Vaikeat PALOVAMMAT IholIItto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vaikeat PALOVAMMAT IholIItto"

Transkriptio

1 Vaikeat PALOVAMMAT Iholiitto

2 Sisällys 1. Yleistä palovammoista 4 2. Polikliininen hoito Haavanhoito Ravitsemus Fysio- ja toimintaterapia Henkinen tuki Sosiaaliturva Kuntoutus Kokemuksia 30 Julkaisu ja toimitus Iholiitto ry 10. Vertaistuki ja järjestötoiminta 34 Taitto ja ulkoasu Katriina Iho, Wirbel Paino Kirjapaino Keili Oy, painos ISBN

3 Palovammat VAIKEAT PALOVAMMAT Vaikea palovamma suistaa ihmisen elämän normaaleilta raiteiltaan äkillisesti ja pitkäaikaisesti, useimmiten onneksi ei kuitenkaan lopullisesti. Potilasta ympäröivät läheiset joutuvat myös ennen kokemattomaan tilanteeseen, josta heillä ei ole juurikaan tietoa. Tämän oppaan tarkoituksena on valottaa palovammahoidon ja -kuntoutuksen eri osa-alueita ja siten auttaa potilasta ja hänen läheisiään ymmärtämään hoidon perusteita ja luomaan uskoa pitkäjänteisen hoidon hyviin tuloksiin. Lisäksi oppaassa käsitellään palovamman kokeneen sosiaaliturvaa sekä selviytymistä takaisin normaaliin elämään palovamman jälkeen. Oppaan ovat tehneet palovammahoidon ammattilaiset, joilla on viimeisin tieto ja laaja kokemus vaikeiden palovammojen hoidosta. Opasta ovat työstäneet myös sosiaaliturvan ja järjestötoiminnan asiantuntijat. 3

4 Palovamman vuoksi sairaalahoitoon joutuu vuosittain noin tuhat ihmistä, joista puolet on lapsia 1. Yleistä palovammoista Jyrki Vuola, osastonylilääkäri, dosentti, Töölön sairaalan palovammaosasto Suomessa arvellaan vuosittain ainakin henkilön hakeutuvan palovamman johdosta lääkärin hoitoon. Sairaalahoitoon joutuu vajaat ihmistä, joista puolet on lapsia. Tehohoitoa vaativia hengenvaarallisia palovammoja saa noin 50 suomalaista vuosittain. Palovammat muodostavat kaikista vammoista noin viisi prosenttia. Palovamman synty ja kehitys Palovamma on lämmön, sähkövirran tai syövyttävän aineen aiheuttama paikallinen kudostuho. Suurin osa palovammoista aiheutuu kuuman nesteen roiskahtamisesta iholle, esimerkiksi lapsen vetäessä kahvikupin pöydältä päälleen. Palovamman syvyys on riippuvainen altistusajasta ja kosketuslämpötilasta. Jo +52 asteen lämpötila aiheuttaa syvän palovamman 20 minuutissa asteen lämpötila, esimerkiksi kahvin läikähtäessä kupista vaatteille, aiheuttaa pinnallisen palovamman muutamassa sekunnissa. Jos lämmön lähdettä ei saada poistetuksi jäähdyttämällä tai vaatteet riisumalla, vamma syvenee nopeasti. Yli sadan asteen lämpötila aiheuttaa alle sekunnin kosketuksella syvän palovamman. Kuumuudesta vaurioitunut kudos vapauttaa lähiympäristöönsä välittäjäaineita, jotka aiheuttavat turvotusta. Turvotus lisääntyy 24 tunnin ajan vammautumisen 4

5 Palovammat jälkeen ja tämän vuoksi palovamma syvenee ensimmäisen vuorokauden kuluessa. Laajoissa, yli 20 prosenttia kehon pinta-alasta käsittävissä palovammoissa, turvotusta ja nestehukkaa syntyy koko kehon alueella eikä vain palovammakohdassa. Ilman nestehoitoa potilasta uhkaa palovammasokki. Syvyysasteet Palovammat on perinteisesti jaoteltu kolmeen eri vaikeusasteeseen kuumuuden aiheuttaman vaurion mukaan. Ensimmäisen asteen palovammoissa iho on pinnaltaan kuiva, punoittava ja arka kosketukselle. Ihossa on turvotusta, muttei rakkuloita. Ensimmäisen asteen palovammat paranevat viikossa arpia jättämättä. Toisen asteen palovammoissa ihon pintaosa on vaurioitunut. Pinnallisille toisen asteen palovammoille ovat tyypillisiä ihon pintaan syntyvät rakkulat. Syvissä toisen asteen palovammoissa rakkuloiden katto irtoaa, ja haavapinnat ovat kosteita. Toisen asteen palovammat ovat hyvin kivuliaita. Pinnalliset toisen asteen palovammat paranevat hyvin kahdessa viikossa, mutta syvissä toisen asteen palovammoissa on leikkaushoito tarpeen. Jos toisen asteen palovamman paranemiseen kuluu 5 Pinnalliset toisen asteen palovammat paranevat hyvin kahdessa viikossa

