkimuskeskus, sosiaalialan, hoitotyön ja ohjaustoiminnan koulutusohjelmat, tietojenkäsittelyn ja mediatekniikan koulutusohjelmat sekä Lastensuojelun keskusliitto (LSKL:n järjestöedustaja ohjausryhmässä). Kuntien opetus-, varhaiskasvatus-, kulttuuri-, perusturva- ja sosiaalitoimien henkilöstön lisäksi mainittiin erikseen Hämeenlinnan terveyspalvelut - liikelaitos, Riihimäen ja Forssan seutujen terveyskeskusten kuntayhtymät sekä Hattula- Janakkalan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue. Osaamiskeskus Pikkassos oli luonnollisesti tärkeä hanke-yhteistyökumppani johtaessaan ja koordinoidessaan koko Väli-Suomen KASPERI II -hankekokonaisuutta sekä paikallisesti osaamiskeskus-perustyönään maakunnallisen osahankkeen toteutusta. Tärkeäksi kuntien toimijoiden ja hanketyöskentelyn tueksi muodostui Hämeen ammattikorkeakoulun sosiaalialan, hoitotyön ja ohjaustoiminnan koulutusohjelmien kanssa tehty oppilaitos-hankeyhteistyö, johon osallistui 14 (neljätoista) opiskelijaa hankeaikana. Opiskelijat tekivät toimintatukimuksellista yhteistyötä hankkeen Hämeenlinnan ja Riihimäen piloteissa sekä tuottivat raportit yhdessä Mannerheimin lastensuojelujärjestön perhekahviloissa toteutetuista, koko maakunnan kattavista lapsiperheiden ajatuksista heitä koskevista palveluista mitä on, mikä toimii hyvin ja mitä palveluita olisi hyvä kehittää. Lisäksi Janakkalan ja Riihimäen piloteista valmistui AMK- lopputyöt Hämeen ammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Yhteistyö Hämeen Ammattikorkeakoulun (HAMK) kanssa käynnistyi keväällä 2012, jolloin projektikoordinaattori tapasi koulun opettajakuntaa yhdessä Pikassoksen erityissuunnittelija Seija Junnon kanssa. Tuolloin esiteltiin hanketta ja vastavalmistunutta toteuttamissuunnitelmaa, josta ammattikorkeakoulun opettajat innostuivat he näkivät monta hyvää yhteistyön kohtaa hankkeessa. Toukokuussa 2012 pidetyssä tapaamisessa suunniteltiin ja sovittiin hankkeen liittämisestä syksyllä alkaviin projektiopintoihin, joista opiskelijat valikoituivat hankkeen yhteistyökumppaneiksi. 15

17 Projektikoordinaattori ja kehittämissuunnittelijat tapasivat HAMKin opettajat vielä ja , jolloin suunniteltiin ja sovittiin laajasta yhteistyöstä sosionomiopiskelijoiden projektiopintojen sekä Mannerheimin lastensuojeluliiton Hämeen piirin perhekahviloiden kanssa. Mukana tapaamisessa oli myös MLL:n Hämeen piirin vapaaehtoistoiminnan ohjaaja Miia Kerokoski. Vuoden lopussa 2012 oli selvillä kevään 2013 aikana toteutettavat toiminnalliset projektiopinnot sekä mahdolliset opinnäytetyöt KUULAS -hankkeessa. Projektikoordinaattori tapasi 1.10., ja HAMKin sosiaalialan opettajia ja opiskelijoita, jolloin sovittiin tarkemmin hankkeeseen liittyvien opinnäytetöiden (Riihimäen seudulle 1 ja Janakkalan pilottiin 1) aiheista sekä toteutuksista Hämeenlinnan Kastellin asiakasohjausyksikköön ja Riihimäen nuorten palveluiden pilotteihin tehtävistä projektiopinnoista (4 opiskelijaa). Kevään 2013 aikana toteutuivat oppilaitosyhteistyönä syksyn ja alkuvuoden aikana suunnitellut toiminnalliset projektityöt Hämeenlinnan ja Riihimäen piloteissa. Lisäksi toteutui suunniteltu maakunnallinen lapsiperheiden ajatusten ja mielipiteiden kuuleminen MLL:n perhekahviloissa HAMKin Sosiaalialan koulutusohjelman Työyhteisöjen johtaminen-koulutusosion opiskelijoiden toimesta. Kaksi sovittua opinnäytetyötä valmistuvat todennäköisesti hankkeen loppuun mennessä syksyllä Ohessa tiivistetysti oppilaitosyhteistyön kirjallista satoa tuloksista, jotka kaikki ovat päätyneet jo käyttöön asianosaisiin kuntiin oikeille päättäjille ja toimijoille. Julkaisut löytyvät myös materiaalisivuilta koottuna kaikkien halukkaiden käyttöön. KUULAS hankkeen oppilaitosyhteistyön satoa: Kettukallion päiväkodin asiakkaiden kokemuksia moniammatillisesta yhteistyöstä, Nuorten palveluohjauksen kehittäminen Kastellissa Nuorten palvelut Riihimäen kaupungissa. Vanhempien näkemyksiä ja kokemuksia osallisuudesta päiväkotiryhmän toiminnassa Lapsiperheiden näkemyksiä palveluista ja niiden kehittämisestä Kanta-Hämeessä. Opinnäytetyön suunnitelma (Sari Henttonen, LAMK, Minna Kivelä HAMK, (valmistuu syksyllä-13) Toimintatutkimuksellinen projektityö, raportti (Hanna Järvinen, Roosa-Maria Mäkinen, Emmi Rintakoski, HAMK) Toimintatutkimuksellinen projektityö, raportti (Aino Laakso, HAMK) Opinnäytetyö Aurinkometsän päiväkotiryhmän pilotista. Tuula Viuha Työyhteisöjen johtaminen Sosiaalialan koulutusohjelma (Sanna Ahlfors, Terhi Anttila, Joonas Heikkilä, Anne-Mari Lukkarla, Katriina Räisänen, Riikka Tammi, Jutta Toikka ja Anna-Kaisa Venetmäki, Outi Välimaa, Salla Lehtonen HAMK) Hankkeiden välinen yhteistyö KUULAS-hanke suunnitteli ja järjesti yhteistyössä Sosiaalikehitys Oy:n Opit käyttöön -hankkeen sekä Pikassos Oy:n kanssa maakunnallisen Johtajuusfoorumin Kuka tätä kaikkea monialaisuutta johtaa Hämeenlinnassa. Osallistujia oli hieman yli 30 monialaista toimijaa koko maakunnan alueelta. Hankekuntien johdon edustajat osallistuivat dialogiseen paneeliin, jossa pohdittiin jaettua ja monialaista johtajuutta eri tulokulmista kunkin oman kunnan tasolla. Foorumissa pohdittiin monialaisen työskentelyn johtamisen problematiikkaa sekä jaetun johtamisen uusimpia ajatuksia. Projektikoordinaattori oli mukana myös Pikassos oy:n ja Eteva-kuntayhtymän KASTE-rahoitteisen vammaispalveluhankkeen asiakasfoorumin suunnittelussa ja toteutuksessa riihimäkeläisille ja hyvinkääläisille vammaisten lasten vanhemmille Pikassoksen erityissuunnittelija Seija Junnon kanssa. Kokemus yhteistyöstä vanhempien ja vammaispalveluhankkeen kanssa oli antoisa oppimiskokemus alueen hankkeiden välisestä yhteistyöstä. 16

18 KOKONAISARVIOINTI LOPPURAPORTTI 3.3 Hankkeen arvioinnin kokonaisuus KASPERI II-hankkeen kaikkia osahankkeita koskevista arviointikysymyksistä valikoituivat KUULAS-hanketta koskemaan seuraavat arvioinnin osa-alueet: 1. Miten intensiivistä työotetta on voitu viedä varhaisemman tuen vaiheeseen? (erit. Riihimäen alue) 2. Miten asiakkaan osallisuutta palvelujen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa on pystytty vahvistamaan? (erit. Riihimäen alue, Hämeenlinna) 3. Mitä uusia ennaltaehkäiseviä työmuotoja on syntynyt/miten ennaltaehkäiseviä toimintoja on kyetty uudella tavalla jäsentämään? (Forssan alue, Riihimäen alue, Hmlinna, Janakkala ja Hattula) 4. Miten ylisektorisen johtamisen ja asiakaslähtöisen työskentelykulttuurin kehittämistä on tuettu? (koko KUULAS -hanke ja sen alueet) ARVIOINTI- SUUNNITELMA Kuulas-hanke MARRAS- JOULUKUU 2012 TAMMI- HELMIKUU 2013 MAALIS- HUHTIKUU 2013 TOUKO- KESÄKUU 2013 HEINÄ- ELOKUU 2013 SYYS- LOKAKUU 2013 FORSSAN ALUE (Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä) Seudullinen Ls-prosessi kuvattuna -monialaisen kehittäjäryhmän työsk.aloitus Focus grouparviointi HATTULA Vartu-työryhmä pilottina mallia kuvattu työtavasta syksyn työpajoissa Focus grouparviointi HÄMEENLINNA Kastellin Lanuasiakasohj.yksikön asiakasvalikoitumisen, sisältöjen ja asiakaskohtaamisen kehittäminen Väliarviointi pidetty JANAKKALA Pilotti toimijat kuvaavat mallia vatu-vaiheen monialaisesta työsk. (Nevakomalli) Focus grouparviointi RIIHIMÄEN ALUE (Rmäki, Loppi, Hausjärvi) -Vartu-palvelut, kotiin vietävät palv. -Aurinkometsä (vaka-ryhmä) Vartu-ryhmät (Hausjärvi, Loppi) -kerätään palautetta kehittämistyöryhmiltä (vaka,nuortenfoorumi, esimiestyöryhmä -> syksy 2012 Bikvaarviointiprosessi Aurinkometsän vakaryhmässä -kerätään palautetta kehittämistyöryhmiltä (vaka, nuortenfoorumi, esimiestyöryhmä -> kevät 2013 KUULAS- hankkeen arviointi toteutui pääosin oheisen hankkeen arviointisuunnitelman kuvan osoittamalla tavalla. Hankkeen pilottien täsmennettyä ja niiden sisältöjen työstämisen päästyä työpajoissa hyvin käyntiin, järjestettiin Forssan seudun, Hattulan ja Janakkalan toimijoille väliarviointi-työpajat loppuvuodesta Noissa arviointitilaisuuksissa kaikille esitettiin samat kysymykset. 17

19 FOCUS GROUP-ARVIOINTITYÖPAJOISSA KAIKILTA KYSYTTÄVÄT KYSYMYKSET Onko päästy niihin tavoitteisiin, joita työskentelyn alussa asetettiin? Missä mennään nyt ja millaisia tavoitteita asetetaan jatkotyöskentelylle, kuinka niihin päästään? Onko kehittämishankkeen aikana tuotettu jotain uutta, ennakoimatonta? Mitä ja miten se on tapahtunut? Onko saatu kuvattua/tuotettua kuvauksia niistä asioista, joista on ollut tarkoitus? Mitä on saatu kuvattua/tuotettua? Forssan seudun pilotissa Joulukuun väliarviointi toimi myös ensimmäisen pilottivaiheen loppuarviointina ja tavoitteet asetettiin Monialaisen yhteistyöryhmän toiminnan kehittämiseen kevätkaudelle ja hankkeen loppuun. Nämä työpajat toteutettiin focus- group/ arviointiakvaario menetelmillä ja ne tuottivat hyvää tietoa hankkeelle ja toimijoille siitä, missä mentiin ja mitä asioita tulee jatkossa ottaa huomioon pilotteja/malleja työstettäessä. Poikkeuksen yhteisestä arviointitavasta ja toteutuksesta tekivät Hämeenlinnan ja Riihimäen seudun toimijat. Hämeenlinnan kaupungilla oli oman kehittämisyksikkönsä toteuttama tapa arvioida kaupungin hankkeita, johon myös KUULAS -hankkeen oli mukauduttava. Arvioiminen tapahtui hyvin kiinteästi suhteessa kaupungin organisaatioon ja lasten, nuorten ja perheitten palveluiden kehittämisen strategiaan maakunnallisen ja seudullisen kehittämiskokonaisuuden jäädessä vähemmälle huomiolle. Riihimäen seudun pilottien arviointi toteutettiin moniosaisena BIKVA -arviointina Riihimäen pilotin työskentelystä ja Hausjärven ja Lopen kunnissa arviointi toteutettiin focus- group / arviointi- akvaario tyyppisesti. Kaikista kuntapiloteista ja niiden työpajoista kerättiin myös hanketyötä on-line ohjaavaa palautetta jokaisen tapaamisen yhteydessä, joka tapahtui alussa kirjallisena ja jatkossa suullisena keskusteluna tapaamisten päätökseksi. Keväällä 2013 toteutettiin suunnitelman mukaiset loppuarvioinnit jälleen Hattulan ja Janakkalan toimijoiden kanssa. Näiden arviointityöpajojen keskeisenä ajatuksena oli suunnata ajatukset ja toiminta tulevaan aikaan SWOT- sovellutukseen pohjaavan menetelmän avulla. Hämeenlinnan loppuarviointi toteutui ja Riihimäen BIKVA- arviointi saatiin päätökseen syyskuussa Tarkemmat sisällölliset kuvaukset arviointipalautteista on liitetty kunkin hankepilotin kuvauksen yhteyteen. KUULAS- hankkeen vertaisarviointiparina toimi Etelä-Pohjanmaan lapsiperhepalvelut - kehittämishanke (ELLA- hanke). Hankkeet suunnittelivat yhdessä vertaisarviointia syksyllä 2012 ja tutustuivat toistensa vertaisarvioinnin näkökulmasta keskeisiin materiaaleihin; muistioihin ja asiakirjoihin ennen arviointia. KUULAS - hanke valitsi vertaisarvioinnin kohderyhmäksi hankealueensa viiden eri pilottiryhmän toimijat. ELLA toteutti vertaisarvioinnin KUULAS -hankkeen toimijoille Riihimäellä. Jokaisesta pilottiryhmästä osallistui edustaja/edustajia vertaisarviointiin. ELLA -hankkeen vertaisarvioinnin toteuttivat projektityöntekijä Auli Romppainen ja projektikoordinaattori Sirpa Tuomela-Jaskari. Vertaisarvioinnilla pyrittiin vastaamaan KASPERI II -hankkeen laajempaan arviointikysymykseen: Miten asiakkaan osallisuutta palvelujen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa on pystytty vahvistamaan? Vertaisarvioinnin fokus oli siis osallisuuden kokemuksessa. Vertaisarviointi toteutettiin arviointiakvaario - tyyppisenä keskusteluna. 18

20 ELLA -hankkeen kysymykset toimijoille olivat seuraavat: 1. Miten tarpeiden kartoittaminen, suunnittelu ja konkretisointi ovat tapahtuneet työpajoissa (miten olet ollut mukana tässä)? Löytyikö yhteinen tavoite työskentelylle helposti? Mikä tavoitteen löytymisessä oli helppoa, mikä haastavaa? 2. Millaiseksi olet kokenut työpajatyöskentelyn työtapana (huomioiden mm. käytetyt menetelmät)? 3. Miten olet tullut työpajassa kuulluksi? Miten olet voinut vaikuttaa työpajatyöskentelyn etenemiseen? 4. Millaisia malleja tai toimintatapoja työpajatyöskentelyn tuloksena on syntymässä? 5. Jäävätkö mallit tai toimintatavat käytäntöön? 6. Miten hyödynnät työpajatyöskentelystä saamaasi antia jatkossa omassa työssäsi? Edellä kerrottujen kysymysten pohdinta toimijoiden akvaario-arvioinnin tuloksena tuotti hyödyllistä tietoa KUULAS-hankkeen siihenastisesta kehittämistyöstä ja ohjasi vielä hankkeen loppuajan toimintaa. KUULAS- hankkeen ohjausryhmän väliarviointi akvaario-arviointina hankkeen kehittämistyöstä toteutettiin Hattulassa ohjausryhmän kokouksen yhteydessä. Osallistujat olivat hankekuntien ohjausryhmän jäsenet : Pinja Salmi, Hausjärvi,Olli-Pekka Alapiessa, Riihimäki, Jaana Koski, Janakkala,Seija Mäkinen, Hämeenlinna sekä Sari Nikula-Heino, Hattula. Projektijohtaja Juha Luomala, erityissuunnittelija Seija Junno sekä Ulriikka Kannas-Honkaniemi edustivat KASPERI II -hanketta. Projektisuunnittelija toimi akvaarioarvioinnin vetäjänä. KUULAS -hankkeen työntekijät projektikoordinaattori Tytti Rantanen sekä kehittämissuunnittelijat Anne Uppman ja Tuija Leinonen osallistuivat keskusteluun kommenttipuheenvuoroillaan. Arviointitilaisuudessa pohdittiin hankkeen sen hetkistä tilannetta kahden teeman kautta: 1) Miten hankkeen toiminta on vastannut sille etukäteen asetettuja tavoitteita ja odotuksia? sekä 2) Odotuksia jatkotyöskentelyyn. Ohjausryhmälle järjestettiin toinen hankkeen loppuarviointiin liittyvä arviointikeskustelu Pikassoksen suunnittelijan Minna-Kaisa Järvisen vetämänä , Riihimäellä ohjausryhmän kokouksen yhteydessä. Keskusteluun osallistuivat jäsenet Jaana Koski, opetustoimen kehittämispäällikkö, Janakkala sekä Leena-Maija Hakkarainen, palvelusuunnittelija, Kastelli, Hämeenlinna. Lisäksi paikalla läsnä olivat hanketyöntekijät Tytti Rantanen, projektikoordinaattori, Anne Uppman, kehittämissuunnittelija sekä Seija Junno, projektijohtaja, Kasperi II Väli- Suomen lapset ja nuoret -hankkeesta. Lisäksi sähköpostitse arviointikysymyksiin vastasivat: Sanna Ollikainen, johtava sosiaalityöntekijä, Loppi sekä Pinja Salmi, johtava sosiaalityöntekijä, Hausjärvi. Hanketyöntekijät osallistuivat keskusteluun kommentti-puheenvuoroilla. Arvioinnin alussa palautettiin mieliin osahankkeen tavoitteet ja ohjausryhmän esittämät odotukset jatkotyöskentelylle edellisessä arviointiakvaariossa. Odotukset jatkotyöskentelylle (arviointiakvaario ): Tavoitteena on, että Kuulas-hankkeen pilottien toteuttamisen jälkeen Kanta-Hämeen maakunnassa työskennellään monialaisesti asiakas keskiössä. Kehittämistyön myötä voidaan tarkastella omaa asennetta ja tapaa tehdä työtä. Asioita ei henkilöidä, vaan toimintatavat juurtuvat rakenteisiin siten, että työskentelyperiaatteet ovat samat henkilöstä riippumatta Asiakkaan osallistaminen työskentelyyn ja vastuun ottaminen ovat merkittäviä asioita. Työntekijät kantavat yhdessä asiakkaan kanssa vastuuta asiasta, eivätkä siirrä asiaa kenellekään toiselle. He ovat mukana yhteistyössä ja se on kirjattuna tehtävänkuviin. Hankkeen aikana kehitettyjen hyvien käytäntöjen toivotaan leviävän koko maakunnan alueelle. Toivotaan, että kehittämistyöhön osallistuminen koetaan mielekkäänä ja voimaannuttavana ja että siitä on hyötyä arjen työssä. Juurruttaminen askarruttaa; miten mahdollisesti kesken jäävät asiat etenevät ilman hankkeen tukea. 1. Mitkä ovat hankkeen keskeisimmät onnistumiset ja haasteet? 2. Arvioi oman toimijatahon osuutta hankkeessa. Mahdollistajat ja esteet? 3. Mitä voin itse tehdä kehitettyjen käytäntöjen juurruttamiseksi hankkeen loppuaikana ja hankkeen jälkeen? 19

21 3.4 Fasilitointi kehittämisen menetelmänä KUULAS-hankkeessa Työskentelytavaksi KUULAS -hankkeessa muodostui fasilitoiva työpajatyöskentely. Fasilitointi -työskentelyn ajatuksena oli, että mahdollisimman monialaiset lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevät toimijat pääsisivät vuoropuheluun keskenään ja yhdessä hanketyöntekijöiden johdolla valmistelluissa, kunnissa toteutetuissa työskentelytapaamissa loisivat avoimen dialogin kautta yhteisen näkemyksen ja sopimukset omien lapsiperhepalveluidensa työtapojen uudistamisesta, lastensuojelun seudullisesta työtavasta ja palveluohjauksen muodoista sekä sisällöistä. Työpajoissa käytettiin monipuolisesti erilaisia toimijoita osallistavia toiminnallisia menetelmiä asiasta riippuen joskus oli tarpeen myös keskustella ja jakaa ajatuksia perinteisen kokousten keinoin. Johtavana ajatuksena oli, että osallistamalla, luomalla osallistumisen mahdollistava rakenne, saadaan onialaiset kuntatoimijat mukaan omien yhdessä tehtävien työkäytänteiden kehittämiseen. Toimijat myös sitoutuvat muutokseen ja ymmärtävät asiakkaankin näkökulmasta paremmin, miten tärkeää on saada osallistua itseään koskevien asioiden ja päätösten tekoon. Näin myös pysyvämpi muutos mahdollistuu. Ryhmäprosessin ohjaajina ja fasilitaattoreina KUULAS- hankkeen työntekijöiden tehtävänä oli luoda optimaaliset olosuhteet tavoitteelliselle ja hyvälle ryhmän yhteiselle työskentelylle. Prosessin ohjaajina ja fasilitaattoreina hanketyöntekijät eivät itse varsinaisesti osallistuneet sisällön tuottamiseen, vaan loivat ja ylläpitivät puitteita, joiden avulla sisältöä (työskentelyn kohteet, pohdinnat, ideat ja ratkaisut) voitiin käsitellä tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Ohjaajat auttoivat ryhmän jäseniä muodostamaan ja kirkastamaan työskentelyn tavoitteita, hyödyntämään omaa sekä toisten osaamista ja sitoutumaan tavoitteiden mukaiseen tulokselliseen toimintaan. Prosessien ohjauksen tärkeimpänä välineenä olivat erilaiset osallistavat työskentelymenetelmät. Kehittäjä-työntekijät valmistelivat jokaiseen työpajaan ennakolta selkeän aikataulutuksen ja rakenteen, joka takasi tilanteiden sujuvuuden ja tuotti yhteisten asioiden pohdintaa ja yhteistä ymmärrystä kulloinkin käsillä olevaan prosessin osaan. Työpajoissa käytettiin toiminnallisina ryhmätyömenetelminä mm. learning cafe-, kumuloituvat ryhmät-, galleriakävely-, tulevaisuuden muistelu-, powerpoint karaoke-, palvelumuotoilukävely- sekä mielipideseinä-menetelmiä. Lisäksi käytössä oli paljon tapoja jakautua erilaisiin, uusiin ja monialaisiin keskusteluryhmiin, niin että todennäköisesti jokainen tuli tutuksi ja kuuli jokaisen argumentteja ja perusteluja eri näkökulmista kehitettävään aiheeseen. Kaikki kirjaamiset tehtiin avoimesti fläppi- papereille, jotka vielä tilaisuuden päätteeksi käytiin yhdessä läpi, jotta osallistujille mieleen tulleet mahdolliset korjaukset ja lisäykset saatiin muistioihin mukaan. Kehittäjä-työparit ja tiimi prosessoivat yhdessä tuotettua materiaalia ja siitä nousseita teemoja seuraavaan tapaamiseen. Kehittämisprosesseja vietiin eteenpäin tuottamalla työpajatapaamisten aineistoista yhteenvedot hyvissä ajoin ennen seuraavaa tapaamista toimijoille, jotta he voisivat reflektoida, pohdiskella ja tehdä tarvittavia muutoksia kehittämispilottinsa suhteen yhteisissä tapaamisissaan työpajojen välillä. Toimijoiden osallistaminen toi esiin kaikkien näkemyksiä ja osaamista. Yhdessä työskennellen oli mahdollista sopia yhteisistä pelisäännöistä ja luoda yhteistä merkitystä omaa työtä ja työyhteisöä koskeville asioille. Fasilitoiva työskentelytapa sopi hyvin KUULAS- hankkeen pilotointityöskentelyyn, koska hankekuntien esimiehet ja toimijat olivat kehittämässä toimintaansa, muuttamassa organisaatiotaan, tarkentamassa strategiaansa ja käynnistämässä uudenlaisia toimintatapoja sekä työkäytänteitä lapsi- ja perhekohtaisiin palvelurakenteisiinsa. Kaikenkaikkiaan KUULAS-hankkeessa toteutettiin toimijoiden kanssa edellä kuvatunlaisia toiminnallisia työpajoja n. 55. Tapasimme siis työparina tai työntekijänä keskimäärin kerran kuukaudessa jokaisen hankkeen pilottiryhmän. 20

22 4 HANKKEEN TAVOITEKOHTAINEN TOTEUTUS JA TULOKSET Kuten aiemmin raportissa on mainittu, KUULAS -hankkeen lähtökohdaksi kuntien monialaisten lapsiperhepalveluiden kehittämiseen oli rakentunut hyvin heterogeeninen ja kaikkien kuntien omia toiveita kuunnellut hankesuunnitelma. Vuoropuhelun myötä tarkentuneet, hankkeessa kehitetyt pilotti-alueet ja niiden sisällöt muodostuivat jokaisen kunnan näköisiksi, vaikka lähtökohtana olivat kaikille samat tavoitteet ja toteutustavat. Niinpä valtaosa piloteista (Riihimäen seutu, Janakkala, Hattula ja Forssan seutu) asettuu hankkeen 1. tavoitteen alle ja Hämeenlinnan pilotti on selkeästi kiinnittynyt tavoitteeseen 3. Lisäksi kaikkien kuntien kehittämistyössä oli osia myös 2. ja 3. tavoitteista. Forssan seudulla lähtökohdaksi oli erityisesti asetettu seudullisten lapsi- ja perhekohtaisten lastensuojeluprosessien selkeyttäminen ja yhtenäistäminen seudulla oli suunnitelmissa lastensuojelun toteuttaminen kuntien keskinäisenä yhteistyönä. Kasperi II KUULAS -hankkeessa käynnistettiin seudullisen lastensuojelun kehittämiseksi pilotti, jolla pyrittiin tukemaan uuden lastensuojelun palvelurakenteen muodostamista. Lisäksi sillä pyrittiin vahvistamaan Forssan seudun yhteisiä lastensuojelukäytäntöjä. KUULAShankkeen myötä seudulla aloitettiin myös moniammatillisen yhteistyöryhmän työskentelyn kehittäminen. Monialaisen työryhmän pilotointi ja kehittäminen olivat Forssan seudulla vasta toisena tärkeysjärjestyksessä ja sen alku-askeleen ja tulevat askelmerkit saatiin hankkeessa sovittua. Janakkalassa ja Hattulassa KUULAS- hankkeen ajankohtainen haaste oli edelleen vahvistaa monialaista yhteistyötä jäsentämällä ammattilaisten tehtävänkuvia, organisaatioiden rakenteita, kehittämällä dialogista työotetta ja toimintakulttuuria sekä selkeyttää johtamisen käytäntöjä. Tavoitteeksi asetettiin joustavien, monialaisten työskentelytapojen luominen lasten, nuorten sekä perheiden kanssa toimimiseen (esim. kohdennettua ryhmämuotoista toimintaa) sekä varmistaa asiakaslähtöinen ja eettisten periaatteiden mukainen toiminta. Pilotissa päätettiin luoda ja selkeyttää sellaisia yhteistoiminnallisia työkäytäntöjä, joilla tuetaan lapsen ja nuoren kehitysympäristöä välttäen palvelujen käyttäjien siirtämistä palveluyksiköstä toiseen. Kuulas-hankkeen alkaessa tehtäväksi annettiin kartoittaa, millaiset lasten ja nuorten palvelurakenteet olivat ja missä kohdin kuntalaisten osallisuus oli jo vakiintunut. Riihimäen seudulla KUULAS -hankepilotin tehtäviksi asetettiin luoda ennaltaehkäisevää työskentelykulttuuria peruspalveluihin niin, että lapsiperheille tarjotaan varhaista tukea neuvolasta, oppilashuollosta tai varhaiskasvatuksesta käsin. Riina- hankkeen aikana käynnistynyttä yhteistyötä nuorisotoimen kanssa päätettiin jatkaa. Pilotin aikana päätettiin myös vahvistaa em. yksiköissä toteutettavaa palvelunohjausta, joka perustuisi lapsen/nuoren ja hänen huoltajansa kanssa yhdessä tehtyyn arvioon (monialainen palvelutarpeen arviointi). Neuvolan, oppilashuollon, sosiaalityön, perhetyön, perheneuvolan sekä varhaiskasvatuksen henkilöstön tarkoituksena oli syventää työotettaan, jossa lapsen omat verkostot ja kasvuympäristöt otetaan entistä vahvemmin huomioon. Tähän ammattikunnat odottivat ohjausta Kuulas-hankkeen työntekijöiltä ja seudulliselta kehittäjäryhmältä. Edellisessä RIINA- hankkeessa käynnistynyt lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun perhetyön kehittäminen nosti vahvasti esille ennaltaehkäisevät palvelut tai niiden puuttumisen. KUULAS -hankkeen yhdeksi tärkeimmistä tavoitteista muodostui ennaltaehkäisevien palveluiden kehittäminen, johon liittyi myös ennaltaehkäisevä perhetyö. KUULAS -hankkeessa perustetun monialaisen työryhmän yhtenä tehtävänä oli selkiyttää perhepalveluita kokonaisuutena, etenkin sähköisissä tiedotusvälineissä sekä lisätä tiedotusta näihin palveluihin ohjautumisesta. Kehittämistyön alkuvaiheessa toimijoille oli kuitenkin epäselvää milloin puhutaan ennaltaehkäisevästä palveluista ja milloin varhaisesta tuesta ja mitä tämä kaikki tarkoittaa käytännössä. Seuraavissa luvuissa on selkeyden vuoksi kerrottu tehdystä kehittämisyöstä jokaisen tavoitteen kohdalla kuvaten niitä kunkin hankekunnan kohdalla erikseen yhteisen tavoitelähtöisen kuvauksen sijaan. 21

23 4.1 Moniammatillisen yhdessä tekemisen selkeytyminen ja asiakaslähtöisten palveluprosessien konkretisoituminen Hankekuntien toimijat asettivat kehittämispiloteilleen haasteita ja odotuksia KUULAS -hanketyöskentelylle. Kaikissa ykköstavoitteen alla kuvatuissa hankepiloteissa oli yhdistävänä tekijänä monialaisen yhdessä tekemisen selkeyttäminen ja asiakaslähtöisten palveluprosessien konkretisointi. Nämä lähtökohdat kuitenkin korostuivat eri tavoilla eri kuntapiloteissa. Kuntien lähtötilanteet ja työskentelykulttuurit kehittämisen alussa olivat hyvin erilaiset: Janakkalassa ja Hattulassa kehittämisen taustalla oli toistakymmentä vuotta vaikuttanut dialogisten työskentelytapojen historia kun taas Forssan ja Riihimäen seuduilla tasavertaiseen vuoropuheluun pohjautuva moniammatillinen dialogisuus oli hyvinkin vieras asia. Samanlainen asetelma, ehkä juuri tuosta johtuen, oli myös kuntapilottien perinteissä suhteessa osallistumismahdollisuuksien luomiseen asiakkaille oman asiansa pohdintaan ja päätöksentekoon osallistumiseen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Kaikissa KUULAS-hankkeen piloteissa kehittämisprosessia kuljetettiin aiemmin kuvatun fasislitointityöpajatyöskentelyn avulla. Erityisen johdonmukaisesti työskentely toteutui Janakkalan ja Hattulan piloteissa, Forssan ja Riihimäen seuduilla osittain. Riihimäen seudulla työskentelyn rungon muodostivat perinteiset kokoukset ja erilaiset työryhmäkeskustelut, jotka luontuivat seudun työskentelyperinteeseen. Huomioitavaa oli kuitenkin, että keskusteluissa oli mukana aktiivisesti moniammatillinen toimijajoukko, joka ehkä ensimmäistä kertaa tapasi yhdessä saman asian ja pöydän äärellä. Fasilitointi- työpajoja pidettiin kuitenkin myös Riihimäen seudulla, varsinkin hankkeen arviointitilanteissa ja hankkeen loppuvaiheessa, jolloin toimijat olivat jo tutumpia keskenään. Seuraavissa kappaleissa kerrotaan hankekuntien toimijoiden osallistumisesta ja osallistamisesta KUULAShankkeen kehittämistyöhön, siitä, miten jokaisessa kunnassa yhdessä työstäen löydettiin myös yhteinen palvelukohta, jota haluttiin lähteä tutkimaan ja kokeilemaan toisin tekemällä. Forssan seudulla (Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä) järjestettiin hanketyöskentelyn aloittamiseksi yksi työkokous ja kahdeksan työpajaa, joissa prosessityöskentelyn avulla työstettiin työpajamateriaalia yhtenäisten käytäntöjen luomiseksi. Tavoitteiksi asetettiin yhtenäiset seudulliset lastensuojeluprosessit ja rakenteet, jolloin alueella olisi yhteiset toimintatavat. Yhteisten lapsi- ja perhekohtaisten lastensuojeluprosessien ja rakenteiden sopimisen jälkeen päätettiin työstää yhdessä seudullisia ennaltaehkäiseviä työmuotoja. Huomiota päätettiin kiinnittää erityisesti kotiin vietäviin palveluihin, kuten perhetyöhön. Forssan seudun kehittäjäryhmään kuuluivat. Riikka Lammintausta - Mäkelä, LS päällikkö, Merja Peipinen, johtaja, Kaarisilta, Maija Kantolin, sosiaalityöntekijä, Heidi Tuominen sosiaalityöntekijä, Tuulikki Mattila, sosiaalityöntekijä (Forssa), Kaisa Lepola, sosiaalijohtaja, Kati Humalainen, sosiaalityöntekijä, Tuija Salakari, perhetyöntekijä (Jokioinen), Annukka Kuismin, sosiaalijohtaja, Sirpa Jokinen, sosiaalityöntekijä, Ringa Setälä, sosiaalityöntekijä (Tammela), Jaana Paasikangas, sosiaalijohtaja (Humppila), Eila Puolamäki, sosiaalijohtaja, Susanna Suvinen, vs. sosiaalityöntekijä (Ypäjä). Hattulan ja Janakkalan kuntien lähtökohtana oli tehdä yhdessä yhteinen monialainen palvelutarpeen arviointimalli varhaisen tuen ja ennaltaehkäisevien lapsiperhepalveluiden alueelle. Kunnat muodostivat yhteisen kehittäjäryhmän. Yhteisiä työpajoja oli kaksi ja kolme tapaamisista oli työkokouksia. Lisäksi Hattulan kehittäjätyöryhmälle pidettiin työpaja, jossa he prosessoivat toiminta-ajatusta, visiota ja arvoja tulevan pilotin työskentelyn pohjaksi. Kokonaisuutena työskentelyn tavoitteena oli pilotin selkiytyminen ja esimiesten dialogisen vuorovaikutuksen lisääminen. Hattulan ja Janakkalan yhteinen monialainen kehittäjätyöryhmä kokoontui säännöllisesti yhdessä kevään 2012 aikana viisi kertaa. Sen jälkeen kehittäjäryhmät päättivät lähteä kehittämään kummankin kunnan omia varhaisentuen mallejaan omissa ryhmissään, omien toimijoidensa kanssa. Työryhmässä oli jäseniä sosiaalitoimesta, opetustoimesta, varhaiskasvatuksesta, sivistystoimesta ja terveystoimesta. Kuntien yhteisen esimiesryhmän jäsenet olivat Hattulasta Sari Nikula-Heino, (varhaiskasvatusjohtaja), Pirkko Jokinen (perhetyöntekijä), Jari Wihersaari (sivistystoimenjohtaja), Tiina Suontausta (Pihlajalinnan palveluvastaava), Mervi Ekroos (varhaisentuen ohjaaja) sekä Jaana Järvinen (lastentarhanopettaja). Janakkalasta mukana olivat Anna Roinevirta (sosiaalityönjohtaja), Jaana Koski, (kasvatus ja koulutustoimen kehittämispäällikkö), Sinikka Meriläinen (ylihoitaja perusterveydenhuolto) sekä Liisa Tonteri, 22

