Rautaisannos tietoa myeloomapotilaille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rautaisannos tietoa myeloomapotilaille"

Transkriptio

1

2 Lukijalle: Suomen Syöpäpotilaat ry:n valtakunnallinen Myelooma-potilasverkosto järjesti Turussa, Meri-Karinassa, verkostoviikonlopun Viikonlopun tarkoituksena oli antaa tietoa ja vertaistukea sekä virkistystä myeloomapotilaille. Tapahtuman asiantuntijapuheenvuorot on koottu tähän lehtiseen. Rautaisannos tietoa myeloomapotilaille Tämä lehtinen on järjestyksessään toinen Rautaisannos tietoa myeloomapotilaille. Ensimmäisen, vuonna 2010 tuotetun kirjasen voi tilata Suomen Syöpäpotilaat ry:n toimistosta: tai Kirjanen on maksuton. Kirjanen on myös luettavissa PDF-muodossa osoitteessa Tässä vihkosessa on lyhennelmät hematologian professori, ylilääkäri Kari Remeksen (TYKS) ja toiminnanjohtaja Leena Rosenberg-Ryhäsen (Suomen Syöpäpotilaat ry) esityksistä. Hematologian professori, ylilääkäri Kari Remes Turun yliopistollisesta keskussairaalasta kertoi tuoreimmat tiedot myeloomasta ja vastasi potilaiden mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Suomen Syöpäpotilaat ry:n toiminnanjohtaja Leena Rosenberg-Ryhänen käsitteli omassa puheenvuorossaan Pidä huolta itsestäsi syövän nostattamia tunteita ja arjen sujumista. Miten itse jaksan, miten perhe ja muut läheiset? Miten kerron syövästäni muille? Myelooma-potilasverkosto Sairastuminen myeloomaan herättää monenlaisia kysymyksiä. Tarvitaan paljon tietoa ja tukea. Vertaistuki on mahdollisuus kokemusten ja tuntemusten vaihtoon. Suomen Syöpäpotilaat ry:n Myelooma-potilaverkosto antaa mahdollisuuden sekä tiedon että vertaistuen saamiseen. Verkosto toimii valtakunnallisesti ja sen toiminnan tavoitteena on mahdollistaa potilaiden ja läheisten verkostoituminen samanlaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa sekä antaa tietoa myeloomasta ja siihen liittyvistä asioista. Verkosto ei ole rekisteröity toimija vaan yksi Suomen Syöpäpotilaat ry:n toimintamuodoista. Toiminnassa mukana oleminen ei edellytä liittymistä yhdistykseen eikä siinä ole jäsenmaksua. Verkoston tiedotteet ja kutsut saa ilmoittamalla sähköpostiosoitteensa, tai ellei sellaista ole, postiosoitteensa sähköpostilla osoitteeseen tai puhelimitse numeroon

3 Uusin tieto myeloomasta Hematologian professori, ylilääkäri Kari Remes, Turun yliopistollinen keskussairaala Mikä myelooma on? Myelooma on luuytimen plasmasoluihin liittyvä syöpäsairaus. Jokaisella on luuytimessä muutama prosentti plasmasoluja, joiden tehtävänä on tuottaa vasta-aineita. Niitä tarvitaan, jotta elimistö pystyisi puolustautumaan ulkopuolisia tunkeutujia, kuten bakteereita, viruksia ja sieniä vastaan. Jostakin tuntemattomasta syystä plasmasolun ohjelmointikeskuksessa eli geenitasolla tapahtuu pahanlaatuisuuteen johtava muutos ja solu alkaa monistaa itseään. Vähitellen sairaat plasmasolut täyttävät luuydintilan, jolloin terveet plasmasolut joutuvat väistymään. Yhdestä geenistöltään muuntuneesta plasmasolusta syntyy samanlaisten plasmasolujen pahanlaatuinen klooni, s.o. myelooma. Tällainen plasmasoluklooni tuottaa vain yhtä, epänormaalia valkuaisainetta, ja terve vastaainetuotanto alkaa hiipua. Epänormaalista valkuaisaineesta käytetään nimeä paraproteiini tai M-komponentti, ja sitä mitataan verestä ja/tai virtsasta. Joskus luuydin on puhdas, mutta plasmasolukloonia esiintyy luuytimen ulkopuolella. Silloin puhutaan plasmasytoomista, jotka muistuttavat kiinteitä kasvaimia. Myelooma voidaan tunnistaa myös luustosta. Röntgenkuvissa jotkut luukohdat näyttävät ikään kuin reikäisiltä. Nämä ns. lyyttiset luustomuutokset ovat myeloomasolujen kasaumia, joissa luu ei ole yhtä tiheää kuin ympäröivä kudos. Myelooma on toiseksi yleisin pahanlaatuinen veritauti imusolmukesyöpien jälkeen. Suomessa tautiin sairastuu vuosittain noin henkilöä. Potilaiden keski-ikä on vuotta. Myeloomaan voi sairastua myös nuorella iällä, vuotiaana, mutta se on harvinaista. Lapsilla sairautta ei ole todettu. Mitään selvää syytä taudin syntymiseen ei tunneta. 3

