HOP! YK 70 vuotta. Suomi YK:n jäseneksi vuonna Golfia ja Falling platesia. Booger Harp. Kesäpäivät Oulussa. Hölkkäri juhlii. Hölkkäri On Pdf!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HOP! YK 70 vuotta. Suomi YK:n jäseneksi vuonna 1955. Golfia ja Falling platesia. Booger Harp. Kesäpäivät Oulussa. Hölkkäri juhlii. Hölkkäri On Pdf!"

Transkriptio

1 HOP! Hölkkäri On Pdf! Booger Harp Risto Hämis Hämäläisen 90- luvun kulttibändi Booger Harp ryhmittyy uudelleen. Buugerit tekevät yllärikeikan kotikonnuillaan Sodankylän elokuvafestivaaleilla. Kesäpäivät Oulussa Camp Kontuniemi on tämän kesän Liiton kesäpäivien peruskämppi. Tapahtumasta löytyy paljon infoa Oulun Seudun RT:n verkkojulkaisuista. Hölkkäri juhlii Ensi vuonna Hölkkäri juhlii 15- ja 20-vuotistaipaliaan. Syksyllä suunnitellaan ja samalla tiedotetaan mitä juhlavuotemme pitää sisällään YK 70 vuotta Suomi YK:n jäseneksi vuonna 1955 Golfia ja Falling platesia 1

2 Rt-sektorissa tapahtuu PJ:n puhinat Hölkkäri-Golf SRTL-Golf Liiton Kesäpäivät Oulussa Falling Plates Kokonaisturvallisuusmessut Rauhanturvaajaristeily Ugh, Howdy ja Terse, Kirjoitan tätä jo perinteeksi muodostuneen Slimin Fasset viikonlopun jälkeen. Tapahtumasta lisää tarinaa ja kenties jopa kuvallista materiaalia tulevissa numeroissa. Tapahtumakesä on aluillaan. Sappeella käydään XV Rauhanturvaseminaari Kosteanvirran taistelut tulevana viikonloppuna. Juhannuksen jälkeen pelataan parina viikonlppun kolopalloa Keskeisessä Suomessa ja Kytäjällä. Kolopallokinkereihin voi ilmoittautua osoitteeseen Tämän linkin takaa löytyy lisätietoa Hölkkärin kisasta joka pelataan Revontuli Golfissa https://www.facebook.com/events/ / kisataan Suomen Rauhanturvaajaliiton Suomen mestaruudesta Kytäjällä, lisätietoa löytyy tämän linkin takaa https://www.facebook.com/events/ /. Levittäkää sanaa golfaavien rauhanturvaajien keskuudessa. Ei tarvitse olla minkään yhdistyksen jäsen että olisi edustuskelpoinen. RT-palvelus piisaa. Elokuussa olisi sitten vuorostaan Falling Platesia tarjolla Vekarajärvellä. Falling Platesista sen verran että mennään kolmen hengen joukkueilla ja kisat ovat yksipäiväiset. Lisätietoa aiheesta löytyy Kaakonkulmalaisten kotisivuilta eli Ampumaan halukkaat voivat ilmoittautua allekirjoittaneelle osoitteeseen Kun elämme nykyään uudessa maailmassa niin ampujilla tulee olla itse hankittuna ns. Reserviläisten ampumaturva jonka voi hankkia esim. tätä kautta alennukset/ampumaturva. Hintaa moiselle läpyskälle kertyy 25 euroa. Voidaan myös mainita sellaisen periaatepäätöksen löytyvän että kun ampuja hommaa itselleen tämän mainitun turvalapun ja esiintyy kisoissa Hölkkärin joukkueen jäsenenä niin vakuutus korvataan täysmääräisenä ja luonnollisestikin kisojen osallistumismaksu korvataan ampujalle. Pyrimme myös mahdollisuuksien mukaan järjestämään kimppakyytejä tapahtumapaikalle. Eiköhän tämä ollut tässä tältä erää. Taidan mennä alakertaan nauttimaan Samarinia. -T Tsup: RT-risteilylle voi ilmoittautua osoitteessa 2