24 (varhaiskasvatusjohtaja). Esimies-kehittäjäryhmien tapaamisissa käytettiin osallistavia työskentelymenetelmiä, kuten esim. verkostodialogeja ja galleria kävelyä. Osallistavat työskentelymenetelmät koettiin hyvinä ja toimivina. Palautteiden mukaan ne edistivät hyvin työskentelyn tavoitteita. Palautetta kerättiin jokaisen työpajan jälkeen suullisesti sekä kirjallisen lomakkeen avulla. Työskentelyn yhtenä tavoitteena oli selkeyttää Hattulan ja Janakkalan kuntien kehittymässä olevat pilotit. Kehittäjätyöryhmä piti tärkeänä dialogisen työskentelykulttuurin luomista esimies- ja toimijatasolle, jotta lasten, nuorten ja perheiden asiakaslähtöistä kohtaamista voidaan edistää ja lisätä. Asiakasperheen ottaminen mukaan heti alusta asti omaan prosessiinsa nähtiin tärkeänä tavoitteena. Toimijoita osallistavien työskentelymenetelmien käyttäminen antoi oman osallisuuden kokemuksen esimiehille. Esimiesten henkilökohtainen vaikuttaminen ja osallistuminen pilottien perustusten työstämiseen, takasi johdon vahvan tuen pilotteihin valikoituvien toimijoiden kehittämistyölle. Monialaisen työskentelykulttuurin luomisessa työskentelyn lähtökohtina olevien etiikan ja arvojen määritteleminen oli tärkeää. Janakkalan ja Hattulan esimiehille pidettiin eettinen työpaja ja Hattulan esimiehet pohtivat pilotin toiminta-ajatusta, visiota ja arvoja. Hattulan ja Janakkalan kohdalla pilottityöskentelyn selkiytymisaikataulu ei kokonaisuudessaan pitänyt. Alun perin sovittiin molemmissa kunnissa pidettäväksi kaksi työpajaa toukokuulle 2012, joissa toimijoiden oli tarkoitus olla mukana suunnittelemassa työskentelyä ja aikatauluja. Kuntien puolelta sovitut ajat peruttiin ja sovittiin uusi aikataulu syyspuolelle KUULAS hankkeen kehittämispilotti Hämeenlinnassa kiinnittyi kaupungin KASTELLI- asiakasohjausyksikön lasten, nuorten ja perheiden palveluohjauksen ja neuvonnan kehittämiseen. Kaupungin tilaajan, palvelujen tuottajan sekä kehittämisyksikön edustajien toimesta koottiin hankkeen suunnittelua ja toteuttamista tukeva projektiryhmä. Projektiryhmän jäseniksi kutsuttiin edustajat kaikista em. alueilta täydennettynä psykososiaalisten palveluiden palvelupäälliköllä sekä lasten, nuorten ja perheiden asiakasyksikössä työskentelevällä, koko KASTELLIN- asiakaspalveluyksikön teamleaderilla, joka vastasi palveluohjauksen ja -neuvonnan toimintojen suunnittelusta. KUULAS- hankkeen projektikoordinaattori toimi tapaamisten sihteerinä. Hämeenlinnan projektityöryhmän jäsenet olivat Seija Mäkinen (pj.) (varhaiskasvatuksen tilaajapäällikkö), Eija Leppänen (Lasten ja nuorten palveluiden palvelujohtaja), Marika Paasikoski-Junninen (psykososiaalisen tuen palvelupäällikkö), Kirsti Mäensivu ( asti, kehittämisyksikön johtaja), Arja Korhonen ( asti suunnittelija), Leena- Maija Hakkarainen ( alkaen palveluohjauksen suunnittelija), Tarja Mikkola (kehittämispäällikkö) ja Tytti Rantanen (siht.)projektikoordinaattori (KUULAS -hanke). Projektiryhmä kokoontui hankkeen aikana 10 (kymmenen) kertaa käyden keskustelua hankkeen konkreettisista palveluohjaukseen liittyvistä kehittämistoimista. Hämeenlinnan toimijoiden toiveina oli, että hankkeessa tuotetaan tietoa palveluohjauksen kehittämisen pohjaksi asiakasvirroista, erityisesti asiakkaaksi valikoitumisen kohdasta (laadullista tietoa asiakaskontaktien määrästä, sisällöistä, iästä ja siitä, minne yksiköstä asiakkaita ohjataan). Toisena toiveena oli, että hankkeen toimesta kartoitetaan ja selvitetään, minkälaisia 3-sektorin yhdistysten ja vapaaehtoisten ennaltaehkäiseviä ja varhaisia palveluita kaupungissa on tarjolla (esim. vertaistukea vanhemmille, ryhmiä jne.) ja mitä tarvittaisiin lisää. Kartoitetut palvelut haluttiin paremmin asiakkaiden löydettäviksi ja täydentämään osaltaan kaupungin oman palvelutarjonnan informaatiota. Kolmantena toiveena oli mallintaa palvelumuotoilun keinoin asiakaskohtaamisen tapoja ja polkuja asiakkaiden neuvontapisteessä, joissa heidät kohdataan kasvokkain. Tavoitteena on luoda asiakasneuvontapisteen työntekijöille, palvelusihteereille ja suunnittelijoille, asiakasmanuaaleja päivittäiseen käyttöön. Projektiryhmä päätti koota laajasti eri lasten ja nuorten palveluiden toimijoista koostuvan pilottiryhmän pohtimaan palveluohjausta ja varsinkin KASTELLIn asiakasohjausyksikön roolia ja paikkaa koko palvelutuotannon asiakkaiden palveluohjauksessa. Pilottiryhmään kuuluivat Nikke Keskinen (palvelusuunnittelija, opetuspalvelut), Kalle Lehtinen (suunnittelija, opetuspalvelut), Marika Paasikoski-Junninen (palvelupäällikkö, psyk.sos.palvelut), Marja Hänninen (palvelupäällikkö, lastensuojelun.sos.työ), Virva Jäppinen (vs. palvelupäällikkö, varhainentuki), Martti Hurskainen (palvelupäällikkö, nuorisotyö, opetuspalvelut.), Anne Murtonen (palvelupäällikkö, aikuissos.työ), Matti Putkonen (suunnittelija, varhaiskasvatus), Miia Keronen (vapaaehtoistoiminnan ohjaaja,mll), Jarmo Vainio (varhaiskasvatuskeskuksen johtaja), Juha Liedes (toiminnanjohtaja, Lasten Liikunnantuki Ry.), Nina Lemström Honkala (palveluohjaaja, asiakaspalv.ohj.yks. Kastelli), Riitta Patovuori (palveluohjaaja, palv.ohj.yks.), Leena- Maija Hakkarainen (palveluohjauksen suunnittelija, palv.ohj.yks.), Seija Mäkinen (tilaajapäällikkö, pj.), ja Tytti Rantanen (projektikoordinaattori, KUULAS-hanke siht.). Pilottiryhmä tapasi kolme kertaa aiotun viiden kerran sijaan. Tapaamisista kaksi oli työpajatyöskentelyä ja yksi nk. järjestäytymiskokous. Viimeisen tapaamisen lopputulema oli, ettei näin isoa ryhmää ole kannattavaa koota pelkän työskentelyn vuoksi, koska se ei ollut päätösvaltainen. Osallistujat kokivat turhauttavana tuottaa ehdollisia palveluohjauksen malleja, kun kuitenkin päätöksenteko tapahtui muualla. Lisäksi kaupungin organisaation lasten, nuorten ja perheiden palvelualuetta kehitettiin nk. PROMU II-teemakokonaisuudessa, jossa suurin osa pilottiryhmäläisistä oli osallistujana teematyöskentelyn tavoitteena oli lasten. nuorten ja perheiden kaikille yhteisen palvelualueen muodostaminen. Projektipäällikkö osallistui hankkeen näkökulmasta työskentelyn Palveluohjaus-teemaryhmään. 23

25 Riihimäen seudulla (Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi) toiminta käynnistyi esimiestyöryhmän tapaamisilla, joka koostui pääsääntöisesti riihimäkeläisistä lapsiperhepalveluiden esimiehistä. Tavoitteiksi asetettiin selkiyttää eri toimijoiden työnkuvia ja tehtäviä, luoda ja selkiyttää ennaltaehkäisevää ja varhaisen tuen toimintakulttuuria sekä lisätä yhteistyötoimintamuotoja ja viedä ennaltaehkäisevää työskentelykulttuuria monialaisesti lasten ja nuorten toimintaympäristöihin. Monialainen työryhmä kokoontui hankkeen aikana yhteensä 11 kertaa. Työryhmään osallistui aktiivisesti eri hallintokuntien esimiehiä: lastensuojelusta johtava sosiaalityöntekijä Heli Pekkalin, palvelualuepäällikkö Olli-Pekka Alapiessa saakka, oppilashuoltotoiminnasta vastaava kasvatus- ja opetuspäällikkö Virve Jämsen, varhaiskasvatuspäällikkö Marjut Helenius, avoterveydenhuollon ylihoitaja Auli Anttila tai hänen sijaisenaan Sinikka Koskivuori, nuorisotoimenjohtaja Marko Laitinen ja perheneuvolan johtaja Marjatta Kojo. Muutamia kertoja mukana olivat myös kotipalveluohjaaja Sirkka Valkonen ja aikuissosiaalityöstä johtava sosiaalityöntekijä Petra Katilainen, Lopen johtava sosiaalityöntekijä Sanna Ollikainen ja Hausjärveltä johtava sosiaalityöntekijä Sari Aalto tammikuuhun 2012 saakka ja sen jälkeen Pinja Salmi. Esimiestyöryhmä oli hyvin aktiivinen ja sillä oli hyvin vahva ohjauksellinen ja tiedottamiseen liittyvä rooli. Hankkeen alkuvaiheessa kehittämiskohteiksi tarjottiin monia kohteita, josta jouduimme tekemään valinnan. Valintakriteereinä oli kehittämiskohteen sopiminen Kaste-ohjelmaan, suunnitelmallisuus ja kehittämistyön tapahtuminen kaikissa ikäryhmissä (0-18-vuotiaat). Esimiestyöryhmän myötä syntyi pienempiä työryhmiä. Näitä erilaisia ja eritason toimijoista koostuvia työryhmiä syntyi Riihimäelle viisi ja Hausjärvelle ja Lopelle kummallekin omat työryhmänsä. Riihimäen työryhmät olivat: monialainen esimiesten kehittämistyöryhmä, nuorten toimijoiden kehittämistyöryhmä, perhetyön ja palveluohjauksen kehittämistyöryhmä ja monialaisen palvelutarpeen kehittämistyöryhmä. Hankkeen pilotiksi valittiin Peltosaaren Saturnuksen päiväkotiryhmä Aurinkometsä, johon liittyi oma kehittämistyöryhmänsä. Lapsi- ja perhekohtaisten lastensuojelutyön prosessien kehittäminen Forssan seudulla KUULAS-hankkeessa Forssan seudun alueella (Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä) tavoitteena oli Forssan seudun yhteisten lastensuojelukäytäntöjen vahvistaminen, seudullinen lastensuojelurakenteen kehittäminen ja uuden lastensuojelun palvelurakenteen muodostuminen. Hanketyöskentelyn avulla lähdettiin toteuttamaan lastensuojelun ydinprosessien kuvauksia seudullisesti. Työskentely tapahtui työpajoissa Learning Cafe - menetelmällä. Menetelmän tarkoituksena oli muun muassa luoda turvallinen ja innostava ympäristö keskusteluille, joka tuki kaikkien tasavertaista mahdollisuutta osallistua keskusteluun, auttaa ratkaisujen löytymistä sekä lisätä yhteisen ymmärryksen syntymistä. Mukaan kutsuttiin kaikki alueen lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja johtavat viranhaltijat. Työpajatyöskentelyä toteutettiin hankeaikana yhteensä kahdeksan kertaa. Työpajatyöskentely eteni niin, että jakauduttiin kolmeen ryhmään, joihin oli valmiiksi tehty kysymykset joihin ryhmäläisten tuli hakea vastauksia. Jokainen ryhmä valitsi itselleen emännän, jonka tehtävänä oli toimia kysymysten esittelijänä, puheenjohtajana ja kirjaajana. Kunkin kysymyksen äärellä keskusteltiin min, jonka jälkeen vaihdettiin pöytiä. Pöydän emäntä teki yhteenvedon uudelle pöytäseurueelle ja seuraava ryhmä lähti liikkeelle siitä mihin edelliset olivat päässeet. Lopuksi kaikkien pöytien emännät tekivät yhteenvedon keskusteluista ja tuottivat tuotokset yhteiseen keskusteluun. Työskentelyn eri vaiheissa vaihdettiin paljon tietoa ja käytänteitä kuntien välillä ja varsinkin ensimmäisissä työpajoissa valittuja teemoja käsiteltiin hyvin yksityiskohtaisesti. Loppusyksystä 2012 työskentelyvauhti hiipui sekä osallistujien että työskentelyn osalta. Työskentelyn painopistettä suunnattiin hankkeen taholta monialaiseen ja ennaltaehkäisevään suuntaan, jolloin työskentely perustason toimijoiden kanssa päättyi. Monialainen ja ennaltaehkäisevä työskentely käynnistyi marraskuussa Työskentelyssä oli mukana laajasti johtavia viranhaltijoita A-klinikalta, aikuispsykiatriasta, perheneuvolasta, neuvolasta, lastensuojelusta, varhaiskasvatuksesta ja sivistystoimesta. Ensimmäisessä tapaamisessa tuli esille, että päihteitä runsaasti käyttävistä perheistä oli alueellisesti ollut suuri huoli jo pidemmän aikaa. Hankaluutena oli, että eri toimijoiden oli ollut vaikeaa ymmärtää päihdeproblematiikkaa, koska päihteitä käyttävien perheiden tilanteet eivät aina välttämättä näy ulkoisesti. Mikäli perheen tilannetta arvioidaan ainoastaan näiden ulkoisten tekijöiden kautta, esimerkiksi kodin siisteystason tai ruokatarvikkeiden määrän perusteella, saattaa tilanteesta muodostua vääränlainen kuva. Todettiin, että olisi tärkeää huomioida myös perheen vuorovaikutusta ja sitä, miten lapsen tarpeet huomioidaan perheessä myös emotionaalisella tasolla. Tässä asiassa neuvolan ja päivähoidon rooli nähtiin merkittävänä. Ongelmallisena pidettiin myös HAL- (Huume-, alkoholi- ja/tai lääkeongelmaiselle raskaana olevalle tarkoitettu) poliklinikan palveluiden jälkeen tarjottavan tuen puuttuminen. Tuki saattoi päättyä HAL- 24

26 poliklinikka käynteihin. Monialaisessa työryhmässä pohdittiin, voisiko tässä kohtaa ajatella toteutettavan monialaista yhteistyötä, miten annetaan tukea vanhemmuuteen ja miten perheiden tilannetta seurataan. Yhteiseksi tavoitteeksi sovittiin, että mietitään keinoja, miten tehostaa pikkulapsiperheiden päihteiden käytön varhaista tunnistamista ja tuen rakentamista seudullisesti. Pohdittavaksi jäi tuolloin, miten rakennetaan raskausaikana päihteille altistuneiden lasten kasvun ja kehityksen tuki ja olosuhteiden seuranta moniammatillisesti. Lisäksi toivottiin, että monialaisen yhteistyön avulla saataisiin lisättyä ymmärrystä päihdeproblematiikasta, niin että lapsi tulisi huomioiduksi kokonaisvaltaisemmin myös aikuisille suunnatuissa palveluissa. Hanketyöskentelyn avulla tavoitteeksi asetettiin suunnitelman laadinta jatkotyöskentelyä varten. Kevään työskentelyyn liitettiin vahvasti mukaan koulutusta, joilla pyrittiin pääsemään tavoitteisiin. Ensimmäisenä lisättiin ymmärrystä päihdeproblematiikasta prosessikoulutuksessa lastenpsykiatri Elina Savonlahden avulla. Koulutuksen ja tapaamisten avulla pystyttiin määrittelemään uudella tavalla eri toimijoiden perustehtävien kautta yhteistyön paikkoja ja toiveita sekä lisäkoulutustarpeita. Näiden koulutuspäivien aikana toiveina nousi esille muun muassa lastensuojelun vahvempi rooli sekä yksittäisen asiakkaan asiassa että suhteessa yhteistyökumppaneihin. Lisäksi toivottiin enemmän koulutusta ja tiedottamista lastensuojelusta ja sen eri tehtävistä. Perustasolle toivottiin tiiviimpää ja selkeää moniammatillista mallia päihdeperheissä elävien lasten hoidon seurantaan esim. hoitopolun kuvausta. Monialaisten palvelutarpeiden arvioinnin työtapojen kehittäminen Hattulan ja Janakkalan kunnissa KUULAS-hankkeessa Janakkalan ja Hattulan kunnissa oli viimeiset vuosikymmenet kehitetty dialogisin menetelmin huolen puheeksi ottoa ja asiakkaiden ottamista mukaan yhteisiin neuvonpitoihin. Kuntien välille oli muodostettu yhteinen sosiaalija terveydenhuollon rakenne, jonka seurauksena myös KUULAS -hankkeen monialaisten ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palvelumalleja ryhdyttiin kehittämään yhtäaikaisesti molempien kuntien esimies-kehittäjäryhmien kanssa. Janakkalan ja Hattulan esimiesryhmän kanssa aloitettiin hankkeen pilottien määritteleminen keväällä Yhteisessä esimiesryhmässä oli edustus molempien kuntien sosiaalitoimesta, varhaiskasvatuksesta, sivistystoimesta ja terveystoimesta. Kevään aikana aloitettiin myös molempien kuntien lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kartoittaminen kehittämissuunnittelijan toimesta sekä lapsiperheiden asiakas- ja viranomaisryhmien tehtävien ja tavoitteiden selkiyttäminen. Selvityksessä kartoitettiin myös, keille asiakasryhmille palvelut oli tarkoitettu ja miten palveluja voisi muotoilla asiakaslähtöisempään suuntaan. Psykososiaalisten palveluiden kartoituksen tavoitteena oli tuottaa molempien kuntien työntekijöiden käyttöön palvelukartat tai palveluprosessikartat, joista informaatio olisi ollut helposti löydettävissä. Ajatuksena oli myös tavoittaa päällekkäisiä tiimi- ja työskentelymuotoja, joita voitaisiin yhdistää tai lopettaa tarpeettomina. Yhteistyön aloitusvaiheessa kuntien kehittäjä-esimiesryhmä kokoontui säännöllisesti. Tapaamisista kaksi oli osallistavia työpajoja. Työskentelyn tavoitteena oli selkeyttää Hattulan ja Janakkalan kehittymässä olevia pilotteja, joiden keskeisenä ajattelun kehyksenä oli dialogisen työskentelykulttuurin luominen ja vahvistaminen sekä esimies- että toimijatasolla. Asiakasperheiden ottaminen mukaan heti alusta asti omaan prosessiinsa nähtiin myös työskentelyn tärkeänä tavoitteena. Esimiesten henkilökohtaisen kokemuksen ja osallistumisen pilottien perustusten työstämiseen nähtiin takaavan johdon vahvan tuen pilotteihin valikoituvien toimijoiden kehittämistyölle. Monialaisen työskentelykulttuurin luomisessa ja vahvistamisessa lähtökohtina olevien eettisten näkökulmien ja arvojen määritteleminen koettiin ryhmässä tärkeäksi, joten esimiesryhmän kanssa toteutettiin aluksi eettisiä kysymyksiä pohdiskeleva työpaja. Pilottien tarkentuessa toisessa työpajassa pohdittiin kehitettävän ennaltaehkäisevän toimintamuodon paikkaa palvelurakenteissa sekä määriteltiin pilottityöskentelyn toiminta-ajatusta, visiota, työskentelyn perustana olevia arvoja sekä käytettävissä olevia resursseja. Kuntien yhteinen esimieskehittäjäryhmä kokoontui vielä hankkeen aikana kaksi (2) kertaa, mutta pilottien selkiydyttyä kuntien toimijat lähtivät työstämään omia ennaltaehkäisevän ja varhaistuen mallejaan kumpikin omilla tahoillaan. Hattulassa kunnan KUULAS -pilotiksi valikoitui jo olemassa oleva lapsiperheille tarkoitettu Vartu (varhainen tuki) työryhmä, jonka työskentely laajennettiin koskemaan kaikkia hattulalaisia lapsiperheitä (0-18-vuotiaat). Työskentelytiimin monialaisuutta lisättiin ja työskentelyyn kutsuttiin mukaan koulun, perhetyön, äitiys- ja lastenneuvolan, sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja nuorisotoimen työntekijät. Peruslähtökohdaksi asetettiin, että asiakkaat ovat mukana ensi tapaamisesta alkaen. VARTU -tiimin työskentelyä päätettiin painottaa erityisesti varhaisen vaiheen monialaiseen palvelutarpeenarviointiin ja näin ennaltaehkäisevästi vaikuttaa hattulalaisten lapsiperheiden pulmien kasautumiseen ja vaikeutumiseen. Toimijoista koostuva pilotin kehittäjäryhmä kokoontui säännöllisesti osallistavin menetelmin eteneviin työpajoihin noin kerran kuukaudessa työstämään monialaisen tiimin toimintatapoja. Esimiehet olivat mukana joka toisella 25

27 kerralla reflektoimassa ja kommentoimassa työskentelyn suuntaa. Mallia kehitettiin asiakas tilannekuvausten kautta ja työryhmän tuotosten pohjalta kehittämissuunnittelija Tuija Leinonen luonnosteli alkumallin, joka jalostui prosessin aikana. HUOLI OTETAAN PUHEEKSI HATTULAN VARTU ALKUMALLI PERHE MOTIVOIDAAN VARTU- TYÖRYHMÄÄN LÄHITYÖNTEKIJÄ KOKOAA VARTU- RYHMÄN JA PERHEEN TAPAAMISEEN HUOLI HERÄÄ -perheessä -työntekijällä UUSI PALVELUN- TARPEEN ARVIOINTI HUOLI EI OLE POISTUNUT TAI ILMENEE UUSI HUOLENAIHE SEURANTA - mitä, missä, milloin, kuka, koska? HATTULAN LAPSIPERHE 0-18V. LAPSET JA NUORET YHTEENVETO TYÖSKENTE- LYSTÄ PERHEEN KANSSA YHDESSÄ HUOLI POISTUU 1. TAPAAMINEN 1H JA TAPAAMISESSA TEHDÄÄN PALVELUNTARPEEN ARVIOINTI PERHETTÄ TAVATAAN Kuka tai ketkä tapaa? Kuinka usein? Kuvio 6. Hattulan kunnan monialainen VARTU-alkumalli. Hattulan toimijat ja esimiehet työskentelivät innostuneesti ja tavoitteellisesti. Väliarvioinnissa joulukuussa 2012 he kertoivat olevansa motivoituneita ja haluavansa toimivan mallin käytäntöön. Toisaalta esitettiin ajatus siitä, että mallia olisi voinut tehdä nopeammalla aikataululla ja ottaa käytännön kokeiluun, toisaalta taas toivottiin malttia asian suhteen. Tärkeänä nähtiin tuolloin vuoropuhelun jatkuminen toimijoiden ja esimiesten kesken sekä mallin tutuksi tekeminen päättäjille saakka. Tärkeänä nähtiin myös alkumallin huolellinen avaaminen käytännön tasolle kohta kohdalta ja tehdä päätökset toimintatavoista. Hattulassa työstettiin sovittua VARTU (VarhainenTuki)-tiimin alkumallia neljässä työpajassa keväällä 2013, joissa tarkennettiin mallin eri vaiheiden sisältöjä ja tehtiin sopimukset toteutettavista käytänteistä. Helmikuun työpajassa oli kutsuttuna mukana Hattulan kunnan uusi kunnanjohtaja Heidi Rämö, jolle esiteltiin kehitteillä olevaa varhaisentuen toimintamallia kaikille hattulalaisille lapsiperheille. KUULAS -hankkeen toivottiin järjestävän koulutusta kaikille lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville toimijoille asiakkaan dialogisesta kohtaamisesta. Hattulan laajemmalle työntekijäjoukolle räätälöitiin omana täsmä-koulutuksena TT, dos Lassi Pruukin 1½ päivää kestävä prosessikoulutus aiheesta Dialoginen kohtaaminen auttamis- ja kasvatustyössä. Koulutus tuki palautteiden mukaan erittäin hyvin VARTU työskentelyn lähtökohtia, arvoja ja yhdessätekemisen ideologiaa sekä asiakaslähtöisyyttä. Työpajojen ohella kaikki tiimiläiset työstivät työpajatapaamisten välillä käytännön asiakastapaamisia omissa työyhteisöissään, jotka he pyrkivät toteuttamaan VARTU -mallisesti monialaisena yhdessä tekemisenä kutsuen mukaan muita perheen 26

28 arkeen liittyviä tukijoita perheen kanssa pohtimaan varhaisen tuen mahdollisuuksia. Käytännön tilanteet dokumentoitiin ja lähetettiin sähköisinä kehittämissuunnittelijalle. Asiakastilanteet ja niihin liittyvät kysymykset sekä työntekijöiden pohdinnat käsiteltiin aina seuraavassa työpajassa. Osa tiimiläisistä paneutui käytännön harjoitteisiin erittäin huolella, mutta osa koki ne merkityksettömämmiksi oman työnsä ohella, koska he sovelsivat jo arkityössään VARTU -menetelmiä. Janakkalassa KUULAS- hankkeen ja kunnan varhaiskasvatuksen, terveydenhuollon, sosiaalityön ja koulutoimen monialaisten toimijoiden yhteistyö eteni hyvin samanlaisen rakenteen mukaisesti kuin Hattulassa. Henkilöstö ja osa esimies-kehittäjäryhmästä kokoontui kesän alussa 2012 Learning Cafe-työpajaan pohtimaan ja päättämään aluksi pilotointi -työskentelyn sisällöstä, tavoitteista ja sen paikasta palvelujen rakenteessa. Työpajan tuloksena päätettiin valita kolmetoista monialaista toimijaa, jotka muodostivat JAVAS-, eli jaetun vastuun työryhmän. JAVAS -työryhmän ensimmäisen tapaamisen työskentelyn seurauksena pilotin tavoitteeksi tarkentui kehittää lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden polkua Janakkalan kunnan varhaisen tuen palveluihin. JAVASryhmän syksyn 2012 työpajoissa pohdittiin ja kartoitettiin ensin Janakkalassa jo olemassa olevia, hyviä ja toimivia käytänteitä lasten, nuorten ja perheitten palveluissa. Tässä keskustelussa nousi esiin myös mitä puutteita palveluissa oli ja suurimmaksi puutteeksi havaittiin perheneuvolapalveluiden puute kunnassa.. Esimiesryhmän osallistuminen yhteiseen työskentelyyn oli hyvin ohutta, joka nousi toimijoiden keskuudesta tässä vaiheessa erittäin merkittäväksi asiaksi. Toimijoiden mielestä kehittämistyötä hidasti esimiesten puuttuva kommentointi ja tuki, joka olisi suunnannut uudenlaisesta toimintamallista sopimista. Työskentelytapaamisten myötä KUULAS - kehittäjätyöparille alkoi vähitellen avautua, että työryhmän jäsenille ei ollutkaan kaikille selvää, mitkä tavoitteet ja toiveet kehittämistyölle alun perin oli hankesuunnitelmassa Janakkalan taholta asetettu ja siitä johtui, että JAVAS -ryhmässsä kehiteltiin ainakin kahta erilaista toimintatapaa ja mallia palvelurakenteen eri kohtiin. Seuraavassa tapaamisessa käytiin perusteellinen keskustelu hankesuunnitelman tavoitteista, jotka Janakkalasta oli KUULAShankkeelle asetettu ja päästiin yhteiseen ymmärrykseen siitä, mitä oltiin tekemässä. Yhteisen tavoitteen selkiydyttyä todettiin, että Janakkalassa ei oltukaan tekemässä mielenterveyspolkua jo olemassa olleeseen hyvään mielenterveystyön avohoidolliseen rakenteeseen, vaan sitä edeltävää monialaista palvelutarpeen arviointimallia ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen vaiheeseen peruspalveluihin. Vuoden lopussa väliarvioinnin myötä tarkentui vielä, että monialainen toimintamalli kiinnittyy erityisesti varhaiskasvatuksen ja koulun alkuopetusluokkien nivelvaiheeseen. Yhteisen tavoitteen ja ymmärryksen selkiydyttyä pilotointiryhmäkin täsmentyi edelleen ja työskentelyyn sovittiin osallistuvan neuvolan terveydenhoitaja, varhaiskasvatuksen lastentarhanopettajan, lapsiperheiden sosiaalityönsosiaalityöntekijän, terveystoimen lasten psykologin ja koulun terveydenhoitajan sekä kaksi erityisopettajaa alkuopetuksesta.. Loput JAVAS -ryhmäläiset siirtyivät nk. reflektointiryhmään, joka osallistui esimiesten kanssa arviointitapaamisiin ja sovittuihin yhteisiin työpajoihin. Janakkalan toimijat nimesivät pilottinsa SOVANEKO -työnimellä ja kokeilivat kevään 2013 aikana myös omissa työyhteisöissään yhteistä monialaista työmallia. Janakkalan työskentelypilotti keskittyi varhaisten monialaisten lapsiperheiden työmuotojen kehittämiseen 0-8-vuotiaitten janakkalalaisille lapsiperheille. Kehittämisdialogissa edettiin samoin kuin kumppanikunnassa ainoastaan esimiesten puuttuminen työskentelystä vaikutti selvästi työmallin omaksumisen etenemiseen ja sen luvalliseen käyttöönottoon arjen asiakastilanteissa. Tosin Janakkalan tiimiläiset tuottivat työpajojen välillä todella paneutuneita asiakasdokumentointeja omista työyhteisöistään, ja erityisen hienosti työtapaa harjoiteltiin Kettukallion alakoulun erityisopettajien kesken. 27

29 JANAKKALAN SOVANEKO - ALKUMALLI HUOLI OTETAAN PUHEEKSI PERHE MOTIVOIDAAN SOVANEKO- TYÖRYHMÄÄN LÄHITYÖNTEKIJÄ KOKOAA SOVANEKO- RYHMÄN JA PERHEEN TAPAAMISEEN HUOLI HERÄÄ -perheessä -työntekijällä UUSI PALVELUN- TARPEEN ARVIOINTI Janakkalan lapsiperhe SYNTYMÄ - ALKUOPETUS 1. TAPAAMINEN 1H JA TAPAAMISESSA TEHDÄÄN PALVELUNTARPEEN ARVIOINTI HUOLI EI OLE POISTUNUT TAI ILMENEE UUSI HUOLENAIHE SEURANTA - mitä, missä, milloin, kuka, koska? HUOLI POISTUU PERHETTÄ TAVATAAN Kuka tai ketkä tapaa? Kuinka usein? Kuvio 7. Janakkalan SOVANEKO- monialainen alkumalli. Kevään lopussa Janakkalan esimiehet tekivät ryhtiliikkeen, jonka seurauksena syntyi hyvä jalkauttamissuunnitelma ja selkeä vastuunotto ja jakaminen työskentelyn juurruttamisesta. Erityisenä asiana Janakkalassa tuotiin esiin, että lasten mielenterveyttä edistävät/tukevat ja siihen vaikuttavat riskitekijät pidetään akuutisti mielessä lasten ja perheiden kohtaamisissa. Lasten mielenterveyttä edistävien- ja riskitekijöiden huomioimisen lisäksi pyrittiin tietenkin myös mahdollisimman varhaisessa vaiheessa vaikuttamaan edistäviä tekijöitä lisäämällä ja riskitekijöitä vähentämällä lasten ja perheiden arjessa. Päiväkodin kasvatuskumppanuuden syventäminen vanhempia osallistamalla ja pienryhmätoimintaa kehittämällä Riihimäen kaupungissa edettiin KUULAS- hankkeen kehittämisessä monella rintamalla. Asetettujen toiveiden ja tavoitteiden mukaisesti päätettiin kehittää samanaikaisesti varhaisen tuen palveluita niin, että ne ovat selkiytyneet ja entistä paremmin riihimäkeläisten lapsiperheiden ja muiden toimijatahojen tiedossa sekä toimivaa palveluohjausjärjestelmää, joko omana toimintanaan tai sektorikohtaisesti tuotettuna. Ennaltaehkäisevän perhetyön kehittäminen oli kaupungissa noussut aiempien kehittämishankkeiden myötä selkeästi tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi KUULAS -hankkeessa, koska niiden puuttuminen ja vähäisyys vaikeuttivat lapsi- ja perhekohtaisen sosiaalityön toteuttamista. Ennalta ehkäisevän perhetyön kehittämiskumppaniksi ja Riihimäen alueen pilotiksi valikoitui päiväkotiryhmä Aurinkometsä Peltosaaren päiväkodista. Tavoitteena oli kehittää monialaisesti sellaista päiväkotitoimintaa, jossa vanhemmat olisivat enemmän osallisena päiväkodin arjessa. Vanhempien toivottiin osallistuvan päiväkotitoimintaan ja kehittämistyöhön mahdollisuuksien mukaan. Keväällä 2012 aloitettuun yhteistyöhön Aurinkometsän kanssa osallistui myös Riihimäen kaupungin lastensuojelun perhetyöntekijä Joanna Terävä-Karhinen. Tavoitteena oli luoda toimintamallia ennaltaehkäisevään perhetyöhön. Perhetyön kehittämistyötä varten perustettiin esimies- työryhmä. Työryhmään kuului perusturvajohtaja Marja-Liisa Lindfors, palvelualuepäälliköt Olli-Pekka Alapiessa saakka ja Sari Aalto, johtava sosiaalityöntekijä 28

30 Heli Pekkalin ja kotipalveluohjaaja Sirkka Valkonen. Perhetyön tilannetta ja palveluohjauksen tarvetta pohdittiin hankeaikana kaikkiaan 8 kertaa. Lopputuloksena syntyi tarkennuksia erilaisten perhetyön työmuotojen välille. Taulukko 2. Perhetyön työmuodot Riihimäellä. Asiakkuus Kenelle Lapsiperheiden kotipalvelu (3 vakanssia 2työntekijää) Apua voi saada vanhemman alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, raskauden ja synnytyksen, vamman tai muun syyn perusteella Varhaisen tuen perhetyö (ei yhtään työntekijää, tarve1-3 työntekijälle) Ohjataan vanhempia lapsen kasvatuksessa, taloudenhoidossa, parisuhdeasioissa. Tuetaan perheitä löytämään omat voimavaransa. Työ on lyhytkestoista. Lastensuojelun perhetyö (3 työntekijää) Lapsesta on paljon huolta ja lapsi on lastensuojelun asiakkaana. Työ on pitkäkestoista ja suunnitelmallista. Kuntouttava/ intensiivinen perhetyö (2 työntekijää) Perheen tilanne on jatkunut jo pitkään ongelmallisena tai perhettä on kohdannut äkillinen kriisi. Nuorten kanssa tehtävä työ (2 työntekijää + omaura 1) 1)Lastensuojelun asiakkuudessa olevat vuotiaat nuoret. Nuoret, joilla on koulunkäyntiin liittyviä ongelmia. 2)Nuoret, jotka ovat omaurassa. 3)Jälkihuoltonuoret vuotiaat. Miten palvelua saa Lapsi perheiden kotipalveluohjaaja Alueen sosiaalityöntekijä Alueen sosiaalityöntekijä Alueen sosiaalityöntekijä ja koulukuraattorit Työskentelyn sisältö Koulutustausta Perhetyön työvälineet Toimintaympäristö Konkreettista auttamista arjen tilanteissa. Toisen asteen koulutus, lähihoitaja Perheiden koti Yksilökohtainen neuvonta ja ohjaus, joko mallintamalla tai keskustelemalla Sosiaali- ja terveysalan AMK-tutkinto Monialainen yhteistyö ja verkostoituminen Vertaistukiryhmät Tavoitteelliset ryhmät esim. Toimiva perheryhmä. Oppaat: esim. pieni parisuhde-opas, vanhemman työkirja Erilaiset roolikartat Facebook Perheiden koti, neuvola, päiväkoti ja koulu Lastensuojelun sosiaalityön-tekijän koordinoimaa, jossa mukana on vahvasti tuki ja kontrolli. Tapaamiset ovat vii-koittain tai useita kertoja vii-kossa. Työskentely on pitkä-kestoista muutostyötä yhdessä sovittuihin tavoitteisiin pääse-miseksi. Sosiaali- ja terveysalan AMK-tutkinto VIG, Toimiva perhe, lapsen kuulemiseen liittyvät menetel-mät (esim. Pesäpuun materiaalit) lasten vertai-ryhmät Pääsääntöisesti perheiden kotona Toteutetaan ryhmämuotoisena viikkoa kerrallaan. Sosiaali- ja terveysalan AMKtutkinto Mäkikujan perhekodin yhteydessä olevissa toimitiloissa ja perheiden kotona Työ kohdistuu nuoriin, joilla on erilaisia ja eritasoisia pulmia monilla eri elämän alueilla. Sosiaali- ja terveysalan AMK-tutkinto Voimauttava valokuva, Nuiskuryhmät, Nuorten kuulemiseen liittyvät menetelmät, Baro Koulu, koti, toimistotilat Tarkoituksena oli myös koota yhteen kaikki Riihimäellä nuorten kanssa toimivat tahot. Yhteistyöfoorumin tavoitteena oli keskustella nuorten tilanteesta, palveluista ja erilaisista yhteistyömuodoista ja käytänteistä eri hallintokuntien välillä. Mukaan kutsuttiin myös kolmannen sektorin toimijoita. Työryhmä päätti järjestää kerran vuodessa isomman seminaarin, jossa tuodaan eri toimijoita ja hyviä työkäytäntöjä laajempaan tietoisuuteen. Kaupunkiin perustettiin hankkeen myötä vielä monialainen työryhmä, jonka tavoitteena oli selkiyttää paljon tukea tarvitsevien perheiden palvelukokonaisuutta asiakkaan osallisuutta lisäämällä (esim. monialainen palvelutarpeen arviointi). 29