4 Miten oireilee? Myelooma kehittyy yleensä hitaasti vuosien kuluessa. Ennen kuin tauti tulee ilmi, se on saattanut kestää vuosia ja jopa vuosikymmeniä. Yleisin oire on luustokipu, ja etenkin selkäkipu, joka ei tunnu paranevan. Myelooman jäljille päästään, kun verikokeissa paljastuu korkea senkka (yli 100), joka aiheutuu veressä olevasta valkuaisaineesta. Luustokipua voidaan lievittää sädehoidolla. Myeloomasta voivat kertoa myös luunmurtumat. Jos luu on erityisen hauras kantavassa luussa, kuten reisiluussa tai lonkassa, murtumaa voidaan ehkäistä ennalta luunaulauksella tai laittamalla tekonivel. On myös mahdollista, että myelooma aiheuttaa pelkästään osteoporoosia. Jos nuorehkolla potilaalla ilmenee osteoporoosia, sen syy kannattaa selvittää nopeasti tarkemmin, jotta mahdollinen taustatauti saadaan esiin. Koska osteoporoosi on iäkkäillä ihmisillä hyvin tavallinen sairaus, myeloomaa on vaikea epäillä. Diagnoosin tekemiseen voi siksi mennä aikaa. Myelooma voi aiheuttaa myös anemiaa, joka ilmenee voimakkaana väsymyksenä, kun ihminen tekee jotakin fyysisesti rasittavaa. Kun vialliset plasmasolut lisääntyvät, luuytimen normaali verisolutuotanto kärsii: niin punasolujen, valkosolujen kuin verihiutaleiden määrä laskee. Etenkin punasolujen muodostus heikkenee. Hemoglobiini on matala ja aiheuttaa anemiaa eli verenvähyyttä. Alkuvaiheessa saattaa esiintyä munuaisten vajaatoimintaa, kun valkuaisainetta sakkautuu munuaisiin. Toisinaan tarvitaan keinomunuaishoitoa, jotta päästään vaikean vaiheen yli. Useimmiten munuaisten toiminta palautuu, kun tautia aletaan hoitaa. Neurologiset oireet ovat myös mahdollisia. Joskus voi esiintyä halvausoireita, kun myeloomasolujen kasvainmaisia kertymiä eli plasmasytoomia ilmenee selkäydinkanavan ympäristössä ja ne painavat selkäydintä ja sieltä lähteviä hermoja. Tällöin nopea leikkaus on usein aiheellinen. 4

5 Miten selvitetään? Kun epäillään myeloomaa: Otetaan veri- ja virtsakokeet ja katsotaan, löytyykö epänormaalia valkuaisainetta. Tehdään luuydintutkimus ja varmennetaan, onko luuytimessä pahanlaatuisia plasmasoluja. Luuydinnäyte otetaan rintalastasta tai lonkkaluiden takaosasta. Röntgenkuvataan luusto, jolloin nähdään, onko luissa reikämäisiä muutoksia. Joskus tarvitaan myös magneettikuvausta, kun esimerkiksi selkärangan muutokset eivät näy röntgenkuvassa, mutta oireita ilmenee. Koko kehon aineenvaihdunnan ja tietokonekuvauksen yhdistelmää eli PET-kuvausta käytetään taudin aktiivisuuden toteamisessa lähinnä vain silloin, kun muiden kuvausmuotojen avulla ei saada tarpeeksi tietoa myelooman aiheuttamista muutoksista. Tavallisin epänormaalisti lisääntynyt valkuaisaine on IgG, jolloin puhutaan IgG-myeloomasta. Sitä esiintyy noin puolella myeloomapotilaista. Tätä harvinaisempi on IgA-valkuaisainetta tuottava myelooma eli IgA-myelooma. Myelooma voi olla myös ns. kevytketjutauti, jolloin valkuaisainetta ei juuri jää vereen, vaan se ilmenee virtsassa. Nykyään uusilla, entistä tarkemmilla menetelmillä kevytketjumyeloomaa voidaan tutkia myös verestä. Erittäin hankala diagnosoitava on myelooma, joka ei eritä mitään valkuaisainetta. Senkka on normaali eikä löydöksiä näy veressä eikä virtsassa, mutta silti voi esiintyä luustomuutoksia. Silloin on tärkeää tutkia luuydin, jolloin mahdollinen myelooma paljastuu. Geenitutkimukset kiinnostavat Yleensä luuydinnäytteestä tutkitaan mikroskooppisesti, onko plasmasolujen määrä luuytimessä normaali vai lisääntynyt ja näyttävätkö plasmasolut normaaleilta. Plasmasolukloonin olemassaolo voidaan paljastaa plasmasolujen ns. pintamerkkimäärityksen avulla. Veritaudeissa plasmasoluista on yhä yleisempää tehdä kromosomi- ja geenitutkimuksia. Kromosomi on pitkä valkuaisaineketju, joka koostuu geeneistä. 5

6 Tutkimuksilla pyritään erottelemaan hyvän ennusteen tauti pahanlaatuisesta ja nopeasti etenevästä taudista. Kun taudin ennuste tiedetään, kilttejä tauteja voidaan periaatteessa hoitaa kevyemmin, jolloin sivuvaikutukset jäävät vähäisemmiksi eikä hoito ole niin raskas. Huonon ennusteen taudeissa otetaan kaikki mahdolliset keinot käyttöön. Myeloomaa tutkittaessa on saatu selville kolme kromosomimuutosta, joihin liittyy tavallista huonompi ennuste: kromosomien 4 ja 14 välillä on vaihtunut materiaalia, samoin 14 ja 16 välillä tai kromosomista 17 puuttuu osa. Toistaiseksi myeloomassa kromosomi- ja geenitutkimus ei ole vielä niin pitkällä, että taudin pahanlaatuisuuden riskiä voitaisiin varmuudella arvioida ja hoito valita sen mukaan. Tällä hetkellä jokainen potilas saa aina parhaan mahdollisen hoidon. Milloin hoito aloitetaan? Myelooman hoito aloitetaan vasta sitten, kun se aiheuttaa potilaalle oireita. Potilaalta on löydetty sairaita plasmasoluja luuytimestä tai kasvaimesta sekä poikkeavaa valkuaisainetta verestä tai virtsasta. Näiden lisäksi potilaalla pitää olla ainakin yksi toimintahäiriö seuraavista: Korkea kalkkipitoisuus veressä eli hyperkalsemia Munuaisten vajaatoiminta Anemia, usein hemoglobiini on alle 100 Luustomuutoksia Ellei toimintahäiriöitä ole, mutta paraproteiinia löytyy, puhutaan orastavasta tai itävästä myeloomasta. Tällä hetkellä ei ole näyttöä siitä, että oireettoman myelooman hoitaminen olisi hyödyllistä. Tutkimustiedon karttuessa tilanne voi muuttua. Parhaillaan on menossa tutkimuksia, joissa oireetonta myeloomaa hoidetaan uusilla lääkkeillä, talidomidilla, bortetsomibilla tai lenalidomidilla, ja katsotaan, estävätkö ne taudin tulon. 6

