Multippeli myelooma mikä se on ja miten sitä hoidetaan?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Multippeli myelooma mikä se on ja miten sitä hoidetaan?"

Transkriptio

1

2 Multippeli myeloomaa sairastavien potilaiden ja heidän omaistensa verkostopäivä pidettiin Oulussa. Tässä lyhennelmät esityksistä. Multippeli myelooma mikä se on ja miten sitä hoidetaan? Sisätautien ja hematologian erikoislääkäri Marjaana Säily, Oulun yliopistollinen sairaala: Myelooma on luuytimen plasmasolujen pahanlaatuinen sairaus, syöpä. Syövälle tyypilliseen tapaan myeloomaplasmasolut ovat alkaneet monistaa itseään ympäristöstään piittaamatta. Myeloomasoluille on tyypillistä, että ne leviävät luihin nakertaen niihin syöpymäpesäkkeitä. Myeloomasolut voivat karata myös luuytimen ja luiden ulkopuolelle ja muodostaa eri puolille kehoa plasmasolukasvaimia eli plasmasytoomia. Terveiden plasmasolujen tehtävä on tuottaa vasta-aineita, jotka auttavat elimistöä puolustautumaan erilaisia taudinaiheuttajia vastaan. Myeloomaplasmasolut eivät kykene tuottamaan toimivia vasta-aineita. Sen sijaan ne tuottavat rakenteeltaan poikkeavaa valkuaisainetta, jota kutsutaan paraproteiiniksi ja josta ei ole elimistölle mitään hyötyä. Myeloomaan sairastumisen syytä ei tiedetä. Sairaus saa alkunsa, kun yksi plasmasolu muuntuu jossakin vaiheessa pahanlaatuiseksi ja alkaa lisääntyä. Tämän jälkeen kuluu kauan useita vuosia ennen kuin potilaalle kehittyy myelooma. Taudin toteamisen jälkeenkin saattaa kulua vuosia ennen kuin myelooma alkaa aiheuttaa oireita. Myelooma on Suomessa toiseksi yleisin pahanlaatuinen veritauti lymfoomien eli imusolmukesyöpien jälkeen. Siihen sairastuu vuosittain noin 300 suomalaista. Tautiin sairastutaan yleensä varttuneemmalla iällä niin, että kaksi kolmesta myeloomapotilaasta on täyttänyt 65 vuotta taudin toteamishetkellä. Vain 10 prosenttia potilaista on diagnoosihetkellä alle 50-vuotiaita. Alle 40-vuotiailla sairaus on erittäin harvinainen. 2

3 Miten myelooma häiritsee elimistön toimintaa? Myelooma paljastuu, kun potilaan luuytimessä nähdään plasmasolujen ylimäärä ja hänen verestään ja/tai virtsastaan löydetään paraproteiinia. Noin puolella myeloomapotilaista paraproteiini on immunoglobuliini G-luokkaan kuuluva poikkeava valkuaisaine, jolloin puhutaan IgG-myeloomasta. Tätä harvemmin potilaalla todetaan immunoglobuliini A-luokkaan kuuluva paraproteiini, jolloin puhutaan IgA-myeloomasta tai pelkkä immunoglobuliinin kevytketjuparaproteiini, jolloin puhutaan kevytketjumyeloomasta. Kun paraproteiinia on elimistössä vähän, se ei aiheuta ongelmia. Sen sijaan suuret veren paraproteiinipitoisuudet voivat huonontaa veren juoksevuutta ja sen myötä kudosten verenkiertoa ja hapensaantia. Tästä voi seurata väsymystä, päänsärkyä tai esimerkiksi aikaisempaa helpommin esiin tulevia sydämen sepelvaltimotaudin oireita. Erityisesti kevytketjumyeloomassa paraproteiini saattaa saostua munuaisiin ja aiheuttaa munuaisten vajaatoimintaa. Vaikka paraproteiinista ei ole elimistölle mitään hyötyä, sen määrän mittaamista voidaan kuitenkin hyödyntää myelooman seurannassa. Paraproteiinin määrän lasku merkitsee yleensä sitä, että myeloomasolukon määrä on vähentynyt, ja nousu taas sitä, että myelooma on aktivoitumassa. Myeloomasolut aiheuttavat luustoon syöpymäpesäkkeitä, jotka haurastuttavat luita ja jotka näkyvät tavallisissa röntgenkuvissa tummina läiskinä, reikinä. Syöpymäpesäkkeet voivat aiheuttaa hyvinkin hankalia luustokipuja. Jos näitä heikkoja kohtia on kantavissa luissa, esimerkiksi reisiluissa, niiden kohdalle saattaa tulla helposti murtumia. Myös selkänikamat voivat murtua. Myelooma saattaa ilmetä luustossa myös vaikeana osteoporoosina eli yleistyneenä luukatona. Luuydin on elimistössä se paikka, missä verisolut tuotetaan. Syöpäsoluille ominaiseen tapaan myeloomaplasmasolut valtaavat itselleen tilaa luuytimestä ja häiritsevät siellä terveiden verisolujen tuotantoa. Punasolujen vähyys aiheuttaa hemoglobiinin laskua, eli anemiaa, mikä on myeloomapotilailla hyvin tavallinen löydös. Verihiutaleiden eli trombosyyttien määrän aleneminen voi lisätä mustelmataipumusta. Elimistön vastustuskyky erilaisia taudinaiheuttajia vastaan voi huonontua monin eri tavoin. Kun terveiden plasmasolujen määrä vähenee, myös terveiden vasta-aineiden tuotanto hiipuu. Tärkeä syy on myös se, ettei luuydin tuota riittävästi neutrofiilejä, jotka ovat erityisen tärkeitä puolustusvalkosoluja. 3

4 Miten myeloomapotilas oireilee? Jokaisella myeloomapotilaalla on omanlainen tauti, joten eri potilaiden oireet voivat vaihdella huomattavasti. Tavallisin oire on luustokipu. Hyvin usein potilailla on selkäkipua, mutta mikä tahansa myelooman vaurioittama luu voi oireilla. Potilas saattaa ajautua tutkimuksiin myös siksi, että hän on saanut luunmurtuman mitättömän vähäisestä syystä. Jos myeloomasolukko kasvaa niin, että se painaa hermojuuria tai selkäydintä, potilaalla voi esiintyä myös puutumista ja halvauksia. Väsymys on hyvin tavallinen myeloomapotilaan oire. Väsymys ei välttämättä ilmene pelkästään hengästymisenä fyysisessä rasituksessa, kuten esimerkiksi portaita noustessa, vaan se voi ilmetä epämääräisenä nuhjuisena ja vetämättömänä olona. Joillakin potilailla esiintyy taudin diagnoosivaiheessa myös munuaisten vajaatoimintaa, joka saattaa korjaantua kokonaan, kun myeloomaa aletaan hoitaa. Hyvin tavallinen oire on myös lisääntynyt infektioalttius. Myeloomaa epäiltäessä otetaan veri- ja virtsanäytteitä, joista haetaan paraproteiinia. Lisäksi otetaan luuydinnäyte, josta etsitään poikkeavia myeloomaplasmasoluja. Potilaan luut röntgenkuvataan luustomuutosten havaitsemiseksi. Joskus luuston kuvaamiseen tarvitaan myös tietokonekerros- tai magneettikuvausta. Miten myeloomaa hoidetaan? Myelooman hoito aloitetaan vasta sitten, kun se aiheuttaa potilaalle oireita. Tällä hetkellä ei ole tutkimusnäyttöä siitä, että oireettoman potilaan hoito parantaisi taudin ennustetta. Jos hoito aloitetaan liian varhain, potilas altistetaan turhaan lääkkeiden haitallisille sivuvaikutuksille. Myelooman oireeton vaihe saattaa kestää vuosia. Nykyään myelooman hoito aloitetaan, jos potilaalla on yksi seuraavista oireista: Veren kalkkipitoisuus on korkea. Munuaisten vajaatoiminta. Anemia, hemoglobiini on alle 100 g/l. Myelooman aiheuttamia luustomuutoksia. 4

5 Myeloomaa hoidetaan myeloomasoluja tuhoavin lääkkein. Joskus potilaille annetaan rajatulle alueelle sädehoitoa, joka hävittää myeloomasoluja paikallisesti. Potilaat saavat myös erilaisia tukihoitoja, kuten luustoa vahvistavaa lääkitystä ja mahdollisesti erytropoietiinihoitoa. Kipujen huolellinen hoito on erittäin tärkeää. Myelooman hoidossa otettiin selvä edistysaskel, kun tautia opittiin hoitamaan 1990-luvun alussa omien kantasolujen siirron turvin. Tätä hoitoa kutsutaan autologiseksi kantasolusiirtohoidoksi ja se on yhä myelooman keskeinen hoitomuoto. Hoitotulokset parantuivat edelleen vuosituhannen vaihteessa, kun myelooman hoitoon saatiin käyttöön uusia lääkkeitä: talidomidi, bortetsomibi ja lenalidomidi. Hoitomenetelmien kehittymisen myötä hoitoa tarvitsevien myeloomapotilaiden elinaika on pidentynyt hiljalleen. Ennen 1990-lukua elinajan ennuste oli 3 5 vuotta hoidon aloittamisesta. Nykyään myeloomapotilaiden keskimääräinen elinaika on kaksinkertaistunut, eivätkä pitkät taudin rauhalliset vaiheet (yli 10 vuotta) ole harvinaisia. Myelooman hoidon yhteydessä puhutaan ns. täydellisestä hoitovasteesta, kun kaikki taudin merkit on saatu painettua pois näkyvistä. Vaikka tauti rauhoittuu valtaosalla potilaista lääkkein, se uusii väistämättä vaihtelevan pituisen ajan kuluttua. Uusiutunutta myeloomaa hoidetaan samoilla lääkkeillä kuin ensihoitovaiheessa, mikäli niillä oli saavutettu aikaisemmin hyvä pitkäkestoinen hoitovaste. Mitä useammin tauti uusii, sitä vaikeampaa sitä on saada rauhalliseksi. Parantuminen saattaa olla mahdollista allogeenisella kantasolusiirrolla, missä solujen luovuttajana toimii toinen henkilö. Lääkkeitä yhdistellen Myeloomaa hoidettiin noin 30 vuoden ajan, 1960-luvulta 1990-luvun alkuun, melfalaani-solunsalpaajan ja prednisoni-kortisonin yhdistelmähoidolla, ns. MP-hoitokuureilla. Tämä vanha lääkeyhdistelmä on edelleen hyvin käyttökelpoinen. Nykyään myeloomapotilaan hoitoa suunniteltaessa mietitään heti alkuun, voidaanko hänelle toteuttaa autologinen kantasolusiirtohoito. Siinä potilaan omia kantasoluja kerätään ensin pakasteeseen, minkä jälkeen hänelle annetaan suuri annos melfalaani-solunsalpaajaa, jonka tarkoituksena on tuhota myeloomasolukkoa mahdollisimman tehokkaasti. 5

6 Lääkkeen myrkyllinen vaikutus vaurioittaa myös terveen luuytimen toimintaa. Luuytimen solutuotanto saadaan korjaantumaan palauttamalla potilaan omat pakastetut kantasolut takaisin, jolloin terve verenmuodostus käynnistyy uudelleen. Ennen kantasolusiirtohoitoa potilaan myeloomasolukko pyritään hävittämään vähäiseksi lääkehoidoin. Tulevaisuudessa uuden polven myeloomalääkkeet talidomidi, bortetsomibi ja lenalidomidi saattavat syrjäyttää autologisen kantasolusiirtohoidon. Kun perinteisten solunsalpaajien vaikutus kohdistuu rajoituksetta elimistön kaikkiin soluihin, uuden polven myeloomalääkkeet ovat siinä mielessä täsmähoitoja, että ne vaikuttavat ensisijaisesti nimenomaan myeloomasoluihin. Uuden polven lääkkeet estävät myeloomasolujen kasvua ja tuhoavat niitä. Näiden lääkkeiden tehossa ei ole suuria eroja, ja kunkin potilaan kohdalla vasta käytäntö osoittaa sen, mikä lääke tai lääkeyhdistelmä tehoaa parhaiten juuri hänen myeloomaansa. Talidomidi ja lenalidomidi ovat suun kautta otettavia lääkkeitä, kun taas bortetsomibi annetaan joko suonensisäisesti tai pistoksina ihon alle. Kortisoni on yksi myelooman hoidon peruslääkkeistä. Se pystyy hävittämään myeloomasoluja yksinäänkin, mutta useimmiten se yhdistetään solunsalpaajien ja uuden polven myeloomalääkkeiden käyttöön. Tänä päivänä ei ole harvinaista, että potilaalla on neljäkin myeloomalääkettä yhtaikaa käytössä. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että mitä pitempään lääkkeitä jatketaan, sitä parempia hoitotuloksia saadaan, ja että potilaat saattavat hyötyä myös ylläpitohoidosta. Aina lääkehoitoja ei kuitenkaan pystytä jatkamaan kovin pitkään niiden elämänlaatua ratkaisevasti huonontavien haittavaikutusten vuoksi. Kuten kaikilla lääkkeillä, myös myelooman uuden polven lääkkeillä on omat haitalliset sivuvaikutuksensa. Talidomidi voi aiheuttaa muun muassa ääreishermojen vauriota eli neuropatiaa. Se ilmenee tavallisimmin jalkaterissä ja sormissa puutumisena, kihelmöintinä ja tikusteluna sekä joskus myös kipuna tai kömpelyytenä. Talidomidin ja lenalidomidin käyttöön liittyy lisääntynyt verisuonitukosriski, minkä vuoksi tarvitaan yleensä verenohennuslääkettä. 6

7 Bortetsomibi voi aiheuttaa neuropatiaa talidomidin tavoin. Bortetsomibi saattaa aktivoida myös vyöruusun puhkeamisen. Tämän vuoksi potilaat saavat yleensä vyöruusun estolääkitystä hoidon aikana. Kortisonilla on paljon erilaisia sivuvaikutuksia: verensokeri voi nousta, mahalaukku ärsyyntyä, nestettä kertyä elimistöön, ruokahalu kasvaa tai unettomuus vaivata. Kaikkia näitä sivuvaikutuksia voidaan hoitaa omin lääkkein. Myelooman hoitoon kehitetään koko ajan uusia lääkkeitä. Tulevaisuudessa varhaisen vaiheen oireetonta myeloomaa saatetaan hoitaa niin, että sen eteneminen oireiseksi myeloomaksi voidaan kokonaan estää. 7

8 Myelooman tukihoidot Hematologian erikoislääkäri Timo Siitonen, Oulun yliopistollinen sairaala: Tukihoidoilla tarkoitetaan liitännäishoitoja, joilla vähennetään ja lievitetään myeloomasta ja myelooman hoidoista aiheutuvia oireita. Niiden tavoitteena on taata myeloomapotilaalle mahdollisimman hyvä elämänlaatu. Tukihoitojen avulla estetään luustotautia, infektioita ja verisuonitukoksia, hoidetaan kipua ja anemiaa sekä turvataan munuaisten toiminta. Luusto-oireet hallintaan Lyyttisiä luustomuutoksia todetaan neljällä viidesosalla myeloomapotilaista. Lisäksi viidenneksellä potilaista on merkittävää osteoporoosia. Myeloomaan liittyvät luustokivut pahenevat tyypillisesti liikkuessa ja helpottuvat öisin. Tavallisin kipupaikka on selkä. Luustomuutokset havaitaan röntgenkuvauksella. Kun myelooman varsinainen hoito aloitetaan, luustokivut yleensä vähenevät, mutta eivät kaikilta kokonaan. Bisfosfonaattilääkkeet vähentävät haitallisia luustotapahtumia ja auttavat osittain myös hallitsemaan kipua kipulääkityksen tukena. Yleensä käytetään suoneen kerran kuukaudessa annosteltavia bisfosfonaatteja (Zometa, Pamifos, Pamidronat ), jotka ovat pääsääntöisesti yhtä tehokkaita. Niiden lisäksi luusto tarvitsee riittävästi kalsiumia (1 500 mg) ja D-vitamiinia ( IU). Bisfosfonaatteja käytetään aktiivissa taudissa 1-2 vuoden ajan. Jos myelooma vielä tämänkin jälkeen on aktiivinen, lääkitystä jatketaan kolmen kuukauden välein. Myelooman uudelleen aktivoituessa bisfosfonaattihoito käynnistetään muun hoidon rinnalle. Vaikka bisfosfonaatit ovat yleensä hyvin siedettyjä, munuaisten kautta erittyvinä ne saattavat pahentaa potilaalla jo ennestään ollutta munuaisten vajaatoimintaa. Siksi ennen jokaista bisfosfonaatti-infuusiota tulee tarkistaa veren kreatiniiniarvo ja kalkkitaso. Jos potilaalla on munuaisten vajaatoimintaa, bisfosfonaattiannosta pienennetään tai tiputusaikaa pidennetään. Joskus lääkityksessä joudutaan pitämään taukoa. 8

9 Vastikään markkinoille on tullut syöpätautiin liittyvien luustomuutosten ehkäisyyn uusi lääkevalmiste denosumabi (Xgeva ). Se on yhtä tehokas kuin bisfosfonaatit, mutta sitä voidaan käyttää myös munuaisten vajaatoiminnassa. Lääkkeen virallinen käyttöaihe ei vielä toistaiseksi ole myeloomaan liittyvän luustotaudin hoito, mutta yksittäistapauksissa sitä voidaan potilaalle harkita. Parilla prosentilla potilaista bisfosfonaatit saattavat lisätä riskiä sairastua leukaluuvaurioon eli osteonekroosiin. Vaurion syntyyn altistavat bisfosfanaattihoidon aikana tehdyt hammaskirurgiset toimenpiteet. Tämän vuoksi suositellaan, että huonot hampaat hoidetaan ja kirurgiset hammastoimenpiteet tehdään ennen bisfosfonaattilääkkeiden aloitusta. Bisfosfonaattihoito ei ole kuitenkaan este hampaiden paikkaamiselle. Hyvä suuhygienia ja säännöllinen hampaiden tarkistus hammaslääkärillä ovat tärkeitä myeloomapotilaille. Kipuun helpotusta Myelooman alkuvaiheessa luustokipu saattaa olla hankalaa. Parasetamoli voi auttaa, mutta sen teho ei usein yksin riitä. Alkuun tarvitaan tavallisesti pitkävaikutteista, vahvaa opioidilääkettä. Sen rinnalla käytetään lyhytvaikutteista, ns. läpilyöntikipuun tarkoitettua kipulääkettä tilanteissa, joissa esimerkiksi sängystä ylös nouseminen tai liikkeelle lähteminen pahentavat kipua. Opioidityyppiset kipulääkkeet aiheuttavat ummetusta, joten hoitoon yhdistetään aina lääke ummetuksen estoon. Opioidien käytöstä aiheutuu myös muita sivuvaikutuksia, kuten väsymystä ja pahoinvointia, mutta ne yleensä lievittyvät vähitellen. Kun sivuvaikutukset ovat hankalia, lääkevalmistetta voidaan tarvittaessa vaihtaa. Myelooman rauhoituttua kipulääkkeidenkin tarve vähenee. Niiden vähentämisen tulisi kuitenkin tapahtua asteittain, sillä opioidityyppisten lääkkeiden äkillinen lopettaminen saattaa aiheuttaa vieroitusoireita. Nikaman kasaanpainumisesta johtuvaa selkäkipua, johon kipulääke ei auta, voidaan hoitaa vertebroplastialla. Siinä luhistuneeseen nikamaan ruiskutetaan sementtiä, jolla pyritään palauttamaan nikaman muoto. Samalla hoitokerralla voidaan hoitaa 3-4 nikamaa. Suurin osa hyötyy toimenpiteestä. Myös sädehoidolla voidaan helpottaa paikallista luustokipua etenkin selän alueella. Sädehoitoa käytetään myös myeloomasta aiheutuvan luunmur- 9

10 tuman jälkihoitona leikkauksen jälkeen. Sen avulla voidaan ehkäistä myös murtumariskiä, kun lyyttinen luumuutos uhkaa selvästi heikentää luun rakennetta. Ikävät oireet kuriin Anemiaa ja siihen liittyvää väsymystä esiintyy etenkin taudin alkuvaiheessa kahdella kolmasosalla potilaista. Valtaosalla anemia korjautuu, kun tautiin saadaan myelooman lääkehoidoilla hoitovastetta. Oireisen anemian (hemoglobiini alle g/l) hoitona käytetään ensisijaisesti punasolusiirtoja. Mikäli hemoglobiini ei hoidon myötä korjaannu ja seerumin erytropoetiinitaso anemiaan suhteutettuna on riittämätön (yleensä < 200 IU/l), voidaan harkita hoitokokeilua punasoluhormonivalmisteilla (erytropoietiini tai darpopoietiini). Punasoluhormonihoidon vaste nähdään parin kuukauden sisällä. Kun myelooma on aktiivinen ja varsinkin kun virtsaan erittyy suuri määrä myeloomaproteiinia, osalle potilaista saattaa kehittyä munuaisten vajaatoiminta. Munuaisten vajaatoiminnassa hyvä nesteytys sekä nopea myeloomahoidon aloitus tai tehostus ovat keskeisiä hoitomuotoja. Dialyysihoitoon joudutaan turvautumaan harvoin. Munuaisten vajaatoiminnan riskin takia munuaistoksisten särkylääkkeiden, kuten ibuprofeenin käyttöä tulee välttää. Myös röntgentutkimuksiin liittyviä munuaistoksisia varjoaineita pitää käyttää varoen ja huolehtia hyvästä nesteytyksestä. Veren korkeita kalkkiarvoja todetaan aktiivissa taudissa kolmasosalla potilaista. Korkea kalkki aiheuttaa väsymystä, ruokahaluttomuutta, pahoinvointia, heikkoutta ja jopa sekavuutta. Hoitona on riittävä nesteytys, kortisoni ja bisfosfonaattivalmisteet. Korkea kalkki voi saostua munuaisiin aiheuttaen tai pahentaen munuaisten vajaatoimintaa. Tällöin bisfosfonaattilääkkeiden sijasta voidaan käyttää denosumabia. Suurin tulehdusriski myeloomapotilailla on taudin alkuvaiheessa. Tavallisimpia infektioita ovat poskiontelotulehdukset ja keuhkokuume. Myös herpes-viruksen aiheuttaman vyöruusun riski on selvästi lisääntynyt. Infektioherkkyys kasvaa, koska bakteereja tunnistavien ja tuhoavien vasta-aineiden tuotto on häiriintynyt. Myös hoidossa käytettävä suuriannoksinen kortisonihoito lamaa osaltaan elimistön puolustusmekanismeja. Tulehduksen oireena on kuume ja verikokeissa nähdään CRP:n nousu. 10

11 Myeloomapotilaan kuumeinen tulehdus hoidetaan aina antibiooteilla. Tavanomaisissa tulehduksissa suun kautta otettava antibiootti on riittävä. Jos potilaan kunto huononee infektion aikana tai valkosolujen määrä verikokeissa on alentunut, voidaan tarvita suonensisäisiä antibiootteja. Matalia valkosoluja voidaan nostaa käyttämällä ihon alle pistettävää valkosolukasvutekijää. Influenssan ja sen jälkitautien estämiseksi myeloomaa sairastavan tulisi ottaa vuosittain influenssarokotus. Influenssarokotusta suositellaan myös myeloomapotilaan perheenjäsenille. Viiden vuoden välein otettava pneumokokkirokotus on myös yleensä hyödyllinen. Tukosriski huomioitava Veren lisääntyneestä hyytymistaipumuksesta johtuva laskimotukosriski on suurin myelooman alkuvaiheen hoidon aikana. Tavallisin laskimotukoksen ilmenemispaikka on alaraaja, jossa sen oireena on toispuoleinen jalkaturvotus. Kaikille myeloomapotilaille tulisi antaa tukosten estolääkitys, mikäli potilas joutuu johonkin toimenpiteeseen tai on sairaalassa vuodepotilaana. Uuden polven myeloomalääkkeistä talidomidiin ja lenalidomidiin liittyy suurentunut tukosriski, joten niiden käyttö edellyttää jatkuvaa tukosten estolääkitystä. Ensimmäisten kuuden kuukauden aikana käytetään yleensä joko hepariinia tai varfariinia. Asperiinikin saattaa riittää osalle potilaista. Puolen vuoden hoidon jälkeen siirrytään tavallisimmin asperiinihoitoon. Talidomidin ja bortetsomibin sivuvaikutuksena voi ilmaantua neuropatiaa eli alaraajoissa tuntuvaa pistelyä ja tikkuilua. Potilaan tulisi tunnistaa oire ja kertoa siitä hoitavalle lääkärilleen. Jos neuropatiaoire on lievä, lääkeannoksen pienentäminen voi riittää. Talidomidin ja bortetsomibin käyttö tulee kuitenkin keskeyttää, jos oireet haittaavat päivittäisiä toimintoja tai alaraajoissa alkaa esiintyä merkittävää kipua. Neuropatiaoireita voidaan helpottaa lääkehoidoilla, joita ovat pregabaliini (Lyrica ), gabapentiini (Neurontin ) tai amitriptyliini (Triptyl ). Myelooman hoidossa käytettävät lääkkeet voivat joskus aiheuttaa myös muita sivuvaikutuksia, kuten väsymystä, pahoinvointia, ummetusta, ruokahalun heikkenemistä ja ihottumia. Näitäkin voidaan helpottaa eri keinoin. Myös lääkevalmistetta voidaan vaihtaa. 11

12 Liikunnan harrastaminen on erittäin suositeltavaa, koska liikunta ylläpitää lihaskuntoa, parantaa ruokahalua ja lievittää stressiä. Monipuoliseen ruokavalioon ja riittävään nesteen nauttimiseen kannattaa myös kiinnittää huomioita. Psyykkistä tukeakaan ei pidä unohtaa. Keskustelut asiaan perehtyneen terapeutin kanssa keventävät mieltä, samoin vertaistukiryhmien toimintaan osallistuminen. 12

13 Kantasolusiirto milloin, miten ja kenelle? Turun yliopistollisen keskussairaalan Kantasolusiirtoyksikön johtaja, osastonylilääkäri Maija Itälä-Remes: Allogeeninen kantasolusiirto, jossa kantasolut saadaan vieraalta luovuttajalta, on ainoa hoitomuoto, jolla myelooma voidaan parantaa pysyvästi. Hoitomuotona se on kehittynyt viime vuosina merkittävästi. Myeloomapotilailla sitä voidaan kuitenkin käyttää edelleen melko harvoissa tapauksissa. Esimerkiksi Turun yliopistollisessa sairaalassa allogeeninen siirto tehtiin viime vuonna kolmelle ja vuonna 2010 viidelle myeloomapotilaalle. Kun autologisen kantasolusiirron teho perustuu suuriannoksiseen sytostaattihoitoon, joka annetaan ennen kuin itseltä kerätyt kantasolut palautetaan potilaalle, allogeenisen siirron parantava vaikutus perustuu solujen toimintaan. Se on eräänlaista soluterapiaa. Allogeenisessäkin siirrossa potilaalle annetaan sytostaattia, mutta nykyään yleensä vain sen verran, että immuunisysteemi saadaan lamattua niin, että vieras siirre tarttuu luuytimeen. Kun vieraat solut alkavat muodostaa verta, ne tuhoavat samalla syöpäsoluja. Myoloomataudissa allogeenista siirtoa harkitaan etenkin silloin, kun potilas on poikkeuksellisen nuori, alle 50-vuotias. Nuoren elimistö kestää iäkkäämpiä paremmin mahdolliset siirron komplikaatiot. Nykymenetelmin allogeeninen siirto saattaa joissakin tapauksissa soveltua huomattavasti iäkkäämmillekin, aina 65 vuoden ikään asti ja jopa tätä vanhemmille. Erityisesti siirtoa voidaan harkita, jos myelooman ennuste on poikkeuksellisen huono eli elinaikaennuste on kaksi vuotta tai vähemmän. Miten tehdään? Jotta allogeeninen siirto voidaan tehdä, pitää löytyä kudostyypiltään sopiva luovuttaja. Luovuttaja voi olla sisarus tai vapaaehtoinen rekisteriluovuttaja. Noin prosentille potilaista löytyy sopiva luovuttaja. 13

14 Koska myeloomaan sairastutaan melko iäkkäänä, usein potilaiden sisaruksetkin ovat samaa ikäluokkaa. Jos kudostyypiltään sopivalla sisarusluovuttajalla on sairauksia tai hän on yli 65-vuotias, hänen siirrettään ei voida käyttää. Tällöin etsitään vapaaehtoisluovuttaja, joka yleensä saadaan hyvin toimivasta Saksan rekisteristä ja joskus pienemmästä Suomen rekisteristä. Aikaisemmin siirre kerättiin aina luuytimestä, jolloin puhuttiin luuytimensiirrosta. Nykyään näin voidaan tehdä joissakin tapauksissa edelleen, mutta tavallisempaa on kerätä siirre verestä: luovuttaja saa neljänä päivänä kasvutekijäpistoksia ja viidentenä päivänä vereen on tullut riittävästi luuytimestä kantasoluja, jotka voidaan ottaa talteen. Siirto alkaa esihoidoilla, johon menee viikon verran. Esihoito voidaan tehdä kahdella tavalla, joko ns. täysimittaisena standardiesihoitona tai uudemmalla tavalla, kevennettynä versiona. Täysimittaisessa esihoidossa käytetään koko kehon sädehoitoa yhdistettynä isoon annokseen sytostaattia. Menetelmää käytetään enää harvoin, lähinnä nuorille potilaille, koska se on elimistölle raskas hoito. Kevennetyssä esihoidossa lamautetaan elimistön immuniteettia vain sen verran, että siirre saadaan tarttumaan. Yleensä käytetään kahta erilaista sytostaattia. Samaan aikaan kun potilas on esihoidossa, siirteen luovuttajalta kerätään kantasoluja, jotka siirretään esihoidon päätyttyä tuoreina potilaalle. Jotta allogeeninen siirto voidaan toteuttaa, potilaan taudin pitää olla hyvässä tilanteessa, remissiossa. Muuten siirron onnistumisen mahdollisuudet ovat huonot. Käänteishyljintä ja infektiot Allogeenisen siirron kaksi suurinta ongelmaa ovat käänteishyljintä ja infektiot. Varsinaisen siirteen hyljintä ei aiheuta yleensä ongelmia: kun siirre on tarttunut luuytimeen, oma elimistö ei sitä hylji. Käänteishyljinnällä tarkoitetaan seuraavaa: Kun vieras siirre tarttuu potilaaseen ja alkaa muodostaa verta, luovuttajan solut saattavat tunnistaa ympäristönsä vieraaksi ja reagoida sitä vastaan. Kohteiksi joutuvat yleensä iho, maksa ja suolisto. Käänteishyljinnän komplikaatioita ovat muun muassa ihottumat, suun ja suoliston limakalvovauriot, maksa-arvojen nousu sekä erilaiset tulehdukset. 14

15 Käänteishyljintää torjutaan estolääkityksellä. Potilaan tilan parantamiseksi voidaan tarvita verituotteita, antimikrobihoitoja ja suonensisäistä ravitsemusta. Aikaisemmin veriripuli johti jopa menehtymiseen, mutta nykyään sitäkin voidaan hoitaa. Potilas pääsee toimenpiteen jälkeen kotiin noin neljän viikon päästä. Immuunivajauksen vuoksi hän on altis saamaan erilaisia virusinfektioita. Virukset ovat yleensä potilaan elimistössä jo olemassa, mutta aktivoituvat uudelleen. Tällaisia ovat muun muassa herpes- ja vesirokkovirus. Kotiutumisen jälkeen onkin tärkeää käyttää infektioiden estohoitoa ainakin vuoden ajan. Käänteishyljintä tulee yleensä esiin ensimmäisen tai toisen kuukauden aikana, kun potilas on päässyt kotiin. Sen estolääkitys voidaan lopettaa alle kahdessa kuukaudessa, ellei mitään siihen viittaavaa ilmene. Myöhemminkin voi tulla oireita, mutta silloin käänteishyljintä on lievää. Ensimmäisen puolen vuoden aikana käydään tiheästi jälkiseurannassa. Jos tilanne on rauhallinen, käyntejä voidaan harventaa. Koko lapsuudessa annettu rokotusohjelma uusitaan noin puolen vuoden kuluttua siirrosta. Allogeenisen siirron saaneista myeloomapotilaista noin 30 prosenttia paranee. Toimenpiteeseen liittyy paljon riskejä ja se on rankka hoito. Tilastojen mukaan noin 20 prosenttia menehtyy siirron jälkeisiin komplikaatioihin. Noin 50 prosentilla sairaus uusii. 15

16 Myeloomapotilaan seuranta Hematologian erikoislääkäri Johanna Rimpiläinen, Oulun yliopistollinen sairaala: Jokaisen myeloomapotilaan tauti on erilainen, joten seurantakin pitää suunnitella yksilöllisesti. Seurantaa tarvitaan taudin toteamisen jälkeen, hoitojen aikana ja hoitojen jälkeen. Seuranta on tiivistä taudin toteamisvaiheessa ja kun potilas saa hoitoja. Yksilöllisessä seurantasuunnitelmassa määritetään seurantatiheys ja seurantapaikka. Kun tauti on rauhallisessa vaiheessa, sitä voidaan seurata erikoislääkärin ohjeiden mukaan myös terveyskeskuksessa. Seuranta tapahtuu pääosin keskussairaalan hematologian poliklinikalla, missä valtaosa myeloomapotilaista myös hoidetaan. Yliopistosairaalat seuraavat ja hoitavat oman alueensa myeloomapotilaat. Osa kantasolusiirron saaneista potilaista on myös yliopistosairaalan hematologian poliklinikan seurannassa. Seuranta perustuu tarkkaan potilaiden oireiden kuunteluun sekä erilaisiin laboratoriokokeisiin, röntgentutkimuksiin ja luuydinnäytteisiin. Laboratoriokokeista yksi tärkeimpiä on verenkuva, josta katsotaan veren hemoglobiini-, valkosolu- ja verihiutaletaso. Samoin tutkitaan kreatiniini, ja sen perusteella arvioidaan, onko munuaisten vajaatoimintaa. Lisäksi kontrolloidaan veren kalsiumpitoisuus sekä mitataan paraproteiini verestä tai virtsasta tai molemmista. Jos kyseessä on kevytketjutauti, seurataan seerumin vapaan kevytketjun määritystä. Taudin toteamisvaiheessa otetaan luuydinnäyte rintalastasta tai lantioluusta suoliluuharjanteesta. Myöhemmin luuydinnäytteitä otetaan harvemmin. Luuytimestä tutkitaan, kuinka paljon se tuottaa terveitä luuydinsoluja sekä mikä on sairaiden plasmasolujen määrä ja rakenne. Hoitojen aikana Taudin toteamisvaiheessa arvioidaan, onko myelooma oireinen eli onko perusteita hoidon aloittamiselle vai oireeton, jolloin potilaan tilannetta jäädään seuraamaan 1 3 kuukauden välein. Kun potilaan myeloomaa ryhdytään hoitamaan, seurataan tiiviisti hoitovastetta. Laboratoriokokeita otetaan kuukausittain ja erityisesti seurataan 16

17 paraproteiinin määrää. Luustokuvauksia tarvitaan, jos hoidon aikana tulee uusia luusto-oireita. Luuydinnäytteitä ei hoitojen aikana yleensä oteta. Ne ovat tarpeen kuitenkin vaiheessa, kun harkitaan mahdollista omien kantasolujen keräystä. Silloin luuydinnäytteestä tarkistetaan, että taudin tilanne on hyvä ja pahanlaatuiset plasmasolut ovat hävinneet luuytimestä. Hoitovasteen lisäksi seurataan mahdollisia hoitojen aiheuttamia haittavaikutuksia, joita solunsalpaajat, kortisoni, talidomidi, bortetsomibi ja lenalidomidi aiheuttavat. Osa lääkkeistä laskee veren valkosolujen ja verihiutaleiden määrää. Tämä lisää tulehdusten ja verenvuotojen vaaraa. Hoitojen jälkeen Seurantaa tarvitaan myös hoitojen jälkeen. Kun hoidot tuottavat tulosta ja potilaan tilanne on hyvä tai rauhoittunut, ryhdytään seuraamaan, miten saavutettu hoitovaste pysyy. Laboratoriokokeita otetaan 1 4 kuukauden välein, luustokuvia 1-2 vuoden välein ja tarvittaessa. Luuydinnäytteitä otetaan yleensä vain kantasolusiirtohoitojen jälkeen. Tärkeää on seurata, mitä mahdollisia uusia oireita potilaalle kehittyy, jotta niihin osataan reagoida nopeasti. 17

18 Pieni Roobertinkatu 9, Helsinki, Tämän oppaan tuotantoa on tukenut Janssen-Cilag Oy. Lisää tietoa multippeli myeloomasta

Rautaisannos tietoa myeloomapotilaille

Rautaisannos tietoa myeloomapotilaille Lukijalle: Multippeli myelooma informaatiopäivä järjestettiin Tampereella 30.10.2010. Informaatiopäivän tarkoituksena oli antaa vertaistukea ja ajankohtaista tietoa myelooma-potilaille, heidän läheisilleen,

Lisätiedot

Multippeli myelooma. Satakunnan sairaanhoitopiiri Sisätautien osasto SISO4 Päivitys 04/2015 Päivittäjä HO,ll

Multippeli myelooma. Satakunnan sairaanhoitopiiri Sisätautien osasto SISO4 Päivitys 04/2015 Päivittäjä HO,ll Multippeli myelooma Satakunnan sairaanhoitopiiri Sisätautien osasto SISO4 Päivitys 04/2015 Päivittäjä HO,ll Sisällys Lukijalle... 3 1. Multippeli myelooma... 4 1.1 Myelooman oireet... 5 1.2 Taudin toteamiseen

Lisätiedot

Myelooma- pieni opas sairastuneelle

Myelooma- pieni opas sairastuneelle Myelooma- pieni opas sairastuneelle Savilaakso Marja-Kaisa Tiainen Eevi Kuvat: Saara Nieminen Yhteistyössä Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopistollinen sairaala, osasto 36 (veritaudit). 6/2011

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Rautaisannos tietoa myeloomapotilaille

Rautaisannos tietoa myeloomapotilaille Lukijalle: Suomen Syöpäpotilaat ry:n valtakunnallinen Myelooma-potilasverkosto järjesti Turussa, Meri-Karinassa, verkostoviikonlopun 14.-16.10.2011. Viikonlopun tarkoituksena oli antaa tietoa ja vertaistukea

Lisätiedot

Tekijöiden alkusanat. Arvoisa lukija

Tekijöiden alkusanat. Arvoisa lukija Multippeli myelooma Tekijöiden alkusanat Arvoisa lukija Lukuisten keskustelujen perusteella tiedämme, että potilaiden ja heidän läheistensä on usein vaikea muodostaa selkeä kuva multippelista myeloomasta.

Lisätiedot

Multippeli myelooma Potilaan opas

Multippeli myelooma Potilaan opas Multippeli myelooma Potilaan opas Si sällys Lukijalle...3 Mikä myelooma on?...4 Mitä oireita myelooma aiheuttaa?...5 Miten tauti todetaan?...7 Entä sitten, kun tauti on todettu?...8 Miten myeloomaa hoidetaan?...

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi)

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi) EMA/639793/2015 Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi) Tämä on Kyprolis-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.

Lisätiedot

Mitä syöpäpotilaan pitää tietää hoitojen pitkäaikaishaitoista?

Mitä syöpäpotilaan pitää tietää hoitojen pitkäaikaishaitoista? Mitä syöpäpotilaan pitää tietää hoitojen pitkäaikaishaitoista? Teksti Marika Javanainen Kuva Bosse Österberg Tiivistelmä esityksestä, jonka Syöpätautien klinikan (TAYS) erikoistuva lääkäri Leena Tiainen

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

ALL2000_Amendment_2014

ALL2000_Amendment_2014 ALL2000_Amendment_2014 Hoito-ohjelmaa voidaan käyttää yli 15-vuotiaiden T- tai B-ALL-potilaiden hoidossa. ALL2000_amendement_2014 koostuu induktiohoidosta, viidestä konsolidaatiohoidosta ja ylläpitohoidosta.

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

aikuiset, joilla on nivelpsoriaasi (sairaus, joka aiheuttaa punaisia, hilseileviä läiskiä iholla ja niveltulehdusta);

aikuiset, joilla on nivelpsoriaasi (sairaus, joka aiheuttaa punaisia, hilseileviä läiskiä iholla ja niveltulehdusta); EMA/178267/2015 EMEA/H/C/000481 EPAR-yhteenveto adalimumabi Tämä on yhteenveto Euroopan julkisesta arviointilausunnosta (EPAR), joka koskee -valmistetta. Tekstissä selitetään, miten lääkevalmistekomitea

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin

Lisätiedot

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista

Lisätiedot

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tietoa KEYTRUDA - valmisteesta (pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Voit auttaa ilmoittamalla

Lisätiedot

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan

Lisätiedot

Koonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö)

Koonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö) Koonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö) SISÄLLYS Käytetyt lyhenteet... Yksikön esittely... Kansainväliset/pohjoismaiset tutkimus- ja hoito-ohjelmat, joissa olemme jo

Lisätiedot

Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas

Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas Palmoplantaarinen pustuloosi, PPP, on rakkuloiva kämmenten ja jalkapohjien ihosairaus. Yleisin sairastumisikä on 30 50 ikävuoden vaiheilla, vaikka poikkeuksiakin on.

Lisätiedot

Veren kantasolujen määrää alentavan hoidon (myeloablatiivisen hoidon) jälkeen luuytimensiirron saaneet potilaat

Veren kantasolujen määrää alentavan hoidon (myeloablatiivisen hoidon) jälkeen luuytimensiirron saaneet potilaat VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Neupogenia voidaan käyttää: - lisäämään veren valkosolujen määrää solunsalpaajahoidon jälkeen infektioiden ehkäisemiseksi. - lisäämään

Lisätiedot

Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet, joiden perusteella myyntilupien ehdot on muutettava

Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet, joiden perusteella myyntilupien ehdot on muutettava Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet, joiden perusteella myyntilupien ehdot on muutettava Tieteelliset päätelmät Ottaen huomioon arviointiraportin, jonka lääketurvatoiminnan riskinarviointikomitea

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

Levinneen suolistosyövän hoito

Levinneen suolistosyövän hoito Levinneen suolistosyövän hoito Yhteyshoitajakoulutus 29.9. LT ylilääkäri Pirkanmaan Syöpäyhdistys Uusien tapausten lukumäärät, yleisimpien syöpien mennyt ja ennustettu trendi, miehet Uusien tapausten lukumäärät,

Lisätiedot

Vesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla. Esite potilaiden vanhemmille

Vesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla. Esite potilaiden vanhemmille Vesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla Esite potilaiden vanhemmille TM VUR:in ymmärtäminen Lapsellasionvesikouretraaliseksirefluksiksi (VUR:iksi)kutsuttusairaus.Sairauteenon olemassahoitoja.tässäesitteessäontietoa

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Myelodysplastiset oireyhtymät

Myelodysplastiset oireyhtymät Myelodysplastiset oireyhtymät Potilaan opas 1 Sisällysluettelo Lukijalle Lukijalle 3 Oireet 4 Miten MDS todetaan 5 MDS:n luokittelu ja ennuste 8 Yleiset hoitoperiaatteet 9 Tukihoidot 10 Hoito 13 Seuranta

Lisätiedot

Tietopaketti jatkotutkimuksiin kutsuttavalle

Tietopaketti jatkotutkimuksiin kutsuttavalle PELASTA tuntematon POTILAS Veren kantasolujen luovutus Tietopaketti jatkotutkimuksiin kutsuttavalle FAKTOJA REKISTERISTÄ Kantasolurekisteri on osa Suomen Punaisen Ristin Veripalvelua. Rekisteri on perustettu

Lisätiedot

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet LUUSTO 17.11.2015 SISÄLTÖ Luuston viholliset: Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet Luuston haurastuminen 2 LUUSTON VIHOLLISET Nau+ntoaineista erityises+ alkoholilla,

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Munuaisen luovuttajan opas

Munuaisen luovuttajan opas Munuaisen luovuttajan opas Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen tai läheiselle henkilölle. Munuaissiirtoon elävältä luovuttajalta liittyy useita etuja. Munuaisen luovutus on turvallinen

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa.

Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa. Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa. POTILASTIEDOTE 1 2 SISÄLLYS Vähentynyt estrogeenituotanto ja sukupuolielinten vaivat... 4 Oestring-hoito... 5 Kenelle Oestring sopii?... 7 Onko Oestringillä

Lisätiedot

Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti

Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Vuonna 1972 amerikkalainen reumatologi Gordon Sharp kuvasi uuden sidekudostaudin

Lisätiedot

Opas. munuaisen luovuttajalle

Opas. munuaisen luovuttajalle Opas munuaisen luovuttajalle Suomessa on vuodesta 1964 alkaen tehty yli 5500 munuaisensiirtoa. Vuosittain niitä tehdään 150 210. Valtaosa siirrettävistä munuaisista saadaan aivokuolleilta luovuttajilta.

Lisätiedot

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Revlimid 15 mg kapselit, kovat. Revlimid 10 mg kapselit, kovat. Revlimid 25 mg kapselit, kovat Lenalidomidi

PAKKAUSSELOSTE. Revlimid 15 mg kapselit, kovat. Revlimid 10 mg kapselit, kovat. Revlimid 25 mg kapselit, kovat Lenalidomidi PAKKAUSSELOSTE Revlimid 5 mg kapselit, kovat Revlimid 10 mg kapselit, kovat Revlimid 15 mg kapselit, kovat Revlimid 25 mg kapselit, kovat Lenalidomidi Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin

Lisätiedot

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009 VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA Verensiirtojen haittavaikutusten raportoinnilla ja tutkimisella on Suomessa pitkät perinteet, ja veriturvatoiminta on lakisääteistä. Toiminnan

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

Nuoren naisen VIRTSATIETULEHDUS

Nuoren naisen VIRTSATIETULEHDUS Nuoren naisen VIRTSATIETULEHDUS Terveyden edistämisen keskus ry:n arvioima. Julkaisija:Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Töölönkatu 37 A 00260 Helsinki Tilaukset: julkaisutilaukset@yths.fi Kirjoittanut:

Lisätiedot

HEMATOLOGISTA SYÖPÄÄ SAIRASTAVAN JA KANTASOLUSIIRTEEN SAANEEN POTILAAN KUNTOUTUMINEN

HEMATOLOGISTA SYÖPÄÄ SAIRASTAVAN JA KANTASOLUSIIRTEEN SAANEEN POTILAAN KUNTOUTUMINEN Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja 2012 Jenny Kultanen & Lilli Mustonen HEMATOLOGISTA SYÖPÄÄ SAIRASTAVAN JA KANTASOLUSIIRTEEN SAANEEN POTILAAN KUNTOUTUMINEN OPINNÄYTETYÖ (AMK)

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Eturauhassyövän uudet lääkehoidot

Eturauhassyövän uudet lääkehoidot Eturauhassyövän uudet lääkehoidot 24.04.2015 Petteri Hervonen, LT, Syöpätautien erikoislääkäri Docrates Syöpäsairaala, TAYS Yleistä Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpätyyppi Lähes 5000 uutta diagnoosia/vuosi

Lisätiedot

ISLABin kantasolulaboratorio Autologisia kantasolusiirteitä intensiivihoidon tueksi

ISLABin kantasolulaboratorio Autologisia kantasolusiirteitä intensiivihoidon tueksi ISLABin kantasolulaboratorio Autologisia kantasolusiirteitä intensiivihoidon tueksi Eija Mahlamäki erikoislääkäri Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä 23.10.2013 Hematopoieettisten kantasolujen

Lisätiedot

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2016 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita 2 222 2 2 Entä

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIO Sikiön punasoluja siirtyy äidin verenkiertoon Jos punasolut ovat eri veriryhmää,

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Sijainti: TYKS Kantasairaala Kiinamyllynkatu 4-8, Turku Rakennus 3 (U-sairaala 10. krs. käynti osastolle kanttiinin puoleisilla hisseillä ja poliklinikalle

Lisätiedot

Koonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö)

Koonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö) Koonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö) SISÄLLYS Käytetyt lyhenteet... 2 Yksikön esittely... 3 Konventionaalinen syöpähoito... 3 1. Yleiset tunnusluvut... 3 2. Leukemiat...

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 1 MUUTOKSET, JOTKA ON TOTEUTETTAVA ASIAAN KUULUVIIN KOHTIIN VALMISTEYHTEENVETOON MOKSIFLOKSASIINIA SISÄLTÄVILLE LÄÄKEVALMISTEILLE Korjausmerkityssä

Lisätiedot

Myelodysplastiset oireyhtymät Potilaan opas

Myelodysplastiset oireyhtymät Potilaan opas Myelodysplastiset oireyhtymät Potilaan opas S i s ä l l y s Lukijalle... 3 Myelodysplastiset syndroomat... 4 Miten MDS todetaan... 4 Oireet... 6 Tautien luokittelu ja ennuste... 6 Yleiset hoitoperiaatteet...

Lisätiedot

Sovitut seuranta-ajat

Sovitut seuranta-ajat KUNTOKIRJA Sovitut seuranta-ajat Pvm/ klo paikka Huomioitavaa/ sovitut asiat Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietoja Lääkäri KYS Puhelin Sairaanhoitaja, Sydänpoliklinikka Puhelin Fysioterapeutti

Lisätiedot

Lääkkeet ja kuntoutuminen

Lääkkeet ja kuntoutuminen Lääkkeet ja kuntoutuminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri Helsingin Sosiaalivirasto Toimeksianto; Lääkkeiden vaikutus Laskevat verenpainetta niin, että vanhus pyörtyy Jäykistävät Vievät tasapainon Sekoittavat

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN (RMP:n) YHTEENVETO (lääkevalmisteittain)

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN (RMP:n) YHTEENVETO (lääkevalmisteittain) OSA VI RISKINHALLINTASUUNNITELMAN (RMP:n) YHTEENVETO (lääkevalmisteittain) Riskinhallintasuunnitelman yhteenvedon muoto ja sisältö Riskinhallintasuunnitelman yhteenvedossa (osa VI) esitetyt tiedot perustuvat

Lisätiedot

Remeron. 13.11.2013, Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Remeron. 13.11.2013, Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Remeron 13.11.2013, Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Masennus on sairaus, jossa surullisuuden tunne ja

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO. Lynparza-valmisteen (olaparibi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO. Lynparza-valmisteen (olaparibi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/681881/2014 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Lynparza-valmisteen (olaparibi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Lynparza-valmisteen

Lisätiedot

Lapsi ja nuori syöpäpotilaana. Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014

Lapsi ja nuori syöpäpotilaana. Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014 Lapsi ja nuori syöpäpotilaana Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014 Lasten ja nuorten syöpä, lukumäärät 0-14 vuotiaat n.150 uutta tapausta vuosittain 15-24 vuotiaat n. 140 uutta

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Oma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA

Oma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA Oma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA Tieto lisää elämänlaatua Tämä esite on tarkoitettu kroonista munuaisen vajaatoimintaa sairastaville

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky.

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky. Tupakatta terveenä! 2 Lopettaminen kannattaa aina! Tupakkatuotteet lyhentävät käyttäjänsä elinikää keskimäärin 8 10 vuotta. Ilman tupakkaa on terveempi ja sairastumisriski pienenee. Elämänlaatu paranee

Lisätiedot

Tietoa sinulle, jolla on. myelodysplastinen

Tietoa sinulle, jolla on. myelodysplastinen Tietoa sinulle, jolla on myelodysplastinen oireyhtymä (MDS) 1. Mitä MDS tarkoittaa? Myelodysplastinen oireyhtymä (MDS) on ryhmänimitys joukolle pahanlaatuisia verisairauksia, jotka ovat lähtöisin luuytimen

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. XGEVA 120 mg injektioneste, liuos denosumabi

PAKKAUSSELOSTE. XGEVA 120 mg injektioneste, liuos denosumabi PAKKAUSSELOSTE XGEVA 120 mg injektioneste, liuos denosumabi Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Hyvä tietää RoActemra

Hyvä tietää RoActemra Hyvä tietää RoActemra nivelreuman hoidossa Tämä opas on tarkoitettu nivelreumaa sairastaville potilaille antamaan lisätietoa RoActemra-hoidon hyödyistä ja haitoista 1 Tämä pakollinen koulutusmateriaali

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Pakkausseloste: Tietoa potilaalle

Pakkausseloste: Tietoa potilaalle Pakkausseloste: Tietoa potilaalle Imnovid 1 mg kapselit, kovat Imnovid 2 mg kapselit, kovat Imnovid 3 mg kapselit, kovat Imnovid 4 mg kapselit, kovat pomalidomidi Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta.

Lisätiedot