31 Vanhempien osallisuuden vahvistaminen Aurinkometsän päiväkotiryhmässä Kehittämistoiminnassa lähdettiin jo heti alusta alkaen tarkastelemaan päiväkotitoimintaa hyvin avoimin mielin. Aikuisen läsnäolo lapsille haluttiin maksimoida, joten Aurinkometsän aukioloaikaa muutettiin, niin että se tarjosi hoitoaikaa klo 8.00 ja välillä. Lyhyempi aukioloaika mahdollisti koko henkilökunnan kokoaikaisen läsnäolon lasten kanssa. Haittapuolena oli tietenkin se, että Aurinkometsään voitiin valita vain ne lapset, joille ryhmän toiminta-aika riitti. Kehittämisprosessia toteutettiin osallistumalla päiväkodin kehittäjätoimijoiksi valikoituneiden työntekijöiden tapaamisiin kuukausittain. Kehittämissuunnittelijat Anne Uppman ja Tuija Leinonen ( asti) olivat myös mukana vanhempien tapaamisissa noin kerran kuukaudessa. Aluksi ajateltiin myös, että pienryhmätoiminnan kehittämisen kannalta henkilökunnan kokoaikainen läsnäolo olisi välttämätöntä, jotta voitaisiin toimia pienryhmissä. Pienryhmätoiminnassa erityinen huomio kiinnitettiin leikkiin ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. Leikin avulla ryhmässä tuettiin lasten kielellistä kehitystä, sekä kannustettiin lapsia omatoimisuuteen ja tuettiin myönteiseen vuorovaikutukseen. Viikko ja päiväohjelma oli tarkoin suunniteltu, ja siinä kiinnitettiin myös erityistä huomiota koko perheen tukemiseen. Kielen kehityksen tukena käytettiin erilaisia välineitä ja menetelmiä. Tärkeän osan toiminnasta muodostivat ohjatut leikkihetket ym. pienryhmätoiminta. Lapsilla oli myös aikaa omatoimiseen leikkiin päivittäin. Toiminnan suunnittelun lähtökohtana olivat lasten yksilölliset tarpeet. Ensimmäinen kontakti vanhempiin otettiin kirjeitse keväällä 2012, jolloin heille ilmoitettiin hoitopaikan saamisesta. Samassa kirjeessä tiedotettiin, että päiväkotiryhmä Aurinkometsä on yksi KUULAS - hankkeen kehittämiskohteista, jossa vanhempien toivotaan osallistuvan myös kehittämistoimintaan Vanhemmille ja lapsille järjestettiin ensimmäinen tapaaminen , jossa teemana oli Aamukahvit sekä Aurinkometsän toiminnan esittely. Ensimmäisessä tapaamisessa kehittämissuunnittelijat kertoivat KUULAS - hankkeen ja Aurinkometsän yhteistyöstä ja henkilökunta kertoi sekä jakoi vanhemmille toimintasuunnitelman tulevalle päiväkotijaksolle. Osallistujamäärä oli hyvä, lähes kaikista perheistä oli edustus paikalla. Ensimmäinen varsinainen yhteinen toimintapäivä oli Retki kosteikkopuistoon, johon liittyi myös eväiden teko yhdessä vanhempien kanssa. Tapahtuma ei saanut vielä hirveästi kannatusta, mukana oli kahden perheen vanhempia, mutta meitä aikuisia riitti sitäkin enemmän; melkein jokaiselle lapselle omahoitaja. Seuraava tapahtuma oli Teemana lapsi ja isä yhdessä tekeminen. Edellisen toimintapäivän jälkeen työryhmässä pohdittiin, miten vanhempia saataisiin enemmän mukaan. Päätettiin kiinnittää entistä enemmän huomiota tiedottamiseen. Tähän mennessä toiminnasta oli tiedotettu kuukausiraportissa ja laittamalla esitteitä päiväkodin tiloihin sekä muistuttamalla vanhempia tuonti- ja hakutilanteissa. Muunlaistakin tiedottamista pohdittiin, mutta päätettiin panostaa henkilökohtaiseen kontaktiin. Toiminta tuotti tulosta: seuraavaan aamupäivän tapahtumaan mukaan tuli kaikista perheistä isä tai joku muu henkilö ja päivästä tuli ikimuistoinen niin lapsille, vanhemmille kuin henkilökunnalle. Kasvatuskumppanuuden pohdinnan ja sen sisältöjen syventymisen myötä, perinteisiä varhaiskasvatus-suunnitelma- keskusteluja (Vasu) ryhdyttiin käyttämään laajempana kokonaisuutena, työtapana. Yhtenä kehittämisen kohteena olivat myös päivittäiset lasten tulo- ja hakutilanteet. Ne nähtiin hyvinä tilanteina luoda suhdetta vanhempiin, samalla kun käytiin heidän kanssaan läpi päivän tapahtumia. Päiväkodin työntekijät sopivat keskenään työvuorot, jolloin keskityttiin vain vanhempien ja lasten vastaanottamiseen. Tehtävä nähtiin niin tärkeänä, ettei siitä lähdetty esim. vastamaan puhelimeen tai tekemään jotain muita töitä. Tavoitteena oli kiireettömän ilmapiirin luominen ja henkilökohtaisuus kohtaamistilanteessa. Näiden toimien avulla saatiin lisättyä vanhempien luottamusta päivähoitoon, jolloin yhteistyöstä tuli luontevampaa. Kehittämistyötä jatkettiin edelleen ja kaikkien näiden hyvien kokemusten myötä toimintaa laajennettiin eteisestä kammarin puolelle, jolloin vanhemmille tarjottiin tilaisuutta tutustua päiväkodin toimintaan, lapsiryhmään ja toisiin vanhempiin aamukahvien merkeissä. Joulukuussa pidetyt pikkujoulut olivat jo menestys, jossa vanhemmat olivat tutumpia keskenään ja henkilökuntaan oli luotu myös syvempää suhdetta. Puheensorina ja lasten iloinen joulun odotus täyttivät tilan ja kaikille syntyi yhteenkuuluvuuden tunne. Aamukahveilla vanhemmat olivat käyneet aktiivisesti, kun henkilökunta jaksoi siitä muistuttaa ja pyytää henkilökohtaisesti. Tässä vaiheessa mukaan oli saatu myös ne vanhemmat, jotka eivät yleensä päiväkodin tilaisuuksissa olleet käyneet. Aluksi aamukahveja tarjottiin 1-2 kertaa viikossa, mutta myöhemmin kahvittelupäiväksi vakiintui keskiviikko. Kahvitteluhetkeä ei rajattu vain vanhemmille vaan kahville sai tulla mummo, kummi tai isän työkaveri, henkilö joka luontaisesti liittyi lapsen arkeen muutenkin. Joululoman jälkeen kevätkausi 2013 käynnistyi koko perheen yhteisellä tapahtumalla Temppurata koulun salilla. Tästä tapahtumasta vanhemmat palautteiden mukaan olivat pitäneet eniten. Muita tapahtumia oli Mäenlaskua, Taidepläjäys, 7.5. Äitien hemmotteluilta (lapset mukana) Kevätjuhlat ja loppuhuipennuksena oli vielä yhteinen Retki Hatlammin suolle + eväiden teko yhdessä vanhempien kanssa

32 Kuva 8 Aurinkometsän isät ja lapset. Pienryhmätoiminnan kehittäminen Aurinkometsän päiväkotiryhmässä Aurinkometsän päiväkotiryhmän henkilökunta näki lapsen yksilöllisen kehityksen tärkeänä ja heille jokainen ryhmän lapsi oli yhtä arvokas ja tärkeä. Yhtä tärkeänä he näkivät myös lapsen kasvamisen yhteisönsä jäseneksi, joten henkilökunta kehitti päiväkotiryhmän pienryhmätyöskentelyä, jossa lapsi sai usein ensimmäisen yhteisöllisyyden kokemuksen, perhe- ja sukuyhteisönsä ulkopuolelta. Tärkeää oli, millainen kuva lapselle jäi yhteisöön liittymisestä ja miten hänen vuorovaikutussuhteensa rakentuivat vertaisiinsa. Pienryhmätoiminnan etuna oli, että aikuinen pystyi antamaan enemmän aikaa kullekin lapselle ja suhde lapseen muodostui näin ollen paremmaksi. Aurinkometsässä pienryhmät olivat kiinteitä 4-5 lapsen ikätason mukaisia ryhmiä, mutta ryhmän kasvattajat vaihtuivat ryhmässä viikoittain. Aikuisen vaihtuessa kunkin aikuisen huomio kiinnittyi eri asioihin ja kuukausittain pidetyissä tiimipalavereissa voitiin reflektoida omaa toimintaa ja kehittää kasvattajien toimintaa. Pienryhmässä aikuisen oli helpompaa luoda turvallinen ilmapiiri, jossa lasta rohkaistiin ilmaisemaan tunteitaan, tarpeitaan ja ajatuksiaan. Aikuisen tehtävänä oli toimia vastuullisena, välittävänä mallina ja auttaa lasta löytämään keinot tunteiden ja tarpeiden käsittelemiseen. Toiminnan lähtökohtana oli ajatus: Turvallisessa ja välittävässä ryhmässä aikuiset luovat lapsille yhdessä sovitut rajat, joista pidetään kiinni. Jokaisella lapsella on oikeus olla sylissä päivittäin. Lapsella on oikeus leikkiä turvallisessa ja virikkeellisessä ympäristössä. Kasvattajan velvollisuus on huolehtia lapsen terveestä kehityksestä ja päättää millaiset asiat sopivat lapselle. Tavoitteena meillä on luoda lapsille oman ikä- ja kehitystasonsa mukaista suunniteltua ja monipuolista lapsen kehitystä tukevaa toimintaa. 31

33 Pienryhmätyöskentelyn avulla tavoitteena oli myös kiinnittää huomiota lapsen tuen tarpeisiin ja niihin vastaamiseen. Päiväkodissa on paljon osaamista ja tietoa ja menetelmiä, joilla lasta voidaan tukea jo varhaisessa vaiheessa. Kehittämistyöryhmässä kävimme perusteellisesti läpi tuen tarpeen tunnistamiseen ja arviointiin ja itse tukeen käytettävät menetelmät, joita päiväkodilla on käytössään. Monialaisuus Aurinkometsän päiväkotiryhmässä Moniammatillisuudella Aurinkometsän päiväkotiryhmässä tarkoitettiin sitä, että päiväkodin henkilökunta sai eri ammattilaisten tietämyksen ja osaamisen käyttöönsä tukiessaan lapsen kokonaisvaltaista kehitystä. Apuna kasvatustyössä tarvittaessa olivat neuvolasta terveydenhoitajat, erityispäivähoidosta erityislastentarhanopettajat ja avustajat, perheneuvolasta psykologi, lastensuojelun sosiaaliohjaaja, sosiaalityöntekijät sekä puhe- ja toimintaterapeutit. Moniammatillista yhteistyötä tehtiin toimintakaudella kiertävän erityislastentarhanopettajan kanssa. Myös puheterapeutti kävi säännöllisesti ryhmässä. Monikulttuurisuus liittyi myös luonnolliseksi osaksi päiväkodin arkea ja tulkkipalveluja käytettiin aina tarpeen mukaan. Tavoitteena oli monialaisen yhteistyön kehittäminen kotiin vietävissä palveluissa josta esimerkkinä ennaltaehkäisevä perhetyö. Perhetyön näkökulmaa toi kehittämistyöhön lastensuojelun perhetyöntekijä Joanna Terävä-Karhinen. Perhetyöntekijä osallistui kaikkiin päiväkodin yhteisiin tapahtumiin, kehittämispäiviin ja projektityöryhmän kokouksiin. Nuorten palveluiden kehittäminen Riihimäen kaupungissa Nuorten palveluiden kehittäminen käynnistyi kesäkuussa 2012, jolloin yhteiseen tapaamiseen kutsuttiin laajasti kaikkia nuorten kanssa toimivia tahoja. Kaikkiaan nuorten kanssa toimi yhteensä 13 eri palveluiden tuottajaa. Ensimmäisellä kerralla sovittiin ryhmän täydentämisestä ja käytiin läpi yhteistyötoiveita, joista lähdettiin toteuttamaan neljää toivetta. Ensimmäinen toive nuorten palvelujen kehittämiseksi oli yhteisen vuosikellon tekeminen tapahtumakalenterin muodossa. Tämän yhteisen vuosikellon tekemiseen luotiin Google-kalenteri, johon kaikilla nuorten kanssa toimijoilla oli vapaa pääsy. Toinen toive koski monialaista yhteistyötä, joka päätettiin aloittaa järjestämällä tutustumistilaisuuksia (-Foorumeita), joissa nuorten kanssa toimijat voisivat tutustua toisiinsa ja esitellä omaa toimialuettaan sekä kehittämiään hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja. Ensimmäinen yhteinen Nuorisofoorumi järjestettiin kaupungin nuorisotila Monarilla. Mukana oli 40 toimijaa 19 eri toimipaikasta. Uudenmaan alueellisen nuorisotyön koordinaattori Anu Vesterinen oli esittelemässä monialaisen yhteistyöverkostojen kehittämishanketta ja niiden tuloksia. Toinen Nuorisofoorumi järjestettiin , jossa mukana oli vain 15 osallistujaa 6 eri toimipaikasta. OEN-projektista (Oma Elämä Näkyväksi-hanke) Miikka Ringman ja Panu Isola olivat esittelemässä NäytönPaikka nettipalvelua, joka on asiakaslähtöinen ja ilmainen työväline internetissä. Palvelu auttaa nuorta tarkastelemaan omaa elämäänsä eri näkökulmista. Kolmantena toiveena hankkeelle esitettiin nuorten palveluoppaan tekemistä, johon tartuttiin suurella innolla. Nuorisofoorumissa kerättiin yhteyshenkilöiden yhteystiedot ja oppaan tekeminen aloitettiin yhteistyössä HAMK:n sosionomi opiskelija Aino Laakson kanssa. Ainon opintojakson oppimistehtävänä oli toimintatutkimuksellinen projektityö, jossa keskeisessä roolissa oli nuorten kuuleminen. Hankkeen tavoitteena oli saada yksilöidysti tietoa Nuorten palveluista ja niiden sisällöistä sekä yhteystiedot palveluun hakeutumista varten. Oppaan toivottiin olevan sellainen, että se olisi helposti ensin viranomaisten ja myöhemmin kuntalaisten käytettävissä (esim. sähköisessä muodossa). Ainon oppimistehtävä koostui kahdesta osiosta: tiedon keruusta opasta varten ja nuorten mielipiteiden ja ajatusten kuulemisesta Riihimäellä olevista nuorten palveluista. Oppaan tekemistä varten Aino lähetti sähköpostikyselyn yhteyshenkilöille joulukuussa Ensimmäisessä kyselyssä valmiita palvelukuvauksia tuli vain muutama, joten päätettiin tehdä uusi kysely, jossa vastaamista helpotettiin laatimalla valmis kaavake. Toinen tehtävä oli nuorten kuuleminen Riihimäellä toteutettavista nuorten palveluista. Tehtävä toteutettiin Karan koulun 9. luokkalaisille yhteiskuntaopin tunnilla Learning cafe menetelmällä. Kysymykset koskivat nuorten tietoutta palveluista ja millaisia palveluita he toivoisivat olevan tarjolla sekä mitä nuoret odottavat palveluissa olleessaan kohtaamistilanteelta. Nuoret lähtivät työskentelyyn innokkaasti ja he pitivät tärkeänä, että heidän esittämänsä ehdotukset menevät myös eteenpäin. Tarkempi kuvaus Aino Laakson tekemästä toimintatutkimuksellisesta projektityöstä löytyy oheisesta linkistä 32

34 Neljäntenä tavoitteena nuorten palveluiden kehittämisessä oli monialaisen yhteistyön edistäminen, josta on säädetty Nuorisolaissa (2006/72). Lain 7 a :n mukaan paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnassa on oltava nuorten ohjaus- ja palveluverkosto (Notus), johon kuuluvat opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Lisäksi verkostoon voi kuulua puolustushallinnon ja muiden viranomaisten edustajia. Verkosto toimii vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. KUULAS - hankkeessa kehitettiin rakenne nuorten palveluja tuottavien ja Notus -työryhmän välille. Nuorten kanssa toimijoiden yhtenä tehtävänä oli löytää ja tuoda esiin konkreettisia huolia ja ongelmakohtia nuorten arjessa ja käydä aiheista/asioista vuoropuhelua Notus -työryhmän kanssa. Aluksi nuorten kanssa toimijoiden työryhmässä oli kaikki alle 29-vuotiaille palveluja tarjoavat tahot. Myöhemmin muodostui kuitenkin kaksi työntekijöistä koostuvaa työryhmää: alle 18 -vuotiaiden ja vuotiaiden palveluntuottajat. Hankkeen aikainen työskentely kohdistui alle 18 -vuotiaiden palveluihin. Työryhmille muodostui kuitenkin samanlainen rooli ja rakenne: tehtävänä on mm. viedä viestiä Notus - työryhmälle nuorten paikallisista elinolosuhteista. Työryhmien roolia selkiyttämällä saatiin nuorten tarpeet ja kehittämiskohteet yksilöidymmin päätöksentekijöiden tietoon. Monialaisen palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen Syksyllä 2012 aloitettiin myös monialaisen palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen. Esimiestyöryhmässä Anne Pullinen kävi esittelemässä alueellista pienten lasten tukiryhmää (pilary -työryhmää) ja Tytti Rantanen Hämeenlinnan monialaisen palvelutarpeen arviointityöryhmän (Monarin) toimintamallia. Toiminta käynnistyi esimiesten tapaamisella, jossa päätettiin toimintamallin kokeilemisesta Pohjoisella alueella. Alueelle perustettiin työryhmä johon kuului: toimintaterapeutti Tuula Teppo, puheterapeutti Liisa Miettinen, perheneuvolan psykologi Sini Pohjola, neuvolan terveydenhoitajat Tea Hansson, Anne Heimo ja Tuula Henriksson, lastensuojelun vt. sosiaalityöntekijä Anneli Wilenius, erityislastentarhanopettajat Heli Honkala, Ulla Nieminen Anne Pullinen, lapsiperheiden kotihoidosta Sirkka Valkonen, Tarja Parttimaa ja Päivi Pöyry aikuissosiaalityöstä Marju Korkeila- Tuominen sekä psykiatrinen sairaanhoitaja Susanna Luostari. Osa työryhmän jäsenistä osallistui Huolen puheeksioton koulutukseen syksyllä 2012 ja lähes kaikki työryhmän jäsenet osallistuivat Dialoginen kohtaaminen auttamis- ja hoitotyössä -koulutukseen syksyllä Lopuksi järjestettiin esimiehille ja työntekijöille yhteinen työpaja, jossa sovittiin käytännön järjestelyistä ja toimintaperiaatteista. Lopputuloksena syntyi suunnitelma miten lähdetään toteuttamaan monialaista palvelutarpeen arviointia Pohjoisella alueella. 33

35 Hausjärven kunnan monialaisen yhteistyön kehittäminen KUULAS-hankkeessa Hausjärvellä KUULAS-hankekehittämisen lähtökohtana oli Riihimäen toimintamallien tutuksi tekeminen ja mahdollinen soveltaminen paikkakunnan omiin palvelurakenteisiin. Hanketyön lähtökohtana ja tavoitteena oli kehittää monialaista yhteistyötä, erityisesti opetustoimen kanssa. Työntekijävaihdosten myötä toiminnan käynnistyminen kuitenkin viivästyi ja yhteistyö päätettiin käynnistää yhteisellä Huolen puheeksioton - koulutuksella, jonka suunnittelutapaamiseen kutsuttiin toimijoita eri hallinnonaloilta. Useista yhteydenotoista huolimatta opetustoimi ei lähtenyt yhteiseen työskentelyyn ja näin ollen yhteistyö koulutoimen kanssa ei käynnistynyt odotetulla tavalla. Päädyimme kuitenkin vielä kokeilemaan yhteistyön rakentamista aloittaen pienten lasten palveluista. Mukaan kutsuttiin kaikki toimijat, jotka toimivat pienten lasten parissa. Neuvottelussa oli mukana lastensuojelun sosiaalityöntekijä ja perhetyöntekijät, lapsiperheiden kotipalvelu, MLL, Hausjärven srk., varhaiskasvatus, perheneuvola, lastenneuvolan ja kouluterveydenhoito. Yhteistyöneuvottelussa todettiin, että alueella on kolme keskusta, joissa lapsiperheiden palveluita on vaihtelevasti tarjolla. Pienten lasten palveluissa yhteistyö julkisen, yksityisen ja kolmannen välillä toimii hyvin, joten kehittämistarpeina ei tullut muuta esille kuin yhteisten tapaamisten järjestäminen pari kertaa vuodessa. Syksyllä 2013 pidetyssä tapaamisessa pohdittiin tapaamisten tavoitteita, tiedottamista ja rakennetta. Toimijat pitivät tärkeänä yhteistyöfoorumia, jossa tullaan tutuiksi ja näin ollen yhteistyötä voidaan helpottaa. Toiveena oli myös, että tulevaisuudessa tapaamiseen toivottaisiin lisättävän myös koulutusta tai asiantuntija- luennoitsija. Lopen kunnan monialaisen yhteistyön kehittäminen KUULAS-hankkeessa Riihimäellä kokoontuneen esimiestyöryhmän tapaamisessa sovittiin käynti Lopelle kuulemaan heidän kehittämistoiveitaan. Ensimmäinen yhteinen tapaaminen Lopen toimijoiden kanssa oli helmikuussa 2012 ja sen jälkeen tapaamisia oli säännöllisesti noin kahden kuukauden välein syksyyn 2013 saakka. Kehittämistyöhön osallistuivat: johtava sosiaalityöntekijä Sanna Ollikainen ja sosiaalityöntekijät Taija Rönkkö ja Nina Ohtonen saakka, vs. sosiaalityöntekijä Teija Tervo alk., perhetyöntekijät Kirsi Perttala ja Jaana Eerola, varhaiskasvatuspäällikkö Tarja Ojanen ja päiväkodin johtaja Teemu Nikkola, neuvolan terveydenhoitaja Tuija Laamanen, koulukuraattori Sari Arola, kulttuuri- ja vapaa-aika johtaja Tuula Pirinen ja nuoriso-ohjaaja Pauli Suonpuro, erityisopettaja Tuula Honkala, koulupsykologi Esa Alaraudanjoki, aikuissosiaalityöstä Sirkku Jabang ja Outi Fagerström. Ensimmäisessä tapaamisessa hanketyöntekijät esittelivät hanketta lastensuojelun työntekijöille. Tuolloin yhteistyön tiivistämistä toivottiin neuvolan, varhaiskasvatuksen ja koulutoimen kanssa. Siinä vaiheessa yhteistyötä oli tehty vain neuvolan kanssa ja opetustoimen kanssa yhteistyö oli vireillä, johon oli luotu rakennetta sopimalla säännöllisistä tapaamisista. Päivähoidon kanssa ei ollut tehty säännöllistä yhteistyötä. Työntekijät kertoivat Lopella aikaisemmin toimineesta perheverkostosta, johon kuuluivat kaikki jotka tekivät töitä perheiden parissa. Perheverkosto koettiin hyväksi ja pohdittiin olisiko mahdollista herätellä henkiin sitä uudelleen. Todettiin kuitenkin, etteivät kaikki perheet anna lupaa asioidensa käsittelyyn yhteistyöryhmissä, mutta jokin paikka yhteisten asioiden käsittelyyn olisi kuitenkin hyvä olla. Tuloksellisinta olisi, jos perhe tai osa sen jäsenistä tulisi yhteistyöryhmään oman asiansa kanssa, missä perhe tai sen jäsenet voisivat itse kertoa avun tarpeestaan ja eri viranomaiset omasta huolestaan. Tällöin vältyttäisiin päällekkäiseltä työltä ja yhteistyö helpottuisi, kaikki saisivat saman informaation samanaikaisesti ja vältytään vaitiolovelvollisuusongelmista sekä avoimuus lisääntyisi. Näiden keskustelujen pohjalta päätettiin laajentaa työryhmää ja mukaan kutsuttiin lisää toimijoita. Tätä ennen järjestettiin syksyllä 2012 Huolen puheeksi otto (Hupu) koulutusta, johon osallistui laajasti henkilöitä, jotka työskentelevät lasten ja nuorten parissa. Koulutuksen yhteydessä oli tavoitteena myös esitellä lastensuojeluilmoituskäytäntöjä yhteistyökumppaneille, mutta se jäi työkiireiden jalkoihin. Monialainen työryhmä kokoontui ensimmäisen kerran tammikuussa 2013, jolloin keskusteltiin toimialoittain, minkälaista kehittämistyötä kunnassa jo tehdään ja mihin olisi tarvetta toimijoiden näkökulmasta: Koulutoimessa oli meneillään Kelpo -hanke, jonka tavoitteena oli kehittää oppilashuollon toimintaa. Koulun näkökulmasta heidän toiminnassa oli selkeä rakenne, jossa moniammatillisuus toimi osittain, esimerkiksi lapsen tai nuoren asiaa käsitellessä yhteistyöneuvotteluun kutsuttiin lastensuojelun edustus paikalle tarvittaessa. Oppilashuollon tapaamisiin kutsuttiin aina myös oppilas ja huoltajat paikalle. Samoin toimittiin varhaiskasvatuksessa, vanhemmat kutsuttiin aina paikalle, kun lapsen asioista keskusteltiin tiimissä. Ennaltaehkäisevinä työmuotoina Lopella oltiin suunnittelemassa kotiin vietävien palveluiden osalta lapsiperheille tarjottavaa palveluseteliä ja varhaiskasvatuksessa avointa varhaiskasvatusta. Nuorisotoimen toiminta painottui vapaa-ajalle ja siellä toimittiin pääsääntöisesti nuorten kanssa, vanhempien 34

36 kanssa oltiin harvemmin yhteyksissä.. Yhteistyö nuorisotoimen ja muiden toimijoiden välillä toimi hyvin. Nuorisoohjaaja kävi koululla viikoittain tapaamassa nuoria ja huolen herätessä hän otti tarvittaessa yhteyttä nuoren kotiin. Mikäli, nuorisotoimessa heräsi suurempi huoli, ohjaaja otti suoraan yhteyttä lastensuojelun sosiaalityöntekijään. Perusterveydenhuollon neuvolatoiminnassa oli työryhmä, jossa pohdittiin asiakkaan ja perheen asioita. Perheeltä pyydettiin aina lupa asioiden käsittelyyn. Monialaista yhteistyötä tehtiin alueella eikä työryhmä kokenut tarpeelliseksi lisätä näitä työmuotoja. Sen sijaan koettiin, että alueelta puuttuu yläkouluikäisten vanhemmille tarjottavat matalankynnyksen tukipalvelut, josta voisi saada lasten ja nuorten kasvatukseen liittyvää ohjausta ja neuvontaa. Todettiin, että aikaisemmin toimineesta Harppi-hankkeessa yritettiin samanlaista mallia, mutta toiminta lopetettiin, kun siellä ei käynyt ketään. Harpin toiminta oli kuitenkin enemmän nuorille suunnattua, ei niinkään vanhemmille. Todettiin myös, ettei palvelua olisi hyvä rajata vain nuoruusikäisille vaan kaiken ikäisten lasten vanhemmille kasvatus, ohjaus ja neuvonta - periaatteella. Näin syntyi kasvatuskioski idea. Toimintaa lähdettiin suunnittelemaan monialaisesti työpajatyöskentelyllä, jossa sovimme toiminnan tavoitteista ja periaatteista KUULAS-hankkeen kuntapiloteissa kehitetyt uudet toimintamuodot Forssan seudun seudulliset lastensuojeluprosessit Sosiaalityön osalta Forssan seudun kuntien lähtötilanne oli hyvin erilainen riippuen aina kunnan koosta. Pienemmissä kunnissa yhden sosiaalityön vastuulla saattoi olla työtehtäviä lastenvalvojan tehtävistä koulukuraattoritoimintaan. Alueella on mahdollisuus ostaa koulukuraattoripalveluja Forssan seudun terveydenhuollon ky:ltä (FSTKY), joita palveluita jotkut kunnat käyttivätkin. Alkutilanteessa tulikin esille kuntien tarjoamien palveluiden erilaisuus sekä myöhemmin nousi esille myös yhteistyökumppaneille näyttäytyvät erilaiset työkäytännöt. Esimerkiksi erilaisia perhetyön alle kuuluvia työmuotoja oli vaihtelevasti kunnissa tarjolla. Toisissa kunnissa puutteeksi nähtiin mm. lapsiperheiden kotipalvelun puuttuminen, jota taas oli hyvinkin tarjolla esimerkiksi Tammelassa ja Jokioisilla, kun taas Ypäjällä lastensuojelun perhetyöntekijä hoiti myös koulukuraattoripalvelut. Toimesta kuitenkin päätettiin luopua hankeaikana, jonka myötä kunnasta hävisi perhetyö, sosiaalityöntekijän työpari alkuarvioinnissa ja koulukuraattoripalvelut. Työryhmässä toivottiin lisää työvälineitä asiakkaan kuulemiseen ja lapsen nostaminen työskentelyn fokukseen. Kehittämistoiminnan alkuvaiheessa esitettiin koulutustoiveina koulutusta asiakastietojärjestelmien käytöstä ja menetelmällistä osaamista lastensuojelutarpeen selvitykseen. Rajasimme kuitenkin työskentelyn koskemaan lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun ydinprosessien kuvaamista seudullisesti ja katsoimme toivottujen koulutusten järjestämisen olevan kuntien omaa toimintaa. Hankkeeseen mukaan lähtevien kuntien toiveena oli, että he voisivat aluksi keskittyä lastensuojelun ydinprosessien kuvaamiseen, joka toimisi tulevaisuudessa työskentelyn pohjana, kun 35

37 sosiaalipalveluita tullaan tarjoamaan seutukunnallisesti. Yhtenäisillä lastensuojelun käytännöillä voidaan helpottaa sekä alueellista palveluranteen syntymistä, mutta myös monialaista yhteistyötä. Työskentelyn pohjana käytettiin ylläpitämän lastensuojelun käsikirjan jaottelua lastensuojelun ydinprosesseista: miten lapsi/nuori tulee lastensuojelun asiakkaaksi (lastensuojeluasian vireille tulo), lastensuojelutarpeen selvitys ja siihen liittyvät menetelmät; mitä tulee selvittää etukäteen, minimiselvityksen ja laajemman selvityksen sisällöt, avohuolto ja siihen liittyvän asiakassuunnitelman sisältö ja avohuollon tukitoimet sekä kriisitilanteet, lapsen kiireellinen sijoitus, huostaanotto, sijaishuolto ja jälkihuolto. Dokumentointiin järjestettiin maakunnallisesti koulutusta (dokumentointikoulutus Aino Kääriäinen), johon työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua. Kuvio 9. Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojeluprosessi Forssan seudulla. Osaprosessit löytyvät Vuonna 2012 kokoonnuttiin noin kerran kuukaudessa yhteisiin työpajoihin, jossa käytiin läpi edellä mainittuja teemoja. Alueellinen työskentelykulttuuri oli hyvin perinteinen, jossa esimerkiksi työpajoihin osallistui pääsääntöisesti vain sosiaalityöntekijän ammattinimikkeellä toimivat työntekijät tai johtavat viranhaltijat. Alueella ei ollut systemaattisesti käytössä sosiaalityöntekijä- sosiaaliohjaaja (perhetyöntekijä) työparityöskentelyä, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Työskentelyn eri vaiheissa vaihdettiin paljon tietoa ja käytänteitä kuntien välillä ja varsinkin ensimmäisissä työpajoissa valittuja teemoja käsiteltiin hyvin yksityiskohtaisesti. Loppusyksystä 2012 työskentelyvauhti hiipui sekä osallistujien että työskentelyn osalta. Joulukuussa kuitenkin vielä lisättiin tapaamisia, jotta työ saataisiin valmiiksi ennen työskentelyn painopisteen siirtämistä monialaiseen ja ennaltaehkäisevään suuntaan, jolloin työskentely perustason toimijoiden kanssa päättyi. Lastensuojelun ydinprosessien prosessikuvaukset saatiin tuolloin osittain tehtyä, mutta niistä jäi uupumaan osakokonaisuuksia, joita tehtiin myöhemmin yhdessä hanketyöntekijän ja lastensuojelupäällikkö Riikka Lammintausta -Mäkelän kanssa. Lastensuojeluprosessien työprosessien kirjaaminen ja vieminen käytäntöön oli hyvin monivaiheinen ja työläs prosessi, joka saatiin hankkeen myötä tiettyyn pisteeseen, mutta paljon jäi vielä tekemättä. Osaltaan työn tekemistä hankaloitti se, että työtä tehtiin kunnissa oman työn ohella, joka vaikeutti työhön keskittymistä ja sitoutumista. Toisaalta, hyvää oli se, että asioita pohdittiin yhdessä eikä niitä pidetty itsestään selvyyksinä tai ylhäältä alaspäin tuotuina. Kunnissa oli paljon yhteneväisyyksiä työkäytänteissä, mutta löytyi myös paljon eroavaisuuksia. Lapsilähtöinen ja monialainen työskentely rakenteena oli alueella vierasta, mutta asiakaskohtaisesti tuttua, johon he toivoivatkin lisäkoulutusta. Ydinprosessien kuvauksissa kävimme keskustelua monialaisen yhteistyön paikoista ja mahdollisuuksista lastensuojelun prosessien eri vaiheissa. 36