7 Miten seurataan? Kun myelooma on todettu, sen kehittymistä seurataan, jotta tiedetään, milloin hoito pitäisi aloittaa. Seurantaa tarvitaan myös hoidon aikana, jotta nähdään, miten hoito puree tai ettei esiin tule vaikeita sivuvaikutuksia. Tilannetta pitää seurata myös hoidon jälkeen, jotta tiedetään, milloin tauti alkaa nostaa uudelleen päätään ja vaatii jälleen toimenpiteitä. Seurattavia asioita ovat: Verenkuva Kreatiniini, jonka korkea arvo kertoo munuaisten ongelmista. Kalsium, luustotaudin vuoksi voi olla koholla, jolloin aiheuttaa huonovointisuutta. Paraproteiini verestä tai virtsasta, kokeita yleensä 1-4 kuukauden välein. Paraproteiinin väheneminen on merkki hoidon tehoamisesta ja lisääntyminen taudin aktivoitumisesta. Luustokuvat otetaan 1-2 vuoden välein. Luuydintutkimuksia ei yleensä tarvita diagnoosin tekemisen jälkeen vaan riittää, että veritutkimuksilla saadaan hyvä tulos. Tutkimus voidaan kuitenkin tehdä, kun halutaan varmistaa, että hoitojen avulla on saatu täydellinen hoitovaste eli luuytimessä ei näy lainkaan myeloomasoluja. Tällainen tilanne tulee kyseeseen erityisesti silloin, kun potilaalle on tehty kantasolusiirto vieraan luovuttajan kantasoluilla. Myelooman hoito Myeloomadiagnoosin jälkeen menee tavallisesti vuosia, ennen kuin hoitoa tarvitaan. Tauti rauhoittuu yleensä hoitojakson jälkeen, mutta uusii ennen pitkää. Myelooman lääkehoito on parantunut huomattavasti luvun alkupuolelta 30 vuoden ajan vallitsevana hoitona oli ns. MP-hoito, jossa yhdistetään solusalpaaja melfalaania ja prednisoni-kortisonia. Edistysaskel otettiin, kun 1990-luvun alkupuolella aloitettiin potilaan omien kantasolujen siirrot eli autologiset kantasolusiirrot. Tilanne koheni edelleen, kun käyttöön saatiin uusia lääkkeitä: vuonna 1999 talidomidi, 2003 bortetsomibi ja 2005 talidomidista kehitetty lenalidomidi. Uusien lääkkeiden ansiosta myelooman hoidossa on tapahtunut ratkaiseva käänne parempaan lukuun verrattuna hoitoa tarvitsevien myelooma- 7

8 potilaiden keskimääräinen elinaika on noussut noin kolmesta neljästä vuodesta kaksinkertaiseksi, eivätkä pitkät taudin rauhalliset vaiheet (yli 10 v) ole harvinaisia. Näyttää myös siltä, että mitä pitempään uudet lääkkeet ovat käytössä, sitä parempia tuloksia on odotettavissa. Uusia lääkkeitä käytettäneen tulevaisuudessa yhä enemmän ylläpitohoitona ja on mahdollista, että ne korvaavat autologisen siirron kokonaan. Nykyisin myelooman lääkehoidossa suositaan lääkeyhdistelmiä, jolloin joko talidomidi, bortetsomibi tai lenalidomidi yhdistetään deksametasonikortisoniin. Hoidot ovat lähes tasavertaisia. Yhä enemmän käytetään kolmen ja jopa neljän lääkkeen yhdistelmää. Tavallisimmin kolmantena lääkkeenä on suun kautta otettava syklofosfamidi-solunsalpaaja. Jotta hoito tehoaisi mahdollisimmin hyvin eikä myeloomasolu tottuisi uusiin lääkkeisiin, lääkkeitä voidaan vuorotella tai yhdistellä eri tavoin. Uudet lääkkeet ovat ns. täsmälääkkeitä. Ne vaikuttavat pääasiassa myeloomasoluihin, ja jättävät terveet solut paljolti rauhaan. Sen sijaan solunsalpaajat ja sädehoito vaikuttavat kokonaisvaltaisesti niin sairaisiin kuin terveisiin soluihin. Myelooman hoitolinjat Myelooman ensihoito on hyvin samantyyppistä eri sairaanhoitopiireissä. Sen sijaan uusineen taudin hoidossa saattaa olla eroja. Suomalainen asiantuntijaryhmä on laatimassa kansallista toimintaohjetta, jota aikanaan suositellaan noudatettavaksi eri puolilla maata. Hoitolinjat ovat seuraavat: Ensin arvioidaan, voidaanko potilaalle tehdä autologinen kantasolujensiirto (eli potilas itse toimii kantasolujen luovuttajana). Se tehdään lähes kaikille alle 70-vuotiaille. Nyrkkisääntö on, että autologisesta siirrosta selviää, jos potilas on yli puolet valveillaoloajastaan aktiivinen ja suorituskykyinen. Jos siirtoon ei voida muiden sairauksien tai korkean iän vuoksi ryhtyä, käytetään erityyppistä lääkehoitoa, hyvin iäkkäillä potilailla erityisesti solunsalpaaja melfalaanin ja prednisoni-kortisonin yhdistelmää, jota voidaan tarvittaessa täydentää uusilla lääkkeillä. 8

