Sivistyksen suunta 2020

Transkriptio

1 Sivistyksen suunta 2020 SUOMEN KUNTALIITON SIVISTYSPOLIITTINEN OHJELMA

2 Suomen Kuntaliitto Opetus- ja kulttuuriyksikkö KUVITUS Kari Nuutinen ISBN (nid.) ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto Paino: Savion Kirjapaino Oy Helsinki 2011 Myynti: Suomen Kuntaliiton julkaisumyynti Faksi Tilausnumero Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL 200, Helsinki Puh Faksi

3 Sisältö Esipuhe 4 Varhaiskasvatus 7 Esiopetus 9 Perusopetus 11 Nuorten toisen asteen opinnot 16 Lukiokoulutus 19 Ammatillinen koulutus 25 Ammattikorkeakoulut 30 Elinikäinen oppiminen 34 Kansalaisopistojen palvelut 37 Kirjastopalvelut 41 Kulttuuripalvelut 45 Liikuntapalvelut 49 Nuorisotyö 53 Sivistyksen suunta

4 Esipuhe Sivistyksen suunta -asiakirjassa linjataan koulutus- ja kulttuuripolitiikkaa vuoteen Lähtökohtana on, että elinvoimaiset kunnat varmistavat jatkossakin koulutus ja kulttuuripalvelut kuntalaisille. Valtion ohjauksen tulee olla väljää, jotta joustavuus, ketteryys ja muuntautumiskykyisyys on palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa mahdollista olosuhteiltaan ja palvelutarpeiltaan erilaisissa kunnissa. Kunta päättää tavan miten palvelut järjestetään kussakin tilanteessa, ei ole yhtä hyvää mallia. Asiakirjan laatijat ovat olleet hyvin tietoisia julkisen talouden edessä olevista kovista haasteista. Esitetyt linjaukset eivät tuo mukanaan kustannuspaineita, vaan ennemminkin ehdotuksia, miten olemassa olevat voimavarat ja infrastruktuuri pystytään tulevaisuudessa entistä paremmin suuntaamaan hyvinvointiyhteiskunnan edelleen kehittämiseksi. Kuntien toimintaympäristö on entistä monimuotoisempi. Kulttuuriset muutokset, kansainvälistyminen, kaupungistuminen ja taloudellinen kehitys muokkaavat yhteiskuntaa ja alueita eri tavoin. Kehitys näkyy paikallisen kulttuurin elinvoimaisuutena, toisaalta universaalien elämäntyylien ja arvovalintojen voimistumisena. Alueellinen omaleimaisuus tulee entisestään korostumaan ja hyödynnettynä se voi olla myös kunnan vahvuus. Yhteiskunnassamme on nähtävissä teknologian käytön lisääntyminen ja finanssivetoisuuden korostuminen samalla kun ekologisuus toimintaperiaatteena yleistyy. Tunnusomaista on median kasvava merkitys ja sosiaalisen median yhä tärkeämpi rooli: toimimme globaaleissa verkostoissa ajan ja paikan meitä sitomatta. Fyysinen ja virtuaalinen ympäristömme on entistä monikulttuurisempi erilaisine arvoineen ja arvostuksineen. Tällaisessa yhteiskunnassa ihminen tarvitsee henkistä vahvuutta, juuriensa tuntemista, tervettä itsetuntoa. Laaja-alainen sivistys ja riittävä koulutus ovat yksilön ja koko yhteiskunnan perusta. Koulutus ja kulttuuri hyvinvoinnin kulmakiviä Maamme menestys ja kilpailukyky perustuu kykyyn jatkuvasti uusintaa tietopääomaa. Tämä edellyttää vahvaa ja monipuolista koulutusta ja sivistystä. Koulutus- ja kulttuuripalvelut ovat kunnan ja alueen elinvoiman kulmakiviä sekä kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjiä. Kulttuuri- ja liikuntapalvelut vahvistavat ihmisen hyvinvointia ja ovat ongelmia ennaltaehkäisevinä myös keino katkaista sosiaali- ja terveyspalveluiden kasvavaa kustannuskierrettä. Taiteen ja kulttuurin aloilla on merkittävä vaikutus kaikkien alueiden kehittymiselle ja elinvoimaisuudelle, lisäksi kulttuurialoilla on positiivinen työllistävä vaikutus. Hyvällä koulutuspolitiikalla turvataan osaamisen taso ja varmistetaan alueiden elinvoimaisuus sekä turvataan kuntien työvoiman saanti. Tämä on ratkaisevaa koko hyvinvointiyhteiskunnan, mutta erityisesti laadukkaiden kuntapalveluiden järjestä- 4

5 misen kannalta. Jokaisella tulee olla mahdollisuus hankkia riittävä ammatillinen osaaminen työmarkkinoille sijoittumiseksi. Se on yksilön hyvän elämän perustoja. Elinikäinen oppiminen on jokaisen yksilön osaamisen lähtökohta. Jotta koulutus kattaisi yksilön koko elinkaaren eivätkä toisaalta koulutusajat pitenisi, tulee nykyisiä koulutusrakenteita ja -järjestelmää uudistaa elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Kuntaperusteisuus palvelutarjonnassa Hyvinvointiyhteiskuntamme tasa-arvoisten palveluiden saatavuus on perustunut demokraattiseen päätöksentekoon nojautuviin kuntiin. Kunnallisen palvelutuotannon yksi vahvuus on mahdollisuus monipuoliseen yhteistoimintaan eri palvelusektoreiden välillä. Vahva peruskunta voi ottaa vastuun eri palveluiden järjestämisestä. Harvaanasutuilla alueilla työssäkäyntialueen kuntien välinen yhteistyö palveluiden järjestämisessä on selkeintä, jottei palvelurakenne pirstaloidu. Tällä tiellä pitäisi jatkossakin edetä, jotta varmistettaisiin opetus- ja kulttuuripalvelujen asiakaslähtöisyys. Koulutusjärjestelmä jatkumona Perusopetuksen järjestämisen suomalainen, kuntaperusteinen malli on osoittautunut tehokkaaksi ja tulokselliseksi. Se on saatu aikaan siten, että julkiset voimavarat on kohdennettu yhden laadukkaan, tasa-arvoisen järjestelmän kehittämiseksi. Lisäksi paikallisesti on ollut päätösvaltaa, jotta opetuksessa on voitu ottaa huomioon oppilaiden erilaiset kyvyt ja taidot. Näitä periaatteita tulisi valtakunnallisessa ohjauksessa painottaa jatkossakin, jotta perusopetus vastaisi koko ikäluokan koulua ja toteutuisi laadukkaasti ja tasa-arvoisesti koko maassa. Koulutusjärjestelmän tulisi turvata se, että kaikki suorittavat myös toisen asteen tutkinnon. Kokonaisvastuu nuorten toisen asteen koulutuksesta, lukiosta ja ammatillisesta peruskoulutuksesta, olisi selkeintä antaa kuntien tehtäväksi. Tällöin voitaisiin parhaiten toteuttaa jatkumo varhaiskasvatuksesta, esiopetuksesta perusopetukseen ja toisen asteen loppuun. Kokonaisvastuuta nuorten toisen asteen koulutukseen pääsystä ja koulutuksesta ei voimassa olevassa lainsäädännössä ole määritelty millekään taholle. Sen sijaan kaikilla kunnilla on jo nyt lakisääteinen velvollisuus osallistua ammatillisen peruskoulutuksen, lukiokoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen rahoittamiseen. Toisen asteen tutkinto luo edellytykset työelämään siirtymiselle ja eri tavoin tapahtuvalle elinikäiselle oppimiselle. Koulutusjärjestelmässä aikuiskoulutuksen tulee perustua kysyntään, joten työelämässä tarvittavan osaamisen ja siitä seuraavien koulutustarpeiden tunnistaminen on olennaista. Aikuiskoulutuksen tulee olla pääosin lisä- ja täydennyskoulutusta ja tutkinnon osien suorittamista. Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus on pääsääntöinen väylä niille aikuisille, joilla jo on ammatillinen perustutkinto. Näyttötutkintojärjestelmä on keino sujuvoittaa työelämässä olevien opiskelua ja alalta toiselle siirtymistä. Korkea-asteen opintoihin voi osa aikuisopiskelijoista osallistua myöhemmällä iällä. Virallisilla koulutusinstituutioilla ei ole enää tiedon monopolia; elämässä tarvitta- Sivistyksen suunta