38 Monialaisen yhteistyön käynnistyminen Monialainen työskentely käynnistyi marraskuussa 2012, jonne kuntien sosiaalitoimien edustajat kutsuivat kuntaalan yhteistyökumppaneita ja hanketyöntekijä kutsui FSTKY:n johtavia viranhaltijoita. Työryhmään kuuluivat aikuispsykiatrian ylilääkäri Sirpa Lindroos, A-klinikan johtava sosiaaliterapeutti Tarja Nurmi-Niemelä, perheneuvolan johtava psykologi Anna-Maria Silfvenius-Pura. FSTKY:n työryhmään osallistuneet olivat käyneet keskenään sen keskustelun ketä työryhmään olisi hyvä kuulua. Kunta-alan toimijoista työryhmään osallistui Forssasta lastensuojelunpäällikkö Riikka Lammintausta -Mäkelä, Kuhalan koulun rehtori Marja-Leena Tirri, kiertävä erityislastentarhanopettaja Laila Mäki-Kerttula (FSTKY), Jokioisilta sosiaalijohtaja Kaisa Lepola ja sivistystoimen johtaja Jari Sillanpää, Ypäjältä sosiaalityöntekijä Helena Salo ja erityisopettaja Erika Leppälahti- Kallio sekä Tammelasta ja Humppilasta sosiaalijohtajat Annukka Kuismin ja Jaana Paasikangas. Ensimmäisessä tapaamisessa kuntayhtymä nosti vahvasti esille huolensa runsaasti päihteitä käyttävistä perheistä, joista on alueellisesti ollut huolta jo pidemmän aikaa. Hankaluutena oli, että eri toimijoiden on vaikea ymmärtää päihdeproblematiikkaa, koska päihteitä käyttävien perheiden tilanteet eivät välttämättä näy ulospäin. Lisäksi kaikissa kunnissa oli hyvin erilaiset käytännöt, miten päihdeperheiden tilanteeseen puututaan ja miten perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta ja lasten tarpeita myös emotionaalisella tasolla seurataan. Monialaisen yhteistyön kehittämisen tavoitteiksi kirjattiin: pikkulapsiperheiden päihteiden käytön varhainen puuttuminen ja tuen rakentaminen seudullisesti: raskausaikana päihteille altistuneiden lasten kasvun ja kehityksen tukeminen sekä olosuhteiden seurannan järjestäminen moniammatillisesti sekä monialaisen yhteistyön avulla lisätä ymmärrystä päihdeproblematiikasta, niin että lapsi tulee huomioiduksi kokonaisvaltaisesti eri palvelupisteissä. KUULAS- hankkeen osalta tähän tarpeeseen lähdettiin vastaamaan koulutuksella, jossa kouluttaja toimi lastenpsykiatrian erikoislääkäri Elina Savonlahti. Koulutusta toteutettiin prosessinomaisesti, jossa ensimmäisenä päivänä käytiin läpi vanhempien päihderiippuvuuden merkitystä lapsen kiintymyssuhteen syntymiselle. Hankkeen tavoitteiden näkökulmasta koulutuspäivän palautteissa sai erityistä kiitosta eri ammattiryhmien yhteen kokoaminen ja eri näkökulmien esille nostaminen. Koulutuksen välissä keräsimme työpajatyöskentelyn avulla tietoa jo olemassa olevista palveluista kunnissa. Tietojen kerääminen oli melko helppoa FSTKY:n tuottamissa palveluissa, joskin niissäkin oli hieman eroja kuntien välillä. Kuntien tuottamissa omissa palveluissa olikin jo niin paljon eroja eikä niitä saatu yhteiselle matriisille tämän hankkeen tuottamana. Välityöskentelyn tapaamiset tuottivat kuitenkin hyvää keskustelua mm. tarvitaanko alueelle matalan kynnyksen palveluja tai monialaista palvelutarpeen arviointityöryhmää. Idea Lopen Kasvatuskioski-tyyppisestä palvelusta sai kannatusta, mutta se todettiin kuitenkin liian vaativaksi toteuttaa seudullisesti. Ainoastaan Ypäjä aikoi toteuttaa pienimuotoisesti kehitettyä ideaa. Seuraavana koulutuspäivänä huhtikuussa 2013 kerättiin ammattiryhmittäin pulmakohtia, miksi varhainen puuttumiseen ei aina toteudu päihdeperheissä. Vastauksista olen poiminut muutamia esimerkkejä: työntekijät kokivat, etteivät aina tule kuulluksi yhteistyökumppaneina tai eivät voi olla varmoja asiasta eivätkä siksi uskalla ottaa asioita puheeksi, ei ollut selkeää kuvaa miten tilanteissa tulisi toimia, johon työntekijät toivoivat selkeää toimintamallia tai hoitopolun kuvausta. Esille nousi myös asiakassuhteeseen liittyviä ongelmakohtia esim. manipulointi, houkuttelu salailun ilmapiiriin, sä olet paras - työntekijä tai sortuminen yksilötyöskentelyyn silloin, kun kyse on perheestä. Lastensuojelusta toivottiin lisää tietoa ja näkyvyyttä sekä vahvempaa roolia yhteistyökumppaneihin nähden. Lastensuojelu taas toivoi matalampaa kynnystä lastensuojeluilmoitusten tekemiseen. Osaan näistä tarpeista pystyttiin vastaamaan melko nopeastikin mm. Forssassa, kun lastensuojelun päällikkö Riikka Lammintausta Mäkelä jalkautui varhaiskasvatukseen kertomaan lastensuojelusta ja siihen liittyvistä ilmoituskäytänteistä. Lisäksi suunniteltiin yhteistä koulutus-/ seminaaripäivää lokakuulle 2013, jossa olisi esitelty KUULAS- hankkeen kanssa tehdyt lastensuojelun prosessikuvaukset, painottaen yhteistyön tekemisen paikkoja ja ilmoituskäytäntöjä. Edellisten lisäksi seminaariin pyydettiin puhujaksi Hämeenlinnasta Jukolan koulun rehtori Taina Lind aiheena dialogisuuden toteutuminen koulussa. Valitettavasti seminaari jouduttiin siirtämään tammikuulle 2014 liian kiireisen aikataulun vuoksi. Työskentelyä monialaisen työskentelyn toteutumiseksi jatkettiin lokakuulle 2013 saakka järjestämällä kaksi erillistä koulutuskokonaisuutta. Toinen koulutus oli Dialoginen kohtaaminen auttamis- ja kasvatustyössä (kouluttajana TT, dos Lassi Pruuki) ja toinen Dialoginen puheeksi otto ja avoimen yhteistyösuhteen rakentaminen haasteellisissa työtilanteissa. Koulutukset toteutettiin monialaisesti, jossa myös keskustelulle ja toisiin tutustumiseen varattiin aikaa. 37

39 Hattulan ja Janakkalan KUULAS-hankkeessa kehitetyt uudet monialaiset palvelutarpeen arviointimallit Hattulan ja Janakkalan kehittämistyöstä vastannut kehittämissuunnittelija Tuija Leinonen siirtyi kevään aikana muihin tehtäviin maaliskuun alusta alkaen. Hänen työparinaan toiminut projektikoordinaattori Tytti Rantanen jatkoi työskentelyä suunnitelmien mukaisesti loppu kevään molempien kuntien kehittäjä-tiimien kanssa. Molemmissa kunnissa lapsiperheiden monialaiset varhaisentuen mallit muotoutuivat samankaltaisiksi, mutta toimintaympäristöjensä mukaisiksi. Palveluorganisaatioissa oli eroja, samoin työskentelykulttuureissa, jotka vaikuttivat saavutetun työskentelymallin syvyyteen ja omaksumiseen KUULAS -kehittämisyhteistyön loppuvaiheessa. Tämä tuli hyvin esille Hattulan VARTU- ja Janakkalan SOVANEKO -tiimien vertaistapaamisessa Hämeenlinnassa Tapaamisen vetäjänä toimi Ideapakka Oy:n oivalluttaja Reetta Koskinen. Osallistujien palautteiden mukaan oli hyvin valaisevaa huomata, miten samanlaisten asioiden ja käytänteiden kanssa kumppanuuskunnissa on työskennelty ja päädytty kuitenkin molemmissa omanlaisiin työskentelymalleihin.. Hattulassa dialogisen vuoropuhelun ja voimavarakeskeisen ajattelun perinne oli ollut pidempään käytänteissä kuin Janakkalassa, joka hieman edisti mallin syventymistä ja työtapojen käyttöönottoa arjen tilanteissa. Erojakin toki löydettiin toimintatapojen välillä ja todettiin vanhan metaforan pitävän paikkansa, että vaikka polkupyörää ei aina tarvitse keksiä uudestaan, niin jokaisen on kuitenkin koottava se oman näköisekseen, jotta sillä päästään polkemaan omassa (kunta)maastossa. HATTULAN VARTU-MALLISSA ASIAKAS ON MUKANA ALUSTA LÄHTIEN Poislähettämisestä tulkaa mukaan-kulttuuriin VARTU-työskentely on pysyvää, joustavaa ja ennakkoluulotonta toimintaa Huolen herätessä se otetaan puheeksi asiakkaan kanssa luottamus Työskentelyssä korostuu resurssit asiakkaan/perheen osallistaminen omaan prosessiinsa, arjen kokonaisuuksien näkeminen ja niiden huomioon-ottaminen yhdessä perheen kanssa työskennellessä HUOLI OTETAAN PUHEEKSI V HUOLI HERÄÄ -perheessä -työntekijällä UUSI PALVELUN- TARPEEN ARVIOINTI HUOLI EI OLE POISTUNUT TAI ILMENEE HATTULAN VARTU ALKUMALLI SEURANTA - mitä, missä, milloin, kuka, koska? PERHE MOTIVOIDAAN VARTU- TYÖRYHMÄÄN HATTULAN LAPSIPERHE 0-18V. LAPSET JA NUORET HUOLI POISTUU YHTEENVETO TYÖSKENTELYSTÄ PERHEEN KANSSA YHDESSÄ LÄHITYÖNTEKIJÄ KOKOAA VARTU- RYHMÄN JA PERHEEN TAPAAMISEEN 1. TAPAAMINEN 1H JA TAPAAMISESSA TEHDÄÄN PALVELUNTAR- PEEN ARVIOINTI PERHETTÄ TAVATAAN Kuka tai ketkä tapaa? Kuinka usein? Kuvio 10. Hattulan VARTU-malli. Janakkalan toimijat totesivat, että aika oli SOVANEKO -mallin kehittämisessä myös Janakkalassa mennyt nopeasti ja oli päästy ihan tyydyttävään tulokseen, joskin mallin työstämistä oli syytä vielä jatkaa omin voimin. Tärkeänä asiana keskustelussa nousi esiin erilainen ymmärrys kehittämistavoitteista. Hanketyöntekijöiden tavoitteena oli ollut luoda yhdessä monialaisten toimijoiden kanssa hankehakemukseen pohjautuvaa työskentelytapaa peruspalveluiden ennaltaehkäisevän ja varhaisentuen alueelle, jossa pienen huolen puheeksiotto yhdessä asiakkaan kanssa johtaisi parhaimmassa tapauksessa lapsen ja perheen tilanteen selkiytymiseen sekä pulmien suurenemisen ehkäisyyn. Oikea-aikaisten palveluiden tarve tulisi työskentelymallissa hyvissä ajoin arvioitua ja järjestettyä, eikä esim. erityisentuen palveluita välttämättä heti ainakaan tarvittaisi. 38

40 Työntekijöiden näkemys perustui oletukseen, että monialainen esimiesryhmä ja toimijat olisivat yhdessä pohtineet ja määritelleet hankeaikana keskenään tavoitteita ja tehtäviä. Kävi kuitenkin ilmi, että oletus oli ollut väärinkäsitys, joten syksyllä 2012 otettiin muutama askel taaksepäin, ja määriteltiin yhteisiä tavoitteita pilottiryhmän kanssa uudestaan. Lopulta yhteinen ymmärrys kuitenkin saavutettiin ja todettiin, että SOVENEKOtyöskentelymallissa oli tavoitteena luoda ja vahvistaa Janakkalan toimijoiden monialaista yhteistyötä ja lisätä asiakkaiden sekä kuntalaisten osallisuutta sekä kuulla lasten, nuorten sekä perheiden ääntä heidän omissa palveluissaan niin, että asiakas on mukana alusta alkaen pohtimassa häntä koskevien palveluiden tarvetta ja määrittelemässä tarpeita yhdessä ammattilaisten/ammattilaisten kanssa. Lisäksi tavoitteiksi asettuivat, että lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevällä ammattilaisella on asiakasta kohtaan kunnioittava, kiinnostunut ja myötätuntoinen asenne. Näin asennoituen ammattilainen ja asiakas voi käydä kuuntelevaa keskustelua ja päästä yhteiseen ymmärrykseen tuen tarpeesta. Esimiesten puheenvuorossa todettiin, että vaikka Janakkalassa oli kehitetty pitkään dialogisia verkostomenetelmiä ja koulutettu toimijoita esim. huolen puheeksi ottoon, niin edelleen taisi kuitenkin olla usein niin, että lapset, nuoret ja perheet olivat enemmänkin vastaanottavina osapuolina keskusteluissa. Janakkalassa jatkettiin SOVANEKO-mallin kehittämistä edelleen omin voimin ja siitä kehittyi HUOLISIEPPARImalli varhaisen tuen palvelurakenteisiin. Janakkalan Huolisieppari-mallissa kiinnitetään erityistä huomiota lasten mielenterveyttä tukeviin ja riskitekijöihin Lapsi ja perhe ovat asiantuntijoita omissa asioissaan Kohtaamiset lähtevät lapsen, nuoren ja perheen tarpeista, ei asiantuntijan Puhutaan asiakkaan kanssa samaa kieltä Huoli otetaan puheeksi faktoina, ilman etukäteistulkintoja vuoropuhelu (dialogi) perheen kanssa synnytetään avoimin kysymyksin HUOLI OTETAAN PUHEEKSI HUOLI HERÄÄ -perheessä -työntekijällä UUSI PALVELUN- TARPEEN ARVIOINTI HUOLI EI OLE POISTUNUT TAI ILMENEE UUSI HUOLENAIHE JANAKKALAN HUOLISIEPPARI-MALLI PERHE MOTIVOIDAAN HUOLISIEPPARI TYÖRYHMÄÄN JANAKKALALAISET LAPSIPERHEET YHTEENVETO SEURANTA HUOLI POISTUU LÄHITYÖNTEKIJÄ KOKOAA HUOLISIEPPARI- RYHMÄN JA PERHEEN TAPAAMISEN PERHEEN TAPAAMISEEN 1. TAPAAMINEN 1H JA TAPAAMISESSA TEHDÄÄN PALVELUNTARPEEN ARVIOINTI PERHETTÄ TAVATAAN/ työskentely Kuvio 11. Janakkalan Huolisieppari-malli. Janakkalan Huolisieppari-malli elää myös kaikille lapsiperheille suunnatussa malli-esitteessä, joka vielä muokkautuu. Toimintamallille on myös kehitelty omaa lomakkeistoa, joka on helposti otettavissa kaikkien monialaisten toimijoiden käyttöön Huolisieppari-mallin työskentelyssä. 39

41 Kuva 12. Huolisieppari-työryhmä on tarkoitettu kaikille janakkalalaisille lapsiperheille. 40

42 Riihimäen kaupungin Aurinkometsän päiväkodin kasvatuskumppanuuden syventäminen, nuorten palveluiden sekä monialaisen palvelutarpeen arvioinnin kehittämisen keskeiset tuotokset KUULAShankkeessa Riihimäen kaupungin KUULAS-hankkeen pääpilotiksi muodostuneen Aurinkometsän päiväkotiryhmän pienryhmätoiminnan ja vanhempien sekä muiden lasten läheisten osallistumismahdollisuuksien lisääminen päiväkodin toimintaan tuotti paljon hyviä kokemuksia ja konkreettisia toimintatapojen muutoksia päiväkotiryhmän päivittäiseen toimintaan sekä perheiden aitoja osallistumismahdollisuuksia lastensa hoitopäivän arkeen. Eteisestä kammarin puolelle vanhempia osallistavat toimintatavat Aurinkometsän päiväkodissa Vanhemmille syystoimintakaudella kaksi kertaa ja keväällä kerran viikossa tarjotut aamukahvit olivat mieleisiä vanhemmille, lapsille ja henkilökunnalle. Lapsille oli osoittautunut tärkeäksi vanhemman mukanaolo päiväkodin arjessa niin tapahtumissa kuin aamukahveillakin. Lapset suhtautuivat vanhempien läsnäoloon päivähoidossa luontevasti. Aamukahveista tuli luonnollinen osa ryhmän keskiviikkoaamun arkea ja se oli lisännyt vanhempien ja ryhmän henkilökunnan välistä sekä vanhempien keskinäistä vuorovaikutusta. Kasvattajat olivat ryhmässä lapsia varten ja tekivät heistä havaintoja koko ajan. Päiväkodin henkilökunta koki, että yhdessä toimimisen kautta yhteistyöstä vanhempien kanssa oli tullut aidosti luontevampaa. Tiimin jäsenet antoivat syksyn aikana vanhemmille käytännön neuvoja ja ohjeita erilaisissa arjen tilanteissa: pienenkin huolen puheeksiotto muodostui osaksi arkea ja yhteistyö vanhempien kanssa helpottui, kun tunsimme kaikki toisemme paremmin, kertoi henkilökunta yhteisissä tapaamisissa. Vanhemmat toivat myös omia ideoitaan, vinkkejä ja ohjeita ryhmän toimintaan, jolloin kaikilla oli tunne tasavertaisesta osallistumismahdollisuudesta. Kasvatuskumppanuuteen liittyen sovittiin tiimisopimuksessa yhteisesti, että perheet hyväksytään yksilöllisine piirteineen ja tapoineen sekä pyritään tasavertaiseen ja kaikkia kunnioittavaan kumppanuuteen. Hyvässä yhteistyössä ja yhteisen huolen herätessä vanhempien ohjaaminen saamaan lisää tukea lapselleen helpottui ja tuntui luontevammalta kuin aikaisemmin. Jokainen lapsi huomioitiin pienryhmässä Pienryhmätoiminnassa lasten keskinäiset vuorovaikutussuhteet ja sosiaaliset taidot kehittyivät, kun aikuinen pystyi ohjaamaan lapsia positiiviseen vuorovaikutukseen. Lasten havainnoiminen oli pienryhmässä tehokkaampaa ja pystyi paremmin antamaan tietoja lapsen kehityksestä myös vanhemmille. Pienryhmässä oli helpompi havaita varhaisessa vaiheessa mahdollinen tuen tarve lapsen jollakin kasvun, kehityksen tai oppimisen alueella. Mikäli tuen tarvetta havaittiin, otettiin huoli puheeksi vanhempien kanssa, joihin oli saatu luotua hyvä suhde, ottamalla vanhemmat mukaan päiväkodin arkeen. Näin yhteisesti toimimalla luotiin toimintastrategia lapsen tukemiseksi yhdessä vanhempien kanssa. Perhetyöntekijä mukaan päiväkotiin Tammikuussa 2013 aloitettiin Peltosaaren asuinalueen molemmissa päiväkodeissa kokeilu perhetyöntekijän vastaanotosta. Perhetyöntekijä oli tavattavissa vuoroviikoin kummassakin päiväkodissa yhtenä päivänä viikossa klo Perheille lähetettiin toiminnasta kertova esite ja asiasta oli tiedote myös päiväkodin yleisissä tiloissa. Perhetyöntekijän vastaanotolle ei kuitenkaan ohjautunut yhtään perhettä. Vastaanotto lakkautettiin päiväkodissa, mutta käynnistettiin lastenneuvolassa. Päiväkotien henkilökunnan kanssa käydyissä keskusteluissa kävi ilmi, että perhetyö ja sen työnkuva oli vieras ja he eivät tienneet mitä perhetyöntekijä tekee ja millaisissa asioissa hänen luokseen voidaan perheitä ohjata. Perhetyöntekijä osallistui kuitenkin kehittämistyöhän hankeen loppuun saakka. 41

43 Nuorilta kysyttiin, mitä palveluita he tarvitsisivat Sosionomiopiskelija Aino Laakson opintoihin liittyvänä totetutettavaksi aiottuun Nuorten palveluoppaaseen tuli palvelukuvauksia kaiken kaikkiaan kuusi. Työryhmässä todettiin, ettei kaikissa työyksiköissä ollutkaan palvelukuvauksia tehtynä tai ne olivat hyvin yleisellä tasolla. Erilainen vaihe palvelukuvausten laatimisessa hankaloitti yhteisen oppaan laatimista, joten sen tekemisestä luovuttiin tässä vaiheessa. Toimintatutkimuksen lopputuloksena todettiin muun muassa, että nuorten kuuleminen on tärkeää ja tämän tapaisella työskentelyllä on mahdollista sekä jakaa että kerätä tietoa nuorilta. Tarkempi kuvaus Aino Laakson toimintatutkimuksellisesta projektityöstä löytyy Kuvio 13. Nuorten ajatuksia Riihimäen kaupungin palveluista. Innokkaasti aloitettu sähköisen tapahtumakalenterin käyttö kaupungin eri toimijoiden välillä nuorten tapahtumien ym. koordinoimiseksi koettiin hankalaksi ja siitä luovuttiin puolen vuoden kokeilujakson jälkeen. Toimijat totesivat myös, että nuorisofoorumin järjestäminen oli hyvä ajatus ja kannattaa järjestää kuitenkin vain kerran vuodessa, jotta mukaan saadaan mahdollisimman monta nuorten kanssa toimijaa. Lopen kunnan Kasvatuskioskin toiminta ja toiminnan periaatteet KUULAS-hankkeen kehittämistyön tuloksena: Kasvatuskioski- toiminnan periaatteiksi muotoutuivat, että palvelu on ennaltaehkäisevää palvelua, jossa toimintaa ohjaa työntekijöiden palveluohjauksellinen työote. Vanhempia ei lähetetä pois vaan tarvittaessa kootaan moniammatillinen tuki pohtimaan perheen pulmallista tilannetta. Kasvatuskioskiin voivat tulla keskustelemaan kaikki alle 18-vuotiaiden lasten vanhemmat, joilla on lasten kasvatukseen ja kehitykseen liittyviä kysymyksiä. Kioskiin voi tulla ilman ajanvarausta tai lähetettä. Palvelu on matalan kynnyksen palvelua, jossa arjen asioissa on auttamassa eri ammattikunnan edustajia mm. sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, perhetyöntekijä, psykologi, terveydenhoitaja, nuorisotyöntekijä ja etsivä nuorisotyöntekijä. Kaikki työntekijät ovat Lopella työskenteleviä työntekijöitä, jolloin paikalliset toimijat ovat tuttuja ja verkosto on koottavissa nopeastikin yhteen. Kasvatuskioski on auki kerran viikossa ja sille on varattu erilliset tilat Lopen keskustan kerrostalosta. Kasvatuskioskin aukioloaikana voi tavoitella työntekijää myös puhelimitse tai sähköpostin välityksellä. Kioskissa on tavattavissa aina kaksi työtekijää kerrallaan. Tarjolla on kahvia ja pientä purtavaa. 42

44 Yhden tapaamisen tavoitteet voivat olla: vanhemmuuden tukemista (tukea vanhempia heidän kasvatustyössään) terveyden edistäminen (ohjausta mm. ravintotottumuksissa, levossa, ulkoilussa, TV:n katselussa, pelaamisessa jne.) pohtia erilaisia vaihtoehtoja ja näkökulmia yhdessä vanhempien kanssa motivointia perhetilanteen tarkempaan tarkasteluun monialaista palvelutarpeen arviointia toiminta tapahtuu yhden luukun periaatteella etsitään yhdessä keinoja (arjen hallintaan, pulmalliseen tilanteeseen) Työskentelyssä pyritään siihen, että vanhempi saa riittävästi tietoa ja palvelua jo heti ensimmäisellä kerralla. Toimitiloissa on saatavilla esitteitä, tiedotteita ja tarvittavat yhteystiedot muihin palveluihin. Toimipisteessä voi asioida myös nimettömänä eikä siellä asioinnista synny asiakkuuksia eikä käyntejä dokumentoida asiakastietojärjestelmiin. Toiminnasta kerätään kuitenkin nimettömästi tietoja, joita voidaan käyttää palvelujen kehittämisessä. Mikäli asiakkaan asia ei selviä yhdellä käyntikerralla tai vaatii lisätyöskentelyä voi vastaava työntekijä jatkaa omassa työyksikössään asiakkuutta, mikäli se on mahdollista. Pääasia on varmistaa, että vanhemmat ovat saaneet riittävän palvelun. Palveluohjauksellisessa työotteessa asian vastaanottava työntekijä vastaa asian eteenpäin viemisestä olemalla vanhemman tukena riittävän kauan tai viemällä asian moniammatillisen tiimin käsittelyyn, niin että vanhemmat ovat mukana koko työskentelyprosessin ajan. Työskentely on pääasiallisesti keskusteluapua, josta työntekijä on vaitiolovelvollinen. Mikäli tilanteessa kuitenkin tulee ilmi sellaisia asioita, jossa työntekijän velvollisuus on tehdä lastensuojeluilmoitus, tehdään se ensisijaisesti yhdessä vanhemman kanssa pyyntönä lastensuojelutarpeen selvittämiseksi. Mikäli, vanhempi on asiasta erimieltä, vanhemmalle ilmoitetaan lastensuojeluilmoituksen tekemisestä. Työntekijöiden tukena on moniammatillinen tiimi, joka koostuu päivystysringissä olevista työntekijöistä. Tiimi kokoontuu 4-6 viikon välein. Tiimissä ei keskustella asiakkaiden asioista, mikäli he eivät ole itse tilaisuudessa mukana. Tuolloin tapaamiset ovat ammatillista vertaistukea ja asiakastilanteiden synnyttämien tilanteiden keskinäistä reflektointia. Moniammatillista tiimiä voidaan käyttää myös palvelutarpeen arviointiin, niin että perhe on läsnä ja myös itse määrittelemässä palvelun tarvettaan. Toiminnasta vastaa Lopen kunnan johtava sosiaalityöntekijä, johon voi olla yhteydessä epäselvissä tilanteissa tai silloin, kun asian käsittely on kiireellinen. Muutoin asiat käsitellään moniammatillisessa tiimissä. Johtava sosiaalityöntekijä laatii työvuorolistat puoleksi vuodeksi kerrallaan. Mikäli työaika ei työntekijälle sovi, jokainen hankkii itse itselleen sijaisen toiminnassa mukana olevista henkilöistä. Työaikaan ja työsopimuksiin liittyvistä kysymyksistä vastaa jokaisen hallintokunnan oma lähiesimies. Toiminnasta syntyvistä kustannuksista, kuten tilojen vuokrasta ja kahvituskustannuksista vastaa sosiaalitoimi. Toiminta käynnistyi Viralliset avajaiset pidettiin Kasvatuskioskin toiminnasta tiedotettiin painamalla esitteitä ja julisteita levitettäväksi ympäri seutua. Lisäksi vanhempia ja yhteistyökumppaneita tiedotettiin yläkoulujen virallisten tiedotuskanavien kautta sekä kolmessa lehdessä Aamuposti, Viikkouutiset ja Lopen lehti. Kasvatuskioskilla on myös omat Facebook- sivut: https://www.facebook.com/pages/lopen- Kasvatuskioski/ ?ref=ts&fref=ts 43

45 4.1.3 Tavoitteen toteutumisen arviointi Forssan seudun seudullisen lastensuojeluprosessin ja monialaisen työskentelyn kehittämisen arviointi KUULAS -hanketyöskentelyn Forssan seudun loppuarviointi pidettiin joulukuussa Loppuarvioinnissa nousi esille yhteisen keskustelujen merkitys ja anti tulevaisuudelle, jossa tavoitteena on tuottaa palveluja seudullisesti. Todettiin, että tutuksi tuleminen helpotti yhteistyön tekemistä jatkossa ja olisi ollut toivottavaa, että kaikki työntekijät olisivat voineet olla läsnä yhteisessä tekemisessä. Osallistujat olivat harmistuneita siitä, ettei kaikki ehtineet olemaan mukana työskentelyssä ja että tämän työskentelyn koettiin olevan jollakin tapaa turhauttavaa. Mukana olleille työntekijöille tämän prosessin myötä oli tullut vahva kokemus siitä, että heistä oli tullut seudullinen lastensuojelun tiimi ja he voisivat ryhtyä yhtenä rintamana tekemään lastensuojelutyötä. Nähtiin myös, että jokaisessa kunnassa oli paljon työtä eikä missään päästä helpolla. Tavoitteiden nähtiin toteutuvan myös siltä osin, että tunnettiin ja tiedettiin toisten kuntien henkilöstöresurssit ja rakenteet. Käytännön työssä huomattiin, että toisten toimijoiden tunteminen edistää yhteistyötä. Hyödylliseksi nähtiin myös omien työskentelyprosessien läpikäyminen ja päivittäminen sekä näkökulmien vaihtaminen toisten työntekijöiden kanssa; pieniltä tuntuvien asioiden avaaminen selkiytti ajatuksia ja jäsensi uudelleen työskentelyä. Loppuarvioinnissa todettiin myös, että Ankkurista (poliisin ja sosiaalityön yhteistyö) olisi ollut hyvä saada sosiaalityöntekijä mukaan prosessien tekemiseen. Huolen aiheeksi jäi, miten tulevaisuudessa Ankkuritoimintaa toteutettaisiin viiden kunnan alueella ja millainen toiminnan suhde tulisi olemaan sosiaalityöhön. Jatkotyöskentelyyn toivottiin enemmän koulutusta ja paneutumista lapsen osallisuuden vahvistumiseen lastensuojeluprosessien eri vaiheissa. Moniammatillisen työryhmän toimijoille järjestettyjen pikkulapsiperheiden päihdeproblematiikkaan paneutuvien koulutuspäivien aikana toiveina nousi esille muun muassa lastensuojelun vahvempi rooli työskentelyssä sekä yksittäisen asiakkaan asiassa että suhteessa yhteistyökumppaneihin. Lisäksi toivottiin enemmän koulutusta ja tiedottamista lastensuojelusta ja sen eri tehtävistä. Perustasolle toivottiin tiiviimpää ja selkeää moniammatillista mallia päihdeperheissä elävien lasten hoidon seurantaan esim. hoitopolun kuvausta. Näihin tarpeisiin pystyttiin vastaamaan osittain hankkeen toimesta. KUULAS-hankkeen päättyessä oltiin lastensuojelun ydinprosesseista ja niihin liittyvistä seudullisesta yhdenmukaistamisesta työskentelyssä jo melko pitkällä ja tavoitteena oli esitellä näitä prosesseja myös yhteistyökumppaneille, johon olisi liitetty sekä koulutusta että tiedottamista lastensuojelun käytänteistä. Päihdeperheille tarkoitetun hoitopolun kuvaamiseen ei hankkeen aikana pystytty vastaamaan, vaan se jäi kuntien omaksi tehtäväksi. Sen sijaan kunnille tarjottiin vielä Huolen puheeksioton -koulutusta ja Dialoginen kohtaaminen asiakastyössä koulutusta, jonka tavoitteena oli tukea perustason toimijoiden työtapojen suuntaamista enemmän asiakaslähtöiseen suuntaan. Monialainen työskentely jatkui syksyyn 2013 saakka, mutta sen anti jäi ohueksi eikä yhteistä suunnitelmaa syntynyt. Osa työryhmän jäsenistä jättäytyi pois ja yhteisen työskentelyn tavoite ei enää samalla tavalla kirkastunut kuin aikaisemmin. Toisaalta myös asetetut tavoitteet olivat melko suuret näin lyhyelle toimintakaudelle, joista kärsi sekä lastensuojelun prosessien kuvausten tekoprosessi että monialaisen työskentelyn aloittaminen. Hattulan monialaisten VARTU-tiimin ja Janakkalan Huolisieppari-tiimin kehittämisen arviointi Hattulan ja Janakkalan KUULAS hanketyöskentelyn loppuarvioinnit toteutettiin molempien kuntien kehittäjäryhmissä samalla menetelmällä. Tapaamisessa kartoitettiin kehitettyjen uusien varhaisen tuen ja ennaltaehkäisevien toimintamallien vahvuudet (Strengths), riskit (Weaknesses) mahdollisuudet (Opportunities) sekä uhat (Threats) ja kuinka ne jatkossa muunnetaan voimavaroiksi tai vältetään. Loppuarvioinnit toteutettiin osallistavalla akvaario-arvioinnin ja SWOT-muunnelman menetelmällä. Hattulan KUULAS-työskentelyn loppuarviointi toteutettiin kevään viimeisessä tapaamisessa Toimijat totesivat, että aika oli VARTU -mallin kehittämisessä mennyt nopeasti ja oli päästy ihan tyydyttävään tulokseen. Erityisesti oltiin tyytyväisiä siihen, että mallia oli kehitetty toimijoita osallistavan prosessin avulla, joka eteni sujuvasti: rakenteinen tapaaminen -> yhteinen keskustelujen tuotos > reflektioaineisto muistioina - toteutuksena alusta alkaen. Tärkeänä vaiheena osallistujat näkivät myös syksyllä toteutuvan jalkauttamisvaiheen, jonka aikana mallia levitetään ja tehdään tutuksi koko kunnan lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivien piirissä. Seuraavassa nelikentässä on koottuna Hattulan toimijoiden arviointityöpajan tuotokset ja ajatukset 44

46 kehittämispilotista. jalkauttamista. Arviointityöskentelyn funktiona oli myös vahvistaa uuden toimintamallin leviämistä ja Seuraavassa nelikentässä on monialaisen toimijaryhmän tuottama arviointi VARTU-mallista. 1. VARTU-MALLIN SISÄISET VAHVUUDET / OLEMASSA OLEVAT TEKIJÄT, jotka takaavat työtavan leviämistä ja vakiintumista. pienellä paikkakunnalla työntekijät tuntevat hyvin toisensa, koskien myös muita kuin kunnan työntekijöitä malli selkeä, myös muille kuin työryhmässä olleille helppo ymmärtää VARTU-malli on harkiten ja rauhassa tehty innostunut ja myönteinen ilmapiiri eri toimijoilla ei tarvita uuden opettelua, työntekijöiden omia vahvuuksia ja ammattitaitoa hyödynnetään johdon mukanaolo ja tuki asiakaslähtöisyys tiivistää yhteistyötä eri tahojen kanssa -> helpompi ottaa yhteyttä avoimuus Miten vahvuuksia voidaan hyödyntää jatkossa? (yhteinen akvaario kommentointi) asiakaslähtöisyys vielä erityisesti vahvistaa VARTU-mallia mallin prosessinomainen työstäminen on auttanut omaa sisäistämistä -> asiakkaat vakuuttuvat ja luottavat jatkossa/mallia jaettaessa myyntipuheet voi esittää varmasti ja työtapaan uskoen> vakuuttaa toiset tehdään hieman toisin tuttuja asioita johdon mukanaolo ja sitoutuminen taataan jatkossakin (ltk, hallintokunnan johtoryhmä jne.) raportointi jatkossa johdolle VARTU-työn vaikutuksista -> seuranta lasten ja nuorten neuvostolle VARTU -toimintatapa viedään/kirjoitetaan Hattulan Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan -> lapsivaikutusten arviointi, määrä ja laatu 2. VARTU-MALLIN SISÄISET RISKIT (HEIKKOUDET)/ RISKITEKIJÄT, jotka voivat estää vartun käyttöönottoa. motivaatio -> motivointi haastaa huolen kynnys erilainen -> erilaisia arvioita siitä, milloin huoli on syytä ottaa puheeksi asiakkaan kanssa.. työntekijän toimeen tarttuminen -> Tuleeko lisätyötä? Onko perustehtävään kuuluvaa työtä? Miksi täytyy tehdä (Miten työskentelymallia on perusteltu?) erilaiset puheeksiottamisen ja prosessin läpiviemisen taidot oman ajankäytön hallinta -> muutos esimiehen tuki ja asenne palvelurakenteen tuntemus toteutuuko seuranta huolen poistuttua? yhteenveto asiakasperheen VARTU- työskentelystä jää tekemättä -> tieto ei siirry pelko, että jää yksin -> vastuu ratkaisuista ja päätöksistä jää yhdelle työntekijälle Miten heikkoudet/riskit muunnetaan vahvuuksiksi? asenteenmuutokseen vaikuttaminen tärkeintä Voice of Finland -efekti -> kaikki tuolit kääntyvät auttamaan perheitä Mitä saisi olla? periaatteella esimiehet mukaan vielä enemmän -> jatkossa heille tietoa ja raportointia aktiivisesti huolen pohdinta vahvuudeksi = hyväksyttyä yhdessä tekemisen hyötyjen korostaminen -> tukea omaan työhön, kun saa/ottaa toisen mukaan 3. VARTU-MALLIN ULKOISET MAHDOLLISUUDET/ mitkä ulkoiset tekijät mahdollistavat VARTU-mallin tuomisen yhteiseksi työskentelymalliksi. kunnan koko sopiva työskentelylle aktiivinen kolmassektori -> pystytään tukeutumaan päättäjien tuki -> päättäjien informointi tukee osallisuutta KUULAS-hanke -> hankeraha jalkauttamiseen hyvät kokemukset hankkeiden jäämisestä käytäntöihin Hattulassa yli kuntarajojen tapahtuva yhteistyö päätöksenteko lähellä -> itsenäinen kunta kunnan OPS(opetussuunnitelma) -> KUULAS-hankkeen huomioiminen Miten tulevaisuuden mahdollisuuksia hyödynnetään? tiedon jakaminen tehokkaasti -> tiedotus mallista muille tahoille työnkuviin maininta VARTU-mallin työtavoista huomioiminen uusien työntekijöiden rektyrointitilanteissa OPS iin VARTU-mukaan VARTU työskentelymalli mukaan kaikkeen perehdytykseen 4. VARTU-MALLIN ULKOISET UHAT/ mitä uhkia mallin jalkauttamiseen kohdistuu sen ulkopuolelta? vain pilottiryhmäläiset sitoutuvat -> ei juurru muiden käytännöksi arkityössä esimiesten sitoutumattomuus aikataulujen yhteensovittaminen resurssit -> hlöstön määrä/toimiala perheiden motivoinnin epäonnistuminen kynnys kutsua monialainen ryhmä koolle on liian korkea VARTU on vain yksi malli muiden joukossa sijaisten ja muiden kuin vakituisten työntekijöiden motivaatio -> tiedotus toimintamallista ei tavoita työntekijöiden vaihtuvuus -> vievät tiedot ja taidot mukanaan ammattijärjestöt lyövät kapuloita rattaisiin -> Ei kuulu tähän työhön! erilaiset työajat kunnan säästötoimet -> vähennetään hlöstöä niukat talousarviot -> vain välttämättömin hoidetaan mahd. vähäisillä resursseilla Miten uhat vältetään? tehdään paikalliset työehtosopimukset, joihin lisätään VARTUtyö (esim. opettajat) poimitaan eri alojen lainsäädännöstä maininnat ja velvoitteet monialaiseen yhteistyöhön -> tuodaan esille ja korostetaan mahdollisimman hyvä työntekijöiden perhedyttäminen VARUtoimintamalliin mahdollisimman hyvin toteutettu jalkauttaminen -> pilottityöntekijöiden toimesta 45

47 Janakkalan SOVANEKO- mallin loppuarviointi toteutettiin viimeisessä arviointityöpajassa Janakkalassa arviointityöskentely toteutui samalla menetelmällä kuin Hattulassa. Tilaisuudessa oli kiitettävä määrä myös esimiehiä mukana, joka antoi hienosti vauhtia SOVANEKO -työmallin jatkokehittämiseen omin voimin, joka sitten alkoikin kunnassa kesän ja alkusyksyn aikana. Oheiseen nelikenttään on kuvattu Janakkalan toimijoiden arvioivat ajatukset SOVANEKO-mallin tulevaisuudesta. 1. SOVANEKO-MALLIN SISÄISET VAHVUUDET/ olemassa olevat tekijät, jotka turvaavat työtavan leviämistä ja vakiinnuttamista avoimuus tilan antaminen lapselle -> lapsen sisäinen maailma vastuunottamista yhteisesti lapsen psyykkisestä hyvinvoinnista mallin tuttuus aikuisten yhdenmukaisen toimintamallin turvaaminen lapsen toimintaympäristössä Miten vahvuuksia voidaan hyödyntää jatkossa? (yhteinen akvaario kommentointi) täytyisi osata nivoa SOVANEKO jokaisen työyhteisön omaan tuttuuteen kekseliäisyyttä toimintaan yhteinen tapa toimia -> saadaan yhteinen pyörä liikkeelle yhteinen toimintatapa ja tapa sanoitetaan SOVANEKO = Janakkalan sana! sovitaan, että tehdään aina työpareina tai yhdessä ryhmänä työtä työtapa ja SOVANEKO-malli asiakkaille tiedoksi hyödynnetään valmista tietoa SOVANEKOSTA, jota jalkautetaan. 2. SOVANEKO-MALLIN SISÄISET RISKIT (HEIKKOUDET)/ riskitekijät, jotka voivat estää mallin käyttöönottoa huolta ei kukaan otakaan puheeksi perhe ei lähde mukaan mitä tehdään, jos huoli ei poistu lapsen mielenterveyden suhteen toteutuuko seuranta/arviointi onko tarjota kaikkea, mitä palveluntarpeen arvioinnin yhteydessä havaitaan 3. Miten riskit/heikkoudet muunnetaan vahvuuksiksi? HUPU-koulutus lisätään tiedotusta ->tietoisuus työntekijöillä lisääntyy, asia tulee tutuksi vuoropuhelu ja dialogiosaamista lisää (vrt. Dialoginen kohtaaminen asiakas- ja hoitotyössä -koulutus) tiedetään/määritellään minkälaisissa huolissa SOVANEKO-mallia on hyvä käyttää sitoutuminen työntekijöiden motivointi yhdessä tekemiseen -> tuodaan yhdessä tekemisen hyvät kokemukset ja hyödyt esiin tavalliseksi tavaksi ja osaksi perheiden palvelua ammatillinen kokemusten ja näkemysten jakaminen -> reflektio toisten kanssa -> toisen työn arvostus 4. SOVANEKO-MALLIN ULKOISET MAHDOLLISUUDET/mitkä ulkoiset tekijät mahdollistavat mallin tuomisen yhteiseksi työskentelytavaksi? avoin ilmapiiri monialaisessa yhteistyössä ja asiakasta kohtaan esimiesten tuki asenteet -> välittämisen kulttuuri koko työyhteisön sitoutuminen kohtaaminen -> asiakkaan hyvä kokemus, työntekijän hyvä kokemus dialogi yhteinen dokumentointi -> tiedonsiirto (kuka tarvitsee tietoa perhe ja työntekijät, jotka ovat mukana perheen asiassa!) Miten tulevaisuuden mahdollisuuksia hyödynnetään? osaamisen vahvistaminen -> käytännön työskentely, tuki koulutuksesta ja osaajilta (mentorointi!) avoimen työorientaation vahvistaminen dokumentointi (eskarilaisten siirtolomake, Kenen täytyy tietää?) 5. SOVANEKO-MALLIN ULKOISET UHAT/ mitä uhkia mallin jalkautumiseen kohdistuu sen ulkopuolelta toimijoiden asenne -> kuten sitoutumattomuus resurssipula-> eri toimijoiden aikataulutus yksikön erilaiset näkemykset -> ei yhteistä ymmärrystä heikot sosiaaliset taidot yhteistyökyvyttömyys + yhteistyöhaluttomuus havainnointikykyjen puutteet väärinymmärrykset Miten uhat vältetään? yhteistyön ja yhdessä tekemisen painottaminen kaikessa toiminnassa yhteisten huolten jakaminen asenteisiin vaikuttaminen sosiaalisten taitojen kehittäminen = osaa puhua ja kuunnella perheiden ja työntekijöiden yhdessä tekemisen ja yhteistyön hyväksyminen rohkeus olla tietämättä ja pyytää apua vanhempien/perheiden/asiakkaiden kunnioitus => ystävällinen ja hyväksyvä vastaanottaminen viralliset seurannat viedään tuloskortteihin => päätöksenteon paikat monialainen yhteistyö on OPSissa => esiin nostaminen työskentelyn vaikutusten seuraaminen => miten näkyy lapsiperheiden arjessa? Millä aikajänteellä? ratkaistaan perheneuvolapalveluiden järjestäminen Janakkalassa SOVANEKO- työskentely kirjataan lasten ja nuorten Hyvinvointisuunnitelmaan 6/13 -> velvoittaa toteuttamaan ja seuraamaan. 46

48 Molemmissa kunnissa uskottiin uusien työtapojen juurtumiseen, joskin se vaatisi toimijoiden ja esimiesten järkähtämätöntä yhteistyötä, työtapojen intensiivistä esittelyä muille kuntatoimijoille ja asian viemistä lautakuntien tasoiseen päätöksentekoprosessiin. Riihimäen kaupungin, Hausjärven ja Lopen kuntien keskeisten tuotosten arviointi Riihimäen seudulla oli useita kehittämistyöryhmiä, joiden tavoitteet olivat hankkeen tavoitteiden mukaisia. Varsinainen arviointimateriaali kerättiin kuitenkin nk. pääpilotista, Aurinkometsän päiväkodista, jossa myös vanhemmat ja lapset osallistuivat kehittämistoimintaan. Näin heidän oli mahdollista osallistua kehittämiseen ja kertoa mielipiteitään toiminnasta. Tämän lisäksi arviointia toteutettiin itsearviointina kehittämistyöryhmissä ja työpajoissa kerättiin palautetta jokaisen tapaamisen jälkeen. Palautemateriaalin avulla arvioitiin käytettyjä työmenetelmiä sekä sisältöjä ja suunnattiin kehittämistoimintaa. Aurinkometsän päiväkotiryhmässä vanhemmille ja henkilökunnalle suunnattu yhteinen väliarviointi toteutettiin Fokus Group-menetelmällä, jossa keskusteltiin vapaamuotoisesti kehitetyistä asioista. Haastatteluun osallistui 10 vanhempaa, 3 päiväkodin työntekijää ja tulkki. Arvioinnissa kysyttiin hyviä ja huonoja puolia poikkeavasta aukioloajasta, vanhemmille ja lapsille järjestetystä toiminnasta ja lasten pienryhmätoiminnasta. Aurinkometsän päiväkodin pienryhmätoiminnan arviointi Bikva -menetelmällä Päiväkodin pienryhmätoiminnan kehittämisen loppuarviointi toteutettiin Bikva -arviointi menetelmällä loppukeväällä Bikva- arviointimallin idelogisena lähtökohtana on, että haastateltavien ajatusten avulla saadaan käynnistymään muutosprosesseja ja tuetaan oppimista koko organisaatiossa. Arviointitilaisuus järjestettiin ensin vanhemmille, sitten päiväkodin työntekijöille, sen jälkeen erityislastentarhanopettajalle sekä perhetyöntekijälle ja lopuksi päiväkodin esimiehelle ja palvelualuepäällikölle. Haastattelut toteutettiin ryhmähaastatteluina, jossa haastateltavia ohjattiin keskustelemaan kehittämiskohteista. He arvioivat kehittämistoiminnan toiminnan hyviä ja huonoja puolia. Kaikki haastattelut nauhoitettiin ja kirjoitettiin puhtaaksi. Vanhempien haastattelussa oli mukana neljän perheen vanhempia ja kaksi tulkkia. Asiakkailta saadut näkemykset välitettiin sekä työntekijöille että esimiehille. Vanhemmat kokivat, että uusi aukioloaika sopi hyvin heidän sen hetkiseen elämäntilanteeseensa, joita saattoi olla esimerkiksi kurssilla olo, vanhempainvapaa tai työttömyys. Huonoina puolina he kokivat, että työelämään siirtyminen aiheutti heidän perheessään todennäköisesti hoitopaikan vaihtumisen, koska lapset tarvitsivat vuorohoitoa. Vanhemmat tiesivät jotain päiväkodissa kehitetystä pienryhmätoiminnasta, mutta eivät osanneet sanoa sen tavoitteita tai miksi sitä tehdään. Vanhemmat kertoivat, että lapset olivat olleet tyytyväisempiä ja hoitoon lähteminen oli ollut helpompaa kuin aikaisemmin: kiva juttu ja pikkuneiti on tykännyt!. Vanhemmat olivat osallistuneet mahdollisuuksien mukaan myös yhteiseen toimintaan. Hyvänä asiana he pitivät, että toimintaa oli eri aikaan päivästä ja näin ollen myös isät ja sisarukset pystyivät osallistumaan. Kerran kuukaudessa järjestettävää toimintaa oli juuri sopivasti. Näin oppi tuntemaan muita vanhempia, mutta se ei kuormittanut liikaa: kun, ollaan tuttuja, kommunikointi kaikkien kanssa on lisääntynyt. Vanhemmat kertoivat myös,, että tapahtumia oli riittävästi ja kun ne olivat etukäteen tiedossa, ei harmittanut, jos aina ei päässyt mukaan: seuraava tapahtuma oli jo tiedossa. Erityisesti aamukahvit nähtiin positiivisena asiana ja sillä oli monenlaisia, esimerkiksi kasvatuksellisia merkityksiä vanhemmille. Tämä merkitys painottui, kun vanhemmalla oli vaikeuksia lapsen ruokailun kanssa: aamukahvit ovat positiivinen asia, näkee miten oma lapsi syö aamupalaa tai tutustumisena henkilökuntaan, jolloin asioiden puheeksi otto helpottui nyt pääsee paremmin tutustumaan henkilökuntaan ja seuraamaan omia lapsia päivähoidossa yhteydenpito ja puhuminen henkilökunnan kanssa on nyt helpompaa ja luontevampaa kiva, että on ollut mahdollisuus päästä mukaan päiväkodin arkeen tai tutustumisena muihin vanhempiin näkee muita vanhempia, se on hyvä viikon tapahtuma kotona olevalle vanhemmalle (uusi riihimäkeläinen) 47

49 Äidit ja isät myös kiittivät päiväkodin henkilökuntaa, koska he työskentelevät tiiviisti lasten kanssa. Vanhemmat uskoivat, että lapsia huomioidaan enemmän ja he ovat huomanneet omien lastensa kehityksen edenneen päiväkodissa. Päiväkodin työntekijät kokivat lyhyemmän aukioloajan lisänneen aikuisen läsnäoloa lapsille päiväkodissa. Työntekijät pystyivät käyttämään lähes poikkeuksetta kaiken työaikansa lasten kanssa olemiseen. Suurin muutos heidän toiminnassaan koski kuitenkin asenteiden muutosta: asenteiden muutosten myötä kyettiin muokkaamaan myös totuttuja toimintatapoja: vain ruokailu ja lepohetket ovat pakollisia. Pienryhmätoimintaa arvioidessa voitiin todeta, että sitä on tehty kautta aikojen, mutta nyt se oli säännöllistä, suunnitelmallista ja strukturoidumpaa. Pienryhmätoiminnan avulla työntekijät tunsivat saavansa läheisemmin kontaktia lapsiin ja lapsi opittiin tuntemaan paremmin: lapset saavat keskittyä rauhassa tekemisiinsä ja meilläkin on työrauhaa työskennellä lasten kanssa. Henkilökunnan työnkuvat rajoittivat usein itse toimintaa. Perinteisesti iltavuorolainen ei ulkoile, mutta muuttamalla käytäntöjä ja kirjaamalla ne tiimisopimukseen, luotiin uudenlaista työskentelykulttuuria, johon kaikki olivat sitoutuneet. saatoimme ulkoilla heti aamusta, jolloin koko henkilökunta oli ulkona lasten kanssa. Pienryhmätoiminnan avulla saatoimme ulkoilla pienryhmissä eri aikaan päivästä, jolloin sisällä olijoilla oli enemmän tilaa käytössä tai rauhallisempaa toteuttaa keskittymistä vaativia tehtäviä. Pienryhmätoiminta ulotettiin myös syömiseen lasten kanssa samassa pöydässä, näin aikuinen pystyi huolehtimaan koko ryhmästä ja toimi malliesimerkkinä lapsille. Samalla opittiin vuorovaikutustaitoja, kun aikuinen pystyi heti ohjaamaan lapsen toimintaa ja keskusteluja. Toiminnan kannalta oli järkevintä, että yksi hoitaja huolehti aina yhden lasten pöydän. Vanhempien ja henkilökunnan säännöllisen toiminnan myötä työntekijät kokivat suhteen vanhempiin muuttuneen: vaikka on vaikeuksia, silti suhtaudutaan tasa-arvoisesti, eikä arvostella ketään. Samoin isien mukaan tulo päiväkotiin oli lisääntynyt huomattavasti, isille suunnatun toiminnan myötä. Isien aktiivisuus näkyi myös päiväkotien yhteisissä juhlissa. He saattoivat olla ensimmäisinä vapaa-ehtoisina osallistumassa yhteisiin leikkeihin. Henkilökunta koki myös hyvänä työntekijärakenteen: sosionomi-lastentarhanopettaja- hoitaja. Nyt olemme ottaneet perheet erilailla huomioon kuin aikaisemmin, sosionomin näkemys varhaiskasvatuksesta on laajempi, lapsi kuuluu perheeseen ja lähiyhteisöön, joka tulee ottaa huomioon myös varhaiskasvatuksessa. Erityislastentarhanopettaja ja perhetyöntekijä näkivät aukioloajan hyvänä asiana, koska aikuisten läsnäolo lapsille päiväkodissa lisääntyi. Löytyisi todennäköisesti myös sellaisia perheitä, kenelle tällainen aukioloaika riittäisi, mikäli siitä tiedotettaisiin ja sitä markkinoitaisiin. Pienryhmätoiminnan etuna he näkivät ääniympäristön helpottumisen, jolloin siitä kärsivien lasten olo helpottuu. Säännöllisten ja kiinteiden pienryhmien avulla lasten on helpompi ystävystyä keskenään. Toiminnan suunnittelu on lapsilähtöistä, voidaan miettiä esimerkiksi pienryhmälle sopivaa kirjaa luettavaksi. Ulkotilojen käytön parempi hyödyntäminen; ulkotilat nähdään yhtä tärkeänä kuin sisätilatkin. Erityistyöntekijöiden osallistumisesta päiväkodissa järjestettäviin tapahtumiin nähtiin arvokkaaksi samoin kuin he itse näkivät sen luontevaksi osaksi työtään: on voinut olla eri roolissa kuin normaalityössään. Uutena piirteenä he olivat myös huomanneet, että on helpompaa puhua vaikeistakin asioista kuin aikaisemmin: luultavasti tiiviimpi kanssakäyminen on auttanut asiaa, vanhemmat ovat kertoneet enemmän kotitilanteestaan ja mitä siellä on ja lapsen ajatuksista, voihan se olla sattumaakin, mutta kyllä mä näkisin että sillä on jokin yhteys tähän aktiiviseen vanhempien mukaan ottoon. Aurinkometsän ryhmässä otettiin hyvin esille monikulttuurisuus, siitä on ollut paljon puhetta aikaisemminkin, mutta nyt se näkyi enemmän ja koko toimintakauden ajan. Monikulttuurisuus teemaa on ulotettu myös kotiin ja vanhemmat ovat tulleet järjestämään ohjelmaa päiväkotiin. Simultaanitulkkaus todettiin myös tärkeäksi yhteisissä tilaisuuksissa: ei vanhemmat tule sellaisiin vanhempainiltoihin, missä he eivät ymmärrä mitään. Perhetyöntekijän vastaanottoa kokeiltiin myös alueen kahdessa päiväkodissa, mutta vastaanotolle ei saapunut asiakkaita. Siihen vaikutti varmasti monet tekijät, mutta osasyynä oli työntekijöiden tiedonpuute perhetyöstä ja sen sisällöstä ja toisaalta hienotunteisuus perheitä kohtaan; jo pelkän esitteen antaminen saattoi tuntua tungettelevalta. Alueellinen työ helpottaisi päivähoidon tilannetta, jolloin perhetyöntekijät voisivat esittäytyä aina toimintakauden alkaessa syksyisin. Lopuksi todettiin, että on varmasti tehty jotain toisin, kun osallistumisprosentti on ollut näin suuri ja on saatu joihinkin toimintoihin mukaan myös sellaisia perheitä, jotka eivät yleensä tule vanhempainiltoihin. 48

50 Esimiehet kertoivat haastattelussaan, että he olivat ylpeitä siitä, että varhaiskasvatuksesta ilmoittautui niin paljon halukkaita mukaan kehittämistyöhön. Valitettavasti mukaan mahtui vain yksi kehittämiskohde. Aurinkometsän ryhmässä oli kehittämistyötä tehty jo useamman vuoden ajan ja olemassa olevat ideat saatiin nyt koottua ja systemaattisen kehittämistyön alle. KUULAS- hankkeen tuki oli merkittävä ja ylläpiti kehitettävää toimintaa. Osaksi syynä varhaiskasvatuksen innokkuuteen kehittämistyötä kohtaan oli varmasti se, ettei Riihimäellä liiemmälti ole ollut hankkeita, jossa varhaiskasvatus olisi ollut mukana. Asiakaslähtöisyys ja vanhempien mukaan ottaminen toimintaan tasa-arvoisina toimijoina toteutui hankkeessa esimiesten mielestä hyvin. Toiminta on ollut kasvatuskumppanuus ideologian mukaista, mutta nyt oli mahdollista tarkastella läheltä, mitä se tarkoittaa käytännössä. Esimiehet olivat voineet myös huomata, kuinka tärkeää on hyvän suhteen luominen vanhempiin. Hyvän suhteen avulla huolen puheeksi ottaminen helpottui ja se auttoi myös vanhempia hakemaan itselleen apua silloin, kun se oli tarpeellista. Vanhempien avun hakeminen nähtiin aikaisemmin suurena puutteena. Esimiehet kommentoivat, että Peltosaaren alueella asui paljon lapsiperheitä, joilla oli erilaisia tuen tarpeita, avoin varhaiskasvatus ei ole ollut riittävä tuki perheille. Aurinkometsän päiväkotiryhmän toimintamalli olisi monistettavissa niin, että jokaisessa päiväkodissa olisi ryhmä, jonka toiminta-aika olisi Arvo- ja asenne maailmassa Aurinkometsässä mentiin huima harppaus eteenpäin. Sen ymmärtäminen, että henkilökunnalla on vastuu vuorovaikutuksesta ja siitä, että vanhemmat saadaan oikeasti tuntemaan, että heidät toivotaan oikeasti ja aidosti mukaan yhteiseen toimintaan on merkittävää: ei anneta periksi vaan kohdataan heidät henkilökohtaisella tasolla. Tämä oli merkityksellistä toiminnan muutosta ainakin Riihimäellä. Yhteistyöstä ja tukipalveluista esimiehet näkivät tärkeänä, ettei lapsi siirtyisi vaan palvelut tulisivat lapsen luokse. Päivähoidon henkilöstöä helpottaisi, mikäli olisi selkeät ohjeet siitä, miten toimitaan. Vanhemman tullessa keskustelemaan voisimme ohjata hänet perille saakka, jotta hänelle tulisi kokemus autetuksi tulemisesta. Tätä asiaa helpottaa se, että olemme keskenämme tuttuja. Alueen yhteistyökumppanit voisivat myös käydä esittäytymässä yhteisissä tilaisuuksissa. Yhteistyön rakentaminen toisten toimijoiden kanssa nähtiin haasteellisempana. Varhaiskasvatuksen sisällä tekeminen onnistui, mutta nivelvaiheet muihin yhteistyökumppaneihin koettiin vaikeampina. Työntekijöille toteutettiin KUULAS- hankkeen loppuarviointi Kehittämistoimintaan osallistuneet työntekijät olivat sitä mieltä, että olimme päässeet KUULAS- hankkeen asettamiin tavoitteisiin osittain, koska vanhempien osallistuminen pienryhmätoimintaan ei toteutunut suunnitellulla tavalla. Sen sijaan luotiin uudenlaista toimintakulttuuria, jossa syvennettiin kasvatuskumppanuutta. Uudenlaisella asenteella kiinnitettiin erityistä huomiota vanhempien kohtaamiseen. Vuorovaikutus oli työntekijän vastuulla ja sitä tuli kannatella ja tukea päivittäin. Hyvään kohtaamiseen kuului työntekijöiden mielestä, että he voivat jakaa aidosti arkea vanhempien kanssa. Lopen Kasvatuskioski-mallin arviointia Toimintaa arvioidessa todettiin, että se käynnistyi sovitulla tavalla, mutta aluksi asiakkaiden löytäminen palveluun oli vaikeaa. Muutamia asiakkaita oli käynyt kahden toimintakuukauden aikana. Positiivisina asioina toiminnassa nähtiin, että kasvatuskioskissa voi jutella toisen ammattilaisen kanssa päivystysaikana, joka on edesauttanut verkostoitumista ja lisännyt vuorovaikutusta eri ammattiryhmien välillä. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita, että nuorten tupakointiin on puututtu monialaisesti Tuotosten/toimintamallien juurtuminen hankkeen jälkeen KUULAS-hankkeen ohjausryhmä teki kevään 2013 kokouksessaan päätöksen, että hankkeen budjetti sallii kunnissa kehitettyjen toimintamallien juurruttamisen ostamisen kuntatoimijoiden kehittäjä -mentori työskentelynä. Hankekuntien ohjausryhmän jäseniä pyydettiin tekemään tarkka oman toimintamallinsa jalkauttamissuunnitelma ja liittämään siihen arvio kustannuksista. Edellytyksenä oli, että jalkauttaminen tapahtuu hankeaikana ja sen toteutumisesta raportoidaan KASPERI II -Väli - Suomen hankekokonaisuudelle ennen KUULAS -hankkeen loppua Jalkauttamissuunnitelman tekivät kaikki kunnat, Hämeenlinna, Riihimäki, Hattula, Janakkala ja Forssan seutu. Suunnitelmat ja juurruttamisen toteutuksen raportointi on koottuna liitteeseen 2. 49

51 Forssan seudulla suunniteltiin yhteisten seudullisen lastensuojeluprosessien jalkauttamista niin, että alueen hankekuntiin toteutetaan elo-syyskuun aikana kuntakäynnit. Juurruttamisen aikana oli tarkoitus käydä keskustellen läpi kunnittain hankkeen aikana rakennettu seudullinen lastensuojelun prosessikuvaus ja tarkastella laaditun prosessin toimivuutta kunnan arkityöskentelyssä. Juurruttamisen tarkoituksena oli varmistaa, että seudun kunnissa lastensuojelun sosiaalityö toteutuu mahdollisimman samankaltaisesti. Juurruttamistyöskentelyn aikana olisi mahdollista nostaa esiin prosessin epäkohtia ja tuoda yhteiseen tarkasteluun muutettavia kohtia. Kuntakäyntien jälkeen oli tarkoitus järjestää yhteiskokoontuminen, jossa pyrittäisiin varmistumaan yhteisestä ymmärryksestä. Kuntakäynteihin oli tarkoitus osallistua kunnan lastensuojelutyötä tekevät sosiaalityöntekijät, tarvittaessa perhetyöntekijät sekä johtavat viranhaltijat. Forssan seudulla tuli syksyllä ajankohtaiseksi toteuttaa vuoden 2014 alusta jo suunnitteilla ollut Hyvinvointipalveluiden kuntayhtymä, jonka yhteyteen liitettäisiin kaikki seudun lastensuojelun sosiaalityön tehtävät. Niinpä jalkauttamissuunnitelma päätettiin toteuttaa hieman muutettuna ja lähteäkin tarkastelemaan yhteistä työskentelyä ensin yhteisen työn organisoinnin ja toteuttamistapojen näkökulmasta. Lapsi ja perhekohtaisen lastensuojelun prosessithan oli KUULAS -hankkeessa hyvin avattu ja sähköisestikin kaikkien seudun lastensuojelun työntekijöiden käytössä. Hattulan VARTU- mallin jalkautus rakennettiin kahden aktiivisen pilotti-toimijan varaan. Heidän oli tarkoitus aloittaa eri palveluiden esimiesten tapaamisella ja laatia mallia esittelevä esite levitettäväksi kaikille kunnan työntekijöille KUULAS- hankkeesta ja VARTU- työskentelyn sisällöistä sekä jalkauttamistapaamista. Myös kolmannen sektorin toimijat oli tarkoitus huomioida ja tehdä työpaikkakohtaisia ohjauskäyntejä VARTUtyöskentelyn tutuksi tekemiseksi. Suunnitelmaan tuli kuitenkin muutos, koska avaintyöntekijät muuttivat työpaikkaa ja paikkakuntaa, eikä muita jalkauttajia ollut mahdollista saada nopeasti toimintaan mukaan. Kunnan lasten ja nuorten palveluiden toimintaympäristöissä tapahtui kesän ja alkusyksyn aikana niin merkittäviä muutoksia, että varhaiskasvatusjohtaja, jonka vastuulla jalkauttamissuunnitelman toteuttaminen oli, päätti, ettei Janakkalassa ollut mahdollista sitoutua suunnitelman toteuttamiseen aiotun sisällön ja aikataulun mukaisesti. Tarkoituksena kuitenkin oli viedä toimintatavan juurrutus Hattulan kunnan Lasten ja nuorten neuvoston toimielimeen, joka ryhtyisi viemään mallia käytäntöön kunnan sisäisenä toimintana. Janakkalassa jalkauttamisen tavoitteeksi asetettiin keväisen SOVANEKO -mallin version täsmentäminen ja sen vieminen käytännön tasolle tarkalla jalkauttamissuunnitelman suunnittelulla ja siihen sisältyvän koulutuksen avulla. Jalkauttamisryhmän tehtävänä oli myös suunnitella SOVANEKO -käytänteitä, esite, lomakkeistoa ja muita käytännön työskentelyä rakenteistavia ja helpottavia työvälineitä. Suunnitteilla oli myös toiminnan seurantavälineistöä, ohjausta ja konsultaatiokäytänteitä ja toimintamallin markkinointia. SOVANEKO -mallin jalkauttamissuunnitelman yhtenä tavoitteena työskentelymallin myötä oli edelleen syventää taitoja ja tietoja dialogisesta työotteesta ja kiinnittää huomiota perheiden tarpeiden kuulemiseen ja kuuntelemiseen voisi sanoa, että tavoitteena oli tehdä vastaanottavista perheistä osallistuvia ja vastuullisia toimijoita omissa asioissaan, ja edelleen napakoittaa ammattilaisten taitoja ja yhteistä vuoropuhelun kulttuuria asiakkaiden kanssa. Janakkalan kunnan jalkauttamisen tuloksia on ollut nähtävissä jo tässäkin raportissa: SOVANEKO- työnimi on muuttunut hienoksi HUOLISIEPPARI- malliksi, jonka esitteen työstömalli on esitetty aiemmin raportissa Janakkalan kunnan KUULAS -tuotosten yhteydessä. Hämeenlinnan Lasten ja nuorten palveluohjausyksikössä KUULAS -kehittämisyhteistyönä syntyi paljon eritavoin kerättyä tietoa asiakkailta ja yhteistyöverkostoilta palveluohjauspisteen toiminnan kehittämisen pohjaksi. Jalkauttamisen sisällöksi määrittyi lasten ja nuorten palveluohjausyksikön ja palvelutuotannon yhteistyön edelleen kehittäminen ja toiminnasta tiedottaminen. Jalkauttamiseen irrotettiin KUULAS-hankkeen rahoituksen turvin palvelusuunnittelija kokoaikaisesti ajalle Tavoitteiksi asetettiin, että jalkauttamissuunnitelman avulla kehitetään KASTELLIn lasten ja nuorten palveluohjaustiimin ja lasten ja nuorten palvelutuotannon yhteistyötä, selkeytetään palveluohjauksen roolia ja paikkaa lasten ja nuorten palvelujen uudessa organisaatiossa sekä palvelutuotannossa tapahtuvan palveluohjauksen ja palveluohjausyksikössä annettavan neuvonnan ja ohjauksen tehtäviä, tavoitteita ja rajapintoja. Jalkauttamisen avulla on tarkoitus kehittää lasten ja nuorten palveluohjaustiimin, sekä hämeenlinnalaisten yritysten ja järjestöjen välistä yhteistyötä sekä lasten ja nuorten palveluohjaustiimin ja kaupungin muiden palveluiden (aikuissosiaalityö, mielenterveyspalvelut, kulttuuri- ja liikuntapalvelut, terveyspalvelut) välistä yhteistyötä. Riihimäen kaupungin jalkauttamissuunnitelma tehtiin Aurinkometsän päiväkotiryhmässä kehitetyn toimintamallin juurruttamiseksi muihin Riihimäen varhaiskasvatusyksiköihin. Työryhmä etsi toimintavuodeksi kahta innokasta päiväkotitiimiä, jotka olisivat lähteneet lapsiryhmänsä kanssa mukaan vanhempien osallisuuden ja pienryhmätoiminnan kehittämiseen. Tavoitteena oli juurruttaa kaksi päiväkotiryhmää Riihimäellä 50

52 työryhmätyöskentelyllä ja läsnä olemalla päiväkotiryhmissä. Toimintaan osallistui Saturnuksen päiväkodista kaksi työntekijää, juurrutettavien päiväkotien henkilökunta, esimiehet ja palvelualuepäällikkö. Aurinkometsän juurruttamisohjelman painopisteiksi asetettiin asiakaslähtöisyys, jossa tavoitteena oli kasvatuskumppanuuden syventäminen vanhempien osallisuutta vahvistamalla sekä pienryhmätoiminnan kehittäminen tavoitteena pienryhmätoiminnan hyödyntäminen arjen eri tilanteissa päivittäin. Juurruttamisohjelma sisälsi tiimitapaamisia ja vanhempaintapaamisia esim. päivittäiset kohtaamiset, aamukahvit, vanhempainryhmät tms. perheiden tarpeista nousevia tapaamisia. Tiimitapaamiset sisälsivät mm. arjen tutkimista, havaintoihin perustuvista tarpeista lähtevien toimintojen kehittämistä, toteuttamista ja arviointia. Riihimäen seudulla Lopen Kasvatuskioski-mallin kehittämisen jatkosuunnitelmana oli hyödyntää toimitiloja laajemmin, jota kautta myös kasvatuskioskitoiminta tulee tutuksi. Tiloissa voidaan jatkossa järjestää mm. neuvotteluita ja perhetapaamisia. Tällä hetkellä tiloissa kokoontuu mm. MLL:n perhekahvila, johon on tarkoitus mennä esittelemään kasvatuskioskin toimintaa. Jatkossa toimintaa on tarkoitus muuttaa enemmän viranomaisten toteuttamaksi. Tiedottamista ja näkyvyyttä on tarkoitus lisätä edelleen. Terveydenhoitajat tulevat puhumaan kasvatuskioskista koulujen vanhempainilloissa, neuvoloihin viedään lisää esitteitä toiminnasta. Työntekijät jalkautuvat kouluille ja päiväkoteihin. Lopen lehteen laitetaan jatkuva ilmoitus kasvatuskioski-toiminnasta ja Lopen kotisivuille lisätään näkyvyyttä palvelusta. Monialaista yhteistyötä kehitetään edelleen ja erityisesti koulujen kanssa. Toimintaa laajennetaan tarjoamalla mahdollisuutta ajanvaraukseen niin, että esimerkiksi neuvolakäynnillä voisi varata ajan kasvatuskioskiin asiakkaan niin halutessa. Tarvittaessa Kasvatuskioskin päivystäjät voivat tehdä myös kotikäyntejä. 4.2 Johtamisen kehittäminen toiminnan osana KUULAS-hankkeen toisen tavoitteen kunnianhimoiseksi toteuttamismuodoksi suunniteltiin oheisen kuvan mukainen lapsiperhepalveluiden johtamisen kehittämisrakenne Kanta-Hämeen maakuntaan. TAVOITE 2 Lasten ja nuorten palvelut ovat nykyistä tasavertaisemmin kantahämäläisten lasten, nuorten ja vanhempien saatavilla ja tiedossa Kanta-Hämeessä on määritelty, mitkä palveluista on tarkoituksen-mukaista tuottaa maakunnallisesti, seudullisesti ja kunnallisesti. Monialaisten lapsiperhepalvelujen suunitteluosaaminen on vahvistunut ja johtaminen on selkeytynyt. YLISEKTORAALISEN JOHTAMISEN YHTEINEN POHDINTA, KOULUTUS, VERKOSTOITUMINEN, KOKONAISALTAINEN LAPSIPERHEIDEN PALVELURAKENTEIDEN TARKASTELU JA KEHITTÄMINEN SEUDULLISESTI JA MAAKUNNAN TASOLLA FORSSAN SEUTU Tammela, Ypäjä, Jokioinen, Humppila, HÄMEENLINNAN KAUPUNKI JANAKKALA JA HATTULA RIIHIMÄEN SEUTU Hausjärvi ja Loppi MAAKUNTATASON ASIAKAS- LÄHTÖISYYS MONI- ALAISUUS VUORO- PUHELU OSALLI- SUUS JOHTOPAJAT SEUDULLISET johdon ja toimijoiden vuoropuhelupajat Kuvio 14. KUULAS-hankkeen toisen tavoitteen toteuttamissuunnitelma. 51 PAIKALLISET johdon ja toimijoiden vuoropuhelupajat