6 Kolmannen asteen palovammoissa ihon kaikki kerrokset ovat palaneet yli kolme viikkoa, saattaa palohaavaan kehittyä koholla oleva punoittava arpi (hypertrofia) tai kiristävä arpimuodostuma (kontraktio). Kolmannen asteen palovammoissa ihon kaikki kerrokset ovat palaneet. Haavapinnat ovat kuivia, tunnottomia ja nahkamaisia. Kolmannen asteen palovammoissa potilas tarvitsee sairaalahoitoa. Hoitoon kuuluu palaneiden alueiden kirurginen poisto ja haavapinnan peittäminen ihonsiirteiden avulla. Palovammojen hoito sairaalassa Tehohoitoa vaativat laajat palovammat hoidetaan parhaan tuloksen saavuttamiseksi erityisesti palovammojen hoitoon erikoistuneessa palovammayksikössä. Laajojen palovammojen sairaalahoitoon kuluu aikaa vähintään niin monta vuorokautta kuin palovammojen laajuus on prosentteina ihon pinta-alasta, eli 30 prosentin vamman hoito kestää sairaalassa kuukauden verran. Laajasta palovammasta selviytyminen on riippuvainen ensisijaisesti potilaan iästä. Lapset ja nuoret selviytyvät parhaassa hoidossa yli 90 prosenttia kehon pinta-alasta käsittävistä palovammoista, mutta vanhuksille yli 15 prosentin palovamma on jo hengenvaarallinen. Alkuvaiheen toiminta sairaalassa Palovammapotilas tulee palovammayksikköön usein terveysaseman tai paikallisen sairaalan kautta, jossa hänelle on annettu välitön ensiapu ja palovamman laajuus on arvioitu. 6

7 Palovammat Alkuvaiheessa potilas on usein niin järkyttynyt, ettei pysty ymmärtämään omaa tilaansa, ja tästä syystä henkilökunnan ohjeet eivät aina tavoita potilasta. Omaisten mukanaolo on tärkeää, ja heiltä voidaankin kysyä potilasta koskevia asioita. Palovammaosastolla potilasta on vastaanottamassa 2 3 hoitajaa. Kirurgi ja anestesialääkäri arvioivat vammojen laajuuden ja syvyyden. Potilaalle annetaan välittömästi kipulääkettä, hänet suihkutetaan vedellä ja vamma-alueet puhdistetaan. Kaikki irrallinen ja kuollut kudos poistetaan. Myös ihokarvat poistetaan haava-alueen ympäristöstä ja haava-alueet valokuvataan, jotta paranemista voidaan seurata. Haava-alueille levitetään antibakteerista voidetta, joka ehkäisee haavan tulehtumista, pitää haavan kosteana ja tuntuu miellyttävältä. Voiteen päälle laitetaan sidokset, jotka kiinnitetään niin, etteivät ne tuota ylimääräistä kipua, kiristystä tai liikerajoituksia. Voidaan myös käyttää muunkin tyyppisiä haavasiteitä riippuen palovamman likaisuudesta ja syvyysasteesta. Omaisten mukanaolo on tärkeää Kivun hoito Palovammat ovat aina kivuliaita, mutta kipua voidaan kuitenkin lievittää tehokkaasti. Palovammapotilaan kipua voidaan tarkastella kolmesta eri näkökulmasta. Kosketuskipu on kipua, joka liittyy haavan hoitoon, hoitosuihkuun ja liikehoitoon. Se on potilaiden omien kokemusten mukaan pahin mahdollinen kiputuntemus. Kosketuskipua voidaan lievittää tehokkaasti vain voimakkaimmilla suonen sisäisesti annosteltavilla kipulääkkeillä, mutta sitä ei vahvimmillakaan lääkkeillä saada poistetuksi kokonaan. Uudet haavanhoitotuotteet mahdollistavat harvemmat siteiden vaihdot. Kipua voidaan lievittää tehokkaasti 7

8 Jos potilas on hengityskoneessa nukutettuna, voidaan sidevaihtoja tehdä ilman pelkoa kivusta. Vain täydellinen nukuttaminen voi poistaa kosketuskivun. Taustakipu on luonteeltaan jäytävää särkyä palovamma-alueilla sekä vuodelevon aikana kipeytyvissä nivelissä. Taustakipuun on olemassa hyvät suonensisäisesti tai suun kautta nautittavat lääkkeet, joilla kipu voidaan poistaa. Psyykkiseksi kivuksi kutsutaan vaikeimmin hallittavaa henkistä kipua. Palovammapotilaalla kipukynnys on madaltunut vammaan liittyvän psyykkisen kriisin, ahdistuksen tai masentuneisuuden johdosta. Hoitotoimenpiteitä kohtaan voi syntyä voimakasta pelkoa, joka muuttuu psyykkiseksi kivuksi. Psyykkinen kipu ei ole samanlaista fyysistä kipua kuin kosketuskipu tai taustakipu mutta potilas kokee sen todellisena kipuna. Kaikista hoitotoimenpiteistä potilaalle kerrotaan etukäteen perusteellisesti. Hoidon tulee perustua keskinäiseen luottamukseen ja hoitotilanteen aikana pyritään mahdollisimman hyvään henkisen tilan hallintaan. Käytännössä pyritään aina yhdistämään kosketuskipua vähentävä lääkehoito, taustakivun poistavat särkylääkkeet ja kivun psykologiset hoitomenetelmät, esimerkiksi taustamusiikin, videoiden tai pelien käyttö. Palovammaleikkaukset Pinnalliset palovammat paranevat ilman leikkauksia kolmessa viikossa, mutta syvät ja laajat palovammat edellyttävät jopa useita leikkauksia. Leikkauksessa kuollut ihoalue ja usein myös sen alla oleva rasvakerros poistetaan ennen kuin bakteerit aiheuttavat alueella tulehdusta. 8