6 via tietoja ja taitoja opitaan myös muun muassa työpaikoilla ja tietoverkoissa. Nämä mahdollisuudet tulee hyödyntää erityisesti työssä olevien osaamisen päivittämisessä. Esimerkiksi virallistetun portfolion käyttöön otto, virtuaaliopetus, opettajilta vaadittavan osaamisen vahvistaminen ja suoraan aikuisopiskelijoille osoitettu taloudellinen tuki ovat ehdotuksia tämän tavoitteen edistämiseksi. Tärkeää on myös, että kaikilla koulutusasteilla vahvistetaan nykyisissä opetussuunnitelmissa olevaa yrittäjyyskasvatusta. Vaikuttavuus monen tekijän summa Koulutus- ja kulttuuripalveluiden hyödyt niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin näkyvät usein vasta vuosien päästä. Valtakunnallisten tulosmittareiden käyttäminen on haasteellista; vaarana on että toiminta ei niillä mitattaessa suuntaudu paikallisesti, kuntalaisten kannalta tarkoituksenmukaisesti. Tuottavuus- ja tuloksellisuustavoitteiden asettaminen lähellä itse toimintaa on ratkaisevaa. Toiminnan tuloksellisuuden kehittäminen on kunnissa jatkuvaa toimintaa ja osa strategista johtamista. Kuntalaisten koulutuspalvelujen esiopetuksesta korkea-asteelle ja laajasti ymmärrettyjen kulttuuripalvelujen johtamiseen osana kunnan kokonaisvaltaista kehittämistä on asia, johon tulevina vuosina tarvitaan kunnissa erityistä huomiota. *** Sivistyksen suunta on ollut vuorovaikutteinen prosessi, jossa on kuultu monia tahoja ja keskusteltu kuntien ja monen eri sidosryhmän kanssa, mistä kaikille lämpimät kiitokset. Asiakirjan valmistelu on ollut koko yksikölle myös tapa suunnitella ja kehittää opetus- ja kulttuuriasioita ja löytää tärkeimmät painopisteet liiton edunvalvontaan. Suomen Kuntaliitto Opetus ja kulttuuri Anneli Kangasvieri Lieselotte Eskelinen Maarit Kallio-Savela Juha Karvonen Maisa Lovio Juha Patrakka Hannele Salminen Johanna Selkee Kari Sjöholm Kurt Torsell Ditte Winqvist 6

7 Varhaiskasvatus Sivistyksen suunta

8 Varhaiskasvatus Visio vuodelle 2020 Varhaiskasvatus luo pohjaa lapsen oppimiselle. Päivähoidon, esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyö tukee lapsen kasvua, hoitoa ja tulevaa oppimispolkua. Varhaiskasvatus tasoittaa lasten elinolosuhteista johtuvia eroja ja tarjoaa lapsille yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä edellytystensä mukaisesti. Päivähoidon järjestämisessä on käytössä joustavia vaihtoehtoja. Tätä Kuntaliitto tavoittelee Kunnassa järjestettävä varhaiskasvatus ja perusopetus muodostavat yhtenäisen, toiminnallisen jatkumon. Varhaiskasvatus on päivähoidon ja esiopetuksen muodostama hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus. Esiopetus liittyy kiinteästi sekä varhaiskasvatukseen että alkuopetukseen. Lasten huoltajille tarjotaan joustavia vaihtoehtoja päivähoidon järjestämiseksi. Varhaiskasvatus luo perustan lapsen tasapainoiselle kasvulle ja kehitykselle. Varhaiskasvatus muodostaa yhdessä esi- ja perusopetuksen kanssa lasten hyvinvointia, hoivaa ja oppimista edistävän kokonaisuuden. Päivähoidon, esiopetuksen ja koulun välinen yhteistyö paranee ja lapsi siirtyy joustavasti ja turvallisesti päivähoidosta esiopetukseen sekä edelleen esiopetuksesta perusopetukseen. Lasten hyvinvointi otetaan suomalaisen yhteiskunnan tärkeäksi painopistealueeksi. Lapsiperheiden asemaan panostetaan niin taloudellisesti kuin muidenkin tukitoimien avulla. Parannusta tarvitaan yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla. NÄILLÄ TOIMILLA TAVOITTEISIIN 1. Varhaiskasvatuslainsäädäntö uudistetaan. Edistetään lapsen hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisvaltaista toteuttamista. Päivähoitopalveluja kehitetään perheiden tarpeiden mukaan monipuolisiksi ja joustaviksi. 8

9 Esiopetus Sivistyksen suunta

10 Esiopetus Visio vuodelle 2020 Jokaisella lapsella on oikeus osallistua esiopetukseen, mikäli lapsen huoltaja tätä haluaa. Esiopetus toimii osana varhaiskasvatusta ja opetustoimea. Esiopetus ja perusopetus muodostavat johdonmukaisen ja saumattoman kokonaisuuden. Esi- ja alkuopetuksen välillä tehdään kiinteää yhteistyötä, jotta lapsi siirtyy peruskouluun joustavasti ja turvallisesti. Kun esiopetus päättyy, lapsella on hyvät valmiudet koulunkäynnin aloittamiseen. Tätä Kuntaliitto tavoittelee Kunnat vastaavat esiopetuksen järjestämisestä ja osoittavat esiopetuspaikan jokaiselle opetukseen oikeutetulle lapselle huoltajan niin halutessa. Kunta voi järjestää esiopetusta koulussa, päivähoitopaikassa tai muussa soveltuvassa paikassa. Esiopetus on maksutonta ja vapaaehtoista. Esiopetuksessa lapsille taataan tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja koulun aloittamiseen. Esiopetuksessa tasoitetaan lasten erilaisia valmiuksia aloittaa koulunkäynti. Esiopetus ennaltaehkäisee myös syrjäytymistä. Esiopetuksessa lapsia innostetaan oppimaan uusia asioita oman kiinnostuksensa mukaisesti leikin ja toiminnan kautta. Esiopetuksella on muun varhaiskasvatuksen ohella suuri merkitys ulkomailta maahan muuttaneen lapsen kotouttamisessa. Maahanmuuttajataustaisen lapsen olisi hyvä osallistua päiväkodissa tai koulussa järjestettävään esiopetukseen tai perusopetukseen valmistavaan opetukseen. Esiopetus ja perusopetukseen valmistava opetus vahvistavat lapsen kielitaitoja ja kouluvalmiuksia ennen kuin hän aloittaa varsinaisen koulunkäynnin. NÄILLÄ TOIMILLA TAVOITTEISIIN 1. Esiopetuksen tulee jatkossakin säilyä lapsen subjektiivisena oikeutena. Esiopetukseen osallistumista ei tule säätää lasta velvoittavaksi. 10