3 Yhdistyneet Kansakunnat maailmanjärjestö täyttää 70 vuotta YK perustettiin Maailmanjärjestön perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 70 vuotta. Organisaatio perustettiin niiden periaatteiden pohjalla, jotka presidentti Roosevelt ja pääministeri Churchill olivat tuoneet julki 1941 antamassaan Atlantin julistuksessa. Yhdysvallat ja Englanti määrittelivät tässä julistuksessa rauhalle asetettavat tavoitteet. Ne vaativat myös voiman käytön hylkäämistä kansainvälisessä politiikassa sekä hyökkääjämaiden aseistariisumista. Akselivaltoja vastaan taistelleet 44 maata, jotka nimittivät itseään jo sodan aikana Yhdistyneiksi Kansakunniksi, muodostivat jo ennen rauhan tuloa mm. sodan jälkeen miehitettävien maiden avustamista sekä kasvatus- ja yleensäkin kulttuuritoiminnan tehostamista varten tarkoitettuja elimiä. Yhdysvaltojen, Neuvostoliiton, Iso-Britannian ja Kiinan edustajat päättivät elosyyskuussa 1944 pitämässään Dumbarton Oaksin konferenssissa ehdottaa Yhdistyneet Kansakunnat -nimisen kansainvälisen järjestön perustamista. Sen tehtäväksi tulisi maailmanrauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen. Huhtikuun 25. päivänä kansakunnan edustajat kokoontuivat San Franciscoon. He ryhtyivät suunnittelemaan uuden maailmanjärjestön organisaatiota ja toimintasääntöjä. Suurvaltojen ehdotukset hyväksyttiin pääpiirteissään muuttamattomina huolimatta siitä, että ne eivät olleet itsekään yksimielisiä kaikissa kysymyksissä. YK:n organisaatio esiteltiin Siihen kuului - yleiskokous, joka määrittelee järjestön politiikan, - turvallisuusneuvosto, joka käsittelee tärkeimpiä poliittisia ja sotilaallisia kysymyksiä, - talous- ja sosiaalineuvosto, joka käsittelee näiden alojen kysymyksiä sekä - kansainvälinen tuomioistuin kansainvälisten kiistakysymysten ratkaisemista varten. Järjestön hallinnollisista tehtävistä vastaisi pääsihteerin johtama pysyvä sihteeristö. San Franciscon konferenssin osanottajat allekirjoittivat Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan, missä em. organisaatio vahvistettiin. Varsinainen perustamiskokous pidettiin San Franciskossa YK:n yleiskokous kokoontui ensimmäisen kerran Lontoossa tammikuun 10. päivänä Yleiskokouksen ensimmäiseksi puhemieheksi valittiin Belgian ulkoministeri Paul- Henri Spaak. Jatkaessaan lokakuun lopulla istuntojaan yleiskokous päätti sijoittaa YK:n päämajan New Yorkiin. Yleiskokous valitsi helmikuun 1. päivänä YK:n ensimmäiseksi pääsihteeriksi Norjan ulkoministerin Trygve Lien. Uusi järjestö korvasi Kansainliiton, joka lopetti toimintansa siirrettyään varansa YK:lle. 3

4 Järjestön päätehtäväksi määritettiin sotien estäminen mm. aseistariisunnan avulla. YK:n turvallisuusneuvosto oli järjestön puolesta päävastuussa maailmanrauhan ja YK:n jäsenten turvallisuuden ylläpitämisestä. Neuvoston viidellä vakinaisella jäsenellä, Kiinalla, Neuvostoliitolla, Ranskalla, Iso-Britannialla ja Yhdysvalloilla, säädettiin vetooikeus neuvoston päätöksiin nähden. YK:lle päätettiin kehittää omat asevoimat YK:n peruskirja määritti vastuun rauhan ylläpitämisestä turvallisuusneuvostolle sekä sotilaalliselle esikuntavaliokunnalle, josta tuli turvallisuusneuvoston neuvoa antava alakomitea. Ensimmäisiksi tehtäviksi pakotetoimintaan perustuvan rauhanturvaamiskoneiston luomiseksi turvallisuusneuvosto antoi sotilaalliselle esikuntavaliokunnalle tehtäväksi laatia yleisperiaatteet, jotka sisältäisivät YK:n omien asevoimien käyttö- ja toimintaperiaatteet sekä jäsenmaiden YK:n käyttöön luovuttamien joukkojen käytön yleisperiaatteet. Turvallisuusneuvostolle oli esitettävä suositus YK:n asevoimien kokoonpanosta ja joukkojen määristä. Sotilaallinen esikuntavaliokunta työskenteli koko vuoden Se esitteli alkuvuodesta 1947 turvallisuusneuvostolle tulokset. Esitys sisälsi yhteensä 41 sääntöpykälää. Näistä vain 25 oli kaikkien jäsenmaiden yksimielisesti hyväksymiä. Loput 16 pykälää olivat johtaneet eriävien mielipiteiden esittämiseen. Neljä, pykälää olivat erityisen ongelmallisia. Ne käsittelivät YK:n asevoimien vahvuutta ja rakennetta, joukkojen sijoituspaikkoja, läpikulkuoikeuksia mahdolliselle operaatioalueelle ja kotiuttamista operaation jälkeen. Sotilaallinen esikuntavaliokunta lähetti toukokuussa 1947 turvallisuusneuvostolle virallisen ilmoituksen työnsä tuloksista. Asiaa käsiteltiin turvallisuusneuvostossa välisenä aikana yhteensä 10 kokouksessa, mutta yksimielisyyteen ei päästy yhdestäkään kiistanalaisesta asiakohdasta. YK:n asevoimia koskevat kysymykset jätettiin pöydälle ratkaisemattomina. Oli selvää, ettei YK:lle perustettaisi omia joukkoja. YK käynnisti rauhanturvatoiminnan Kun YK:n peruskirjan mukaan järjestön tärkein tehtävä on ylläpitää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, vaikkei sana peace keeping sisällykään sellaisenaan tuohon dokumenttiin, oli luonnollista, että rauhanturvakonsepti luotiin heti YK:n perustamisen jälkeen. Hyvä olikin, sillä melko pian jouduttiin käytännön toimiin, kun vuonna 1948 ilmeni tarve perustaa Lähi-itään sotilastarkkailijaorganisaatio. Se sai hieman myöhemmin nimekseen UNTSO (UN`s Truce Supervision Organisation) tehtävänään tarkkailla ja ylläpitää aselepoa Israelin ja sen naapurimaiden välillä. Vain vuotta myöhemmin perustettiin toinen sotilastarkkailijaorganisaatio Kashmiriin Intian ja Pakistanin rajalle. Ensimmäinen YK:n johtama rauhanturvajoukko UNEF I (First UN`s Emercency Force) perustettiin Siinaille vuosiksi Suezin kriisiin liittyen. Operaatio oli YK:lle hyvin merkittävä, sillä se oli elävä esimerkki YK:n mahdollisuuksista, mutta myös rajoitteista 4

5 vastata maailman rauhan ylläpitämisestä. Näistä operaatioista alkaen YK:lla on ollut jatkuvasti jossain päin maailmaa käynnissä sekä sotilastarkkailija- että rauhanturvajoukko-operaatioita. Korean sota ei ollut rauhanturvaamisoperaatio YK oli päässyt vasta alkuun toimintamuotojensa vakiinnuttamisessa, kun Pohjois-Korea hyökkäsi Etelä-Koreaan. Tämä hyökkäys muodosti YK:n lyhyen historian käännekohdan. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen perustettu Kansainliitto oli sanellut oman kuolemantuomionsa, kun se ei ryhtynyt mihinkään todella tehokkaisiin toimenpiteisiin hyökkäyksen kohteeksi joutuneen jäsenvaltionsa Etiopian auttamiseksi. Hyökkäys Etelä-Koreaan asetti YK:n samanlaisen ratkaisun eteen. YK päätti tällöin auttaa Etelä-Koreaa. Tämä päätös pelasti Etelä-Korean kommunistien käsistä. Se pelasti samalla myös maailmanjärjestön edeltäjänsä kohtalolta, mutta aiheutti pysyvää kinaa rauhanturvaasioissa. Korean sota ei ollut rauhanturvaoperaatio, sillä YK oli yksi sodan osapuolista sen tullessa auttamaan Etelä-Koreaa. YK:n lipun alla taisteli 16 maan sotilaita. Lisäksi Korean niemimaalla toimi ruotsalainen kenttäsairaala. Perinteiset rauhanturvaoperaatiot Ensimmäiset operaatiot ja niistä saadut kokemukset antoivat rajoittuneisuudestaan huolimatta hyvät perusteet tulevien tehtävien suunnittelulle ja toteuttamiselle. Hyväksi koetussa konseptissa myös pitäydyttiin melko tarkasti aina kylmän sodan päättymiseen saakka. Rauhanturvaoperaatiot liittyivät yleensä kahden tai useamman valtion välisen aseellisen selkkauksen tai sodan jälkeen aikaansaadun aselevon valvontaan ja ylläpitoon. Operaatioiden mandaatit olivat varsin rajallisia ja usein konsensuksen tulos, josta johtuen tehtävä ja resurssit eivät aina olleet vaatimuksiin nähden oikein mitoitetut. Tehtäviä yksilöidessä käytettiin sellaisia sanoja, kuten valvoa, tarkkailla, raportoida, loitontaa ja kieltää, mutta harvemmin estää. Kriisin osapuolia myös kuunneltiin. Ne saattoivat esittää, mitkä maat voidaan hyväksyä operaatioon. Kun lähtökohdat olivat tällaiset ja rauhanturvaajien puolueettomuus kriisissä oli merkittävä tekijä, oli luonnollista, että eurooppalaisista maista pohjoismaat, Irlanti ja Itävalta olivat usein mukana merkittävällä panoksella. Naton ja Varsovan liiton maista tunnetuimmat rauhanturvaajamaat olivat Kanada ja Puola. Perinteistä rauhanturvaamisen merkitystä ei kuitenkaan pidä vähätellä. Konsepti toimi hyvin kylmän sodan aikakaudella. YK:n rauhanturvajoukot palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla vuonna Perusteluissa mainittiin muun muassa, että joukot ovat erittäin vaikeissa olosuhteissa jatkuvasti vähentäneet jännitystä tilanteissa, joissa aselepo on solmittu, mutta rauhansopimusta ei ole allekirjoitettu. Tällä toiminnalla on luotu perusteet kriisien rauhanomaisille ratkaisuille. Lisäksi korostettiin myös YK- järjestön merkitystä maailmanlaajuisena toimijana. 5

6 Tänään ja tulevaisuudessakin YK on ainoa maailmanlaajuinen toimija rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan alueilla. Johto-organisaatiosta riippumatta kansainväliset toimivat ovat ainakin tähän asti edellyttäneet YK:lta mandaattia toiminnan käynnistämiselle. Kokonaisvaltaiset operaatiot ovat yleistymässä. Tämä tarkoittaa sitä, että operaatioissa työskentelevät rinnakkain sekä siviili- että sotilaskomponentit. YK on itse pyrkinyt keskittymään operaation hallintaan ja paikallisten viranomaisten tukemiseen. Tästä esimerkkeinä ovat olleet Kosovo ja Afganistan. Nato ryhtyi johtamaan kriisinhallintajoukkoja YK:n epäonnistuminen rauhanturvaamisessa Balkanilla sekä saman aikaisesti Somaliassa ja Ruandassa osoittivat, ettei YK sovellu rauhanturvaamiseen tilanteissa, joissa aselepoa ei ole solmittu tai se toistuvasti rikkoutuu. Näissä tilanteissa rauhanturvaajat ovat joutuneet tahtomattaan myös maaleiksi. Taistelut päättyivät Bosnia-Herzegovinassa lokakuussa 1995 solmittuun 60 vuorokauden aselepoon. Pariisissa allekirjoitettiin Daytonissa neuvoteltu rauhansopimus, joka päätti yli neljä vuotta jatkuneen sisällissodan entisen Jugoslavian alueella. Siirtyminen rauhan olosuhteisiin edellytti kansainväliseltä yhteisöltä voimakasta läsnäoloa alueella. YK:n turvallisuusneuvosto oikeutti päätöslauselmallaan jäsenvaltiot kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin rauhansopimuksen sotilaallisten määräysten toimeenpanemiseksi. Nato asetti sotilaan muodostaman kriisinhallintajoukon valvomaan Daytonin sopimuksen toteutumista. YK painotti, että IFOR-operaation joukot voivat käyttää yhtäläisesti voimaa osapuolia vastaan mikäli se on välttämätöntä rauhansopimuksen sotilaallisten määräysten toimeenpanemiseksi. Daytonin rauhansopimuksen toteuttamisessa Nato löysi nopeasti oman toimintatapamallinsa. Kriisinhallinnasta onkin tullut yksi järjestön päätehtävistä. Sotilasliitto on myös tehokkaasti muokannut rauhankumppanuuskonseptia kriisinhallintatehtäviin soveltuvaksi. Kylmän sodan aikaiset operaatiot YK:n rauhanturvaamisen ensimmäisten vuosikymmenten operaatioista, jotka sijoittuivat pääosin kylmän sodan aikakauteen, on myöhemmin ryhdytty käyttämään nimitystä perinteisen rauhanturvaamisen aikakausi. Vähitellen kuitenkin maailman muuttuessa myös kriisien luonteet muuttuivat. Sen sijaan, että valmistauduttaisiin asettumaan kahden valtion väliselle rajalla valvomaan allekirjoitettua aselepoa osapuolten joukkojen välissä olevalla loitontamisvyöhykkeellä, jouduttiinkin keskelle sisällissotaa, jonka kaikkia osapuolia ei edes tunnettu. Uudet haasteet edellyttivät rauhanturvajoukoilta toisenlaisia otteita ja ennen kaikkea uskottavaa suorituskykyä tehtävän hoitamiseksi tarvittaessa pakottamalla. Lipun näytön sijasta oli oltava valmis näyttämään ja myös käyttämään voimaa. Rauhanturvaajien puolueettomuuskaan ei aina ollut välttämättömyys tehtävän suorittamiselle. 6

7 Vaikka YK pyrki ulkoistamaan vaativimmat kriisinhallintatehtävät joko Natolle tai kansainväliselle liittoutumalle, järjestö johti myös lukuisia rauhanturvaoperaatioita erityisesti Afrikassa, jossa tilanne oli pahimmillaan vuonna Tuona vuonna puolueeton tutkimuslaitos tutki YK:n pyynnöstä rauhanturvaamistoimintaa. Raportissa todettiin, että kriisien ratkaiseminen Afrikassa oli jäänyt YK:n ja AU:n vastuulle. Tämä piti paikkansa. YK oli 2000-luvun alussa pyytänyt jäsenmaitaan asettamaan paremmin koulutettuja ja varustettuja joukkoja operaatioihinsa, mutta hyvin vähän kehitystä tapahtui. Vielä kesäkuussa 2012 samat köyhät valtiot, joita raportissa syytettiin tehottomuudesta, olivat maita, jotka eniten luovuttivat joukkoja YK:n operaatioihin. EU-maista vain Italialla, Ranskalla ja Espanjalla oli noin 1000 sotilasta YK:n johtamissa operaatioissa. Pohjoismaista Suomella oli 208, Norjalla 64, Ruotsilla 58 ja Tanskalla 41 sinibarettista sotilasta. Suomen sijoitus ranking-listalla oli 52, kun luvulla sijoitus oli 3-5 joukossa. Vuosi 2008 kriisinhallinnassa osoitti, ettei tavoitteita voi yksinkertaisesti saavuttaa vain joukkoja lisäämällä. Balkanin kriisin kokemuksista oltiin jo opittu, että perusedellytykset tehtävässä onnistumiselle olivat operaation saama poliittinen tuki ja joukkojen uskottavuus. Ulospäin tämä näkyisi kurinalaisena joukkona, jolla on tehtävään paras mahdollinen varustus ja koulutus. Tärkeää oli myös, että voimankäyttösäädökset mahdollistivat tehtävän suorittamisen nopeastikin vaihtuvissa tilanteissa. Tilanne ei ole juurikaan muuttunut tähän päivään mennessä. Yhteenveto Huolimatta siitä, että YK vuodesta on vuodesta 1996 alkaen antanut kriisinhallintaoperaatioiden johtamisen useissa tapauksissa alueellisten johtoportaiden, kuten Nato, Euroopan Unioni, Afrikan Unioni tai kansainvälisen koalitio, vastuulle, niin kaikissa tapauksissa operaatiot ovat saaneet valtuutuksensa YK:n mandaatilla. YK itse on myöskin Naton ohellä ollut ja on edelleenkin merkittävä, ja ainoa maailmanlaajuinen organisaatio, joka johtaa useita operaatioita erityisesti Afrikassa. Vuodesta 1948 lähtien YK on toimeenpannut noin 70 rauhanturvaamisoperaatiota. Parhaillaan on käynnissä 16, joissa palvelee (4/2015) henkilöä. Sotilaiden määrä on yli Poliiseja on yli Suurimmat yksittäiset YK:lle joukkoja luovuttavia valtioita olivat Bangladesh (n ), Pakistan (n, 8 400) ja Intia (n ). Suomi oli sijalla 41. Suurin operaatio on MONUSCO (UN Organization Stabilization Mission in the Democratic Republic of the Congo), jonka maksimivahvuus mandaatin mukaan saa olla sotilasta ja poliisia. UNAMID operaatio Darfurissa on lähes yhtä suuri. Suomalaisia ei näissä operaatiossa ole. 7

8 Operaatioihin on sotilaita vuosikymmenten kuluessa lähettänyt 120 maata. Tappiota on valitettavasti tullut kasvavassa määrin. Yhteensä menehtyneitä on (5/2015), joista on kuollut tällä hetkellä käynnissä olevissa operaatioissa. TIETOISKU Suomalaiset rauhanturvaajina lähes alusta alkaen Suomi hyväksyttiin YK:n jäseneksi Jo seuraavana vuonna olimme mukana rauhanturvatoiminnassa UNEF I-operaatiossa Suezilla. Suomesta osallistui tuohon operaatioon vuosina yhteensä lähes 450 sotilasta. Lokakuussa 2016 tulee kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun suomalaiset ensimmäisen kerran ottivat osaa rauhanturvaoperaatioon. Suomesta on lähdetty 41 operaatioon lähes sotilaan voimin tekemään töitä rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan hyväksi. Lähtijöitä on yksilötasolla yli Vuoden 2015 alussa olimme mukana 12 operaatiossa noin 530 sotilaalla. Heistä 15 oli naista. Siviilikriisinhallinnan osalta olimme mukana 17 operaatiossa. Henkilöstöä oli ulkona noin 130, joista naisia oli 49. Vuoden 2015 alkupuolella on käynnistynyt kaksi operaatiota, joissa myös suomalaiset ovat mukana. Valitettavasti tappioita on tullut, sillä 49 suomalaista on menehtynyt operaatioissa. Yksikin on ollut liikaa. Lähteet: Suomen Rauhanturvaajaliitto UN Blue Helmets YK:n nettisivut Puolustusvoimien nettisivut Rauhanturvaajalehden arkisto Heikki Holma Hölkkäristeille ristisadetta! Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt Rauhanturvaajaliiton esityksestä seuraavat valtiolliset kunniamerkit : Suomen Leijonan ansioristi Kari Vilkko Suomen Valkoisen Ruusun 1. lk mitali kultaristein Timo Kautonen 8

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA LAURI HANNIKAINEN TIMO KOIVUROVA TIETOSANOMA Tietosanoma ja Lauri Hannikainen 2014 ISBN 978-951-885-375-9 KL 33.1 Tietosanoma Bulevardi

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011

SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011 SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (CSDP) Ns. Petersbergin tehtävät osaksi EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2011 sekä

Lisätiedot

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 Kertausta 1.Kirjoita viivoille, mitä kyseisenä maailmansodan vuotena tapahtui (pyri keräämään viivoille vain tärkeimmät asiat 1939 Saksa ja NL hyökkäämättömyyssopimus Saksa

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hyvät Rauhanturvaajat, Taas on vuosi vaihtunut. Yhdistys piti syyskokouksensa ilman suurempia

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

VNS /2006 vp VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE 23.11.2006

VNS /2006 vp VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE 23.11.2006 VNS /2006 vp Suomalaisen sotilasosaston asettamisesta korkeaan valmiuteen osana Saksan, Alankomaiden ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2007 VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE

Lisätiedot

Resurssisodat ja Kriisinhallinnan Tulevaisuus

Resurssisodat ja Kriisinhallinnan Tulevaisuus Resurssisodat ja Kriisinhallinnan Tulevaisuus Resurssisodista Resurssisota-diskurssi 1990-luvulla kietoutunut sisällissotiin ja Afrikan konflikteihin 2000-luvulla myös terrorismin rahoittamiseen Suurvallat

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

ovat toistaiseksi siitä pidättyneet. Jokainen uusi ydinasevalta lisää vahingosta tai väärästä tilannearviosta johtuvan ydinsodan syttymisen

ovat toistaiseksi siitä pidättyneet. Jokainen uusi ydinasevalta lisää vahingosta tai väärästä tilannearviosta johtuvan ydinsodan syttymisen Hallituksen esitys Eduskunnalle ydinaseiden leviämisen estäm istä koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Syksyllä 1961 hyväksy mällään päätöslauselmalla Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

YK:n peruskirja. Kansainvälisen tuomioistuimen perussääntö

YK:n peruskirja. Kansainvälisen tuomioistuimen perussääntö YK:n peruskirja & Kansainvälisen tuomioistuimen perussääntö e Julkaisija: SUOMEN YK-LIITTO TÖÖLÖNTORINKATU 2B, 4. KRS 00260 HELSINKI www.ykliitto.fi Graafinen suunnittelu ja layout: AGAIN DESIGN Paino:

Lisätiedot

Ihmisoikeuskeskus. Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen

Ihmisoikeuskeskus. Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen Ihmisoikeuskeskus Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen 1 Kansallinen ihmisoikeusinstituutio (NHRI) YK:n yleiskokouksen 1993 hyväksymien ns. Pariisin periaatteiden mukainen hallituksen lailla perustama

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

Eurooppa pähkinänkuoressa

Eurooppa pähkinänkuoressa Eurooppa pähkinänkuoressa Mikä on Euroopan unioni? Se sijaitsee Euroopassa. Se yhdistää maita ja ihmisiä. Katsotaan tarkemmin: Mitä yhteistä eurooppalaisilla on? Miten Euroopan unioni on kehittynyt? Mitä

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ MUISTIO 1 (5) Puolustuspoliittinen osasto SUOMEN OSALLISTUMINEN EUROOPAN UNIONIN TAISTELUOSASTOIHIN

PUOLUSTUSMINISTERIÖ MUISTIO 1 (5) Puolustuspoliittinen osasto SUOMEN OSALLISTUMINEN EUROOPAN UNIONIN TAISTELUOSASTOIHIN PUOLUSTUSMINISTERIÖ MUISTIO 1 (5) SUOMEN OSALLISTUMINEN EUROOPAN UNIONIN TAISTELUOSASTOIHIN Mikä on taisteluosasto? Termi taisteluosasto (engl. battle group) on komppaniaan, pataljoonaan tai prikaatiin

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Euroopan unionin historia 2 Euroopan unionin historia Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä Miksi Natosta keskustellaan nyt niin paljon? Ukrainan kriisi: Hyvin sekava Krimin valtaus myös

Lisätiedot

Tämän tavoitteen tärkeys tulee esille YK:n peruskirjan ensimmäisessä lauseessa: Me Yhdistyneiden Kansakuntien kansat, vakaana tahtonamme

Tämän tavoitteen tärkeys tulee esille YK:n peruskirjan ensimmäisessä lauseessa: Me Yhdistyneiden Kansakuntien kansat, vakaana tahtonamme Perustietoa YK:sta Tästä tietopaketista löydät tarvittavat perustiedot YK:sta, järjestön synnystä, tavoitteista, päämääristä ja nykyjärjestelmästä, joita tarvitset Malli-YK kokousta varten. Lisätietoja

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/ACP/CE/2005/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/ACP/CE/2005/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/ACP/CE/2005/fi 1 AF/ACP/CE/2005/fi 2 Seuraavien täysivaltaiset edustajat: HÄNEN MAJESTEETTINSA BELGIAN KUNINGAS, TŠEKIN TASAVALLAN PRESIDENTTI, HÄNEN MAJESTEETTINSA TANSKAN KUNINGATAR,

Lisätiedot

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Seurantajärjestelmä Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Mitkä ovat yleissopimuksen tavoitteet? Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta astui

Lisätiedot

Tasavallan presidentin asetus

Tasavallan presidentin asetus Tasavallan presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista ja konsulipalveluiden järjestämisestä ulkoasiainhallinnossa Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti säädetään ulkoasiainhallintolain

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

RAUHANTURVAAMISESTA KRIISINHALLINTAAN - PUOLUEETTOMUUDESTA OSAPUOLEKSI Esitelmä TAMRUn seniorien lounastilaisuudessa 12.2.2014

RAUHANTURVAAMISESTA KRIISINHALLINTAAN - PUOLUEETTOMUUDESTA OSAPUOLEKSI Esitelmä TAMRUn seniorien lounastilaisuudessa 12.2.2014 1 Hannu Mäntyvaara RAUHANTURVAAMISESTA KRIISINHALLINTAAN - PUOLUEETTOMUUDESTA OSAPUOLEKSI Esitelmä TAMRUn seniorien lounastilaisuudessa 12.2.2014 Suomen puolustusvoimat (PV) määrittelee päätehtäväkseen

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(98)29 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 3: ROMANEIHIN KOHDISTUVAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN

Lisätiedot

100 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 47 Schlussakte finnisch (Normativer Teil) 1 von 11 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/ACP/CE/2005/fi 1

100 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 47 Schlussakte finnisch (Normativer Teil) 1 von 11 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/ACP/CE/2005/fi 1 100 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 47 Schlussakte finnisch (Normativer Teil) 1 von 11 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/ACP/CE/2005/fi 1 2 von 11 100 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 47 Schlussakte

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEIDEN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN SISÄINEN SOPIMUS AKT EY-KUMPPANUUSSOPIMUKSEN

Lisätiedot

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 1991 1. YLEISTÄ Kuluneella kaudella ovat osaston perinteelliset toimintamuodot kallio-, jää- ja vuoristokiipeily eri muodoissaan sekä länsisuomalaisten

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Norjan, Viron, Liettuan, Latvian ja Irlannin muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0192 (NLE) 10653/16 PECHE 242 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 23. kesäkuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak.

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 7/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle Maailman matkailujärjestön (WTO) perussäännön irtisanomisen hyväksymisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Distr.: General 19 June 2008. Päätöslauselma 1820 (2008) Hyväksytty 19. päivänä kesäkuuta 2008 turvallisuusneuvoston 5916.

Distr.: General 19 June 2008. Päätöslauselma 1820 (2008) Hyväksytty 19. päivänä kesäkuuta 2008 turvallisuusneuvoston 5916. United Nations S/RES/1820 (2008) Security Council Distr.: General 19 June 2008 Päätöslauselma 1820 (2008) Hyväksytty 19. päivänä kesäkuuta 2008 turvallisuusneuvoston 5916. kokouksessa Turvallisuusneuvosto

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1 Sisällysluettelo 1. Nimi, kotipaikka ja kieli... 2 2. Tarkoitus... 2 3. Toiminnan laatu... 2 4. Jäsenet... 2 5. Oppilaskunnan johto... 2 6. Oppilaskunnan yleiskokouksen aika, koollekutsuminen sekä laillisuus

Lisätiedot

1.3. Heinrich Himmler tarkastaa Auschwitchin keskitysleirin. Annetaan käsky rakentaa uusi leiri, Birkenau.

1.3. Heinrich Himmler tarkastaa Auschwitchin keskitysleirin. Annetaan käsky rakentaa uusi leiri, Birkenau. Esimerkkitapahtumia aikajanaan 1939 23.8. Neuvostoliiton ja Saksan ulkoministerit solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen (Molotov-Ribbentrop sopimus). Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa sovitaan maiden

Lisätiedot

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Historia 2 Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

30.6.2015 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 214/5

30.6.2015 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 214/5 30.6. FI Euroopan unionin virallinen lehti C 214/5 Komission ilmoitus etuuskohteluun oikeuttavia Paneurooppa Välimeri-alkuperäsääntöjä koskevan alueellisen yleissopimuksen soveltamisen alkamispäivästä

Lisätiedot

FLASH NEWS SUURI TYÖPAIKKANUMERO PFOR5#6 - ERIKOISNUMERO. PFOR:in miehistöpula ratkaistu. Työpaikkoja vapaana Salkkarin alueella 1(5)

FLASH NEWS SUURI TYÖPAIKKANUMERO PFOR5#6 - ERIKOISNUMERO. PFOR:in miehistöpula ratkaistu. Työpaikkoja vapaana Salkkarin alueella 1(5) FLASH NEWS Luotettavaa tietoa jo vuodesta 2002 PFOR5#6 - ERIKOISNUMERO SUURI TYÖPAIKKANUMERO Työpaikkoja vapaana Salkkarin alueella Tämän historiallisen, kaikkien aikojen ensimmäisen FlashNews-erikoisnumeron

Lisätiedot

SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS

SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS 1. VIRALLISET KUNNIAMERKIT Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen Vapaudenristin suurristi Suomen Valkoisen Ruusun suurristi Suomen Leijonan suurristi Vapaudenristin

Lisätiedot

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Hyvät sukuseuran jäsenet ja muut sukuun kuuluvat! Lähestymme TEITÄ näin ensimmäisellä sukuseuratiedotteella. Tiedotteessa

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI

LIITE. asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.5.2016 COM(2016) 280 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Kosovon* välisellä vakautusja assosiaatiosopimuksella

Lisätiedot

EUROOPPA-KOULUN PERUSSÄÄNNÖN JOHDOSTA LAADITUT EUROOPPA-KOULUJEN PERUSTAMISTA KOSKEVAT PÖYTÄKIRJAT SISÄLLYSLUETTELO

EUROOPPA-KOULUN PERUSSÄÄNNÖN JOHDOSTA LAADITUT EUROOPPA-KOULUJEN PERUSTAMISTA KOSKEVAT PÖYTÄKIRJAT SISÄLLYSLUETTELO EUROOPPA-KOULUN PERUSSÄÄNNÖN JOHDOSTA LAADITUT EUROOPPA-KOULUJEN PERUSTAMISTA KOSKEVAT PÖYTÄKIRJAT SISÄLLYSLUETTELO I. Yleiset määräykset II. Luxemburgissa 12. huhtikuuta 1962 allekirjoitetun Eurooppakoulun

Lisätiedot

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 Euroopan unionin virallinen lehti ISSN 1725-261X L 91 Suomenkielinen laitos Lainsäädäntö

Lisätiedot

Yhtenäispatenttipaketin tilannekatsaus. Mikko Alatossava 26.9.2014

Yhtenäispatenttipaketin tilannekatsaus. Mikko Alatossava 26.9.2014 Yhtenäispatenttipaketin tilannekatsaus Mikko Alatossava 26.9.2014 Patentinhaku Euroopassa Nyt Erilliset kansalliset hakemukset eri maihin TAI Patentti haetaan yhdellä hakemuksella, joka lähetetään EPOon

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa STETE ry:n seminaari Pandemia turvallisuushaaste Anja Alila 11.joulukuuta 2007 Eduskuntatalon auditorio SUOMEN PUNAINEN RISTI Suomen Punainen Risti -

Lisätiedot

YHTEISÖ1ST Ä UNIONIIN.

YHTEISÖ1ST Ä UNIONIIN. 11 YHTEISÖ1ST Ä UNIONIIN. Pääesikunnan päällikkö kenraaliluutnantti Gustav Hägglund (Seuran vuosikokouksessa q. 4. 1992 pidetty esitelmä) Maastrichtinasiakirjojen mukaan Euroopan yhteisöt pyrkivät ajan

Lisätiedot

SUOMEN RAUHANTURVAAJALIITON (SRTL) STRATEGIA 2008-2012

SUOMEN RAUHANTURVAAJALIITON (SRTL) STRATEGIA 2008-2012 SUOMEN RAUHANTURVAAJALIITON (SRTL) STRATEGIA 2008-2012 1 Liiton tarkoitus ja toiminta-ajatus Liiton tarkoitus on toimia Yhdistyneitten Kansakuntien turvallisuusneuvoston valtuuttamissa ja muissa sotilaallisesta

Lisätiedot

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU KILPAILUOHJE 10.1.2006 PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU Koko kansan tietoyhteiskunta ja pääministerin parhaat käytännöt - palkinto Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on koko kansan

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

HE 156/1999 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomen Punaisesta Rististä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 156/1999 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomen Punaisesta Rististä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 156/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomen Punaisesta Rististä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Suomen Punaisesta Rististä. Esitys liittyy uuden

Lisätiedot

VISIOKILPAILU LIIKKUMISESTA JA INFRASTA

VISIOKILPAILU LIIKKUMISESTA JA INFRASTA VISIOKILPAILU LIIKKUMISESTA JA INFRASTA SÄÄNNÖT move! 2040 Säännöt Sivu 2 (5) VISIOKILPAILU LIIKKUMISESTA JA INFRASTA move! 2040 SÄÄNNÖT 1 TARKOITUS... 3 2 OSALLISTUJAT... 3 3 TEHTÄVÄ JA ARVOSTELUPERUSTEET...

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

UNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012. Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu.

UNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012. Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu. UNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu.fi UNESCO lyhyesti YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN VÄLINEN SOPIMUS JÄSENVALTION TOISELLE JÄSENVALTIOLLE EUROOPAN UNIONIN KRIISINHALLINTAOPERAATION YHTEYDESSÄ

EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN VÄLINEN SOPIMUS JÄSENVALTION TOISELLE JÄSENVALTIOLLE EUROOPAN UNIONIN KRIISINHALLINTAOPERAATION YHTEYDESSÄ EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN VÄLINEN SOPIMUS JÄSENVALTION TOISELLE JÄSENVALTIOLLE EUROOPAN UNIONIN KRIISINHALLINTAOPERAATION YHTEYDESSÄ OMAISUUDELLE, JONKA JÄSENVALTIO OMISTAA, JOTA SE KÄYTTÄÄ TAI

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso

JÄSENTIEDOTE 2/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso JÄSENTIEDOTE 2/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hyvät Rauhanturvaajat, Liiton uusi strategia 2016-2020 hyväksytään 17.10. liittokokouksessa Raumalla.

Lisätiedot

Rinna Kullaa. rk331@columbia.edu

Rinna Kullaa. rk331@columbia.edu Rinna Kullaa rk331@columbia.edu 1919 Jugoslavian Kommunistinen Puolue perustetaan. Sotienvälinen aika niin Länsi Euroopassa kuin Balkanillakin jatkuvien kriisien aika Pariisin rauhan neuvottelut Ajatuksia

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Budjettivaliokunta 2009 20.2.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Asia: Euroopan parlamentin vuoden 2008 talousarvion toteuttaminen Jäsenille lähetetään oheisena määrärahasiirtoesitys C 3

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

HE 110/2005 vp. kuulisi eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa. Esityksessä ehdotetaan luopumista nykyisestä

HE 110/2005 vp. kuulisi eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa. Esityksessä ehdotetaan luopumista nykyisestä HE 110/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Kokoustiedot Aika Torstai 22.5.2014 klo 10.07 10.10 Perjantai 23.5.2014 klo 9.02 10.06 ja 13.31 14.39 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak.

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

www.handelsbanken.fi Case Handelsbanken Paikallisesti sovittu malli palkkakeskustelusta

www.handelsbanken.fi Case Handelsbanken Paikallisesti sovittu malli palkkakeskustelusta Case Handelsbanken Paikallisesti sovittu malli palkkakeskustelusta Handelsbanken lyhyesti Perustettu vuonna 1871 Tukholmassa, samannimisenä Ruotsin suurin ja Pohjoismaiden 3. suurin pankki Henkilökuntaa

Lisätiedot

LIITTEET. Ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

LIITTEET. Ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.2.2015 COM(2015) 48 final ANNEXES 1 to 3 LIITTEET Ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS tietyn kolmannen maan antaman lainsäädännön ekstraterritoriaalisen soveltamisen

Lisätiedot

SIVIILIEN SUOJELU -seminaari

SIVIILIEN SUOJELU -seminaari SIVIILIEN SUOJELU -seminaari Aika: Torstai 8.5.2014 klo 13.30 17.00 Paikka: Kiasma, Helsinki Seminaarin avaus Kehitysministeri Pekka Haavisto Kehitysministeri Pekka Haaviston kertoi puheenvuoronsa alussa,

Lisätiedot

HE 115/2004 vp. pöytäkirjan sekä Euroopan poliisiviraston

HE 115/2004 vp. pöytäkirjan sekä Euroopan poliisiviraston HE 115/2004 vp Hallituksen esitys eduskunnalle euroopan poliisiviraston perustamisesta tehdyn yleissopimuksen 2 artiklan ja liitteen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan sekä euroopan poliisiviraston perustamisesta

Lisätiedot

Koulut ja koulutus Dolo Odon pakolaisleirillä 2011

Koulut ja koulutus Dolo Odon pakolaisleirillä 2011 Koulut ja koulutus Dolo Odon pakolaisleirillä 2011 2 Itä-Afrikan kuivuus - Etiopia Itä-Afrikkaa on kohdannut pahin kuivuus 60 vuoteen; kuivuudesta kärsii Afrikan sarven alueella yli 12,4 milj. ihmistä.

Lisätiedot

Punainen Risti Malissa. Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti

Punainen Risti Malissa. Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti Juridinen tulkinta Malin tilanteesta Malin hallituksen ja YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyntä ulkomaisten sotilasjoukkojen voimankäytölle

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 16/2005 4.4.2005

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 16/2005 4.4.2005 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 16/2005 4.4.2005 ESITYKSET RITARIKUNTIEN KUNNIAMERKEIKSI ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ 2005 Opetusministeriö on lähettänyt Kirkkohallitukselle ohjeensa Suomen Valkoisen Ruusun ja

Lisätiedot

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:

Lisätiedot