Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 1 / 2014 Sivu 1

Transkriptio

1 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 1 / 2014 Sivu 1 Seutuvaliokunta Kokoustiedot Aika perjantai klo Paikka Mikkelin kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone (2. krs) Saapuvilla olleet jäsenet Mikander Kimmo, puheenjohtaja Kuitunen Soile, esittelijä Ruhanen Seppo Penttinen Tuomo Toivonen Pekka Torniainen Juha Hilden Matias Kauranen Aki, sihteeri Mikkeli Mikkeli Hirvensalmi Mäntyharju Kangasniemi Pertunmaa Puumala Mikkeli Muut saapuvilla olleet Markku Häkkänen, Mäntyharju (poistui klo käsittelyn jälkeen) Marttinen Helvi, Kangasniemi Poissa Asiat :t 1-11 Seppälä Arto, Mikkeli Koskinen Riitta, Etelä-Savon maakuntaliitto Allekirjoitukset Puheenjohtaja Sihteeri Kimmo Mikander Aki Kauranen

2 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 1 / 2014 Sivu 2 Käsitellyt asiat 1 / 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 / 2 Asioiden käsittelyjärjestys 3 / 3 Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen 4 / 4 Sopimus Työvoiman palvelukeskus Reitin yhteistoiminnasta 5 / 5 Liite 1 Vapaa-ajasta kestävää kilpailuetua -toimintaohjelma / 6 Liite 2 Mikkelin seudun toimintakertomus / 7 Mikkelin seudun kesäasukastapahtuma / 8 Liite 3 Etelä-Savon ELY-keskuksen ja Mikkelin seudun kuntien välisen aiesopimuksen edistymisen seuranta 9 / 9 Kehitysyhtiörakenteen tarkastelu Mikkelissä 10 / 10 Ilmoitusasiat 11 / 11 Seuraava kokous

3 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 1 Sivu 3 Seutuvaliokunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ehdotus Puheenjohtaja: Todetaan. Päätös Seutuvaliokunta: Todettiin.

4 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 2 Sivu 4 Seutuvaliokunta Asioiden käsittelyjärjestys Ehdotus Puheenjohtaja: Hyväksytään esityslista asioiden käsittelyjärjestykseksi. Päätös Seutuvaliokunta: Hyväksyttiin.

5 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 5 Seutuvaliokunta Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Ehdotus Kehitysjohtaja: Hyväksytään edellisen kokouksen pöytäkirja. Päätös Seutuvaliokunta: Hyväksyttiin.

6 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 4 Sivu 6 Seutuvaliokunta / 809 / 2014 Sopimus Työvoiman palvelukeskus Reitin yhteistoiminnasta Asian valmistelija palvelupäällikkö Pekka Patama. Seutuvaliokunnan kokouksessa esiteltiin asiana Työvoiman palvelukeskus Reitin yhteistoimintasopimuksen päivittämistarve. Yhteistoimintasopimusta on muutettu siltä osin kuin kuntaliitosten ja TE-palveluiden uudelleenorganisoitumisen vuoksi on ollut välttämätöntä. Sopimuksessa näkyy myös Kelan vahvistunut rooli Työvoiman palvelukeskuksen toiminnassa. Työvoiman palvelukeskuksen toimintaan ei tule merkittäviä muutoksia päivitetyn sopimuksen myötä. Valmisteilla ollut laki työvoiman palvelukeskuksista on tarkoitus astua voimaan vuoden 2015 alusta ja sen myötä yhteistoimintasopimuksen voimassaolo lakkaa. Palvelupäällikkö Pekka Patama on kokouksessa selvittämässä asiaa. Ehdotus Kehitysjohtaja: Uudistettu yhteistoimintasopimus Työvoiman palvelukeskus Reitin toiminnasta hyväksytään ja lähetetään kuntiin allekirjoitettavaksi. Sopimus on voimassa vuoden 2014 loppuun, jolloin voimaan astuva laki korvaa sen. Päätös Seutuvaliokunta: Hyväksyttiin.

7 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 7 Seutuvaliokunta / 801 / 2014 Vapaa-ajasta kestävää kilpailuetua -toimintaohjelma Asian valmistelija kehityspäällikkö Aki Kauranen. Matkailun ja vapaa-ajan asutuksen merkitys Mikkelin seudulle on poikkeuksellisen suuri. Osana Mikkelin seudun elinkeino- ja kilpailukykyohjelman toteutusta Miset Oy on valmistellut Vapaa-ajasta kestävää kilpailuetua toimintaohjelman vuosille Ohjelma sisältää toimenpiteitä Mikkelin seudun vapaa-ajan asumisen tulevaisuuden turvaamiseksi sekä kehittämiseksi ja se tukee omalta osaltaan myös Etelä-Savon maakunnan päivitettyä matkailustrategiaa ja Miset Oy:n strategiaa sekä Mikkelin kaupungin elinkeinostrategiaa. Ohjelmatyön lähtökohtana on ollut, että upea, puhdas järviluonto, asema vapaa-ajan asumisen keskuksena, sijainti Helsingin ja Pietarin läheisyydessä, hyvä saavutettavuus sekä monipuoliset ja laadukkaat palvelut luovat hyvät edellytykset kehittämistyölle. Lisäksi tarvitaan omien vahvuuksien tunnistamista, asiakaslähtöistä palvelujen kehittämistä, yhteistyötä sekä muutosten tunnistamista ja niihin reagointia. Toimintaohjelman tavoitteena on rakentaa Mikkelin seudusta kestävän vapaa-ajan mallialue, josta muut voivat ottaa mallia ja joka toimii koko Suomen demoalustana. Kehittämisohjelmassa luodaan edellytyksiä uusien tuotteiden, palveluiden ja liiketoimintakonseptien syntymiselle huomioiden erityisesti kestävän kasvun ja hyvinvoinnin periaatteet. Samalla synnytetään uutta yritystoimintaa kestävän vapaa-ajan ympärille ja varmistetaan vapaa-ajan aluetaloudellinen merkittävyys jatkossakin. Kehittämisohjelman kestää kolme vuotta huhtikuusta 2014 huhtikuuhun Kehittämisohjelman käynnistetään välittömästi seutuvaliokunnan päätöksen jälkeen seuraavin toimenpitein: - Toimintasuunnitelman hiominen ja aikataulutus - Yhteistyöverkostojen luominen - Pilottialueiden kartoitus - Taustatietojen kerääminen ja hankevalmistelu. Toiminta käynnistyy Miset Oy:n toimesta seudun rahoituksella, mutta tavoite on että vuosiksi anotaan hankerahoitus (50-70 % hanketuki). Hankerahoituksesta on alustavasti neuvoteltu Etelä-Savon Maakuntaliiton kanssa. Hankerahoitus mahdollistaisi kokopäiväisen projektipäällikön palkkaamisen syksyllä 2014 tai vuoden 2015 alusta.

8 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 8 Mikkelin seudun rahoitus on kuitenkin maksimissaan /vuosi ja yhteensä maksimissaan /3 vuotta.vuonna 2014 toimintaohjelman kustannukset ovat enintään Ellei hankerahoitusta saada, projektin vuosibudjetit päivitetään edellä mainitun seudun rahoituksen mukaisiksi. Kehittämisohjelman etenemisestä raportoidaan Seutuvaliokunnalle vuosittain. Ohjelman toteutuksesta ja hallinnoinnista vastaa Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy. Seutuvaliokunta nimeää kehittämisohjelmalle ohjausryhmän, joka ohjaa ja seuraa toimintaohjelman etenemistä ja tuloksia. Projektipäällikön lisäksi nimetään 3-5 henkilön työryhmä, jonka tehtävä on seurata, tukea ja ohjata projektin etenemistä. Kehittämisohjelmasta ja sen tuloksista laaditaan loppuraportti keväällä Miset Oy:n matkailujohtaja Maisa Häkkinen on kokouksessa selvittämässä asiaa. Vapaa-ajasta kestävää kilpailuetua toimintaohjelman vuosille on liitteenä. Vapaa-ajasta kestävää kilpailuetua toimintaohjelman vuosille Liite 1 Ehdotus Kehitysjohtaja: Seutuvaliokunta hyväksyy omalta osaltaan esitetyn toimintaohjelman sisällön sekä kustannusarvion ja esittää Mikkelin kaupunginjohtajalle Vapaa-ajasta kestävää kilpailuetua toimintaohjelman hyväksymistä sekä koko hankekaudelle yhteensä enintään :n resurssin myöntämistä Mikkelin seudun kehityshankerahaston Seudun kärkialojen kehittäminen -linjauksesta. Seutuvaliokunta nimeää toimintaohjelman ohjausryhmän. Päätös Seutuvaliokunta: Seutuvaliokunta hyväksyi osaltaan hankkeen sisällön sekä kustannusarvion ja esittää Mikkelin kaupunginjohtajalle Vapaa-ajasta kestävää kilpailuetua toimintaohjelman hyväksymistä sekä hankkeen käynnistämistä varten vuodelle 2014 enintään resurssin myöntämistä Mikkelin seudun kehityshankerahaston Seudun kärkialojen kehittäminen -linjauksesta. Toimintaohjelman vuosien kuntarahoituksen ehtona on suunnitellun lisärahoituksen toteutuminen ja siihen palataan kun asia on ajankohtainen. Seutuvaliokunta asettaa hankkeen ohjausryhmän myöhemmin ja nimeää oman edustajansa perustettavaan ohjausryhmään.

9 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 9 Tiedoksi Miset Oy / Maisa Häkkinen, Mikkelin kaupunki / talouspalvelut

10 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 10 Seutuvaliokunta / 800 / 2014 Mikkelin seudun toimintakertomus 2013 Valmistelija Aki Kauranen, puh Toimintakertomuksen periaatteet on säädetty kuntalaissa. Toimintakertomuksessa kerrotaan toiminnan kehittymistä koskevat tärkeimmät asiat ja toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen. Mikkelin seutu on osa Mikkelin kaupungin organisaatiota ja yhdistetään tilinpäätöksen osalta osaksi Mikkelin kaupunkia. Vuonna 2013 Mikkelin seudun toiminnan painopiste on ollut kehityshankerahastosta rahoitettavissa seudullisissa hankkeissa. Kehityshankerahaston vapaan pääoman kirjanpidollinen arvo oli vuoden lopussa ,88 euroa ja varauksien pääomassa oli jäljellä ,46 euroa. Mikkelin seudun rahastojen arvo on yhteensä ,34 euroa. Kehityshankerahastosta maksettiin vuoden aikana hankerahoituksia yhteensä euroa. Vuosille määrärahavarauksia eri hankkeille on tehty eurolla. Vuonna 2013 seudun kehyshankerahastossa oli kirjattuna 56 hanketta tai toimenpidettä ja uusia rahoituspäätöksiä vuoden aikana tehtiin 23 kappaletta. Mikkelin seudun toimintakertomus 2013 Liite 2 Ehdotus Kehitysjohtaja: Seutuvaliokunta merkitsee tiedoksi Mikkelin seudun vuoden 2013 toimintakertomuksen. Päätös Seutuvaliokunta: Merkittiin.

11 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 11 Seutuvaliokunta / 809 / 2014 Mikkelin seudun kesäasukastapahtuma 2014 Mikkelin seutu on järjestänyt kesäasukastapahtuman vuosittain vuodesta 1988 lähtien. Tapahtumapaikkana ovat vuorotelleet seudun kunnat ja kesäasukkaat ovat päässeet osallistumaan erilaisiin tilaisuuksiin luvulla kesäasukkat ovat kokoontuneet seuraavasti: 2000 Mikkeli 2001 Mikkeli 2002 Juva 2003 Hirvensalmi 2004 Kangasniemi 2005 Mikkeli 2006 Puumala 2007 Hirvensalmi 2008 Mäntyharju 2009 Mikkeli 2010 Mikkeli 2011 Mäntyharju 2012 Mikkeli 2013 Mikkeli/Ristiina Vuoden 2014 kesän osalta esille on noussut mahdollisuus järjestää kesäasukastapahtuma esimerkiksi Hirvensalmen omakotitalonäyttelyn ( ) yhteydessä tai Mäntyharjun Salmelassa Ehdotus Kehitysjohtaja: Seutuvaliokunta päättää vuoden 2014 Mikkelin seudun kesäasukastapahtumasta. Päätös Seutuvaliokunta: Seutuvaliokunta päätti, että vuoden 2014 kesäasukastapahtuma pidetään Mäntyharjun Salmelassa

12 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 12 Seutuvaliokunta / 809 / 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen ja Mikkelin seudun kuntien välisen aiesopimuksen edistymisen seuranta Asian valmistelija kehitysjohtaja Soile Kuitunen ja kehityspäällikkö Aki Kauranen (p ). Etelä-Savon ELY-keskus ja Mikkelin kaupunki/mikkelin seutu on solminut yhteisen aiesopimuksen syksyllä Aiesopimuksella halutaan tukea Mikkelin seudun kehittymistä, elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Aiesopimuksessa on määritelty yhteiset kehittämisen painotukset, joiden edistämiseen kummatkin osapuolet sitoutuvat. Aiesopimuksen painopistealueet on kuvattu Etelä-Savon ELY-keskuksen strategisen tulossopimuksen teemojen mukaisesti, jotka ovat: Toimivat kaupunkiseudut ja monimuotoinen järviluonto Yritysten innovaatiotoiminta ja kansainvälistyminen Nuorten työllistäminen ja työelämän laatu. Mikkelin kaupunki ja Mikkelin seutu ovat linjanneet omat kehittämisen painopisteensä ja nämä on huomioitu aiesopimuksessa. Aiesopimus ohjaa voimavarojen kohdentamista yhteisesti tunnistettuihin kärkialueisiin ja painopisteisiin. Aiesopimuksella varmistetaan pitkäjänteinen kehittäminen ja tiivistetään vuoropuhelua Mikkelin kaupungin, Mikkelin seudun ja ELY-keskuksen välillä. Aiesopimus liitetään ELY-keskuksen strategiseen tulossopimukseen. Seurannan osalta on sovittu, että aiesopimuksen toteutumista tarkastellaan vuosittain ELY-keskuksen ja Mikkelin kaupungin/mikkelin seudun yhteisessä seurantapalaverissa. Palaverissa raportoidaan tunnistettujen kärkitoimenpiteiden ja hankkeiden toteutumisen tilanne. Seurantaraportti käsitellään ELY-keskuksen johtoryhmässä ja saatetaan tiedoksi työ- ja elinkeinoministeriön alueosastolle sekä seudun osalta seutuvaliokunnalle ja Mikkelin kaupungilla Mikkelin kaupungin johtoryhmälle sekä Mikkelin kaupunginhallitukselle. Liitteenä vuoden 2013 lopussa tehty aiesopimuksen seurannan yhteenveto toimenpidesuosituksineen. Yksityiskohtaisempi aiesopimuksen toimenpidelistaus on nähtävillä kokouksen sihteerillä.

13 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 13 Aiesopimuksen seurannan tiivistelmä Liite 3 Ehdotus Kehitysjohtaja: Merkitään tiedoksi. Päätös Seutuvaliokunta: Merkittiin.

14 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 9 Sivu 14 Seutuvaliokunta / 809 / 2014 Kehitysyhtiörakenteen tarkastelu Mikkelissä Asian valmistelija kehitysjohtaja Soile Kuitunen. Mikkelin kaupunki on asettanut kunnianhimoisen tavoitteet työpaikka- ja väestömäärän kehitykselle sekä elinkeinojen hyvinvoinnille. Kehitysyhtiöt ovat avainroolissa näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Mikkelin kaupunginhallitus on kokouksessaan päättänyt käynnistää kehitysyhtiörakenteen selvitystyön. Selvitystyöllä ja siinä esiin tulevien rakennevaihtoehtojen tarkastelulla halutaan varmistaa kehitysyhtiöiden toimintaedellytykset tulevaisuudessa ja se, että elinkeino- ja elinvoimapolitiikkaa tukevat riittävät vahvat rakenteet ja toimijat. Selvitystyössä käydään läpi kehitysyhtiöiden rakenteen eri vaihtoehdot. Toimeksiannon selvitystyöhön antaa kaupunginhallitus ja selvitystyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä seutuvaliokunnan kanssa. Selvitystyön tekijäksi on kutsuttu selvitysmies Eero Holstila. Selvitystyötä johtaa ja koordinoi toimikunta, jossa ovat kaupunginhallituksen ja kehitysyhtiöiden edustajat. Toimikunnan puheenjohtajana toimii Mikkelin kaupunginjohtaja ja sihteerinä kaupungin kehitysjohtaja. Selvitystyö on edennyt yleisten lähtökohtien ja tavoitteiden täsmentämisestä ja työsuunnitelman hyväksymisestä rakennevaihtoehtojen tunnistamiseen. Rakennevaihtoehdot ja niiden tarkastelua ohjaavat kriteerit esitellään toimikunnan kokouksessa Toimikunnan on tarkoitus valita esitettävistä vaihtoehdoista osa yksityiskohtaisempaan arviointiin. Seutuvaliokunnalle esitellään seuraavassa kokouksessa tunnistetut rakennevaihtoehdot, sekä niiden arviointi. Ehdotus Kehitysjohtaja: Merkitään tiedoksi. Päätös Seutuvaliokunta: Merkittiin.

15 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 10 Sivu 15 Seutuvaliokunta Ilmoitusasiat Palvelusetelijärjestelmän jatkokehittäminen -hankkeen päättyminen Mikkelin seudun rahoituksella toteutettu Palvelusetelijärjestelmän jatkokehittäminen -hanke on päättynyt vuoden 2013 lopussa.mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi hyväksyi viime joulukuussa uudet linjaukset palvelusetelin käytöstä jatkossa sekä palveluseteliohjeen, joka määrittelee toimijoiden tehtävät ja vastuut seudullisessa järjestelmässä. Kokouksessa jaetaan hankkeen tekemä julkaisu hankkeen konkreettisista tuloksista kaudella Tuiketaajamat-projekti & Pike-kampanja Mikkelin kaupungin alueella vuonna 2014 toteutettavan Tuiketaajamat -projektin tavoitteena on kerätä yrittäjien, asukkaiden ja vapaa-ajanasukkaiden ideat Anttolan, Haukivuoren, Otavan, Ristiinan ja Suomenniemen keskustaajaman rakennetun ympäristön ja vetovoiman kehittämiseksi ja muodostaa tiedonkeruun ja vuorovaikutteisen käsittelyn avulla yhteinen näkemys kehittämisen painopisteistä. Lisäksi projektin tuloksena syntyy kokemusperäistä tietoa yhteisömuotoilun soveltuvuudesta pienten keskusten (alle 5000 asukasta) kehittämiseen.vuorovaikutteisella käsittelyllä tarkoitetaan asukkaiden, yrittäjien ja vapaa-ajan asukkaiden osallistumista suunnitteluun. Käytännössä kyse on verkkopaneelista ja koolle kutsuttavista suunnitteluilloista, joissa ideoita käsitellään yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Mikkelin Tuiketaajamat-hanke on mukana ns. pike yhteistyössä, jossa maakuntaliitot ja Elävät Kaupunkikeskustat ry (EKK) käynnistävät vuoden 2014 alussa kolmivuotisen valtakunnallisen kampanjan pienten keskusten kehittämiseksi. Tämä Pike-kampanja edistää pikkukaupunkien ja kirkonkylien elinvoimaisuutta ja uusiutumista sekä yhteistyötä, verkostoitumista, tiedonkulkua ja kokemusten vaihtoa. Etelä-Savossa kaikki kolme kaupunkia Mikkeli, Savonlinna ja Pieksämäki kehittävät aktiivisesti keskustojaan. Mäntyharjun keskustan kehittämishanke, Mikkelin kaupunginosien kehittämishanke Tuiketaajamat ja Rantasalmen kuntakeskuksen yleiskaavoitushanke nostavat myös kirkonkylien elinvoimaisuuden ja uusiutumisen nykyistä laajempaan keskusteluun. Osana Pike-kampanjaa myös Etelä-Savossa panostetaan ensi vuonna pienten keskusten kehittämiseen, yhteistyöhön ja verkostoitumiseen. Pike Lab Etelä-Savo Tavoitteena on saada keskusten kehittäminen käyntiin mahdollisimman monessa

16 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 10 Sivu 16 kohteessa aktivoida kunkin keskuksen oma paikallisyhteisö (asukkaat, yritykset, kiinteistön omistajat, kunta ja muut toimijat) pitkäjänteisen kehittämistyön veturiksi ja löytää kullekin yhteisölle paras mahdollinen toimintatapa selvittää pienten keskusten todellinen uusiutumis- ja kehityspotentiaali löytää vähintään yksi idea, helmi, jatkotyön lähtökohdaksi tehdä aktiivista yhteistyötä ja hyödyntää muiden kokemuksia maakunnassa ja valtakunnallisesti (Pike kampanja) Seudun sihteerin loma & vuorotteluvapaa Seudun sihteerin tehtäviä hoitanut kehityspäällikkö Aki Kauranen on lomalla ja vuorotteluvapaalla välisen ajan. Seudun sihteerin tehtäviä ko. aikana hoitaa Susanna Keminen Mikkelin kaupungin elinvoima- ja kilpailukykypalveluista. Ehdotus Kehitysjohtaja: Merkitään tiedoksi. Päätös Seutuvaliokunta: Merkittiin.

17 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 11 Sivu 17 Seutuvaliokunta Seuraava kokous Ehdotus Kehitysjohtaja: Sovitaan seuraavan kokouksen ajankohta. Päätös Seutuvaliokunta: Päätettiin, että seuraava seutuvaliokunnan kokous pidetään keskiviikkona klo myöhemmin ilmoitettavassa paikassa.

18 VAPAA-AJASTA KESTÄVÄÄ KILPAILUETUA - TOIMINTAOHJELMA Maisa Häkkinen

19 1 JOHDANTO Matkailun ja vapaa-ajan asutuksen merkitys Mikkelin seudulle on poikkeuksellisen suuri. Tämä Vapaa-ajasta kestävää kilpailuetua -toimintaohjelma sisältää toimenpiteitä Mikkelin seudun vapaa-ajan asumisen tulevaisuuden turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Upea, puhdas järviluonto, asema vapaa-ajan asumisen keskuksena, sijainti Helsingin ja Pietarin läheisyydessä, hyvä saavutettavuus sekä monipuoliset ja laadukkaat palvelut luovat hyvät edellytykset kehittämistyölle. Lisäksi tarvitaan omien vahvuuksien tunnistamista, asiakaslähtöistä palvelujen kehittämistä, yhteistyötä sekä muutosten tunnistamista ja niihin reagointia. Tämän toimintaohjelman tavoitteena on rakentaa Mikkelin seudusta kestävän vapaa-ajan mallialue, josta muut voivat ottaa mallia ja joka toimii koko Suomen demoalustana. Kehittämisohjelmassa luodaan edellytyksiä uusien tuotteiden, palveluiden ja liiketoimintakonseptien syntymiselle huomioiden erityisesti kestävän kasvun ja hyvinvoinnin periaatteet. Samalla synnytetään uutta yritystoimintaa kestävän vapaa-ajan ympärille ja varmistetaan vapaa-ajan aluetaloudellinen merkittävyys jatkossakin. Osana Mikkelin seudun elinkeino- ja kilpailukykyohjelman toteutusta Miset Oy on valmistellut tämän Vapaa-ajasta kestävää kilpailuetua toimintaohjelman vuosille Ohjelma tukee omalta osaltaan myös Etelä-Savon maakunnan päivitettyä matkailustrategiaa ja Miset Oy:n strategiaa sekä Mikkelin kaupungin elinkeinostrategiaa. 2 TAUSTAA Tutkimukset ja heikot signaalit kertovat muutoksista toimintaympäristössä ja mökkeilijöiden käyttäytymisessä. Myös matkailijoiden arvot ja kulutuskäyttäytyminen ovat muuttumassa. Helsingin Yliopiston (Manu Rantanen) pian julkaistavan Muuttuvat mökkeilytyylit - tutkimuksen mukaan olemme tienhaarassa, jossa mökkien omistajat jakautuvat entistä selvemmin kahteen ryhmään perinteitä ja oman käden töitä korostavaan mökkeilytyyliin ja toisaalta niihin, jotka haluavat mökkilomalta lepoa ja elämyksellisyyttä ja ovat valmiita ostamaan entistä monipuolisempia palveluja. Tutkimuksessa pyritään katsomaan vuotta eteenpäin. Tulevaisuuden tutkijoiden mukaan aitous, paikallisuus ja kulutuksen vähentäminen tulevat olemaan tulevaisuuden megatrendejä, jotka vaikuttavat merkittävästi myös matkailuun. Mikkelin seudun ja Saimaan alueen tarjonta pystyy vastaamaan näihin muuttuviin tarpeisiin hyvin. Päivitetyn maakunnallisen matkailustrategian painopistealueita ja tavoitteita ovat; Saimaa kansainväliseksi matkailukohteeksi, liiketoiminnan kansainvälistyminen, matkailun toimintaympäristön kehittäminen, kestävä matkailu ja asiakaslähtöinen palvelujen muotoilu ja teemalliset palvelukokonaisuudet.

20 Tässä ohjelmassa etsitään myös matkailun ja vapaa-ajan yhteisiä rajapintoja ja kehittämisen mahdollisuuksia. 2.1 Matkailun ja vapaa-ajan merkitys Suomen kansantaloudelle ja Mikkelin seudulle Matkailuun kulutettiin Suomessa vuonna 2012 arviolta 14,96 miljardia euroa. Summa sisältää suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutusmenot Suomessa. Ulkomaalaisten matkailijoiden osuus matkailun kokonaiskulutuksesta oli 29 prosenttia eli 4,41 miljardia euroa. Matkailun aikaansaama arvonlisäys eli jalostusarvo vuonna 2012 oli arvioilta 4,98 miljardia euroa, joka on 3,0 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Verrattuna muiden toimialojen arvonlisäykseen, matkailun arvonlisä oli suurempi kuin elintarviketeollisuuden, yli kaksi kertaa niin suuri kuin maatalouden ja moninkertainen verrattuna peliteollisuuteen. Matkailun tilinpidon mukaan vuonna 2007 matkailualan laskennallinen kokonaistyöllisyys oli henkilöä, työllisten lukumäärän ollessa henkilöä. Luvussa ovat kokonaisuudessaan mukana ravitsemis- ja majoitustoimialojen sekä matkatoimistojen ja vastaavien koko- tai osa-aikaiset ympärivuotiset työpaikat. Muista toimialoista mukaan on laskettu erityisesti matkailua palvelevan toiminnan työpaikat. (Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, ) Mikkelin seudulla ei ole lähivuosina tehty matkailutuloselvitystä, mutta voimme arvioida matkailun merkitystä peilaamalla sitä Savonlinnan seudulla tehtyyn tutkimukseen. Savonlinnan seudulla menomenetelmän mukaan laskettu välitön matkailutulo oli yhteensä 97,3 miljoonaa euroa vuonna Arvioon sisältyvät hotelleissa, ystävien luona, leirintäalueilla ja vuokramökeillä majoittuneet matkailijat sekä vapaa-ajan asukkaat ja päiväkävijät. Matkailun kerrannaisvaikutuksiksi Savonlinnan seudulla vuonna 2010 arvioitiin 63,6 miljoonaa euroa ja näin ollen matkailun kokonaisvaikutukseksi arvioitiin yhteensä miljoonaa euroa. Matkailun välitön työllisyysvaikutus Savonlinnan alueen yrityksissä oli 1423 henkilötyövuotta ja kokonaistyöllistävyys oli yhteensä 1720 henkilötyövuotta. (Lähde: Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos, Matkailun taloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla 2010) 2.2 Merkittävä osa majoituskapasiteetistamme tilastoinnin ulkopuolella Etelä-Savon maakuntaliiton aluerakenneselvityksen perusteella Mikkelin seudun vuokrauskäytössä oleva majoituskapasiteetti on merkittävästi suurempi kuin rekisteröity kapasiteetti. Seutumme erityispiirrettä kuvaa hyvin ei-rekisteröidyn majoituskapasiteetin suuri määrä suhteessa rekisteröityyn kapasiteettiin. Mikkelin seudun majoituskapasiteetti on aluerakenneselvityksen mukaan 6066 vuodepaikkaa, kun rekisteröityjen vuoteiden määrä vuonna 2012 oli vain 2163 kpl (yksiköt, joissa on vähintään 10 huonetta / mökkiä / leirintäalueen sähköpistokepaikkaa). Lähes kaksi kolmasosaa majoituskapasiteetistamme on jäänyt tilastoinnin ulkopuolelle. Vuoden 2013 tilastointitavan muutos on tuonut tilastoinnin piiriin n. 400 vuodepaikkaa lisää. Nyt tilastoinnin piirissä ovat kaikki ne yksiköt, joissa on vähintään 20 vuodepaikkaa. Edelleen n vuodepaikkaa ja niiden majoitustulo jää tilastoinnin ulkopuolella.

21 2.3 Mikkelin seutu ja vapaa-ajan asuminen euroja ja työpaikkoja Mikkelin seutu on tunnettu ja arvostettu vapaa-ajan alue. Etelä-Savon n vapaaajan asunnosta n (n. 60 %) sijaitsee Mikkelin seudulla. TEM:n tilaaman tutkimuksen mukaan Etelä-Savon maakunnan mökkeilyn eurot olivat vuonna 2010 yhteensä 728 miljoonaa euroa, toiseksi eniten Suomessa. Vain Varsinais-Suomen euromäärä oli suurempi (788 miljoonaa euroa). Voimme arvioida, että Mikkelin seudulla mökkeilyn tuomat eurot olivat n. 60 % edellä mainitusta eli n. 437 miljoonaa euroa vuonna Mökkeilyn työllisyysvaikutukset Etelä-Savossa vuonna 2010 olivat 8764 henkilötyövuotta, josta samalla arviointiperiaatteella Mikkelin seudun osuus oli n henkilötyövuotta. Matkailullinen mökkeily on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle. Matkailullisella mökkeilyllä raportissa tarkoitetaan vuokramökillä vietettyä lomaa, joka lasketaan matkailuksi. (TEM Raportteja 21/2011: Loma-asumisen taloudelliset ja työllisyysvaikutukset Suomessa, Rakennustutkimus RTS Oy, 2011) Mikkelin seudun matkailutulo tutkitaan vuoden 2014 aikana osana Etelä-Savon matkailun työllisyys ja tuloselvitystä. Matkailua ja vapaa-ajan asutusta on totuttu ajattelemaan toisistaan erillisinä osa-alueina. Vapaa-ajan asukkailla ja matkailijoilla on kuitenkin paljon yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja tarpeita. Tässä kehittämisohjelmassa pyritään löytämään nämä yhteiset rajapinnat ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tavoite on, että sekä matkailutulo että vapaa-ajan asukkaiden seudulle jättämä tulo kasvaa merkittävästi. Matkailu ja vapaa-aika nyt Matkailu ja vapaaaika 2020 Vapaaaika 437 milj. Matkailu tuloarvio 150 mil. Vapaaaika 500 milj. Matkailu 200 milj. Arvio vuonna 2010 ja tavoite Mikkelin seudun vapaa-ajan asumisen ja matkailun jättämä tulosta alueelle vuonna KILPAILUYMPÄRISTÖ Vaikka matkailuyrityksemme ovat pääsääntöisesti pieniä ja sijaitsevat hajallaan, pystymme kilpailemaan kehittämällä laadukkaita verkostoja ja panostamalla olemassa olevien yritysten laadun kehittämiseen ja uusien matkailuyritysten ja keskusten syntyyn. Kärkiyrityksemme toimivat vetureina ja malleina muille alan toimijoille. Seudun matkailu-

22 ja vapaa-ajan markkinoinnissa tulee hyödyntää näiden kärkiyritysten ja yritysverkostojen vetovoimaa ja palvelutarjontaa. Matkailumarkkinoinnin tulee perustua brändisisällön rakentamiseen. Brändin sisältö puolestaan rakentuu asiakasta puhuttelevien ja hänen tarpeensa ylittävien palvelukokonaisuuksien ja ainutlaatuisen järviluonnon varaan. Myös yhä suurempi osa vapaa-ajan asukkaista toivoo monipuolisempia ja ammattitaitoisesti tuotettuja palveluja. Useat matkailupalvelut soveltuvat hyvin myös vapaa-ajan asukkaille. 3.1 SWOT Mikkelin seudun matkailu ja vapaa-aika VAHVUUDET HEIKKOUDET Puhdas, ainutlaatuinen järviluonto Imago, tunnettuus ei yhtä Runsas omarantaisten mökkien tunnettua matkailukohdetta tai tarjonta nähtävyyttä Maan johtava vapaa-ajan asumisen Sesonkiluontoisuus alue, omarantaiset tontit Matkailu- ja palveluyritysten pieni Sijainti lähellä Helsinkiä ja Pietaria koko ja hajanaisuus Kulttuuriperintö historia, Resurssien vähyys kartanokulttuuri, elämäntapa Investointien vähäisyys Palvelujen monipuolisuus ja Matkailun taloudellisen merkityksen saatavuus kärkiyritykset, todentaminen vaikeaa tapahtumat ja käyntikohteet arvostuksen puute Yhteistyöverkostot Vapaa-ajan ammattimaisesti Markkinointiosaaminen toimivien palvelujen vähäisyys ja hajanaisuus Vapaa-ajan asuntojen kunto ja korjausvelka MAHDOLLISUUDET Järvi-, hyvinvointi- ja kulttuurimatkailun mahdollisuuksien monipuolisempi hyödyntäminen Asiakkaiden arvostusten muutokset aitous, paikallisuus, lähiruoka Kestävä matkailu ja vapaa-aika Uudet tuotteet, palvelut ja liiketoimintakonseptit Luontokeskusten, -kohteiden ja reittien kehittäminen Kapasiteetin merkittävä kasvattaminen yksityisen vapaaajan asuntojen vuokraustoiminnan myötä Venäjän viisumivapaus Kansainväliset markkinat Verkostoituminen ja yhteistyö paikallisesti, kotimaassa ja kansainvälisesti UHAT Luonnon saastuminen Talouden kriisit Suomen matkailun taantuminen, resurssien puute Hankerahoituksen väheneminen Muutokset mökinomistajien käyttäytymisessä ja arvomaailmassa Seudun elinvoimaisuuden hiipuminen Suomen hintataso

23 Matkailu- ja vapaa-ajan imagon vahvistuminen vetovoimaisten ja laadukkaiden palvelukokonaisuuksien kautta 3.2 Markkina- ja kilpailutilanne Osuutemme koko maan rekisteröidyistä yöpymisistä on pienentynyt vuosina samoin kuin rekisteröidyt majoituskohteet. Ei-rekisteröityjen majoitusvuorokausien ja kohteiden osalta voimme arvioida, että tilanne on päinvastainen. Uudet vuokramökkiinvestoinnit ovat kasvattaneet kapasiteettiamme ja Venäjän markkinoilta tullut merkittävä kasvu kohdistuu pääosin tähän ei-rekisteröityyn kapasiteettiin. Tosin myös venäläisten rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat vuonna ,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Muiden kansalaisuuksien osalta vuosittaiset matkailijamäärät ovat vaihdelleet jonkin verran, mutta merkittäviä muutoksia matkailijamäärissä ei ole ollut. Vuonna 2012 kirjattiin rekisteröityjä yöpymisiä Mikkelin seudulla vrk, joista vrk (n. 25 %) oli ulkomaalaisten majoitusvuorokausia. Näistä venäläisten osuus oli vrk. Vuonna 2013 Mikkelin seudun osuus koko maan yöpymisistä kääntyi ensimmäisen kerran kasvuun vuoden 2001 jälkeen Muutokset asiakkaiden käyttäytymisessä ja markkinointikanavissa Tulevaisuuden tutkijoiden mukaan asiakkaat haluavat tulevaisuudessa yhä yksilöllisempää palvelua ja myynnin ja markkinoinnin tulee olla kohdennettua ja yksilöllistä. Tulevaisuudessa asiakas haluaa tulla huomioiduksi koko asiakkuuden elinkaaren ajan ja itse vaikuttaa palveluun tai tuotteeseen. Markkinoinnissa painottuu entistä enemmän tuotteiden ja palvelujen sisällöt (brändisisällöt) ja niihin liittyvät tarinat. Aitous, paikallisuus ja kulutuksen vähentäminen tulevat olemaan tulevaisuuden megatrendejä. Markkinoinnissa tullaan siirtymään resurssien omistamisesta brändien omistamiseen, vuoropuheluun asiakkaiden kanssa ja pyrkimykseen pitkäaikaisiin kumppanuuksiin. Asiakkaat siirtyvät entistä enemmän käyttämään sähköisiä kanavia. Sähköiset kanavat mahdollistavat entistä kustannustehokkaamman markkinoinnin, joka ei enää ole riippuvainen samoista rajoitteista kuin ns. perinteinen markkinointi. Digitaalisuus mahdollistaa valittujen kohderyhmien tavoittamisen jopa globaalisti. Edellä kuvatut muutokset vaikuttavat sekä matkailijoiden että vapaa-ajan asukkaiden käyttäytymiseen. Näihin muutoksiin meidän tulee reagoida ja kehittää monipuolisia palveluja ja niiden saavutettavuutta, älykkäitä sisältöjä, digitaalisia kanavia sekä uusia liiketoimintakonsepteja.