11 Perusopetus Sivistyksen suunta

12 Perusopetus Visio vuodelle 2020 Lähtökohtana on yhtenäinen peruskoulu kuntien järjestämänä. Koulutuksellinen tasa-arvo ja yhdenvertaiset palvelut toteutuvat koko maassa. Peruskoulussa oppilas saa korkeatasoista opetusta ja kasvatusta. Koulutuksen saatavuus lähipalveluna maan kaikissa osissa on turvattu. Opetuspalveluja järjestetään ja käytetään kuntarajat ylittäen. Opetuksessa hyödynnetään nykyaikaista teknologiaa. Tätä Kuntaliitto tavoittelee Julkinen rahoitus kohdennetaan yhden laadukkaan, kuntaperusteisen koulutusjärjestelmän ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Kunnat järjestävät korkeatasoisia opetus- ja kasvatuspalveluja, joihin kuntalaiset ovat tyytyväisiä. Tulevaisuuden kunnissa tehdään järjestelmällistä laatutyötä korkeatasoisen perusopetuksen varmistamiseksi. Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet jättävät riittävästi väljyyttä paikallisiin päätöksiin. Näin erilaisten oppilaiden tarpeet voidaan ottaa huomioon ja opetuksen laatua voidaan kehittää paikallisesti. Valtionosuusjärjestelmän tulee ottaa huomioon nykyistä paremmin kuntien olosuhdetekijät ja erilaiset mahdollisuudet järjestää perusopetusta. Näin turvataan koulutuksellinen tasa-arvo ja valtakunnallinen yhdenvertaisuus. Opetustyö on haasteellista ja huoltajien vaatimukset koulun opetus- ja kasvatustyötä kohtaan kasvavat. Opettajalta edellytetään yhä parempia vuorovaikutustaitoja ja kykyä tulla toimeen erilaisten oppilaiden kanssa. Työnantaja tukee opettajia heidän työnsä kehittämisessä. Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia oppimisympäristöjä. Teknologian hyödyntäminen opetuksessa on Suomessa maailman huippua. Opetus on järjestetty siten, että se huomioi oppilaiden erilaiset oppimisedellytykset joustavasti. Oppilaalla on mahdollisuus valita taide- ja taitoaineita tai teoreettisia aineita oman kiinnostuksensa mukaan. Luonnon ja muun ympäristön muutokset edellyttävät sellaisten tietojen ja taitojen vahvistamista, joiden avulla oppilas pystyy arvioimaan valintojensa ja tekojensa vaikutusta sekä ottamaan omalta osaltaan vastuuta kestävästä tulevaisuudesta. Tulevaisuudessa koulujen rakentamiseen suunnattuja valtion määrärahoja on lisätty ja painopistettä siirretty rakentamisenaikaiseen rahoitukseen, jotta kunnat voivat tarjota opetukseen pedagogisesti laadukkaat, turvalliset ja terveelliset oppimisympäristöt. 12

13 Perusopetuspalvelujen saatavuus turvataan Niillä alueilla, joissa peruskouluikäisten määrä vähenee, joudutaan miettimään uusia toimenpiteitä perusopetuksen saatavuuden turvaamiseksi lähipalveluna. Saatavuutta parantaa oppilaan mahdollisuus käydä lähintä koulua, vaikka se sijaitsisi muualla kuin asuinkunnassa. Erityisesti kuntien reuna-alueilla koulujen oppilaaksiottoalueiden tulee ylittää kuntarajat. Kuntien yhteiset koulut nähdään tulevaisuuden kunnissa yhtenä vaihtoehtona perusopetuspalvelujen saatavuuden turvaamisessa. Osa palveluista tuotetaan yhteistyössä useiden kuntien kanssa. Oppilaille luodaan aito mahdollisuus käyttää etäopetusta ja suorittaa osa perusopetuksen oppisisällöistä ajasta ja paikasta riippumatta muun opetuksen rinnalla. Harvaan asuttujen ja pitkien etäisyyksien kunnissa voidaan käyttää etä-, verkko- ja kuvayhteysopetusta sekä tuntitallenteita. Lisäksi erityisen harvaan asutuilla alueilla on luotava mahdollisuuksia perusopetuksen alempien luokkien lähiopetukseen. Kasvavilla kaupunkiseuduilla joudutaan lisäämään oppilaspaikkoja ja rakentamaan uusia kouluja. Kouluverkon yhteisellä käytöllä ja suunnittelulla vähennetään investointitarpeita. Palvelutarpeen kasvuun vastataan parantamalla kuntarajat ylittävien palvelujen käyttöä. Myös kaupunkiseuduilla kunnat suunnittelevat perusopetuspalvelujen järjestämistä yhteistyössä. Palvelutarvetta arvioitaessa huomioidaan lähellä olevien koulujen käyttömahdollisuus, vaikka ne olisivatkin toisen kunnan alueella. Kuntalaisilla on mahdollisuus käyttää perusopetuspalveluja kuntarajat ylittäen. Suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista huolehditaan yhdenvertaisin perustein. Kunta järjestää oppilaiden omakielistä opetusta joko itse, yhteistyössä yli kuntarajojen, ostamalla palvelut tai hyödyntämällä etä- ja verkko-opetuksen mahdollisuuksia. Saamenkielistä opetusta tarjotaan saamen alueella. Kielet, kulttuurit ja uskonnot kohtaavat Kouluissa kielet, kulttuurit ja uskonnot kohtaavat ja elävät rinnakkain sovussa. Kyky kommunikoida ja työskennellä erilaisista kulttuurisista ja uskonnollisista taustoista olevien kanssa korostuu. Erilaisuuden kohtaamisen taidot ovat välttämättömiä. Moniarvoisessa koulussa edistetään suvaitsevaisuutta ja arvostetaan ihmisen erilaisuutta. Suomessa vakinaisesti asuvilla oppivelvollisuusikäisillä maahanmuuttajilla on samat oikeudet saada perusopetusta kuin suomalaisillakin. Ulkomailta Suomeen muuttaneille peruskouluikäisille järjestetään valmistavaa opetusta kielen ja koulunkäyntitaitojen opettamiseksi. Kun oppilas aloittaa koulun, hänelle laaditaan oma oppimissuunnitelma, joka on osa oppilaan kotoutumissuunnitelmaa. Eri maista tulevilla maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on suuria eroja oppimisvalmiuksissa. Maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle varataan riittävästi aikaa kielen oppimiseen oppilaan yksilölliset tarpeet huomioiden. Maahanmuuttajaoppilaiden huoltajat tutustutetaan kouluun ja suomalaiseen koulujärjestelmään. Erityistä huomiota kiinnitetään maahanmuuttajataustaisten perheiden ja koulun väliseen yhteis- Sivistyksen suunta

14 työhön. Maahanmuuttajalle opetetaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä. Suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen kautta tuetaan kielen oppimista. Ulkomaalaistaustaisten oppilaiden vaikutus kustannuksiin selvitetään perusteellisesti seuraavassa valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa ja tulokset huomioidaan järjestelmää uudistettaessa. Oppilaiden hyvinvoinnin edistäminen Peruskoulun keskeinen tehtävä on tukea lasten ja nuorten kasvua ja auttaa heitä hyvän elämän löytämisessä. Sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseksi kunnan eri hallintokunnat tekevät tiivistä yhteistyötä ongelmien ehkäisemiseksi, varhaiseksi tunnistamiseksi ja tarkoituksenmukaisen tuen järjestämiseksi. Tunne-elämältään tai sosiaaliselta käyttäytymiseltään häiriintyneiden lasten ja nuorten opetuksessa ja hoidossa on käytössä erilaisia tukitoimia koulun sisällä, joita sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämät psykososiaaliset palvelut täydentävät. Opetus- ja kasvatusmenetelmiä kehitetään niin, että ne tukevat lapsen ja nuoren kasvua ja hyvinvointia. Peruskoulu vastaa vaatimuksiltaan koko ikäluokan tarpeita ja edellytyksiä. Psykososiaalista hoitoa antavien yksiköiden ja koulujen välistä yhteistyötä tehostetaan. Lasten ja nuorten pahoinvointikierre katkaistaan mahdollisimman varhain. Nimenomaan tähän tarkoitukseen tulee olla valtion rahoitusta. Peruskoulussa oppilaita kuullaan koulunsa toimintaan liittyvistä, oppilaita yhteisesti koskevista asioista. Oppilaskuntatoiminta on luonnollinen osa koulun arkea ja se tukee oppilaan kasvua aktiiviseen kansalaisuuteen. Huoltajat osallistuvat hyvässä yhteistyössä koulun kehittämistyöhön ja tukevat lastensa koulunkäyntiä. Jokainen siirtyy toiselle asteelle Peruskoulu antaa nuorelle tarvittavat tiedot ja taidot jatkokoulutusta varten. Jokainen nuori jatkaa peruskoulun jälkeen opintojaan toisella asteella. Oppilaan ohjauksella tuetaan nuoren uravalintoja hänen omista lähtökohdistaan. Joustavan siirtymisen turvaamiseksi perusopetus ja toisen asteen oppilaitokset tekevät tiivistä yhteistyötä. Oppilas voi tutustua ennen valintansa tekemistä toisen asteen opintoihin, ja hän voi myös suorittaa niiden opintoja omien edellytystensä mukaisesti. 14