9 Mikäli autologinen siirto on mahdollinen, aloitetaan yhdistelmälääkehoito (talidomidi, bortetsomibi tai lenalidomidi yhdessä deksametasonin kanssa), jonka avulla pyritään vähentämään taudin määrää merkittävästi jo ennen kantasolusiirtoa. Tällä yritetään varmistaa, että autologinen siirto tuottaa hyvän tuloksen. Autologinen siirto pyritään tekemään pääsääntöisesti taudin ensihoitovaiheessa. Siinä kantasolut houkutellaan potilaalta esihoidon jälkeen vereen, kerätään talteen ja pakastetaan nestetyppeen. Tämän jälkeen annetaan suuriannoksinen melfalaani-solunsalpaajahoito, joka sammuttaa luuytimen toiminnan ja samalla myeloomankin pitkäksi aikaa. Kun kantasolut palautetaan potilaalle, luuydinvaurio korjaantuu ja veriarvot nousevat parissa viikossa. Alle 60-vuotiaille voidaan tehdä kaksi peräkkäistä autologista siirtoa. Nykyään on kuitenkin osoitettu, että tuplasiirrosta on hyötyä lähinnä potilaille, joiden hoitotulos on jäänyt ensimmäisen autologisen siirron jälkeen huonohkoksi. Autologinen siirto on hyvin turvallinen. Esimerkiksi Turussa on tehty noin 350 siirtoa ja vain yksi keinomunuaishoitoa tarvinnut potilas on menehtynyt. Joskus autologisen siirron jälkeen voidaan tehdä vielä kevytesihoitoinen ( mini ) allogeeninen siirto, jossa kantasolut saadaan vieraalta luovuttajalta, mutta esihoito on täysimittaista suuriannoksisen esihoidon sisältävää allogeenista siirtoa huomattavasti kevyempi. Nykyään pohditaan, olisiko aiheellista käyttää ns. ylläpitohoitoa eli vuoden kaksi kestävää lääkitystä varsinaisen hoitojakson jälkeen. Rohkaisevaa näyttöä on saatu siitä, että ylläpitohoidon ansiosta hyvä vaihe voi kestää tavallista pitempään. Ylläpitohoitoa kannattaa käyttää etenkin silloin, jos autologisen kantasolusiirron jälkeen on jäänyt tautia. Silloin lääkehoito voi viivästyttää taudin lähtöä uudelleen kasvuun. Lääkehoito ja autologinen kantasolusiirto voivat rauhoittaa taudin vuosiksi (keskimäärin 2,5 vuotta), mutta myelooma aktivoituu yleensä aina uudelleen. Silloin aletaan hoitaa uusinutta tautia. Yleislinja on, että uusinutta tautia hoidetaan samalla tavalla kuin ensihoidossa, jos siinä on saatu hyvä hoitovaste. 9

10 Uudet lääkkeet näyttävät auttavan uusineessa taudissa yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin autologinen kantasolusiirto. Lääkkeiden etuna on myös se, että niiden käyttö on vaivatonta. Kantasolusiirron vuoksi sairaalassa pitää olla 2-3 viikkoa. Mitä useammin tauti uusii, sitä hankalampaa on saada sitä rauhalliseksi, sillä myeloomasolu kehittää vähitellen vastustuskykyä lääkkeitä kohtaan. Myeloomasta on mahdollista parantua allogeenisella eli vieraan luovuttajan kantasolusiirrolla. Toimenpide on harvinainen hoitomuoto myeloomassa, sillä siihen liittyy merkittävä menehtymisen riski ja paranemisen todennäköisyys on kuitenkin pienehkö. Kun allogeeninen siirto tehdään oikealle potilaalle oikeaan aikaan, tulokset ovat kuitenkin kohtuullisen hyviä. Sitä harkitaan yleensä hyväkuntoisilla alle 50-vuotialla potilailla. Kevytesihoitoinen mini allogeeninen siirto voidaan tehdä riskit punniten 65 ikävuoteen asti. Erittäin hyvä hoitovaste saavutetaan, kun poikkeava valkuaisaine häviää täysin verestä tai virtsasta ja luuydin siistiytyy. Siihen kantasolusiirtohoidoilla aina pyritään. Tällainen vaste saadaan noin puolella potilaista. Kun sellaiseen päästään, seuraavaan hoitoa vaativaan vaiheeseen menee pidempi aika kuin silloin, jos hoitovaste on huonompi. Osittainen hoitovaste saadaan nykyisin lähes kaikilla potilailla. Hyvän vasteen potilaiden määrä todennäköisesti kasvaa tulevaisuudessa uusien lääkkeiden ansiosta. Sivuvaikutusten kanssa pärjää Myelooman lääkehoitoon liittyy paljon sivuvaikutuksia, jotka ovat kuitenkin siedettävissä ja hallittavissa muiden lääkkeiden avulla. Erityisesti kortisonilla on huomattavia sivuvaikutuksia, mutta kannattaa tuntea myös talidomidin, bortetsomibin ja lenalidomidin merkittävimmät haitat. Myeloomasoluja ruokkivien verisuonten kasvua estävään talidomidiin liittyy etenkin neuropatia eli tuntohermojen hermotushäiriö. Se ilmenee raajojen ääreisosissa pistelynä, puutumisena ja tikutteluna. Omia oireitaan kannattaa kartoittaa määrävälein. Jos neuropatiaa ilmenee, lääkitystä pitää ajoissa vähentää, tauottaa tai lopettaa kokonaan. Neuropatia ei saa tuottaa kipua, sillä voimakkaat oireet korjaantuvat huonosti. Talidomidi voi aiheuttaa myös uneliaisuutta, ummetusta, ihottumaa, kilpi- 10

11 rauhasen vajaatoimintaa ja turvotuksia. Talidomidiin liittyy laskimotukosriski erityisesti silloin, kun se yhdistetään muihin lääkkeisiin. Bortetsomibi estää myeloomasolujen lisääntymistä ja tuhoaa niitä. Lääke on tehokas vaikeassa taudissa ja ensihoidossa. Lääkkeen sivuvaikutuksia ovat neuropatia, verihiutaleiden lasku, ripuli tai ummetus, pahoinvointi, alhainen verenpaine, ihottuma sekä alttius vyöruusuun. Lääkeannosten vähentäminen ja kortisonin käyttö auttavat poistamaan suuren osan haittavaikutuksista. Lenalidomidi on toinen tehokas uusi myeloomalääke. Se on vähentänyt talidomidin käyttöä, koska siihen ei liity talidomidin tavoin neuropatiaa. Sen sijaan laskimotukosriski on olemassa. Monesti tarvitaan laskimotukosta ennaltaehkäisevää hoitoa. Jos ei ole laskimotukokselle altistavia tekijöitä tai aikaisempia laskimotukoksia, aspiriini riittää. Jos riski saada laskimotukos on suuri, käytetään ihon alle pistettävää hepariinia tai varfariini-lääkitystä. Tukihoidot tarpeen Myelooman aiheuttamien uusien luustomuutoksien estämiseen ja jo syntyneiden vaurioiden jarruttamiseen käytetään luustolääkkeitä eli bisfosfonaattilääkkeitä. Lääkkeitä voidaan antaa suoraan suoneen tai ottaa tabletteina. Molemmat tavat tehoavat hyvin. Suoneen annettavia lääkkeitä käytetään yleensä silloin, jos potilas tarvitsee muutenkin suonensisäistä hoitoa. Muuten tablettien käyttö on helpompaa. Tabletit otetaan tyhjään mahaan. Tämän jälkeen saa syödä vasta 45 minuutin päästä. Riski saada harvinainen leukaluun kuolio liittyy suonensisäisiin lääkkeisiin silloin, kun hampaat ovat hoitamattomat tai hoidon aikana tehdään hammaskirurgisia toimenpiteitä. Tila on kuitenkin hyvin harvinainen. Ennen luustolääkkeiden käyttöä suun ja hampaiden kunto tulee tarkistaa ja ongelmakohdat hoitaa kuntoon. Anemiasta kannattaa muistaa, että sen yhteydessä ei hoideta lukemaa vaan oireita. Yleensä oireita alkaa esiintyä, kun hemoglobiini on alle 80, mutta sydän- tai keuhkosairauksia sairastavilla jo silloin, kun arvo on tasolla. Anemiaa hoidetaan punasolusiirroilla tai antamalla erytropoietiinihormonia. Myelooma altistaa myös infektioille ja etenkin pneumokokki-bakteerille, mikä voi aiheuttaa keuhkokuumeen. Tällöin tarvitaan antibioottihoitoa. 11

12 Kysymyksiä Onko vitamiineista, hivenaineista tai lisäravinteista hyötyä tai haittaa myelooman hoidossa? KR: Vaikea sanoa, kun asiaa ei ole tutkittu. Näiden tuotteiden käyttökehotukset perustuvat teoriaan. Koululääketieteessä on totuttu, että vasta sitten voi suositella jotakin ainetta, kun sen hyödystä on tutkimusnäyttöä. Kuulo- ja huhupuheisiin ei pidä uskoa. Voiko myelooma parantua itsekseen? KR: Kaikissa taudeissa on spontaaneja parantumisia, mutta myeloomassa se taitaa olla äärimmäisen harvinaista ellei mahdotonta. Hyvällä onnella tauti voi pysyä vuosikausia paikallaan. Jos deksametasoni-kortisoni aiheuttaa niin pahoja oireita, ettei niiden kanssa voi elää, voiko sen lopettaa? Onko kortisoni välttämätön myelooman hoidossa? KR: Jos deksametasoni pilaa elämän, sen voi lopettaa. Kannattaa kokeilla jotakin toista lääkettä, esimerkiksi MP-hoidossa käytettävää prednisonikortisonia. Vaikka se on hieman tehottomampi, se on kuitenkin parempi vaihtoehto sille, ettei lääkeyhdistelmässä olisi lainkaan kortisonia. Kuinka kauan lenalidomidia voidaan käyttää? KR: Sitä käytetään niin ensihoidossa kuin uusineen taudin hoidossa ja yleensä niin kauan kuin sen teho heikkenee, mikä on yksilöllistä. Se on talidomidia hieman tehokkaampi lääke. Bortetsomibissa on erilaisia antotapoja? Millaisia? KR: Bortetsomibia on annettu suoneen injektiona, mutta nykyään on yhä enemmän siirrytty ihonalaiseen annosteluun. Lääke vaikuttaa yhtä hyvin, mutta sivuvaikutukset, kuten neuropatia, vähenevät. Yleistymässä on myös tapa, että kahden annoksen sijaan bortetsomibia annetaan vain yhden kerran viikossa. Myös tämä vähentää sivuvaikutuksia. 12

13 Mitä uutta myelooman hoitoon on tulossa? KR: Uusia lääkkeitä kehitellään koko ajan. Parhaillaan on menossa erilaista lääketutkimusta. Myelooman asiantuntijakongressissa esitettiin näkemys, että myeloomasta saattaa tulla ikään kuin krooninen tauti. Vaikka se ei parane, se voidaan pitää lääkkeiden, tähänastisten ja kehitteillä olevien, cocktaililla kurissa samalla tavoin kuin esimerkiksi verenpaine pidetään verenpainelääkkeiden avulla. 13

14 Pidä huolta itsestäsi Suomen Syöpäpotilaat ry:n toiminnanjohtaja Leena Rosenberg-Ryhänen Syöpä muuttaa elämää ja arkea äkillisesti ja odottamatta. Epävarma uusi tilanne nostaa esiin suuren määrän erilaisia pelkoja ja tunteita. Potilaan itsensä lisäksi tunnekaaoksen joutuvat kohtaamaan myös perheenjäsenet ja muut läheiset ihmiset. Tunteet voivat velloa edestakaisin; välillä herää toivo, välillä valtaa toivottomuus. Erilaisten tunteiden tunteminen on normaalia, ja niiden salliminen on alku henkiselle selviytymiselle. Syöpä ja ajatus kuolemasta kulkevat yhä edelleen käsi kädessä. Pelko kuolemasta kertaantuu huolena perheen selviytymisestä. Miten puoliso tai lapset pärjäävät? Ajatukseen kuolemasta liittyy suru siitä, että mahdollisesti joutuu luopumaan elämästään. Vaikka syövän hoitotulokset ovat nykyään hyviä, ja yhä useampi sairastunut paranee, pelko kuolemasta on tavallinen. Se kuitenkin vähenee sitä mukaa kuin tiedot omasta tilanteesta alkavat selvitä. Luottamus ja toivo palaavat. Taistelutahto käynnistyy. Jatko riippuu luonnollisesti siitä, miten vakavasta tilanteesta kunkin kohdalla on kysymys. Syöpään liittyy paljon erilaisia pelkoja, kuten kivun pelko, huoli elämänlaadusta, pelko ulkonäön muuttumisesta, pelko parisuhteeseen, perheeseen, työhön ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvistä asioista sekä taloudelliset huolet. Näiden huolien lisäksi mielessä risteilevät myös muut tunteet, kuten epäusko selviytymisestä, katkeruus sairastumisesta, kateus terveitä kohtaan ja syyllisyys sairastumisesta. Sairastunut voi tuntea myös häpeää ja kokea olevansa jotenkin huonompi kuin terveet. Itsetunto voi laskea. Samoin seksuaalisuuteen liittyvät tunteet ja huoli ovat tavallisia. Jokaisella on yksilöllinen tapa kokea tunteita. Joskus voi jopa tuntea hämmennystä ja ahdistusta siitä, miten kummallisia pelkoja ja tunteita sairaus tuo mukanaan. Tärkeää kuitenkin on, että sallii kaikki tunteet ja ymmärtää niiden kuuluvan tilanteeseen, vaikka ei niitä aina käsittäisikään. Ne ovat erittäin tavallisia, ja jokaisella sairastuneella on niitä jossain muodossa. 14