53 Tavoitteena oli huomioida johtamisen kehittämisessä sekä paikalliset, seudulliset että maakunnallisen tasot, tuomalla lapsiperhepalveluiden johtamisesta vastaavat esimiehet yhteen jakamaan tietoa, kokemuksia ja hyviä käytäntöjä osallistaviin johtopajoihin. Tavoitteenamme oli myös järjestää asiantuntijaluentoja ajankohtaisimmista johtamisen teemoista ja näin auttaa esimiehiä ja johtajia ottamaan haltuunsa viimeisintä tutkittua tietoa johtamisen menetelmistä ja vaikutuksista. Tärkeänä tavoitteena oli paitsi johtajien keskinäisen vuoropuhelun käynnistäminen myös toimijoiden näkökulman tuominen yhteiseen keskusteluun mukaan. Hankerahoituksen ja resurssien puolituttua huomasimme kuitenkin, että voimavaramme eivät enää riittäneet erityisen johtamisen kehittämisrakenteen toteuttamiseen. Seudullisten ja kuntakohtaisten pilottien kehittämisrakenteessa keskustelut pilotin muotoutumisvaiheessa lähtivät kuitenkin selkeästi monialaisten esimies-kehittäjäryhmien vuoropuhelulla. Oli tärkeää, että esimiehet määrittelisivät ensin kehitettävän toiminnan toiminta-ajatuksen, vision, arvot ja resurssit, jonka jälkeen ajattelimme pilottityöskentelyyn valikoituvan toimijajoukon olevan helpompaa ryhtyä käytännön toimiin. Oletimme myös, että esimiehet kävisivät hankeaikana keskustelua toimijoiden kanssa määrittelemistään pilotoitavan toiminnan reunaehdoista arjen tapaamisissa. Tämä oletus toteutui osittain, mutta toi esiin myös sen, että esimiehet ja toimijat saattoivat olla arjessa hyvinkin kaukana toisistaan, eivätkä esimiesten määrittelemät asiat tavoittaneet käytännön pilottitoimijoita. Tällaisessa tilanteessa hankkeen työntekijöiden ja pilottitoimijoiden vuoropuhelu hankaloitui, huomattiin, ettei toiminnan tavoitteita oltukaan ymmärretty samoin ja eteneminen pilotin kehittämisessä hidastui tai juuttui paikalleen. Toimijat alkoivat turhautua ja hanketyöntekijät ihmettelivät, mistä vastustuksessa oli kysymys. KUULAS -hankkeen toimijoita osallistavassa kehittämisrakenteessa toteutui kuitenkin se, että esimiehet osallistuivat suunnitellusti pilottien etenemisen myötä yhteisiin työpajoihin toimijoiden kanssa. Kuntien kehittäjätyöntekijät kokivat tämän palautteidensa mukaan erittäin tärkeänä ja merkittävänä asiana. Esimiesten kommentoinnit ohjasivat toiminnan suuntaa ja antoivat luvan käyttää työaikaa kehittämiseen sekä kokeilla tuttujen työtoimien tekemistä toisin arjen keskellä. Esimiesten ja johtajien työn kehittämiseen emme hankkeen resurssien puitteissa siis voineet vastata, vaan he olivat mukana toimintojen kehittämisessä melko perinteiseen tapaan. Toisaalta voi miettiä, että olisiko Kanta- Hämeen lapsiperhepalveluiden johdolla ollut aikaa ja intressiä kokoontua hankeaikana useampaankin kertaan jakamaan ajatuksiaan ja hyviä käytäntöjään yhteisiin johtopajoihin. Maakunnassa ei ole valmista työskentelyrakennetta ehdottamamme tavoitteen toteuttamiseksi tai perinnettä yhteiseen johtamisen kehittämiseen. Maakunnalliset tapaamiset ovat ymmärryksemme mukaan enemmänkin seminaareja ja informatiivisia tilaisuuksia, joissa ei erityisesti paneuduta kunkin seudun tai paikallisten, puhumattakaan henkilökohtaisten johtamiskäytäntöjen, menetelmien tai sisältöjen pohdintaan. KUULAS-hanke toteutti Sosiaalikehitys Oy:n Opit käyttöön hankkeen kanssa yhteistyössä maakunnallisen johtajuusfoorumin Hämeenlinnan Raatihuoneella. Tilaisuuteen osallistui hankealueen esimiehiä ja johtajia sekä hanketoimijoita. Tilaisuuden nimenä oli Kohti uudistuvia lasten, nuorten ja perheiden palveluita Kanta-Hämeessä. Foorumin pääluennoitsijana oli KT Seija Nykänen Jyväskylästä aiheenaan Moninaisuuden johtaminen verkostoissa. Nykänen toi keskusteluun käsitteen heterarkkinen toiminta, joka käsitteenä purkaa ajatusta hierarkkisesta toiminnan tavasta. Heterarkiassa toiminnat rakentuvat toistensa varaan ja kaikkia toiminnan tasoja tarvitaan. Tietoa tuotetaan kaikilla toiminnan tasoilla ja tieto kulkee monisuuntaisesti toiminnan tasolta toiselle. Valta ja vastuut jakautuvat tasavertaisemmin kuin hierarkiassa. Antoisan päivän päätti dialoginen paneeli, johon osallistui hankealueen esimiehiä. Paneelin johtavana kysymyksenä oli: Kuka tätä kaikkea monialaisuutta johtaa? Vastausta pohdittiin useammasta näkökulmasta, joista viimeinen oli kysymys monialaisesta johtamisesta. Melko samanmielinen vastaus maakunnan esimiehistä koostuvilta panelisteilta oli, että monialaisuutta johtaa kuntien toimintaympäristössä raha, niin hyvässä kuin pahassa. Kommenteissa painotettiin myös, että palveluprosessien tarkastelu ja niiden toiminnan asiakaslähtöinen kehittäminen on tärkeää, kuitenkin niin, että taloudelliset realiteetit pidetään hyvin mielessä. Tarve johtamisen yhteiseen kehittämiseen ja uusimman tiedon sekä hyvien käytäntöjen jakamiseen Kanta- Hämeen maakunnassa ilmaistiin KUULAS -hankkeen hankesuunnitelmassa. Tarve on varmasti edelleen olemassa, joten jatkossa olisi hyvä löytää esimiehiä ja johtajia tyydyttävä tapa toteuttaa johtamisen kehittämistä maakunnassa niin, että kokemusten jakamisen ja oman työn reflektoinnin perinne voisi syntyä myös lapsiperhepalveluiden johtamisen tueksi. 52

54 4.3 Kuntalaiset saavat tarvitessaan riittävää tietoa ja ohjausta sopivaa palvelua tai tukea etsiessään Kuulas-hankkeen kolmanneksi tavoitteeksi asetettiin, että toiminta-alueelle kehitetään puhelin- ja nettipalveluita, joilla parannetaan lapsiperheiden tietoisuutta ja omatoimista hakeutumista palvelujen piiriin ongelmien kohdatessa. Painopisteen toivottiin olevan sähköistyvissä ja itseohjautuvissa palveluissa, joita olisi kehitetty face to face -palveluohjauksen ja neuvonnan rinnalla. Palveluohjauksen kehittämisessä keskeisessä roolissa oli front desk -toiminnon lisäksi palveluprosessit sen jälkeen. Tavoitteena oli, että asiakkaat/ asukkaaat saisivat mahdollisimman kokonaisvaltaisesti tietoa, neuvoa ja palvelua, jolla vältytään useamman "luukun" asiakkuudesta. Tiivistetysti ilmaistuna seudullisten ja paikallisten pilottien tehtävänä oli: palveluohjauksen työmuotojen ja palvelukanavien kokeilu ja kehittäminen. asiakkaaksi tulemista koskevan prosessin analysointi neuvontapalveluiden systematisointi yhteistyössä julkisten palveluorganisaatioiden, järjestöjen ja yritysten kanssa sekä osassa kuntia lasten, nuorten ja perheiden olemassa olevien palveluiden kartoittaminen ja kuvaus. Kuten aiemmin raportissa on mainittu, koskee kolmas KUULAS- hankkeen tavoite kokonaisuudessaan Hämeenlinnan KASTELLI- asiakasohjaus- ja palveluneuvontapisteen lasten, nuorten ja perheiden yksikön kehittämistä. Hämeenlinnan KUULAS- kehittämistyön odotettiin vaikuttavan siten, että lasten ja nuorten palveluohjauksen asiakasohjauspisteen kaikki asiakkaat saisivat asiantuntevaa, kohteliasta ja tarpeensa mukaista ohjausta ja neuvontaa. Palveluohjauksen ja -neuvonnan tulisi olla niin asiantuntevaa ja hyvää, että asiakkaat ohjautuvat heti oikeiden palveluiden piiriin ja saavat kysymyksiinsä oikeita vastauksia. Palveluiden sisällä heidän myös muuttuvat tarpeensa huomioitaisiin ja heitä ohjattaisi laajempien palveluiden piiriin (sisäinen palveluohjaus). Näin ehkäistäisiin asiakkaiden ajautumista luukulta luukulle ja ennalta ehkäistäisiin lasten, nuorten ja heidän perheittensä tilanteiden kriisiytymistä. Hämeenlinnan kaupungin odotuksissa hankkeelta toivottiin myös, että sähköiset palvelut olisivat niin kattavasti, loogisesti ja asiakaslähtöisesti tuotettu, että sivustoilta olisi helppo ja nopea löytää itseään kiinnostavat ja omiin tarpeisiin vastaavat lasten, nuorten ja vanhempien palvelut. Sisältöön haluttiin liitettäväksi myös 3-sektorin palveluiden tuottajien tarjoamat varhaisentuen ja ennaltaehkäisevät toiminnat ja palvelut. Kuulas-hankkeen muiden seudullisten pilottien tavoitteena oli myös lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluohjauksen vahvistaminen. Palveluohjauksella tarkoitettiin tässä yhteydessä kunnan palvelujen järjestämisvastuulla olevista palveluista tiedottamista sekä palvelujen käytön ohjaamista. Janakkalan ja Hattulan kohdalla tämän tavoitteen myötä toivottiin, että KUULAS- hanke kokoaisi ja kartoittaisi kuntien olemassa olevat lapsiperhepalvelut, niiden yhteystiedot ja toimivat tiimikäytännöt ensin työntekijöiden käyttöön, josta ne olisi helppo muokata myöhemmin myös asukkaiden käytettäviksi. Riihimäen pilotissa tehtäväksi asetettiin kolmannen tavoitteen kohdalla, että toiminta-alueelle kehitetään puhelin- ja nettipalveluita, joilla parannetaan lapsiperheiden tietoisuutta ja omatoimista hakeutumista palvelujen piiriin ongelmien kohdatessa. Riihimäen seudulla odotettiin myös, että tiedon lisääntyminen lapsiperhepalveluista paranee ja asiakkaiden omaehtoinen hakeutuminen palveluiden piiriin helpottuu. On tärkeää mainita, että hankkeessa luotavien sähköisten palveluiden varsinainen sisällöntuottaminen tai visuaalisten ilmeiden ja sivujen toimintalogiikan luominen ei kuulunut hanketyön piiriin. Hanke-työntekijät osallistuivat kuntien yhteistyö- ja suunnitteluelimiin kehittämis- ja suunnitteluroolissa. 53

55 4.3.1 Hämeenlinnan KASTELLI-asiakasohjausyksikön lanu-palveluiden kehittäminen KUULAShankkeessa Hankesuunnitelmassa esitettiin ehdotuksia toimenpiteiksi, joilla edellä mainittuihin tavoitteisiin tulisi pyrkiä. Esitettyjä tavoitteita oli tarkoitus saavuttaa rakentamalla KUULAS- piloteissa palveluohjauksen toimintamallia, joka tarjoisi hyvinvointia tukevaa palveluohjausta kattaen laajasti lapsille, nuorille ja lapsiperheille suunnatut palvelut ja toiminnot., tarjoisi lapsen ikäkausiin ja kehitysvaiheisiin kiinnittyvää kokonaisvaltaista tiedottamista, neuvontaa ja ohjausta sekä tukisi lasten, nuorten ja lapsiperheiden itsemääräämisoikeutta palvelujen käytössä. ohjaisi palvelujen käyttöä tarkoituksenmukaisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti. ohjaisi palveluiden kehittämistä kuntalaisilta saadun palautteen ja kehittämisideoiden pohjalta sekä hyödyntäisi asiakkaaksi tulemisesta saatavaa kokemustietoa palvelujen kehittämisessä kehitettäisiin palveluohjausta siihen suuntaan, että lapsiperheiden olisi helppo löytää tarvitsemiaan palveluita eri kanavien kautta, kuten internet, puhelin tai muut palvelupisteet lisäisi tiedottamista ja tekisi palveluprosessikuvaukset eri toimintojen välille. KUULAS-hankkeen kehittämistyö kiinnittyi siis Hämeenlinnaan avatun asiakasohjaus- ja palvelupisteen lasten ja nuorten palveluneuvonnan ja -ohjauksen kehittämiseen. Kaupungin kehittämisyksikön ja KUULAShankkeen projektikoordinaattorin kesken käytiin monipolvinen neuvonpito aluksi siitä, mitä hankkeen puitteissa oli mahdollista tuottaa KASTELLin kehittämiseen. Hämeenlinnan toiveissa oli ollut, että kehittämistyöhön voitaisiin irrottaa yhden kokoaikaisen työntekijän panos hankkeesta, joka kuitenkin supistetun hankebudjetin ja pienentyneen henkilöstömäärän vuoksi oli mahdotonta. Neuvottelujen myötä päästiin sopimukseen siitä, että projektikoordinaattori ottaa päävastuun KASTELLin lasten ja nuorten asiakasohjaus- ja palvelupisteen kehittämisestä käyttäen siihen n. 30 % toiminnalliseen työskentelyyn varatusta työajastaan. Hankkeelle valittiin projektiryhmä seuraamaan, koordinoimaan ja tukemaan hanketyötä. Palveluohjauksen sijoittuminen tilaaja-tuottajamallissa oli tarkoitus arvioida ja samalla selvittää mahdollisuudet irrottaa palveluohjaus palvelutuotannosta omaksi työprosessikseen vuoden 2011 aikana. Hanke kuului kehittämispäällikkö Tarja Mikkolan vastuualueeseen kaupungin kehittämisyksikössä. Hän vastasi keskitetysti kaikista kaupungin lasten ja nuorten palvelualueen (LANU) hanketöistä. Keskeisinä toimijoina ja projektikoordinaattorin kanssa aktiivisessa vuoropuhelussa toimintoja kehittivät myös asiakasohjauspisteen työntekijät palveluohjaajat Nina Lemström-Honkala, Riitta Patovuori sekä palvelusuunnittelija Leena-Maija Hakkarainen. Projektikoordinaattori ja asiakasohjausyksikön työntekijät olivat kiinteässä ja aktiivisessa vuoropuhelussa keskenään koko kehittämisprosessin ajan. Hämeenlinnaa koskevan pilotin ylä- tavoitteiksi asetettiin parantaa kuntalaisten palvelutietämystä ja palvelujen käytön osaamista ja näin vahvistaa kuntalaisten valmiuksia käyttää palveluita tarpeidensa mukaisesti ja oikea-aikaisesti. Erityisenä tavoitteena on ohjata ja kannustaa lapsia, nuoria ja lapsiperheitä omatoimiseen palvelujen käyttöön. luoda toimintamalli, jonka avulla Hämeenlinnan kaupunki parantaa toimintaansa asukkaiden rajapinnassa ja saa keinoja ohjata ja suunnitella palveluita asukkaiden tarpeiden mukaisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti. 54

56 Hämeenlinnan lasten, nuorten ja perheiden asiakasneuvonta ja -palveluohjauspisteen kehittämisen tavoitteiden konkretisointi Projektiryhmän aloittaessa toimintaansa projektikoordinaattori oli laatinut ehdotuksen hyvin laajojen tavoitteiden konkretisoimiseksi, jotta hahmottuisi toiminnot, joilla voitaisiin tavoitteisin päästä. Seuraavassa esitetään toiminta tavoitelähtöisesti osa-alue kerrallaan. Tavoiteltu tulos Lasten ja nuorten palveluneuvonta ja -ohjausyksikkö on löytänyt sellaiset työmuodot, jotka vaikuttavat asiakkaiden elämään myönteisesti ASIAKASVALIKOINTI Asiakasvalikoitumisesta seurantatietoa Asiakkaat löytävät lanupalveluneuvonnan ja ohjauksen palvelut Tiedoituskanavien vahvistaminen 3. sektorin ennaltaehkäisevät palvelut mukaan linkkeihin Sähköiset palvelut tiedottamisen osana Nyt kaupungin omia sivuja kehitetty hyvään suuntaan Asiakasystävällisemmät, linkitetty paremmin keskenään ja muiden palvelutarjoajien sivuille Tulevaisuudessa enemmän jo palveluohjauksen osana INTERAKTIIVISET PALVELUT Muut tiedotuskanavat? Paikalliset lasten, nuorten ja perheiden, järjestöjen ja yhdistysten palvelujen tarvetta ennaltaehkäisevän tuen ja työmuotojen kartoitus mitä on ja mitä tarvitaan? Kuvio 15. Hämeenlinnan palveluohjauspilotin 1. osa-alueen tavoitteet Asiakasseurannat KUULAS -hankkeen toimesta yhdessä lasten ja nuorten palveluohjaus ja -neuvonta pisteen työntekijöiden kanssa toteutettiin asiakasvalikoitumisen kolme seurantaa , ja Ensimmäinen aivan asiakasyksikön aloituksen vaiheeseen liittynyt asiakasseuranta oli kuukauden mittainen ja kaksi seuraavaa jaettiin kahden työviikon seurantajaksoiksi. Asiakasneuvontapisteen työntekijät merkitsivät seuranta-aikana kaikki asiakaskontaktinsa lomakkeistoon (Liite 1) erotellen: Mitä kysytään?, Mitä kautta kontakti tuli?, Kuka kysyi?, Mihin ikäsekvenssiin asiakas kuului? ja Mihin kysyjä ohjattiin ottamaan yhteyttä?. Aineisto analysoitiin projektikoordinaattorin toimesta ja käsiteltiin kehittämisyksikön järjestämässä palveluohjauksen toisessa työpajassa, LANU- kehittämisen ohjausryhmässä sekä välittömästi yksikön työntekijöiden ja esimiehen kanssa.. Projektikoordinaattori osallistui kaupungin kaikkia palveluohjausta tekeviä ja kehittäviä yksiköitä koskeviin seitsemään (7) työpajaan hankeaikana. Tiedotus KASTELLIn lasten ja nuorten asiakasohjausyksikön toiminnasta ja eri tiedotuskanavien kokeilu ja käyttö olivat koko hankkeen ajan keskusteluissa mukana. Kaupungin viestintäyksikölle keskitetty viestintäsuunnitelma ohjasi päätöksiä ja suunnittelua. Vastuu tiedottamisesta hankkeen ja asiakasohjausyksikön välillä oli epäselvä. Ennaltaehkäisevien palvelujen kartoitus Paikallisten lasten, nuorten ja perheiden yhdistysten sekä järjestöjen tuottamien ennaltaehkäisevien palvelujen kartoitus oli HAMK sosionomiopiskelija Miia Aaltosen syventävän hallinnonharjoittelun yksi oppimistehtävä. Miia suoritti opintoihinsa kuuluvan harjoittelun KUUULAS -hankkeen Hämeenlinnan osa-pilotissa ajalla Hänen ohjaajanaan toimi projektikoordinaattori Tytti Rantanen. Kartoitus aloitettiin Webropol-kyselyn lähettämisellä kaikille Hämeenlinnalaisille lapsille, nuorille ja perheille palveluja tarjoaville yhdistyksille ja järjestöille. Tarkoitus oli vielä syventää vastauksia kohdennetuilla haastatteluilla. Tavoitteeksi asetettiin, että löydettäisiin yhdistys ja järjestökentältä olemassa olevat ennaltaehkäisevät työmuodot ja esimerkiksi 55

57 vertaisryhmät. Odotuksena oli myös saada näkyviin puutteet perheille tarjottavissa varhaisissa palveluissa: mitä tarvittaisiin lisää ennaltaehkäisevien varhaistenpalveluiden joukkoon. Palvelutarpeen ensiarviointi yhdessä asiakkaan kanssa Asiakkaiden kohtaaminen kasvokkain Asiakkaiden palveluneuvonta ja ohjaus puhelimitse ja sähköpostin välityksellä Asiakkaiden opastus itseohjautuviin sähköisiin palveluihin Menetelmällinen ja sisällöllinen asiakaskohtaamisen kehittäminen yhdessä palveluohjausyksikön työntekijöiden kanssa Tieto-taito-tunne-tasapainossa) Yhtenäiset käytännöt palveluihin ohjauksessa ja neuvonnassa Sähköisten palveluiden edelleen kehittämiseen osallistuminen Yhtenäiset käytännöt palveluihin ohjaamisessa ja neuvonnassa Kuvio 16. Hämeenlinnan palveluohjauspilotin 2. osa-alueen tavoitteet. Asiakkaan kohtaaminen Menetelmällinen ja sisällöllinen asiakkaiden kohtaamisen kehittäminen yhdessä palveluohjausyksikön työntekijöiden kanssa tapahtui koko hankeaikana yhteisten keskustelujen ja pohdintojen kautta. Yksikön kaikki työntekijät olivat työskennelleet aiemmin varhaiskasvatuksen yksiköissä, josta heillä oli erittäin hyvä asiantuntemus. Peruslähtökohtana varhaiskasvatuksen asiantuntemusta yksikössä tarvittiin, koska heidän myötään yksikön vastuualueelle siirrettiin kaupungin kaikki varhaiskasvatukseen liittyvien palveluiden tuottaminen (päivähoitopaikat, päivähoitomaksut jne.) Tarkoituksena oli kuitenkin, että kaikki hämeenlinnalaiset lapset, nuoret (0-29-vuotta) ja heidän perheensä saisivat ensikontaktista vastauksia heitä askarruttaviin kysymyksiin ja ohjautuisivat mahdollisimman nopeasti oikeiden palvelujen äärelle. Hankkeen alkaessa henkilöstöä askarruttivat erityisesti nuorten kohtaaminen ja erilaiset sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvien tietosisältöjen hallinta. Sähköisen asioinnin vahvistaminen Asiakkaiden sähköisten asiointikanavien vahvistamiseen ja seurantaan kiinnitettiin kaupungin omana työnä erillinen internet -sivustojen kehittämistyö, jonka teki harjoittelunsa aikana sosiologian pääaineopiskelija Ilona Maula-Tervo Turun yliopistosta. Asiakkaiden palveluneuvonnan ja -ohjauksen määriä ja sisältöjä puhelimen ja sähköpostin välityksellä seurattiin asiakasseurannoissa. Asiakkaiden kokemuksia ja toiveita kuulemalla sekä asiakaspalveluneuvontaa ja -ohjausta tutkimalla saadaan selville kehitettävän palvelun vaikutuksia asiakkaiden arkeen Lasten, nuorten ja perheiden toiveiden ja tarpeiden kuuleminen kehitettävästä palvelusta Havainnointi palveluohjausyksikössä Osallistetaan asiakkaat palvelun kehittämiseen järjestämällä asiakaspajatuksia yhdessä jonkin paikallisen yhdistyksen kanssa palveluohjauksen toiveista ja tarpeista Nuoren toive- ja tarveseinät nuorisotiloihin Palvelutmuotoilua mukaellen Haastattelut, 5-kysymyksen sarja jne. Case-kuvaukset? Kertyneen seurantatiedon, asiakastarpeiden ja toiveiden kokoaminen Kuvaus/kertomus kerätyn palautteen, havainnoinnin ja seuranta-aineiston pohjalta tyypillisimmistä asiakasprosesseista/asiakasprofiileista ja niiden vaikutuksista asiakkaiden arkeen Kuvio 17. Hämeenlinnan palveluohjauspilotin 3. osa-alueen tavoitteet 56

58 Asiakkaiden ottaminen mukaan palvelujen kehittämiseen Asiakkaiden ja asukkaiden näkökulmaa palveluohjauksen kehittämisessä kerättiin hankeaikana monia reittejä pitkin. KASTELLIn asiakasohjausyksikössä toteutettiin kaksi asiakashaastattelua ja Haastattelut toteutettiin henkilökohtaisesti kysymällä KASTELLIssa eri palvelupisteissä asioineilta asiakkailta: 1. Miten/ mistä sait tiedon palvelupiste KASTELLIsta? 2. Saitko asiasi hoidettua? Vastasiko palvelu odotuksiasi? Suositteletko muille KASTELLIn palveluja? 3. Miten palvelupistettä/ palvelua tulisi kehittää? Haastattelun aluksi kysyttiin myös, missä palvelupisteessä asiakas oli asioinut. Molemmissa haastatteluissa kysyttiin saman asiat ja tarkoituksena oli saada näkyviin mahdolliset edistymiset ohjausyksikön eri osa-alueilla. Haastatteluihin osallistui 99 asiakasta ja kolmeen kysymykseen saatiin yhteensä 299 vastausta.; noin puolet kysytyistä eivät olleet kiinnostuneita osallistumaan haastatteluun. Asiakkaita haastateltiin yhden työviikon jokaisena päivänä kaksi tuntia klo välillä. Haastattelijoina toimivat yhdessä projektikoordinaattorin kanssa ensimmäisessä haastattelussa toimistoharjoittelija- opiskelija Heini Mäkelä ja toisessa sosionomiopiskelija (AMK) Emmi Rintakoski (aineistona diasarjat koosteista, kirjalliset koosteet kyselyistä). Haastattelujen yhteydessä kysyttiin haastateltavien kiinnostusta osallistua myös KASTELLIin koottavien asiakasraatien työskentelyyn. Ensimmäiseen tapaamiseen saatiin kutsun lähettämistä varten yhteystiedot 7 asiakkaalta ja toiseen asiakasraatiin 4 haastateltavalta. Asiakasraatien tarkoituksena oli vielä syventää teemakeskustelujen kautta asiakkaiden/asukkaiden toiveita ja ajatuksia KASTELLin palveluohjausyksikön työn ja sisältöjen kehittämiseen. Asiakashaastattelujen syventämiseksi järjestettiin molempien haastattelukierrosten jälkeen asiakasraadit. Tilaisuudet järjestettiin illalla KASTELLin asiakasohjausyksikön tiloissa palvelusuunnittelija Leena-Maija Hakkaraisen ja projektikoordinaattori Tytti Rantasen toimesta ja yhteistyössä. Ensimmäinen tilaisuus toteutui ja mukaan tuli seitsemästä kutsutusta neljä eri ikäistä hämeenlinnalaista. Keskustelussa edettiin asiakashaastattelukoosteen esittelyn kautta syventäen sen myötä esiin nousseita teemoja. Keskustelun teemoiksi nousivat: Mitä Kastelli tarkoittaa?, Mitä muita palveluita Kastellissa voisi olla?, Missä Kastellin palveluista täytyy tiedottaa? Hyvä asiakaspalvelu on asiakasraatilaisten mielestä Rauhallista ja kiireetöntä kohtaamista Ystävällisyyttä Auttavaisuutta Tietoa asioista Herkkyyttä asiakkaan tarpeille (manuaali) Antaa (asiakas saa) enemmän kuin pyytää Kastellin hyvä henki työntekijöillä hyvät suhteet ja tyytyväinen mieli, heijastuu asiakkaille, niin että on mukava tulla käymään/ ottaa yhteyttä Kuva 18. KASTELLIn asiakasraadin kooste 4/4 Toisen asiakashaastattelukierroksen jälkeen järjestettiin asiakasraati , mutta paikalle ei saapunut neljästä lupautuneesta yhtään osallistujaa. KASTELLin lasten- ja nuorten asiakaspalveluohjauksen ja -neuvonnan työntekijöiden toiveesta ja heidän tarpeitaan vastaavasti päätettiin syventää erityisesti nuorten kohtaamiseen liittyviä tietoja ja taitoja. Hamkin opiskelijat Hanna Järvinen, Roosa - Maria Mäkinen ja Emmi Rintakoski aloittivat nuorten kohtaamista käsittelevän 57

59 projektiopintojensa toteuttamisen yhdessä KASTELLIn palvelusuunnittelijan ja projektikoordinaattorin kanssa lokakuussa Syyskaudella työntekijät ja opiskelijat tapasivat ohjauksen merkeissä KASTELLIssa neljä kertaa, jolloin suunniteltiin toimintasuunnitelman pohjalta toteutettavia tapahtumia tulevalle keväälle. KASTELLIn asiakasohjausyksikössä kevät 2013 oli suunniteltujen interventioiden toteuttamisen aikaa. Asiakasohjausyksikön sisäiseksi pilotiksi muodostui nuorten palveluohjauksen lähempi, kehittävä tarkastelu ja manuaalin tuottaminen työntekijöiden käyttöön. Tukimanuaalin työstäminen liittyi osaksi HAMKin opiskelijoiden toimintatutkimuksellista projektityötä, jonka he toteuttivat järjestämällä hartaasti yhdessä suunnitellun nuorten te lan nimellä Tule, Näe, Vaikuta KASTELLIn tiloissa. Paikalla oli liikunta- ja opiskelupainotteisia palveluiden tarjoajia esittelemässä toimintaansa, arvonta, jonka palkintona oli mahdollisuus kesätyöpaikkahaastatteluun ja CV:n tekemistä yhdessä nuorten kanssa. Kesätyöt olivatkin kiinnostuksen kohteena ja asiantuntijana paikalla oli Näytön Paikka-sähköisen portofolio- ohjelmistonsa kanssa. Opiskelijat keräsivät myös Learning Cafe-fläpeillä ja etukäteen laadituilla kyselyillä nuorten ajatuksia ja mielipiteitä siitä, millaista palvelua ja palveluohjausta he omasta mielestään pitivät hyvänä. Projektikoordinaattori työskenteli Hämeenlinnan kaupungin kehittämisyksikössä välisenä aikana hän havainnoin asiakaspalveluyksikön toimintaa ja kuvasi videon neljän vuotiaan hämeenlinnalaisnuoren kanssa heidän ohjautumisestaan Kastellin asiakkuuteen ja nuorten kokemuksista saamastaan palvelusta. Projekti tehtiin nimellä: Operaatio nuorten Kastelli ja siinä pyrittiin soveltamaan nk. palvelumuotoilun elementtejä kuvan keinoin. Yhtenä palvelujen kehittämisen pohjana olevana aineistona kehittämiseen tarkoitettu Nuorten KASTELLI -video, on julkaistu YouTube- osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=bt_kp4y HFgg. Videon aineistoa on käytetty myös HAMK opiskelijoiden toimintatutkimuksellisen projektityön Nuorten palveluohjauksen kehittäminen KASTELLissa aineistona. Kuva 19. Kastellin Nuorten Te lan mainos. KASTELLIN pilottiryhmän työskentely Hankkeen ja projektiryhmän kutsusta kokoontui ensimmäiseen tapaamiseen palveluohjauksen kehittäjä-pilottiryhmä, jossa jäseninä oli edustaja kaikilta kaupungin lasten ja nuorten kasvua tukevilta alueilta (lastensuojelu, psykososiaaliset palvelut, varhainen tuki= äitiys- ja lastenneuvola), opetuspalveluista (koulu ja nuorisotyö), aikuissosiaalityöstä (lapsiperheiden sosiaalityö), varhaiskasvatuksesta sekä kolmannen sektorin edustajat (lastenliikunnantuki Ry, MLL)). Mukana olivat myös palveluohjaus ja neuvontapisteen työntekijät, toiminnasta vastaava tilaajapäällikkö sekä projektikoordinaattori vetäjänä. Pilottiryhmän keskeiseksi tehtäväksi sovittiin Kastellissa tapahtuvan ensikohtaamisen jälkeisen prosessin seuraaminen ja kehittäminen palvelutuotannon sisällä: kuinka asiat etenevät ja miten asiakkaan etenemisen mahdollisia hidasteita palveluissa voidaan purkaa, kiertää, ylittää ja ylipäätään ottaa puheeksi. Tapaamisessa 58

60 sovittiin myös tulevasta työskentelystä ja säännöllisistä tapaamisista, jotka toteutettiin osallistavin menetelmin hankkeen ja palvelusuunnittelijan yhteistyönä. Projektikoordinaattori ja kehittäjäsuunnittelija Anne Uppman suunnittelivat pilottiryhmälle viisi työpajaa sisältävän osallistavan työskentely kokonaisuuden syksyksi 2012, joista kaksi kertaa (22.10 ja 26.11) toteutettiin. Tämän jälkeen tilaajan ja palvelutuotannon kesken sovittiin, että tapaamisia jatketaan keväällä , jolloin uusi asiakaspalvelupäällikkö olisi aloittanut työskentelynsä asiakaspalveluyksikössä. Pilottiryhmä käsitteli molemmissa työpajoissaan erityisesti palveluiden selkeämpää ja johdonmukaisempaa sähköistä palvelu- hakemistoa, joka oli pilottiryhmän palveluesimiesten mielestä ehdoton edellytys palveluohjauksen ja neuvonnan toiminnan kehittymiselle niin Kastellissa kuin palvelutuotannon sisäisestikin. Organisaation johtamiskysymysten ratkettua koettiin olevan selkeämpää jatkaa yhteisten tavoitteiden ja käsitteiden määrittelyä. Hankkeen näkökulmasta prosessi loppui hieman kesken ja yksipuolisella päätöksellä: sovittu pilottiryhmän työskentelyn arviointi jäi tekemättä. Työskentelyssä edettiin kuitenkin siihen pisteeseen, mihin oli mahdollista ja saatiin tarkennettua yhteistä käsitystä siitä, mitä palveluohjaus KASTELLIn lasten ja nuorten asiakaspalveluyksikössä on. Asiakkaiden palvelu painottuu neuvontaan ja ohjaukseen. Hankkeen pilottiryhmänä toimineen esimiesryhmän toiminnan sijaan ja projektiryhmän toiveesta KUULAS- hanke järjesti laajalle toimijajoukolle mahdollisuuden osallistua kouluttaja MBA, Tomi Huhtamäen (Wellbe Oy) vetämään palvelumuotoilutyöpajaan Aulangolla Hämeenlinnan palvelupäälliköistä koostuvan pilottiryhmän keskustelut työpajoissa kiertyi uudelleen ja uudelleen sähköisten palveluiden kehittämiseen ja niiden keskeiseen rooliin palveluohjauksessa myös KASTELLIssa. Viimein saatiin vastaukseksi, että kaupungissa ollaan tekemässä suurta ohjelmistopäivitystä ja uudistusta, jota ennen ei ollut tulossa sähköistenpalveluiden sisällöissä tai ilmeissä tapahtumaan mitään muutoksia. Koko kaupungin INTRA-sähköisten palveluiden palveluohjelmat päätettiin kevään aikana uudistaa syksyyn mennessä. Kuitenkin jo nyt eripalveluyksiköt, kuten Lapsiperhepalvelut, ovat yhdessä sähköisistä palveluista ja tiedottamisesta vastaavan yksikön kanssa uudistaneet, selkeyttäneet ja rakenteistaneet kotisivujaan huomattavasti asiakaskäyttöisempään suuntaan. Myös sähköisen asioinnin lomakkeistot ovat monipuolistuneet ja kehittyneet. Sisällön jäsennystä ja asiahakusanojen rakenteistamista oli tehty opiskelijan toimesta Hämeenlinnan lasten, nuorten ja perheiden sähköisiin palveluihin. Esimerkkinä kaupungin psykososiaalisten palveluiden internet -sivut Kaupungin yhteistä lasten ja nuorten palvelualuetta suunnitellut PROOMU II- työryhmä julkaisi raportin ehdotuksistaan. (lähde?) Raportin mukaisesti palveluohjauksen tavoitteena koko Hämeenlinnan kaupungin tasolla on neuvonnan painopisteen siirtäminen sähköisiin palveluihin, mikä edellyttää koordinoitua sähköisten lomakkeiden ja ajanvarausten kehittämistä ja verkkosivujen jatkuvaa päivittämistä myös lasten ja nuorten palveluissa. Onnistuneen palveluohjauksen edellytyksenä on Kastellin palveluohjaustiimin ja palvelutuotannon yhteistyön kehittäminen siten, että palveluohjauksessa on aina ajantasainen tieto siitä, mitä tuotannossa tapahtuu. Tuotannossa tapahtuvan palveluneuvonnan- ja ohjauksen haasteena on henkilöstön säännöllinen perehdyttäminen /osaamisen ylläpitäminen koskien oman sekä alueen palvelutarjontaa että oman substanssin säädöksiä ja ohjeistuksia. (lähde raportti) Riihimäen seudun asiakasneuvonnan- ja palveluohjauksen kehittäminen Riihimäellä sähköisten palveluiden kehittäminen päätettiin toteuttaa kaupungin nettisivujen uudistuksen yhteydessä. Keskustelua käytiin myös tiedon hakuun liittyvästä rakenteellisesta uudistuksesta, joka helpottaisi kuntalaisten itsenäistä hakeutumista palveluiden piiriin. Kehittämissuunnittelija Anne Uppman osallistui Riihimäen kaupungin sähköisten palveluiden kehittämistyöryhmään (visu). Ryhmän tarkoituksena oli uudistaa kaupungin kotisivuja asiakasystävällisemmiksi. Ryhmä kokoontui viisi kertaa. Kevään kokoontumisten tuloksena sovittiin kotisivujen tekijäksi Forssalainen ohjelmistoyrittäjä. Hankkeen aikana kehittämissuunnittelija laati tiedonkeruumatriisin, jonka avulla oli tarkoitus koota yhteen varhaisen tuen olemassa olevia työmuotoja tulevaa sähköistä asiointia ja tiedottamista varten. Alueellisen kehittämistyöryhmän kanssa kerättiin tietoa erilaisista varhaisen tuen toimintamuodoista ja palveluista, joita oli tarkoitus viedä suunnitellusti sähköisiin kanaviin. 59

61 Hattulan ja Janakkalan asiakasneuvonnan ja -palveluohjauksen kehittäminen Hattulassa ja Janakkalassa asetettiin myös tavoitteeksi, että lapsiperheiden palvelut olisivat helposti kuntalaisten saatavilla ja perheet olisivat myös sitä kautta osallisina aina omissa prosesseissaan. Ajatuksena oli, että toimijat tietäisivät omat tehtävänsä ja tuntisivat toiset toimijat ja heidän perustehtävänsä. Työtä oli tarkoitus kehittää tehtäväksi monialaisesti yhdessä, jolloin tieto kunnan tarjoamista lapsiperheiden palveluista tulisi olla helposti ja nopeasti löydettävissä. Seuraukseksi toivottiin, että eri kunnan toimijoiden ja viranomaisten päällekkäinen ja peräkkäinen työskentely vähenisi. Kuntien yhteinen esimiesryhmä antoi palveluiden kartoittamis- ja kokoamistehtävän kehittämissuunnittelija Tuija Leinoselle. Hän laati tietojen kokoamismatriisin, johon jokaisen toimijan oli tarkoitus itse täydentää työnsä sisältöä ja kohdetta koskevat tiedot. Kartoittamistyö ja tietojen kokoaminen kesti odotettua pidempään, eikä vastauksia lukuisista yrityksistä huolimatta kaikilta saatu. Molemmissa kunnissa palvelujen yhteen kokoaminen jatkui sovitusti vielä syksyn 2012 ajan. Kehittämissuunnittelija teki koosteen ilmoitetuista lasten, nuorten ja perheiden palveluista ja täydensi niitä lähes koko ajan työsuhteensa päättymiseen asti 4/2013 esimiestyöryhmän lähettämän materiaalin mukaisesti. Ennen siirtymistään toisiin tehtäviin, hän lähetti koosteet saamistaan vastauksista sovitusti luokiteltuna pilottiryhmäläisille ja esimieskehittäjäryhmien jäsenille. Koonnit olivat sähköisesti paperimuodossa, mutta helposti muunneltavissa sähköisiksi tiedostoiksi, mikäli Hattulassa tai Janakkalassa näin halutaan tulevaisuudessa tehdä Asiakasneuvontaan ja palveluohjaukseen kehitettyjen mallien keskeiset tuotokset Hämeenlinnan kaupunki KUULAS -hanke tuotti monipuolista aineistoa Hämeenlinnan kaupungin KASTELLIn asiakasohjausyksikön LANU -asiakasohjausyksikön työskentelyn kehittämiseen. Yksikön työntekijöiden toteuttamat asiakasseurannat ja niiden välitön analysointi auttoi reflektoimaan omaa ja yhteistä työtä ja selkeyttämään LANU - asiakasohjausyksikön palveluohjauksen prosessia. Asiakasseurantalomakkeen kokeilu koitui kaikkien yksiköiden eduksi ja ne ovat muunneltavissa kaikkien KASTELLin yksiköiden käyttöön. Mitä kysyttiin? N= N= N=389 Muuta Yksityisenhoid.tuki Kys.koulusta Kysymykset hoitopaikasta 8% 0% 3% 3% 1% 4% 2% 6% 5% 9% 15% 14% 21% 26% 27% 36% 45% 48% Kuvio 20. KASTELLIn asiakasvirtojen seurannan kolmen ajanjakson kooste 2/6. Mitä kysyttiin? Kolmen toteutetun asiakasseurannan tuloksista voi päätellä, että LANU-ohjausryhmän asettama tavoite ja määritelmä siitä, että asiakasohjausyksikön ensi-palveluohjaus on tarkoitettu kaikille ja kaikenikäisille hämeenlinnalaisille lapsille ja heidän perheilleen on edennyt toivottuun suuntaan. Yksikön asiakkaiden ikäjakauma ja heidän kysymänsä asiat varioivat selvästi enemmän viimeisen seurannan tuloksista päätellen aiempiin verrattuna. Asiakkaat saavat myös pääosin kokonaisvaltaisen ohjauksen asiakasyksikön työntekijöiltä, eikä heidän tarvitse hakea apua useasta peräkkäisestä paikasta löytääkseen oikean ja tarpeensa mukaisen palvelun. Asiakkaiden / asukkaiden yhteydenotot palveluiden sisälle ensitiedon saamiseksi ovat vähentyneet 60

62 varhaiskasvatusta ja koulunaloitusta koskevien kysymysten osalta. vastaavaa ilmiötä ole mainittavammin vielä todettu. Sosiaalityön lapsiperhepalveluissa ei Kaupungin sisäiset palveluiden tuottajat ovat löytäneet KASTELLin lanu -yksikön myös omaksi tuekseen ja yhteydenotot ovat lisääntyneet merkittävästi hankeaikana kaupungin sisäisen palveluohjauksen osalta. Samoin näyttää käyneen ulkopuolisten toimijoiden sekä viranomaisten kohdalla ja esimerkiksi KELAn toimipisteistä otetaan keskitetymmin yhteyttä KASTELLIin lasten ja perheitten asioissa. (diasarja asiakasseuranta-aineistosta) Asiakkaita osallistavat kyselyt ja asiakasraati tuottivat tietoa asiakkaan ensi kohtaamisen laadun ja sisältöjen kehittämiseen. Asiakkaiden osallistuminen palveluyksikön kehittämiseen hyödytti koko KASTELLIn yksikköä. Syventävänä pilottina toteutetun nuorten asiakkaiden palveluohjauksen/kohtaamisen tarkastelun seurauksena työntekijöiden kokemus lisääntyi ja työntekijöiden valmiudet asiakkaiden kohtaamiseen ja erityisesti nuorten kohtaamiseen paranivat. Nuorten kohtaamiseen tuotettu apumanuaali on muunneltavissa kaikkien ohjausyksiköiden käyttöön. Manuaali nuorten palveluohjaukseen MUISTA VUOROPUHELU O Mitä sinulle kuuluu? O Mihin tarvitset apua? MUISTA PUHUA SELKOKIELELLÄ O Kuulostele nuorta O Selitä vaikeat Älä termit VARMISTA, ETTÄ NUORI YMMÄRTÄÄ O oleta! ÄLÄ KIIREHDI! O Etene asiajärjestyksessä OTA HUOMIOON NUOREN MIELIPITEET JA TOIVEET O Vältä kysymystä miksi O Älä kyseenalaista vaan kerro faktat TUTUSTUKAA ASIOIHIN YHDESSÄ O Kerro ja näytä tietokoneelta käydyt asiat O Käykää asiat yhdessä lävitse TULOSTA NUORELLE TARVITTAVAT LOMAKKEET JA MUISTILISTA O Muistilistaan voit koota esimerkiksi nuoren tarvitpuhe semat linnumerot ja osoitteet O Muistilistan avulla nuori muistaa mitä hänen tarvitsee tehdä LOPUKSI VARMISTA, ETTÄ NUORI ON YMMÄRTÄNYT LÄPIKÄYMÄNNE ASIAT Kuvio 21. Opiskelijoiden tuottama apumanuaali nuorten kohtaamiseen Aineisto ja palautteet reflektoitiin työntekijöiden ja esimies/projektiryhmän kanssa, jonka seurauksena tulokset olivat vietävissä välittömästi osaksi työskentelyn kehittämistä. KUULAS-hankkeen tuottama aineisto liitettiin myös yhteisen lasten ja nuorten palvelualueen PROOMU II palveluohjausteemaryhmän työskentelyn pohjaksi ja projektikoordinaattori toi keskusteluun myös oman kokemuksellisen panoksensa kaupungin palveluohjauksen kehittämiseen osallistumalla teemaryhmän toimintaan. (diasarja opiskelijoiden nuorten palveluohajuksesta tuottama materiaali) Hankkeessa toteutettu esimiesten pilottiryhmän työskentelyn tuotoksena syntyi työpajatyöskentelyn yhteisen dialogin seurauksena koosteisempi yhteinen ymmärrys palveluohjauksesta ja KASTELLIn asiakasohjausyksikön paikasta sekä sen tehtävistä. KUULAS -hankkeen osuus tässä prosessissa oli luoda vuoropuhelulle rakenteet ja tilat, jotta eri palvelujen tuottajat ja esimiehet voivat määritellä palveluohjauksen eri tasoja sopiviksi omiin 61

63 palveluihinsa. Tuotannossa tapahtuu palveluohjausta ja neuvontaa eri nivelvaiheissa, toiminnassa tapahtuvien muutosten yhteydessä ja asiakkaan tarpeiden muuttuessa, sekä palvelutarpeen arviointia yhdessä asiakkaan kanssa. PROMU II palveluohjaus-teemaryhmän raportissa esitetään, että perustilanteessa työnjako on alla olevan mukainen: Kuva 22. Palveluohjauksen tasot Hämeenlinnan kaupungissa. (aineistona PROOMU II-palveluohjausteemaryhmän raportti) Asiakasneuvonnan ja palveluohjauksen kehittämistuotosten arviointi Hämeenlinnan KUULAS -kehittämistyön arviointi KASTELLI -asiakasohjausyksikön lasten ja nuorten palveluohjausyksikössä KUULAS-hankkeen työskentelyn arviointi Hämeenlinnassa tapahtui paitsi jatkuvana reflektiona ja toiminnan suuntaamisena projektiryhmän tapaamisissa myös kaupungin kehittämisyksikön toteuttamina väliarviointina sekä loppuarviointeina ja Arvioinneissa oli läsnä projektiryhmän jäsenistä Seija Mäkinen (pj), Eija Leppänen, Tarja Mikkola, Leena-Maija Hakkarainen, KASTELLIn asiakasohjausyksikön asiakaspalvelupäällikkö sekä projektikoordinaattori Tytti Rantanen. Loppuarvioinnin johtopäätöksenä esitettiin: Kastellin lanu- asiakasyksikön työmuodot ovat kehittyneet ja asiakkuudet lisääntyneet. Yksikölle on luotu oma sähköpostiosoite ja facebook-profiili tiedottamista ja asiakkaiden yhteydenottoja varten. Kehittämistoiminnassa on käytetty kiitettävästi erilaisia kehittämisen muotoja ja menetelmiä. KUULAS -hanke on auttanut palveluohjaksen kehittämisessä prosessia nopeuttaen. Kehittäminen on tapahtunut suunnitelmallisesti ja rakenteissa. 62

64 Palautteessaan arviointiryhmä totesi, että erityisesti varhaiskasvatuksen puolella on hankkeen aikana hiottu asiakasprosesseja ja esim. lapsen hoitopaikan sijoituspäätöksiä voidaan tehdä niin, että asiakas tietää n. kuukausi ennen tarvettaan päivähoitopaikan. Muiden asiakasryhmien kanssa tehtäviä työmuotoja on haettu monella tavalla ja niitä on myös löydetty. Asiakasnäkökulma on ollut vahvasti mukana, asiakaspalautteita ja mielipiteitä palveluiden tarjonnasta on kysytty ja palautteet on tuotu heti toimijoiden ja esimiesten tietoon. Asiakkaiden kohtaamista on harjoiteltu ja yksikössä on aloitettu koko toimijajoukon kouluttaminen asiakkaan kohtaamiseen koulutus on tarkoitus järjestää jatkossa säännöllisesti vuosittain. Oppilaitosyhteistyö oli kiitettävää ja siitä oli oikeaa hyötyä sekä opiskelijoille että toimijoille - oppilaitosyhteistyö jatkuu - Etsivä Nuorisotyö otti kopin joka keväisestä nuorten vaikuttamis-illan järjestämisestä. Nuorten kohtaamisia videoitiin ja analysoitiin, ja se tuotti myös kokemuksellista tietoa toimijoille. Professiotiedon jakaminen tuotannossa kehittyi ja puhelut VAKA -johtajille vähentyivät. Lasten ja nuorten kasvua tukevien palveluiden osalta KASTELLIn roolia täytyy jatkossa kehittää edelleen. Arvioijien mielestä tosin palvelualueetkin olisivat voineet olla aktiivisempia yhteistyön ja tiedon jakamisessa. Asiakasvirrat kasvoivat ja monipuolistuivat huomattavasti ja asiakkaat olivat ensimmäistä kertaa asiakkuuteen tulevia kaupunkilaisia. Asiakasseurantalomake on jatko-käytössä ja toteuttaa oman työn tutkimuksen otetta koko asiakasohjausyksikön tasolla tulevaisuudessa. Asiakasvirtojen seurannasta ja analyysistä on tullut jatkuva, luonnollinen osa työtoimintaa. Jatkotoimina yksikön tasolla todettiin että hankkeen aikana on käynnistynyt lasten ja nuorten palveluiden ja muiden palveluidentuottajien välinen keskustelu, jonka selkeyttämistä jatketaan palvelusuunnittelijan toimesta. Yhteistyön ja yhteisten prosessien toteuttamiseksi tehdään vuosikello. Tiedottamissuunnitelma yksikön tarjoamista palveluista on tarpeen tehdä ja se kuuluu asiakaspalvelupäällikön tehtäviin. Myös erilaiset avoimien ovien tilaisuudet tuovat julkisuutta ja niitä on tarkoitus jatkaa. Yhdistykset ja järjestöt on kutsuttu yhteisiin tapaamisiin ja ne ovat tuottaneet tietoa palveluistaan KASTELLIn käyttöön Järjestöjen ilta jää osaksi toimintaa edelleen. Lasten ja nuorten asiakasohjaus kehittyi taitavaksi ja hanke tuki tässä hyvin toimijoita. Hankkeessa tuotettua apumanuaalia testataan jatkossa ja siihen liitetään myös substanssisisältö. LANU -ohjausyksikön työntekijöiden mielestä KUULAS -hankkeen myötä työskentelyyn saatiin selkeämpää rakennetta, tavoitteellisuutta ja sisältöä. Hankkeen aikana opittiin oman työn reflektoiva työote koottujen aineistojen välittömän yhteisen tarkastelun avulla. Hanketyön näkökulmasta itsearviointina voi sanoa, että hankkeen alussa tavoiteltavaksi asetettua tulosta on tavoiteltu sekä asiakkaan, työntekijöiden että organisaation näkökulmasta ja kanssa toteutettujen erilaisten interventioiden kautta. KASTELLIn asiakasohjausyksikön kehittäminen KUULAS-hankkeessa toi yksikön oman työn tutkimiseen, asiakasmielipiteeseen ja prosessien on-line kehittämiseen perustuvia myönteisiä vaikutuksia asiakkaiden elämään. Hattulan ja Janakkalan tietomatriisien ja koosteiden tuottaminen toteutti tämän tavoitteen haasteita. Siitä ei kuitenkaan tuotettu erityistä arviointitietoa toimijoiden taholta. Kehittämissuunnittelija Tuija Leinonen keräsi tietoa yhteen palveluista lähes 1,5- vuotta. Hieman epäselväksi jäi, miten lapsiperhepalveluiden koonnit ovat hyödyntäneet kuntien toimijoita ja asiakkaita palveliko palveluiden yhteen kerääminen kuitenkaan yhdessä tekemisen ja yhteistyön lisääntymistä siinä määrin, kuin alun perin ehkä ajateltiin. Voi kuitenkin ajatella, että jo vireillä ollut prosessi, joka edellytti palvelukokonaisuuden tarkastelua suhteessa asiakkaiden tarpeisiin ja olemassa oleviin palveluihin auttoi hahmottamaan oman palvelun paikkaa ja mahdollista päällekkäisyyttä kunnan palveluiden verkostossa. Palveluiden kartoitus ja koonti hankkeen toimesta toi todennäköisesti selkeyttä ja tuotti yhteen kerättynä käyttökelpoista informaatiota arjen työvälineeksi. 4.2 Osallisuus näkökulma: KUULAS -hankkeessa on kuulunut jokaisen ääni KUULAS- hanke käynnisti koko maakunnan laajuisen keskustelun ja käytännön toimijoiden sekä lasten, nuorten ja heidän perheittensä osallistumisen palveluiden kehittämiseen. Hankeaikana sen organisoimia ja toteuttamia toimijoita osallistavia työpajoja on järjestettiin 57 kappaletta. Kaikkien äänet kuuluviin ja olikin siihen mahdollisuus! Kiitos! Näitä lisää! KUULAS -hankkeen järjestämissä ja projektikoordinaattorin sekä kehittämissuunnittelijoiden suunnittelemissa ja itse vetämissään työpajoissa käytettiin nk. osallistavia ryhmä-työskentelymenetelmiä (Learning Cafe, Galleria 63

65 kävely, Tulevaisuuden muistelua ja muita dialogisia verkostomenetelmiä, Cross over groups, power-pointkaraoke, SWOT -muunnelmat, BIKVA -arviointi, asiakasraadit, asiakashaastattelut, palvelumuotoilukävelyt (ym.), joissa tärkein asia oli jokaisen osallistujan oma työskentelypanos, äänen kuuluminen ja kuulluksi tulemisen kokemus. Osallistujilta ja asiakkailta kerätyissä välittömissä palautteissa oltiin erityisen tyytyväisiä siihen, että esimiehet olivat työpajoissa mukana, niissä saatiin esiin yhteistä tekemisen meininkiä, kaikki saivat osallistua yhteisten työtapojen kehittämiseen ja kokivat tulleensa kuulluiksi palveluiden kehittämisessä. Hyvä, että lopussa vaadittiin päätöksiä ja aikatauluja että esimiehiä ja työntekijöitä vastuutettiin. Tämä työpaja loi uskoa siihen, että asiat tapahtuvat myös käytännössä! KUULAS-hankkeen kuntakumppaneiden eli lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien toimijoiden näkökulmasta yhteistoiminnallisten, kaikkia osallistavien ryhmätyömenetelmien käyttö antoi jokaiselle mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa oikeasti oman työnsä kehittämiseen, saada omat ajatukset ja ehdotukset kuuluviin ja ennen kaikkea kokea aitoa osallisuutta kehittämiseen. Oma kokemus osallisuudesta antoi ymmärrystä myös siitä, miten tärkeä kokemus asiakkaalle on tulla kohdatuksi ja päästä osalliseksi oman asiansa pohdintaan ja päättämiseen. Suunnittelutyöpajojen tuloksena syntyivät hankkeen viisi alueellista ja seudullista kehittämispilottia, jotka kaikki kohdentuivat lasten, nuorten ja perheiden ennaltaehkäisevien ja varhaisentuen sekä puuttumisen monialaisen yhdessä tehtävien toimintatapojen kehittämiseen. Forssan seudulla laitettiin yhdessä lastensuojelun yksilö- ja perhekohtaiset työprosessit kuntoon ja käynnistettiin monialaista kehittämistä päihdeperheiden lasten tukemiseksi. Hattulan VARTU- työmallissa päätettiin ottaa asiakasperheet alusta asti mukaan yhteiseen pohdintaan tuen tarpeesta monialaisen tiimin kanssa samoin kuin Janakkalan HUOLISIEPPARI -työryhmässä, jossa vielä erityisesti päätettiin pitää mielessä lapsen kasvua ja kehitystä tukevat ja sille riskiksi muodostuvat tekijät. Hämeenlinnassa kehitettiin KASTELLIn lasten ja nuorten sekä heidän perheittensä palveluohjausta haastattelemalla asiakkaita ja järjestämällä asiakasraateja. Erityisesti nuorten mielipiteitä ja ajatuksia kysyttiin palvelumuotoilu-kävelyllä sekä Nuorten te lassa, jossa nuoret kertoivat, millaista hyvän palvelun tulee heidän mielestään olla. Palveluohjauksen oikea-aikaisuutta ja oikeaa laajuutta määriteltiin yhteisissä työpajoissa sekä seuraamalla asiakasvirtoja. Asiakkaita kuultiin palveluohjauksen kehittämisessä monin eri tavoin ja menetelmin. Lopella perustettiin monialainen Kasvatuskioski, jonne kaikki Loppilaiset vanhemmat, lapset ja nuoret ovat tervetulleita pohdintoihin - nopeasti ja matalalla kynnyksellä. Hausjärvellä innostuttiin Huolen puheeksiotto koulutuksesta, jossa lähtökohtana on vanhemman, lapsen ja nuoren kohtaaminen vuoropuhelun aloittamiseksi heti, kun jokin asia arjessa huolestuttaa työntekijää. Riihimäellä kuultiin nuorten ajatuksia koulussa palveluittensa kehittämisestä sekä kutsuttiin vanhemmat mukaan Aurinkometsän päiväkotiryhmän arkeen. Pienryhmätoiminnan avulla ja perheiden kanssa yhdessä syvennettiin kasvatuskumppanuuden käytäntöjä tavoitteena sosiaalisten taitojen vahvistaminen ja opettelu asiakaslähtöisyyden, yhteisöllisyyden sekä avoimen dialogisuuden merkeissä. Monikulttuurisuus liittyi osaksi päiväkodin arkea.. Hyvin vedetty, tytöt! Kiitos innostavasta ja kannustavasta iltapäivästä! Hanketyöntekijöiden näkökulmasta toimijoiden osallistavat työpajatukset loivat mahdollisuuden erittäin intensiiviseen osallistumiseen alueellisiin sekä seudullisiin kehittämisprosesseihin. Perusteellinen perehtyminen jokaisen seutukunnan ja alueen vallitsevaan käytäntöön, yksityiskohtainen ja tarkka työpajojen suunnittelu ja toteuttaminen, tuotettujen kannanottojen työstäminen ja prosessointi sekä niiden palauttaminen takaisin kehittämiskumppaneiden pohdittaviksi oli innostavaa ja palkitsevaa. KUULAS -hankkeen ja Mannerheimin lastensuojeluliiton Kanta-Hämeen paikallisyhdistysten yhteistyönä HAMKin kymmenen sosiaalialan opiskelijaa haastatteli learning cafe- menetelmällä maakunnan viiden perhekahvilan (Forssa, Lammi, Janakkala, Loppi ja Hämeenlinna)) pienten lasten vanhempia paikkakunnan palveluiden laadusta, määrästä ja kehittämistarpeista. Vanhempien toiveet ja tyytyväisyyden aiheet olivat konkreettisia ja pikkulapsiperheiden arkeen liittyviä siis toteutettavissa olevia. Opiskelijoiden tuottamat raportit lähetettiin päättäjille tiedoksi. Raportti löytyy kokonaisuudessaan -sivustolta.(aineistona HAMKIn raportit ) 64

66 Kokivatko kuntatoimijat oikeasti osallistuvansa oman työnsä kehittämiseen KUULAS -hankkeessa? Ella -hankkeen arviointi akvaario menetelmällä toteuttaneessa vertaisarvioinnista keväällä 2012 KUULAShankkeen asiakirjoista ja arviointiin osallistuneiden pilottitoimijoiden kannanotoista nousi esille seuraavia hankkeen vahvuuksia, parantamisalueita ja kehittämisideoita: Vertaisarvioinnin kohteena osallisuus-teeman alla oli KUULAS -hankkeessa erityisesti osallistava työpajatyöskentely kehittämisen menetelmänä. Vahvuuksina arvioinnin tuloksissa nostettiin esiin, että työpajoissa huomioitiin monialaisuus. Työpajoihin koottiin Kanta-Hämeen KUULAS -hankealueen sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluiden työntekijöitä mukaan lukien esimies- ja johtotaso. Työpajoihin osallistuttiin ja osallistuneet ovat olleet pääosin alusta asti sitoutuneita työskentelyyn. Työpajoissa mukana olleet kertoivat sitouttaneensa paikoitellen kuntajohtajaa myöten kuntatoimijoita mukaan työskentelyyn. Myös vertaisarviointiin osallistuvien määrä ja tahtotila osoittivat sitoutumista kehittämistyöhön. Työskentely käynnistyi pohtimalla asiakkaiden tarpeita, jotka koettiin selkeäksi lähtökohdaksi työskentelylle. Aluksi avattiin toimintatapoja ja tehtiin asioita konkreettiseksi pilkkomalla ne pienemmiksi tavoitteiksi. Työskentelylle saatiin muodostettua yhteiset tavoitteet ja työskentely ryhditti toimintaa. Työpajatyöskentelyn taustalla kehittämismenetelmänä on sisäänrakennettu toimijoiden kokemus osallisuudesta työpajoissa olevien erilaisten pajatus -menetelmien ansiosta. Toimintatapana työpajoissa on ollut dialoginen lähestymistapa, jossa on käytetty runsaasti erilaisia menetelmiä mm. ryhmätyöskentelyä pienryhmissä. tulevaisuuden muistelu, verkostodialogi, galleriakävely. Työpajoissa on toteutunut avoimen dialogin eri elementit: 1. Työpajoissa on tehty säännöt ja ohjeistukset pajoissa toimimiseen. 2. Jokainen on kokenut tulleensa kuulluksi, asioista on keskustelu ja niihin on pysähdytty. 3. Työpajoissa on ollut myös hyvä ilmapiiri, ja siellä on ollut helppo kertoa omia ajatuksia. 4. Kukaan ei ole voinut jäädä syrjään ja olla hiljaa. 5. Jokaisen mielipiteet ja ajatukset ovat olleet tärkeitä. 6. Työpajatyöskentely on mahdollistanut sen, että siihen osallistujat ovat voineet keskustella myös asioita myös eri näkökulmista ja löytäneet siten jaetun ymmärryksen. Tämän lisäksi koulutuksia suunniteltaessa ja toteuttaessa koulutusten tarpeet ja toiveet ovat nousseet kentältä. Työpajoissa oli ollut mahdollisuus verkostoitua ja tutustua sekä oman sektorin että alueen muihin toimijoihin. Mukana olleet kertoivat tulleensa tutuiksi yli kuntarajojen tehdessä seudullisia malleja. Vertaisarvioinnissa tuotettiin tietoa siitä, että kehittämistyössä ja sen tuloksena oli syntymässä palveluissa asiakkaan osallisuutta, sekä lasten ja vanhempien vuorovaikutusta vahvistavia malleja. Lisäksi oli selkeytetty työprosesseja ja parannettu palvelujen saatavuutta sekä etsitty keinoja varhaiseen kohtaamiseen. Näitä olivat mm. työntekijöiden yhteisesti sovitut seudulliset toimintamallit lastensuojelussa, vanhempien osallisuuden vahvistaminen päiväkodin arjessa mm. päiväkodin aamukahvit vanhemmille, perheen vastuun ottaminen tarvitsemistaan ammattilaista omien pulmien äärellä, asiakaskyselyt, asiakasraadit, nuorten ilta, yhdessä perheen kanssa työskentely heidän pulmiensa äärellä, sesonkitiskit. Toimintamallit tehtiin toimijoiden itsensä toteuttamana, joten käyttöönotto tapahtui jouhevasti työyhteisöissä (ei ulkoaohjautuvasti). Toimijatasolla syntyi työpajoihin osallistuneilla myös itsessään muutosta niin, että asiakas tulee huomioiduksi aidolla tavalla oman asiansa asiantuntijana. Toimijat olivat oppineet myös keskustelemaan asioista suoraan sekä toistensa että kohderyhmänsä kanssa. Lisäksi koettiin, että oli syntymässä yhteen hiileen puhaltamisen - meininki: ei pelkästään yhteistyötä, vaan työtä tehdään yhdessä. KUULAS -hankkeen työntekijätiimi koettiin monialaiseksi asiantuntijaryhmä, joka johti prosesseja vahvaa professionaalista osaamistaan hyödyntäen. Hankkeen edustajien koettiin olleen avuksi kuljettaessaan kehittämistyön prosesseja fasilitaattorin roolilla. Ellei kehittämistyöntekijät olisi sisäistäneet fasilitaattorin roolia, olisi ollut vaara, että he olisivat voineet ohjata prosesseja joko vahvasti omaan tai väärään suuntaan ja yhteisen jaetun ymmärryksen tila olisi jäänyt muodostumatta. Työskentelyssä näkyi myös alueella tehty aiempi KASTE - kehittämistyö, joka oli luonut pohjaa jatkotyöskentelylle. 65

67 Parantamisalueina vertaisarvoinnissa työpajoihin osallistuneet kokivat työskentelyn alkuvaiheen osittain hankalaksi. Tavoitteiden asettamiseen, alkuvaiheen suunnitteluun ja työskentelyn käynnistäminen vei työpajoihinosallistujien mukaan aikaa kohtuullisen paljon. He kokivat, että työskentelyaika työpajoissa oli lyhyt. He kokivat myös koko hankeajan lyhyeksi. KUULAS -hanke vastasi haasteisiin pidentämällä työpajatyöskentelyn kertapituutta sekä tihentämällä työpajoissa tapahtuvaa työskentelytapaamisia. Muutosvastarinnan häivyttäminen nähtiin myös yhtenä työskentelyn haasteena. Työskentelyä ja idean sisäistämistä hidasti ja hankaloitti se, että osa työntekijöistä tuli mukaan kehittämistyöhön sen olleessa jo käynnissä eli hyppäsi ns. liikkuvaan junaan. Esimiesten ja johdon sitoutuminen kehittämistoimintaan oli osallistujien mielestä jatkuvuuden osalta tärkeää, mutta myös työntekijöiden aktiivisuus ja sitoutuminen olivat ehtoina toiminnan jatkumiselle. Toiminnan juurtumisessa oli toimijoiden mielestä huomioitava seuraavat kysymykset: Sitoutuvatko kuntien toimijat yhteisesti kehitettyyn malliin ja hyödyntäisivätkö he kehittämistyön tuloksena syntyneitä malleja? Ehdittäsiinkö rakentaa konkreettiset toiminnat loppuun saakka hankkeen aikana, yksittäisissä piloteissa prosessoitiin useita eri prosesseja? Miten toimintamallit saataisiin hankealueella levitettyä ja juurrutettua paikallistasolla, koska hankeaika oli lyhyt suhteessa kehittämistyön aikaa vaativiin prosesseihin ja laajoihin tavoitteisiin? Toiveena ja ajatuksena oli, että tulokset, aikaansaannokset ja toimintamallit saadaan jäämään käytäntöön hankeajan jälkeen ja siirtymään laajemmalle alueelle. Miten tämä voitaisiin varmistaa ja onnistuu, kun alueiden ja toimijoiden resurssit ylläpitää uusia toimintamalleja voivat olla rajalliset? Toiminnan ja kehitettyjen toimintamallien jatkuvuuden turvaaminen vaatisi rakenteiden rakentamista rauhassa. Haasteena oli KUULAS -hankkeen kehittäjätyöntekijöiden ajan riittäminen ja jaksaminen useiden erilaisten prosessien meneillään olemisen vuoksi. Miten työntekijät pystyisivät ja jaksaisivat pitää langat käsissään loppuun saakka ja saisivat kuvattua kaikki prosessit hankkeen loppuvaiheessa? Kehittämisideoina pohdittiin, että vaikka työpajoihin osallistuneet kokivat työskentelyn alkuvaiheen hankalaksi, tarvittiin yhteiseen ymmärrykseen pääsemiseen ko. prosessimainen työskentely kivikkoinen, haasteineen ja myötämäkineen. Jatkossa ryhmän jäsenet voivat hyödyntää työpajatyöskentelyä omassa työssään hyvin monipuolisesti. Ryhmäläiset kokivat, että he voivat paremmin ottaa huolia puheeksi sekä pyytää myös tarvittaessa apua muilta toimijoilta. Jokainen ryhmän jäsen voi halutessaan viedä hyviä käytänteitä omaan työyhteisöönsä ja jakaa myös omaa oppimistaan muille työntekijöille. Yhteisten toimintamallien kautta oma työskentely helpottuu ja työskentelyn tuloksena syntyneet mallit ja opukset jäävät työvälineiksi omaan työhön. Työskentelyyn sitoutuminen vaati vielä vahvemmin esimiesten / johdon sekä päättäjien osallistumisen työskentelyyn. Voitaisiinko heidät koota yhteen ns. täsmä -työpajoihin soveltaen esimerkiksi BIKVA - arviointimenetelmää. BIKVA:a toteutetaan niin, että kullekin toimijatasolle viedään ne asiat päätettäväksi, mihin he voivat vaikuttaa. Eli ko. mallin mukaisesti esimiesten / johtotason kanssa voisi keskustella heidän toimivaltaansa kuuluvista asioista, jonka jälkeen keskustelu viedään päätöksentekoon. Kuulas -hanke on alueellaan ansioituneesti kehittänyt erilaisia toimintamalleja käytäntöön, mutta käytäntöjen yhdenmukaistamiseksi olisi tarvittu laajempaa rakenteellista kehittämistyötä. Maakunnallista kokonaisuutta olisi tullut vahventaa, jotta olisi saatu toimintamalleja levitettyjä vahvemmin ja yhdenmukaistettua kantahämäläistä toimintakulttuuria. Edellä mainittuun asiaan viitaten työpajoissa esitettiin, että yhteistyön ja keskustelun jatkuminen hankkeen jälkeen on keskeistä. Siksi olisi erityisen tärkeää kehittä ko. keskustelulle rakenteet maakunnan sisällä sekä yksittäisissä piloteissa. Koska kehittäjätyöntekijöiden tehtävässä korostui enemmän koordinointi, johtaminen ja työntekijöiden työstämän aineiston jäsennys, se vaati hanketyöntekijältä uudenlaista ajattelua ja työvälineitä kentän sitouttamiseen. Yhteenvetona vertaisarvioinnista voi sanoa, että mukana olleiden KUULAS- kuntatoimijoiden kommentit olivat pääosin myönteisiä. He kokivat tulleensa kuulluiksi työpajatyöskentelyiden myötä, kokivat saaneensa aidon mahdollisuuden osallistua oman työnsä kehittämiseen ja uusien toimintatapojen opetteluun sekä harjoitteluun. Tärkeänä näkökulmana nousi esiin myös toimijoiden mahdollisuus kohdata ja jakaa yhteistä asiantuntijuutta asiakasnäkökulmien äärellä ja näin tutustua toisiinsa lähemmin. Tämän koettiin edesauttavan jatkossa yhteisen työskentelyn toteutumista yhteisten asiakkaiden kanssa. Erityisesti tärkeänä asiana nousi hankkeen jälkeisten vuoropuhelurakenteiden säilyminen ja vahvistuminen kehitettyjen toimintamallien leviämisen sekä palvelurakenteisiin juurtumisen edellytyksenä. Tämä toiminta jää selkeästi kuntatoimijoiden ja esimiesten päätösten varaan. 66

68 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET KUULAS -hankkeen hankesuunnitelmassa toteutettiin koko KASTE I - ohjelman asettamaa odotusta siitä, että kunnat määrittäisivät itse itselleen tärkeimmät tavoitteet, joiden suuntaisesti ne toimintojen kehittämisessä etenevät. Lähtökohdaksi koostui osahankekokonaisuus, joka käynnistyäkseen edellytti tarkkaa ja aikaa vievää tavoitteiden konkretisointia ja viimein kuntien kehittämispilottien rajautumista toteuttamiskelpoisiksi. Hanketyön menetelmän valintaan vaikutti myös budjetin lähes puolittuminen alkuperäisestä, joka laski hankehenkilöstön määrän suunnitellusta puoleen. Tavoitteet kuitenkin säilyivät ennallaan, joten kehittämistoiminnan suunnittelussa oli otettava käyttöön luovaa ajattelua. Hankkeen päättyessä voi sanoa, että edellä mainitut seikat olivat oikeastaan onneksi, koska kehittämisen menetelmäksi valikoitui fasilitointi - malli, jossa hankehenkilöstön ja toimijoiden asiantuntemus ja taidot pääsivät monipuolisesti käyttöön. Samalla tulimme luoneeksi järjestelmällisen ja suunnitelmallisesti etenevän sekä arvioidun mallin siitä, kuinka kuntatoimijoiden osallistaminen oman työnsä kehittämiseen vaikuttaa pilotoitavien toimintamuotojen sisäistämiseen sekä omaksumiseen oman työn osaksi. Hankkeen ohjausryhmän väliarvioinnissa 2012 todettiin, että hankkeen toiminta oli vastannut sille etukäteen asetettuja tavoitteita joissakin kohdin kuntaedustajat jopa kokivat, että hanke on ylittänyt odotukset. Erityisesti nostettiin esiin hankkeen alkuvaiheen vaikeudet, joissa korostui jo hankesuunnitelmassa näkynyt kokonaisuuden kirjo ja hyvin erilaiset lähtökohdat kuntien hankkeelle asettamissa tavoitteissa. Huolissaan oltiin siitä, miten hankkeessa kehitteillä olleet monialaiset lapsiperhepalveluiden uudenlaiset toimintamallit saataisiin juurrutetuiksi kuntien palvelujärjestelmiin hanketyön päätyttyä, kuinka hankeaika riittäisi ja kuka jatkotyöskentelystä ottaisi kunnissa kopin? Loppuarvioinnissa kesän alussa 2013 hankekunnissa oltiin tyytyväisiä yhdessä tekemisen ja vuoropuhelun lisääntymiseen. Kokemukset moniammatillisesta yhteistyöstä olivat olleet hyviä. Uusia käytäntöjä oli pystytty hyödyntämään eri kunnissa. Haasteena kehittämiselle nähtiin aika, hankkeen huono aloittamisajankohta ja liian vähäinen markkinointi, kuntien erilainen palvelurakenne, toimijoiden sitoutuminen joissakin kunnissa, epämääräisyyden ja keskeneräisyyden sieto ja uskon puute siihen, että kaaos muuttuu järjestykseksi jossakin vaiheessa. Ohjausryhmäläiset nostivat haasteeksi kielen, sanat ja niiden merkitykset asiakkaita ja eri alojen työntekijöitä kohdatessa. Toiminnassa nostettiin tärkeäksi asiakkaan kohtaaminen ja sen merkittävyyden ymmärtäminen. Kielen merkitys koettiin tärkeäksi: puhutaan nuorille sellaista kieltä, että nuori ymmärtää. Todettiin, että myös työntekijöiden asenne näkyy asiakkaille. Oman toimijatahon osallisuudessa hankkeeseen nähtiin keskeiseksi, että työnantaja oli mahdollistanut osallistumisen ja ymmärtänyt kehitettävän asian merkityksen. Hanketyöntekijöiden aktiivisuus, innostuneisuus ja tuki kehittämiselle koettiin merkittävänä. Myös niiden työntekijöiden aktiivisuus ja innostuneisuus, jotka lähtivät kehittämiseen mukaan, toimi mahdollistajana. Oman idean löytäminen kehittämiseen vahvisti mukaantuloa. Esteenä oman toimijatahon osallistumiselle nähtiin aika, resurssit tai vaikkapa kahvipullan osto. Työntekijävaihdokset joissakin kunnissa vaikeuttivat kehittämistyön suunnan löytämistä. Osallistujat tuottivat myös lupauksia ylläpitää ja sitoutua eri tavoin kehitettyjen uusien työskentelymallien käyttöönoton edistämiseen omissa kunnissaan. Kaikissa hankeseutukunnissa ja yksittäisissä pilottikunnissa sitouduttiin kehitettyjen uusien toimintamallien juurruttamiseen jo hankeaikana. Forssassa lähdettiin pohtimaan yhteisiä lastensuojelun prosesseja ja niiden organisoimista ensi vuoden alussa perustettavan Hyvinvointipalvelujen kuntayhtymän suojissa ja uuden käynnistyneen LasSe- lastensuojelutarpeen selvityksen kehittämishanke Väli-Suomessa- hankkeen tuella. Hattulan VARTU -mallin juurruttamiseen löydettiin uusia väyliä kunnan Lasten ja nuorten neuvoston toimintaryhmän kautta, kun rajut toimintaympäristön muutokset kunnan lapsiperhepalveluissa tekivät alkuperäisen jalkauttamissuunnitelman toteuttamisen mahdottomaksi. Hämeenlinnassa palvelusuunnittelija on tavannut jo loppuraportin viimeistelyvaiheessa suurimman osan lasten ja nuorten palveluohjausyksikön yhteistyökumppaneista ja sopinut vuoden päähän uudet tapaamiset yhteisten tietojen ja sovittujen käyntänteiden päivittämiseen. 67

69 Janakkalassa Huolisiepparin monialainen jalkauttamisryhmä on aloittanut tiedon laajan levityksen ja koulutuksen sekä tuen toimijoiden yhteisen työskentelymallin toteutukseen lapsiperheiden arjessa. Riihimäellä on saatu hyviä kokemuksia monialaisen palvelutarpeen arvioinnista PILARI- työryhmän alueellisessa pilotoinnissa ja aloitettu Aurinkometsän päiväkotiryhmän toimintamallin jalkauttaminen kahden uuden päiväkodin lapsiryhmien kanssa. Lopen Kasvatuskioski on löytänyt asiakkaansa ja saanut näkyvyyttä sekä sosiaalisessa mediassa että paikallislehtien sivuilla. KUULAS-hankkeen toteuttaminen fasilitointi -menetelmällä on entisestään vahvistanut mielestämme oikeaksi sen, että keskeinen tekijä uusien toimintamallien siirtymisessä palvelurakenteisiin, on toimijoiden vahva osallistaminen työnsä kehittämiseen. On oikeastaan vaikea enää ajatella, miten muuten toimintoja voisi kehittää, niin että ne juurtuisivat arjen käytännöiksi. Kuuluminen osaksi Väli-Suomen KASPERI II -kehittämisverkostoa toi mukanaan mahdollisuuden vertaisarvioinnin toteuttamiseen ja oman kehittämistyön laajempaan reflektointiin osana koko Väli-Suomen lapsiperhepalveluiden kehittämistä. Kehittämisverkosto osahanketoimijoineen, yhteisine pohdintoineen tapaamisissa ja KASPERI II -hankejohdon tuki auttoivat asemoimaan KUULAS hankkeen osaksi yhteisiä valtakunnallisia tavoitteita. KUULAS-hankkeen päätösseminaarissa juhlaesitelmän aiheesta Innovaatiot eläviksi-sanoista tekoihin innovaatiokulttuurin rakentamisessa, Työhyvinvointia tukeva innovaatiotoiminnan johtamismalli julkisen sektorin henkilöstölle pitänyt KT, Työterveyslaitoksen erikoistutkija Mervi Hasu tuki ajatustamme kertomalla, että parhaat ideat syntyvät työn äärellä, arjen keskellä. Kukin on oman työnsä ja asiakkaittensa paras asiantuntija ja jotta ratkaisu toimisi arkipäivässä, sen kehittämiseen tarvitaan kaikkien panosta. Hän painotti vielä, että asiat muuttuvat yleensä pikkuhiljaa, pienin askelin ja muutosta ei aina heti huomaa. Kuultuaan KUULAS -hankkeen pilottikehittäjien innostuneet esitykset oman kuntansa monialaisten lapsiperhepalveluiden ja palveluohjauksen kehittämistuloksista, hän antoi tunnustuksen toimillemme todeten, että hankkeessa on tehty todellisia arjen innovaatioita. Esitelmän koko aineistoon voi tutustua sivustolla. Olemme ylpeilleet sillä, että KUULAS -hankkeessa on kuulunut jokaisen ääni. Monialaisten toimijoiden, kehittäjien ja asiakkaiden /asukkaiden ääni onkin kuulunut laajalti koko maakunnassa, mutta kahta ääntä on ollut vaikea kuulla, nimittäin johtamisen ja päätöksenteon ääniä. Olisi ollut hienoa, jos olisimme voineet tarttua myös hankkeen toisen tavoitteen haasteisiin, mutta siihen eivät voimavaramme enää riittäneet. Olisi tärkeää, että johtamisen kehittämiseen Kanta-Hämeen maakunnassakin palattaisiin ja ryhdyttäisiin rakentamaan jaetun johtamisen keskustelu areenoita johdon tueksi yhä monialaisemmin toteutuvien lapsiperhepalveluiden keskellä. Hankkeen loppuaikoina on ollut havaittavissa voimakkaita ja nopeita muutoksia kuntien toimintaympäristöissä. Rajut säästötoimenpiteet ohentavat entisestään lapsiperhepalveluiden ennaltaehkäisevien palveluiden tarjontaa, henkilöstön määrät pienenevät ja esimerkiksi sijaisuuksia ei saa täyttää. Toimissaan olevat työntekijät ovat epävarmoja toimintamahdollisuuksistaan ja kunnat sitoutuvat juuri ja juuri vähimmäistavoitteisiin lakisääteisten palveluittensa tuottamisessa. KUULAS-hankkeessa on luotu perustaa uusien monialaisten toiminta- ja työtapojen toteuttamiselle yhdessä hankekuntien monialaisten toimijoiden kesken. On hyvä huomata, että nämä tavat toimia hieman toisin eivät tuota lisäkustannuksia eivätkä vaadi työntekijöiden lisä resurssointia. Enemmänkin on kyse siitä, että sektoroituneet palvelujärjestelmät madaltavat niitä erottavia raja-aitoja, antavat luvan yhdessä tekemiseen ja tukevat toimijoiden asenteiden muutosta enemmän tarjoama -työskentelyyn. Yhä enemmän alkaa olla totta se, että monipulmaisessa arjessa ei kukaan työntekijä, ei mikään ammattiryhmä eikä organisaatio yksin pysty enää vastaamaan lapsiperhepalveluidenkaan asiakkaan palvelutarpeisiin. 68

70 LÄHTEET 69

71 LIITE1 Budjetin toteuma Kasperi II, Kuulas-osahanke Valtionavustuspäätöksessä hyväksytyt kustannukset Kirjanpidon mukaiset kustannukset hank-keen alkamisajan-kohdasta lukien Kirjanpidon mukaiset kustannukset maksatusjaksolta Henkilöstömenot, joista , ,80 Projektiin palkattava henkilöstö , ,80 Työpanoksen siirto kunnalta* 0 0,00 Palvelujen ostot yhteensä, josta , ,76 Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut , ,87 Painatukset ja ilmoitukset 1 279,46 503,00 Majoitus- ja ravitsemuspalvelut 5 389, ,77 Matkustus- ja kuljetuspalvelut 6 743,45 697,34 Koulutus- ja kulttuuripalvelut 5 866,92 Muut palvelujen ostot 2 733,34 653,78 0,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,46 413,18 0,00 Vuokrat , ,84 0,00 Investointimenot yhteensä, josta 0 269,19 0,00 Aineettomat hyödykkeet 0 0,00 Koneet ja kalusto 0 269,19 Muut investointimenot 0 Muut menot 0 26,77 Menot yhteensä = Kokonaiskustannukset , Valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset - Tulorahoitus - Muu kuin julkinen rahoitus Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset , ,58 Kunnan/kuntayhtymän oma rahoitusosuus , ,90 Muu julkinen rahoitus 0 Haettava valtionavustus , ,69 70

72 LIITE 2: JUURRUTTAMISRAPORTTI JOHDANTO KUULAS-hankkeen ohjausryhmässä keskusteltiin siitä, miten piloteissa kehitettyjä toimintamalleja saataisiin vietyä työntekijöiden työnkuviin ja laajemmin eteenpäin. Tuolloin päädyttiin siihen, että hanke voisi ostaa kuntatoimijoilta juurruttamis palveluja. Pilottikunnilta pyydettiin mentorointiin liittyvät suunnitelmat ja kustannuslaskelmat toukokuuhun 2013 mennessä. Jalkauttamissuunnitelman tekivät Hämeenlinna, Riihimäki, Hattula, Janakkala ja Forssa. Edellytyksenä oli, että jalkauttaminen tapahtuu hankeaikana ja sen toteutumisesta raportoidaan KASPERI II-Väli - Suomen hankekokonaisuudelle ennen KUULAS -hankkeen loppua Suunnitelman tuli sisältää aikataulut ja palkkiot (sis. matkakulut) ja suunnitelman miten juurruttamisesta tullaan raportoimaan KUULAS-hankkeelle. Kunnille maksettiin ns. asiantuntijapalkkiot todellisten kustannusten mukaan kertakorvauksena esitettyjen suunnitelmien mukaan. KUULAS-hanke oli määritellyt etukäteen kuntakohtaiset summat, jotka perustuivat väestöpohjaan. Kaikki kunnat eivät kuitenkaan pystyneet käyttämään mahdollisuuttaan juurruttamisvarojen käyttöön. Hattulassa VARTU- mallin jalkautus rakennettiin kahden aktiivisen pilotti-toimijan varaan. Heidän oli tarkoitus aloittaa eri palveluiden esimiesten tapaamisella ja laatia mallia esittelevä esite levitettäväksi kaikille kunnan työntekijöille KUULAShankkeesta ja VARTU- työskentelyn sisällöistä sekä jalkauttamistapaamista. Myös kolmannen sektorin toimijat oli tarkoitus huomioida ja tehdä työpaikkakohtaisia ohjauskäyntejä VARTU-työskentelyn tutuksi tekemiseksi. Suunnitelmaan tuli kuitenkin muutos, koska avaintyöntekijät muuttivat työpaikkaa ja paikkakuntaa, eikä muita jalkauttajia ollut mahdollista saada nopeasti toimintaan mukaan. Kunnan lasten ja nuorten palveluiden toimintaympäristöissä tapahtui kesän ja alkusyksyn aikana niin merkittäviä muutoksia, että varhaiskasvatusjohtaja, jonka vastuulla jalkauttamissuunnitelman toteuttaminen oli, päätti, ettei Hattulassa ollut mahdollista sitoutua suunnitelman toteuttamiseen aiotun sisällön ja aikataulun mukaisesti. Tarkoituksena kuitenkin oli viedä toimintatavan juurrutus Hattulan kunnan Lasten ja nuorten neuvoston toimielimeen, joka ryhtyisi viemään mallia käytäntöön kunnan sisäisenä toimintana. Suurin osa kuntien työntekijöistä teki juurruttamistyötä oman työnsä ohelle, joka vaikutti siihen, miten paljon oli mahdollisuutta irrottautua omasta työstään. Forssan seudulla (Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä) Forssan kaupungin lastensuojelun päällikön oli mahdollisuus käyttää vain osa työajastaan juurruttamiseen ja loppuosuus käytettiin prosessikaavioiden tekemisen ostamiseen. Tämä erityisosaamista ja paljon aikaa vaativa työ ei olisi ollut mahdollista toteuttaa hankkeen tai kuntien omana työnä. Hämeenlinnassa palveluohjausyksikön työntekijä irrottautui kahdeksi kuukaudeksi omasta tehtävästään tekemään juurruttamistyötä ja Riihimäellä varoja käytettiin päiväkodissa sijaisten palkkaamiseen varsinaisen henkilökunnan osallistuessa toimintamallin juurruttamiseen. Kaiken kaikkiaan kunnat lähtivät aktiivisesti mukaan juurruttamistyöhön ja heillä oli selkeä suunnitelma miten työtä jatketaan hankkeen päättymisen jälkeen. Kunnissa tapahtuneet muutokset ja työntekijävaihdokset vaikuttivat juurruttamissuunnitelman toteutumiseen, mutta kunnat olivat hyvin sitoutuneet ottamaan vastuuta toimintamallien levittämisestä joka on luettavissa kuntien jatkosuunnitelmista. 1.FORSSA 1.1 Forssan alueen juurruttamissuunnitelma Kuntakäynnit alueen hankekuntiin toteutetaan elo-syyskuun aikana. Juurruttamisen aikana käydään läpi kunnittain hankkeen aikana rakennettu seudullinen lastensuojelun prosessikuvaus ja tarkastellaan laaditun prosessin toimivuutta kunnan arkityöskentelyssä. Juurruttamisen tarkoituksena on varmistaa, että seudun kunnissa lastensuojelun sosiaalityö toteutuu mahdollisimman samankaltaisesti. Juurruttamistyöskentelyn aikana on mahdollista nostaa esiin prosessin epäkohtia ja tuoda yhteiseen tarkasteluun muutettavia kohtia. Kuntakäyntien jälkeen on yhteiskokoontuminen, jossa pyritään varmistumaan yhteisestä ymmärryksestä. Kuntakäynteihin osallistuu kunnan lastensuojelutyötä tekevät sosiaalityöntekijät, tarvittaessa perhetyöntekijät sekä johtava viranhaltija. Juurruttamistyön tekee lastensuojelun päällikkö Riikka Lammintausta-Mäkelä. Aikataulu Jokioinen vko 34 ja vko 35 klo 9-15 Forssa vko 35 ja vko 36 klo 9-15 Tammela vko 36 ja vko 37 klo 9-15 Humppila vko 37 ja vko 38 klo 9-15 Ypäjä vko 37 ja vko 38 klo 9-15 yhteiskokoontuminen vko 38 klo 9-12 Dokumentointi Kuntakäynneistä ja yhteiskokoontumisesta laaditaan muistiot, joiden pohjalta kirjoitetaan raportti Kuulas-hankkeelle. 71 Kustannukset Asiantuntijapalkkio suunnittelutyöstä 10 tuntia x 40 euroa=400 euroa Asiantuntijapalkkio kuntakäynneistä 63 tuntia x 40 euroa=2520 euroa Asiantuntijapalkkio dokumentoinnista 10 tuntia x 40 euroa=400 euroa Matkakorvaus 56 euroa (122 km) Yhteensä 3376 euroa

73 1.2 Suunnitelman toteutus Alkuperäinen suunnitelma oli se, että jokaisessa kunnassa olisi läpikäyty yhdessä laadittu lastensuojelun prosessi ja soviteltu sitä kunnassa oleviin työkäytänteisiin. Hankkeessa mukana olleet kunnat (Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä) ovat kuitenkin päättäneet siirtää vuoden 2014 alusta alkaen sosiaalipalvelunsa Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymään. Tämä muutos nosti esiin tarpeen muuttaa juurruttamistyöskentelyä vastaamaan paremmin kuntien ja tulevan kuntayhtymän tarpeita. Juurruttamistyön kannalta ei ole järkevää lähteä kiertämään kuntia alkuperäisen juurruttamissuunnitelman mukaan, koska tässä vaiheessa ei ole varmuutta siitä kuka tulee jatkossa työskentelemään lastensuojelun sosiaalityöntekijänä. Osassa kunnista on tehty yhdennettyä sosiaalityötä ja loppuvuoden aikana selviää työntekijöiden sijoittuminen. Hyvinvointikuntayhtymään siirtyminen tarkoittaa alueella sitä, että lastensuojelu tulee jatkossa eriytymään omaksi palvelualueekseen ja käytännössä työntekijöistä tulee muodostumaan yhtenäisempi työryhmä. Siten lastensuojeluprosessin tulee juurtua alueella yhtenäisesti koko työryhmälle, eikä kunnittain. Juurruttamistyöskentely tullaan siten toteuttamaan alkuvuoden 2014 aikana siten, että työskentely tapahtuu koko työryhmän kesken. Tähän työskentelyyn varataan 38 työtuntia. Ennen tätä työskentelyä keskitytään kuitenkin Pro Consona-ohjelman käyttöön ja sisältöihin kunnittain. Pro Consona-ohjelma ohjaa parhaimmillaan lastensuojelun sosiaalityöntekijää prosessin johtamisessa oikeaoppisesti. Seudun kunnat siirtyvät käyttämään yhteistä Pro Consona-ohjelmaa tammikuun alusta alkaen. Sitä ennen tulee selvittää kunnilla mahdollisesti käytössä olevat ohjelman osat ja valmiiksi luodut lomakepohjat yms. Lisäksi ohjelman käytössä olevat erilaiset käytännöt tulee yhtenäistää ennen vuodenvaihdetta. Tässä vaiheessa tämänkaltainen juurrutustyöskentely palvelee seudun kuntia parhaiten. Tähän työskentelyyn varataan loppuvuoden 2013 aikana 25 tuntia. Työskentely on aloitettu Tammelassa Kussakin kunnassa on tarpeen käyttää tähän vaiheeseen arviolta noin kuusi tuntia aikaa. Tammelassa jatketaan vielä Jokioisilla työskentely alkaa Humppilan ja Ypäjän kanssa ajat ovat vielä sopimatta. Lisäksi juurruttamistyöskentelyyn tulee kuulumaan suunnitteluun ja dokumentointiin liittyvää työskentelyä, johon käytetään 20 tuntia. 2. JANAKKALA 2.1 Janakkalan SOVANEKO-mallin juurruttamissuunnitelma Tavoitteena on täsmentää tämänhetkinen versio sovaneko -mallista ja viedä se käytännön tasolle seuraavin toimenpitein: - suunnitella jalkauttaminen: koulutus yms. - suunnitella käytänteitä, mm. mahdollisia lomakkeistoja tai muistiopohjia yms. - suunnitella seurantaa yksikkötasolla, kuntatasolla - suunnitella ohjausta / konsultaatiokäytäntöä - suunnitella, miten malli istutetaan tuloskortti-ajatteluun - suunnitella markkinointia Koulutustilaisuuksissa - livenä malliesimerkki sovaneko istunnosta, prosessikuvaus, tilauslomakkeen ym. lomakkeiston esittely ja avaintyöntekijän rooli Työntekijät, työajat ja aikataulu Kesäkuu Työn ulkopuolinen työ Koulutuksia 8 kpl Elo-syyskuu Palkka n. Minna Kivelä työ 6:30-17 Piia Marttinen työ 8-14 Terhi Soittila työ pv 15 h 12 h 2h (170 hlö / vk) 750,00 2 pv 15 h 2 pv h 12 h 2 h (150 hlö / koulut) 750,00 12 h 2 h (10 hlö / sos.tmsto) 750,00 Anneli Autio työ pv h 12 h 2 h (15 hlö / terv.hoit) 750,00 Budjetti Palkkakustannukset Matkat, materiaalit, mahd. lisätyön tarve Dokumentointi ja raportointi n euroa n euroa yht euroa Mallin juurruttamisesta laaditaan raportti, jossa on tavoitteet, toteutus, tulokset ja jatkotoimenpiteet. Yhteensä 3000 euroa 72

74 2.2 Juurruttamissuunnitelman toteutus Huolisiepparikoulutuksia järjestettiin yhteensä yhdeksän kertaa. Koulutuksiin osallistuvat sosiaalitoimen, koulutuspalvelujen, varhaiskasvatuksen ja terveystoimen koko henkilöstö sekä seurakunnan ja MLL:n henkilöstöä. Kouluttajina toimivat erityisopettaja Piia Marttinen, sosiaalityöntekijä Terhi Soittila, terveydenhoitaja Anneli Autio ja vt. lastentarhanopettaja Minna Kivistö. Kouluttajat ovat suunnitelleet koulutuksen ja käyttäneet siihen työtunteja suunnitelman mukaisesti kaksi kokonaista työpäivää ja lisäksi kaksi kertaa 2 tunnin palaveria. Päivä Osallistujat Osallistujamäärä Varhaiskasvatuksen ja terveystoimen henkilöstö, srk, mll Varhaiskasvatuksen ja terveystoimen henkilöstö, srk, mll Varhaiskasvatuksen ja terveystoimen henkilöstö, srk, mll Varhaiskasvatuksen ja terveystoimen henkilöstö, srk, mll? Koulutoimen ja sosiaalitoimen henkilöstö Koulutoimen ja sosiaalitoimen henkilöstö Koulutoimen ja sosiaalitoimen henkilöstö ilmoittautunut Koulutoimen ja sosiaalitoimen ilmoittautunut 25 Tähän asti kerätyn koulutuspalautteen perusteella Huolisieppari-toimintamalli on herättänyt positiivisia ja innostuneita tunteita sekä kommentteja, että Huolisieppari-mallissa ei ole mitään uutta. Palautelomakkeissa olevien kysymysten avulla tulemme tarkentamaan (sanoittamaan) Huolisiepparin ideaa. Totesimme paikallisessa ohjausryhmässä, että eri sektoreilla Huolisieppari asemoituu hieman eri työprosessien kohtaan. Valitse sopivin paikka ja aika: Maanantai klo 14 Tiistai klo 15 Tiistai klo 14 Keskiviikko klo 15 Turengin yläkoulun sali Turengin yläkoulun sali Tervakosken alakoulun sali Tervakosken yläkoulun sali Huolisieppari antaa mallin eri hallintokuntien välisen yhteistyön tekemiseen lapsen ja perheen varhaisen tuen vaiheessa. Huolisieppari tukee työntekijää ja perhettä. Nämä koulutukset tarkoitettu ensisijaisesti koulujen ja sosiaalityön henkilöstölle Koulun ja sosiaalityön työntekijä, valitse yllä luetelluista ajoista itsellesi sopivin vaihtoehto. Ilmoittautumiset yksiköittäin Lämpimästi tervetuloa! 73

PROJEKTIKOORDINAATTORI TYTTI RANTANEN. KUULAS-hanke, Kanta-Hämeen uudistuvat lasten ja nuorten palvelut

PROJEKTIKOORDINAATTORI TYTTI RANTANEN. KUULAS-hanke, Kanta-Hämeen uudistuvat lasten ja nuorten palvelut PROJEKTIKOORDINAATTORI TYTTI RANTANEN KLA-hanke, Kanta-Hämeen uudistuvat lasten ja nuorten palvelut 1.11.2011 31.10.2013 KATE II-hanke, Riihimäki Väli-uomen KAPERI II Kanta-Hämeen maakunta hankealueena

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

TUKEVA 2 jatkohanke lyhyesti. Salla Korhonen 5.5.2011

TUKEVA 2 jatkohanke lyhyesti. Salla Korhonen 5.5.2011 TUKEVA 2 jatkohanke lyhyesti Salla Korhonen 5.5.2011 STM:n Kaste-ohjelman lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishankkeet kartalla Lapsen ääni Etelä-Suomessa Kasperi Väli-Suomessa REMONTTI

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Hallitus 208 24.09.2014. Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeeseen osallistuminen 923/00.01.05.01.00/2014 EKSTPHAL 208

Hallitus 208 24.09.2014. Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeeseen osallistuminen 923/00.01.05.01.00/2014 EKSTPHAL 208 Hallitus 208 24.09.2014 Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeeseen osallistuminen 923/00.01.05.01.00/2014 EKSTPHAL 208 Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeelle haetaan rahoitusta sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

PIKASSOS 10 v. Dialoginen paneeli SOSIAALIALAN KEHITTÄMISEN YDINILMIÖT. Juhlaseminaari 1.12.2011 Tampere-talo

PIKASSOS 10 v. Dialoginen paneeli SOSIAALIALAN KEHITTÄMISEN YDINILMIÖT. Juhlaseminaari 1.12.2011 Tampere-talo PIKASSOS 10 v. Dialoginen paneeli SOSIAALIALAN KEHITTÄMISEN YDINILMIÖT Juhlaseminaari 1.12.2011 Tampere-talo Puheenjohtajina erityissuunnittelija Seija Junno & kehittämispäällikkö Mervi Janhunen Sekä dialogisen

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10. KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen

Lisätiedot

Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella?

Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustusohjelma Emma & Elias 2012-2017 Kansallinen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen Tavoiteltu tulos: Lasten ja nuorten palveluneuvonta ja ohjausyksikkö on löytänyt sellaiset työmuodot, jotka vaikuttavat asiakkaiden elämään myönteisesti. Asiakasvalikointi Asiakasvalikoitumisesta seurantatietoa

Lisätiedot

KASPERI - Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämishanke. KASTE-ohjelman mukainen kehittämishanke Väli-Suomessa 2009-2011

KASPERI - Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämishanke. KASTE-ohjelman mukainen kehittämishanke Väli-Suomessa 2009-2011 KASPERI - Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämishanke KASTE-ohjelman mukainen kehittämishanke Väli-Suomessa 2009-2011 Hanketietoa Kokonaisbudjetti 6 843 000 euroa, Valtionosuus

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Perhekeskukset Suomessa

Perhekeskukset Suomessa Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, FT, VTM Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Selvityksen tavoite ja aineisto SELVITYKSEN TAVOITTEENA

Lisätiedot

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016 PALMIKKO-hanke TOIMINTASUUNNITELMA v. 2016 Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016 sosiaali- ja terveystoimen, varhaiskasvatuksen, koulu- ja vapaa-aikatoimen, seurakuntien ja kolmannen sektorin

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste 2 hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 7.2.2013 Aini Naumanen/Mirva Martin/Saara

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke ARVIOINTISUUNNITELMA

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke ARVIOINTISUUNNITELMA Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke ARVIOINTISUUNNITELMA 8.10.2010 SISÄLLYS 1. Johdanto... 2 2. Hankkeen tausta ja tavoitteet... 2 2.1 Toimintaympäristö... 2 2.2 Hankkeen tavoite...

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta 31.3.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura.

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta 31.3.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura. Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Lappeenranta 31.3.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Rahoittaja: Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden

Lisätiedot

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Ma 14.11.2011 Seinäjoki, Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Arto Rautajoki, YTT Kehitysjohtaja

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 9.9.2013 Kirsi Anttila / Saara

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

KASPERI II Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämishanke 2011-2013. Vahva pohja elämään hanke 1.11.2011 31.10.

KASPERI II Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämishanke 2011-2013. Vahva pohja elämään hanke 1.11.2011 31.10. VAHVA POHJA ELÄMÄÄN HANKKEEN OHJAUSRYHMÄKOKOUS Aika: 21.2.2013 klo 13.30-15-30 Paikka: Ravintola Wanha Herra, Laaksokatu 17, Lahti, kokoustila Paikalla: Sirkka-Liisa Pylväs, pj. johtaja ppk Aava -liikelaitos

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUS- TA (MYP) KANTA-HÄMEESSÄ

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUS- TA (MYP) KANTA-HÄMEESSÄ YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUS- TA (MYP) KANTA-HÄMEESSÄ 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (MYP)

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

7.11.2008. Lapsen eduksi, perheen parhaaksi Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen ja Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön juhlaseminaari

7.11.2008. Lapsen eduksi, perheen parhaaksi Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen ja Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön juhlaseminaari Lapsen eduksi, perheen parhaaksi Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen ja Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön juhlaseminaari Tilaisuuden materiaalit osoitteessa www.koskeverkko.fi -> Tapahtumat ja

Lisätiedot

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja 1 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016. Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Helsinki 22.01.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten

Lisätiedot

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA ARVO hankkeen tiedottaminen tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tiedottamisen lähtökohtana on läpinäkyvyys. Hankkeeseen liittyvän tiedotuksen tavoitteena on: edesauttaa hankkeen toteutumista lisätä

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

KASPERI II Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämishanke 2011-2013. Vahva pohja elämään hanke 1.11.2011 31.10.

KASPERI II Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämishanke 2011-2013. Vahva pohja elämään hanke 1.11.2011 31.10. VAHVA POHJA ELÄMÄÄN HANKKEEN OHJAUSRYHMÄKOKOUS Aika: 3.10.2012 klo 13.30-15.30 Paikka: Ravintola Wanha Herra, Laaksokatu 17, Lahti, kokoustila Paikalla: Juha Luomala, Sirkka-Liisa Pylväs, Sirpa Ernvall,

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM TERVETULOA! Ohjelma: sivu 1/2 Klo 10.00 10.10 Päivän avaus Heidi Gerdt, erikoissuunnittelija

Lisätiedot

ETÄJUMPPA II. PaKaste työskentelyjakso 2011. Vuontisjärvi Rainer Marjamaa Anri 30.9.2011

ETÄJUMPPA II. PaKaste työskentelyjakso 2011. Vuontisjärvi Rainer Marjamaa Anri 30.9.2011 1 ETÄJUMPPA II PaKaste työskentelyjakso 2011 Vuontisjärvi Rainer Marjamaa Anri 30.9.2011 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kolarin kunnan työskentelyjakson aihe/ sisältö... 3 3. Tavoite... 4 4. Toteutus...

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Preventiimin arviointi ja johtamisen käytänteet

Preventiimin arviointi ja johtamisen käytänteet Preventiimin arviointi ja johtamisen käytänteet Sanna Pylkkänen Kehittämispedagogi Preventiimi HUMAK Sivu 1 Preventiimin henkilöstöhistoria 2002 Reijo Viitanen+Aseman Lapset ry 2003 Ilmo Jokinen 2004 Ilmo

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Yhteistä kehittämistä

Yhteistä kehittämistä Tule mukaan yhteisen oppimisen ja tutkimisen hetkiin! 1 Tavoitteet i i 1. Tehdä näkyväksi, jakaa ja kehittää aikuissosiaalityön osaamista ja asiakastyön taitoja (kohtaaminen, tilannearviotyö, dokumentointi,

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI KT, projektipäällikkö Salmia NUORISOTAKUU KOKONAISUUS /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

Hyvinvointikertomuksen laatiminen Kemiin. PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 1.10.2010 31.1.2011. Osastonhoitaja Pirjo Leinonen

Hyvinvointikertomuksen laatiminen Kemiin. PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 1.10.2010 31.1.2011. Osastonhoitaja Pirjo Leinonen Hyvinvointikertomuksen laatiminen Kemiin PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 1.10.2010 31.1.2011 Osastonhoitaja Pirjo Leinonen Sisällysluettelo Johdanto 3 Kemin kaupungin työskentelyjakson

Lisätiedot

Kaste - ohjelma 2010 2012 LapsiKuopio -hanke. Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin kehittyminen Kuopiossa

Kaste - ohjelma 2010 2012 LapsiKuopio -hanke. Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin kehittyminen Kuopiossa Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin kehittyminen Kuopiossa Yhdessä lapsen ja perheen parhaaksi Kuopiossa YKSILÖLLINEN ERITYISPALVELU ERITYIS- PALVELUT LAADUKAS PERUSPALVELU Poikkihallinnollinen varhaisen

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016 POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016 HANKKEEN TAVOITTEET: Vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta palveluiden

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä

Lisätiedot

Moniammatillisten toimintatapojen juurtuminen lasten ja nuorten suojelussa 2009-2011

Moniammatillisten toimintatapojen juurtuminen lasten ja nuorten suojelussa 2009-2011 Moniammatillisten toimintatapojen juurtuminen lasten ja nuorten suojelussa 2009-2011 Sektoritutkimuksen neuvottelukunta Osaaminen, työ ja hyvinvointi -jaos 18.8. 2010 Dos. Tarja Heino, THL 4.5.2010 1 Sopimus

Lisätiedot