15 NÄILLÄ TOIMILLA TAVOITTEISIIN 1. Kuntaliitto vaikuttaa omalla toiminnallaan siihen, että koulutuksellinen tasa-arvo ja valtakunnallinen yhdenvertaisuus toteutuvat koko maassa ja että kaikilla oppilailla on mahdollisuus saada perusopetuspalvelut lähipalveluna asuinpaikasta riippumatta. 2. Kuntaliitto vaikuttaa siihen, että perusopetus rakentuu jatkossakin kuntien tarjoaman laadukkaan perusopetuksen varaan. Kuntaliitto tukee kuntia perusopetuksen laadun arvioinnissa ja sen kehittämisessä. 3. Kuntaliitto toimii niin, että opetussuunnitelman perusteissa on vain keskeiset tavoitteet ja sisällöt, jotta kuntatasolle jää riittävästi väljyyttä opetuksen kehittämiseen paikallisista lähtökohdista oppilaiden tarpeiden mukaan. 4. Kuntaliitto edistää sellaisten opetus- ja kasvatusmenetelmien sekä toimintatapojen kehittämistä, jotka tukevat lapsen ja nuoren hyvinvointia sekä varhaista puuttumista. 5. Kuntaliitto seuraa valtionosuusjärjestelmän toimivuutta ja sitä, millä tavalla se ottaa huomioon kuntien muuttuvat olosuhdetekijät ja erilaiset mahdollisuudet järjestää perusopetusta. 6. Kuntaliitto vaikuttaa siihen, että yleissivistävän koulutuksen perustamishankkeissa säilytetään erillisrahoitus ja että perustamishankkeiden rahoitusta myönnetään pääosin toteutusaikaisena. 7. Kuntaliitto toimii niin, että opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen yhteydessä oppilaille luodaan mahdollisuus normaalin luokkaopetuksen rinnalla suorittaa osa eri oppiaineiden sisältöjä etä- ja verkko-opetuksena. Lainsäädännölliset esteet etäopetuksen hyödyntämisessä ajasta ja paikasta riippumatta poistetaan. 8. Kuntaliitto edistää nykyaikaisen teknologian käyttöönottoa kouluissa ja tukee kuntia uusien oppimisympäristöjen luomisessa sekä varmistaa, että kaikilla oppilailla on tasavertaiset mahdollisuudet käyttää teknologiaa omassa oppimisessaan. 9. Kuntaliitto edistää tehokkaiden palvelurakenteiden ja tuotantotapojen käyttöönottoa. Kuntaliitto vaikuttaa omalla toiminnallaan siihen, että kouluverkkoa kehitetään vastaamaan palvelutarpeessa tapahtuvia muutoksia. Sivistyksen suunta

16 16 Nuorten toisen asteen opinnot

17 Nuorten toisen asteen opinnot Yleinen jatko-opintokelpoisuus yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin on saavutettavissa sekä lukiokoulutuksen että ammatillisen väylän kautta. Lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta kehitetään sisällöllisesti omina koulutusmuotoinaan, jotta molempien opetuksen ja oppimisen korkea laatu kehittyvät. Toisen asteen valtakunnallisen ja paikallisen koulutuspolitiikan lähtökohtana on kouluttaa koko ikäluokka. Tavoitteena on, että jokainen nuori suorittaa yhden toisen asteen tutkinnon. Kunnat vastaavat 6 18-vuotiaiden lasten ja nuorten esi- ja perusopetuksen lisäksi lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta peruskoulutuksesta. Järjestämislupamenettelyä on muutettu tavoitteiden mukaiseksi. Kunnat kehittävät aktiivisesti toisen asteen koulutusta, sekä lukiokoulutusta että ammatillista koulutusta. Oppiminen ja osaamisen kehittyminen nähdään jatkumona. Opetussuunnitelmallinen jatkumo toteutuu varhaiskasvatuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle ja jatkuu aina korkea-asteelle saakka. Nivelvaiheessa alemmalta koulutusasteelta ylemmälle siirtyvän opiskelijan tieto- ja taitotaso vastaavat ylemmän koulutusasteen aloitustasoa. Opetussuunnitelmat on laadittu siten, että nuorella on todelliset mahdollisuudet jatkaa opintoja ja selviytyä niistä seuraavalla asteella. Tavoitteena on, että puolet ikäluokasta jatkaa lukiossa ja puolet ammatillisessa koulutuksessa. Opiskelijavalintajärjestelmä turvaa osaltaan kaikille peruskoulunsa päättäville nuorille jatko-opiskelupaikan toisella asteella. Vapaa hakeutumisoikeus toisen asteen koulutukseen säilytetään. Opiskelijaksi hakeutuvan kotikunta ei jatkossakaan vaikuta opiskelupaikan saamiseen. Koulutus jokaisen nuoren ulottuville Perusopetuksen jälkeinen koulutus on jokaisen nuoren ulottuvilla lähi-, verkko- tai monimuoto-opetuksen keinoin. Nuori opiskelija voi halutessaan opiskella ensisijaisesti kotoa käsin, valvotussa majoituksessa asuen tai hyödyntämällä näitä vaihtoehtoja rinnakkain. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen koulutusverkkoa kehitetään ja rationalisoidaan kuntien ja alueellisten koulutus- ja elinkeinopoliittisten linjausten ja kehittämisstrategioiden pohjalta. Samalla ennakoidaan myös tulevaisuuden koulutustarpeita niin alueellisesti kuin kansallisestikin. Riittävän suuri kunta sekä tiivis alueellinen yhteistyö turvaavat edellytykset lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestämiselle. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestämiselle, ylläpidolle ja yhteistyölle on erilaisia toteuttamistapoja. Organisointitapaan vaikuttavat paikalliset ja alueelliset tarpeet ja mahdollisuudet. Päätökset tehdään kunnissa. Sivistyksen suunta

18 Yhtään nuorta ei ole varaa jättää hunningolle Kunnat huolehtivat siitä, että jokainen perusopetuksen päättötodistuksen saanut nuori ohjataan jatkokoulutukseen tai muuhun hänelle sopivaan ohjattuun toimintaan. Peruskoulunsa päättäneet ovat kunnan systemaattisen seurannan ja ohjauksen piirissä. Seurannassa hyödynnetään kuntien ja valtion yhteistä julkishallinnon tietojärjestelmää, joka on tehty tarkoitukseen sopivaksi. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi kunnissa huolehditaan nuorten sijoittumisesta ja seurataan koulutuksen keskeyttämistä toisella asteella. Nuorten ohjaus ja tukeminen toteutetaan yhteistyössä opetus-, terveys-, sosiaali-, nuoriso-, liikunta- ja työvoimaviranomaisten kesken. Kunnat hyödyntävät tarvittaessa etsivää nuorisotyötä, perusopetuksen lisäopetusta, työpajatoimintaa sekä tuettua oppisopimusta nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Pääosa näiden toimintojen rahoitusvastuusta on valtiolla. Yhteistyötä eri koulutusmuotojen ja -asteiden välillä Joustavilla yhteistoiminnallisilla koulutusratkaisuilla mahdollistetaan opiskelijoiden henkilökohtaiset opetussuunnitelmat ja opintopolut. Opetussuunnitelmien perusteet mahdollistavat riittävän valinnaisuuden eri koulutusmuotojen opetustarjonnasta. Koulutusmuotojen opetussuunnitelmia on kehitetty siten, että opiskelijalla on todellisia valinnanmahdollisuuksia. Nuorten aikaisemmin hankittua osaamista tunnistetaan ja tunnustetaan. Näin edistetään yksilöllistä tavoitteellista opiskelua. Eri koulutusmuotojen ja -asteiden opinto-ohjaajat toimivat verkostoituneessa yhteistyössä keskenään. Oppilaitoksissa opintojen ohjausta kehitetään ja toteutetaan koko opetustoimen henkilöstön yhteistyöllä. Lukio ja ammatillinen koulutus samanarvoisiksi Koulutusjärjestelmässä sekä lukio- että ammatillinen koulutus ovat tasoltaan yhdenvertaiset. Ylioppilastutkinnossa molemmista koulutusmuodoista kokeisiin osallistuvilta kokelailta edellytetään yhtäläiset koeaineen vähimmäisopintovaatimukset. Kun toiselta asteelta haetaan korkeamman asteen opintoihin, ylioppilastutkinnon suorittamisesta saa lisäpisteitä. Lukion ylioppilaalla ja ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon suorittaneella on yleinen jatko-opintokelpoisuus korkeakouluihin. Lukion oppimäärän ja ammatillisen perustutkinnon suorittaneet voivat jatkaa korkeakoulutuksessa korkeakoulujen valintakriteereiden mukaisesti tai jatkaa ammatillisessa aikuiskoulutuksessa tai suorittaa tutkinnon oppisopimuskoulutuksena. Yhteisvalinnassa ammatillisen koulutuksen perustutkinnon ja lukion oppimäärän suorittaneita kohdellaan yhdenvertaisesti. 18

19 Lukiokoulutus Sivistyksen suunta

20 Lukiokoulutus Visio vuodelle 2020 Lukiokoulutus on vetovoimainen ja laadukas toisen asteen yleissivistävä koulutusmuoto. Lukiokoulutus on koko maassa kuntalaisten saatavilla lähi-, etä-, tai monimuoto-opetuksen keinoin. Kunnat kantavat vastuun lukiokoulutuksesta ja toimivat pääsääntöisesti sen järjestäjinä. Lukiokoulutus muodostaa saumattoman jatkumon perusopetukselle. Lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon suorittaminen tuottaa lukiotutkinnon. Lukiotutkinnon suorittanut on lukion ylioppilas. Lukion ylioppilaalla on vahva perusta jatko-opintoihin erityisesti yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Tätä Kuntaliitto tavoittelee Lukiokoulutuksella on suuri merkitys maamme korkealle osaamiselle ja kilpailukyvylle. Euroopassa tarvitaan koulutuksellisesti korkean tason ammatillisia osaajia sekä huipputasoisia korkeakouluja ja yliopistoja, jotta voidaan kilpailla vahvasti maailmanmarkkinoista. Perusta tälle osaamiselle luodaan pääasiallisesti lukiossa, joka tarjoaa hyvät akateemiset valmiudet korkea-asteen opintoihin. Lukiokoulutus ja sen saatavuus vaikuttavat merkittävästi kuntien ja alueiden vetovoimaan. Uudistuvat ja elinvoimaiset kunnat ja kehittyvä kuntien yhteistyö huolehtivat asukkaidensa mahdollisuuksista saada lukiokoulutusta omassa kunnassa tai lähialueella. Kunnat kantavat vastuun nuorten lukiokoulutuksesta. Tavoitteena on, että nuorten ikäluokasta puolet jatkaa opintojaan perusopetuksen jälkeen lukiossa. Prosentuaalisesti lukiossa jatkavien määrä vaihtelee kunnittain. Lukioiden vahva vetovoima perustuu koulutuksen korkeaan laatuun ja monipuoliseen kurssitarjontaan. Tulevaisuuden lukioiden ulkoiset ja sisäiset puitteet vastaavat uusien oppimisympäristöjen vaatimuksia niin tekniikaltaan kuin toimivuudeltaankin. Lukiokoulutuksen pedagogiseen kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Lukiokoulutus on vahvasti kansainvälistä. Lukiot ovat vuorovaikutuksessa muiden maiden lukioiden tai vastaavien oppilaitosten kanssa. Yhteistyötä toteutetaan sekä tieto- ja viestintätekniikan avulla että opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuutta lisäämällä. Lukiot toimivat tärkeinä sillanrakentajina kansainväliseen toimintaan. Lukiokoulutuksessa hyödynnetään ja kiinnitetään huomiota monikulttuurisuuteen myös koulujen sisällä. 20

21 Lukio laadukas yleissivistävä koulutus Lukion pääasiallinen tehtävä on antaa opiskelijoille laadukas yleissivistävä koulutus. Tämä tarkoittaa laaja-alaista tietojen, taitojen ja valmiuksien hallintaa sekä halua kehittää niitä läpi elämän omiin oppimisen mahdollisuuksiin uskoen. Lukion oppimäärän laajuus on kolmivuotinen ja sen voi suorittaa pääasiassa enintään neljässä vuodessa. Lukio on kurssimuotoinen, oppiainejakoinen ja luokaton. Opetussuunnitelmien sisältöjä on kevennetty. Opiskelijoiden valinnan mahdollisuuksia on lisätty. Pakollisesti tarjottavien kurssien lukumäärää, joille ylioppilaskirjoitukset pohjautuvat, on vähennetty. Opiskelijoilla on mahdollisuudet yksilöllisiin opetussuunnitelmiin, mikä lisää opintojen valinnaisuutta. Eri tavoin hankittua osaamista luetaan hyväksi. Perusopetuksen oppilas voi suorittaa lukiokoulutuksen kursseja tai opiskella ammatillisen peruskoulutuksen opintoja valinnaisina opintoina, jotka hyväksiluetaan myöhemmin toisen asteen opinnoissa. Vastaavasti lukio-opiskelija voi suorittaa korkea-asteen opintoja lukioaikana. Opiskelija voi suorittaa opintoja tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen. Erityisesti haja-asutusalueiden kunnissa opiskelija voi verkko-opintojen avulla opiskella esimerkiksi perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen, kansalaisopiston tai kirjaston tiloissa tai osittain kotoa käsin. Opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksia on lisätty ja oppilaskunnan roolia vahvistettu. Aikuisten ja nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien perusteiden sisällöt ja tavoitteet vastaavat pääosin toisiaan. Aikuisten opiskelijoiden työ- ja muussa elämässä hankittu osaaminen ja kokemus hyväksiluetaan aikuisten lukiokoulutuksen oppimäärässä. Tästä syystä suoritettavien oppiaineiden ja kurssien lukumäärä on pienempi kuin nuorten lukiokoulutuksen. Alle 18-vuotiaana aloitetut lukio-opinnot suoritetaan nuorten lukiokoulutuksen oppimäärän mukaisesti. Ylioppilastutkinto kehittyy linjassa lukiokoulutuksen kanssa. Ylioppilastutkinnon kokeita kehitetään niin, että ne mittaavat entistä paremmin yleissivistäviä taitoja ja kokonaisuuksien hallintaa. Kokeissa annettavan riittävän tausta-aineiston avulla pystytään arvioimaan kokelaan oppimia tietoja, taitoja ja kriittistä ajattelua. Tietoteknisten välineiden käytön mahdollisuuksia kokeissa kehitetään. Lukiotutkinto ja lukion ylioppilas Lukion oppimäärän sekä ylioppilastutkinnon suorittaminen tuottaa lukiotutkinnon, joka on yleissivistävä laaja-alainen toisen asteen tutkinto. Lukiotutkinto antaa kelpoisuuden ja valmiudet erilaisiin työtehtäviin, mikä vähentää nuorten ammatillisen syrjäytymisen riskejä sekä lisää lukiokoulutuksen vetovoimaisuutta. Lukiotutkinnon suorittaneesta käytetään nimitystä lukion ylioppilas. Lukion ylioppilas voi hakeutua erityisesti yliopisto- ja ammattikorkeakoulutukseen sekä myös aikuisten ammatilliseen koulutukseen. Sivistyksen suunta

22 Lukiokoulutusta organisoidaan eri alueilla eri tavoin Lukioverkkoa kehitetään järjestämällä koulutusta paikallisten ja alueellisten koulutusstrategioiden pohjalta tarkoituksenmukaisesti. Koulutukselle ei ole vain yhtä järjestämismallia ja lukion kokoa, koska alueelliset erot ovat suuret. Kunnat järjestävät lukiokoulutuksen ja organisoivat sen joko itse tai verkostoituen yli kuntarajojen. Yhteistyö perustuu yhteistoimintaa määrittäviin sopimuksiin. Yksittäinen kunta voi ottaa tehtäväkseen antaa etäopetuksen avulla lukiokoulutus muiden kuntien alueella. Opetusta toteutetaan erikokoisissa yksiköissä ja sivutoimipisteissä. Lukiot ovat aktiivisessa yhteistyössä keskenään, muiden oppilaitosten ja elinkeino- ja työelämän kanssa. Kaupunkiseutujen ja isojen kuntien omat lukiot takaavat laajan kurssitarjonnan ja voivat tarjota erityiset painotukset ja erityislukioiden perustamisen ja ylläpitämisen. Verkostoitumalla yli kuntarajojen voidaan myös pienempien lukioiden ja lukiotoimipisteiden kurssitarjontaa ja opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksia laajentaa etäopetuksen avulla. Lukiot voivat erikoistua hyödyntämällä alueellisia erityisvahvuuksia ja työelämäyhteistyötä. Harvaan asutuilla alueilla lukioiden ja perusopetuksen vahvat riippuvuussuhteet sekä yhteiset aineenopettajat, tilat ja välineet ovat tärkeitä tekijöitä laadukkaan opetuksen jatkuvuuden takaamiseksi. Lukion opettajien ja rehtoreiden ammatit koetaan houkuttelevina, ja kelpoisten opettajien saanti on turvattu. Rehtorit omaavat vahvan kuntaperusteisen sekä henkilöstöhallinnon johtamisen taidot. Opintojen ohjaus kuuluu kaikille opettajille Lisääntyvä valinnaisuus ja opintojen joustavuus vaativat riittävää opintojen ohjausta. Tavoitteena on, että toisen asteen opinto-ohjaajat ovat tiiviissä yhteistyössä keskenään ja perusopetuksen kanssa. Opintojen ohjaus kuuluu kaikille opettajille. Lukion koko opetushenkilöstö tukee opiskelijaa niin, että hän osaa opiskella tavoitteellisesti ja ottaa vastuuta omasta työskentelystään sekä oppii oppimaan. Opiskelijahuoltopalvelut ja opiskelun erityinen tuki suunnitellaan alueellisten olosuhteiden ja mahdollisuuksien pohjalta kunnissa tai kuntien yhteistyönä koordinoidusti. Ohjaus-, huolto- ja tukihenkilöstön määrällisestä mitoituksesta päätetään kunnissa. Maahanmuuttajien lukiokoulutuksesta Maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita kannustetaan lukiokoulutukseen. Maahanmuuttajien edellytyksiä ja valmiuksia opiskella tuetaan työhallinnon ja opetushallinnon lisäresursseilla. Erityisesti keskitytään kohentamaan heidän kotimaisten kielten taitojaan. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden lukioedellytysten parantamiseksi on heille tarjolla lukioon valmistava lisäopetus valtion rahoittamana. 22

23 Rahoitusjärjestelmää uusitaan Kunnilla on velvollisuus järjestää lukiokoulutusta ja kuntien järjestämislupamenettelystä on luovuttu. Kunta järjestää opetusta itse tai muiden kuntien kanssa tai hankkii lukiokoulutuspalvelut luvan saaneilta yksityisiltä lukioilta. Kunnat päättävät lukiokoulutuksen määrällisestä mitoituksesta alueellaan. Lukiokoulutuksen normiohjausta on vähennetty niin, että kunnille jää entistä enemmän päätäntävaltaa järjestämästään lukiokoulutuksesta. Lukiokoulutukselle asetetut tavoitteet sekä niiden seuranta, arviointi ja ohjaus näkyvät kuntien strategisissa kehittämissuunnitelmissa. Lukioiden rahoitusjärjestelmä on uudistettu niin, että koulutuksen keskeiset tavoitteet saavutetaan. Rahoitusperusteissa otetaan huomioon lukioiden erilaiset toimintaympäristöt ja maahanmuuttajaopiskelijat. Laadukkaan lukiokoulutuksen saatavuuden turvaamiseksi valtioneuvoston asetuksella tulee säätää edelleen vuoden 2012 jälkeen: Jos pienen lukiokoulutuksen järjestäjän lukiokoulutus, joka kuuluu korotetun tunnusluvun piiriin, siirtyy kuntien yhdistymisessä syntyvälle kunnalle tai osaksi toisen kunnan lukiokoulutusta, tunnusluku lasketaan erikseen kullekin entiselle lukiokoulutuksen järjestäjälle. Kunnat vastaavat lukiokoulutuksen järjestäjinä ja työnantajina henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä ja rahoittamisesta. Valtio huolehtii koulutuspoliittisten uudistusten vaatimasta opettajien täydennyskoulutuksesta. NÄILLÄ TOIMILLA TAVOITTEISIIN 1. Kuntaliitto vaikuttaa siihen, että käynnistetään valtakunnallinen kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on uudistaa lukiokoulutus vetovoimaiseksi, tulevaisuuden haasteisiin vastaavaksi koulutukseksi. 2. Kuntaliitto yhtiöineen tukee lukiokoulutuspalveluiden uudistusta ja muutosten läpiviemistä sekä kehittämistä kunnissa. Kuntaliitolla on vahva proaktiivinen ja kehittävä ote tässä kehittämistyössä yhteistyössä kuntien ja valtionhallinnon kanssa. 3. Kuntaliitto vaikuttaa toiminnallaan ja hankkeillaan siihen, että koulutusjärjestelmää ja opetussuunnitelmien perusteita kehitetään linjattujen tavoitteiden mukaisesti. Kuntaliitto käynnistää sivistystoimen johtoa ja rehtoreiden johtamistyön kehittämistä koskevan hankkeen edistämään kuntaperusteista johtajuutta muuttuvissa toiminta- ja oppimisympäristöissä. 4. Kuntaliitto vaikuttaa siihen, että kuntien opetus- ja kulttuuripalvelujen lainsäädäntöä ja ohjausjärjestelmää uudistetaan siten, että paikallisen toiminnan edellyttämä väljyys on riittävää ja joustavaa myös EU-tasolla. Sivistyksen suunta

24 5. Kuntaliitto vaikuttaa siihen, että lukiokoulutuksen järjestämislupalainsäädäntöä joustavoitetaan niin, että kunnat voivat päättää, yksin tai yhdessä, lukiokoulutuksen järjestämisestä ja sen järjestämismuodoista eri puolilla maata. 6. Kuntaliitto edistää rahoitusjärjestelmän muutosta siten, että se palvelee lukiokoulutukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. 7. Kuntaliiton tavoitteena on edistää lukiokoulutuksen rahoitusta niin, että kunnat koulutuksen järjestäjinä ovat rahoituksellisesti tasa-arvoisessa asemassa muiden järjestäjien, esimerkiksi yksityisten järjestäjien tai kuntayhtymien kanssa. 8. Laadukkaan lukiokoulutuksen saatavuuden turvaamiseksi valtioneuvoston asetuksella tulee säätää edelleen vuoden 2012 jälkeen toistaiseksi voimassa olevalla säädöksellä: Jos pienen lukiokoulutuksen järjestäjän lukiokoulutus, joka kuuluu korotetun tunnusluvun piiriin, siirtyy kuntien yhdistymisessä syntyvälle kunnalle tai osaksi toisen kunnan lukiokoulutusta, tunnusluku lasketaan erikseen kullekin entiselle lukiokoulutuksen järjestäjälle. 9. Kuntaliitto vaikuttaa siihen, että opetustoimen henkilöstön ammatillista osaamista kehitetään ja siitä päätetään kunnissa. Kuntaliitto vaikuttaa toiminnallaan siihen, että valtakunnallinen opetustoimen täydennyskoulutus vastaa tarpeisiin kuntien kehittämisstrategioiden pohjalta ja että sen rahoitus ohjataan valtiolta kuntiin ja muille koulutuksen järjestäjille. 10. Kuntaliitto pyrkii vaikuttamaan siihen, että valtakunnallinen tieto- ja viestintätekniikan palvelu- ja etäopetuskeskus luodaan pääosin valtion rahoituksella. Keskus tukee koulutuksen tieto- ja viestintätekniikan käytön implementointia opetukseen ja sen pedagogista kehittämistä. 24

25 Ammatillinen koulutus Sivistyksen suunta

26 Ammatillinen koulutus Visio vuodelle 2020 Ammatillinen koulutus muodostaa saumattoman jatkumon perusopetukselle. Koulutuksen tavoitteena on lisätä ammatillista osaamista yksilöiden, työyhteisöjen ja alueiden tarpeita vastaavasti. Erityisesti aikuisten koulutus lähtee työelämän tarpeista ja etenee yksilöllisten opintopolkujen avulla. Kunnat kantavat vastuun nuorten ammatillisesta perusopetuksesta, asettavat sille strategiset tavoitteet ja arvioivat niiden toteutumista. Tätä Kuntaliitto tavoittelee Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on, että osaaminen lisääntyy koko eliniän. Koulutus kehittää yksilön ammatillista osaamista ja ammattisivistystä sekä edistää hänen kasvuaan ihmisenä. Ammatillisen koulutuksen suunnittelu ja toteutus lähtevät työelämän ja yksilön osaamisen tarpeista. Koulutus rakentuu yksilön aikaisemman osaamisen perustalle. Osaamista kuvataan henkilökohtaisessa portfoliossa, johon koulutuksen järjestäjä antaa todistuksen eri tavoin hankitusta osaamisesta. Portfoliota täydennetään koko eliniän ajan ja siihen sisältyy myös työssä ja harrastuksissa opitun tunnistaminen ja tunnustaminen. Ammatillisen koulutuksen kulmakivi on perustietojen ja -taitojen oppiminen sekä laadukkaan ja tehokkaan työn tekemisen opiskelu. Ammatillisessa koulutuksessa painotetaan valmiuksia elinikäiseen oppimiseen ja kansainväliseen liikkuvuuteen. Siihen sisältyvät myös luovuus, innovatiivisuus ja yrittäjyys. Tutkinnot vastaavat tarpeisiin Ammatilliset perustutkinnot muodostavat opetussuunnitelmallisen jatkumon perusopetukselle. Tutkinnot suunnitellaan vastaamaan työelämän eri alojen osaamistarpeita. Nuori on perusopetuksen päättyessä 16-vuotias. Hänen tiedolliset ja taidolliset valmiutensa ja kypsyytensä ammatin opiskeluun huomioidaan oppisisältöjen suunnittelussa ja oppimisen ohjaamisessa. Ammatillisten perustutkintojen laajuus on rajattu 120 opintoviikkoon (kolme vuotta), jonka yli menevät opinnot ovat aikuiskoulutusta. Tutkinnot muodostuvat tutkinnon osista, joista opiskelija kokoaa omia ja työelämän tarpeita vastaavan yksilöllisen tutkinnon. Ammatillisen perustutkinnon suorittamisen jälkeen henkilö voi tarvittaessa jatkaa ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat 26

27 pääsääntöisesti osaamisen syventämistä ja erikoistumista. Erikoisammattitutkinnot antavat osaamista toimia työnjohtajatasoisissa tehtävissä. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tunnettuutta ja asemaa vahvistetaan siten, että niillä on selkeä arvostettu asema työntekijän ammattitaitovaatimuksia ja pätevyyksiä määriteltäessä. Oppimisympäristöinä toimivat oppilaitoksen lisäksi esimerkiksi työpaikat, työpajat, vapaa-ajan tilat ja sosiaalinen media. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista on parannettu ja monipuolistettu niin nuorten kuin aikuistenkin ammatillisessa koulutuksessa. Koulutuksessa hyödynnetään yhä enemmän työpaikalla tapahtuvaa ohjattua ja tavoitteellista oppimista. Epävirallinen oppiminen ja arjessa oppiminen on tunnustettu ja tunnistettu. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa tutkinnon osia. Jatko-opinnot seuraavalla asteella edellyttävät koko tutkinnon suorittamista. Puolet nuorista ammatilliseen koulutukseen Tavoitteena on, että nuorisoikäluokasta puolet jatkaa perusopetuksen jälkeen opintoja ammatillisessa peruskoulutuksessa. Perusopetuksen aikaisella ohjauksella tuetaan nuorten hakeutumista jatko-opintoihin ja jokaisen oman ammattiuran aloittamista. Nuorten koulutuksen tavoitteena on, että kaikki opiskelijat suorittavat koko ammatillisen perustutkinnon. Kuitenkin myös tutkintojen osia on mahdollista suorittaa. Nuorten ammatillista peruskoulutusta järjestetään ohjattuna oppisopimuskoulutuksena erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Tämä mahdollistaa opintojen suorittamisen ainakin osittain kotoa käsin. Samalla harvaan asuttujen alueiden työnantajien työvoiman saanti varmistetaan. Oppiminen jatkuu koko aikuisiän Ammatillinen perustutkinto suunnataan pääosin niille, joilla ei vielä ole ammatillista tutkintoa. Oppimisen jatkumossa yksilö syventää ja laajentaa osaamistaan koko elämänsä ajan. Kun väestön koulutustaso nousee ja työikäisen väestön osa pienenee, on entistä tärkeämpää, että aikuiset suuntaavat jatko-opintonsa tarkoituksenmukaisesti ja hyödyntävät myös työssään oppimista. Ne, joilla jo on ammatillinen perustutkinto, täydentävät osaamistaan ammatti- ja erikoisammattitutkinnoilla. Siinä etsitään yksilön ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisin ja tehokkain koulutusväylä. Oppisopimuskoulutuksen merkitys korostuu aikuisten ammatillisessa koulutuksessa. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot muodostuvat laajoista kokonaisuuksista, joita suoritetaan näyttötutkintoina. Opiskelija voi koota tarpeitaan vastaavan tutkinnon erilaisista tutkinnon osista tai suorittaa pelkkiä tutkinnon osia erikseen. Työvoimahallinnon ammatin- ja uravalinnan ohjaus vastaa koulutusjärjestelmän ulkopuolella olevien henkilöiden ohjauksesta. Hyvä ohjausjärjestelmä lyhentää opiskeluaikoja ja vähentää opintojen keskeyttämistä. Valtio kantaa rahoitusvastuun aikuisten ammatillisesta julkisrahoitteisesta koulu- Sivistyksen suunta

28 tuksesta. Myös työnantajat huolehtivat henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä. Ennakoinnilla selkoa tulevaan työvoimatarpeeseen Ammatillisen koulutuksen suunnittelu ja tarjonta pohjautuu valtakunnalliseen ja alueelliseen koulutuksen kysyntään. Määrällinen mitoitus ja oppisisällöt perustuvat selvitettyyn tarpeeseen. Koulutuksen ennakointi on koordinoitua ja eri tahojen työnjako on selvä. Maakuntien liitot vastaavat alueellisesta ennakointityöstä, joka kytkeytyy tiiviisti aluekehittämisstrategioihin ja niihin liittyvään koordinaatioon. Alueellinen ennakointi toteutetaan yhteistyössä paikallisen työelämän kanssa ja se otetaan huomioon valtakunnallisessa ennakoinnissa. Ennakointi on laadukasta ja työelämälähtöistä. Jatkuvalla laadullisella ennakoinnilla vastataan joustavasti työelämän nopeisiinkin muutoksiin. Koulutuksen järjestäjät vastaavat todettuun koulutustarpeeseen. Opettajan ammatti houkuttelee Ammatillisen koulutuksen opettajan ammatti koetaan houkuttelevana ja pätevien opettajien saanti on turvattu. Opettajien pätevyyssäännökset mahdollistavat osaavan, pätevän ja tehtäväänsä sopivan opetushenkilöstön rekrytoinnin. Ammatillisten aineiden opettajat hallitsevat opettamansa alan käytännön työtehtävät ja käyvät riittävässä määrin työskentelemässä oman alansa työtehtävissä, jotta tuntevat alansa ajankohtaiset osaamistarpeet. Oppimisprosessin ohjaaminen korostuu opettajan työssä. Ammatillisen koulutuksen opettajien pedagogisten opintojen opiskelupaikkoja on riittävästi. Opettajien ammatillista ja pedagogista osaamista kehitetään elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti. Valtio kohdentaa riittävästi resursseja opettajien perus- ja täydennyskoulukseen. Maahanmuuttajat koulutukseen ja työelämään Maahanmuuttajat siirtyvät mahdollisimman joustavasti ja nopeasti ammatilliseen koulutukseen tai työelämään. Maahanmuuttajien ammatillisessa koulutuksessa hyödynnetään yksiköllisiä opintopolkuja sekä mahdollisuuksia tutkinnon osien suorittamiseen. Maahanmuuttajien kielikoulutusta toteutetaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöllä ja ammattitaitojen oppimiseen integroituna. Rahoitusjärjestelmä ohjaa ja kannustaa Ohjausjärjestelmä turvaa osaltaan perusopetuksen päättävien nuorten pääsyn ammatilliseen peruskoulutukseen. Aikuiset ja toiseen kertaan ammatillista perustutkintoa suorittavat ohjataan aikuiskoulutuksen piiriin. Koulutuksen järjestäjiä kannustetaan opiskeluaikojen tarkoituksenmukaiseen lyhentämiseen. Aikuiskoulutuksen määrä mitoitetaan siten, että se vastaa kuntien ja alueiden työja elinkeinoelämän tarpeita. Aikuiskoulutuksen mitoituksessa otetaan huomioon 28

29 myös työvoimapoliittisen koulutuksen tarpeet. Rahoitusjärjestelmä ohjaa ja kannustaa yksilön aikaisemmin hankkiman osaamisen tunnustamiseen ja tunnistamiseen ja opiskeluajan lyhentymiseen. Kunnat asettavat strategiset tavoitteet alueensa ammatilliselle koulutukselle. Ne seuraavat tavoitteiden toteutumista ja ohjaavat tarvittaessa niiden saavuttamiseen. Kunnat tunnistavat omat vastuunsa ja velvollisuutensa ammatillisen koulutuksen järjestäjäorganisaatioiden omistajina sekä nuorten ammatillisen peruskoulutuksen rahoittajina. Kunnat hyödyntävät tehokkaasti alueensa ammatillista koulutusta omien alue-, elinkeino- ja työllisyyspolitiikan sekä nuorten koulutustakuun toteuttamiseksi. Kunnat ja valtio rahoittavat nuorten ammatillisen peruskoulutuksen. Valtio vastaa aikuisten julkisrahoitteisesta koulutuksesta. Työnantajat vastaavat henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä ja sen rahoituksesta. Työntekijät ylläpitävät myös omaehtoisesti omaa osaamistasoaan. NÄILLÄ TOIMILLA TAVOITTEISIIN 1. Kuntaliitto vaikuttaa aktiivisesti koulutusjärjestelmään, tutkintorakenteeseen sekä opetussuunnitelmien sisältöihin, jotta edellä esitetyt Kuntaliiton tavoitteet toteutuvat. 2. Kuntaliitto tukee kuntien omistajaohjausta ja kuntien roolin vahvistamista ammatillisen koulutuksen ohjauksessa ja päätöksenteossa. 3. Kuntaliitto edistää rahoitusjärjestelmän muutosta siten, että se palvelee paremmin asetettujen strategisten tavoitteiden saavuttamista. Näitä tavoitteita ovat mm. osaamisen tunnustamisen ja tunnistamisen kautta saavutettu aidosti lyhyempi opiskeluaika, läpäisyn parantaminen ja työllistyminen. Rahoitusjärjestelmä kannustaa nykyistä enemmän kustannustehokkaaseen toimintaan. Kuntien vaikutusmahdollisuuksia koulutuksen järjestäjien toimintaan lisätään silloin, kun kunta yksin ei toimi koulutuksen järjestäjänä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että nykymuotoisesta ylläpitäjämallista luovutaan. 4. Kuntaliitto edistää järjestämislupamenettelyn muutosta siten, että ammatillinen peruskoulutus suunnataan ensisijaisesti ilman toisen asteen tutkintoa oleville nuorille. 5. Kuntaliitto tukee ennakointityön rakenteiden kehittämistä ja vaikuttaa siihen, että kuntien ja alueiden työmarkkinoiden tarpeita huomioidaan. Maakuntien liitot vastaavat ennakointityöstä. Aluekehittämisstrategiat ohjaavat osaltaan alueellista ennakointia. 6. Kuntaliitto toimii yhteisvalinnan uudistamisen puolesta, jotta varmistetaan vailla tutkintoa olevien nuorten esteetön pääsy toisen asteen koulutukseen. Sivistyksen suunta

30 30 Ammattikorkeakoulut

31 Ammattikorkeakoulut Visio vuodelle 2020 Ammattikorkeakoulujen koulutus vastaa työelämän ennakoituihin, muuttuviin tarpeisiin siten, että syntyy aloja ylittäviä ja niitä uudistavia koulutuskokonaisuuksia. Opiskelija saa asiantuntevaa, ajan tasalla olevaa opetusta ja ohjausta oman korkeatasoisen ammatillisen kehittymisensä rakentumiseksi. Aluekehitys-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on laadukasta, yritysten ja alueiden elinkeino- ja työelämää tukevaa, laajasti tunnettua ja tunnustettua sekä kansainvälisesti kilpailukykyistä. Ammattikorkeakoulut ovat aidosti kansainvälisiä korkeakouluyhteisöjä. Jokaisessa maakunnassa on alueen kehitystä vahvistava ammattikorkeakoulu. Tätä Kuntaliitto tavoittelee Ammattikorkeakouluista valmistuu osaavaa työvoimaa yritysten ja kuntien palvelurakenteen tarpeisiin. Työelämän haasteisiin voi tarpeen mukaan vastata myös tutkinnoilla, jotka kootaan joustavasti tutkintorajat ylittävistä kokonaisuuksista. Opetuksen sisältöä kehitetään opiskelijan ja työelämän tarpeiden mukaan. Ammattikorkeakoulut antavat kaikilla koulutusaloilla rohkeutta ja hyvät valmiudet ryhtyä myös yrittäjiksi. Laaja-alaiset tutkinnot vastaavat työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin ja vahvistavat osaamista ja tulevaisuusorientaatiota. Ammattikorkeakouluilla on keskeinen rooli maamme eri alueiden innovaatiopolitiikassa. Ne ovat verkostoituneet yhteistyöhön aktiivisesti, tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti alueen eri oppilaitosten ja korkeakoulujen sekä elinkeino- ja työelämän kanssa. Ammattikorkeakoulut ovat erikoistuneet ja profiloituneet vahvuuksiensa sekä paikallisten että valtakunnallisten työmarkkinoiden mukaan. Oppilaitoksista verkostoituneita yhteisöjä Korkeakouluille ei ole yhtä rakenteellista mallia. Ammattikorkeakoulu ei ole paikkaan sidottu toimija, vaan ympäristön ja alueensa kanssa verkostoitunut, kansainvälisesti toimiva yhteisö, jolla on kiinteä tiedonvaihto alan kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa. Pienet yksiköt toimivat keskenään tiiviissä vuorovaikutuksessa ja ovat verkostoituneet tehokkaasti elinkeinoelämän ja muiden oppilaitosten kanssa. Opetuksessa hyö- Sivistyksen suunta