Mitä kemia on? Kemiaa on kaikkialla. Kemia on kemiallisten yhdisteiden tutkimista.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä kemia on? Kemiaa on kaikkialla. Kemia on kemiallisten yhdisteiden tutkimista."

Transkriptio

1 Mitä kemia on? Kemia on kemiallisten yhdisteiden tutkimista. Kaikki ympärillämme oleva koostuu kemiallisista yhdisteistä: maaperä, meri, taivas, talot, autot, ruoka, vaatteet ja oma elimistö Tutkimalla mistä yhdisteet koostuvat ja miten reagoivat muiden yhdisteiden kanssa kemistit voivat kehittää uusia, hyödyllisiä yhdisteitä. Kemiaa on kaikkialla

2 Kemia Aineiden jako eri ryhmiin Metallit Metallit ovat alkuaineita tai seoksia, joilla on seuraavia ominaisuuksista: - metallikiilto - hyvä sähkön- ja lämmönjohtokyky (vapaita elektroneja) - yleensä hyvä muokattavuus ja sitkeys - useilla metalleilla korkea sulamispiste (lähes kaikki kiinteitä huoneenlämpötilassa) - useimmat reagoivat happojen kanssa muodostaen suoloja ja vapauttaen vetyä - luovuttavat helposti elektroneja muodostaen positiivisia ioneja

3 Puolimetallit Puolimetalleiksi kutsutaan alkuaineita, joilla on sekä metallien että epämetallien ominaisuuksia. Monet niistä ovat samalla puolijohteita. Puolimetalleja ovat boori (B), pii (Si), germanium (Ge), arseeni (As), antimoni (Sb), telluuri (Te) ja polonium Po. Piitä ja muita käytetään sellaisenaan ja seoksina puolijohteissa (mm. transistorit). Ne ovat mahdollistaneet nykyiset tietokoneet. Epämetallit Epämetallit ovat yleensä kaasuja tai kiteytyviä aineita, kuten hiili, typpi, happi, fosfori, rikki, seleeni. Jalokaasut: helium, neon, krypton, argon, ksenon ja radioaktiivinen radon. Halogeenit: fluori, bromi, jodi, astatiini. Epämetalleita esittävässä kuvassa höyryää bromi. Se on huoneenlämmössä tummanruskea raskas neste, josta lähtee ruskeanpunaisia, limakalvoja voimakkaasti ärsyttäviä ja syövyttäviä höyryjä. Se on myös nesteenä iholle haitallinen. Jodia ja bromia käytetään mm lääketeollisuudessa. Orgaaninen kemia Yhdisteet Orgaaninen kemia on hiiliyhdisteiden kemiaa. Orgaaniset aineet sisältävät ainakin sekä hiiltä että vetyä. Esimerkiksi CH4 (metaani) on orgaaninen aine. Maakaasussa 99% metaania. Metaani on hiilivety. Muita hiilivetyjä ovat etaani ja nestekaasusäiliöissä myydyt butaani ja propaani. Orgaaninen kemia on nimensä mukaisesti luonnon kemiaa: esim. kasvien lehtivihreä valmistaa vedestä ja hiilidioksidista auringonvalon avulla sokeria. Ilmiö on yhteyttäminen eli fotosynteesi Vesi = H2O Hiilidioksidi = CO2 H = vety, O = happi, C = hiili Yhteyttämisen kaava = 6 H2O + 6 CO2 = C6H O2 C6H1206 = rypälesokeri (C6H10O5)n = tärkkelys ja selluloosa, joiden pitkät molekyylirakenteet poikkeavat toisistaan. Rypälesokerin kasvit voivat muuttaa tärkkelykseksi (esim. perunajauho) ja selluloosaksi (olki, ruoho. puuaines, paperi). Fotosynteesi on kaiken elämän elinehto maapallolla. Sokeri muuttuu kasveissa mm. tärkkelykseksi (peruna, vilja) ja eläimille kelpaavaksi selluloosaksi (ruoho, olki sekä puuaines). Lisäksi yhteyttämisessä vapautuu kasveista happea ilmakehään. Kuvassa kasvien tarvitsemia ravintoaineita.

4 Puun kemiallinen koostumus Puuaines muodostuu puun lehdissä tapahtuneessa fotosynteesin eli yhteyttämisessä syntyvistä ja maaperästä juurien avulla saaduista aineista. Valtaosa puusta on näin ollen vetyä, happea ja hiiltä, siis samoin kuin raakaöljy ja maakaasu. Selluloosa ja paperiteollisuus Puuaines sisältää % selluloosaa. Puuvillan kuidut ovat lähes puhdasta selluloosaa. Selluloosa erotetaan puuaineksesta keittämällä ja kemikaalien avulla (sooda-, sulfiitti- ja sulfaattimenetelmät). Paperiteollisuudessa selluloosa muodostaa suurimman osan paperimassan kuiva-aineesta eli puumassasta. Paperitehdas

5 Biodiesel ja muita biopolttoaineita Puu tms. kasvikunnan tuote kuten voidaan myös hajottaa molekyyleiksi, ja valmistaa niistä nykyiselle dieselmoottorikannalle sopivaa polttoainetta, biodieseliä. Biodiesel on uusiutuvista luonnon raaka-aineista jalostettu dieselöljyä vastaava polttoaine. Euroopassa yleisin liikenteen biopolttoaine on biodiesel ja maailmassa bioetanoli. Biodieselin raaka-aineet Erilaisia vaihtoehtoja biopolttoaineen raaka-aineiksi ovat esimerkiksi rypsi, rapsi, sinappi, vehnä, maissi, peruna, sokerijuurikas, kookospähkinät, soija ja öljypalmun hedelmät sekä kierrätysöljyt (esimerkiksi ravintoloiden paistorasvat) ja mäntyöljy (em. selluteollisuuden sivutuote). Bioetanolin valmistukseen käytetään perunaa, viljakasveja ja sokerikasveja ja biometanolin (polttokennojen polttoaine) valmistukseen puuta. Porvoon jalostamo, Nestle oil

6 Kuivatislaus Erilaisten aineiden erottamiseen puusta ym. käytetään kuivatislaus eli pyrolyysi jossa orgaanisia kiinteitä aineita hajotetaan kuumentamalla ilman hapen pääsemättä vaikuttamaan prosessiin. Kuivatislaus on voimakkaasti pelkistävä (aineesta happea poistava) reaktio, ja pilkkoo pitkiä molekyyliketjuja (selluloosa, tärkkelys) komponentteihinsa ja erottaa pieniä molekyylejä. Tavallisimmat kuivatislaustuotteet (alitteet) ovat koksi, terva ja sysi. Tisleenä saatuja tuotteita ovat vesi, hiilimonoksidi, erilaiset hiilivedyt, etikkahappo, metanoli, ammoniakki, fenolit ja orgaaniset emäkset. Teollisuuden pyrolyysireaktiot tehdään pääsääntöisesti C:n lämpötilassa. Teollisuudessa kuivatislataan muun muassa puuta, kivi- ja ruskohiiltä, turvetta ja hartsia. Entisaikaan se oli miilunpolttoa ja tervanpolttoa, jossa saatiin lähinnä tervaa, jossa oli kaikki sekaisin. Nykyään aineet erotellaan ja saadaan puutervan ohella etikkahappoa, metanolia, asetonia ja tärpättiä. Kivihiilen kuivatislauksessa saadaan valokaasua, koksia, ammoniakkia, raakaa bentseeniä sekä kivihiilitervaa.

7 Hiilen monimuotoisuus Hiili, orgaanisen kemian perusaine Hiilen neljä muotoa: grafiitti, timantti, nanoputki ja fulleriini Hiili voi esiintyä neljässä erilaisessa (allotrooppisessa) muodossa, mutta ne kaikki ovat pelkkää hiiltä. 1. Grafiitti on hiilen yleisin muoto. Sen kiteet ovat kuusikulmaisen levyn muotoinen. Lyijykynästä niitä irtoaa paperille. Grafiitti on siten liukasta ja kestää kovaa kuumuutta ja sopii siten voiteluaineeksi. Lisäksi se johtaa sähköä ja käytetään sähkömoottorien harjoissa. 2. Timantin kiderakenne on kuutiomainen, mikä tekee siitä kovimman alkuaineen. Keinotekoisesti eli synteettisesti on pystytty tekemään kaksi timanttia kovempaa ainetta. Timantin kiderakenteen yksikkökoppi Timantin kiderakenne, yksikkökoppien liittyminen toisiinsa Raakatimantti kivessä Hiottuja timantteja 3. Nanoputki 4. Fulleriini Nanoputki on vuonna 1991 keksitty hiilen allotrooppinen muoto. Se on painoon suhteutettuna kymmenestä sataan ja kertaa terästä vahvempaa. Fulleriini eli pallohiili on 60 atomista koostuva ontto hiilimolekyyli. Siinä 20 kuusikulmaista 12 viisikulmaista tahkoa kuten jalkapallossa. Sisään voidaan sijoittaa vieras atomi. Siitä voidaan ehkä kehittää ns. kvanttitietokone. Fulleriinia esiintyy mm. noessa. Hiilen monipuolisuus tarjoaa yhä uusia mahdollisuuksia tekniikan ja jopa lääketiteen kehittymiselle.

8 Epäorgaaninen kemia Epäorgaaninen kemia on yksi kemian osa-alueista. "Epäorgaaninen" tarkoittaa elotonta ja "orgaaninen" taas elollista. Orgaaniset aineet sisältävät sekä hiiltä että vetyä. Epäorgaaniset aineet voivat tällöin sisältää jompaa kumpaa. Esimerkiksi CH4 eli metaani on orgaaninen aine, kun taas C02 eli hiilioksidi on epäorgaaninen. Muita kemian osa-alueita ovat muun muassa orgaaninen kemia, analyyttinen kemia, fysikaalinen kemia, biokemia, lääkeainekemia ja radiokemia. Epäorgaanisen kemian tuote, ruokasuola, sisältää kahta alkuainetta, natriumia ja klooria. Kaava on NaCl. Suolakiteessä jokaista natriumionia ympäröi 6 kloori-ionia ja päinvastoin. Varoitus: Runsas suolankäyttö nostaa verenpainetta ja altistaa sepelvaltimotaudille, aivohalvaukselle, sydämen ja munuaisen vajaatoiminnalle ja osteoporoosille. Koska kohonnut verenpaine ei välttämättä oireile, moni sairastaa sitä tietämättään. Ruokasooda, natriumbikarbonaatti (NaHCO3), on valkoista veteen hyvin liukenevaa jauhetta, josta käytetään suomen kielessä myös nimeä natriumvetykarbonaatti. Natriumvetykarbonaatti hajoaa kuumennettaessa natriumkarbonaatiksi, hiilidioksidiksi (ja kakkutaikina nousee) sekä vedeksi.

9 Liuos Liuos on seos jossa kaksi ainetta on sekoittunut toisiinsa muodostaen yhtenäisen faasin. Liuos on kyseessä silloin, kun ainehiukkaset eivät ole havaittavissa edes mikroskoopilla eivätkä saostu liuoksen seistessä suljetussa astiassa. Yleensä liuoksesta puhuttaessa tarkoitetaan tilannetta jossa liuotin on nestemäinen aine, mutta myös kiinteän tilan liuokset ovat mahdollisia. Suolaa tai sokeria tai molempia sekoittamalla veteen saadaan liuos. Liuos on kylläinen, kun siihen ei liukene enempää ainetta. Se riippuu nesteen lämpötilasta: lämpimämpään liukenee enempi. Desilitraan eli 100 ml:aan vettä liukenee n.100 g sokeria. Myös vesijohtovesi on liuos, koska se sisältää ioneja (mm. kalsium- ja magnesiumioneja, vetykarbonaatti-ioneja, kloridi- ja sulfaatti-ioneja) sekä liuennutta kaasua (mm. ilmaa). Kiinteän tilan liuoksista esimerkkeinä ovat useat metalliseokset, esimerkiksi pronssi. Kahvi ei ole liuos, vaikka se vaikuttaa kirkkaalta. Kahvin seistessä astiaan jää ruskea saostuma kun liuoksessa olevat hiukkaset eroavat nesteestä. Suodatinkahvi on kolloidinen seos. Myöskään maito ei ole liuos vaan kolloidinen seos, sillä se sisältää valkuaisaineita ja rasvaa pieninä pallosina. Pallosia ei voi nähdä, mutta ne aiheuttavat valon hajoamista (punerrus) valonsäteen kulkiessa maitokerroksen läpi. Metalliseos Metalliseos eli lejeerinki koostuu kahdesta tai useammasta alkuaineesta, joista vähintään yksi on metalli. Lähes kaikki tekniset metallituotteet ovat jonkinlaisia seoksia. Seostuksen avulla parannetaan esimerkiksi kuumamuokattavuutta, hitsattavuutta, kuumalujuutta, virumislujuutta ja iskusitkeyttä. Hyvinkin pienet seosainelisäykset tai epäpuhtaudet voivat aiheuttaa merkittäviä muutoksia metalliseoksen kemiallisissa ja fysikaalisissa ominaisuuksissa, esimerkiksi 0,01% boorilisäys tekee teräksestä huomattavasti lujempaa.. Muutamia metalliseoksia (lejeerinkejä): messinki (sisältää kuparia ja sinkkiä), pronssi (sisältää kuparia ja tinaa), uushopea (sisältää kuparia, sinkkiä ja nikkeliä) Woodin metalli (sisältää kadmiumia (Cd), tinaa (Sn), lyijyä (Pb), vismuttia (Bi) suhteessa 1:1:2:4), sulamispiste 70 C lämpötilassa sulava metalliseos

10 Kaasuseos Ilmakehä, ilma on kaasuseos. Se koostuu pääasiassa seuraavista kaasuista: typestä (78,08 %), hapesta (20,94 %), argonista (0,93 %), hiilidioksidista (0,038 %) neonista (0, %) heliumista (0, %) metaanista (0, %) kryptonista (0, %) vedystä (0, %) sekä muista kaasuista. Ilma sisältää myös vesihöyryä (0 5 %) ja kiinteitä hiukkasia. Ilmakehä avaruudesta nähtynä Haitalliset kaasut Maan ilmakehässä Vanhoja CFC-yhdisteitä, kauppanimellä freoni, saattaa edelleen esiintyä vanhoissa kylmälaitteissa, sumutinpulloissa ponnekaasuna ja vaahtomuoveissa. CFC-yhdisteiden on todettu tuhoavan ilmakehän stratosfäärin otsonikerrosta. Se säilyy ilmakehässä hyvin pitkään, keskimäärin sata vuotta, tuhoten otsonia koko ajan. Nykyisten ilmalämpöpumppujen lämpöä siirtävät ennen käytettyä freonia vähemmän vaaralliset kylmäaineet ovat fluorihiilivetyjä (HFC). Niistä kaikkein uusin kylmäaine, R-410A, on huomattavasti vähemmän vahingollinen Edeltäjiinsä verrattuna tämä kaasuseos vahingossa putkistosta karatessaan aiheuttaa merkittävästi vähemmän haittaa otsonikehälle. Tämä otsonin hajoaminen johtaa otsonikerroksen ohenemiseen eli otsonikatoon, joka on voimakkainta maapallon navoilla ja niitä ympäröivällä alueilla. Autojen ilmastoinneissa yleisimmin käytetty HFC-kylmäaine R-134a kuuluu fluorihiilivetyihin ja on 1400 kertaa pahempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Ihan pikkujutusta ei ole kyse, sillä maailmassa on liikenteessä arviolta 5 miljoonaa ilmastoitua autoa, joissa kussakin on noin grammaa kylmäainetta järjestelmän ollessa täynnä. Siksi synteettiset HFC-kylmäaineet kielletään lähitulevaisuudessa. Käyttöön otetaan hiilidioksidi (CO2) ilmalämpöpumpuissa. Tämän aineen ympäristöhaitat ovat olemattomat ja täysin luonnonmukaiset. Ongelmana on CO2:n nesteytymisen vaatima suuri paine HFC-kaasuihin verrattuna.

11 Liete Liete on nesteen ja hyvin pienten ainehiukkasten muodostama heterogeeninen seos. Liete näkyy nesteen sameutena, koska hiukkaset vajoavat pohjaan tai nousevat pintaan hyvin hitaasti. Geologiassa liete tarkoittaa veden ja savi- tai silttiaineksen tai molempien juoksevaa tai puolijuoksevaa seosta. Kiinteistä mineraalihiukkasista koostuvan hienoaineksen rakeiden koko on alle 0,06 mm. Koska vettä tiheämmät kappaleet vajoavat pohjaan sitä hitaammin mitä pienempiä ne ovat, saattaa hienoin saviaines pysyä kuukausia veteen liettyneenä. Luonnonvesien pohjalle laskeutuva liete muodostaa kerrostumia, sedimenttejä, kuten savea, liejua tai hiesua. Kuvassa savilietettä. Emulsio Emulsio on kahden luonnostaan toisiinsa sekoittumattoman nesteen, kuten veden ja ruokaöljyn, seos. Nesteet eivät muodosta homogeenista seosta, vaan emulsio saadaan aikaan sekoittamalla aineet keskenään. Esimerkiksi maito ja majoneesi ovat emulsioita. Maidossa vesi on ns. ulkofaasi ja siinä mikropisaroina oleva rasva on sisäfaasi. Mitä pienempiä mikropisarat ovat, sitä stabiilimpi eli vakaampi emulsio on. Emulgaattori on emulsion muodostumista edistävä aine. Tunnettu emulgaattori on munankeltuainen, jota käytetään majoneesien ja salaatinkastikkeiden valmistuksessa Kokeita vesi-öljy-emulsiolla öljystä saastuneen veden puhdistamiseksi. Oikeanpuolimmaisessa on käytetty kemikaalia öljyn erottamiseksi.

12 Vaahto Vaahto on seos, jossa nesteen tai kiinteän aineen sisälle on jäänyt kaasukuplia. Vaahtoa saadaan puhaltamalla kaasua nesteeseen tai vatkaamalla nestettä. Veden vaahdottaminen on vaikeaa, sillä tavallisesti veden pintajännitys hajottaa kuplat. Saippua alentaa pintajännitystä, joten kuplat pysyvät koossa pidempään. Kiinteistä aineista ja erityisesti polymeereistä tehdyillä vaahdoilla on paljon kaupallisia sovellutuksia. Esimerkiksi polyuretaanivaahtoa käytetään lämpöeristeenä. Sammutusvaahtoja voidaan käyttää myös sammuttamaan tulipaloja. Savu Meren vaahtoa Sammutusvaahto Savu on epätäydellisen palamisen yhteydessä syntyvä palokaasujen ja kiinteän aineen seos (aerosoli). Usein se on palamisen ei-toivottu sivutuote, mutta sitä voidaan myös hyödyntää esimerkiksi tuhoeläinten torjunnassa, yhteydenpidossa (savumerkit), puolustuksessa sekä nautintoaineena (tupakointi). Tulipalojen yhteydessä kuolonuhreja ei niinkään aiheuta tuli, vaan savu. Savu tappaa kuumuutensa, myrkyllisyytensä ja tukahduttavan vaikutuksensa vuoksi. Sumu Sumu on pilvi, joka on kosketuksissa maahan. Näkyvyys sumussa on alle 1 km. Sumunkaltainen (kosteuden aiheuttama) mutta lievempi ilmiö on utu. Sen sijaan auer heikentää näkyvyyttä pölyn tai muun kuin veden sisältämän aineen takia. Sumua syntyy, kun ilmassa oleva näkymätön vesihöyry tiivistyy pieniksi pisaroiksi (tai joskus härmistyy jääkiteiksi). Tiivistyminen alkaa, kun ilma on tarpeeksi kylmää ja kosteaa: ilman kyllästystila vesihöyryn suhteen riippuu lämpötilasta. Sumu voi muodostua useilla tavoilla, riippuen jäähtymisen tapahtumistavasta.

13 Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä Lantanoidit ovat harvinaisia maametalleja. Aktinoidit ovat kaikki radioaktiivisia. Korkean järjestysluvun aktinoidit amerikiumista lähtien ovat synteettisiä, eli niitä ei ole maapallolla luonnonvaraisina. Niiden puoliintumisaika on lyhyt Oheisessa osoitteessa on taulukko, jossa alkuaineen tunnusta klikkaamalla saa tietoja ko alkuaineesta.

14 Atomin rakenne Normaalin vetyatomin ytimessä on yksi protoni, ja ydintä kiertää yksi elektroni. Vedyn järjestysluku on 1, koska siinä on yksi protoni. Ratkaisevaa sille, mistä alkuaineesta (= järjestysluvusta) on kysymys, on sen ytimen protonimäärä. Vedyllä se on yksi. On myös vetyjä, jonka ytimessä protonin lisäksi yksi tai kaksi neutronia. Kaikki kolme on vety-alkuaineen isotooppeja. ²H, deuterium, toinen, on toisiksi yleinen vedyn isotooppi, ja sitä on noin 0,2 % Maassa olevasta vedystä. Vesimolekyyliä H20, jossa tavallisen vedyn sijasta on deuteriumia kutsutaan raskaaksi vedeksi. Raskasta vettä käytetään esimerkiksi ydinvoimaloissa hidastimena. Deuteriumia tullaan käyttämään tulevaisuudessa myös fuusioreaktoreissa polttoaineena. Deuteriumia merkitään usein kirjaimella D. ³H, tritium, on vedyn hyvin harvinainen isotooppi. Kaikesta vedystä sitä on 1/ Heliumin järjestysluku on 2, joten sen ytimessä on kaksi protonia. Helium on toiseksi kevyin alkuaine vedyn jälkeen. Se tunnetaan kaasuna, jota käytetään ilmapalloissa. Kuten kaikki aineet, se muuttuu nestemäiseen tilaan kun se jäähdytetään hyvin matalaan lämpötilaan. Helium on ainoa aine joka esiintyy nestemäisenä jopa absoluuttisessa nollapisteessä, 0 K:ssa, eli Celsiusastetta 25 aty:n (ilmakehän) paineessa. Molemmat kaasut ovat huomattavasti ilmaan keveämpiä: kuutiometri ilmaa painaa n. 1 kg 200 g. Kuutiometri vetyä vain 90 grammaa ja kuutiometri heliumia 180 grammaa. Kuutiometrin kokoinen eli tilavuudeltaan 1000 litrainen vetyilmapallo pystyy nostamaan noin 1 kg:n kuorman. Litium on kevyin kaikista metalleista, ja se jopa kelluu vedessä. Se on kemiallisesti erittäin reaktiivinen metalli, eli se reagoi voimakkaasti muiden aineiden kanssa. Litium reagoi herkästi jo alhaisessa lämpötilassa hapen ja typen kanssa. Kuumennettaessa ilmassa n. 200 C:ssa (itsesyttymislämpötila 179 C) se syttyy palamaan. Litiumia käytetään muun muassa paristoissa ja akuissa, rakettien polttoaineena ja voiteluaineena.

15 Alkuaineiden ominaisuuksia

16 Taulu 2a Taulu 2b

17 Aineiden ominaisuuksia Katalysoivat aineet Katalyytti on aine, joka nopeuttaa kemiallista reaktiota tietyssä lämpötilassa kuitenkaan itse kulumatta reaktiossa. Katalyytti osallistuu kemialliseen reaktioon, mutta ei ole reaktion alku- tai lopputuote. Katalyyttisiä aineita ovat esim. platina, palladium, cerium ja rodium. Katalysaattori. Auton katalysaattori on kolmitoimikatalysaattori. Katalyytteinä käytetään platinaa ja rodiumia. palladiumilla, ceriumilla tai rodiumilla. Pakokaasut puhdistuvat kolmessa vaiheessa: Hiilimonoksidi CO eli häkä hapettuu hiilidioksidiksi CO2 Palamattomat hiilivedyt hapettuvat hiilidioksidiksi CO2 ja vedeksi H20 Typen oksidit NOx pelkistyvät typeksi N2 Auton puhdistetuista pakokaasuista on vain hiilidioksidi, CO2, kasvihuonekaasuna haitallinen. Katalysaattori kiinnitetään auton pakoputkeen. Katalysaattorin sisällä on keraaminen kennosto, joka on päällystetty hyvin ohuella kerroksella jalometalleja - platinalla, palladiumilla, ceriumilla tai rodiumilla. Katalysaattorin seinämien pinta-ala on noin yksi hehtaari ( m²). Metallit, joita kennostoon on käytetty vain noin 2 grammaa, katalysoivat puhdistusreaktiot.

18 Kasvihuoneilmiö Vesihöyry, hiilidioksidi, metaani ja muut kasvihuonekaasut pidättävät lämpösäteilyä ilmakehässä niin kuin kasvihuoneen lasiseinät. Luonnollinen kasvihuoneilmiö pitää yllä elämää maapallolla. Ihmisen toiminta kuitenkin lisää kasvihuonekaasujen määrää, minkä pelätään nostavan nopeasti lämpötilaa maapallolla. Maapallon keskilämmön nousu on tosiasia kasvihuonekaasujen takia. Hiilidioksidi (CO2) on selvästi suurin syyllinen. Metaania (CH4) syntyy mm. karjanhoidossa. Sen määrä on vähäinen CO2:een verrattuna, mutta se 21 tehokkaampi ilmaston lämmittäjä. Luonnossakin on suuria hiilidioksidin tuottajia: tulivuoret ja mädäntyvä kasvillisuus. Energian tuotanto (tehtaat, sähkövoimalat, lämmitys) on suurin hiilidioksidin tuottaja. Paljon tuottaa myös liikenne eli maailman yli 400 miljoonaa kulkuneuvoa. Suomessa liikenteen osuus hiilidioksidipäästöistä on noin 20 prosenttia. Suurin hiilidioksidin tuottaja on kuitenkin energiantuotanto:. Hiilidioksidin määrä ilmakehässä on vain 0,03%, mutta pienikin lisäys siihen on saanut muutoksia aikaan maapallon ilmastossa: lämpötila on ilmassa ja meressä on noussut, ja mitä enempi lämpöenergiaa kertyy auringosta maapallolle, se saa aikaan energian purkautumista myrskyinä ja jäätiköiden sulamisina. Ilmaston muutos on tosiasia: Grönlannin jäät sulavat kesäisin yhä enemmän ja enemmän.

19 Öljynjalostus Fossiiliset polttoaineet ovat polttoaineita, jotka ovat syntyneet muinaisten eliöiden muuttuessa fossiileiksi. Tärkeimmät fossiiliset polttoaineet ovat öljy, kivihiili, maakaasu ja turve. raakaöljy tai yksinkertaisesti öljy, on maaperässä muinaisista eliöistä muodostunut hiilivetyjen seos. Öljyä käytetään laajalti polttoaineena ja raaka-aineena synteettisiä aineita valmistettaessa. 40 % kaikesta maailmassa käytetystä energiasta ja 95 % liikenteessä käytetystä energiasta tulee öljystä. Öljyn tislaus Öljyn sisältämät eri hiilivety-yhdisteet saadaan erilleen jakotislauksella, koska näillä aineilla on erilainen kaasuuntumislämpötila. Öljyn tislauksessa kuumennettu öljy pumpataan tislaustorniin, jonka pohjalla on alle 400 C krakkautumisen estämiseksi ja huipulla n. 20 C ja mahdollisimman alhainen paine. Tällaisessa tornissa on useita eri lämpötiloissa olevia tasoja, joille tiivistyvät ne hiilivedyt, joiden kaasuuntumislämpötila on korkeampi kuin tuon tason lämpötila. Tornin pohjalta kuumista alueesta saadaan ulos pohjaöljy, josta voidaan tehdä bitumia ja sen avulla asfalttia, väliotoista raskasöljy, kevytöljy ja raakabensiini. Kylmimmästä huipusta tulevat ulos kaasumaiset aineet kuten etaani ja butaani. Muovit Muovit ovat öljynjalostuksen tuotteita. Noin 4% raakaöljystä käytetään muovituotteiden valmistukseen. vuosittain. Raakaöljyn keveät tuotteet (bentseeni, butadieeni, propeeni ja eteeni) muutetaan muoveiksi liittämällä niiden molekyylit yhteen pitkiksi ketjuiksi prosessissa, jota sanotaan polymeroinniksi. Polymeerien erilaiset ominaisuudet ja nimet johtuvat niiden koostumuksesta sekä muovien lisäaineista. Muoveja käytetään arkipäivän käyttötavaroista monimutkaisiin ja vaativampiin tekniikan ja lääketieteen sovellutuksiin. Ne ovat keveitä ja kestäviä ja hajoavat luonnossa hyvin hitaasti. Poikkeuksena ovat biohajoaviksi kehitetyt muovit, kuten kompostipussit.

20 Rauta (Fe) Tärkeitä metalleja Rauta on painavin tähdissä nukleosynteesin kautta syntyvä alkuaine. Näin ollen se on yleisin raskasmetalli maailmankaikkeudessa. Jaksollisessa järjestelmässä rauta on 26. alkuaine. Se on hopean värinen, kiiltävä ja ferromagneettinen metalli, jolla on useita hyödyllisiä käyttökohteita. Puhtaana se on jokseenkin pehmeää, mutta monet sitä pääaineksenaan sisältävät metalliseokset ovat erittäin kovia. Niitä käytetään muun muassa työkaluihin, rakennustarvikkeisiin, koneisiin, ajoneuvoihin ja aseisiin. Tärkeimpiä rautaseoksia ovat teräkset ja valuraudat (hiiltä yli 2%) Ruostumaton teräs (merkinnältään 18/8) sisältää 18% kromia ja Rauta-atomi, 26 elektronia. 8% nikkeliä. Ytimessä 16 protonia ja neutroneita isotoopista riippuen n.30. Raakaraudan valmistus masuunissa Tärkeimmät rautamalmimineraalit ovat hematiitti Fe2O3 ja magnetiitti Fe3O4. Raudan pelkistäminen rautaoksidista tapahtuu masuunissa. Masuuniin syötetään päältä rautamalmin, koksin ja kalkkikiven seosta. Alhaalta masuuniin puhalletaan kuumennettua ilmaa. Tapahtuu seuraavia reaktioita: hiili palaa C + O2? CO2 hiili muodostaa häkää C + CO2? 2CO häkä pelkistää rautaoksidin Fe2O3 + 3CO? 2Fe + 3CO2 Raakarauta valuu sulana masuunin alaosaan. Kalkkikivi muodostaa malmissa vielä olevan kivi- ja muun aineksen kanssa kuonaa, joka jää raudan pinnalle suojaamaan sitä hapettumiselta. Puhallusilman typpi ja syntynyt hiilidioksidi kiertää vielä lämmittämässä masuuniin puhallettavaa ilmaa. Teräksen valmistus konvertterissa Raakarauta on kovaa ja haurasta. Siinä on 2-5 % hiiltä ja lisäksi muita epämetalleja. Näitä vähennetään raudan joukosta konvertterissa. Hiilen määrä säädetään halutuksi 0,15-1,5 %. Konvertterissa sulaan rautaan puhalletaan ilmaa tai happea. Jos lähes kaikki hiili poltetaan, lisätään hiiltä haluttu määrä. Bessemer-konvertterissa käytetään ilmaa, happikonvertterissa puhdasta happea. Siemens-Martin-menetelmässä raakaraudan sekaan pannaan teräsromua ja rautamalmia Fe2O3 ja joukkoon puhalletaan kuumennettua ilmaa. Malmin happi sitoo hiiltä hiilimonoksidiksi, joka voidaan polttaa puhallusilman kuumentamiseksi.

21 Alumiini, (Al) Alumiinia (lat. aluminium) (Al) on 8 % maankuoressa, jossa se on kolmanneksi yleisin alkuaine maankuoressa (hapen ja piin jälkeen) ja samalla yleisin metalli. Alumiini kestää melko hyvin ilman ja veden vaikutusta eikä siis ole altis korroosiolle, ja siksi sitä käytetään usein teräksen sijasta. Alumiinin korroosiokestävyys perustuu pintaan muodostuvaan suojaavaan oksidikerrokseen. Alumiinin pinta siis hapettuu, mutta pintaan muodostuva tiivis oksidikerros suojaa alempia kerroksia korroosiolta. Alumiinin tuottamiseen bauksiitista tarvitaan paljon sähköenergiaa, noin kwh/tonni. Alumiinijätteestä palautuu uusiokäyttöön kolme neljäsosaa. Alumiinin tuotannossa käytetään Hallin prosessia, jossa alumiinia valmistetaan elektrolysoimalla bauksiitin ja kryoliitin (Na3AlF6) seosta. Katodina toimiva elektrolyysisulatusallas on rautaa (tai grafiittia), anodi on grafiittia (= hiiltä). Voimakas sähkövirta sulattaa 1000 asteessa bauksiitin (= alumiinioksidin, Al203) ja kryoliitin (Na3AlF6) sekoituksen. Sula alumiini valetaan harkoiksi. Kupari, (Cu) Kuparia esiintyy monissa malmeissa, kuten kuparikiisussa ja jopa puhtaana metallinakin. Se on pehmeää, mutta jo varhain huomattiin, että kuparia voi vahvistaa lisäämällä siihen kolmannes tinaa. Tätä metalliseosta kutsutaan pronssiksi. Pronssista alettiin valmistaa erilaisia teräaseita, joiden terän sai hyvin teräväksi. Kuparin ja sinkin yhdiste on messinkiä. Ilman hapen kanssa kupari reagoi hitaasti niin, että sen pinnalle muodostuu ensin hyvin ohut tumma kuparioksidikerros, joka hiilidioksidin vaikutuksesta muuttuu lopulta vihreäksi kupari- karbonaatiksi eli patinaksi (CuCO3), joka suojaa kuparin enemmältä syöpymiseltä. Kupari johtaa erittäin hyvin sähköä ja voidaan vetää hyvin ohueksi langaksi. Niinpä tärkein kuparin käyttäjä on nykyisin elektroniikkateollisuus.

22 Jalometallit kulta (Au), hopea (Ag) ja platina (Pl) Metallit jaetaan jaloihin ja epäjaloihin metalleihin normaalipotentiaalin mukaan. Jalot metallit, joilla on pieni normaalipotentiaali, eivät reagoi suolahapon ja sitä heikompien happojen kanssa vetyä vapauttaen. Kulta ja platina ovat jaloimpia metalleja. Vedyn normaalipotentiaali on nolla. Nykyisin akuissa käytetyn litiumin normaalipotentiaali on -3,05 Galvaaninen sähköpari Rikkihappoliuoksessa sinkki- ja kuparilevyt levyjen välille muodostuu jännite, jonka suuruus on 0,76 + 0,34 = 1,10 volttia Korut ja korumetallit Kulta on pitkään ollut tärkeä korujen valmistusaine. Muita suosittuja korumetalleja ovat hopea ja platina. Nykyisin koruissa käytettyyn kultaan on seostettu vaihteleva määrä hopeaa, mikä vaikuttaa paitsi metallin väriin myös koruesineen kovuuteen ja kulumiskestävyyteen. Metallikoruun liitetään usein lasia, helmiä tai hiottuja jalokiviä. Nykyaikana joudutaan korujen valmistuksessa huolehtimaan EU:n nikkelidirektiivin määräysten vuoksi, että ihoa vasten kosketuksessa käytetty koru ei saa altistaa käyttäjäänsä nikkeliallergialle. Ammoniitti-kivet istutettu 14 karaatin kultaan, timanttireunus. Jalometallituotteissa pitää olla ko metallia seuraat vähimmäismäärät: kultaa 375 = 37,5 %, hopeaa 800, platinaa 850 ( = promillea = tuhannesosaa) Kultapitoisuus voidaan merkitä myös karaatteina eli kahdeskymmenesneljäsosina. Esim. leima 18/24 tarkoitta, että kultasormuksessa on kultaa 75%. 25% voi olla hopeaa.

23 Ohutkalvot Ohutkalvon kasvatuksella tarkoitetaan kaikkia niitä tekniikoita, joilla siirretään ohut materiaalikerros kasvatusalustalle.. Ohutkalvon "ohuus" on suhteellinen käsite. Joillakin kasvatustekniikoilla päästään atomikerroksittain kasvattamaan kalvon paksuutta, mutta useimmilla menetelmillä pienin säädettävissä oleva paksuus on joitakin kymmeniä nanometrejä (nm = miljoonasosa millimetriä). Kalvojen paksuudesta puhuttaessa käytetään usein mittana Ångströmiä. Ohutkalvoja käytetään: - optiikassa heijastuksen poistokalvoina, - elektroniikassa eriste- tai johdekalvoina, - hohdekalvoina elektroluminesenssi- ja LED-näytöissä - puolijohteissa - pakkauskalvoissa (esimerkiksi alumiinikalvo PET-muovikalvolla). - korroosion estossa - passivointikerroksina parantamaan materiaalin happojen kestävyyttä tai vähentämään elimistöjen hylkimisefektiä. - työkaluissa kova nitridipinnoite antamaan kovuutta teräkselle Ohutkalvojen kasvatustekniikat ovat kemiallinen ja fysikaalinen. Ohutkalvo tuottaa valosta sähköä Auringonvalo suoraan sähköksi edullisimmin. Saksan Bremeniin rakennetaan maailman ensimmäistä ohutkalvotekniikkaan perustuvaa aurinkokennovoimalaa. 10 megawatin voimalan on määrä valmistua vuonna Ohutkalvoisten aurinkokennojen aktiivinen kerros on vain muutaman mikrometrin (mikrometri = millimetrin tuhannesosa) paksuinen, kun piipohjaisissa aurinkokennoissa kerrostetaan mikrometriä puolijohteita päällekkäin. Ohutkalvokennojen alustana voi käyttää taipuisaa muovia, joka on notkeaa ja sitkeää kuin piirtoheitinkalvo. Kalliiden piikennojen vaivana on hauraus: ne särkyvät yhtä helposti kuin lasi. Ohutkalvokennot ovat kestäviä ja selvästi huokeampia valmistaa kuin piikennot. Toisaalta ohutkalvotekniikka ei ole yhtä tehokasta kuin pii. Hyötysuhde on 17%, mutta auringonvalo on ilmaista. Ohutkalvoaurinkokennoja. Sähköntuotantoa pellolla

24 .

25 . LUONNON PERUSRAKENTEET JA VUOROVAIKUTUKSET Luonnon rakenneosia voidaan tarkastella itsenäisinä rakenteina siten, että sen muut rakenneosat muodostavat ympäristön. Tällä tavalla muodostuu sisäkkäisten rakenteiden järjestelmä, jossa tietyn rakenteet ovat ylemmän asteen rakenteiden rakenneosia. Luonnon eri asteisia rakenneyksiköitä ovat 1. galaksijoukko 2. galaksi 3. tähtijoukko, kaksois- ja monitähtijärjestelmä sekä aurinkokunta 4. planeetta-kuu -järjestelmä 5. tähti, planeetta, kappale 7. molekyyli... atomi 8. ydin 9. protonit ja neutronit 10. kvarkit, elektronit.

26 Vaarallisten kemikaalien luokitusperusteet - yleiset vaatimukset Luokituksessa käytettävät ominaisuudet Ensisijaisesti aineiden luokituksessa käytettävät yleiset ympäristövaikutuksiin liittyvät luokitusperusteet ovat sosiaali- ja terveysministeriön luokitusperusteasetuksen (807/2001) liitteessä 1 kohdassa 5. Yleisiä luokitusperusteita käytetään myös niissä seosten luokituksissa, joissa akuutin vesieliömyrkyllisyyden selvittämiseksi voi olla tarpeen tehdä testejä valmisteella. Seosten luokituksessa käytetään kuitenkin pääasiassa niin sanottua sopimuksenvaraista menetelmää, joka perustuu seoksen sisältämien aineiden luokituksiin. Luokitus perustuu pääasiassa aineen akuuttiin myrkyllisyyteen vesieliöille (kala, vesikirppu, levä), nopeaan hajoavuuteen ja kertymistaipumukseen. Näistä kolmesta muuttujasta on laadittu erilaisia yhdistelmiä, joissa tiettyjen raja-arvojen ylittäminen tai alittaminen johtaa ympäristölle vaaralliseksi luokitukseen. Lisäksi voidaan luokitella ympäristölle vaarallisiksi muitakin aineita, jos niiden haittavaikutuksista ympäristölle on riittävästi näyttöä. Otsonikerrokselle vaarallisiksi katsotaan aineet, jotka on lueteltu otsonikerrosta heikentävistä aineista annetun asetuksen (EY 2037/2000) liitteessä 1 ja sen muutoksissa. Muidenkin aineiden luokittelu on periaatteessa mahdollista mutta luokitusperusteita ei ole.

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

Puhtaat aineet ja seokset

Puhtaat aineet ja seokset Puhtaat aineet ja seokset KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Määritelmä: Puhdas aine sisältää vain yhtä alkuainetta tai yhdistettä. Esimerkiksi rautatanko sisältää vain Fe-atomeita ja ruokasuola vain NaCl-ioniyhdistettä

Lisätiedot

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme

Lisätiedot

Kaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista.

Kaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista. YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme

Lisätiedot

Määritelmä, metallisidos, metallihila:

Määritelmä, metallisidos, metallihila: ALKUAINEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Metalleilla on tyypillisesti 1-3 valenssielektronia. Yksittäisten metalliatomien sitoutuessa toisiinsa jokaisen atomin valenssielektronit tulevat yhteiseen käyttöön

Lisätiedot

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan?

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? 2.1 Kolme olomuotoa Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? pieni energia suuri energia lämpöä sitoutuu = endoterminen lämpöä vapautuu = eksoterminen (endothermic/exothermic)

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

Kemian opiskelun avuksi

Kemian opiskelun avuksi Kemian opiskelun avuksi Ilona Kuukka Mukana: Petri Järvinen Matti Koski Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AINE JA ENERGIA Aine aine, nominatiivi ainetta, partitiivi

Lisätiedot

*Tarkoituksena on tuoda esille, että kemia on osa arkipäiväämme siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin

*Tarkoituksena on tuoda esille, että kemia on osa arkipäiväämme siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin *arkoituksena on tuoda esille, että kemia on osa arkipäiväämme siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin Joka päivä markkinoille tulee uusia, usein olet kuulut, että tuotteita

Lisätiedot

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Juha Siitonen 14. Elokuuta 2011 Alkuaineita jos tunne sä et Niiden kykyjä vähättelet minaisuudet peittelet Turha sun on koittaa Sieluja voittaa Goethe

Lisätiedot

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen

Lisätiedot

ATOMIHILAT. Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti.

ATOMIHILAT. Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti. ATOMIHILAT KEMIAN MIKRO- MAAILMA, KE2 Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti. Hiloja on erilaisia. Hilojen ja sidosten avulla

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

KPL1 Hiili ja sen yhdisteet. KPL2 Hiilivedyt

KPL1 Hiili ja sen yhdisteet. KPL2 Hiilivedyt KPL1 Hiili ja sen yhdisteet 1. Mikä on hiilen kemiallinen kaava? C 2. Mitkä ovat hiilen 4 eri esiintymismuotoa? Miten ne eroavat toisistaan? Timantti, grafiitti, fullereeni, nanoputki. Eroavat rakenteelta

Lisätiedot

2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta

2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta 2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta Monet hapettumis ja pelkistymisreaktioista on spontaaneja, jolloin elektronien siirtyminen tapahtuu itsestään. Koska reaktio on spontaani, vapautuu siinä energiaa, yleensä

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen)

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) KE2-kurssi: Kemian mikromaalima Osio 1 (Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) Monivalintatehtäviä 1. Etsi seuraavasta aineryhmästä: ioniyhdiste molekyyliyhdiste

Lisätiedot

2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon.

2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

VESI JA VESILIUOKSET

VESI JA VESILIUOKSET VESI JA VESILIUOKSET KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä

Lisätiedot

METALLIEN JALOSTUKSEN YLEISKUVA

METALLIEN JALOSTUKSEN YLEISKUVA METALLIEN JALOSTUKSEN YLEISKUVA Raaka-aine Valu Valssaus/pursotus/ Tuotteet syväveto KAIVOS malmin rikastus MALMI- ja/tai KIERRÄTYSMATERIAALI- POHJAINEN METALLIN VALMISTUS LEVYAIHIO TANKOAIHIO Tele- ja

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ KOHDERYHMÄ: Soveltuu peruskoulun 9.luokan kemian osioon Orgaaninen kemia. KESTO: 45 60 min. Kemian opetuksen keskus MOTIVAATIO: Muovituotteet kerääntyvät helposti luontoon ja saastuttavat

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX vesileikkuujärjestelmät voivat leikata laajalti erilaisia materiaaleja. Hioma-aineella varustetut vesileikkurit voivat käytännössä leikata kaikkia materiaaleja, sisältäen

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm. höyrysilitysraudoissa (saostumien ehkäisy)

kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm. höyrysilitysraudoissa (saostumien ehkäisy) Pesukemian perusteet Veden pesuominaisuudet 1. kostuttaa 2. liuottaa (dipoli) 3. laimentaa 4. liikkuva vesi tekee mekaanista työtä 5. kuljettaa kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm.

Lisätiedot

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 Kemiallinen reaktio Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä

Jaksollinen järjestelmä Jaksollinen järjestelmä (a) Mikä on hiilen järjestysluku? (b) Mikä alkuaine kuuluu 15:een ryhmään ja toiseen jaksoon? (c) Montako protonia on berylliumilla? (d) Montako elektronia on hapella? (e) Montako

Lisätiedot

91/155/EY - ISO 11014-1 mukainen käyttöturvallisuustiedote

91/155/EY - ISO 11014-1 mukainen käyttöturvallisuustiedote 91/155/EY - ISO 11014-1 mukainen käyttöturvallisuustiedote Sivu 1 / 1 96SCRP15AGS84V KTT-no : 181873 V001.1 Viimeistelty, pvm.: 22.03.2007 Painatuspäivä: 22.08.2007 Kauppanimi: 96SCRP15AGS84V Suunniteltu

Lisätiedot

Päiväys 23.03.1995 Edellinen päiväys - 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE. Haraldit Oy. Aaltotie 6

Päiväys 23.03.1995 Edellinen päiväys - 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE. Haraldit Oy. Aaltotie 6 HardTefly Päiväys 23.03.1995 Edellinen päiväys 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Aineen tai valmisteen tunnistustiedot

Lisätiedot

Kemia 7. luokka. Nimi

Kemia 7. luokka. Nimi Kemia 7. luokka Nimi 1. Turvallinen työskentely Varoitusmerkit Kaasupolttimen käyttö Turvallinen työskentely Turvallinen työskentely Kaasupolttimen käyttö 1. Varmista että ilma-aukot ovat kiinni. 2. Sytytä

Lisätiedot

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten

Lisätiedot

Ilmakehän pienhiukkasten ja aerosolien tutkimus

Ilmakehän pienhiukkasten ja aerosolien tutkimus Ilmakehän pienhiukkasten ja aerosolien tutkimus Työ: Pilvien tekeminen Tarvikkeet: Läpinäkyvä muovipulloa, lämmintä vettä, tulitikkuja Työn suoritus: 1. Kaada lämmintä vettä vähän pullon pohjalle 2. Sytytä

Lisätiedot

Kemia ja ympäristö opintojakso

Kemia ja ympäristö opintojakso 1 FILE:\EVTEK_Kemia ja ymparisto_luku5 ja 6_03102005 Opettaja: Pekka Lehtonen GSM: 050-3595099 E-mail: pekka.lehtonen@evtek.fi opintojakso Tiivistelmä oppikrjan luvuista 5 ja 6 LUKU 5: SEOKSET - Liuokset

Lisätiedot

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin.

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. 1.2 Elektronin energia Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. -elektronit voivat olla vain tietyillä energioilla (pääkvanttiluku n = 1, 2, 3,...) -mitä kauempana

Lisätiedot

Ionisidos syntyy, kun elektronegatiivisuusero on tarpeeksi suuri (yli 1,7). Yleensä epämetallin (suuri el.neg.) ja metallin (pieni el.neg.) välille.

Ionisidos syntyy, kun elektronegatiivisuusero on tarpeeksi suuri (yli 1,7). Yleensä epämetallin (suuri el.neg.) ja metallin (pieni el.neg.) välille. 2.1 Vahvat sidokset 1. Ionisidokset 2. 3. Kovalenttiset sidokset Metallisidokset Ionisidos syntyy, kun elektronegatiivisuusero on tarpeeksi suuri (yli 1,7). Yleensä epämetallin (suuri el.neg.) ja metallin

Lisätiedot

Kosmos = maailmankaikkeus

Kosmos = maailmankaikkeus Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita

Lisätiedot

DRYWITE FORMULA 3 TEKNISET TIEDOT

DRYWITE FORMULA 3 TEKNISET TIEDOT DRYWITE FORMULA 3 TEKNISET TIEDOT 1. TIETOJA AINEESTA / VALMISTEESTA JA YHTIÖSTÄ / JÄLLEENMYYJÄSTÄ TUOTTEEN NIMI: DRYWITE POTATO PREPARATION FORMULA 3 TUOTEKOODIT: DW3 1.5, DW3 6, DW3 25 VALMISTAJA: DRYWITE

Lisätiedot

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Kertausta IONIEN MUODOSTUMISESTA Jos atomi luovuttaa tai

Lisätiedot

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2.1 Reaktorit Teolliset reaktorit voidaan toimintansa perusteella jakaa seuraavasti: panosreaktorit (batch) panosreaktorit (batch) 1 virtausreaktorit

Lisätiedot

Raudan valmistus masuunissa

Raudan valmistus masuunissa Raudan valmistus masuunissa Valtaosa maailman rautamalmista valmistetaan raakaraudaksi masuuneissa. Pääosa raakaraudasta käytetään sulana teräksen valmistukseen. Masuuni on ikivanha keksintö. Todennäköisesti

Lisätiedot

BIOMETANOLIN TUOTANTO

BIOMETANOLIN TUOTANTO LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kemiantekniikan osasto Teknillisen kemian laboratorio Ke3330000 Kemianteollisuuden prosessit BIOMETANOLIN TUOTANTO Tekijä: Hiltunen Salla 0279885, Ke2 20.2.2006 SISÄLLYS

Lisätiedot

1 Drain Out Crystal Päivämäärä 01.03.2010

1 Drain Out Crystal Päivämäärä 01.03.2010 1 1. TUNNISTETIEDOT Tuotenimi Käyttötarkoitus Valmistaja Maahantuoja Hätäpuhelin Viemärinaukaisujauhe Iron Out dba Summit Brands 1515 Dividend Road Fort Wayne IN 46808, USA Maintex Suomi Oy Merventie 39

Lisätiedot

PENOSIL Premium Firestop Heat Resistant Silicone

PENOSIL Premium Firestop Heat Resistant Silicone Päiväys: 30.8.2006 Versio nro: 1 Edellinen päiväys: 1. Kemikaalin ja sen valmistajan, maahantuojan tai muun toiminnanharjoittajan tunnustiedot Kemikaalin kauppanimi: Maahantuoja: OÜ Krimelte Osoite: Suur-Paala

Lisätiedot

Kuva 1: Yhdisteet A-F viivakaavoin, tehtävän kannalta on relevanttia lisätä näkyviin vedyt ja hiilet. Piiroteknisistä syistä tätä ei ole tehty

Kuva 1: Yhdisteet A-F viivakaavoin, tehtävän kannalta on relevanttia lisätä näkyviin vedyt ja hiilet. Piiroteknisistä syistä tätä ei ole tehty 1. Valitse luettelosta kaksi yhdistettä, joille pätee (a) yhdisteiden molekyylikaava on C 6 10 - A, E (b) yhdisteissä on viisi C 2 -yksikköä - D, F (c) yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä - D, F (d)

Lisätiedot

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Päiväys: 19.02.2003 Edellinen päiväys: 27.12.2002 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

Lisätiedot

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon A. Mikä seuraavista hapoista on heikko happo? a) etikkahappo b) typpihappo c) vetykloridihappo d) rikkihappo

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE UNIVAR GLATTOL 4103 982

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE UNIVAR GLATTOL 4103 982 Tarkistus 04.12.2012 Laadintapäiväys 01 1 / KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KOHTA 1: AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste Kauppanimi Tuoteno 301023 1.2 Aineen tai seoksen

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

Sisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5

Sisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5 Sisällys Oppilaalle............................... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan........ 5 Vesi................................... 9 2. Vesi on ikuinen kiertolainen........... 10 3. Miten saamme puhdasta

Lisätiedot

Tärkeitä tasapainopisteitä

Tärkeitä tasapainopisteitä Tietoa tehtävistä Tasapainopiirrokseen liittyviä käsitteitä Tehtävä 1 rajojen piirtäminen Tehtävä 2 muunnos atomi- ja painoprosenttien välillä Tehtävä 3 faasien koostumus ja määrät Tehtävä 4 eutektinen

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Kuinka selität NANOTEKNIIKKA?

Kuinka selität NANOTEKNIIKKA? Kuinka selität mitä on NANOTEKNIIKKA? Kai muistat, että kaikki muodostuu atomeista? Kivi, kynä, videopeli, televisio ja koira koostuvat kaikki atomeista, ja niin myös sinä itse. Atomeista muodostuu molekyylejä

Lisätiedot

4 Yleiskuvaus toiminnasta

4 Yleiskuvaus toiminnasta 4 Yleiskuvaus toiminnasta Borealis Polymers Oy:n tuotantolaitokset sijaitsevat Porvoon kaupungin Kilpilahden alueella. Petrokemian tuotantolaitokset muodostuvat Olefiinituotannosta sekä Fenoli ja aromaatit

Lisätiedot

Plasmaflow -plasmapolttimen jäähdytysneste

Plasmaflow -plasmapolttimen jäähdytysneste -plasmapolttimen jäähdytysneste 1 - TUOTTEEN JA YRITYKSEN TUNNISTUS Kauppanimi Toimittaja Plasmatech (UK) Ltd 5 Heather Court Shaw Wood Way Doncaster South Yorkshire DN2 5YL Puhelinnumero +44 (0)1302 556051

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5. Jos tarvitaan lääkinnällistä apua, näytä pakkaus tai varoitusetiketti. P102

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5. Jos tarvitaan lääkinnällistä apua, näytä pakkaus tai varoitusetiketti. P102 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 SUPERPISS 18 C Päiväys: 27.8.2013 Edellinen päiväys: 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi SUPERPISS 18 C

Lisätiedot

PENOSIL Standard Gunfoam

PENOSIL Standard Gunfoam Päiväys: 30.8.2006 Versio nro: 2 Edellinen päiväys: 19.04.2011 1. Aineen tai valmisteen ja yhtiön ja yhtiön tai yrityksen tunnistustiedot Kemikaalin kauppanimi: PENOSIL Premium Gunfoam Valmistaja: OÜ Krimelte

Lisätiedot

Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Alkudemonstraatio Käsi lämpömittarina Laittakaa kolmeen eri altaaseen kylmää, haaleaa ja lämmintä vettä. 1) Pitäkää

Lisätiedot

Top Analytica Oy Ab. XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio

Top Analytica Oy Ab. XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio Röntgenfluoresenssi Röntgensäteilyllä irroitetaan näytteen atomien sisäkuorilta (yleensä K ja L kuorilta) elektroneja. Syntyneen vakanssin paikkaa

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote (direktiivin 2001/58/EY mukaan)

Käyttöturvallisuustiedote (direktiivin 2001/58/EY mukaan) Sivu /4. Tuotteen nimi ja valmistaja.. Valmisteen tunnistustiedot Toilet cleaner.2. Valmisteen käyttötarkoitus Kiinteä, hajustettu, sininen WC:n puhdistusaine.3. Yrityksen tunnistustiedot: BUCK-Chemie

Lisätiedot

4. ENSIAPUOHJEET 5. OHJEET TULIPALON VARALTA 6. OHJEET ONNETTOMUUSPÄÄSTÖJEN VARALTA 7. KÄSITTELY JA VARASTOINTI

4. ENSIAPUOHJEET 5. OHJEET TULIPALON VARALTA 6. OHJEET ONNETTOMUUSPÄÄSTÖJEN VARALTA 7. KÄSITTELY JA VARASTOINTI Kauppanimi: EASYWORK RTVsilikonikumitiiviste Päiväys 1.1.2006 Edellinen päiväys 4.4.2005 1/5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

Lisätiedot

vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen

vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen DEE-5400 Polttokennot ja vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen Alkaalipolttokennot Anodi: Katodi: H 4OH 4 H O 4e O e H O 4OH 4 Avaruussovellutukset, ajoneuvokäytöt

Lisätiedot

Inarin kalliokulta: kuinka se tehtiin (ehkä)

Inarin kalliokulta: kuinka se tehtiin (ehkä) Kuva: Ville Vesilahti Inarin kalliokulta: kuinka se tehtiin (ehkä) Geologian tutkimuskeskus "Ivalonjoen alue" Saarnisto & Tamminen (1987) Kvartsi-hematiittijuoni Kvartsi-karbonaattijuoni Hematiittikivet

Lisätiedot

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen

Lisätiedot

(EY) N:o 1907/2006- ISO 11014-1 mukainen käyttöturvallisuustiedote

(EY) N:o 1907/2006- ISO 11014-1 mukainen käyttöturvallisuustiedote (EY) N:o 1907/2006- ISO 11014-1 mukainen käyttöturvallisuustiedote Sivu 1 / 5 omnifit FD1042 SDB-nro : 172974 V002.0 Viimeistelty, pvm.: 30.05.2008 Painatuspäivä: 03.06.2009 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA

Lisätiedot

Seoksen pitoisuuslaskuja

Seoksen pitoisuuslaskuja Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai

Lisätiedot

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,

Lisätiedot

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja.

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja. JIPPO-POLKU Jippo-polku sisältää kokeellisia tutkimustehtäviä toteutettavaksi perusopetuksessa, kerhossa tai kotona. Polun tehtävät on tarkoitettu suoritettavaksi luonnossa joko koulun tai kerhon lähimaastossa,

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT WAK Päiväys 29.11.2004 Edellinen päiväys 4.7.1997 1/6 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

Lisätiedot

elektroni = -varautunut tosi pieni hiukkanen nukleoni = protoni/neutroni

elektroni = -varautunut tosi pieni hiukkanen nukleoni = protoni/neutroni 3.1 Atomin rakenneosat Kaikki aine matter koostuu alkuaineista elements. Jokaisella alkuaineella on omanlaisensa atomi. Mitä osia ja hiukkasia parts and particles atomissa on? pieni ydin, jossa protoneja

Lisätiedot

4.1 Ensiaputoimenpiteiden kuvaus Mikäli ilmenee oireita tai kaikissa epäilyttävissä tapauksissa otettava yhteys lääkäriin. 4.1.

4.1 Ensiaputoimenpiteiden kuvaus Mikäli ilmenee oireita tai kaikissa epäilyttävissä tapauksissa otettava yhteys lääkäriin. 4.1. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi VSSEINA ja VSSEINC 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset

Lisätiedot

MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA

MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Ulkoelektronit ja oktettisääntö Alkuaineen korkeimmalla energiatasolla olevia elektroneja sanotaan ulkoelektroneiksi eli valenssielektroneiksi.

Lisätiedot

KE04. Kurssikalvot. Tuomas Hentunen. Kevät Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24

KE04. Kurssikalvot. Tuomas Hentunen. Kevät Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24 KE04 Kurssikalvot Tuomas Hentunen Kevät 2016 Tuomas Hentunen KE04 Kevät 2016 1 / 24 Metallien jännitesarja Metallien sähkökemiallinen jännitesarja on muodostettu metallien ja vedyn kasvavan pelkistymiskyvyn

Lisätiedot

Turvallisuusohjelehti asetus (EY) N:o 1907/2006 mukainen Painopäivämäärä 15.01.2008 viimeistelty 15.01.2008 HOMESWIM Kloorirae, klooriarvon nopeasti

Turvallisuusohjelehti asetus (EY) N:o 1907/2006 mukainen Painopäivämäärä 15.01.2008 viimeistelty 15.01.2008 HOMESWIM Kloorirae, klooriarvon nopeasti 1 AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Kauppanimi Rez.-Nr. 410014 Valmistaja/toimittaja Hätätapauksissa vastaavan tiedonantajan nimi ja osoite / puhelin BAYROL Scandinavia A/S

Lisätiedot

1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus Oy x Faintend KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Ltd, Salo KEMIKAALITIETOJEN Fain ILMOITUSLOMAKE Cleaner Products 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1

Lisätiedot

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä

Jaksollinen järjestelmä Mistä kaikki alkoi? Jaksollinen järjestelmä 1800-luvun alkupuoli: Alkuaineita yritettiin 1800-luvulla järjestää atomipainon mukaan monella eri tavalla. Vuonna 1826 Saksalainen Johann Wolfgang Döbereiner

Lisätiedot

Ympäristölle haitalliset nesteet ja materiaalit. Yleistä

Ympäristölle haitalliset nesteet ja materiaalit. Yleistä Seuraava luettelo sisältää kuorma-autosta esikäsittelyvaiheiden aikana poistettavat voiteluaineet, nesteet ja osat. Määrät ovat likimääräisiä. Ympäristö Älä päästä nesteitä läikkymään maahan. Käytä aina

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisesti

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisesti Created on: 11.08.2010 1. Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistustiedot Tuotetiedot Aineen ja/tai seoksen käyttötapa Biokemiallinen tutkimus ja analyysit Valmistaja: Merck KGaA * 64271 Darmstadt

Lisätiedot

Päiväys: Edellinen päiväys: 22.5.2014

Päiväys: Edellinen päiväys: 22.5.2014 X KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALI-ILMOITUS (*) koskee vain kemikaali-ilmoitusta (**) täytetään joko 3.1 tai 3.2 KOHTA 1: AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Kauppanimi: Korrek Vanne ja esipesu (Wheel & Prewash) Päiväys: 19.10.2006 Edellinen päiväys: 20.03.2006 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 SINKKI / KYLMÄGALVANOINTI PAINEPAKKAUS 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 SINKKI / KYLMÄGALVANOINTI PAINEPAKKAUS 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 232520, TS4410 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

2.1.3 Pitoisuus. Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Potilas pidetään levossa.

2.1.3 Pitoisuus. Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Potilas pidetään levossa. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

Jännittävät metallit

Jännittävät metallit Jännittävät metallit Tästä alkaa tutkimusmatkamme sähkön syntymiseen! Varmaan tiedätkin, että sähköä saadaan sekä pistorasioista että erilaisista paristoista. Pistorasioista saatava sähkö tuotetaan fysikaalisesti,

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi Merkintäspray

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi Merkintäspray x KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 7.3.2007 KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot