Hyvinvointia tulevaisuudesta. Tutkimusjohtaja, HTT, YTM Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

Transkriptio

1 Hyvinvointia tulevaisuudesta Tutkimusjohtaja, HTT, YTM Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

2 Hyvinvointia tulevaisuudesta ja ihmisten yhteistyöstä Tulevaisuudessa menestyvät alueet, jotka saavat ihmiset yhdessä ratkomaan aikamme häijyimpiä ongelmia. Metropolin hyvinvointi-raportti 2010

3 Hyvinvoinnin perusta: Luottamus omaan suomalaiseen järjestelmään Suomalainen yhteiskunta on rakennettu luottamukselle. Taloutemme korkea kilpailukyky ja yhteiskuntamme hyvinvointi on perustunut tasa-arvolle. Eli voimakkaalle hyvinvointivaltion projektille ja historian oikulle: alueellemme ei ole ehtinyt sen lyhyen vaurastumisen aikana syntyä merkittäviä hierarkioita. Myös kansalaisten korkea luottamus toisiaan kohtaan on myyttinen mutta tutkitusti todellinen ilmiö, jota julkiset instituutiot omalla toiminnallaan tukevat. Nykykansalainen ei tarvitse Suomessa paljon sosiaalista pääomaa Voidakseen tehdä yhteistyötä muiden ihmisten ja instituutioiden kansa. Viime vuosina juuri tämä seikka on nostettu tutkimuksissa yhteiskuntamme tärkeimmäksi vahvuudeksi. Siksi politiikan luottamuskriisissä on paljon pelissä: jos epäluottamus leviää muualle yhteiskuntaan, hävitämme tärkeimmän vahvuutemme. Lähde: Metropolin hyvinvointi 2010-raportti.

4 Hyvinvointia voidaan parantaa proaktiivisesti: Lapin työkalupakki A. Kumppanuusmalli (Lapin kumppanuusmalli!) B. Kestävä innovaatiostrategia (Lapin oma hyvinvointi-innovaatiostrategia!) C. Service Planning & Design-ajattelu (Hyvä ja laadukas suunnittelu Lapin erityisiin oloihin tähdäten) D. Kestävä hyvinvointi (Hyvinvointi rakennetaan kestävälle pohjalle)

5 Hyvinvoinnin peruselementit Terveys =>kansalaisten terveydentila Materiaalinen hyvinvointi =>Asuminen ja kestokulutushyödykkeiden saanti sekä muut menot Koettu hyvinvointi: Ihmissuhteet ja osallisuus, ympäristö, arvonanto, oikeudenmukaisuus yhteisöissä sekä mielekäs tekeminen Nykyään aineelliset tekijät eivät määritä ihmisten hyvinvointia vaan terveys ja koettu hyvinvointi ovat määrittäviä tekijöitä

6 Sosiaali-ja terveyspalvelut ja BKT Yhteensä sosiaalimenot eli sosiaaliturva sekä julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat 50 miljardia euroa ja niiden suhde bruttokansantuotteesta on noin 27 prosenttia ja julkisista menoista 55 prosenttia Valtaosa eli kaksi kolmasosaa sosiaalimenoista on tulonsiirtoja. Tulonsiirroista taasen yli puolet on eläkemenoja, lähinnä työeläkemenoja.

7 Julkisten menojen jakaantuminen (Moisio 2010)

8 PPP-malli hyvinvoinnin taustalla (Metropolin hyvinvointi 2010) Hyvinvointi (W) = Kansalaisten voimavarat (People) + Yhteiskunnan voimavarat (Public) + Yritysten voimavarat (Private).

9 Hyvinvointiyhteiskunta? (Metropolin hyvinvointi 2010)

10 Hyvinvointiin vaikuttava trenditekijä 1: Energia ja luonnonvarahallinta

11 Hyvinvointiin vaikuttava trenditekijä 2: Väestöllinen huoltosuhde

12 Hyvinvointiin vaikuttava trenditekijä 3: Globalisaatio

13 Hyvinvointiin vaikuttava trenditekijä 4: Internet ja verkostot

14 Hyvinvointiin vaikuttava trenditekijä 5: Koulutustason nousu

15 Muuttuva hyvinvointi GLOBALI- SAATIO DEMOGRAFINEN MUUTOS JA ERITYISESTI HUOLTOSUHTEEN MUUTOS ENERGIA- JA LUONNON- VARA- HALLINTA INTERNET JA MUUT UUDET TEKNOLOGIAT HYVIN- VOINTI KOULUTUS- TASON NOUSU

16 Wellness-ajattelu ja kokonaishyvinvointi (Kaivo-oja & Koskinen 2010) Mielialaan liittyvät Wellnesspalvelut Tunnetason Wellness -palvelut Henkiset (spiritual) Wellnesspalvelut Kokonaishyvinvointi Fyysiset Wellness -palvelut Ympäristöön kytkeytyvät Wellnesspalvelut Talousalan Wellness -palvelut Työpaikan Wellnesspalvelut Sosiaaliset Wellness -palvelut Älylliset Wellness -palvelut Lääketieteen Wellness -palvelut

17 Ajattelumallien muutos ajassa: Nyt Me pystymme Britannian entinen ulkoministeri David Miliband on kuvannut tätä kehitystä hyvin. Hänen mukaansa tavoittelemme ihmisinä läpi historian ja kautta poliittisten linjojen pitkälti samoja yleisinhimillisiä asioita kuten vapautta ja onnellisuutta. Vain se muuttuu, miten näitä tavoitteita ajatellaan saavutettavan ja käsitys siitä, kenen pitäisi toimia. Toisen maailmansodan jälkeen syntyi käsitys perustarpeista ja niiden tyydyttämisen jaetusta vastuusta. Aikakauden ihminen ajatteli Me tarvitsemme.... Tämän ajatuksen institutionaaliseksi muodoksi syntyi hyvinvointivaltio luvulla aloimme ajatella olevamme yksilöllisiä toimijoita, joilla on ainutkertaisia haluja ja viettejä. Aikakauden ihminen ajatteli Minä haluan.... Syntyi kulutusyhteiskunta luvulla alkoi puhe osaamis- ja tietoyhteiskunnasta, joka korosti ihmisen kykyjä. Aikakauden ihminen ajatteli Minä pystyn.... Mutta 2010-luku on Milibandin mukaan vertaisyhteiskunnan aikaa. Aikakautemme ihmiset ajattelevat Me pystymme.... Lähde: Metropolin hyvinvointi 2010-raportti.

18 Palveluiden suunnittelu ja design: Tunnista-kytke-luo-malli (Metropolin hyvinvointi 2010)

19 Terveydenhuollon rahoitusmalli (Klavus 2010)

20 Elinikä ja rahalliset panostukset

21 PARAS-hanke Terveydenhuollon ja sosiaalialan palvelut tulisi järjestään minimissään hengen kunnissa Kuntien määrä on vähentynyt 444 (v. 2005) nykyiseen 348 kuntaan (2010) Kuntien keskinäinen yhteistyö korostuu Etsitään tehokkaita tapoja tuottaa hyvinvointia Myös tulevalla vaalikaudella jouduttaneen kuntauudistuksia jatkamaan

22 BKT-hyvinvointi-indikaattorina: SWOT (Hoffren, Lemmetyinen & Pitkä 2010)

23 BKT:n perusongelma hyvinvoinnin mittaamisen osalta Esimerkiksi optimaalinen kasvuteoria lähtee siitä, että sosiaalinen hyvinvointi ei ole identtinen muuttuja BKT-kriteerin kanssa. Voidaan myös esittää tätä tärkeää kysymystä havainnollistava ekstrapolointilaskelma BKT:n kasvusta tulevaisuudessa. Jos BKT kasvaisi 2 % vuodessa seuraavien vuoden aikana, olisi tuleva BKT vuoden jälkeen (1.02) 1000 = 400 miljoonaa kertaa enemmän kuin nykyinen BKT. On täysin mahdotonta kuvitella, että eri kansantalouksissa sosiaalinen hyvinvointi kasvaisi tässä mittakaavassa pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa. Tästä tulevaisuuden aikanäkökulmasta arvioituna BKT mittaa yhä heikommin sosiaalista hyvinvointia ajan kuluessa suhteessa tuleviin ajankohtiin. Jos BKT indikaattorin ja sosiaalisen hyvinvoinnin välillä olisi positiivinen keskimääräinen korrelaatio, sen tulisi olla lähellä nollaa (van der Bergh 2009, 119). Viime aikoina on myös keskusteltu ns. degrowth-ajattelusta, jonka mukaan talouskasvu yhteiskuntapoliittisena tavoitteena hyvin ongelmallinen (ks. Victor 2008, Jackson 2009).

24 35 BKT:n, GPI:n ja ISEW:n kehitystrendit Suomessa (Lähde Hoffren, Kaivo-oja & Aho 2011) BKT GPI ISEW

25 BKT ja tyytyväisyys elämään

26 Uudet hyvinvoinnin painotukset Elämisen merkityksellisyys Ihmissuhteiden arvostaminen Rakkaus ja tunne rakastetuksi tulemisesta Laadullinen kasvu BKT ei enää lisää hyvinvointia kuten ennen Huono-osoisten määrän minimointi Hyvän elämän arvojen ja toimintatapojen etsiminen ja löytäminen

27 Kestävä hyvinvointi (Metropolin hyvinvointi 2010)

28 Allardin käsitys hyvinvoinnista ja onnellisuudesta (Allardt 1976)

29 Having-loving-being-luokittelu (Allardt 1976)

30 Aristoteles: Onko ihmisen tavoitteena pelkkä elämä, vai hyvä elämä?

31 Hyvinvointia tulevaisuudesta Unelmat paremmasta motivoivat meitä rakentamaan parempaa hyvinvointiyhteiskuntaa ja turvaamaan hyvinvoinnin perustan Korostuva moraalinen näkökulma: Kun teemme hyvää lähimmäisillemme, teemme myös hyvää itsellemme. Olemme kuin Aristoteles Ateenan torilla Hyvinvointitutkija Jouko Kajanoja Hyvä perhe, ihmissuhteet, hyvä terveys, hyvät ystävyys- ja ihmissuhteet, rakkauden kokemukset, turvattu perustoimeentulo, turvallisuuden tunne: Näistä teemme hyvinvointia tulevaisuudessa

32 Ihmisen elinkaari ja hyvinvointiin vaikuttavat tekijät (Vaarama, Siljander, Luoma & Meriläinen 2010) Elämän merkityksellisyys Työ ja perhe Hyvä liikuntakyky ja keskittymiskyky Lapset ja nuoret Aikuiset Ikäihmiset Kyky nauttia elämästä ja myönteinen elämänasenne on kaikille tärkeää.

33 Kaksi mallia nähdä kilpailukyky TUOTTAVUUS INNOVAATIOT KILPAILUKYKY TEKNOLOGIA TUOTTAVUUS HYVINVOINTI KILPAILUKYKY Perinteinen malli Krugmanin malli

34 Innovaatioiden ekosysteemi (Hautamäki 2008) YRITYS- PALVELUT RAHOITUS & RISKI- PÄÄOMA GLOBAALIT ARVO- VERKOSTOT YRITYSKULTTUURI PIENTEN JA SUURTEN YRITYSTEN VERKOTTUMINEN INNOVA- TIIVISET MARKKINAT OSAAVA TYÖVOIMA TUTKIMUS- LAITOKSET JA KORKEA- KOULUT

35 Kestävä innovointi (Hautamäki 2008, Matropolin hyvinvointi 2010)

36 Kestävä innovointi ja kestävä hyvinvointi rakentuu 4 pääoman käyttöön

37 Kasvuteoria Schumpeterin mukaan (Maliranta & Ylä-Anttila 2007) KILPAILU INNOVAATIOT RAKENNEMUUTOS TUOTTAVUUS HYVINVOINTI KILPAILUKYKY

38 Kaksi kokonaistuottavuuden ajuria Luova kasaantuminen =>tapahtuu yritysten sisällä kun teknologian käyttö tehostuu Luova tuho =>markkinoilla kun tehokkaimmat yritykset kasvavat vähemmän tehokkaiden yritysten kustannuksella

39 Kilpailukyky ja alueet a. Vientialueet b. Kasvavien tuottojen alueet c. Tietämyskeskittymät Haaste Lapille kehittää hyvinvointipalveluiden Vientiä (esim. matkailun hyvinvointipalvelut), tuottavuutta (HUB-ajattelu) ja nostaa Lappi hyvinvointiklusterin tietämyskeskittymäksi (Lapin yliopisto ja ammatillisen koulutuksen osaamis keskittymät.

40 Uusia tapoja mitata hyvinvointia Vihreä BKT Index of Sustainable Economic Welfare (ISEW) Genuine Progress Indicator (GPI) Simplified Index of Sustainable Economic Development (SESEW) The New National Welfare Index (NWI) Genuine Savings (GS) Human Development Index (HDI) Sustainable Society Index (SSI) Environmental Performance Index (EPI) Ecological Footprint (EP) Happy Life Years (HLY) Happy Planet Index (HPI) National Accounts of Well-Being (NAW) Gross National Happiness (GNH) Canadian Index of Wellbeing (CIW)

41 Hyvinvointipolitiikan tulevaisuushaasteet Suomessa Sosiaali- ja terveysmenojen rakenne ja kehitys Hyvinvointipalveluiden tehokas järjestäminen Ikäihmisten palvelutarpeet ja palveluiden kehittäminen Lapsiköyhyys Läheisapuverkostot Hyvinvointivaltion kannatusperustan vahvistaminen Kannustin- ja byrokratialoukut Maahanmuuttajien kotouttaminen Syrjäytymisen estäminen

42 Hyvinvointi ja työ Koettu elämänlaatu on keskeinen kysymys Finanssikriisi on lisännyt epävarmuutta työelämässä ja yrityksissä: Velanmaksukyky riippuu myös tuloeroista Kyse ei ole pelkästään moraalisesta kysymyksestä Täystyöllisyys edesauttaisi hyvinvointia yhteiskunnassa Epävarmuus ja epäyhtenäiset työurat eivät edistä välttämättä hyvinvointia Työttömät vähäosaiset erityiskohderyhmä Growing Unequal -OECD raportti (2008) Tuloerot ovat kasvussa teollisuusmaissa Sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys ei edisty, jos tuloerot kasvavat voimakkaasti

43 Hyvinvointierot Hyvinvointierojen hallitsematon kasvu vaikuttaa sosiaaliseen koheesioon ja luottamukseen yhteiskunnassa Alhainen sosiaalinen koheesio ja luottamus johtaa epäsuotuisaan talous- ja yhteiskuntakehitykseen Sosiaalinen koheesio on EU:n Europe ohjelman yksi keskeinen tavoite