9 Palovammat Ihonsiirre on välttämätön hoitomenetelmä syvien palovammojen hoidossa. Terveiltä ihoalueilta otetaan leikkauksessa ohuita ihonsiirteitä, yleisemmin reisistä, pakaroista ja vatsalta, mutta tarvittaessa lähes mistä tahansa. Ihonsiirteet rei itetään verkkomaisiksi ja levitetään haavapinnoille. Kasvojen tai käsien alueelle laitettavia ihonsiirteitä ei yleensä rei itetä paremman esteettisen tuloksen takaamiseksi. Ihonsiirteet kiinnitetään metallihakasin tai ompelein. Ihonsiirteet tarttuvat alustaansa kahdessa vuorokaudessa. Alussa ihonsiirteet näyttävät epäluonnollisen punoittavilta, mutta lopulta ne jäävät hieman tervettä ihoa vaaleammiksi. Ihonsiirre on välttämätön hoitomenetelmä syvien palovammojen hoidossa 9

10 2. Polikliininen hoito Sari Ilmarinen, apulaisosastonhoitaja, auktorisoitu haavanhoitaja, Töölön sairaalan palovammaosasto Riitta Tasanen, sairaanhoitaja, Töölön sairaalan palovammaosasto Kaikki palovammat eivät vaadi sairaalahoitoa. Haavanhoidot voidaan toteuttaa sairaalan poliklinikalla, omalla terveysasemalla tai työterveyshuollossa. Tarvittaessa potilas lähetetään palovammojen arvioimiseen tottuneen kirurgin, mieluiten plastiikkakirurgin vastaanotolle keskussairaalaan tai palovammakeskukseen. Leikkaushoidon tarve, potilaan kivuliaisuus ja haavanhoitojen laajuus ovat yleisimmät esteet polikliiniselle hoidolle. Palovammaosastolla hoidettujen potilaiden jälkiseuranta jatkuu kotiutumisen tai jatkohoitoon siirtymisen jälkeen palovammapoliklinikalla. Palovammapoliklinikan toiminta-ajatuksena on hoidon jatkuvuuden turvaaminen. Osastolta tutuksi tul- Palovammaosastolla hoidettujen potilaiden jälkiseuranta lut henkilökunta hoitaa potilasta poliklinikallakin. Vaikean palovamman kokeneen jatkuu kotiutumisen tai jatkohoitoon siirtymisen jälkeen potilaan polikliininen seuranta saattaa palovammapoliklinikalla jatkua useita vuosia. Käyntien tarkoituksena on seurata haavojen paranemista, arpien kehittymistä sekä potilaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kuntoutumisen edistymistä. Haavahoitojen yhteydessä haavan paraneminen arvioidaan ja valitaan kullekin potilaalle yksilöllisesti sopiva ja tarkoituksenmukainen haavanhoitomateriaali. Mikäli toivottua hoitotulosta ei saavuteta, hoitomuoto tai haavanhoitomateriaali vaihdetaan. Palovammapoliklinikalla käyntien välillä haavasidokset voidaan vaihtaa annettujen ohjeiden mukaisesti myös omalla terveysasemalla, 10

11 Palovammat työterveyshuollossa tai kotisairaanhoitajan käyntien yhteydessä. Vammaan sopeutuminen ja paluu omiin sosiaalisiin rooleihin vievät aikaa ja kuluttavat mielenterveyden voimavaroja. Monet vaikeat kysymykset saattavat herätä vasta kotiutumisen jälkeen. Näitä voivat olla mielenterveyden ongelmat, seksuaalisuus vammautumisen jälkeen tai taloudelliset huolet. Poliklinikkakäynneillä potilas voi saada apua myös näiden ongelmien hoitamiseen. Tarvittaessa potilasta voidaan ohjata näiden palvelujen piiriin myös omalle kotipaikkakunnalle. Vammaan sopeutuminen ja paluu omiin sosiaalisiin rooleihin vievät aikaa ja kuluttavat mielenterveyden voimavaroja 11

12 Sopivien haavasidosten avulla pyritään luomaan haavalle suotuisa paranemisympäristö 3. Haavanhoito Sari Ilmarinen, apulaisosastonhoitaja, auktorisoitu haavanhoitaja, Töölön sairaalan palovammaosasto Terve iho suojaa ihmistä elimistön ulkopuolisilta bakteereilta. Palovamma särkee tämän suojan. Tehokkaan haavojen hoidon ja sopivien haavasidosten avulla pyritään luomaan haavalle suotuisa paranemisympäristö ja ehkäisemään haavojen tulehtuminen. Kaikki palohaavat tuleekin hoitaa suljetussa hoidossa eli haavasidoksilla peitettynä. Haavanhoitotuotteita on markkinoilla runsaasti. Eri sairaaloissa ja poliklinikoilla on käytössä erilaisia, mutta oikein käytettynä yhtä hyviä haavanhoitotuotteita. Sairaalassa haavahoidot suoritetaan yleensä aamuvuoron aikana. Hoitojen pitkä kesto ja niiden aikana annettu kipulääkitys väsyttävät potilasta. Siksi sidevaihtojen ajankohta kannattaa ottaa huomioon vierailuja suunniteltaessa. Leikkaamattoman palovamman puhdistaminen ja hoito Palovammahaava voidaan pestä juomakelpoisella vedellä. Useimmiten haavat pestäänkin suihkussa käynnin yhteydessä. Palovammaosastolla valvonta ja tehohoito onnistuvat myös suihkuhuoneessa joten tehohoitoinenkin palovammapotilas voi päästä suihkuun. Kun 12

13 Palovammat vesipesumahdollisuutta ei ole, haavat voidaan pestä haavanpesuliuoksella. Haavasta poistetaan lika ja vierasesineet kuten vaatteenriekaleet, hiekka ja neulaset sekä mahdolliset sidoksen kappaleet. Myös rakkulat ja ihonriekaleet poistetaan. Puhdistamisen jälkeen haava peitetään sopivalla haavanhoitotuotteella. Haavanhoitotuotteen valintaan vaikuttaa monenlaiset asiat kuten haavan ikä, laajuus ja paranemisvaihe. Myös potilaan perussairaudet ja allergiat tulee ottaa huomioon. Tulehtuneen haavan hoidossa käytetään bakteerien syntyä ja lisääntymistä hillitseviä tuotteita. Palovammahaava jatkaa syvenemistä jopa kolme vuorokautta vamman sattumisesta. Haavat tulee siis tarkistaa alkuvaiheessa useammin palovamman lopullisen syvyyden ja mahdollisen leikkaustarpeen arvioimiseksi. Alkuvaiheessa palovammahaava myös erittää runsaasti nestettä. Sidoksia joudutaan vaihtamaan päivittäin, laajoissa vammoissa jopa useita kertoja päivässä. Päivien kuluessa haavaeritteen määrä vähenee ja sidevaihtojakaan ei tarvitse suorittaa päivittäin. Pinnallinen palovamma paranee noin kahdessa viikossa. Syvän palovamman paraneminen edellyttää leikkaushoitoa. Koska palovammojen syvyyden arvioiminen on vaikeata, paranemista ja leikkaustarvetta arvioivalta lääkäriltä edellytetään kokemusta palovammojen hoidosta. Leikkauksen jälkeinen hoito Palovammaleikkauksen jälkeen potilaalla on enemmän 13

14 haavoja kuin leikkaukseen mennessä, koska leikkauksessa palanut kudos on poistettu ja haava peitetty palamattomalta alueelta otetulla ihonsiirteellä. Useimmiten iho otetaan reidestä. Ihonottohaava on leikkaussalissa peitetty haavanhoitotuotteella, jonka alla ottokohtahaava paranee noin kahdessa viikossa. Ihonsiirteen tarttuminen kestää pari vuorokautta, mutta lopullinen parantuminen ja haavanhoitojen tarve kestää jopa viikkoja. Ihonsiirteen kiinnittymisen ajan ihonsiirto alueen liikuttelua tulee välttää. Tarvittaessa nivelten liikutteleminen estetään lastahoidon avulla. Kun raajoihin on tehty laajoja ihonsiirteitä, raajojen liikuttaminen, ihonsiirteiden painuminen ja hankautuminen estetään ripustamalla raaja ilmaan erilaisten ripustusmenetelmien avulla. Laajat, alaraajoihin tehdyt ihonsiirteet edellyttävät noin viiden vuorokauden vuodelepoa. Kun potilaalla on laajat palovammat, tarvitaan jo suunnitellusti useita ihonsiirtoleikkauksia. Sen lisäksi osa siirteistä tuhoutuu infektion tai hankautumisen vuoksi ja saatetaan joutua tekemään lisäleikkauksia ja asettamaan uudet ihonsiirteet. Parantuneetkin palovammahaavat, ihonsiirteet ja ottokohtahaavat vaativat hoitoa. Iho tulee pestä ja rasvata päivittäin. Uusi iho on aluksi hyvin hento eikä kestä hankausta. Alkuvaiheessa uudelle hennolle iholle muodostuu myös herkästi rakkuloita. Uudet ihot tulee suojata sidoksilla hankaukselta ja auringolta. Arven liikakasvun ehkäisemiseen tarkoitetut painevaatteet estävät rakkulanmuodostusta ja suojaavat hankautumiselta sekä auringon paisteelta. Parantuneetkin palovammahaavat, ihonsiirteet ja ottokohtahaavat vaativat hoitoa 14

15 Palovammat 4. Ravitsemus Kaisa Kauppi, sairaanhoitaja, Töölön sairaalan palovammaosasto Kun palovammapotilas palaa kotiin, pitkän sairaalajakson seurauksena ruokahalu voi olla heikentynyt. On tärkeää, että ruoasta tulee riittävästi kaloreita ja proteiineja, jotta haavojen paraneminen tehostuu. Ruoan terveellisyydellä ei ole niinkään merkitystä kuin sillä, että syö juuri sellaista ruokaa, mikä ylipäätään maistuu. Mielitekoja ruoan suhteen saa toteuttaa! Jos ruokahalu on huonontunut, kannattaa syödä pieniä annoksia pitkin päivää. Kannattaa myös kiinnittää huomiota ruoan ulkonäköön. Kauniisti tarjolle aseteltu ruoka on ruokahalua herättävä. Pitkän vuodelevon ja pitkään jatkuneen tehohoidon vuoksi lihasmassan määrä on vähentynyt. Lihasmassan lisäämiseksi onkin tärkeää, että ruokavalio sisältää runsaasti proteiineja. Hyviä proteiinin lähteitä ovat esimerkiksi liha, kala, kana, maitotuotteet (raejuusto, maito, rahka), kananmuna, soija, linssit ja pähkinät. Monivitamiinivalmiste on hyvä lisä ruokavalioon, jos vitamiinien saanti on heikentynyt ja ruokahalu on huono. Haavat tarvitsevat parantuakseen riittävästi vitamiineja, erityisesti sinkkiä ja näin ollen monivitamiinivalmistetta tulee käyttää riittävän vitamiinien saannin turvaamiseksi. Mielitekoja ruoan suhteen saa toteuttaa 15

16 5. Fysio- ja toimintaterapia Oili Ask, toimintaterapeutti ja Noora Rantala, fysioterapeutti, Töölön sairaalan palovammaosasto Palovamma voi vaikeuttaa toimimista kaikilla elämän osa-alueilla, kuten arjen toiminnoissa, liikkumisessa, työ- ja sosiaalisessa elämässä. Vaikutus on sitä suurempi mitä vakavammasta palovammasta on kyse. Palovammapotilaan hoito on kokonaisvaltaista. Osana hoitotiimiä toimivat fysio- ja toimintaterapeutit. Fysio- ja toimintaterapian tavoitteena on ylläpitää ja palauttaa potilaan palovammaa edeltävä toiminta- ja liikkumiskyky. Joskus palovamma aiheuttaa sellaisia pysyviä muutoksia, että täysin saman Vakavissa palovammoissa toimintakyvyn saavuttaminen ei kuntoutumisprosessi voi kestää vuosia ole mahdollista. Fysio- ja toimintaterapia alkaa heti sairaalavaiheessa muun hoidon ohella ja jatkuu usein pitkään kotiutumisen jälkeenkin. Vakavissa palovammoissa kuntoutumisprosessi voi kestää vuosia. Sen kestoon vaikuttaa osaltaan pitkään jatkuva arpien hoito ja mahdolliset korjausleikkaukset. Menetelminä fysio- ja toimintaterapeutit käyttävät muun muassa asento- ja lastahoitoja, hengitysterapiaa, liikeharjoituksia (liikkuvuus, voima, fyysinen kunto ja toiminnallisuus), arjen toimintojen harjoituksia, terapeuttisia toimintoja (harrastemaiset toiminnot) sekä erilaisia arpihoitoja. Lisäksi koko kuntoutumisprosessin ajan arvioidaan apuvälineiden tarvetta (liikkumiseen ja päivittäisiin toimiin) ja tarvittaessa hankitaan tai valmistetaan sopivat apuvälineet ja ohjataan niiden käyttö. 16

17 Palovammat Liikeharjoitukset ja liikkuminen Tuorekaan palovamma ei estä liikkumista tai raajojen käyttöä. Jos palovamma vaatii tehohoitoa, terapeutti toteuttaa liikeharjoitukset usein passiivisesti. Tehohoitovaiheessakin aktiivinen liikkuminen aloitetaan heti, kun se on mahdollista. Haavasidokset pyritään tekemään niin, etteivät ne estä liikettä. Liikeharjoitteluun kuuluu hyvä kivunhoito. Alussa parantunut iho on ohut ja altis mekaaniselle hankaukselle. Tämä täytyy pitää mielessä harjoitellessa ja liikkuessa. Myöhemminkin osa arvista saattaa jäädä herkiksi hankaukselle ja siten vaikuttaa esimerkiksi liikunnan lajivalintoihin. Syvä palovamma vaikuttaa hikoiluun. Palanut alue saattaa hikoilla hyvin vähän tai ei ollenkaan, jolloin palamattomat alueet voivat hikoilla normaalia enemmän. Palovammasta toipuminen vaatii sekä ohjattua että omatoimista harjoittelua. Harjoitteluohjelma suunnitellaan yksilöllisesti ja sitä muutetaan kuntoutumisen edetessä. Ohjattu harjoittelu voi jatkua tiiviinä vielä kotiin pääsyn jälkeenkin. Jatkoterapia järjestetään kotiuttavasta sairaalasta. Harjoittelua vaativia asioita ovat nivelten liikkuvuus, joka mahdollistaa normaalin raajojen käytön ja liikkumisen, sekä yleiskunto, voima ja tasapaino. Toiminnalliset harjoitukset, kuten käsien käyttö arjen toiminnoissa, ovat tärkeitä. Yleiskunnon kohenemiseen riittää aluksi vaikka kävely. Oma aktiivisuus on tärkeää, liiallinen avustaminen hidastaa kuntoutumista. Harjoittelun myötä liikkuminen ja toimintakyky palautuvat yleensä ennalleen. 17

18 Arpi Palovamma-alueet ja ihonottokohdat ovat alkuvaiheessa usein punoittavia tai jopa sinipunaisia. Nämä värimuutokset vaalenevat ajan kanssa. Syvemmät toisen ja kolmannen asteen palovammat aiheuttavat arpia. Mitä syvempi vamma, sitä enemmän arpea yleensä muodostuu. Arven muodostus on yksilöllistä, eikä aina etukäteen voida sanoa kuinka voimakkaasti arpi pyrkii kasvamaan. Varsinainen arven muodostus (arven liikakasvu) alkaa vasta muutamia viikkoja haavan parantumisen jälkeen. Liikakasvun oireita ovat arven paksuuntuminen sekä koveneminen, punoitus, kutina, kihelmöinti ja toisinaan kosketusarkuus. Arpi saattaa paksuuntua ja kuroutua niin, että se haittaa tai estää normaalia liikkumista. Ihon kireys on pahimmillaan aamulla ja helpottuu päivän mittaan liikkumisen ja harjoittelun myötä. Uusi iho palaa herkästi. Arpien kasvuvaiheessa arvet suojataan auringolta aurinkovoiteella (suojakerroin 50) tai vaatetuksella. Arvet saattavat jäädä näkyviksi, mutta ajan myötä ne pehmenevät, madaltuvat ja väri muuttuu lähemmäs normaalia. Tätä muutosta kutsutaan arven kypsymiseksi. Koko arpiprosessi kestää keskimäärin puolesta vuodesta pariin vuoteen. Arpihoito Arvenhoito suunnitellaan aina yksilöllisesti ja valituista menetelmistä annetaan ohjeet. Jo hyvä haavanhoito ja turvotuksen vähentäminen ovat osa arven liikakasvun ennaltaehkäisyä. Hoitomenetelmiä ovat: Pitkäkestoiset venytykset, joita toteutetaan usein myös lastojen ja ortoosien avulla. Venyttäviä lastoja käytetään yleensä yöllä tai lepoaikoina. Muuten venytykset 18

19 Palovammat onnistuvat suihkussa tai kun iho on rasvattu hyvin. Ihon rasvaus, joka tekee arven joustavammaksi ja vähentää kutinaa. Painehoito, jossa useimmiten käytetään painetekstiilejä. Ne vähentävät kutinaa, madaltavat arpea, tekevät ihosta joustavamman ja nopeuttavat arpiprosessia. Käyttö aloitetaan ns. ensipainetekstiileillä. Jos tarvitaan yksilölliset painetekstiilit, ne mitataan kun potilaan turvotus on vähentynyt ja paino tasaantunut. Painetekstiilejä pidetään 23 tuntia vuorokaudessa. Ne otetaan pois vain pesujen ja ihonhoidon ajaksi sekä tarvittaessa liikkumiseen liittyvien harjoitusten ajaksi. Erilaisia lastoja ja ortooseja käytetään myös painehoitona, esimerkiksi kasvojen palovammoissa voidaan käyttää kasvomaskeja. Arvenhoitotuotteet, joita on useita erilaisia. Yleisimpiä ovat silikonilevyt, -geelit ja klyserolilevyt. Näiden käyttö yhdistetään usein painehoitoon. Arpihoidot lopetetaan kun arvet ovat vaalentuneet, pehmentyneet ja madaltuneet. 19

20 6. Henkinen tuki Riitta Tasanen, sairaanhoitaja, kriisityön tukihenkilö, Töölön sairaalan palovammaosasto Vakava yhtäkkinen onnettomuus merkitsee kriisiä ja sopeutumisen haastetta koko perheelle. Tapahtuma järkyttää, herättää pelkoa, vihaa, syyllisyyttä ja turvattomuuden tunnetta. Aikaisemmat kokemukset ja opitut selviytymiskeinot eivät aina riitä tilanteen ymmärtämiseen ja psyykkiseen hallitsemiseen. Uusi järkyttävä tapahtuma voi aktivoida aikaisemmat elämässä sattuneet traumaattiset kokemukset. Keho voi reagoida tapahtuneeseen kipuina ja särkyinä. Unettomuus ja keskittymisvaikeudet ovat tavallisia. Voimakkaat tuntemukset ovat elimistön normaali tapa reagoida epänormaaliin tilanteeseen. Muutokset kehonkuvassa ja fyysinen kriisi Palovammapotilas joutuu sopeutumaan hoitojakson aikana moniin epämukaviin tilanteisiin. Pitkäkestoiset haavahoidot, kipu ja kutina verottavat myös mielenterveyden resursseja. Ensimmäisten hoitoviikkojen aikana palovammapotilas käyttääkin suurimman osan voimavaroistaan sopeutuakseen näihin fyysisiin stressitekijöihin. Tehohoitoisen potilaan kohdalla tämä fyysinen kriisi teho- ja haavavaiheineen kestää useita viikkoja. Vamman psyykkinen käsittely alkaa vasta kuntoutusvaiheessa, jolloin potilas tiedostaa vamman aiheuttamat todelliset menetykset. Potilas saattaa kieltää tapahtuneen eikä ota vastaan tietoa vamman todellisesta laadusta. Syntyneet arvet ja toimintakyvyn rajoitukset 20

21 Palovammat asettavat haasteita toipumiselle sekä kuntoutukselle. Riittävä tieto omasta Vamman psyykkinen käsittely alkaa tilasta ja hoitosuunnitelmasta auttaa vasta kuntoutusvaiheessa tilanteen jäsentämisessä ja ymmärtämisessä. Voimien palautuminen ja edistyminen päivittäisessä toimintakyvyssä lisäävät potilaan onnistumisen kokemuksia ja toivon ilmapiiriä. Vamman psyykkinen kohtaaminen Tapahtumien käsittelyn alkaessa kieltäminen puolustusmekanismina väistyy ja ihminen kykenee asteittain kohtaamaan ja käsittelemään kokemaansa. Surutyö alkaa ja tunteet pääsevät esiin. Tunteet voivat olla tuskallisen voimakkaita ja mieliala voi ailahdella laidasta laitaan. Tyypillisiä tälle vaiheelle ovat painajaisunet ja väkisin mieleen tulevat muistikuvat tapahtuneesta. Fyysinen kuntoutuminen kuluttaa myös mielenterveyden voimavaroja ja siksi väsymys ja masentuneisuus ovat yleisiä. Palovamman kokenut voi syyttää tapahtuneesta itseään tai muita. Hän voi raivota, vihata ja olla itkuinen. Toisaalta hän voi olla myös helpottunut siitä, että on elossa. Elämän merkityksen tunne voi kadota. Suhde itseen ja ympäristöön on koetuksella. Palovammapotilaan läheisiltä vaaditaan ymmärrystä ja pitkäjänteisyyttä kohdata potilaan vihan ja pahanmielen purkaukset. Läheisillä tulee olla realistiset tiedot vamman laadusta, ennusteesta ja hoitosuunnitelmasta. Tämä edellyttää luottamusta ja yhteistyötä potilaan, omaisten ja hoitavien 21

22 henkilöiden kesken. Riittävä henkinen tuki läheisverkostojen, ammattiauttajien ja vertaistuen taholta auttavat omaista selviämään eteenpäin omassa kriisiprosessissaan. Sopeutuminen ja tulevaisuuden rakentaminen Kriisiin liittyy aina surua ja luopumista Sairaalahoidon päättyessä palovamman kokenut joutuu kohtamaan muuttuneen kehonkuvansa ja toiminnallisten rajoitustensa todellisen merkityksen. Ihminen suree sitä, mitä on menettänyt. Hän tarkastelee ja arvioi, mikä vanha ja tuttu elämässä on ennallaan ja mitä uutta on tullut menetysten tilalle. Paluuta omiin sosiaalisiin rooleihin vaikeuttavat syntyneet arvet, niiden sijainti ja pysyvät toiminnalliset menetykset. Paluu entiseen työhön saattaa aiheuttaa ahdistusta ja pelkoja, mikäli vamma on syntynyt työtapaturman seurauksena. Muuttuneen tilanteen uudelleenjäsentäminen kuluttaa psyykkisiä voimia ja kiinnostus ulkomaailmaan saattaa olla vähentynyt. Kriisiin liittyy aina surua ja luopumista. Vähitellen elämästä löytyy jälleen myönteisiä asioita, jotka kriisi peitti näkyvistä. Tulevaisuuden rakentaminen uudelleen alkaa vähitellen. Tapahtunut voi jäädä arveksi, joka pysyy, mutta se ei estä saamasta uutta otetta elämästä. Vähitellen uudet kiinnostuksen kohteet tulevat menetettyjen tilalle. Usko itseen palautuu ja uskallus elää vahvistuu. Mistä apua? Vaikean kriisin läpikäyminen vaatii paljon fyysistä jaksamista ja henkisiä voimavaroja. Huoli läheisen selviy- 22

23 Palovammat tymisestä verottaa voimia ja matka hoitavaan yksikköön saattaa olla hyvinkin pitkä. Sairaalavaihe kestää useita viikkoja. Läsnäolo potilaan vierellä on raskasta. Väsyneenä ja uupuneena omainen ei jaksa olla potilaan tukena. Siksi onkin tärkeää levätä, ulkoilla ja ruokailla säännöllisesti. Sairausloman tarpeesta ja nukahtamislääkkeen käytöstä on hyvä keskustella oman lääkärin kanssa. Kriisin synnyttämien ajatusten ja tuntemusten käsittely yhdessä muiden kanssa helpottaa, auttaa jaksamaan ja selviytymään eteenpäin. Läheisten ihmisten ja ystävien läsnäolo ja tuki ovat ensiarvoisen tärkeitä. Paras tuki ihmiselle on toinen ihminen. Ei pidä epäröidä hakea apua ammattiauttajilta tai vertaisryhmistä. Palovammaosastolla potilaan henkisestä tuesta huolehtii moniammatillinen työryhmä, burn team. Tähän työryhmään kuuluvat osaston lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan lisäksi psykiatri, psykiatrinen sairaanhoitaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, sosiaalityöntekijä ja sairaalapastori. Nämä ammattiauttajat osallistuvat potilaan henkisen tuen suunnitteluun ja toteutukseen koko hoitojakson ajan. Tieto annetusta hoidosta ja mahdollisesta jatkoavun tarpeesta välitetään jatkohoidosta vastaavalle sairaalalle tai terveyskeskukselle. Potilaan läheisille henkistä tukea tarjoavat oman asuinkunnan terveyskeskus, paikalliset kriisikeskukset ja työterveyshuolto. Lasten ja nuorten tuesta vastaavat oman alueen terveyskeskus, lastenneuvola ja kouluterveydenhuolto. Lapsi reagoi järkyttäviin tapahtumiin samaan tapaan kuin aikuinenkin. Vanhempien on tärkeää käydä tapahtumaa lapsen kanssa läpi, eikä omia tunteita pidä yrittää peitellä liikaa. Lasta on hyvä rohkaista ilmaisemaan itseään piirtämisen ja leikin avulla. Normaalit arkirutiinit kuten koulu, päivähoito ja harrastukset tukevat lapsen turvallisuuden tunnetta. Palovamman kokeneen lapsen tai nuoren perheelle tukea järjestää hoidosta 23

24 vastaava sairaala tai poliklinikka. Alueellisten kriisikeskusten työntekijät antavat henkistä ensiapua puhelimitse, tekevät tarvittaessa kotikäyntejä tai tulevat onnettomuuspaikoille. He selvittävät henkisen tuen tarpeen ja auttavat jatkopalveluiden järjestämisessä. Palvelu on luottamuksellista ja maksutonta. Myös eri järjestöt antavat tukea ja apua palovamman kokeneelle ja hänen läheisilleen. Yhteyttä voi ottaa myös nimettömänä. 24

25 Palovammat 7. Sosiaaliturva Auli Kosunen, vastaava sosiaalityöntekijä ja Tiia Ruutinen, sosiaalityöntekijä, Töölön sairaalan palovammaosasto Palovammapotilaan sosiaaliturvan kannalta oleellisinta on tilanne, jossa vamma on syntynyt. Esimerkiksi työssä tai liikenteessä aiheutuneiden palovammojen korvaukset maksetaan tapaturmavakuutus- tai liikennevakuutuslainsäädännön mukaisesti. Näissä tapauksissa ensisijainen potilaan sosiaaliturvasta huolehtiva taho on vakuutusyhtiö. Nämä niin sanotut lakisääteiset vakuutukset ovat usein huomattavasti kattavampia kuin esimerkiksi matka- tai vapaa-ajanvakuutukset. Vamman aiheutumissyyn lisäksi palovammapotilaan saamiin korvauksiin vaikuttavat palovamman aiheuttama haittaaste ja vammasta aiheutuva avuntarve. Palovamman johdosta sairaalahoidossa oleva saa ensitietoa sosiaaliturvasta sairaalan sosiaalityöntekijältä. Neuvoa voi myös kysyä oman kotikunnan vammaispalvelujen sosiaalityöntekijältä, Kelan toimistosta tai vakuutusyhtiöltä. Palovammapotilaan sosiaaliturvan kannalta oleellisinta on tilanne, jossa vamma on syntynyt Lakisääteiset vakuutukset Palovammapotilas voi saada onnettomuuden johdosta korvauksia lakisääteisistä vakuutuksista. Lakisääteisiä vakuutuksia ovat liikenne-, sotilastapaturma- ja työtapaturmavakuutus. Liikenneonnettomuuksissa korvaushakemukset osoitetaan onnettomuuden aiheuttaneen ajoneuvon vakuutusyhtiöön. Mikäli onnettomuuden aiheuttanut ajoneuvo 25

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE Poistetun rinnan tilalle voidaan rakentaa uusi rinta useammalla tavalla ja kullekin potilaalle soveltuvin menetelmä suunnitellaan hoitavan plastiikkakirurgin

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Polven tekonivelleikkauksessa korvataan kuluneet nivelpinnat tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Leikkauksen tarkoituksena

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea polven/polvien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2008 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 20.2.2008 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(5) OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS Vuoden 2007

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura)

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Potilasohje / i / Toimintaterapia / VSSHP Kämmenkalvon kurouma syntyy, kun kämmenen alueen sidekudoksen liikakasvu aiheuttaa

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan ohjauskansio. sh Hanna Määttä, LSHP Osasto 4B, 2013

Rintasyöpäpotilaan ohjauskansio. sh Hanna Määttä, LSHP Osasto 4B, 2013 Rintasyöpäpotilaan ohjauskansio sh Hanna Määttä, LSHP Osasto 4B, 2013 1. Johdanto 2. Hoito osastolla 3. Hoito leikkauksen jälkeen 4. Fysioterapeutti hoidossa mukana 5. Oman hoidon merkitys 6. Rintaproteesiasiaa

Lisätiedot

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä Sorbact-geeliverkko säärihaavalla Haavapotilas on iäkäs rouva, jolla vasemmassa jalassa krooninen säärihaava. Potilas hoitanut haavaansa itse kotona, mutta voinnin huonontumisen, lisääntyneen haavaerityksen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info

Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info 28.09.2016 1 Tekonivelleikkaus Tekonivelleikkausjono Kutsu leikkaukseen Esikäynti 28.09.2016 2 Ennen tekonivelleikkausta Kartoitetaan terveydentila,

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa VALOT TOIMINTAMALLI 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen Kaikki ammattiryhmät Ennustettavissa oleva omaishoito Käynnissä oleva omaishoito 2. Yhteistyön käynnistäminen kanssa Vastuu työntekijä (esim. hoitaja,

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Potilasohje Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea lonkan/lonkkien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

SEURAUKSET. - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / menehtyminen. - voinnin huonontuminen - väkivaltaisuus - itsetuhoisuus

SEURAUKSET. - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / menehtyminen. - voinnin huonontuminen - väkivaltaisuus - itsetuhoisuus LIITE 1. RISKIEN ARVIOINTI kotiin annettavissa palveluissa RISKI (mielenterveysasiakkailla) Fyysinen väkivalta - lääkitys ei toteudu - päihteet - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / - psyykkisen

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Espoon seurakuntayhtymän vakuutukset

Espoon seurakuntayhtymän vakuutukset Espoon seurakuntayhtymän vakuutukset 12.4.2012 Työntekijöitä koskevat Lakisääteinen tapaturmavakuutus Työntekijäin ryhmähenkivakuutus Työttömyysvakuutus Seurakuntalaisia koskevat Vapaaehtoinen ryhmätapaturmavakuutus

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Ammatti Osoite Postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kotikunta Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot Hakijan kotitaloudessa asuvien

Lisätiedot

Kyselyyn vastataan ympäröimällä sopivin vaihtoehto.

Kyselyyn vastataan ympäröimällä sopivin vaihtoehto. Invalidiliiton 1 (7) Asiakaspalaute polikliinisesta fysioterapiasta Vastausohje Kyselyyn vastataan ympäröimällä sopivin vaihtoehto. A Taustatiedot 1 Sukupuoli 1 mies 2 nainen 2 Syntymäaika pp.kk.vvvv 3

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 } Muutokset viimeisen 10 vuoden aikana fysioterapia keskittynyt päiväkirurgiassa enemmän ortopedisiin toimenpiteisiin } Leikkausmäärien

Lisätiedot

Mikä on työtapaturma? Riikka-Liisa Haapanen

Mikä on työtapaturma? Riikka-Liisa Haapanen Mikä on työtapaturma? Riikka-Liisa Haapanen Korvausperiaatteet Osa suomalaista sosiaaliturvaa Perustuu tapaturmavakuutuslakiin (työntekijällä oikeus Korvaukseen / työnantajalla vakuuttamisvelvollisuus)

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden jaksaminen. Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014

Luottamushenkilöiden jaksaminen. Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014 Luottamushenkilöiden jaksaminen Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014 Mistä voin itse huolehtia? Varmista osaamisesi: Murikan kurssit! Hyödynnä vertaistuki: työpaikan luottamushlöt, ammattiosasto Nuku

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan ohjaus

Rintasyöpäpotilaan ohjaus Rintasyöpäpotilaan ohjaus Lähete rintarauhaskirurgian yksikköön - mammografia,uä ja PNB oltava tehty - kuvat ja patologin vastaukset lähetteen mukaan! - potilaalle ilmoitettu diagnoosi - potilaalle rintasyöpähoitajan

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta KENGURUUN! Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta 2 Vanhemmalle! Onnea vauvaperheelle! Vauvasi on hoidossa keskoslasten hoitoon erikoistuneessa yksikössä vastasyntyneiden teho- tai valvontaosastolla.

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden.

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden. Primaarinen biliaarinen kolangiitti, aikaisemmin primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC), on harvinainen maksasairaus, joka saattaa joskus olla oireeton. Kun merkkejä ja oireita PBC:stä esiintyy, niiden

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita:

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: Kotihoito-ohje potilaalle Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: 2 Johdanto Tämä potilaan ohjekirja sisältää tärkeää tietoa Smith & Nephew n valmistaman kertakäyttöisen alipainetta

Lisätiedot