15 Tunteista vaikea puhua Perheessä ja parisuhteessa ongelmaksi nousee usein, ettei tunteita haluta, uskalleta tai osata kohdata. On vaikea ymmärtää toisen tunteita tai käyttäytymistä. Yhteisten pelkojen ja huolen lisäksi perheenjäsenillä on myös omat, itsenäiset tunteensa. Niihin jokaisella on oikeus, eikä niitä tarvitse jakaa muiden kanssa. Olisi kuitenkin tärkeää kunnioittaa toisen tapaa kokea ja tuntea. Sillä päästään jo pitkälle, vaikka asioista ei aina osattaisikaan keskustella. Kun tunteista ei puhuta, voi syntyä vääriä luuloja ja tilanne saattaa jopa lukkiutua. Tämän vuoksi kannattaa olla avoin. Kun terveen ihmisen rooli muuttuu äkillisesti potilaan rooliksi, ja tuttu, turvallinen elämänrytmi häiriintyy, voi tuntua, että epävarmuus värittää jokaista päivää. Tutkimukset ja hoidot pelottavat. On pakko kohdata tuntematon maailma. Sairaus vaikuttaa elämään joka tilanteessa, varsinkin sen alkuvaiheessa, kun on totuteltava aivan uuteen elämänmalliin. Miten kertoa sairaudesta? Sairaudesta kertominen on monelle potilaalle hyvin vaikeaa. Kenelle kertoa, milloin ja miten? Miten kerron vanhoille vanhemmilleni tai omille lapsilleni ja etenkin pienille lapsille? Entä työpaikalla tai harrastuksissa? Usein mietityttää, mitä sitten tapahtuu, kun kerron. Voinko olla varma siitä, että kuulija osaa sulattaa viestin? Ihmisten tapa jakaa omia asioitaan vaihtelee. Osa haluaa puhua avoimesti, osa harkitusti ja valikoiden. Mitä avoimemmin sairaudestaan puhuu, sen vähemmän muille jää arvailun varaa eikä turhia puheita ja juoruja synny. Työpaikallakin avoimuus on kertomattomuutta parempi vaihtoehto. On hyvä myös miettiä, missä vaiheessa itse on valmis kertomaan niin, ettei satuta itseään hoppuilulla. Myös lapsille tulee puhua sairaudesta ja sen aiheuttamasta tilanteesta perheessä. Asia kannattaa kertoa lapsen kehitysvaiheen mukaisesti ja siten, että lapselle jää tunne, että hänestä huolehditaan ja häntä kuullaan. Jos lasta halutaan säästää vaikenemalla, voi tulos olla päinvastainen. Lapsi kyllä huomaa, että jotakin on tapahtumassa: usein hän kuulee lauseen sieltä, toisen täältä. Lapsella on vilkas mielikuvitus. Hän voi tuntea turhaan syyllisyyttä tilanteesta tai värittää sen pahemmaksi. Myös lapsen elämänpiiriin kuuluville tahoille, kuten päivähoidossa, koulussa ja harrastuksissa, kannattaa asiasta kertoa. 15

16 Yhdessä vai yksin? Vakava sairaus ja epävarma elämäntilanne on helpompi kestää, kun sen saa jakaa jonkun toisen kanssa. Useimmat ihmiset saavat tukea perheeltään ja läheisiltään, mutta on myös tilanteita, joissa tukeen ei ole mahdollisuutta: sitä ei osata tai haluta antaa. Liian usein käy myös niin, että potilas joutuu itse tukemaan perhettään ja siirtämään oman kriisinsä syrjään. Sellaista tilannetta on vaikea jaksaa. Kaikilla ei ole perhettä tai läheiset asuvat kaukana. Sairaus korostaa yksinäisyyttä ja sen tunnetta. Monilla omasta halustaan yksinäisillä ihmisillä voi olla tukea antava sosiaalinen verkosto, mutta kun se puuttuu kokonaan, tuki voi jäädä saamatta ja yksinäisyys korostuu entisestään. Erityisen hankalassa asemassa ovat sellaiset yksinhuoltajat, joilla ei ole juurikaan aikuiskontakteja ja jotka kantavat yksin vastuuta lapsista. Myös parisuhteessa voi jäädä yksin. Oman henkisen tuen saaminen on tällaisessa tilanteessa melkoista taiteilua ja vaatii rohkeutta. Jokaisella potilaalla tulisi olla oikeus saada itselleen tukea, vaikka se vaatisi hieman itsekkyyttä. Kannattaa rohkeasti hakea tukea oman lähipiirin ulkopuolelta, jos läheisiltä sitä ei saa. Ei pidä jäädä odottamaan, että joku tulee ja tukee. Seksuaalisuus voi mietityttää Seksuaalisuus on laaja kokonaisuus, joka on tärkeä asia riippumatta siitä, onko parisuhteessa vai ei, onko seksielämää tai ei. Seksuaalisuus on ihmisen yksilöllinen tapa tuntea, kokea ja toteuttaa omaa miehen tai naisen elämäänsä. Se on ihmisen persoonallisuuden pohjarakenne. Seksuaalisuus ja seksi ovat myös herkkä mittari kuvaamaan ihmisen hyvinvointia tai pahoinvointia. Muutokset näkyvät siinä nopeasti. Sairaus muuttaa seksuaalisuutta ja ihmisen minäkuvaa, joko sisäisesti tai ulkoisesti, mutta useimmiten kumpaakin. Leikkauksessa poistetaan omasta tutusta kehosta jotakin, jolloin voi kokea itsensä rikotuksi. Hiusten lähtö muuttaa peilikuvaa väliaikaisesti. Kun oma keho ikään kuin pettää lupauksensa, se voi tuntua vieraalta. Kriisitilanteissa seksuaalisuus jää usein taka-alalle, kun voimavarat tarvitaan kriisistä selviämiseen. Siitä syystä seksuaalinen haluttomuus on erittäin yleinen sairauksien ja hoitojen ohimenevä, normaali ja tavallinen sivuvaikutus. 16

17 Olisi kuitenkin tärkeää, että parisuhteessa säilyisi hellyys ja läheisyys, vaikka varsinainen seksi ei maistuisikaan. Kosketus ja ihon lämpö ovat hyvä keino antaa ja saada lohdutusta ja tukea, kertoa rakkaudesta ja toisen tärkeydestä. Se myös yhdistää kumppaneita toisiinsa ja estää liiallisen poispäin liukumisen sairausjakson aikana. Leikkaus ja hoidot voivat vaikeuttaa myös seksielämää. Miehillä esiintyy eriasteisia erektiohäiriöitä, naisilla kiihottumis- ja kostumisvaikeuksia sekä yhdyntäkipuja. Jos ongelmia ilmenee, ne kannattaa ottaa rohkeasti puheeksi lääkärin tai hoitohenkilökunnan kanssa. Asiasta on hyvä keskustella avoimesti myös kumppanin kanssa. Suhde omaan kehoon ja seksuaalisuuteen palaa aikanaan, kun elämä tasoittuu ja sairaus jää taakse tai sen olemassaoloon sopeutuu. Ei kuitenkaan pidä kiirehtiä tai painostaa itseään tai toista. Kun aika on kypsä, naiseus ja mieheys asettuvat tilanteen mukaan kohdalleen. Entä muut ihmiset? Syöpä on sairaus, joka nostaa edelleen tunteita pintaan. Vaikka tilanne on muuttunut parempaan suuntaan ja syövästä puhutaan nykyään avoimesti, se voi edelleen hätkähdyttää. Siksi on syytä varautua, että joku ihminen suhtautuu sairastumiseen kummallisesti. Harvoin kysymys on siitä, että toisen suhtautuminen potilaaseen, vaikkapa vanhaan ystäväänsä, olisi muuttunut. Syöpä on vain käsitteenä tullut liian lähelle. Ihminen voi olla hyvin hämmentynyt, kun ei tiedä, mitä sanoa tai miten käyttäytyä. Tällaisessa tilanteessa toisen suusta voi päästä sammakoita. Kannattaa silti rohkeasti kertoa sairaudestaan, jos tuttava kyselee kuulumisia, ja ohittaa kummalliset kysymykset tai huomautukset olankohautuksella. Aina voi pyrkiä johdattelemaan keskustelua haluamaansa suuntaan, vaikkapa kehottamalla tuttavaa kertomaan viimeiset juorut, niin kuin hän on aina ennenkin tehnyt. Joskus käy myös niin, että ystävä tai tuttava lakkaa ottamasta yhteyttä kuultuaan sairaudesta. Hän voi kokea häiritsevänsä tai sitten vain pelkää, mitä sanoa. Tällöin kannattaa vain rohkeasti ottaa itse yhteyttä ja kertoa, ettei odota mitään erityiskohtelua, vaan ystävyyttä kuten ennenkin. Pitkän sairausloman jälkeen paluu työpaikalle ei aina ole helppoa. Siellä on ehkä tapahtunut muutoksia tai sairauslomalla olleen tilanteesta on liikkunut perättömiä juttuja. Jutuilta kannattaa katkaista siivet heti alkuunsa ja kertoa, mitä on tapahtunut ja miten tästä eteenpäin. 17

Rautaisannos tietoa myeloomapotilaille

Rautaisannos tietoa myeloomapotilaille Lukijalle: Multippeli myelooma informaatiopäivä järjestettiin Tampereella 30.10.2010. Informaatiopäivän tarkoituksena oli antaa vertaistukea ja ajankohtaista tietoa myelooma-potilaille, heidän läheisilleen,

Lisätiedot

Multippeli myelooma mikä se on ja miten sitä hoidetaan?

Multippeli myelooma mikä se on ja miten sitä hoidetaan? Multippeli myeloomaa sairastavien potilaiden ja heidän omaistensa verkostopäivä pidettiin 24.3.2012 Oulussa. Tässä lyhennelmät esityksistä. Multippeli myelooma mikä se on ja miten sitä hoidetaan? Sisätautien

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Myelooma- pieni opas sairastuneelle

Myelooma- pieni opas sairastuneelle Myelooma- pieni opas sairastuneelle Savilaakso Marja-Kaisa Tiainen Eevi Kuvat: Saara Nieminen Yhteistyössä Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopistollinen sairaala, osasto 36 (veritaudit). 6/2011

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua.

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua. TerveysInfo Cancerpatientens sociala förmåner Syöpäpotilaan sosiaalietuudet pähkinänkuoressa. Maksuton yksityishenkilöille, yhteisöille 2 e/kpl, A5, 44 sivua http:///@bin/270880/sosedut netti_ru. Hakusanat:

Lisätiedot

Multippeli myelooma. Satakunnan sairaanhoitopiiri Sisätautien osasto SISO4 Päivitys 04/2015 Päivittäjä HO,ll

Multippeli myelooma. Satakunnan sairaanhoitopiiri Sisätautien osasto SISO4 Päivitys 04/2015 Päivittäjä HO,ll Multippeli myelooma Satakunnan sairaanhoitopiiri Sisätautien osasto SISO4 Päivitys 04/2015 Päivittäjä HO,ll Sisällys Lukijalle... 3 1. Multippeli myelooma... 4 1.1 Myelooman oireet... 5 1.2 Taudin toteamiseen

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua.

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua. TerveysInfo Cancerpatientens sociala förmåner Syöpäpotilaan sosiaalietuudet pähkinänkuoressa. Maksuton yksityishenkilöille, yhteisöille 2 e/kpl, A5, 44 sivua http:///@bin/270880/sosedut netti_ru. Hakusanat:

Lisätiedot

HARVINAISENA SUOMESSA

HARVINAISENA SUOMESSA HARVINAISENA SUOMESSA kokemuksia harvinaisesta sairaudesta ja yhdistyksestä Harvinaisten sairauksien yhdistysten tapaaminen Väestöliitossa Katri Karlsson 10.6.2011 1. HAE eli hereditaarinen angioödeema

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? 27.09.2013 http://www.cancer.fi/ Maakunnalliset syöpäyhdistykset Pohjois-Suomi Valtakunnalliset potilasjärjestöt:

Lisätiedot

Multippeli myelooma Potilaan opas

Multippeli myelooma Potilaan opas Multippeli myelooma Potilaan opas Si sällys Lukijalle...3 Mikä myelooma on?...4 Mitä oireita myelooma aiheuttaa?...5 Miten tauti todetaan?...7 Entä sitten, kun tauti on todettu?...8 Miten myeloomaa hoidetaan?...

Lisätiedot

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi)

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi) EMA/639793/2015 Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi) Tämä on Kyprolis-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Tekijöiden alkusanat. Arvoisa lukija

Tekijöiden alkusanat. Arvoisa lukija Multippeli myelooma Tekijöiden alkusanat Arvoisa lukija Lukuisten keskustelujen perusteella tiedämme, että potilaiden ja heidän läheistensä on usein vaikea muodostaa selkeä kuva multippelista myeloomasta.

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja

HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja SISÄLLYS - HAE eli hereditäärinen angioödeema - Mikä on Suomen HAE-yhdistys? - Miten

Lisätiedot

KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA?

KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA? KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA? (nimi) (sairaus ja sairastumisajankohta) (arvio hoidon kestosta) MITÄ SAIRASTUMINEN MUUTTAA ARJESSA? Kun lapsi sairastuu syöpään, koko perheen arki muuttuu

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Sijainti: TYKS Kantasairaala Kiinamyllynkatu 4-8, Turku Rakennus 3 (U-sairaala 10. krs. käynti osastolle kanttiinin puoleisilla hisseillä ja poliklinikalle

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Levinneen suolistosyövän hoito

Levinneen suolistosyövän hoito Levinneen suolistosyövän hoito Yhteyshoitajakoulutus 29.9. LT ylilääkäri Pirkanmaan Syöpäyhdistys Uusien tapausten lukumäärät, yleisimpien syöpien mennyt ja ennustettu trendi, miehet Uusien tapausten lukumäärät,

Lisätiedot

Mitä syöpäpotilaan pitää tietää hoitojen pitkäaikaishaitoista?

Mitä syöpäpotilaan pitää tietää hoitojen pitkäaikaishaitoista? Mitä syöpäpotilaan pitää tietää hoitojen pitkäaikaishaitoista? Teksti Marika Javanainen Kuva Bosse Österberg Tiivistelmä esityksestä, jonka Syöpätautien klinikan (TAYS) erikoistuva lääkäri Leena Tiainen

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä

Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä Jaana Kaukoranta Neuvontahoitaja, SYLVA ry. psykologi 20.3.2014 Psyykkinen kriisi: Ennustamattomuus Avuttomuus Hallinnantunteen menetys Tietoisuus haavoittuvuudesta

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

ALL2000_Amendment_2014

ALL2000_Amendment_2014 ALL2000_Amendment_2014 Hoito-ohjelmaa voidaan käyttää yli 15-vuotiaiden T- tai B-ALL-potilaiden hoidossa. ALL2000_amendement_2014 koostuu induktiohoidosta, viidestä konsolidaatiohoidosta ja ylläpitohoidosta.

Lisätiedot

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi POTILASOHJE 1 (7) Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa POTILASOHJE 2 (7) Olit ehkä tiennyt raskaudesta jo jonkin aikaa ja odotit sen etenevän normaalisti. Mielessäsi on nyt

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille www.e-imd.org Mikä on ureakierron häiriö/orgaanishappovirtsaisuus? Kehomme hajottaa syömämme ruoan tuhansien kemiallisten reaktioiden avulla ja

Lisätiedot

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2016 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita 2 222 2 2 Entä

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet LUUSTO 17.11.2015 SISÄLTÖ Luuston viholliset: Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet Luuston haurastuminen 2 LUUSTON VIHOLLISET Nau+ntoaineista erityises+ alkoholilla,

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Lapsi ja nuori syöpäpotilaana. Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014

Lapsi ja nuori syöpäpotilaana. Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014 Lapsi ja nuori syöpäpotilaana Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014 Lasten ja nuorten syöpä, lukumäärät 0-14 vuotiaat n.150 uutta tapausta vuosittain 15-24 vuotiaat n. 140 uutta

Lisätiedot

KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET. Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13

KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET. Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13 KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13 Henkilön oma ilmaisu siitä, kuinka haluaa ja tahtoo itseään hoidettavan silloin, kun ei pysty sitä itse kertomaan Hoitotahdon voi

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009 VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA Verensiirtojen haittavaikutusten raportoinnilla ja tutkimisella on Suomessa pitkät perinteet, ja veriturvatoiminta on lakisääteistä. Toiminnan

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta. HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Koulutus ja osaaminen. Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia?

Koulutus ja osaaminen. Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia? Koulutus ja osaaminen Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia? Koulutus ja osaaminen Kommunikointi virheen sattuessa Mitä johtopäätöksiä tai toiminnan muutoksia virheen rakentava käsittely saa aikaan? Mitkä

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät 25.1.2013 Kuopio Liisa Sailas

Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät 25.1.2013 Kuopio Liisa Sailas Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät 25.1.2013 Kuopio Liisa Sailas Hoidamme potilasta, mieti siis: indikaatio standari- / mukautetun hoidon todennäköinen lopputulos syövän hoidon kannalta

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Tietopaketti jatkotutkimuksiin kutsuttavalle

Tietopaketti jatkotutkimuksiin kutsuttavalle PELASTA tuntematon POTILAS Veren kantasolujen luovutus Tietopaketti jatkotutkimuksiin kutsuttavalle FAKTOJA REKISTERISTÄ Kantasolurekisteri on osa Suomen Punaisen Ristin Veripalvelua. Rekisteri on perustettu

Lisätiedot

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot