Vaikeat PALOVAMMAT IholIItto
|
|
- Pentti Mäkelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vaikeat PALOVAMMAT Iholiitto
2 Sisällys 1. Yleistä palovammoista 4 2. Polikliininen hoito Haavanhoito Ravitsemus Fysio- ja toimintaterapia Henkinen tuki Sosiaaliturva Kuntoutus Kokemuksia 30 Julkaisu ja toimitus Iholiitto ry 10. Vertaistuki ja järjestötoiminta 34 Taitto ja ulkoasu Katriina Iho, Wirbel Paino Kirjapaino Keili Oy, painos ISBN
3 Palovammat VAIKEAT PALOVAMMAT Vaikea palovamma suistaa ihmisen elämän normaaleilta raiteiltaan äkillisesti ja pitkäaikaisesti, useimmiten onneksi ei kuitenkaan lopullisesti. Potilasta ympäröivät läheiset joutuvat myös ennen kokemattomaan tilanteeseen, josta heillä ei ole juurikaan tietoa. Tämän oppaan tarkoituksena on valottaa palovammahoidon ja -kuntoutuksen eri osa-alueita ja siten auttaa potilasta ja hänen läheisiään ymmärtämään hoidon perusteita ja luomaan uskoa pitkäjänteisen hoidon hyviin tuloksiin. Lisäksi oppaassa käsitellään palovamman kokeneen sosiaaliturvaa sekä selviytymistä takaisin normaaliin elämään palovamman jälkeen. Oppaan ovat tehneet palovammahoidon ammattilaiset, joilla on viimeisin tieto ja laaja kokemus vaikeiden palovammojen hoidosta. Opasta ovat työstäneet myös sosiaaliturvan ja järjestötoiminnan asiantuntijat. 3
4 Palovamman vuoksi sairaalahoitoon joutuu vuosittain noin tuhat ihmistä, joista puolet on lapsia 1. Yleistä palovammoista Jyrki Vuola, osastonylilääkäri, dosentti, Töölön sairaalan palovammaosasto Suomessa arvellaan vuosittain ainakin henkilön hakeutuvan palovamman johdosta lääkärin hoitoon. Sairaalahoitoon joutuu vajaat ihmistä, joista puolet on lapsia. Tehohoitoa vaativia hengenvaarallisia palovammoja saa noin 50 suomalaista vuosittain. Palovammat muodostavat kaikista vammoista noin viisi prosenttia. Palovamman synty ja kehitys Palovamma on lämmön, sähkövirran tai syövyttävän aineen aiheuttama paikallinen kudostuho. Suurin osa palovammoista aiheutuu kuuman nesteen roiskahtamisesta iholle, esimerkiksi lapsen vetäessä kahvikupin pöydältä päälleen. Palovamman syvyys on riippuvainen altistusajasta ja kosketuslämpötilasta. Jo +52 asteen lämpötila aiheuttaa syvän palovamman 20 minuutissa asteen lämpötila, esimerkiksi kahvin läikähtäessä kupista vaatteille, aiheuttaa pinnallisen palovamman muutamassa sekunnissa. Jos lämmön lähdettä ei saada poistetuksi jäähdyttämällä tai vaatteet riisumalla, vamma syvenee nopeasti. Yli sadan asteen lämpötila aiheuttaa alle sekunnin kosketuksella syvän palovamman. Kuumuudesta vaurioitunut kudos vapauttaa lähiympäristöönsä välittäjäaineita, jotka aiheuttavat turvotusta. Turvotus lisääntyy 24 tunnin ajan vammautumisen 4
5 Palovammat jälkeen ja tämän vuoksi palovamma syvenee ensimmäisen vuorokauden kuluessa. Laajoissa, yli 20 prosenttia kehon pinta-alasta käsittävissä palovammoissa, turvotusta ja nestehukkaa syntyy koko kehon alueella eikä vain palovammakohdassa. Ilman nestehoitoa potilasta uhkaa palovammasokki. Syvyysasteet Palovammat on perinteisesti jaoteltu kolmeen eri vaikeusasteeseen kuumuuden aiheuttaman vaurion mukaan. Ensimmäisen asteen palovammoissa iho on pinnaltaan kuiva, punoittava ja arka kosketukselle. Ihossa on turvotusta, muttei rakkuloita. Ensimmäisen asteen palovammat paranevat viikossa arpia jättämättä. Toisen asteen palovammoissa ihon pintaosa on vaurioitunut. Pinnallisille toisen asteen palovammoille ovat tyypillisiä ihon pintaan syntyvät rakkulat. Syvissä toisen asteen palovammoissa rakkuloiden katto irtoaa, ja haavapinnat ovat kosteita. Toisen asteen palovammat ovat hyvin kivuliaita. Pinnalliset toisen asteen palovammat paranevat hyvin kahdessa viikossa, mutta syvissä toisen asteen palovammoissa on leikkaushoito tarpeen. Jos toisen asteen palovamman paranemiseen kuluu 5 Pinnalliset toisen asteen palovammat paranevat hyvin kahdessa viikossa
6 Kolmannen asteen palovammoissa ihon kaikki kerrokset ovat palaneet yli kolme viikkoa, saattaa palohaavaan kehittyä koholla oleva punoittava arpi (hypertrofia) tai kiristävä arpimuodostuma (kontraktio). Kolmannen asteen palovammoissa ihon kaikki kerrokset ovat palaneet. Haavapinnat ovat kuivia, tunnottomia ja nahkamaisia. Kolmannen asteen palovammoissa potilas tarvitsee sairaalahoitoa. Hoitoon kuuluu palaneiden alueiden kirurginen poisto ja haavapinnan peittäminen ihonsiirteiden avulla. Palovammojen hoito sairaalassa Tehohoitoa vaativat laajat palovammat hoidetaan parhaan tuloksen saavuttamiseksi erityisesti palovammojen hoitoon erikoistuneessa palovammayksikössä. Laajojen palovammojen sairaalahoitoon kuluu aikaa vähintään niin monta vuorokautta kuin palovammojen laajuus on prosentteina ihon pinta-alasta, eli 30 prosentin vamman hoito kestää sairaalassa kuukauden verran. Laajasta palovammasta selviytyminen on riippuvainen ensisijaisesti potilaan iästä. Lapset ja nuoret selviytyvät parhaassa hoidossa yli 90 prosenttia kehon pinta-alasta käsittävistä palovammoista, mutta vanhuksille yli 15 prosentin palovamma on jo hengenvaarallinen. Alkuvaiheen toiminta sairaalassa Palovammapotilas tulee palovammayksikköön usein terveysaseman tai paikallisen sairaalan kautta, jossa hänelle on annettu välitön ensiapu ja palovamman laajuus on arvioitu. 6
7 Palovammat Alkuvaiheessa potilas on usein niin järkyttynyt, ettei pysty ymmärtämään omaa tilaansa, ja tästä syystä henkilökunnan ohjeet eivät aina tavoita potilasta. Omaisten mukanaolo on tärkeää, ja heiltä voidaankin kysyä potilasta koskevia asioita. Palovammaosastolla potilasta on vastaanottamassa 2 3 hoitajaa. Kirurgi ja anestesialääkäri arvioivat vammojen laajuuden ja syvyyden. Potilaalle annetaan välittömästi kipulääkettä, hänet suihkutetaan vedellä ja vamma-alueet puhdistetaan. Kaikki irrallinen ja kuollut kudos poistetaan. Myös ihokarvat poistetaan haava-alueen ympäristöstä ja haava-alueet valokuvataan, jotta paranemista voidaan seurata. Haava-alueille levitetään antibakteerista voidetta, joka ehkäisee haavan tulehtumista, pitää haavan kosteana ja tuntuu miellyttävältä. Voiteen päälle laitetaan sidokset, jotka kiinnitetään niin, etteivät ne tuota ylimääräistä kipua, kiristystä tai liikerajoituksia. Voidaan myös käyttää muunkin tyyppisiä haavasiteitä riippuen palovamman likaisuudesta ja syvyysasteesta. Omaisten mukanaolo on tärkeää Kivun hoito Palovammat ovat aina kivuliaita, mutta kipua voidaan kuitenkin lievittää tehokkaasti. Palovammapotilaan kipua voidaan tarkastella kolmesta eri näkökulmasta. Kosketuskipu on kipua, joka liittyy haavan hoitoon, hoitosuihkuun ja liikehoitoon. Se on potilaiden omien kokemusten mukaan pahin mahdollinen kiputuntemus. Kosketuskipua voidaan lievittää tehokkaasti vain voimakkaimmilla suonen sisäisesti annosteltavilla kipulääkkeillä, mutta sitä ei vahvimmillakaan lääkkeillä saada poistetuksi kokonaan. Uudet haavanhoitotuotteet mahdollistavat harvemmat siteiden vaihdot. Kipua voidaan lievittää tehokkaasti 7
8 Jos potilas on hengityskoneessa nukutettuna, voidaan sidevaihtoja tehdä ilman pelkoa kivusta. Vain täydellinen nukuttaminen voi poistaa kosketuskivun. Taustakipu on luonteeltaan jäytävää särkyä palovamma-alueilla sekä vuodelevon aikana kipeytyvissä nivelissä. Taustakipuun on olemassa hyvät suonensisäisesti tai suun kautta nautittavat lääkkeet, joilla kipu voidaan poistaa. Psyykkiseksi kivuksi kutsutaan vaikeimmin hallittavaa henkistä kipua. Palovammapotilaalla kipukynnys on madaltunut vammaan liittyvän psyykkisen kriisin, ahdistuksen tai masentuneisuuden johdosta. Hoitotoimenpiteitä kohtaan voi syntyä voimakasta pelkoa, joka muuttuu psyykkiseksi kivuksi. Psyykkinen kipu ei ole samanlaista fyysistä kipua kuin kosketuskipu tai taustakipu mutta potilas kokee sen todellisena kipuna. Kaikista hoitotoimenpiteistä potilaalle kerrotaan etukäteen perusteellisesti. Hoidon tulee perustua keskinäiseen luottamukseen ja hoitotilanteen aikana pyritään mahdollisimman hyvään henkisen tilan hallintaan. Käytännössä pyritään aina yhdistämään kosketuskipua vähentävä lääkehoito, taustakivun poistavat särkylääkkeet ja kivun psykologiset hoitomenetelmät, esimerkiksi taustamusiikin, videoiden tai pelien käyttö. Palovammaleikkaukset Pinnalliset palovammat paranevat ilman leikkauksia kolmessa viikossa, mutta syvät ja laajat palovammat edellyttävät jopa useita leikkauksia. Leikkauksessa kuollut ihoalue ja usein myös sen alla oleva rasvakerros poistetaan ennen kuin bakteerit aiheuttavat alueella tulehdusta. 8
9 Palovammat Ihonsiirre on välttämätön hoitomenetelmä syvien palovammojen hoidossa. Terveiltä ihoalueilta otetaan leikkauksessa ohuita ihonsiirteitä, yleisemmin reisistä, pakaroista ja vatsalta, mutta tarvittaessa lähes mistä tahansa. Ihonsiirteet rei itetään verkkomaisiksi ja levitetään haavapinnoille. Kasvojen tai käsien alueelle laitettavia ihonsiirteitä ei yleensä rei itetä paremman esteettisen tuloksen takaamiseksi. Ihonsiirteet kiinnitetään metallihakasin tai ompelein. Ihonsiirteet tarttuvat alustaansa kahdessa vuorokaudessa. Alussa ihonsiirteet näyttävät epäluonnollisen punoittavilta, mutta lopulta ne jäävät hieman tervettä ihoa vaaleammiksi. Ihonsiirre on välttämätön hoitomenetelmä syvien palovammojen hoidossa 9
10 2. Polikliininen hoito Sari Ilmarinen, apulaisosastonhoitaja, auktorisoitu haavanhoitaja, Töölön sairaalan palovammaosasto Riitta Tasanen, sairaanhoitaja, Töölön sairaalan palovammaosasto Kaikki palovammat eivät vaadi sairaalahoitoa. Haavanhoidot voidaan toteuttaa sairaalan poliklinikalla, omalla terveysasemalla tai työterveyshuollossa. Tarvittaessa potilas lähetetään palovammojen arvioimiseen tottuneen kirurgin, mieluiten plastiikkakirurgin vastaanotolle keskussairaalaan tai palovammakeskukseen. Leikkaushoidon tarve, potilaan kivuliaisuus ja haavanhoitojen laajuus ovat yleisimmät esteet polikliiniselle hoidolle. Palovammaosastolla hoidettujen potilaiden jälkiseuranta jatkuu kotiutumisen tai jatkohoitoon siirtymisen jälkeen palovammapoliklinikalla. Palovammapoliklinikan toiminta-ajatuksena on hoidon jatkuvuuden turvaaminen. Osastolta tutuksi tul- Palovammaosastolla hoidettujen potilaiden jälkiseuranta lut henkilökunta hoitaa potilasta poliklinikallakin. Vaikean palovamman kokeneen jatkuu kotiutumisen tai jatkohoitoon siirtymisen jälkeen potilaan polikliininen seuranta saattaa palovammapoliklinikalla jatkua useita vuosia. Käyntien tarkoituksena on seurata haavojen paranemista, arpien kehittymistä sekä potilaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kuntoutumisen edistymistä. Haavahoitojen yhteydessä haavan paraneminen arvioidaan ja valitaan kullekin potilaalle yksilöllisesti sopiva ja tarkoituksenmukainen haavanhoitomateriaali. Mikäli toivottua hoitotulosta ei saavuteta, hoitomuoto tai haavanhoitomateriaali vaihdetaan. Palovammapoliklinikalla käyntien välillä haavasidokset voidaan vaihtaa annettujen ohjeiden mukaisesti myös omalla terveysasemalla, 10
11 Palovammat työterveyshuollossa tai kotisairaanhoitajan käyntien yhteydessä. Vammaan sopeutuminen ja paluu omiin sosiaalisiin rooleihin vievät aikaa ja kuluttavat mielenterveyden voimavaroja. Monet vaikeat kysymykset saattavat herätä vasta kotiutumisen jälkeen. Näitä voivat olla mielenterveyden ongelmat, seksuaalisuus vammautumisen jälkeen tai taloudelliset huolet. Poliklinikkakäynneillä potilas voi saada apua myös näiden ongelmien hoitamiseen. Tarvittaessa potilasta voidaan ohjata näiden palvelujen piiriin myös omalle kotipaikkakunnalle. Vammaan sopeutuminen ja paluu omiin sosiaalisiin rooleihin vievät aikaa ja kuluttavat mielenterveyden voimavaroja 11
12 Sopivien haavasidosten avulla pyritään luomaan haavalle suotuisa paranemisympäristö 3. Haavanhoito Sari Ilmarinen, apulaisosastonhoitaja, auktorisoitu haavanhoitaja, Töölön sairaalan palovammaosasto Terve iho suojaa ihmistä elimistön ulkopuolisilta bakteereilta. Palovamma särkee tämän suojan. Tehokkaan haavojen hoidon ja sopivien haavasidosten avulla pyritään luomaan haavalle suotuisa paranemisympäristö ja ehkäisemään haavojen tulehtuminen. Kaikki palohaavat tuleekin hoitaa suljetussa hoidossa eli haavasidoksilla peitettynä. Haavanhoitotuotteita on markkinoilla runsaasti. Eri sairaaloissa ja poliklinikoilla on käytössä erilaisia, mutta oikein käytettynä yhtä hyviä haavanhoitotuotteita. Sairaalassa haavahoidot suoritetaan yleensä aamuvuoron aikana. Hoitojen pitkä kesto ja niiden aikana annettu kipulääkitys väsyttävät potilasta. Siksi sidevaihtojen ajankohta kannattaa ottaa huomioon vierailuja suunniteltaessa. Leikkaamattoman palovamman puhdistaminen ja hoito Palovammahaava voidaan pestä juomakelpoisella vedellä. Useimmiten haavat pestäänkin suihkussa käynnin yhteydessä. Palovammaosastolla valvonta ja tehohoito onnistuvat myös suihkuhuoneessa joten tehohoitoinenkin palovammapotilas voi päästä suihkuun. Kun 12
13 Palovammat vesipesumahdollisuutta ei ole, haavat voidaan pestä haavanpesuliuoksella. Haavasta poistetaan lika ja vierasesineet kuten vaatteenriekaleet, hiekka ja neulaset sekä mahdolliset sidoksen kappaleet. Myös rakkulat ja ihonriekaleet poistetaan. Puhdistamisen jälkeen haava peitetään sopivalla haavanhoitotuotteella. Haavanhoitotuotteen valintaan vaikuttaa monenlaiset asiat kuten haavan ikä, laajuus ja paranemisvaihe. Myös potilaan perussairaudet ja allergiat tulee ottaa huomioon. Tulehtuneen haavan hoidossa käytetään bakteerien syntyä ja lisääntymistä hillitseviä tuotteita. Palovammahaava jatkaa syvenemistä jopa kolme vuorokautta vamman sattumisesta. Haavat tulee siis tarkistaa alkuvaiheessa useammin palovamman lopullisen syvyyden ja mahdollisen leikkaustarpeen arvioimiseksi. Alkuvaiheessa palovammahaava myös erittää runsaasti nestettä. Sidoksia joudutaan vaihtamaan päivittäin, laajoissa vammoissa jopa useita kertoja päivässä. Päivien kuluessa haavaeritteen määrä vähenee ja sidevaihtojakaan ei tarvitse suorittaa päivittäin. Pinnallinen palovamma paranee noin kahdessa viikossa. Syvän palovamman paraneminen edellyttää leikkaushoitoa. Koska palovammojen syvyyden arvioiminen on vaikeata, paranemista ja leikkaustarvetta arvioivalta lääkäriltä edellytetään kokemusta palovammojen hoidosta. Leikkauksen jälkeinen hoito Palovammaleikkauksen jälkeen potilaalla on enemmän 13
14 haavoja kuin leikkaukseen mennessä, koska leikkauksessa palanut kudos on poistettu ja haava peitetty palamattomalta alueelta otetulla ihonsiirteellä. Useimmiten iho otetaan reidestä. Ihonottohaava on leikkaussalissa peitetty haavanhoitotuotteella, jonka alla ottokohtahaava paranee noin kahdessa viikossa. Ihonsiirteen tarttuminen kestää pari vuorokautta, mutta lopullinen parantuminen ja haavanhoitojen tarve kestää jopa viikkoja. Ihonsiirteen kiinnittymisen ajan ihonsiirto alueen liikuttelua tulee välttää. Tarvittaessa nivelten liikutteleminen estetään lastahoidon avulla. Kun raajoihin on tehty laajoja ihonsiirteitä, raajojen liikuttaminen, ihonsiirteiden painuminen ja hankautuminen estetään ripustamalla raaja ilmaan erilaisten ripustusmenetelmien avulla. Laajat, alaraajoihin tehdyt ihonsiirteet edellyttävät noin viiden vuorokauden vuodelepoa. Kun potilaalla on laajat palovammat, tarvitaan jo suunnitellusti useita ihonsiirtoleikkauksia. Sen lisäksi osa siirteistä tuhoutuu infektion tai hankautumisen vuoksi ja saatetaan joutua tekemään lisäleikkauksia ja asettamaan uudet ihonsiirteet. Parantuneetkin palovammahaavat, ihonsiirteet ja ottokohtahaavat vaativat hoitoa. Iho tulee pestä ja rasvata päivittäin. Uusi iho on aluksi hyvin hento eikä kestä hankausta. Alkuvaiheessa uudelle hennolle iholle muodostuu myös herkästi rakkuloita. Uudet ihot tulee suojata sidoksilla hankaukselta ja auringolta. Arven liikakasvun ehkäisemiseen tarkoitetut painevaatteet estävät rakkulanmuodostusta ja suojaavat hankautumiselta sekä auringon paisteelta. Parantuneetkin palovammahaavat, ihonsiirteet ja ottokohtahaavat vaativat hoitoa 14
15 Palovammat 4. Ravitsemus Kaisa Kauppi, sairaanhoitaja, Töölön sairaalan palovammaosasto Kun palovammapotilas palaa kotiin, pitkän sairaalajakson seurauksena ruokahalu voi olla heikentynyt. On tärkeää, että ruoasta tulee riittävästi kaloreita ja proteiineja, jotta haavojen paraneminen tehostuu. Ruoan terveellisyydellä ei ole niinkään merkitystä kuin sillä, että syö juuri sellaista ruokaa, mikä ylipäätään maistuu. Mielitekoja ruoan suhteen saa toteuttaa! Jos ruokahalu on huonontunut, kannattaa syödä pieniä annoksia pitkin päivää. Kannattaa myös kiinnittää huomiota ruoan ulkonäköön. Kauniisti tarjolle aseteltu ruoka on ruokahalua herättävä. Pitkän vuodelevon ja pitkään jatkuneen tehohoidon vuoksi lihasmassan määrä on vähentynyt. Lihasmassan lisäämiseksi onkin tärkeää, että ruokavalio sisältää runsaasti proteiineja. Hyviä proteiinin lähteitä ovat esimerkiksi liha, kala, kana, maitotuotteet (raejuusto, maito, rahka), kananmuna, soija, linssit ja pähkinät. Monivitamiinivalmiste on hyvä lisä ruokavalioon, jos vitamiinien saanti on heikentynyt ja ruokahalu on huono. Haavat tarvitsevat parantuakseen riittävästi vitamiineja, erityisesti sinkkiä ja näin ollen monivitamiinivalmistetta tulee käyttää riittävän vitamiinien saannin turvaamiseksi. Mielitekoja ruoan suhteen saa toteuttaa 15
16 5. Fysio- ja toimintaterapia Oili Ask, toimintaterapeutti ja Noora Rantala, fysioterapeutti, Töölön sairaalan palovammaosasto Palovamma voi vaikeuttaa toimimista kaikilla elämän osa-alueilla, kuten arjen toiminnoissa, liikkumisessa, työ- ja sosiaalisessa elämässä. Vaikutus on sitä suurempi mitä vakavammasta palovammasta on kyse. Palovammapotilaan hoito on kokonaisvaltaista. Osana hoitotiimiä toimivat fysio- ja toimintaterapeutit. Fysio- ja toimintaterapian tavoitteena on ylläpitää ja palauttaa potilaan palovammaa edeltävä toiminta- ja liikkumiskyky. Joskus palovamma aiheuttaa sellaisia pysyviä muutoksia, että täysin saman Vakavissa palovammoissa toimintakyvyn saavuttaminen ei kuntoutumisprosessi voi kestää vuosia ole mahdollista. Fysio- ja toimintaterapia alkaa heti sairaalavaiheessa muun hoidon ohella ja jatkuu usein pitkään kotiutumisen jälkeenkin. Vakavissa palovammoissa kuntoutumisprosessi voi kestää vuosia. Sen kestoon vaikuttaa osaltaan pitkään jatkuva arpien hoito ja mahdolliset korjausleikkaukset. Menetelminä fysio- ja toimintaterapeutit käyttävät muun muassa asento- ja lastahoitoja, hengitysterapiaa, liikeharjoituksia (liikkuvuus, voima, fyysinen kunto ja toiminnallisuus), arjen toimintojen harjoituksia, terapeuttisia toimintoja (harrastemaiset toiminnot) sekä erilaisia arpihoitoja. Lisäksi koko kuntoutumisprosessin ajan arvioidaan apuvälineiden tarvetta (liikkumiseen ja päivittäisiin toimiin) ja tarvittaessa hankitaan tai valmistetaan sopivat apuvälineet ja ohjataan niiden käyttö. 16
17 Palovammat Liikeharjoitukset ja liikkuminen Tuorekaan palovamma ei estä liikkumista tai raajojen käyttöä. Jos palovamma vaatii tehohoitoa, terapeutti toteuttaa liikeharjoitukset usein passiivisesti. Tehohoitovaiheessakin aktiivinen liikkuminen aloitetaan heti, kun se on mahdollista. Haavasidokset pyritään tekemään niin, etteivät ne estä liikettä. Liikeharjoitteluun kuuluu hyvä kivunhoito. Alussa parantunut iho on ohut ja altis mekaaniselle hankaukselle. Tämä täytyy pitää mielessä harjoitellessa ja liikkuessa. Myöhemminkin osa arvista saattaa jäädä herkiksi hankaukselle ja siten vaikuttaa esimerkiksi liikunnan lajivalintoihin. Syvä palovamma vaikuttaa hikoiluun. Palanut alue saattaa hikoilla hyvin vähän tai ei ollenkaan, jolloin palamattomat alueet voivat hikoilla normaalia enemmän. Palovammasta toipuminen vaatii sekä ohjattua että omatoimista harjoittelua. Harjoitteluohjelma suunnitellaan yksilöllisesti ja sitä muutetaan kuntoutumisen edetessä. Ohjattu harjoittelu voi jatkua tiiviinä vielä kotiin pääsyn jälkeenkin. Jatkoterapia järjestetään kotiuttavasta sairaalasta. Harjoittelua vaativia asioita ovat nivelten liikkuvuus, joka mahdollistaa normaalin raajojen käytön ja liikkumisen, sekä yleiskunto, voima ja tasapaino. Toiminnalliset harjoitukset, kuten käsien käyttö arjen toiminnoissa, ovat tärkeitä. Yleiskunnon kohenemiseen riittää aluksi vaikka kävely. Oma aktiivisuus on tärkeää, liiallinen avustaminen hidastaa kuntoutumista. Harjoittelun myötä liikkuminen ja toimintakyky palautuvat yleensä ennalleen. 17
18 Arpi Palovamma-alueet ja ihonottokohdat ovat alkuvaiheessa usein punoittavia tai jopa sinipunaisia. Nämä värimuutokset vaalenevat ajan kanssa. Syvemmät toisen ja kolmannen asteen palovammat aiheuttavat arpia. Mitä syvempi vamma, sitä enemmän arpea yleensä muodostuu. Arven muodostus on yksilöllistä, eikä aina etukäteen voida sanoa kuinka voimakkaasti arpi pyrkii kasvamaan. Varsinainen arven muodostus (arven liikakasvu) alkaa vasta muutamia viikkoja haavan parantumisen jälkeen. Liikakasvun oireita ovat arven paksuuntuminen sekä koveneminen, punoitus, kutina, kihelmöinti ja toisinaan kosketusarkuus. Arpi saattaa paksuuntua ja kuroutua niin, että se haittaa tai estää normaalia liikkumista. Ihon kireys on pahimmillaan aamulla ja helpottuu päivän mittaan liikkumisen ja harjoittelun myötä. Uusi iho palaa herkästi. Arpien kasvuvaiheessa arvet suojataan auringolta aurinkovoiteella (suojakerroin 50) tai vaatetuksella. Arvet saattavat jäädä näkyviksi, mutta ajan myötä ne pehmenevät, madaltuvat ja väri muuttuu lähemmäs normaalia. Tätä muutosta kutsutaan arven kypsymiseksi. Koko arpiprosessi kestää keskimäärin puolesta vuodesta pariin vuoteen. Arpihoito Arvenhoito suunnitellaan aina yksilöllisesti ja valituista menetelmistä annetaan ohjeet. Jo hyvä haavanhoito ja turvotuksen vähentäminen ovat osa arven liikakasvun ennaltaehkäisyä. Hoitomenetelmiä ovat: Pitkäkestoiset venytykset, joita toteutetaan usein myös lastojen ja ortoosien avulla. Venyttäviä lastoja käytetään yleensä yöllä tai lepoaikoina. Muuten venytykset 18
19 Palovammat onnistuvat suihkussa tai kun iho on rasvattu hyvin. Ihon rasvaus, joka tekee arven joustavammaksi ja vähentää kutinaa. Painehoito, jossa useimmiten käytetään painetekstiilejä. Ne vähentävät kutinaa, madaltavat arpea, tekevät ihosta joustavamman ja nopeuttavat arpiprosessia. Käyttö aloitetaan ns. ensipainetekstiileillä. Jos tarvitaan yksilölliset painetekstiilit, ne mitataan kun potilaan turvotus on vähentynyt ja paino tasaantunut. Painetekstiilejä pidetään 23 tuntia vuorokaudessa. Ne otetaan pois vain pesujen ja ihonhoidon ajaksi sekä tarvittaessa liikkumiseen liittyvien harjoitusten ajaksi. Erilaisia lastoja ja ortooseja käytetään myös painehoitona, esimerkiksi kasvojen palovammoissa voidaan käyttää kasvomaskeja. Arvenhoitotuotteet, joita on useita erilaisia. Yleisimpiä ovat silikonilevyt, -geelit ja klyserolilevyt. Näiden käyttö yhdistetään usein painehoitoon. Arpihoidot lopetetaan kun arvet ovat vaalentuneet, pehmentyneet ja madaltuneet. 19
20 6. Henkinen tuki Riitta Tasanen, sairaanhoitaja, kriisityön tukihenkilö, Töölön sairaalan palovammaosasto Vakava yhtäkkinen onnettomuus merkitsee kriisiä ja sopeutumisen haastetta koko perheelle. Tapahtuma järkyttää, herättää pelkoa, vihaa, syyllisyyttä ja turvattomuuden tunnetta. Aikaisemmat kokemukset ja opitut selviytymiskeinot eivät aina riitä tilanteen ymmärtämiseen ja psyykkiseen hallitsemiseen. Uusi järkyttävä tapahtuma voi aktivoida aikaisemmat elämässä sattuneet traumaattiset kokemukset. Keho voi reagoida tapahtuneeseen kipuina ja särkyinä. Unettomuus ja keskittymisvaikeudet ovat tavallisia. Voimakkaat tuntemukset ovat elimistön normaali tapa reagoida epänormaaliin tilanteeseen. Muutokset kehonkuvassa ja fyysinen kriisi Palovammapotilas joutuu sopeutumaan hoitojakson aikana moniin epämukaviin tilanteisiin. Pitkäkestoiset haavahoidot, kipu ja kutina verottavat myös mielenterveyden resursseja. Ensimmäisten hoitoviikkojen aikana palovammapotilas käyttääkin suurimman osan voimavaroistaan sopeutuakseen näihin fyysisiin stressitekijöihin. Tehohoitoisen potilaan kohdalla tämä fyysinen kriisi teho- ja haavavaiheineen kestää useita viikkoja. Vamman psyykkinen käsittely alkaa vasta kuntoutusvaiheessa, jolloin potilas tiedostaa vamman aiheuttamat todelliset menetykset. Potilas saattaa kieltää tapahtuneen eikä ota vastaan tietoa vamman todellisesta laadusta. Syntyneet arvet ja toimintakyvyn rajoitukset 20
21 Palovammat asettavat haasteita toipumiselle sekä kuntoutukselle. Riittävä tieto omasta Vamman psyykkinen käsittely alkaa tilasta ja hoitosuunnitelmasta auttaa vasta kuntoutusvaiheessa tilanteen jäsentämisessä ja ymmärtämisessä. Voimien palautuminen ja edistyminen päivittäisessä toimintakyvyssä lisäävät potilaan onnistumisen kokemuksia ja toivon ilmapiiriä. Vamman psyykkinen kohtaaminen Tapahtumien käsittelyn alkaessa kieltäminen puolustusmekanismina väistyy ja ihminen kykenee asteittain kohtaamaan ja käsittelemään kokemaansa. Surutyö alkaa ja tunteet pääsevät esiin. Tunteet voivat olla tuskallisen voimakkaita ja mieliala voi ailahdella laidasta laitaan. Tyypillisiä tälle vaiheelle ovat painajaisunet ja väkisin mieleen tulevat muistikuvat tapahtuneesta. Fyysinen kuntoutuminen kuluttaa myös mielenterveyden voimavaroja ja siksi väsymys ja masentuneisuus ovat yleisiä. Palovamman kokenut voi syyttää tapahtuneesta itseään tai muita. Hän voi raivota, vihata ja olla itkuinen. Toisaalta hän voi olla myös helpottunut siitä, että on elossa. Elämän merkityksen tunne voi kadota. Suhde itseen ja ympäristöön on koetuksella. Palovammapotilaan läheisiltä vaaditaan ymmärrystä ja pitkäjänteisyyttä kohdata potilaan vihan ja pahanmielen purkaukset. Läheisillä tulee olla realistiset tiedot vamman laadusta, ennusteesta ja hoitosuunnitelmasta. Tämä edellyttää luottamusta ja yhteistyötä potilaan, omaisten ja hoitavien 21
22 henkilöiden kesken. Riittävä henkinen tuki läheisverkostojen, ammattiauttajien ja vertaistuen taholta auttavat omaista selviämään eteenpäin omassa kriisiprosessissaan. Sopeutuminen ja tulevaisuuden rakentaminen Kriisiin liittyy aina surua ja luopumista Sairaalahoidon päättyessä palovamman kokenut joutuu kohtamaan muuttuneen kehonkuvansa ja toiminnallisten rajoitustensa todellisen merkityksen. Ihminen suree sitä, mitä on menettänyt. Hän tarkastelee ja arvioi, mikä vanha ja tuttu elämässä on ennallaan ja mitä uutta on tullut menetysten tilalle. Paluuta omiin sosiaalisiin rooleihin vaikeuttavat syntyneet arvet, niiden sijainti ja pysyvät toiminnalliset menetykset. Paluu entiseen työhön saattaa aiheuttaa ahdistusta ja pelkoja, mikäli vamma on syntynyt työtapaturman seurauksena. Muuttuneen tilanteen uudelleenjäsentäminen kuluttaa psyykkisiä voimia ja kiinnostus ulkomaailmaan saattaa olla vähentynyt. Kriisiin liittyy aina surua ja luopumista. Vähitellen elämästä löytyy jälleen myönteisiä asioita, jotka kriisi peitti näkyvistä. Tulevaisuuden rakentaminen uudelleen alkaa vähitellen. Tapahtunut voi jäädä arveksi, joka pysyy, mutta se ei estä saamasta uutta otetta elämästä. Vähitellen uudet kiinnostuksen kohteet tulevat menetettyjen tilalle. Usko itseen palautuu ja uskallus elää vahvistuu. Mistä apua? Vaikean kriisin läpikäyminen vaatii paljon fyysistä jaksamista ja henkisiä voimavaroja. Huoli läheisen selviy- 22
23 Palovammat tymisestä verottaa voimia ja matka hoitavaan yksikköön saattaa olla hyvinkin pitkä. Sairaalavaihe kestää useita viikkoja. Läsnäolo potilaan vierellä on raskasta. Väsyneenä ja uupuneena omainen ei jaksa olla potilaan tukena. Siksi onkin tärkeää levätä, ulkoilla ja ruokailla säännöllisesti. Sairausloman tarpeesta ja nukahtamislääkkeen käytöstä on hyvä keskustella oman lääkärin kanssa. Kriisin synnyttämien ajatusten ja tuntemusten käsittely yhdessä muiden kanssa helpottaa, auttaa jaksamaan ja selviytymään eteenpäin. Läheisten ihmisten ja ystävien läsnäolo ja tuki ovat ensiarvoisen tärkeitä. Paras tuki ihmiselle on toinen ihminen. Ei pidä epäröidä hakea apua ammattiauttajilta tai vertaisryhmistä. Palovammaosastolla potilaan henkisestä tuesta huolehtii moniammatillinen työryhmä, burn team. Tähän työryhmään kuuluvat osaston lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan lisäksi psykiatri, psykiatrinen sairaanhoitaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, sosiaalityöntekijä ja sairaalapastori. Nämä ammattiauttajat osallistuvat potilaan henkisen tuen suunnitteluun ja toteutukseen koko hoitojakson ajan. Tieto annetusta hoidosta ja mahdollisesta jatkoavun tarpeesta välitetään jatkohoidosta vastaavalle sairaalalle tai terveyskeskukselle. Potilaan läheisille henkistä tukea tarjoavat oman asuinkunnan terveyskeskus, paikalliset kriisikeskukset ja työterveyshuolto. Lasten ja nuorten tuesta vastaavat oman alueen terveyskeskus, lastenneuvola ja kouluterveydenhuolto. Lapsi reagoi järkyttäviin tapahtumiin samaan tapaan kuin aikuinenkin. Vanhempien on tärkeää käydä tapahtumaa lapsen kanssa läpi, eikä omia tunteita pidä yrittää peitellä liikaa. Lasta on hyvä rohkaista ilmaisemaan itseään piirtämisen ja leikin avulla. Normaalit arkirutiinit kuten koulu, päivähoito ja harrastukset tukevat lapsen turvallisuuden tunnetta. Palovamman kokeneen lapsen tai nuoren perheelle tukea järjestää hoidosta 23
24 vastaava sairaala tai poliklinikka. Alueellisten kriisikeskusten työntekijät antavat henkistä ensiapua puhelimitse, tekevät tarvittaessa kotikäyntejä tai tulevat onnettomuuspaikoille. He selvittävät henkisen tuen tarpeen ja auttavat jatkopalveluiden järjestämisessä. Palvelu on luottamuksellista ja maksutonta. Myös eri järjestöt antavat tukea ja apua palovamman kokeneelle ja hänen läheisilleen. Yhteyttä voi ottaa myös nimettömänä. 24
25 Palovammat 7. Sosiaaliturva Auli Kosunen, vastaava sosiaalityöntekijä ja Tiia Ruutinen, sosiaalityöntekijä, Töölön sairaalan palovammaosasto Palovammapotilaan sosiaaliturvan kannalta oleellisinta on tilanne, jossa vamma on syntynyt. Esimerkiksi työssä tai liikenteessä aiheutuneiden palovammojen korvaukset maksetaan tapaturmavakuutus- tai liikennevakuutuslainsäädännön mukaisesti. Näissä tapauksissa ensisijainen potilaan sosiaaliturvasta huolehtiva taho on vakuutusyhtiö. Nämä niin sanotut lakisääteiset vakuutukset ovat usein huomattavasti kattavampia kuin esimerkiksi matka- tai vapaa-ajanvakuutukset. Vamman aiheutumissyyn lisäksi palovammapotilaan saamiin korvauksiin vaikuttavat palovamman aiheuttama haittaaste ja vammasta aiheutuva avuntarve. Palovamman johdosta sairaalahoidossa oleva saa ensitietoa sosiaaliturvasta sairaalan sosiaalityöntekijältä. Neuvoa voi myös kysyä oman kotikunnan vammaispalvelujen sosiaalityöntekijältä, Kelan toimistosta tai vakuutusyhtiöltä. Palovammapotilaan sosiaaliturvan kannalta oleellisinta on tilanne, jossa vamma on syntynyt Lakisääteiset vakuutukset Palovammapotilas voi saada onnettomuuden johdosta korvauksia lakisääteisistä vakuutuksista. Lakisääteisiä vakuutuksia ovat liikenne-, sotilastapaturma- ja työtapaturmavakuutus. Liikenneonnettomuuksissa korvaushakemukset osoitetaan onnettomuuden aiheuttaneen ajoneuvon vakuutusyhtiöön. Mikäli onnettomuuden aiheuttanut ajoneuvo 25
1. Palovammapotilaan hoito terveyskeskuksessa tai paikallisessa sairaalassa
Sisällys 1. Palovammapotilaan hoito terveyskeskuksessa tai paikallisessa sairaalassa... 1 2. Palovammaosasto ja tehohoito... 2 3. Plastiikkakirurgi arvioi lapsen leikkaushoidon tarpeellisuuden:... 3 3.1.
LisätiedotSuomen Mielenterveysseura
Kriisi Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-22-1 Paino: Grano 2015
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen
LisätiedotRINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE
RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE Poistetun rinnan tilalle voidaan rakentaa uusi rinta useammalla tavalla ja kullekin potilaalle soveltuvin menetelmä suunnitellaan hoitavan plastiikkakirurgin
LisätiedotHARJOITTELURAPORTTI TOSYV9. Eunika Koistinen, TO12S. Toimintaterapeuttiopiskelija. Savonia Ammattikorkeakoulu, Kuopio.
HARJOITTELURAPORTTI TOSYV9 Eunika Koistinen, TO12S Toimintaterapeuttiopiskelija Savonia Ammattikorkeakoulu, Kuopio Sirpa Siikonen TOSYV9, syksy 2015 Harjoitteluraportti Kuopion yliopistollinen sairaala,
LisätiedotOpas sädehoitoon tulevalle
Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala
LisätiedotTEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007
TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin
LisätiedotItsemurhan tehneen läheisellä on oikeus
Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset
LisätiedotSädehoitoon tulevalle
Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen
LisätiedotSosiaaliturvan selvittäminen
Sosiaaliturvan selvittäminen Terveiden tilojen vuosikymmen Itä- Suomessa - asiantuntijaseminaari Jyrki Elo Ylilääkäri Kela, Itäinen asiantuntijalääkärikeskus Sisäilmaan liittyvät terveysongelmat ja sosiaaliturva
LisätiedotVIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)
VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.
LisätiedotKuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen
Kuntouttava työote heräämöhoidossa Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Vuodelevon vaikutukset potilaalle Vuodelepo ja liikkumattomuus ovat epäfysiologista ja vaikuttavat merkittävästi ihmisen psyykkiseen ja
LisätiedotNivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit
Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista
LisätiedotTERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille
TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.
LisätiedotKUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013
KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät
LisätiedotPöytyän terveyskeskuksen osasto
PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Pöytyän terveyskeskuksen osasto TIETOA POTILAAN OMAISELLE Osasto Yläneentie 1 21870 RIIHIKOSKI Puh: 02 4864 1300 Pöytyän terveyskeskuksen osaston tehtävänä on: Antaa
LisätiedotLataa Kuin salama kirkkaalta taivaalta - Salli Saari. Lataa
Lataa Kuin salama kirkkaalta taivaalta - Salli Saari Lataa Kirjailija: Salli Saari ISBN: 9789511186724 Sivumäärä: 368 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 35.27 Mb Apua syvän järkytyksen kokeneille, heidän läheisilleen
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
LisätiedotÄlä anna polven nivelrikon haitata arkeasi.
Älä anna polven nivelrikon haitata arkeasi. NIVELRIKKO tunnista ajoissa! Nivelrikko eli artroosi on hyvin yleinen tuki- ja liikuntaelinsairaus, joka aiheuttaa kipua ja vaikeuttaa liikkumista. Polven nivelrikko
LisätiedotSh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala
Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan
Lisätiedottekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun
Polven tekonivelleikkauksessa korvataan kuluneet nivelpinnat tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Leikkauksen tarkoituksena
LisätiedotRIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA
Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö
LisätiedotPotilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------
1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki
LisätiedotKirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN
Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kuntouttavassa hoitotyössä kuntouttavaa toimintaa suoritetaan osana potilaan perushoidollisia tilanteita. Tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä myös kuntoutumista
LisätiedotFYSIOTERAPIA JA TOIMINTA
2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo
LisätiedotVaikeat palovammat 1
Vaikeat palovammat 1 SISÄLTÖ Yleistä palovammoista... 3 Polikliininen hoito... 11 Haavanhoito... 13 Ruokavalio palovamman jälkeen... 17 Fysio- ja toimintaterapia... 23 Arpi... 26 Henkinen tuki... 29 Palovamman
Lisätiedot2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?
Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.
LisätiedotPHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa
PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka
LisätiedotFirmagon eturauhassyövän hoidossa
Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa
LisätiedotPsykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä
AMMATTILAISOHJE 1 (6) Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä on otettu käyttöön psykiatrinen hoitotoive-lomake. Ensimmäisessä vaiheessa
LisätiedotTERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea polven/polvien tekonivelleikkaukseen
LisätiedotHemodialyysihoitoon tulevalle
Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016
LisätiedotP. Tervonen 11/ 2018
P. Tervonen 11/ 2018 Olen 50 vuotias puhdistuspalvelualan kouluttaja Minun tyttäreni on sairastunut psyykkisesti, hänen ikänsä on 14 v Minulla on mies ja kaksi muuta lasta, toinen heistä on muualla opiskelemassa
LisätiedotTervetuloa Teinilän Lastenkotiin
Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa
LisätiedotTEKONIVELPOTILAAN OHJAUS ENNEN LEIKKAUSTA
VIII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi 19.- 21.4.2017 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS ENNEN LEIKKAUSTA Anne-Mari Henriksson Fysioterapeutti HOITOPROSESSIN KÄYNNISTYMINEN Kirjeellä tieto potilaalle lähetteen
LisätiedotLonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet
Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin vaihde 06 415 4111 Faksi 06 415 4351 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Ähtärin sairaala
LisätiedotHARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja
HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja SISÄLLYS - HAE eli hereditäärinen angioödeema - Mikä on Suomen HAE-yhdistys? - Miten
LisätiedotNivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC)
Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelrikko oireita, tulee päästä diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon
LisätiedotKAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry
KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat
LisätiedotHeräteinfo henkiseen tukeen
Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotUltraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle
Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Mistä Ultherapy -hoidossa on kysymys? Ultherapy kohdistaa fokusoitua ultraäänienergiaa siihen ihokerrokseen, jota tyypillisesti käsitellään
LisätiedotSeinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen
Hyvä omainen 2 (8) Sisällys Johdanto... 3 Vainajan säilytys... 4 Vainajan omaisuus... 4 Hautauslupa ja ruumiinavaus... 4 Vainajan noutaminen... 5 Perhe-eläke... 5 Vakuutukset... 5 Perunkirjoitus... 6 Hautajaisjärjestelyt...
LisätiedotPOTILAAN HYGIENIAOPAS
POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen
LisätiedotSalvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti
Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat
LisätiedotMiten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka
Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Hoitosuunnitelma Hoidon aloituksessa tapahtunut moniammatillinen
LisätiedotOhjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle
Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää polven tähystysleikkauksen jälkeistä kuntoutumista.
LisätiedotMielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013
Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa
LisätiedotJonnan tarina. Keväällä 2007
Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä
LisätiedotAjatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat
Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta
LisätiedotSyöpätautien poliklinikalle tulevan opas
Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...
LisätiedotOhjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura)
Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Potilasohje / i / Toimintaterapia / VSSHP Kämmenkalvon kurouma syntyy, kun kämmenen alueen sidekudoksen liikakasvu aiheuttaa
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotPoliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)
Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotOhjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle
Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä
LisätiedotIkääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola
Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013
LisätiedotOSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS
TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2008 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 20.2.2008 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(5) OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS Vuoden 2007
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (5) 335 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite kuntouttavasta hoitotyöstä päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Tuomo Valokaisen
LisätiedotKuntoutuvana potilaana sairaalassa Risto Savolainen
Kuntoutuvana potilaana sairaalassa 23.1.2018 Risto Savolainen Minä itse 58-vuoden ikäinen Syntyisin Satakunnasta, Kokemäenjoen rantamaisemista Nykyisin maskulainen, vuodesta 1989 Vaimo ja 3 lasta, pojat
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotTietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta
Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea
LisätiedotYrityksen henkilövakuuttaminen. Loppi 14.12.2011 Olli Halonen
1 Yrityksen henkilövakuuttaminen Loppi 14.12.2011 Olli Halonen Yrityksen henkilöriskit Eniten huolestuttavat henkilöriskit Henkilöriskit Sairaudesta / tapaturmasta aiheutuvat kulut Ohimenevä työkyvyttömyys
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:
LisätiedotASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ
ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ Sari Östman sari.ostman@utu.fi / Sairaalatekniikan päivät 6.2.2013 TAUSTAA Digitaalisen kulttuurin tutkija Turun
LisätiedotKuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta
Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,
LisätiedotLiite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %
1 Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina Liite 7 perusturvalautakunta 19.2.2019 19 1. Perheen taustatiedot Asuinkunta Keuruu 39,5 Petäjävesi 29,1 Multia 31,4 2 4 6 8 10 Kaikki vastaajat ( KA: 1. 92, Hajonta:
LisätiedotSyöpätautien poliklinikalle tulevan opas
Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satasairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 2/19 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla... 4 Yleistä
LisätiedotALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA
ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA Sh Eija Ringvall Tules/Artro Tyks Kirurginen sairaala Alaraajapotilaan ortopedinen hoito -koulutus Kevät 2015 Artro-prosessin vuodeosasto 23 vuodepaikkaa Viikko-osasto, auki
LisätiedotPETSAMO 2 Hoitajat: Kanslia:
PETSAMO 2 Hoitajat: 050 436 2222 Kanslia: 044 775 8017 Tervetuloa kuntoutumaan Petsamo 2:lle Tammenlehväkeskuksen osasto Petsamo 2 on neurologinen kuntoutusosasto, jonka tarkoituksena on antaa kokonaisvaltaista
LisätiedotPolven tekonivel. Fysioterapiaohjeet
Fysioterapia Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri Puhelinvaihde 06 415 4939 Faksi 06 415 4351 Puhelin
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotIkääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena
Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena 26.3.2010 Ft Sari Ollila Suomen Oy Vanhuksen toimintakykyyn vaikuttavia asioita Sairaudet Vammat Yksilölliset ominaisuudet Elämäntavat Ympäristö
LisätiedotLonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet
Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle
LisätiedotVanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla
POTILASOHJE 1 (8) Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla Ohje päivitetty: POTILASOHJE 2 (8) Osanottomme menetyksenne vuoksi Olette saaneet juuri kuulla, että odottamanne vauva on
LisätiedotPotilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa
Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden
LisätiedotTyössä muistaminen -kysymyssarja
Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen
LisätiedotVarhainen mobilisaatio vaatii saumatonta yhteistyötä. Fysioterapeutti Jaana Koskinen, anestesiasairaanhoitaja Hannu Koivula
Varhainen mobilisaatio vaatii saumatonta yhteistyötä Fysioterapeutti Jaana Koskinen, anestesiasairaanhoitaja Hannu Koivula VARHAINEN MOBILISAATIO vs. LIIKKUMATTOMUUS Varhainen mobilisaatio tarkoittaa varhaista
LisätiedotNeurokirurgisen haavan hoito
Neurokirurgisen haavan hoito Alueellinen neurohoitotyön iltapäivä 9.5.2017 sh. Laura Louhi, TYKS Neurokirurgian vuodeosasto Miksi neurokirurgisen haavan hoitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota? Keskushermoston
LisätiedotRIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA
Versio 14.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2015 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö
LisätiedotTerapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille
K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina
LisätiedotEsityksemme sisältö ja tarkoitus:
Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön
LisätiedotSukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?
HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet
LisätiedotMoniammatillinen yhteistyö kuntoutusosastolla
Moniammatillinen yhteistyö kuntoutusosastolla Sairaanhoitaja Jenni Koskinen Fysioterapeutti Kati Peltomäki Tyks Kuntoutusosasto Kaskenlinna 13.3.2017 VSSHP/Aivoviikko Moniammatillisuus Kuntoutuja/potilas
LisätiedotMaahanmuuton prosessi ja stressi
Maahanmuuton prosessi ja stressi Tavoite: Käydä läpi maahanmuuton psyykkistä prosessia, stressiin vaikuttavia tekijöitä ja selviämiskeinoja. Normalisoida kuormittavia tilanteita ja keskustella niistä.
LisätiedotRintasyöpäpotilaan ohjauskansio. sh Hanna Määttä, LSHP Osasto 4B, 2013
Rintasyöpäpotilaan ohjauskansio sh Hanna Määttä, LSHP Osasto 4B, 2013 1. Johdanto 2. Hoito osastolla 3. Hoito leikkauksen jälkeen 4. Fysioterapeutti hoidossa mukana 5. Oman hoidon merkitys 6. Rintaproteesiasiaa
LisätiedotSisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22
10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotKOTISAIRAALOIDEN JA SYÖPÄPOLIKLINIKAN
KOTISAIRAALOIDEN JA SYÖPÄPOLIKLINIKAN C YHTEISTYÖ 12.2.2019 sh Raila Niva SYÖPÄPOLIKLINIKAN HENKILÖKUNTA 4 sairaanhoitajaa, joista 1 toimii tablettihoitajana Lisäksi tarvittaessa sairaanhoitaja rekry yksiköstä
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotTIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ
TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ Opinnäytetyön tutkimustuloksia Terveydenhoitaja Tiina Ahonpää 2017 Opinnäyte työ valmistui toukokuussa 2016 Yhteistyössä Invalidiliiton
LisätiedotIäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla
Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet
LisätiedotLastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE
Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin
Lisätiedotääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.
ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen
Lisätiedot