KASPERI II kehittämistyö

Transkriptio

1 KASPERI II kehittämistyö Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (KASTE-ohjelma) mukainen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Väli-Suomessa (KASPERI ja KASPERI II hankkeet)

2 Miksi Kaste-ohjelmaa tarvitaan? Hyvinvointi- ja terveyseroja on kavennettava sosioekonomisten ryhmien väliset erot huono-osaisuus siirtyy sukupolvelta toiselle lasten turvattomuus mielenterveys- ja päihdeongelmat Rakenteet ja palvelut on järjestettävä asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti kestävästi peruspalvelut eivät toimi riittävän hyvin kaikissa kunnissa, saatavuudessa ja laadussa puutteita perus- ja erityispalvelujen yhteistyön toimivuudessa parannettavaa tietoperusta ja sähköinen tiedonhallinta kaipaa vahvistamista henkilöstön pysyvyydessä ja riittävyys parannettavaa

3 Kaste-ohjelman tavoitteet ja osaohjelmat Riskiryhmien osallisuus, hyvinvointi ja terveys Kohdennetut toimet, matalan kynnyksen palvelut, väkivalta Lapset, nuoret ja lapsiperheet Palvelu-uudistuksen jatkaminen, nuoret syrj.uhan alla I Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat II Rakenteet ja palvelut on järjestetty asiakaslähtöisesti Ikäihmiset Palvelujen rakenneuudistus, gerontologinen osaaminen Palvelurakenne ja peruspalvelut Palvelukokonaisuudet, saatavuus Johtaminen ja työhyvinvointi Johtamisosaaminen rakenneuudistuksessa, henkilöstön riittävyys Tietoperusta ja tietojärjestelmät Tiedon saatavuus, käyttö ja sähköiset palvelut

4 Haettu muutoksen luonne yhdistää KASPERI hankkeen kahta eri vaihetta peruspalveluja (koulut, perusterveydenhuolto, päiväkodit) tuetaan erityispalvelujen (mm. lasten- ja nuorisopsykiatrian, lastensuojelun) osaamisella Peruspalveluissa lisätään rohkeutta ja osaamista puuttua ja tukea lasta ja perhettä vaikeissa tilanteissa ja päästään irti poislähettämisen kulttuurista Tuodaan palvelut kehitysympäristöihin, luodaan uusia matalan kynnyksen toimintaympäristöjä mm. perhekeskustoiminnan erilaisilla variaatioilla Vahva panostus moniammatilliseen ja ylisektoraaliseen yhteistyöhön Osallisuuden vahvistaminen palveluissa auttaa myös palvelujen vaikuttavuuteen Tavoitteena palvelujen painopisteen muutos ennaltaehkäisevään suuntaan, jolloin korjaavien palvelujen tarve vähenee

5 Keskeisiä tuloksia KASPERI hankkeesta (Perhepalveluverkostot) Ryhmä- ja vertaistoiminta on muodostunut kiinteäksi osaksi ennaltaehkäisevää palvelurakennetta Perhekeskustoiminnan ryhmämuotoisista palveluista on onnistuttu rakentamaan kattavaa palveluverkostoa, jolloin kysymys on jo perustavanlaatuisesta sosiaalipalveluiden toimintafunktion uudistamisesta Avoimet kohtaamispaikat ovat saaneet vankan jalansijan palveluiden joukossa Toimintamallien avulla vahvistetaan turvallisen kiintymyssuhteen syntymistä (Mm. kotiunikoulu, vuorovaikutusleikki ryhmätoiminnassa, omahoitajatyöskentely lapsen päivähoidon aloitusvaiheessa ja siirtymissä, jne)

6 Keskeisiä tuloksia KASPERI hankkeesta(peruspalv.tukeminen) Monialainen palvelutarpeen arviointi nopeuttaa avunsaantia merkittävästi On luotu onnistuneita erityispalvelujen jalkautumisen malleja lastenpsykiatriassa ja nuorisopsykiatriassa Konsultaatiomallit antavat rohkeutta ottaa asioita puheeksi perheiden kanssa Byrokratia vähenee ja apu nopeammin, helpommin ja varhaisemmassa vaiheessa Asiakkaan luukulta luukulle siirtäminen on vähentynyt oleellisesti. Oikea-aikainen, oikein kohdennettu monen eri ammattilaisen yhdessä antama apu vähentää tehokkaasti sekä syrjäytymistä että terveyseroja Tehostetulla tuella koulun käynti on jatkunut ja poissaolot ovat vähentyneet

7 Keskeisiä tuloksia KASPERI hankkeesta(erityispalvelujen teh.) Varhainen hoitoonohjaus oikeaan paikkaan on tehostunut Koulun nivelvaiheen toimintamallit (resurssikoulu ja nivelluokka) tuottavat selkeitä kustannussäästöjä samalla kun ne mahdollistavat kotona asumisen Resurssikoulun ja nivelluokan avulla vähennetään laitoshoitopäivien tarvetta Perhetyön intensiivijakso kiireellisen sijoituksen jälkeisenä tukitoimena vähentää tarvittavien laitossijoituspäivien määrää Nopeaa puutumista vaativien ja/ tai uusien asiakkuuksien kohdalla intensiivityöskentelyllä pystytään mahdollisesti lyhentämään myös lastensuojeluasiakkuuksien kestoa Intensiivihankkeiden vaikutus näkyy kunnissa sijaishuoltopäivien lukumäärän vähentymisenä

8 KASPERI II -hanke KASPERI II hankkeen rahoitus oli n. puolet haetusta. Valtionavustus on euroa, kokonaisbudjetti euroa Kuusi osahanketta + yhteinen osio Osahankkeiden budjetit euroa, Pirkanmaan Eetu-hankkeen budjetti on euroa ja yhteisen osion n euroa. Osahanketasolla 2-3 työntekijää / osahanke Koko hankkeessa 17 työntekijää

9

10 Tavoitteista Laajat jo ensimmäisessä vaiheessa mukana olleet tavoitteet säilyvät taustalla Työ jakautuu kolmeen kehittämisalueeseen (I Ennaltaehkäisevät palvelut, II Erityinen tuki peruspalveluissa ja III Intensiviisen tuen mallit), jotka määrittävät kehittämisen paikkaa palvelujärjestelmässä Kaikessa työssä huomioidaan: 1. Kehitysympäristöihin ja erityisesti kotiin vietävien palvelujen kehittäminen 2. Palveluprosessin asiakaslähtöisyyden varmistaminen palvelutarpeen arvioinnin ja palveluohjauksen kehittämisen avulla

11 Toiminnallisia sisältöjä Perheneuvolan ja pikkulapsipsykiatrian yhteistyö ja osaamisen jalkautuminen Varhaisen vuorovaikutuksen systemaattinen tukeminen (tavoitteena Päijät-Hämeen lisäksi myös Pohjanmaalla) Erotilanteiden huomioiminen mahdollisuutena lasten tukemiseen Koulun sosiaalityön kehittäminen Useat osahankkeet liittyvät kunnallisten palvelujen uuteen organisointitapaan (mm. ennaltaehkäisevä lastensuojelu, asiakasohjaus, perhekeskusmallit) Palvelutarpeen arvioinnin uudet muodot osaksi systemaattista palvelukokonaisuutta Intensiiviset tukimuodot varhaisempaan vaiheeseen tuen tarvetta

12 Erityistyöntekijöiden tuki Asiakkaan ohjaus Palvelutarpeen arviointi Tukevat peruspalvelut Lastensuojelun ja lasten- ja nuorisopsykiatria n toimintamallit + vertaistuen hyödyntäminen Erityinen tuki peruspalvelujen tueksi Kehitysyhteisöihin jalkautuneet erityispalvelut Sijaishuolto Osastohoito jne. Huoli, tuentarve ja palvelujen hinta kasvavat

13 I Ennaltaehkäisevät palvelut Tavoite Kehitetään ennaltaehkäiseviä ja matalan kynnyksen monitoimijaisia työmuotoja lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelurakenteita uudistamalla. Uudistetaan palvelurakenteita (perhekeskukset, perhepalveluverkostot) monitoimijaisella yhteistyöllä (esim. varhaiskasvatus, neuvola, järjestö) sekä vahvistamalla lasten ja heidän perheidensä osallisuutta. Toimenpiteet 1. Nivotaan lasten, nuorten ja perheiden palveluiden toimijat rakenteellisesti ja/tai toiminnallisesti yhteen kaikille lapsiperheille suunnattujen perhekeskusten tai perhekeskustoiminnan avulla 2. Luodaan joustavat ja asiakaslähtöiset toimintamuodot tuen tarpeen havaitsemiseen sekä palvelutarpeen arviointiin 3. Kehitetään peruspalveluja siten, että lapsi, nuori ja/tai vanhemmat voivat tarvittaessa saada intensiivistä tukea arkisissa toimintaympäristöissään 4. Kehitetään kaikille lapsille ja heidän perheille suunnattuja avoimen varhaiskasvatuksen ja osallisuuden toimintamuotoja, joilla vahvistetaan vanhemmuutta ja perheiden omia voimavaroja edistetään vanhempien vertaistoimintaa ja vertaisryhmiä sekä lasten ja nuorten omia ryhmiä

14 II Erityinen tuki peruspalveluissa Tavoite - Selkiytetään erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten palvelujärjestelmää - Lisätään asiakaslähtöistä työskentelyä erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten palveluissa Toimenpiteet 1. Vahvistetaan lasten ja nuorten kehitysyhteisöissä toimivien ammattilaisten varhaisen puuttumisen ja tuen osaamista 2. Kehitetään monialaisia lapsen ja nuoren kehityksen arviointitapoja lastenneuvolan, koulun ja kouluterveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, sosiaalityön ym. toimijoiden yhteistyöllä 3. Kehitetään erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen kokonaisvaltaista palveluohjausta peruspalveluissa 4. Erityispalvelujen asiantuntemus tuodaan riittävänä peruspalvelujen tueksi

15 III Intensiivisen tuen mallit Tavoite - Luodaan uusia poikkisektorisia työkäytäntöjä sekä toimintamallia, jolla voidaan ehkäistä huostaanottojen tarvetta sekä vähentää psykiatrisen laitoshoidon tarvetta - Toimintamallin tai ohjelman avulla lapset ja nuoret saavat intensiivistä tukea varhaisemmassa vaiheessa Toimenpiteet: 1. Kehitetään työkäytäntöjä, joilla ongelmia kyetään tunnistamaan ja auttamaan lapsia ja nuoria heidän omissa kasvu- ja kehitysympäristöissään 2. Kehitetään lasten/nuorten, vanhempien ja ammattilaisten keskinäiseen dialogiin perustuvia toimintakulttuureja, joissa lasten/nuorten/vanhempien yksilölliset voimavarat sekä toimintavaihtoehdot otetaan aidosti huomioon. 3. Otetaan käyttöön toiminnallisia menetelmiä ja nopean puuttumisen tukimuotoja erityisesti palvelujen nivelkohtiin 4. Etsitään uusia kokonaisvaltaisen palveluohjauksen tapoja ja juurrutetaan ne asiakaslähtöisiksi prosesseiksi palvelujärjestelmässä

16 ELLA Etelä-pohjamaan lapsiperhepalvelut kehittämishanke Alueena koko E-P:n maakunta Päätavoitteena on monialaisten palvelukokonaisuuksien kehittäminen perheiden kanssa tehtävässä työssä: Erityispalveluiden jalkauttaminen peruspalveluihin - Monialainen työ yli sektorirajojen (kuntien, yhteistoiminta-alueiden, ja sairaanhoitopiirin yhteistyönä) - Jalkautuvat palvelut Ennaltaehkäisevät monialaiset rakenteet perheiden palveluissa - Lasten ja perheiden tarpeet / tarpeiden kohtaaminen ja näihin vastaaminen Työ on päässyt liikkeelle hyvin vanhoilta pohjilta Haetaan kunnianhimoisestikin muutosta kuntien toimintarakenteisiin Haasteena muuttuva kuntakenttä ja kuntien sitoutuminen yhteiseen työskentelyyn epävarmassa tilanteessa

17 Monialaisen palvelukokonaisuuden kehittäminen perheiden kanssa tehtävässä työssä perhekeskustyyppiset palvelukokonaisuudet Korjaavat palvelut toimivat sitten kun huoli on suuri lapsen ja nuoren kehityksestä / perustason erityistyöntekijät (mm. lastensuojelu), erikoissairaanhoito, Eskoo ~ SITTEN KUN ~ Korjaava työ Ennaltaehkäisevä toiminta on tarjolla huolesta riippumatta (mm. neuvolat, avoin varhaiskasvatus - vertaisryhmät -) / julkinen & järjestöt ~ ENNEN KUIN ~ Ehkäisevä toiminta ~ HETI KUN ~ Varhainen tuki Varhaisen tuen palveluista puhutaan heti, kun huolta alkaa ilmaantua ja siihen reagoidaan (mm. neuvolan perhetyö, perheneuvolat)/ peruspalvelut ELLA - Etelä-Pohjanmaan lapsiperhepalvelut -kehittämishanke

18 Monialaisen palvelukokonaisuuden kehittäminen perheiden kanssa tehtävässä työssä perhekeskustyyppiset palvelukokonaisuudet TAVOITE 3 Korjaavan työn konsultaatiorakenteiden kehittäminen ~ SITTEN KUN ~ Tiedon kerääminen (mahd.) benchmarking TAVOITE 2 Varhaisen tuen palveluiden kokonaisuuden monialainen kehittäminen ~ HETI KUN ~ Tiedon kerääminen Benchmarking Perustason konsultaatiotoiminnan kehittäminen KOULUTUS Alueellisten monialaisten rakennetyöryhmien kokoaminen ja työskentely KOULUTUS ESIMIEHILLE Erityistason konsultaatiotoiminnan rakenteistaminen Rakennekonsultointi apuna rakenteiden kehittämisessä TAVOITE 1 Ehkäisevän toiminnan kokonaisuuden monialainen kehittäminen ~ ENNEN KUIN ~ Konsultaatiotoiminnan kokeilut Alueiden monialaiset tiimit - sisällön kehittäminen (konsultaatio, palvelutarpeen arviointi jne.) KOULUTUS TIIMEILLE Tiedon kerääminen toimintamuodoista Benchmarking (tutustuminen hyviin käytäntöihin) Työpajat ( Puimalat ) (verkostoituminen, sisällön kehittäminen) ELLA - Etelä-Pohjanmaan lapsiperhepalvelut -kehittämishanke

19 EETU Ennaltaehkäisevän tuen ja intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten palveluihin Hämeenkyrö (hallinnoija), Parkano, Punkalaidun, Pälkäne, Sastamala ja Valkeakoski EETU -osahankkeen tavoitteet tiivistetysti: Kehittää ja mallintaa ennaltaehkäisevää lastensuojelutyön palvelukokonaisuutta ja verkostoyhteistyötä nuorille sekä heidän perheilleen yksilö- ja perhekohtaisen lastensuojelutarpeen vähentämiseksi Kehittää intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille Vahvistaa nuorten ja heidän perheidensä osallisuutta lastensuojelun ennaltaehkäisevää monitoimijaista palvelukokonaisuutta ja palveluprosesseja sekä intensiivityön mallia kehitettäessä Mukana uusia kuntia, hanketyön konkretisoituminen vaatii aikaa Tavoitteissa paljon kuntien jo tekemää työtä sekä yhteistä esim. Kelpo-hankkeen kanssa Haasteena yhden työntekijän kokonaisuus sekä oman paikan löytyminen, pilottityöntekijät aloittamassa kesällä Positiivista vahva sitoutuminen kunnissa yli sektorirajojen

20 OSMO osaamisverkostosta monimuotoinen tuki lasten ja nuorten kehitysympäristöihin Tampere (hallinnoija), Lempäälä, Pirkkala ja Sastamalan perusturvakuntayhtymä OSMO -hankkeessa kehitetään tukea tarvitseville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen sekä heidän kanssaan työskenteleville toimivaa verkostoyhteistyön mallia ja monisektoraalista palvelukokonaisuutta. Tavoitteena on syventää nepsy asiantuntijuutta ja mallintaa Nepsy kohderyhmän kautta, miten monitoimijainen osaamisverkosto voi sektorirajat ylittäen tukea lapsia ja nuoria heidän erilaisissa kehitysympäristöissään ja kehityksen kaikissa vaiheissa. Osahankkeessa painottuvat tavoitteet: Verkostoyhteistyötavan rakentaminen Nepsy-asiantuntijuuden syventäminen Osaamisverkon mallintaminen ja monistaminen Vanhalta pohjalta mm. nepsy-valmennus ja koulutukset jatkuvat edelleen Positiivista kovan luokan osaajat ja kokemus ensimmäisestä hankevaiheesta Nuorten syrjäytymisen ehkäisy nousemassa tärkeänä näkökulmana esiin Haasteena jatkossa hankekoordinaation organisoiminen

21 KUULAS Kanta-Hämeen uudistuvat lasten ja nuorten palvelut Riihimäki (hallinnoija), Hämeenlinna, Hausjärvi, Loppi, Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä, Janakkala ja Hattula Kuulas-hankkeen tavoitteet: 1. Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, terveydenhuollon ja sosiaalialan henkilöstön tehtävänkuviin on tullut tarkennukset siitä, millaista lasten ja nuorten huolenpitoa kunkin ammattikunnan arkiseen työhön liittyy, henkilöstöresurssien tilanne on selvitetty seutukohtaisesti, monialainen yhdessä tekeminen selkiytyy ja käsitykset asiakaslähtöisistä palveluprosesseista konkretisoituneet. 2. Lasten ja nuorten palvelut ovat nykyistä tasavertaisemmin kantahämäläisten lasten, nuorten ja vanhempien saatavilla ja tiedossa, Kanta-Hämeessä on määritelty, mitkä palveluista on tarkoituksenmukaista tuottaa maakunnallisesti, seudullisesti ja kunnallisesti. Monialaisten lapsiperhepalveluiden suunnitteluosaaminen on vahvistunut ja johtaminen selkeytynyt. 3. Lapsi- ja nuorisopalvelut on yksilöity ja koottu siten, että niitä koskevat sisällölliset tiedot ja yhteystiedot ovat vaivatta kuntalaisten saatavilla (sähköisetpalvelut) kuntalainen saa tarvittaessa riittävää ohjausta sopivaa palvelua tai tukea etsiessään( palveluohjaus). Neljä seudullisesti eri lailla painottunutta kokonaisuutta, haasteena löytää hankkeen yhteinen punainen lanka Plussana erittäin kokeneet projektityöntekijät ja vahva osaaminen

22 KUULAS-hankkeen tavoitteet ja kuntapilottien osatavoitteet 1. Tarkennukset tehtävänkuviin kunkin ammattikunnan arkiseen työhön liittyvistä lasten ja nuorten huolenpitotehtävistä, monialainen yhdessä tekeminen selkiytyy, käsitykset asiakaslähtöisistä palveluprosesseista ovat konkretisoituneet 2.Palvelut ovat tasavertaisemmin kantahämäläisten lasten, nuorten ja vanhempien saatavilla ja tiedossa - Kanta-Hämeessä on määritelty tarkoituksenmukaiset maakunnallisesti, seudullisesti ja kunnallisesti tuotetut palvelut -Monialaisten lapsiperhepalveluiden suunnitteluosaaminen on vahvistunut ja johtaminen selkeytynyt 3. Lapsi - ja nuorisopalvelut on yksilöity ja koottu, sisällölliset tiedot ja yhteystiedot ovat vaivatta kuntalaisten saatavilla(sähköiset palvelut), kuntalainen saa riittävää ohjausta sopivaa palvelua tai tukea etsiessään (palveluohjaus ja neuvonta) Hankekuntien johdon ja esimiesten yhteinen koulutus tukemaan monialaisten palveluiden suunnittelua, kehittämistä, johtamis -ta Forssan seutu(humppila,jokioine n, Ypäjä, Tammela) Hämeenlinna Janakkala ja Hattula Riihimäen seutu (Hausjärvi, Loppi) Seudullisen lastensuojelun rakenteen kehittäminen Uuden lastensuojelun palvelurakenteen muodostuminen Forssan seudun yhteisten lastensuojelukäytäntöjen vahvistaminen Lasten ja nuorten perheiden oikea-aikaisen ja tarpeenmukaisen palveluohjauksen lisääminen sekä jäsentäminen Kasvokkaisen, front desk -toimintojen jälkeisten palveluprosessien kehittäminen Sähköisten ja itseohjautuvien palveluiden kehittäminen Luodaan ja selkeytetään yhteistoiminnallisia työkäytäntöjä Tuetaan lasta ja nuorta kehitysympäristöissään vältetään palvelujen käyttäjien siirtämistä palveluyksiköstä toiseen Luodaan ennaltaehkäisevä ja monialainen työskentelykulttuuri peruspalveluihin Jatketaan ja levitetään lapsiperheille kehitettyjä varhaisentuen toimintamalleja Kehitetään sähköisiä palveluita, jotka edistävät lapsiperheiden omatoimista hakeutumista palveluiden piiriin.

23 VAHVA POHJA ELÄMÄÄN Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän Vahva Pohja elämään - hankkeessa kehittäminen tapahtuu perheneuvolan sekä pikkulapsipsykiatrian yhteisessä pikkulapsityöryhmässä. Pikkulapsityöryhmässä työskentelee perheneuvolan ja pikkulapsipsykiatrian henkilöstöä. Hankkeen tuella kehitetään työryhmän uutta työmuotoa. Kohderyhmänä pienet lapset (pääasiassa alle 3-vuotiaat ja enimmillään 5-vuotiaat) ja heidän perheensä, joilla on keskimääräistä suurempi varhaisen vuorovaikutuksen tuen tarve. Pikkulapsityöryhmä tukee lapsen ja vanhempien vuorovaikutusta turvallisen kiintymyssuhteen kehittymiseksi. Hankkeen tavoitteet Kehitetään asiakaslähtöisiä pikkulapsi-ikäisten varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen palveluita Tuetaan varhaista puuttumista ja tuodaan perustasolle (päivähoitoon, perhetyöhön, neuvolaan) ja kotiin lapsille ja perheille erityistason tukea Tavoitteena on varhaisen vuorovaikutuksen seudullinen viitekehyksen perustan rakentaminen Haasteena löytää kehittämistyön rooli suhteessa asiakastyöhön kahden organisaation haasteellisessa yhteistyössä Positiivista vahva sitoutuminen uuden mallin luomiseen ja hyvät hanketyöntekijät

24 POHJANMAAN PERHEKASTE II - KASTE- FAMILJEPROJEKTET I ÖSTERBOTTEN Mukana koko Pohjanmaan maakunta Tavoitteet: Varhainen tuki ja puuttuminen toimintatapana osaksi kuntien strategioita (Toimiva kouluttajaverkosto, kunnilla oma toimiva varhaisen puuttumisen polku, varhaisen puuttumisen prosessikuvaukset, varhaisen puutumisen koulutus osa kunnan koulutusohjelmaa) Selkeä ja toimiva perhetyö (mm. Perhetyön ja kotipalvelun sisällön selkiinnyttäminen ja selvittäminen sekä perhetyöntekijöiden osaamisen vahvistaminen ) Eroauttamistyö ennaltaehkäisevänä toimintatapana (mm. kehitetään toimintamalli eroauttamisen varhaiseen vaiheeseen, kehitetään ryhmämuotoista tukea vertaisryhmätoiminnan muodossa, menetelmänä yhteistyökeskustelu samarbetssamtal) Erityisosaamisen tuominen peruspalveluihin (syvennetään ja laajennetaan resurssitiimimallia tavoitteena toimiva matalan kynnyksen konsultaatiomalli) Asiakkaiden osallisuus Rekrytointivaikeuksien vuoksi hankekoordinaatio haasteena Hanke on silti päässyt hyvin liikkeelle