Lions club Seinäjoki/Botnia Perustamispäivä Charter Night vuotisjuhla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lions club Seinäjoki/Botnia Perustamispäivä 8.3. 1957 Charter Night 18.5. 1957 50-vuotisjuhla 10.3.2007"

Transkriptio

1

2 Lions club Seinäjoki/Botnia Perustamispäivä Charter Night vuotisjuhla Kv. Järjestysnumero Kotimainen järjestysnumero 94 Klubin kummi Olavi Kurikka Kummiklubi LC Seinäjoki PERUSKIRJAN SUOMENNOS: Tervehdimme Teitä kaikkia, joita tämä asiakirja koskee. Saatamme Teille tiedoksi, että Lionsklubien Kansainvälinen Järjestö on myöntänyt ja tällä asiakirjalla myöntää jäljempänä mainituille sekä kaikille sääntöjen mukaan valituille jäsenille ja näiden seuraajille tämän PERUSTAMISKIRJAN, joka oikeuttaa heidät perustamaan alueellisen klubin nimellä BOTNIA Seinäjoki, Finland. Kummiklubina LC Seinäjoki. Klubilla on kaikki järjestön jäsenilleen myöntämät edut ja oikeudet Järjestön perustamiskirjan ja asetusten asettamien, voimassa olevien ja myöhemmin laadittavien sääntöjen mukaisesti. Tämä perustamiskirja on voimassa 7. päivästä toukokuuta 1957 lukien niin kauan kuin alueellisen klubin jäsenet noudattavat Kansainvälisen Järjestön sääntöjä: muussa tapauksessa tämä peruskirja mitätöidään. Tämän todisteeksi Lions-klubien Kansainvälinen järjestö on valtuuttanut presidenttinsä ja sihteerinsä vahvistamaan peruskirjan nimikirjoituksellaan ja antanut kiinnittää oheen Järjestön sinetin. Presidentti John L. Stickley Sihteeri R. Roy Keaton Alla ovat perustajajäsenten omakätiset nimikirjoitukset. - 2-

3 Martti Pänkälä LEIJONATAIVALTA PUOLI VUOSISATAA lc seinäjoki/botnia Toimituskunta: Pentti Pesonen pj. Olavi Mäenpää Urho Katajamäki Orvo Saarenketo Juhani Saarimäki Monistus: Kopiokeskus epkk Oy Martti Pänkälä - 3 -

4 Lionstoiminnan kummin Arne Ritarin muistomerkki paljastettiin Törnävän puistossa LIONSPERIAATTEET PIDÄ päivätyötäsi kutsumuksena ja hoida työsi niin, että herätät luottamusta. PYRI tekemään työsi menestyksellisesti. Olet oikeutettu kohtuulliseen korvaukseen vaivoistasi, mutta älä tavoittele epäoikeudenmukaisia etuja. ÄLÄ LUNASTA menestystäsi toisen henkilön kustannuksella. Ole vilpitön ja luotettava lähimmäisellesi ja rehellinen omalle itsellesi. TOIMI aina epäitsekkäästi. Jos sinun epäillään Menettelevän väärin, käyttäydy silloin lähimmäistäsi kohtaan niin kuin toivot hänen käyttäytyvän sinua kohtaan. PIDÄ ystävyyttä tavoitteena, ei välikappaleena. Tosiystävyys ei vaadi mitään itselleen eikä se ole riippuvainen keskinäisistä palveluista. TÄYTÄ yhteiskunnalliset velvollisuutesi. Sanoin ja teoin osoita oikeudenmukaisuutesi ja rehtiytesi maatasi ja yhteiskuntaasi kohtaan. AUTA lähimmäisiäsi heidän koettelemuksissaan; Surevat tarvitsevat myötätuntoasi, heikot ja vaikeuksissa kamppailevat tukeasi. LIONSTAVOITTEET LUODA ja ylläpitää yhteisymmärryksen henkeä Maailman kaikkien kansojen kesken. EDISTÄÄ hyvän hallitsemisen ja täydellisten kansalaisoikeuksien periaatetta. OSOITTAA aktiivista harrastusta yhteiskunnan taloudellista, sivistyksellistä, sosiaalista ja siveellistä menestystä kohtaan. YHDISTÄÄ klubeja ystävyyden, hyvän toveruuden ja keskinäisen yhteisymmärryksen avulla. VALMISTAA tilaisuus vapaaseen keskusteluun Kaikista yleisesti kiinnostavista asioista, ei kuitenkaan väittelyyn puoluepolitiikasta eikä uskonnosta. KANNUSTAA palvelunhaluisia miehiä ja naisia työhön paikkakuntansa hyväksi ilman henkilökohtaista taloudellista hyötyä, sekä tehokkaaseen ja korkeat eettiset vaatimukset täyttävään Toimintaan kaupan, teollisuuden, eri ammattien ja julkisen toiminnan alalla sekä yksityisissä yrityksissä. OLE VAROVAINEN arvosteluissasi, mutta antelias kiitoksessasi. Toimi rakentavassa mielessä, ei hajoittaen

5 Arne Ritarin muistomerkille laskivat Arne Ritari Säätiön kukkalaitteen puheenjohtaja PDG Timo Haasto ja asiamies PDG Ossi Eloholma sekä Suomen Lionsliiton kukkalaitteen liiton puheenjohtaja Tapani Rahko ja pääsihteeri PCC Markus Flaaming (yllä). Ritariksi lyötiin paljastusjuhlan päätteeksi 12 uutta lionsritaria, heidän joukossaan klubimme jäsenet Lionsritari Matti-Pekka Mäkelä ja Lionsritari Risto Nevala (alla)

6 PDG Arne ja lady Kaarina kiittelivät vielä kotiin päästyään kirjeitse 1988 Pohjanmaan Leijona nimityksestä sekä huolenpidosta heidän viimeistä edellisellä Suomen matkallaan. Viittaus tilaisuuteen tarkoitti liiton 40-vuotisjuhlaa. Ritari kirjoitti hyvää suomea, vaikka vähättelikin kielitaitoaan

7 Yhdistää miehiä hyvän toveruuden merkeissä on yksi lionstavoite. LC Seinäjoki ja LC Seinäjoki/Botnia pelasivat jääpalloa Botnia voitti 8-0. LIONISMIN TAUSTAA Maailmanlaajuinen lionsliike syntyi Chicagon liikemieslounaista heti 1. maailmasodan jälkeen. Suurkaupungissa nähtiin puute ja huoli, joka vallitsi slummialueilla eli syrjäytyneiden keskuudessa. Ennen kaikkea nähtiin lasten kärsimys: puute aineellisista perustarpeita, puute koulutuksesta ja yleensä puute mahdollisuudesta sosiaaliseen nousuun ja elinolojen parantamiseen. Lähtökohta oli siis sosiaalinen ja lähiympäristöön kohdistuva suora auttaminen, jaloilleen saattaminen. Kohteina nähtiin erikoisesti nuorten auttaminen parempaan elämään. Tästä ajatuksesta tuli koko lionsaatteen kantava voima, joka on vienyt sitä kaikkialle maailmaan, noin 200 valtioon ja hallintoalueelle. Maailma on muuttanut 90 vuotta sitten omaksuttuja menettelytapoja, mutta tavoitteet ovat säilyneet. Uudella vuosituhannella kotiympäristön muodostaa nyt koko maapallo. Suoran lähiauttamisen idea on hämärtynyt siellä, missä yhteiskunta on ottanut vastuuta, mutta edelleen on seutuja ja ihmisryhmiä, joilla ei ole toivoa tulevasta eikä muuta mielekästä tekemistä kuin yrittää hankkia hengenpitimiksi jotakin joka päivä. Suomeen lionstoiminta tuli heti 2.maailmansodan jälkeen elokuussa 1950, kun Suomi eli poikkeusoloissa. Helsingistä löytyi kuitenkin rohkeita miehiä perustamaan ensimmäistä lionsklubia. Sillä oli myös laajempaa kantavuutta. Perustajat halusivat osoittaa, että Suomen paikka maailmankartalla oli lännessä ja kansainvälinen järjestö tarjosi siihen yhden mahdollisuuden. Varovaisuutta osoitti se, että Suomen toinen lionsklubi perustettiin vasta talvella 1953 Turkuun. Seinäjoella on erikoissuhde lionismiin. Suomen lionstoiminnan kummi Arne R.M. Ritari syntyi Seinäjoella ja hänen äitinsä suku on Seinäjoelta. -7-

8 Ritari tutustui myös lionsjärjestön perustajaan ja johtajaan Melvin Jonesiin, joka palkitsi PDG Arne Ritarin hyväntahdon lähettilään arvolla ja myönsi hänelle oikeuden oman ansiomerkin (Ritari Award) myöntämiseen. Sellaisen saivat lähes kaikki Ritarin elinaikana Suomessa toimineet piirikuvernöörit. Arne Ritarin kautta Seinäjoen klubeilla on siis eräässä mielessä suora yhteys järjestön perustajaan. KASVU Lionsjärjestön perustamisvaiheessa siihen liittyi Chigacon alueen lounasklubeja 25 ja niissä oli yhteensä vajaa tuhat jäsentä. Järjestön kasvu oli toiseen maailmansotaan asti hidasta. Se oli levittäytynyt seitsemään Amerikan mantereen valtioon sekä Kiinaan (1923). Sotavuosina 1940-luvulla lionskartalle ilmestyivät lähes kaikki loputkin Amerikan mantereen alueet, kunnes Australia sai ensimmäisen klubinsa 1947 ja Ruotsi Tästä alkoi voimakkaan kasvun kausi. Sotakauden alkaessa 1940 järjestössä oli noin 3000 klubia ja noin jäsentä. Suomi merkittiin 1950 jäsenmaaksi numerolla 29 ja silloin järjestössä oli vähän yli 8000 klubia ja noin jäsentä. Sitä ennen oli jo kuusi muuta Euroopan valtiota tunnusluvulla 100 saanut klubinsa: Ruotsi MD 101, Sveitsi 1948 MD 102, Ranska 1948 MD 103, Norja 1949 MD 104, Englanti 1949 MD 105 ja Tanska 1950 MD 106. Suomi sai 1950 tunnusluvukseen siten MD 107. Todellisen rajun kasvun vuosikymmen oli sitten 1950-luku. Kasvu voidaan nähdä yhteiskuntien rakenteiden muutoksina. Maailma oli jakautunut länteen ja itään, joiden kesken käytiin kovaa ideologista kamppailua. Siirtomaakauden jäljiltä syntyi nopeassa tahdissa uusia valtioita, jotka hakivat kansainvälistä hyväksyntää ja yhteyksiä. Raskaiden sotavuosien jäljet oli pääosin paikattu ja uutta rakennettiin. Joka taholla haettiin uusia yhteyksiä. Kansainvälinen lionsjärjestö sopi mainiosti yhdeksi kanavaksi, mutta idän valtapiirissä sitä ei suvaittu eikä klubeja perustettu. Vasta 1990-luvulla näitä alueita on osittain avautunut lionismille. Käytännössä lionstoiminta mittaa sijoittumismaansa demokratian syvyyttä. Lionsjärjestö oli Yhdistyneiden Kansakuntien YK:n perustajajärjestö ja vuosittain maaliskuussa YK:ssa pidetään yhä lionstilaisuus luvun päätteeksi eli vuonna 1960 järjestössä oli jo 91 maata ja noin jäsentä. Tämän vuosikymmenen aikana 63 uutta valtiota sai ensimmäisen lionsklubinsa. Kun lionsmaiden määrä kolminkertaistui, niin klubien määrä vain kaksinkertaistui (joukossa myös LC Seinäjoki ja Seinäjoki/Botnia) noin 7000 uudella klubilla, joita 1960 oli noin Jäsenmäärän kasvu oli noin uutta leijonaa, joita 1960 oli vähän yli Sen jälkeen maailmanlaajuinen jäsenmäärä on käytännössä vain vähän yli kaksinkertaistunut. Moni kansainvälinen presidentti on asettanut tavoitteekseen 1,5 miljoonaa jäsentä ja lähimmäksi päästiin 1996 (1,425 milj. jäsentä), mutta maagisen luvun ylitys nykynäkymin näyttää olevan saavuttamaton päämäärä luvulla kasvatettiin eri maissa klubien määrää, sillä uusia lionsmaita tuli enää vain 31. Niitä oli 126 vuonna Jäsenmäärä lisääntyi noin uudella leijonalla ja klubien luku lähes 9000 uudella klubilla luvulla järjestön jäsenmäärä yli miljoonan rajan 1973 ja parikymmentä uutta lionsmaata merkittiin tilastoihin. Vuosikymmenen aikana jäsenmäärä kasvoi noin lionilla ja klubien määrä tasaista noin 8500 uuden klubin vauhtia eli vajaat tuhat vuodessa. Lionsmaita oli 1980 jo luku oli viimeinen tasaisen kasvun vuosikymmen. Uusia lionsmaita tuli parikymmentä, uusia klubeja syntyi vajaa 5000 ja uusia lioneja tuli noin eli luvut jo kertovat kasvun katon näkymisestä verrattuna edellisiin vuosikymmeniin. Merkittävin vuosikymmenen uudistus oli naisten mukaantulo täysjäseninä järjestöön luvulla kasvu hidastui. Vaikka kommunismin romahdus toi nopeasti uusia lionsmaita, uusia valtioita tuli järjestön kirjoihin vain 15. Mutta klubien määrä lisääntyi noin 5000 uudella yksiköllä ja oli vuosituhannen vaihteessa noin ja jäseniä niissä noin lionia, miehiä ja naisia. Ensi kerran järjestön historiassa kokonaisjäsenmäärä pieneni edellisvuodesta, tosin vain vajaalla tuhannella jäsenellä vuoteen 2000 tultaessa. Tosin koko vuosikymmenen kuluessa jäsenmäärä oli lisääntynt vielä noin lionilla luvun ensimmäinen vuosikymmen on tuonut kasvun rajat. Muutama uusi hallintoalue on vielä saatu mukaan, ja nyt lionsklubeja alkaa ollakin kaikkialla. Vaikkakin klubien määrä on kasvanut tämän vuosikymmenen alkupuolella vielä noin 500:lla, niin jäsenmäärä on pienentynyt noin :lla. Klubeja on perustettu, mutta niitä on myös lopetettu entistä useammin jäsenistön ikääntyessä ja yhteiskunnan rakenteiden muuttuessa. Kasvun voima on siirtynyt kehittyviin maihin. Maailmanlaajuisesti lionismilla on suuria haasteita ns. vanhoissa lionsmaissa USA:ssa, Euroopassa ja Australiassa, jotta se säilyttäisi edes entiset asemansa ja vielä suurempia haasteita siinä, että se pääsisi takaisin aikaisempien vuosien kasvu-uralle

9 Kasvu Suomessa Lionstoiminnan käynnistäminen Suomessa oli varovaista. Perustajat olivat kuitenkin henkilökohtaisesti rohkeita vaarantaessaan oman menestymisensä virkaurallaan uuden järjestön takia. Vuoden 1949 lopulla Neuvostoliitto oli jättänyt nootin, jossa paheksuttiin sitä, että Suomessa harjoitettiin Neuvostoliitolle vihamielistä propagandaa. Amerikkalaisperäinen kansainvälinen järjestö aiheutti varmastikin arveluja ja epävirallisesti tiedusteltiin jopa tasavallan presidentin kantaa perustamisasiassa. Helsinki sai klubinsa keskellä vilkasta lakkokautta. Perustajapresidentti, vankeinhoitolaitoksen ylijohtaja Valentin Soine kertoi minulle myöhemmin, että hänet vedettiin vastentahtoisesti mukaan. No, tunsinhan ainakin vankilat, joihin uuden amerikkalaisjärjestön jäsenet pahimmissa uhkauksissa luvattiin sulkea, Soine muisteli niitä aikoja. Hän tiivisti lionismin merkityksen itselleen itselleen näin: Ei lionsliekki koskaan sammu, kun sen on sisäistänyt. Lionsaatteesta päinvastoin löytyy aina uutta ja henkisesti ravitsevaa, kun vain jaksaa sen sisältöä kyllin mietiskellä. Tämä pätee yhä ja jokaisen lioniksi kutsutun kohdalla. Varovaisuutta korosti, että Turkuun klubi perustettiin vasta helmikuussa Kolmas klubi tulikin sitten Pohjanmaalle Kristiinankaupunkiin, josta oli yhteyksiä Ruotsin Salaan, jossa toimineet leijonat toimivat Suomen kolmannen klubin kummeina Se aloitti sama tien laajennustyönsä. Syksyllä 1953 olivat vuorossa Pietarsaari ja Vaasa (nro 6 LC Jakobstad ja n:o 7 LC Vaasa-Vasa ). Pohjanmaan ruotsinkielinen alue sai vielä lisää klubeja: n:o 13 LC Kronoby , n:o 14 LC Närpes ja n:o 16 LC Gamlakarleby N:o 51 LC Kokkola syntyi Pohjalasen lionismin juuret tulevatkin siis Ruotsin suunnasta, ei Helsingistä päin, kuten muualla Suomessa. Ensimmäisenä Etelä-Pohjanmaan suomenkieliselle alueelle perustettiin n:o 36 LC Seinäjoki Toisena syntyi n:o 66 LC Kauhava ja kolmantena suomenkielisen Pohjanmaan klubina n:o 94 LC Seinäjoki/Botnia Siinä olivatkin ensimmäisen sadan joukossa syntyneet pohjalaisklubit. Sata tuli täyteen (LC Helsinki/Sata) eli neljässä vuodessa. Toisen sadan täyttyminen vei aikaa viisi vuotta (LC Hankasalmi ), josta ajasta alkoi todella tehokas lionismin laajentaminen Suomessa. Parissa vuodessa perustettiin sata uutta klubia (n:o 300 LC Hauho ) ja yhtä kovaa vauhtia pidettiin seuraavinakin vuosina. N:o 400 oli LC Hollola eli kasvu oli noin 50 uutta klubia vuodessa. Vuosikymmenen loppupuolella tahti hieman hidastui, sillä n:o 500 LC Kimito-Kemiö perustettiin eli tämän sadan täyttymiseen kului lähes neljä vuotta. Ensimmäisten 500 klubin perustamiseen Suomessa kului 17 vuotta laskettuna klubin perustamisesta Turkuun, silloinhan kasvu käytännössä alkoi. Uutta 500 klubin ryhmää eli ole saatu kokoon vieläkään vuonna 2006 eli 36 vuoden kuluessa, mikä samalla korostaa 1960-luvun kovaa ponnistusta lionismin levittämisessä Suomessa. Suomeen oli perustettu 984 lionsklubia kesäkuuhun 2006 mennessä. Kun näistä on lopettanut toimintansa 36 lionsklubia, toimivia oli 948 lionsklubia. Omassa piirissämme ei ole toistaiseksi tapahtunut klubien lopettamisia. Naisista voimaa järjestöön Naisten pääsy lionsklubien jäseniksi hyväksyttiin Taipein convencionissa 1987, vaikka Suomi vastustikin muutosta, mikä päätös tehtiin Seinäjoen VKK:ssa Suomeen rekisteröitiin ensimmäinen naisten klubi numerolla 819 LC Helsinki/Viapori Seinäjoella oli toiminut useita vuosia Suomen ainoa Lionessklubi LC Seinäjoen yhteydessä. Kun naisten täysivaltainen jäsenyys hyväksyttiin, muutettiin tämä lionessklubi tavalliseksi lionsklubiksi syksyllä Sen perustamisasiakirjat matkalla liittoon ja Päämajaan olivat hukassa niin kauan, että Helsingissä ehdittiin perustaa muodollisesti ensimmäinen naisten muodostama klubi. LC Seinäjoki/Aalto sai numeron 821. Suomeen on perustettu syksyn 1987 jälkeen 165 uutta lionsklubia, joista pelkästään naisjäseniä käsittäviä klubeja on 113. Miesten (28) tai miesten ja naisten yhdessä muodostamia klubeja (24) on syntynyt vain 52. Luvuista voi päätellä, että lionsjärjestö on kokenut todellisen mullistuksen v jälkeen Suomessakin. Tämä näkyy myös jäsenmäärissä. Vuodesta 1987 vuoteen 2006 kokonaisjäsenmäärä on kasvanut vain 490 lionilla. Tänä aikana järjestöön on liittynyt Suomessa 3175 naista (tilanne ). Miesten suhteellinen osuus jäsenistä on siis pienentynyt noin 2500 jäsenellä eli lähes 10 prosentilla. Seinäjoen alueella vanhat lionsklubit ovat noudattaneet perinteitään ja pysytelleet alkuperäisessä muodossaan miesten yhteisöinä. Naiset toimivat LC Seinäjoki/Aalto ja LC Nurmo/Walakiat klubien piirissä, eikä niissä ole miesjäseniä. Tämä näyttäisi varteenotettavalta ja Suomeen sopivalta mallilta myös tulevaisuudessa. Piirissä toimii kymmenkunta naisten muodostamaa klubia sekä muutama yhteisklubi

10 Kaarina ja Arne Ritari viimeisellä Suomen matkallaan Suomessa kesällä 1992 Kotikoivunsa juurella. Seurana ovat Pohjanmaan Leijonat Maurice Harju-Jeanty (lion 1960 Isokyrö), Erik Weiner (lion 1953 Vaasa) ja oikealla Lars Axen (lion 1953 Kristinestad) Klubilla vaalittavanaan vaativa perinne: Suomen lionismin suurmies on Arne R.M. Ritari LC Seinäjoki/Botnia on ottanut huolekseen Suomen lionismin kummin, PDG Arne R.M. Ritarin elämäntyön ja muiston paikallisen vaalimisen. Klubin ja klubilaisten aloitteesta on tehty merkittäviä Ritarin elämäntyötä korostavia asioita, joilla painotettu hänen merkitystään sekä kansallisesti että paikallisesti. Suomalaisella ja erikoisesti seinäjokelaisella leijonalla onkin jotakin sellaista, mitä lukuisten muiden maiden leijonilta puuttuu: oman kotimaan lionskummi. Moniin maihin lionstoiminta on "tuotu" eli ajatuksen henkisenä isänä on toiminut joku muu kuin maan syntyperäinen kansalainen. Meillä suomalaisilla on Arne Rudolf Mikael RITARI, joka teki pari vuotta valmistelevaa työtä maassa, joka pyrki kaikin tavoin löytämään länsimaisia yhteyksiä Neuvostoliiton vahvoissa paineissa. Vihreää valoa tarvittiin aina tasavallan presidenttiä Juho Kusti Paasikiveä myöten, jotta uskallettiin "hypätä tuntemattomaan laivaan", niin kuin Ritari minulle joskus myöhemmin asian ilmaisi 1940-luvun lopun sinnikkään työn taustan. Leijonan jalanjälkiä -historiassa selostetaan lionismin tulo Suomeen, joten en puutu alkuvaiheen perustamistoimiin. Sen kuitenkin voin todeta, että Ritari muisti lämmöllä vuosikymmeniä myöhemmin muutamia sinnikkäitä perustajia: Rene Nyman, perustajapresidentti Valentin Soine, perustaja-sihteeri Kai Nordlund, Paul Suni, Dan Ward, Kai Kivijärvi, Paul Hjelt. Monet heistä olivat korkeissa hallinnollisissa viroissa tai yhteiskunnallisissa tehtävissä, jota kautta he toivat lisää arvostusta uudelle järjestölle. Sitä lionstoiminta nauttii yhä Suomessa, ja nykyleijonan yksi tehtävä on vaalia tätäkin Arne Ritarin perintöä

11 Ritari syntyi Seinäjoella Arne Ritarin sukujuuret ovat Vähässäkyrössä ja Kyrönmaalla sekä Seinäjoen seudulla, Soukallajoella ja Ilmajoen Rengossa. Hänen isänsä Tuomas Wilhelm Tuomaanpoika Ritari syntyi Vähässäkyrössä Tämän isä, Tuomas Juhonpoika Ritari (aik. Panula) lähti Kanadaan 1896 ja poika-tuomas 16-vuotiaana äitinsä kanssa seurasi perässä Seinäjoella syntyi 1881 Justiina Amalia Mikintytär Korpinen, joka muutti Kanadaan samoihin aikoihin ja siellä nuoret sitten tapasivat. Heidät vihittiin ja perhe asettui kaivosalueelle Copper Cliffiin Ontariossa. Tuomas työskenteli menestyksellisesti kaivoksilla, kohosi siellä esimiesasemiin ja mahdolliset ajatukset Suomeen paluusta hiipuivat myöhemmin. Justiina-puoliso alkoi odottaa lasta ja hän katsoi turvallisemmaksi palata synnyttämään esikoisen kotiin Seinäjoen Soukallejoelle. Pirteä poika syntyi Soukanjoen Korpisella, Justiinan kotitilan saunassa. Kävimme 1992 katsomassa saunan paikkaa hänen viimeisellä Suomen vierailullaan. Vain muutama sammaloitunut kivi ilmaisi kohdan, jonka Arne Ritari yhä hyvin muisti äitinsä kertomusten mukaisesti. Omia muistikuvia hänellä ei luonnollisesti ollut. Aarneksi ristittyä poikaa hoidettiin hyvin ja äiti rohkeni palata puolisonsa ja isän luo syyskuun lopulla samana vuonna. Hänen viikkoja kestänyt matkansa sylilapsen kanssa silloisissa oloissa oli teko, jota ei osaa vieläkään kuin ihmetellen kunnioittaa. Kanadassa pojasta tuli Arne R.M. Haaveena geologia Koulunkäynnin ohessa poika hankki "leipärahaa" iltatöissä ja jopa toimimalla miesten vaateliikkeen esimiehen sijaisena tämän ruokatunneilla. Ensimmäisen vakituisen työnsä hän sai Ontarion metsähallituksen piirtämössä, jossa hän pian oli esimies ja sitten puhelinlinjojen tarkastaja. Pojalla oli kova into päästä opiskelemaan ja mielessä oli kaivosinsinöörin ja geologian tutkinnot, mutta perheen varat eivät riittäneet yliopistolukuihin. Osaaminen purkautui myyntimiehen taidoissa ja lopuksi hän ryhtyi vaativaan työhön myymään henkivakuutuksia 1929, vain 23-vuotiaana. Eikä kulunut kovinkaan kauan, kun hän perusti myöhemmin hyvin menestyneen vakuutustoimiston, Ritari Insurance, josta hän luopui vasta jäätyään eläkkeelle Eikä yrittäminen tähän jäänyt, vaan hänellä oli myös matkatoimisto, Ritari Agensies Ltd, jonka työhön hän osallistui vielä eläkkeelläkin ollessaan. Perheen hän perusti Hän oli tavannut Tampereella syntyneen Kaarina Heinosen, josta tuli Arne Ritarin elämänkumppani ja kannustaja. Samoihin aikoihin 1933 LC Sudbury kutsui puuhakkaan liikemiehen jäsenekseen ja hän olikin sitten 100-prosenttinen leijona elämänsä loppuun asti eli 63 vuotta! Hän itse ei tiennyt eikä järjestön päämajakaan toista samaan yltänyttä koko maailmassa. Vielä viimeisinä vuosinaankin hän mm. myi klubinsa aktiviteettina olleen päivällisen lippuja huomattavia määriä. Lionstyössä Ritari tunsi toisen vakuutusmiehen ja lionsjärjestön perustajan Melvin Jonesin, jonka kanssa hän oli ystävystynyt ja yhteydenpito oli Jonesin elinajan pituinen. Piirikuvernöörinä Ritari palveli Ontarion A5 -piirissä ja järjestö myönsi hänelle kansainvälisen neuvonantajan arvon. Lisäksi hän sai joukon järjestön korkeimpia kunnia- ja ansiomerkkejä. Oman klubinsa kunniajäseneksi hänet kutsuttiin Melvin Jones Fellow hänestä tehtiin Suomessa, Tampereella 1988, jolloin hänelle luovutettiin asiasta kertovat todisteet. Erikoista oli, että hän sai yhtenä harvoista lioneista maailmassa perustaa järjestön sisälle oman kunniamerkin, Ritari Award, jota hän jakoi monina vuosina useimmille suomalaisille piirikuvernööreille heidän palveluvuotensa jälkeen. Se on lions-ansiotähti, johon on kaiverrettu lisämerkinnät. Suomenkävijä Arne Ritari oli innokas Suomen kävijä päästyään alkuun Jo tuolloin hän puhui myös lionstoiminnasta toiselle innokkaalle matkailu- ja monen muun alan yrittäjälle Rene Nymanille, joka innostui asiasta. Tosissaan yritettiinkin perustaa klubia Helsingin 400-vuotisjuhlien yhteydessä kesäkuussa 1950, mutta kukaan ei rohjennut suostua sen presidentiksi. Silloisissa oloissa moni laski sellaisen tehtävän esteeksi ja vaaraksi virkauralleen. Mutta sitten tuli rohkea mies, hallitusneuvos, oikeusministeriön vankeinhoitoosaston ylijohtaja, varatuomari Valentin Soine ja klubi voitiin perustaa Ritari itse ei päässyt tuolloin paikalle, mutta hengessä hän oli läsnä ja se kyllä tuntui vahvana, kuten Soine minulle myöhemmin itse kertoi. Ritari palkittiin klubin henkilökohtaisena kummina

12 Alkuaikoina useitakin kertoja vuodessa Suomessa poikennut Ritari muisti aina tavata lioneja ja hänen kunniakseen pidettiin klubin ylimääräisiäkin kokouksia. Hauskana muistonaan Ritari kerran kertoi, kuinka Soine järjesti hänelle kulkuneuvoksi "mustanmaijan", jolla kierrettiin paikasta toiseen. Kaarina-puoliso hämmästyi täysin, kun mies tuotiin sellaisella asuinpaikkaan. Sittemmin 1970-luvulta alkaen monina vuosina Ritari oli leijonien valtakunnankokousten kunnioitettu vieras. Ensi vuosinaan hän pahoitteli vähäistä suomen kielen taitoaan, joka kuitenkin joka vuosi parani ja hän rohkaistui puhumaan tuhatpäisille leijonajoukoillekin. Joskus hänellä oli klubiviirejä ja muita muistoja Suomesta niin paljon, että niiden viemisessä kotiin Kanadaan oli vaikeuksia. Kotonaan hänellä oli erikoinen Suomi-huone ja Suomen leijonien ja muidenkin ystävien lahjoittamia muistoja muutkin huoneet täynnä. Kun hänelle karttui ikää, Suomen vierailut harvenivat, mutta viimeisinä vuosina ne suuntautuivat erikoisesti Pohjanmaalle. Isänsä ja äitinsä synnyinsijoihin hän perehtyi syvemmin vasta 1988, vaikka kävikin isänsä kotipaikoilla ensi kerran jo Vähänkyrön leijonat tekivät hänelle hienon sukuselvityksen. Hän kävi Suomessa 39 kertaa. Säätiö ja kotikoivu Suomen lionsklubit päättivät kunnioittaa Ritaria perustamalla 1986 Hämeenlinnan VKK:ssa Arne Ritari Säätiön saatuaan siihen Ritarin luvan. Säätiötä lionit voivat kartuttaa mm. käyttämällä adresseja onnitteluihin ja surunvalitteluihin. Säätiön varoja jaetaan kotimaisiin palvelukohteisiin. Myös klubimme sai huomattavan summan Alajoki-projektiin. Toimin säätiön puheenjohtajana ja jättäessäni tehtävän tein esityksen Ritari-killan ja sen myöntämien "kilpien" ja eriasteisten merkkien perustamisesta saatuani Ritarin kuvan käyttää hänen nimeään. Merkkien eriasteisuus toteutui sitten liiton ansiomerkeissä ja killan tehtäväksi jäi "lionsritari" -arvon myöntäminen lionsklubien anomusten perusteella ansioituneille suomalaisille lioneille. Ensimmäinen Lionsritari oli itseoikeutetusti Arne Ritari itse. Tällä hetkellä Lionsritareita lienee jo lähemmä tuhat. Tätä kautta kotimaisen lions-palvelutoiminnan tukemiseen on saatu huomattava summa varoja. Kun ensi kerran puhuin ideasta Arne Ritarin kanssa, hän esteli vaatimattomuuttaan tällaisen "ritariarvon" perustamista hänen nimissään. Mutta kun perustelin ajatustani ja sen kautta saatavaa merkittävää uutta toimintakanavaa leijonille, hän pitkän miettimisen jälkeen myönsi, että "hyvä on jos niin ajattelet". Hän ei siis halunnut korostaa omaa kunniaansa, vaan ajaa yhteistä lionismin etua ja kehittymistä. Keskustelu tapahtui kesällä 1992 kotonani Seinäjoella. Seinäjoella järjestettiin leijonien valtakunnankokous keväällä 1987 eikä Ritari voinut saapua kokoukseen ja yhtenä syynä oli se, että kokousta jouduttiin aikaistamaan ennakkoon suunnitellusta. Mutta Ritarit olivat iloisia esityksestä, että voisimme istuttaa hänen kunniakseen kotikoivun Seinäjoen Törnävän puistoon ja niin tapahtui. Nyt koivu voi hyvin Törnävän kartanon päätien koivurivistössä. Sen juurella on laatta, joka kertoo lyhyesti, miksi koivu on siinä. Se on Suomen leijonien yhteinen kunnianosoitus Arne Ritarin syntymäkodin läheisyydessä hänen juurilleen pohjalaisena leijonana. Muistomerkki 2006 Arne Ritarin 100-vuotissyntymäjuhlan kunniaksi paljastettiin kesäkuussa 2006 hänen työtään kunnioittava muistomerkki lähelle Törnävän kartanoa. Klubin aloite toteutui kauniisti suurilukuisen lionsjoukon läsnäollessa. PCC Esko Töyli löysi erinomaisen luonnonkiven Jouppilanvuoren maastosta ja muistomerkiksi sen suunnitteli lion Juhani Lahti. Muistokivi valmistettiin Tervajoella. Piirissä on vuodesta 1988 valittu Pohjanmaan Leijona, joka sekin idea on klubistamme lähtöisin. Ensimmäisenä arvonimi annettiin Arne Ritarille hänen ensi vierailullaan kotikoivunsa juurelle Sittemmin Pohjanmaan Leijona on valittu vuosittain niiden kriteerien mukaan, jotka Arne Ritari itse tarkisti ennen niiden julkistamista. Tarkoitus oli alun alkaen, että lionit kunnioittaisivat Pohjanmaan Leijonaa esim. AR-säätiön adressilla, mutta tämä ei ole toteutunut. Me pohjalaiset ja erikoisesti seinäjokiset lionit voimme olla ylpeitä siitä, että Suomen lionstoiminnalla on tällainen kummi. Mutta Arne Ritarin perintö velvoittaa meidät myös tekemään palvelutyötä pyyteettömästi ja lähimmäisemme parhaaksi itseämme korostamatta. Arne Ritari oli näkymätön tehokas puurtaja, mutta tarvittaessa myös yhtä kova kuin synnyinmaansa graniitti, kun niin tarvittiin. On suurta olla leijona - Arne Ritarin jälkiä seuraten. - MP

13 Lion Olavi Mäenpää on pitänyt monta velvoittavaa leijonapuhetta klubissa eikä mukavan asian suinkaan tarvitse olla vakavaa! Olavi Mäenpää: Joskus tuli ei-ääniäkin Minut kutsuttiin LC Seinäjoki/Botnian jäseneksi huhtikuun 3. torstaina Klubin presidenttinä oli Olavi Kumpulainen, yksi parhaimmista leijonista. Käsitin hänen innostavasta puheestaan, että olin liittymässä vapaan maailman suurimpaan palvelujärjestöön, johon kutsutaan paikkakunnan tai alueen hyvämaineisia miehiä eri ammatteja edustaen. Lions-periaatteet: "Luovuta Isänmaasi Onnellisempana Nouseville Sukupolville" ja "Me palvelemme" iskostuivat mieleeni. Tästä on kulunut nyt kohta 42 vuotta ja olen tällä hetkellä klubin vanhin jäsen. Vuosien saatossa toimin 30 vuotta ns. 100-prosenttisena aktiivijäsenenä, jolloin hoidin vuorollani lionsveljelle kuuluvia eri tehtäviä. Klubin presidenttinä toimin kaudella Tämän jälkeen olen ollut 12 vuotta ns. etuoikeutettuna jäsenenä. Tämä meidän klubimme on siitä erikoinen, että olemme maamme ainoa maakunnallinen klubi. Silloin kun minut kutsuttiin klubin jäseneksi, jäsenmäärä jakaantui suurin piirtein puoliksi maakunnan ja Seinäjoen kanssa. Itse kuuluin makauntajäseniin, koska asuin siihen aikaan Nurmossa. Pian liittymiseni jälkeen maakuntajäsenten määrä alkoi vähetä, koska yhä useampaan kuntaan perustettiin oma klubi. Meiltäkin lähti kerralla neljä kuortanelaista jäsentä Kuortaneelle perustettuun klubiin. Nurmoon perutettiin 1970 oma klubi. Se oli ollut meidän lähireviiriä, mutta klubimme nurmolaisista ei kuitenkaan siirtynyt uuteen Nurmon klubiin. Oltiin vähän ymmällä, kun ei saatu jäseniä enää maakunnasta niin kuin maakunnalliselle klubille olisi kuulunut. Toisaalta klubimme toimi usean maakunnallisen klubin kummiklubina. Meillä oli muutenkin vaikeuksia saada uusia jäseniä 1970-luvun alussa. Silloisten sääntöjen mukaan yksikin ei-ääni torpedoi valinnan. Jostakin kummasta, täysin tuntemattomasta syystä näitä ei-äänin aina löytyi. Tämä "tauti" parani kaudella Silloin kahdeksan jäsentä pyysi eroa klubin jäsenyydestä omasta aloitteestaan vedoten aikapulaansa. Heidän tilalleen valittiin yksimielisesti uudet jäsenet eri ammatteja edustaen. Ei-ääniä ei enää löytynyt. Muistaakseni tämän jälkeen ei kovin hankalia jäsenasioita ole enää ollut, tosin aivan viime vuosista en kovinkaan paljon tiedä. Varmastikaan eivät kaikki viime vuosina klubiin tulleista uusista jäsenistä tiedä klubimme maakunnallista taustaa. Se on ainoa laatuaan Suomessa

14 Runsas puolet nykyisestä jäsenjoukosta, takana seisomassa vas. Arto Korkeamäki, Martti Lehtivuori, Timo J. Marttila, Ralf Koskinen, Ilmari Saarenketo, Ari Mäkelä, Jouko Uola, Matti Nummensalo ja Timo Haapoja, keskirivissä istumassa vas. Tapio Häkkinen, Jussi Hantula, Sauli Sikkilä, Jarkko Salmenoja, Eero Huolman ja Martti Haapamäki. Edessä istumassa vas. Pentti Pesonen, Martti Pänkälä, Olavi Mäenpää, Juhani Saarimäki, Urho Katajamäki, Seppo Katila ja Matti-Pekka Mäkelä. LC Seinäjoki/Botnian perustaminen TAUSTAA Keväällä 1955 perustettu LC Seinäjoki oli jo osoittanut hyvän suunnan kokoamalla Seinäjoen kauppalan ja maalaiskunnankin alueelta miehiä yhteen. Vuosi 1957 oli monella tavalla merkittävä Seinäjoen historiassa. Heti vuoden alussa valmistui lyseon koulurakennus ja tammikuussa alkoi maakuntatalon rakennustyö. Lakeuden Ristin rakennustyöt aloitettiin keväällä. Uuden Tampere-Seinäjoki oikoradan kenttätyöt alkoivat, kun routa keväällä pakeni. Näkyvin ja kuuluvin oli kinastelu kauppalan ja maalaiskunnan liitoksesta, josta tuon ajan julkinen sana kertoi hyvin monenlaisia näkemyksiä paljon syvällisemmin kuin mitä 50 vuotta myöhemmin tapahtui akselilla Seinäjoki-Nurmo-Ylistaro. Seinäjoen kauppalassa oli vuoden 1957 alkaessa noin 8500 asukasta ja maalaiskunnan puolella vajaat Tärkeämpää kuin erilaisten tempausten järjestäminen oli lionstoiminnassa aluksi toistensa tapaaminen ja klubiveljiin tutustuminen. Oltiin Seinäjoen kasvun kynnyksellä ja vilkas muuttoliike toi yhä uusia ihmisiä, joihin tutustuminen kävi kätevästi myös klubissa. Esitelmät veljien toimialoilta ja yleisistäkin asioista olivat tavanomaista kokousohjelmaa jo LC Seinäjoen kokouksissa. Seinäjoella oli paikkakunnan johtavia miehiä koonnut yhteen tätä ennen jo Seinäjoen klubi vuosisadan alkupuolelta lähtien ja rotaryklubi oli perustettu Rotarien ja lionien välille oli syntynyt joko-tai tilanne, kun samanaikainen jäsenyys molemmissa ei ollut mahdollista kummankaan järjestön sääntöjenkään mukaan. Sen sijaan Seinäjoen klubin jäseniä eivät tällaiset määräykset koskeneet. LC Seinäjoki/Botnian juuret ovat Kristiinankaupungin kautta Ruotsin Salassa, josta tuli Suomen kolmannen lionslubin LC Kristinestad/Kristiinankapunki kummi Se puolestaan vei aatteen Pietarsaareen ja Vaasaan jo samana vuonna. LC Vaasa-Vasa toimi LC Seinäjoen kummina

15 Elettiin aikaisemmin kuvailtua lionismin laajenemisen aaltoa ja LC Seinäjoen veljien keskuudessa heräsi keskustelu maakunnallisen lionsklubin perustamisesta Seinäjoelle. Klubissa katsottiin, ettei Seinäjoella kenties olisi potentiaalista jäsenjoukkoa riittävästi kahta lionsklubia varten ja toisaalta näin päästäisiin kätevästi levittämään lionismin aatesisältöä koko maakuntaan. KLUBIN PERUSTAMINEN LC Seinäjoki/Botnia perustettiin perjantaina Seinäjoen klubilla ja sen charterpresidentiksi valittiin Jukka Uunila. Kummina toimi lion Olavi Kurikka. Heitä yhdisti erikoisesti urheilu. Koko maassa oli leijonia silloin 2340 ja Suomi muodosti yhden piirin. Perustamisjuhla oli Seinäjoen klubilla 18.5., jolloin DG Harri Palojärvi ilmoitti, että perustamiskirja luovutetaan heti, kun sellainen oli saatu Amerikasta. Parissa kuukaudessa se ei ehtinyt Seinäjoelle asti tulla. Juhlassa LC Vaasa-Wasa ja LC Seinäjoki lahjoittivat LC Seinäjoki/Botnialle puheenjohtajan nuijan ja lpj Helge Högström toi vaasalaisten tervehdyksen. Onnittelijoina olivat lisäksi samaan aikaan perustettu Seinäjoen Soroptimistiklubi sekä Kristiinankaupungin veljet ja Seinäjoen rotaryt. Järjestön pääsihteeri Roy Keaton onnitteli sähkeellä Chicagosta ja pohjoismaiden leijonien onnittelut lähetti Reykjavikista Hadar Wahrenby. Puheen naisille piti Antero Kuusisto, ennen kuin päästiin juhlatanssiaisiin. Perustajaveljet olivat Uunilan ohella 1.vpres. Kustaa Lassila, 2.vpres. Hans Oksanen, siht. Yrjö Härkönen, rah.hoit. Köpi Kaminen, isäntä Gunnar Smedlund, klubimestari Tauno Harju ja muut perustajat Pentti Harju, Eero Kaukonen, Väinö Kuoppala, Erkki Kurikka, Antero Kuusisto, Ahti Latomäki, Eero Takala, Into Toppari ja Alpo Ujainen. Perustajat olivat 8 eri kunnasta: Seinäjoki 3, Kuortane 3, Ylistaro 3, Lapua 2, Peräseinäjoki 2, Kauhajoki 1, Kurikka 1 ja Nurmo 1 eli yhteensä 16. Vuoden lopussa jäseniä oli jo 21 ja siitä määrä kasvoi välimaille. Palojärvi piti LC Seinäjoki/Botnian perustamista mielenkiintoisena kokeiluna. Sellainen se olikin ensimmäisenä maakunnallisena klubina Suomessa ja lähes ainoana koko järjestössä. Toimialueen laajuuden takia Palojärvi piti klubin perustamista uraa-uurtavana. Samanlaiselle uralle ei muualla Suomessa sitten lähdettykään, joskin muutama puoli-maakunnallinen klubi syntyi muutaman vuoden sisällä, mutta nopeasti nekin jakautuivat paikallisiksi, lokalisoituivat. JUHLIA JA ESITELMIÄ Virallisen osuuden lisäksi perustamisjuhlassa oli paljon lauluohjelmaa, sillä jäsenistössä oli useita hyviä laulumiehiä. Oman loistonsa juhlassa antoi oopperalaulaja Matti Lehtinen, jota säesti pianisti Pentti Hakala. Perustamisjuhlan jälkeen jo lokakuun lopulla pidettiin vuosijuhla. Sinne pukeuduttiin frakkiin. Esitelmät klubissa aloitettiin heti perustamisesta lähtien. Tauno Harju selvitti uuttaa ja vähän kiisteltyäkin yhtenäiskoulun järjestelmää, Pentti Harju turveteollisuuden merkitystä Suomelle, Yrjö Härkösen aiheena oli haastavasti kaulusköyhälistön asema ja järjestöt maassamme ja vuoden lopulla presidentti Uunila kertoi paristakin maaottelusta. Sihteeri Härkönen kirjasi esitelmien tarkoituksen: Kokoukset ovat olleet ohjelmaltaan piristäviä ja mielenkiintoisia sekä omiaan vahvistamaan keskinäistä toveruutta lionismin hengessä. Hyvä huomio kaikkina aikoina! Sääntötoimikunta teki ahkerasti töitä, sillä varsinaisia mallisääntöjä ei ollut vielä olemassa. Kaikki aineisto oli englanniksi, jota suomennettiin tarpeen mukaan. Käytössä oli tietysti myös kopioita vanhempien klubien säännöistä, joita mukautettiin ja toimikunta toi saavutuksensa klubikokoukseen jo toukokuussa. Yhdistysrekisteri hyväksyi ne lokakuussa ja klubi pääsi virallisiin kirjoihin eli oli toimikelpoinen myös viranomaisiin päin. Klubin jäsen- ja aloiteilmoitukset tehtiin englanniksi koko vuoden Ensimmäisen varakuvernöörivierailun ja Seinäjoen ulkopuolisen vieraan klubi sai Samana päivänä pidettiin lohkon kokous ja klubin vieraana oli myös LC Kauhavan presidentti Y-P. Karhunen. Vielä keväällä klubia perustettaessa Suomi muodosti yhden piirin piirikuvernööri Harri Palojärven johdolla, mutta uuden toimikauden alkaessa Suomi oli jaettu kahdeksi piiriksi ja LC Seinäjoki/Botnia oli sijoitettu piiriin 107-L. Sen ensimmäiseksi piirikuvernööriksi oli valittu Torsten Kvikant (LC Turku-Åbo) ja pohjoisemman alueen varapiirikuvernööriksi Lars Axen (LC Kristinestad-Kristiinankaupunki). Hänelle kuuluivat klubit Porista Kokkolaan ja niin hän tuli katsomaan myös uuden LC Seinäjoki/Botnian toimintaa. Kvikant vieraili klubissa Pohjanmaan kierroksellaan. Axen uudisti vierailunsa klubin 50-vuotisjuhlassa, jossa hän muisteli tuota ensimmäistä tutustumistaan klubiin. Klubi selviytyi hyvin järjestäytymisvaiheistaan. Perustamiskokouksessa valitut virkailijat saivat jatkaa aina kesään 1958 asti eli yli puolitoista toimikautta. Sihteeri merkitsi pöytäkirjaan toiveen, että myös tulevina vuosina klubin toiminta olisi jatkuvasti yhtä aktiivista ja tuloksia tuottavaa

16 Jäsenistön kehitys KILPAILUHENGESSÄKIN Maakunnalliseksi nimetty lionsklubi oli todella sitä, sillä Seinäjoelta siihen liittyi vain kolme jäsentä. Muut olivat ympäristökunnista ja parhaimmillaan he edustivat 12 eri kuntaa. Maakunnallisuuden purkautuminen alkoi siitä, kun perustettiin lionsklubit Jalasjärvelle ja Järviseudulle. Eikä Etelä-Pohjanmaa suinkaan ollut enää mitään LC Seinäjoki/Botnian yksityisreviiriä, vaikka jäsenet aluksi sitä vähän yrittivätkin olla. Klubeja perustettiin kautta maakunnan ja ainakin LC Kauhava oli aktiivinen. Kun sen aloitteesta perustettiin klubi Kuortaneelle 1965, LC Seinäjoki/Botnian veljet olivat hieman happamia. Kuortaneen valloitus oli näet jyvitetty sen kaavailuissa LC Alavudelle, joka sai hyvityksenä perustaa sitten klubin Ähtäriin. Tällainen pieni kilpahenkisyys ei suinkaan ollut haitaksi lionismin levitystyössä, mutta Botnian potentiaalinen jäsenpohja kaventui nopeasti. Jo 1960-luvun alusta alkaen uudet jäsenet tulivat Seinäjoen ja Nurmon alueelta ja vain muutama siirtojäsen ulkopuolelta. Nurmo sai edustaa maakuntaa. IKÄ JA KOTIPAIKKA Henki klubissa oli kuitenkin aina 1970-luvulle asti, että Seinäjoelta ja Nurmosta otetut jäsenet olivat hätäratkaisuja, kunnes taas saadaan porukkaa laajemmalta alueelta. Asia nostettiin lopulta pöydälle luvulla. Muutamat veljet paheksuivat sitä, että paikallisuutta pidettiin yhä punaisena vaatteena ja niin lopetettiin jaottelu. Tulijoista ei ollut pulaa. Vaikka asiaa ei ollut sääntöihin merkittykään, noudatettiin tiukasti 40 jäsenen kattoa ja säilytettiin jäsenmäärä mieluummin lähempänä 30:n määrää. Kun joku luopui aktiivijäsenyydestä, hänellä yleensä oli sijalleen jo ehdokas. Myös ikä merkitsi, vaikka sitäkään ei säännöissä rajattu. Mutta käytännössä 30 vuotta oli ehdoton alaraja. Vielä 1980-luvun alussa torjuttiin alle 30-vuotias mies nuoruutensa takia, vaikka hänet tiedettiinkin puuhakkaaksi mieheksi. Siirtojäseninä klubiin pyrkiviä jopa ohjattiin muihin klubeihin siksi, ettei haluttu kasvattaa klubia liiaksi. Siirtojäsen joutui sama kohtelun alaiseksi valinnassaan kuin muutkin. Hänestä äänestettiin eikä kieltäviä ääniä saanut olla. Vasta 1990-luvulla siirtojäsenet alettiin kelpuuttaa klubiin ns. vanhoina jäseninä hallituksen päätöksellä. Perustajajoukossa herättää huomiota se, että pankinjohtaja heistä oli neljä(nnes). Toinen neljä(nnes) olivat opetusalan miehet. Jäsenet olivat kotipaikkakuntiensa näkyviä johtohahmoja ja sitä kautta useimmat keskenään jo myös ennestään tuttuja. Vahva side oli urheilu, mutta myös kauppakamari ja muutkin isot maakunnalliset järjestöt. Klubiin otettiin 1950-luvun loppuvuosina 12 jäsentä, joista 5 oli Seinäjoelta ja Kuortane sai aika vahvan aseman 1960-luvun alkaessa. Kun Kuortaneelle oli perustettu klubi, nämä eivät kiirehtineet muuttamaan sinne ennen kuin usean vuoden kuluttua. Sekin vahvistaa edellä kerrottua huomiota klubien perustamisen kilpailuhengestä. TOIMELIAITA MIEHIÄ LC Seinäjoki/Botnian veljet olivat osoittaneet toimeliaisuutensa yhteiskunnan eri aloilla ja tämän hengen he toivat myös klubiin. Vaikka klubi perustettiin ikäänkuin lionismin siemeneksi maakuntaan, ei sen jäsenistä siirtynyt lopulta uusien klubien perustajiksi kuin vain kolme veljeä. Heistä Ujainen oli perustamassa sekä Jalasjärven että Kurikan klubeja ja oli hetken aikaa LC Jalasjärven jäsenkin, kunnes palasi Botnian kautta Kurikkaan. Klubin perustaja-presidentti muutti pian Helsinkiin ja muutamat muut muualle. Kaksi perustajista oli mukana aina 1970-luvun lopulle asti, mutta iäkkäinä he olivat jo saaneet etuoikeutetun jäsenen statuksen

17 lähes vuosikymmen aikaisemmin. Ronskisti näille pantiin erottamisilmoitus maksamattomien jäsenmaksujen takia! Perustajajoukosta nousi piirikuvernööriksi asti Köpi Kaminen ja hänen kannoillaan oli Yrjö Härkönen, jolle jo valmisteltiin seuraavaa piirikuvernöörin viittaa, kun hän sairastui ja kuoli He molemmat olivat erittäin aktiivisia lionsmin levittäjiä ja vierailivat ahkerasti maakunnassa sekä klubeja perustaen että muuten vain luomassa henkeä. Kaminen jopa joutui kiistoihin Järviseudulla puuhakkuutensa takia niin, että liiton puheenjohtajakin kutsuttiin maakuntaan ratkomaan asiaa. Todettiin, että Kaminen oli menetellyt korrektisti sääntöjen mukaan, mutta sai niskaansa Järviseudun keskinäisten kiistojen pirskeitä. Kolmantena tähän joukkoon voi liittää Olavi Kumpulaisen, joka valittiin ensimmäisten jäsenten joukossa klubiin. Hänkin kierteli maakunnan klubeissa mitä nyt siviilivirastaan Ähtärin II kunnanlääkärinä eli sairaalan ainoana lääkärinä ehti. Härkösen tavoin hänkin oli innokas kuoromies ja nämä harrastukset toivat hänet hyvin usein junalla Seinäjoelle. Paperitöitään hän teki junassa, jossa hänellä sivutoimisena rautatielääkärinä oli aina vapaa kyyti ykkösluokassa. Hän lupautui piirikuvernööriksi vasta sitten, kun hän jäi virastaan eläkkeelle ja muutti 1980-luvulla Helsinkiin, mutta oli klubin arvostettu jäsen kuolemaansa asti. Silloin mukana olleet muistavat Kumpulaisen erittäin innostavana puhujana. Hän oli myös aktiivinen kuntonsa hoitaja. Niinpä hän ajoi monessa klubissa voimakkaasti kuntoilemisen asiaa. Hänen esimerkkinään oli kissa, kuinka tämä herättyään venyttelee itsensä ennen kuin lähtee liikkeelle. Kumpulainen esitti sellaisen performanssin kissan heräämisestä, että se sävähdytti ja opetti kerralla lihashuollon tärkeyden! Vaikka edellytyksiä olisi ollut, ei klubista lähtenyt yksikään veli kiertoon tavoittamaan piirikuvernöörin tehtäviä ennenkuin uuden vuosituhannen puolella. Seppo Katila suoritti virkakierron piirihallituksessa ja oli piirikuvernöörinä Klubin jäsenistä Martti Pänkälä toimi 107-O piirin toisena piirikuveröörinä ollessaan LC Alajärvi/Järviseutu klubissa. Klubiin tulleista siirtojäsenistä useat ovat olleet aikaisemmissa klubeissaan myös piiriensä erilaisissa viroissa aina varapiirikuvernööriksi asti. PAINOPISTE SEINÄJOELLE Klubin jäsenten kotipaikka alkoi olla Seinäjoki jo 1970-luvun alkuvuosista lähtien, vaikka vielä vuosikymmenen jälkipuolella klubi kieltäytyi perustamasta Leo-klubia Seinäjoelle, koska klubi oli maakunnallinen. Kun Nurmoon tuli oma klubi 1970, ei sieltä tullut sen vuosikymmenen kuluessa montakaan jäsentä, mutta sitten raja-aidat kaatuivat ja jäsenyydet sekoittuivat. LC Seinäjoki/Botnian kirjoihin on merkitty vuoden 2006 loppuun mennessä 169 jäsentä. Heistä 36 on tullut siirtojäsenenä. Vastaavasti Botniassa toimineista veljistä 29 on muuttanut muihin klubeihin. Keskimäärin klubiin on vuosittain otettu siis noin 3 jäsentä ja poistuma eli eroamiset ja muuttamiset ovat samaa luokkaa. Joinakin vuosina jäsenistöä on uudistettu hyvinkin voimakkaasti ja osallistumisen tärkeydestä on muistettu puhua joka vuosi. Kun lionsklubiin liittyy jäseneksi, sille tullaan järjestön eikä jäsenen ehdoilla. Sitä kaikki jäsenyyteen hakeutuneet eivät ole aina muistaneet. Tilastoista kiinnostuneet voivat tutkia tulojärjestyksen mukaista jäsenluetteloamme. UUSIEN KLUBIEN PERUSTAMINEN Lionismin laajentaminen otettiin Botnia klubissa ensi kerran esille joulukuussa 1959, jolloin keskusteltiin uuden klubin perustamisesta Jalasjärvelle. Presidentti Yrjö Härkönen ja sihteeri Tauno Harju ryhtyivät työhön. He panivat todella ripeästi toimeksi, sillä runsaan kuukauden kuluttua perustettiin LC Jalasjärvi. Botniasta siihen siirtyivät Suokko ja Ujainen ja muut 16 perustajaa löytyivät eri puolilta kuntaa. Muutamia heistä oli jo kaavailtu aikaisemmin myös Botnian jäseniksi. Heti Jalasjärven perustamisen jälkeen otettiin puheeksi klubin perustaminen Järviseudulle Uunilan aloitteesta. Sovittiin, että klubin hallitus kutsuu alueelta joitakin miehiä keskustelemaan asiasta ja myös varapiirikuvernööri Olavi Kurikka pyydettiin mukaan. Nämäkin neuvottelut käytiin nopeasti ja klubi voitiin perustaa Botniaa kokouksessa edustivat veljet Kuusisto, Ojajärvi ja Tauno Harju. Uusi klubi oli pienois-botnia, sillä sen jäsenet olivat Alajärveltä, Evijärveltä, Lappajärveltä, Lehtimäeltä, Soinista ja Vimpelistä, joihin kaikkiin aikanaan perustettiin oma klubinsa. Myös LC Kurikka syntyi vähin puhein. Siitä keskusteltiin huhtikuussa 1962 ja matkaan lähetettiin veljet Hakola, Härkönen, Kaukonen, Kaminen ja Ujainen. Sillä matkalla 3.5. klubi jo perustettiin, sillä halukkaita jäseniä oli riittävästi. Perustamisjuhla pidettiin Vaasassa marraskuussa. Kummiksi nimettyä ei pöytäkirjaan ole merkitty. Seuraavana kohteena oli Kauhajoki. Asiaa tutkittiin jo vuoden 1963 alussa, mutta Tauno Harju arvioi, ettei perustaminen ollut saanut vielä tarpeellista kypsyyttä. Niinpä perustaminen jäi vuoden lopulle ja tapahtui Kummeina toimivat veljet Mauri Perälä ja Ahti Latomäki

18 Viimeisenä suoraan perustettuna oli LC Alavus Sen kummeina toimivat veljet Esko Himanen ja Juhani Sepponen. Hekin löysivät nopeasti perustajajoukon ja klubi alkoi kasvaa ja kasvattaa suunnallaan uusia leijonia. LC Ähtärin perustaminen jätettiin LC Alavuden huoleksi. Lisäksi yksittäiset veljet ovat olleet jollakin tavoin kuvioissa mukana perustettaessa useita muitakin maakunnan klubeja. Sukutaulusta näkyy, millä tavoin LC Seinäjoki/Botnian sanoma on levinnyt tyttärien ollessa uusien klubien kummeina. Klubien määrästä voi todeta, että puoli vuosisataa sitten annettu lupaus maakunnallisuudesta on toteutunut ehkä paremminkin kuin mitä silloin osattiin kuvitella. Tuloksena on ollut 28 uutta lionsklubia, noin puolet nykyisen 107-F piirin klubeista. AMMATIN MUKAAN Jäsenistö on peilannut niitä ammatteja, joita Seinäjoella on esiintynyt. Jäsenten vertailu suomalaisiin suhdelukuihin on hieman vaikeaa, sillä ammattien kirjo on hyvin laaja eikä anna selkeää vertailukelpoista vastausta. Kuitenkin rohkenin koota vertailutaulukot muutamilta vuosilta kuvaamaan hyvin suurpiirteisesti, millaisia miehiä klubiin on kutsuttu ja millä tavalla ammatit ja työtehtävät korreloivat koko maata osoittavien lukujen kanssa. Luvut ovat likiarvoja ja ammattien sijoittelu olisi voitu tehdä toisinkin. Mutta ainakin se tilastosta huomataan, että klubissamme on ollut jäsenhankinnassa suunnilleen samanlainen linja kuin on koko maassa. ammatti/toimi SUOMI BOTNIA SUOMI BOTNIA SUOMI BOTNIA SUOMI BOTNIA % % % % JOHTAJAT YRITTÄJÄT+MAAT LÄÄKÄRIT OPETTAJAT LAKIMIEHET (ei arviota) INSINÖÖRIT KAUPPIAAT (ei arviota) SOTILASALA MEDIA ? 5 RAKENNUSALA METSÄNHOITO ,5 2 (ei arviota) TYÖNJOHTO ? 5 PALVELUT - - (ei arviota) (ei arviota) ELÄKELÄISET MUUT OSALLISTUMINEN KOKOUKSIIN Osallistumista klubin toimintaan on korostettu ensimmäisestä vuodesta vuoteen. Toimiessaan piirikuvernöörinä Maunu Rautonen tiivisti asian niin, että liittyminen on vapaaehtoista, mutta mukana oleminen sitten pakollista. Tähän on syytä toistaa klubin hallituksen päätös toukokuussa 1981, sillä sama päätös voitaisiin ja olisi kaiketi tarpeenkin tehdä ainakin kerran joka vuosi: 3. Keskusteltiin klubin toiminnan muodoista ja jäsenten velvollisuudentunnosta klubin toimintoja kohtaan. Todettiin, että muutamilla jäsenillä on taipumusta pitää klubikokousta läpijuoksutilaisuutena, vaikka kokouspäivät ovat ajoissa tiedossa ja illan voisi varata kokonaan sitä varten. Samoin yhteinen päivällinen kuuluu osana kokoukseen ja kaikkien näiden noudattaminen pitäs olla jokaisen veljen velvollisuus. Nämä velvollisuudet on uusia jäseniä valittaessa myös kummin tarkkaan selostettava ehdokkaalle. Toivottiin, että uuden toimikauden hallitus voisi löytää tehokeinoja jäsenuskollisuuden ja jäsenvelvollisuuden noudattamiseksi. Siinäpä se!

19 LC SEINÄJOKI/BOTNIAN SUKUPUU kummina: klubien edelleen perustamia klubeja: 94. LC Seinäjoki/Botnia 136. LC Jalasjärvi LC Virrat LC Virrat Toriseva LC Virrat/Tarjanne LC Jalasjärvi/Liisat LC Alajärvi/Järviseutu LC Töysä LC Vimpeli LC Lehtimäki LC Soini LC Äänekoski/Häränvirta LC Lappajärvi LC Alajärvi/Aallottaret LC Kurikka LC Ilmajoki LC Ylistaro LC Kurikka/Paitapiiska LC Ilmajoki/Ilkka LC Kurikka/Jennyt LC Ilmajoki/Viljat LC Kauhajoki LC Kauhajoki/Aro LC Kauhajoki/Katrilli LC Kauhajoki/Päntäne LC Alavus LC Ähtäri LC Alavus/Salmi LC Ähtäri/Ouluvesi 1976 Lisäksi LC Seinäjoki/Botnian veljet ovat avustaneet ainakin LC Peräseinäjoen (1965), LC Seinäjoki/Törnävän (1965), LC Nurmo/Lakeuden (1984) ja LC Nurmo/Walakiat (2006) -klubien perustamisissa. LADYT ALUSTA ASTI MUKANA Lionstoimintaan varsinkin Pohjoismaissa on muodostunut varjojärjestönä puolisoiden muodostama vapaaehtoinen ja epävirallinen lions-ladyt. LC Seinäjoki/Botnian lady-leijonat (kuten heidän ensimmäisen tilivihkonsa kanteen on kirjoitettu) aloittivat kokoontumalla lady Sirkka Kamisen luona ja kutsumana Tästä alkoi perinne kokoontua ompeluseura- ja kahvi-iltoihin samaan aikaan klubikokouksen kanssa. Pitämällä keskuudessaan pieniä arpajaisia, järjestämällä juhlia ym. he ovat keränneet alkupääomaa klubin sosiaalista toimintaa varten ja tukeneet kaikin tavoin klubin aktiviteetteja. Näin selostaa klubin ensimmäinen vuosikertomus ja sama voidaan sellaisenaan toistaa 50 vuoden kuluttua. He kokoontuivat toimikauden aikana 5-6 kertaa ja mukana oli aktiivisesti noin puolet veljien puolisoista. Samanlaisena ovat aktiiviset vuodet toistuneet myöhemminkin. Vetäjänä on useimmiten toiminut presidentin lady, mutta jolloinkin on ollut joku muukin vastuussa. Ladyt olivat tärkeänä taustavoimana alkuaikojen monissa juhlissa omien lastenjuhliensa ja muiden tapahtumien lisäksi. Lisäksi ladyt kokosivat pientä jäsenmaksua. Tileillä oli jatkuvasti varoja mk. Klubin täyttäessä 10 vuotta keväällä 1967 ladyt hankkivat sille lipun, joka luovutettiin juhlassa kaupungintalon juhlasalissa. Lion Olavi Kumpulainen kirjoitti osuvasti ja yhä paikkansapitävästi 20- vuotishistoriikkiin: Kun lippu on niiden aatteiden vertauskuva, jonka ympärille lippukunta on kokoontunut, on mieltä lämmittävää aina muistaa, että ladymme ovat antaneet kannettavaksemme lions-aatetta symboloivan lipun 'Me palvelemme'. Ladyjen toiminta hiljeni vähitellen 1970-luvun lopulla ja muutamat presidentit asettivatkin yhdeksi tavoitteekseen ladytoiminnan virkistämisen. Halukkaita vetäjiä ei oikein ollut, ennen kuin klubi aloitti VKK 1987 valmistelut. Siltä saralta löytyi monenlaista tehtävää ja lady-tilaisuudessa kauppaoppilaitoksen juhlasalissa toimikuntaa vetänyt lady Kaarina Pänkälä palkittiinkin lions-ansiotähdellä. Klubin ja ladyjen yhteinen kummipoika Tereho loi sitten selvän toiminnan tarpeen moneksi (16) vuodeksi ja yhdessä lionien kanssa ladyt tekivät monenlaisia tempauksia sen lisäksi, mitä he tekivät omissa nimissään. Vuositavoite oli parintuhannen markan hankkiminen. Kulloisenkin presidentin ladyn apuna jatkuvuutta edustivat ladyt Pänkälä ja Kaisa Suomela, joille klubi hankki kiitoksena MJF-jäsenyyden Heitä numeroikseen tulivat 1509 ja 1526 ja heitä ennen tällaisen tunnustuksen oli Suomessa saanut vain 64 ladyä. Suurkeräykset ja suuret kokoukset ovat työllistäneet joka kerta myös ladyt osaltaan tavoitteiden saavuttamiseksi, viimeisenä liiton kokous Ladyt ovat edelleenkin halunneet pysyä vain taustavoimana ja toimia vapaaehtoisesti silloin, kun tarvetta ilmenee. Naisten muodostamiin lionsklubeihin on lähtenyt mukaan heistä vain muutama. Ladyt jos ketkä tekevät edelleen tärkeää, mutta näkymätöntä palvelutyötä

20 Klubi ja ladyt rahoittivat Tereho-pojan kasvatuksen ja koulutuksen yhteensä 16 vuotta. Tässä hänestä kuva pian kummipojaksi ottamisen jälkeen. Hänet kasvatettiin Bangladeshissa Raatikaisen lastenkodissa, jossa lady Kaisa Suomela kävi häntä tapaamassa. KOLMANNEN TORSTAIN PORUKKA Klubi on alusta lähtien kokoontunut kuukauden kolmantena torstaina. Joskus päivää on moitittu ja esitetty jotakin toista, mutta muutosta ei ole tullut. On todettu, että kaikki illat ovat hyviä tai huonoja, miten katsoo. Seinäjoen Klubi oli kokoontumispaikkana vuoteen 1971 eli sen purkamiseen asti. Kino-hotelli ja Seurahuone huomattiin liian pieniksi ja Cumulus liian isoksi. Kun Sorsanpesä valmistui, klubi muutti sinne Tätä aikaa kesti 1980-luvun puoliväliin ja taas pari vuotta Sorsanpesän vaikeudet hätistivät 1987 ja uudelleen 2004 klubin jälleen keskustaan. Ravintola Krisnasta siirryttiin 1988 Kantakrouviin, joka sitten muuttui City Hotelliksi. Sorsanpesältä palattiin Ravintola Krouviin ja jälleen ollaan City Hotellissa. Sopivia kokoustiloja on tarjolla yhä niukemmin. Klubin 50-vuotisjuhlat pidettiin ravintola Almassa eli entisöidyssä ja uudistetussa Rautatieläisten talossa

Piiri G. Puolisokoulutus. Piirikokous 26.4.2014 Muurame. Taru Rytkönen

Piiri G. Puolisokoulutus. Piirikokous 26.4.2014 Muurame. Taru Rytkönen Puolisokoulutus Piirikokous 26.4.2014 Muurame Taru Rytkönen Lions-periaatteet Pidä päivätyötäsi kutsumuksena ja hoida työsi niin, että herätät luottamusta Pyri tekemään työsi menestyksellisesti. Olet oikeutettu

Lisätiedot

KOHENNA UUDISTA SYTYTÄ UUDELLEEN ELVYTÄ PALAA ALKUUN Lions-opastuksen kertaussarja Tarkoitus, periaatteet ja sinä

KOHENNA UUDISTA SYTYTÄ UUDELLEEN ELVYTÄ PALAA ALKUUN Lions-opastuksen kertaussarja Tarkoitus, periaatteet ja sinä KOHENNA UUDISTA SYTYTÄ UUDELLEEN ELVYTÄ PALAA ALKUUN Lions-opastuksen kertaussarja Tarkoitus, periaatteet ja sinä Sarjassa on viisi osaa, jotka kattavat seuraavat aiheet: Kunniakas historiamme Mistä me

Lisätiedot

Lions tietoa uusille jäsenille JÄRJESTÖN HISTORIA JA ORGANISAATIO

Lions tietoa uusille jäsenille JÄRJESTÖN HISTORIA JA ORGANISAATIO Lions tietoa uusille jäsenille JÄRJESTÖN HISTORIA JA ORGANISAATIO MERKKIPAALUJA 1917 Järjestö perustettiin USA:ssa 1920 Järjestöstä tuli kansainvälinen, kun Kanadaan perustettiin ensimmäinen klubi 1931

Lisätiedot

Aloittavien lionjohtajien instituutti Harjoitukset

Aloittavien lionjohtajien instituutti Harjoitukset Aloittavien lionjohtajien instituutti Harjoitukset Hyvä aloittavien lionjohtajien instituutin osallistuja, Sinut on valittu osallistumaan aloittavien lionjohtajien instituuttiin, onneksi olkoon! Tämän

Lisätiedot

10.3.2011. Piirikuvernööri Tuomo Holopainen

10.3.2011. Piirikuvernööri Tuomo Holopainen Uusien jäsenten koulutus Piirikuvernööri Tuomo Holopainen Lions Clubs International MD 107 Finland Arne Ritari Suomen lionstoiminnan kummi Aarne Ritarin syntymästään tuli 7.3.2011 kuluneeksi 105 -vuotta.

Lisätiedot

Lions -toiminnan perusta, organisaatio ja arvot. Markus Flaaming

Lions -toiminnan perusta, organisaatio ja arvot. Markus Flaaming Lions -toiminnan perusta, organisaatio ja arvot Markus Flaaming Lionstoiminnan perusta Melvin Jones 1917 Järjestömme perustajan Melvin Jonesin ajatuksissa rupesivat jo aikaisin kysymykset askarruttamaan

Lisätiedot

SRI LANKAN LIONS YSTÄVIEN SEURA Tarkoitus ja toimintaperiaatteet

SRI LANKAN LIONS YSTÄVIEN SEURA Tarkoitus ja toimintaperiaatteet SRI LANKAN LIONS YSTÄVIEN SEURA Tarkoitus ja toimintaperiaatteet MIKSI YSTÄVÄSEURA SRI LANKALLE? 1. KUMMILAPSITOIMINTA Toiminta alkoi jo vuonna 1986, projekti on toiminut 26 vuotta Käynnistäjinä Lion Seppo

Lisätiedot

Derby Forum -kysely TAUSTAMUUTTUJAT. Ikäsi. 20-24 -vuotias. 25-29 -vuotias. 30-34 -vuotias. 35-39 -vuotias. 40-44 -vuotias.

Derby Forum -kysely TAUSTAMUUTTUJAT. Ikäsi. 20-24 -vuotias. 25-29 -vuotias. 30-34 -vuotias. 35-39 -vuotias. 40-44 -vuotias. Derby Forum -kysely Onnittelut meille, sillä juuri Sinut on valittu kehittämään Lions toimintaa piirissämme. Etenemme kahdessa vaiheessa. Aluksi toivomme Sinun vastaavan tähän kyselyyn. Täyttämällä tämän

Lisätiedot

LIONS CLUB, TAMPERE KOIVISTONKYLÄ Ry SÄÄNNÖT

LIONS CLUB, TAMPERE KOIVISTONKYLÄ Ry SÄÄNNÖT LIONS CLUB, TAMPERE KOIVISTONKYLÄ Ry SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lions Club, Tampere Koivisotnkyä ry. Sen kotipaikka on Tampere. Yhdistystä nimitetään jäljempänä klubiksi. 2 Tarkoitus

Lisätiedot

Aika: 12.4.2014 kello 12.10 14.45 Paikka: Vimpelin yhteiskoulu ja lukio, Opintie 29, 62800 Vimpeli Läsnä: Läsnäololuettelo, liite 1.

Aika: 12.4.2014 kello 12.10 14.45 Paikka: Vimpelin yhteiskoulu ja lukio, Opintie 29, 62800 Vimpeli Läsnä: Läsnäololuettelo, liite 1. Lions Clubs International Piiri 107-F, Finland Distrikt 107-F, Finland Piirikuvernööri, DG 2013-2014 Kaarlo Katajisto ja puoliso Silja Distriktsguvernör, DG 2013-2014 Kaarlo Katajisto och maka Silja Lions

Lisätiedot

Lions K piiri toimintasuunnitelma kaudelle 2012 2013

Lions K piiri toimintasuunnitelma kaudelle 2012 2013 Lions K piiri toimintasuunnitelma kaudelle 2012 2013 Lions teema: Me Palvelemme Kansainvälisen presidentin teema: In a World of Service Palvelun Maailmassa Kotimainen teema: Palvelulla Hyvinvointia Piirin

Lisätiedot

21. vuosisadan nuoret lähettiläät kilpailu. 13.2.2008 Nuoret lähettiläät PID Harri Ala-Kulju 16.3.2009 1

21. vuosisadan nuoret lähettiläät kilpailu. 13.2.2008 Nuoret lähettiläät PID Harri Ala-Kulju 16.3.2009 1 21. vuosisadan nuoret lähettiläät kilpailu 13.2.2008 PID Harri Ala-Kulju 16.3.2009 1 TAPAHTUMAHISTORIA 21 vuosisadan nuoret lähettiläät kilpailu on yksi Lionsjärjestön nuoriso-ohjelmista. Kilpailu on yleinen

Lisätiedot

Lions Clubs International Piiri 107-K, Finland

Lions Clubs International Piiri 107-K, Finland Lions Clubs International Piiri 107-K, Finland Piirikuvernööri, DG 2012 2013 Martti Törrönen ja puoliso Ritva Lions Club Rautalampi, Jaakonharjuntie 32 B, 77700 Rautalampi GSM Martti 050 340 4650 GSM Ritva

Lisätiedot

ARNE RITARI - SÄÄTIÖ

ARNE RITARI - SÄÄTIÖ - SYNTYI 7.3.1906 ARNE RITARI - PERUSTI SUOMEN 1.LIONSKLUBIN LC HELSINKI/HELSINGFORS 14.8.1950 ARNE RITARI - SÄÄTIÖ PERUSTETTU KUVERNÖÖRINEUVOSTON PÄÄTÖKSELLÄ 1986 TARKOITUS TUKEA JA EDISTÄÄ SUOMEN LIONSKLUBIEN

Lisätiedot

PIIRIKUVERNÖÖRIN TIEDOTE 7/2015-2016. Hyvät klubien presidentit ja muut virkailijat, lionit, puolisot ja PDG:t.

PIIRIKUVERNÖÖRIN TIEDOTE 7/2015-2016. Hyvät klubien presidentit ja muut virkailijat, lionit, puolisot ja PDG:t. Lions Clubs International Piiri 107-F, Finland Distrikt 107-F, Finland Piirikuvernööri, DG 2015-2016 Timo Sysilampi ja puoliso Pirkko Distriktsguvernör, DG 2015-2016 Timo Sysilampi och maka Pirkko Lions

Lisätiedot

Äänekosken Rotaryklubin vuosikymmenet 1947 2007 (2017)

Äänekosken Rotaryklubin vuosikymmenet 1947 2007 (2017) Äänekosken Rotaryklubin vuosikymmenet 1947 2007 (2017) Rotary tänään jäseniä 1.22 milj./ 34 000 klubissa mukana 200 maassa ja maantieteellisellä alueella palvelee, auttaa ja kehittää jäsenistöään noudattaa

Lisätiedot

Tietolähde: Lions-vuosikirja 2011-2012. Suomi on jaettu 14 piiriin. Jokaisessa piirissä toimii piirihallitus, jonka puheenjohtaja on piirikuvernööri.

Tietolähde: Lions-vuosikirja 2011-2012. Suomi on jaettu 14 piiriin. Jokaisessa piirissä toimii piirihallitus, jonka puheenjohtaja on piirikuvernööri. LIONS Lionsjärjestö on perustettu 1917 Chicagossa USA:ssa. Järjestön perustaja oli amerikkalainen liikemies Melvin Jones. Lions on kansainvälinen palveluorganisaatio, itse asiassa maailman suurin palvelujärjestö,

Lisätiedot

LIONS CLUBS INTERNATIONAL D 107-N Piirikuvernöörin katsaus 05.02.2008 DG Markku Talvio

LIONS CLUBS INTERNATIONAL D 107-N Piirikuvernöörin katsaus 05.02.2008 DG Markku Talvio LIONS CLUBS INTERNATIONAL D 107-N Piirikuvernöörin katsaus 05.02.2008 DG Markku Talvio Lionismin ydin Mitä jos nämä henkilöt jotka ovat menestyneet motivoituneisuutensa, älykkyytensä ja kunnianhimonsa

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

KUTSU. 19,50 /hlö (vain viralliselta edustajalta) Päiväkahvi

KUTSU. 19,50 /hlö (vain viralliselta edustajalta) Päiväkahvi 1 (7) KUTSU LIONSPIIRI 107-H:n VUOSIKOKOUKSEEN JA -JUHLAAN Paikka: Kummun koulu Kummunkatu 15, 83500 OUTOKUMPU Ohjelma: 09.30 10.00 Aamukahvi piirihallituksen osanottajille 10.00 12.00 Piirihallituksen

Lisätiedot

NUORISOTOIMINNTOJEN HAASTEET KLUBIEN JOHDOLLE UUDET SUKUPOLVET -PALVELU

NUORISOTOIMINNTOJEN HAASTEET KLUBIEN JOHDOLLE UUDET SUKUPOLVET -PALVELU NUORISOTOIMINNTOJEN HAASTEET KLUBIEN JOHDOLLE UUDET SUKUPOLVET -PALVELU Miksi viides palveluväylä (uudet sukupolvet palvelu) - Mahdollistaa tehokkaan väylän paikkakunnan nuorten tukemiseen - Tarvitaan

Lisätiedot

Suomi johtoon. N-piirin LeijonaForum Porvoo 24.3.2011

Suomi johtoon. N-piirin LeijonaForum Porvoo 24.3.2011 Suomi johtoon N-piirin LeijonaForum Porvoo 24.3.2011 Historiaa Keskustelu suomalaisesta leijonasta järjestömme presidentiksi alkoi jo 1980-luvulla. Valtakirjaa Liiton vuosikokoukselta pyydettiin ensimmäisen

Lisätiedot

JÄSENKYSELY 2010. Jokaiseen pääkohtaan voit vapaasti lisätä täsmentävän kannanottosi.

JÄSENKYSELY 2010. Jokaiseen pääkohtaan voit vapaasti lisätä täsmentävän kannanottosi. 1/6 Rotarypiiri 1390 JÄSENKYSELY 2010 Tämä on rotarypiirin 1390 kaikkien rotaryklubien jäsenille suunnattu kysely, jonka tavoitteena on kartoittaa suhtautumista rotariuteen yleensä sekä oman klubin toimintaan.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2006 2007

TOIMINTASUUNNITELMA 2006 2007 TOIMINTASUUNNITELMA 2006 2007 TEEMAT Kansainvälinen teema: Liiton teema: Piirin teema: Klubin teema: Taidolla tavoitteisiin Skickligt goda resultat Passion to Excel Turvallinen tulevaisuus En trygg framtid

Lisätiedot

Lionsklubin mallisäännöt Sivu 1 (5)

Lionsklubin mallisäännöt Sivu 1 (5) Lionsklubin mallisäännöt Sivu 1 (5) LIONS CLUB RY SÄÄNNÖT (MALLI) 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lions Club r.y. Sen kotipaikka on. Yhdistystä nimitetään jäljempänä klubiksi. 2. Tarkoitus Klubin

Lisätiedot

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015 LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA Strategia päivitetty 27.10.2015 Tämän LC klubin strategian on laatinut klubin hallitukselle Ehdollepano- ja kehitystoimikunta. 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

MYLLYKOSKEN NAISVOIMISTELIJAT RY

MYLLYKOSKEN NAISVOIMISTELIJAT RY MYLLYKOSKEN NAISVOIMISTELIJAT RY SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Myllykosken Naisvoimistelijat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kouvolan Myllykoski 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS Yhdistyksen

Lisätiedot

PIIRIKUVERNÖÖRIN TIEDOTE TAMMIKUU 2013

PIIRIKUVERNÖÖRIN TIEDOTE TAMMIKUU 2013 PIIRIKUVERNÖÖRIN TIEDOTE TAMMIKUU 2013 ARVOISAT LEIJONAT, LEOT, LADYT JA PUOLISOT KAUSI ON PUOLIVÄLISSÄ Kausi on ollut vauhdikas ja tapahtumarikas. Kiitokset klubeille ja jäsenille menneestä syksystä.

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

Toimintakertomus kaudelta 2011 2012

Toimintakertomus kaudelta 2011 2012 Toimintakertomus kaudelta 2011 2012 Kauden kansainvälinen teema Kauden kansainvälinen teema oli Kuuntele sydäntäsi auttaaksesi muita RI presidenttinä toimi Kalyan Banerjee. Kokemäen rotaryklubilla oli

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: POHJOIS-SUOMEN TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT r.y. FÖRETAGSLÄKARNA I NORRA FINLAND r.f. SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

YSRG. Rotaryn Nuorisotoiminnot. (Interact, Roraract, Ryla, Nuorisovaihto) Youth Service Resource Group ja

YSRG. Rotaryn Nuorisotoiminnot. (Interact, Roraract, Ryla, Nuorisovaihto) Youth Service Resource Group ja YSRG Youth Service Resource Group ja Rotaryn Nuorisotoiminnot (Interact, Roraract, Ryla, Nuorisovaihto) Interact 14 18 v Tarkoitus: Antaa nuorille tilaisuus toimia yhdessä maailmanlaajuisessa toveripiirissä,

Lisätiedot

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT 1 MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Martat ry, josta käytetään näissä säännöissä nimitystä piiri. Piirin kotipaikka on Joensuu, ja se kuuluu

Lisätiedot

THE INTERNATIONAL ASSICIATION OF LIONS CLUBS Piiri 107-G, Suomi

THE INTERNATIONAL ASSICIATION OF LIONS CLUBS Piiri 107-G, Suomi Aihe: Piirihallituksen kokous Aika: 23.11.2013 klo 17.15 Paikka: Kylpylähotelli Peurunka Laukaa KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 1. Kokouksen avaus Piirikuvernööri Jari Rytkönen avasi kokouksen 2. Kokousvirkailijat

Lisätiedot

LIONS CLUB. Tampere/Lassinlinna r.y. SÄÄNNÖT

LIONS CLUB. Tampere/Lassinlinna r.y. SÄÄNNÖT LIONS CLUB Tampere/Lassinlinna r.y. SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lions Club Tampere/Lassinlinna r.y. Sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Yhdistystä nimitetään jäljempänä klubiksi.

Lisätiedot

Klubipresidenttien valmennus 2016 Köyliö 23.4.2016

Klubipresidenttien valmennus 2016 Köyliö 23.4.2016 Klubipresidenttien valmennus 2016 Köyliö 23.4.2016 IPDG Kalevi Sillanpää 21.4.2016 1 Valmennuksen sisältö, kevät 2016 1. Valmistautuminen presidentin tehtävään Presidentin rooli johtajana, lionismin arvot,

Lisätiedot

Tervetuloa maailman suurimpaan palvelujärjestöön Olet Lion

Tervetuloa maailman suurimpaan palvelujärjestöön Olet Lion Tervetuloa maailman suurimpaan palvelujärjestöön Olet Lion 20.04.12 PV SISÄLTÖ Järjestön historia Periaatteet Tavoitteet Rakenne Toiminta 20.04.12 PV MERKKIPAALUJA 1917 Järjestö perustettiin USA:ssa 1920

Lisätiedot

Piirikuvernöörin korvaussäännöt

Piirikuvernöörin korvaussäännöt Piirikuvernöörin korvaussäännöt Piirikuvernöörit voivat hakea korvausta seuraavista menoista. Kaikki matkat tulee tehdä mahdollisimman edullisesti. 1. KORVATTAVAT TAPAHTUMAT a. KLUBIVIERAILUT Jotta varmistetaan

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

4. Piirihallituksen jäsenten esittäytyminen ja merkkien jako. Piirikuvernööri jakoi jäsenille ao merkin ja jäsenet esittelivät lyhyesti itsensä.

4. Piirihallituksen jäsenten esittäytyminen ja merkkien jako. Piirikuvernööri jakoi jäsenille ao merkin ja jäsenet esittelivät lyhyesti itsensä. 1 SUOMEN LIONS LIITTO RY 107 H PIIRI PIIRIHALLITUKSEN KOKOUS 1/2010-2011 PÖYTÄKIRJA Aika: 28.08.2010 klo 09.30 15.15 Paikka: Hotelli Julie, Valimontie 3, 80710 LEHMO Läsnä: 25 jäsentä, 1 vieras, Liite

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Piirihallituksen kokous 30.11.2013 klo 9.30 OAMK:n Tekniikan yksikkö

Piirihallituksen kokous 30.11.2013 klo 9.30 OAMK:n Tekniikan yksikkö Piirihallituksen kokous 30.11.2013 klo 9.30 OAMK:n Tekniikan yksikkö Kotkantie 1, Oulu Leijonehenki Esityslista 1. Kokouksen avaus -DG Eero avasi kokouksen -DG jakoi Lions liiton palkitsemiset ensimmäisen

Lisätiedot

Pyörätuoleihin tulee tarratekstinä Tämän pyörätuolin on lahjoittanut LC-Orimattila (Jopimainos).

Pyörätuoleihin tulee tarratekstinä Tämän pyörätuolin on lahjoittanut LC-Orimattila (Jopimainos). Hallituksen kokous 7 / 2009 Pöytäkirja Paikka: Ravintola Musta Ori Aika: ti 31.3.2009 klo 18.15 71 Kokouksen avaus Presidentti avasi kokouksen klo 18.19. 72 Todetaan läsnäolijat ja päätösvaltaisuus Läsnä

Lisätiedot

Piirin 107-G toimintasuunnitelma

Piirin 107-G toimintasuunnitelma Luovuta Isänmaasi Onnellisempana Nousevalle Sukupolvelle LIONS-JÄRJESTÖN TUNNUS: We serve. Me palvelemme. LIONS-JÄRJESTÖN TOIMINTA-AJATUS (missio) (lions-vuosikirja/liiton sivut) LIONS-JÄRJESTÖN TAVOITETILA

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Lions tietoa uusille jäsenille. Klubi ja klubin virat

Lions tietoa uusille jäsenille. Klubi ja klubin virat Lions tietoa uusille jäsenille Klubi ja klubin virat KLUBIN TARKOITUS Luoda ja ylläpitää yhteisymmärryksen henkeä maailman kaikkien kansojen kesken. Edistää yhteiskunnallista ja yleishyödyllistä toimintaa.

Lisätiedot

VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. sivu 1/5 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI

VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. sivu 1/5 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI sivu 1/5 VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI Yhdistyksen nimi on Vantaan liike- ja virkanaiset ry. Yhdistyksen kotipaikka on Vantaa. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

KLUBISIHTEERIN KOULUTUS

KLUBISIHTEERIN KOULUTUS KLUBISIHTEERIN KOULUTUS 1 Valmennuksen sisältö Sihteerin toimenkuva Sihteerin avaintehtävät Vuosikello Tehtävät kokouksessa Pöytäkirja & tiedottaminen Toimintakertomus Jäsenrekisteri 10.4.2015 Sihteerin

Lisätiedot

107 N N-PIIRIN STRATEGIA

107 N N-PIIRIN STRATEGIA 107 N NPIIRIN STRATEGIA 2006 2010 107 N Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet Sisäinen yhteistyö toimii Lionit ja klubit sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin Aktiviteetit toteutetaan suunnitelmien mukaan

Lisätiedot

Lions-ansiomerkeistä

Lions-ansiomerkeistä Lions-ansiomerkeistä Keskeisiä periaatteita Lions-ansiomerkkejä anottaessa, myönnettäessä ja käytettäessä ovat: Yhdestä ansiokkaasta työstä palkitaan vain kerran Samalle henkilölle voidaan myöntää vain

Lisätiedot

ROTARYVUODEN SUNNITTELU. Päivämäärä: 17.03.2012

ROTARYVUODEN SUNNITTELU. Päivämäärä: 17.03.2012 ROTARYVUODEN SUNNITTELU Esittäjä: OLAVI MIETTINEN Päivämäärä: 17.03.2012 Esityksen tavoite: Tulevat presidentit, -sihteerit ja komiteat Innostaa sekä lisätä valmiuksia: Suunnitella klubin hallinto ja toiminta

Lisätiedot

LIONS CLUB HELSINKI/REVONSALMI RY:N SÄÄNNÖT

LIONS CLUB HELSINKI/REVONSALMI RY:N SÄÄNNÖT - 1 - LIONS CLUB HELSINKI/REVONSALMI RY:N SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on LIONS CLUB HELSINKI/REVONSALMI ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistystä nimitetään jäljempänä klubiksi.

Lisätiedot

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN CIDESCO ry 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Suomessa kosmetologin ammatin edistämiseksi, valvoa alalla toimivien

Lisätiedot

PIIRIN KOULUTUSTOIMIKUNNAN PUHEENJOHTAJAN (GLT) TOIMENKUVA JA TEHTÄVÄT

PIIRIN KOULUTUSTOIMIKUNNAN PUHEENJOHTAJAN (GLT) TOIMENKUVA JA TEHTÄVÄT PIIRIN KOULUTUSTOIMIKUNNAN PUHEENJOHTAJAN (GLT) TOIMENKUVA JA TEHTÄVÄT AVAINALUEET: GLT on piirihallituksen jäsen GLT laatii vuosittain johtajakoulutussuunnitelman yhdessä GLT -tiimin kanssa GLT laatii

Lisätiedot

Arne Ritari -säätiö. Säätiön tarkoitus, hallinto, toimintatavat ja kehitys 23.4.2016

Arne Ritari -säätiö. Säätiön tarkoitus, hallinto, toimintatavat ja kehitys 23.4.2016 Säätiön tarkoitus, hallinto, toimintatavat ja kehitys 23.4.2016 Säätiön tarkoitus Suomalaisen Lionstoiminnan tukeminen Historia Säätiö perustettiin Kuvernöörineuvoston päätöksellä 1986. Tavoitteena on

Lisätiedot

Lions Clubs International MD 107 Finland KLUBIN PRESIDENTTI. 16.4.2012 Suomen Lions-liitto r.y./presidentti RJ/OE

Lions Clubs International MD 107 Finland KLUBIN PRESIDENTTI. 16.4.2012 Suomen Lions-liitto r.y./presidentti RJ/OE KLUBIN PRESIDENTTI 1 Valmennuksen tavoite: Tiedät tehtäväsi presidenttinä Tunnet Suomen Lions-liiton toimintatavan Kannat vastuuta klubisi Lions-toiminnasta 2 Presidentin tehtävät MITÄ KAUDELTASI HALUAT?

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Tampereen Naisyhdistyksen

Tampereen Naisyhdistyksen Tampereen Naisyhdistyksen Säännöt. i. Tampereen Naisyhdistyksen tarkoitus on työskennellä naisen kohottamiseksi tiedollisessa ja siveellisessä suhteessa sekä hänen taloudellisen ja yhteiskunnallisen asemansa

Lisätiedot

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on BMX Helsinki ry ja sen kotipaikka on Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on edistää pyöräilyä ja levittää pyöräilyn harrastusta,

Lisätiedot

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005.

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. 1. Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Taideyhdistys r.y., sen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite Julkaisu B:68 ISBN 978 951 766 255 0 (nide) ISBN 978 951 766 256 7 (verkkojulkaisu)

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien

Lisätiedot

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana.

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. 1/4 KORSON ELÄKELÄISET RY 50-VUOTISHISTORIIKKI 50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. Paikallistoiminnan

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Toimialueena on Kouvolan kaupungin alue sekä Iitti.

Yhdistyksen nimi on Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Toimialueena on Kouvolan kaupungin alue sekä Iitti. 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja toimialue 2 Yhdistyksen nimi on Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Toimialueena on Kouvolan kaupungin alue sekä Iitti. Yhdistyksen

Lisätiedot

Lions Clubs International Piiri 107-M, Finland

Lions Clubs International Piiri 107-M, Finland E-mail: kalevi.sillanpaa@lions.fi www.lions.fi/m PIIRIKUVERNÖÖRIN TIEDOTE 8 / 2014-2015 18.2.2015 Kevätkausi on piirissä aloitettu monin juhlatilaisuuksin. Lions-viikolla tammikuun alussa useilla paikkakunnilla

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Kuntien taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa

PÄÄTÖS. Kuntien taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa 1(8) PÄÄTÖS 25.11.2010 EPOELY/991/060602/2010 ASIA Kuntien taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa LAUSUNNONANTAJAT Lausunnot on pyydetty

Lisätiedot

SATELLIITTIKLUBEISTA USEIN KYSYTTYÄ

SATELLIITTIKLUBEISTA USEIN KYSYTTYÄ SATELLIITTIKLUBEISTA USEIN KYSYTTYÄ Mikä on satelliittiklubi? Satelliittiklubit ovat uudenlainen mahdollisuus perustaa rotaryklubeja. Satelliittiklubi toimii lyhytkestoisena siirtymävaiheena matkalla täysivaltaiseksi,

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. IMATRAN KETTERÄ JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Reetta-Maija Luhta, ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori, perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

TULEVIEN PRESIDENTTIEN VALMENNUS KAUDELLE 2015-2016. Hyviä käytäntöjä, kyselyn tulokset

TULEVIEN PRESIDENTTIEN VALMENNUS KAUDELLE 2015-2016. Hyviä käytäntöjä, kyselyn tulokset TULEVIEN PRESIDENTTIEN VALMENNUS KAUDELLE 2015-2016 Hyviä käytäntöjä, kyselyn tulokset Pressan kestokansio, myös sähköisenä Puolisot mukana toiminnassa Klubin viihtyvyys / iloinen tekemisen meininki Kokoukset

Lisätiedot

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Gynekologiyhdistys - Finlands Gynekologförening ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen virallinen

Lisätiedot

Näkökulmia sosiaalisen median hyödyntämiseen Lions-toiminnassa

Näkökulmia sosiaalisen median hyödyntämiseen Lions-toiminnassa Näkökulmia sosiaalisen median hyödyntämiseen Lions-toiminnassa Tausta Viestintätoimikunnan pj. MD-PRC Auvo Mäkinen ilmoitti puhelimessa 20.2.2011 LC Jyväskylä/Harjun Jouni Huotarille, että Lions-liitto

Lisätiedot

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 4 Etelä-Pohjanmaa 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 4.1 ETELÄ-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

We Serve. Puoliso-opas. Piiri 107 K

We Serve. Puoliso-opas. Piiri 107 K We Serve Puoliso-opas Piiri 107 K Sisällysluettelo Alkusanat 1. Puolisotoiminnan luonne 2. Klubin puolisotoiminnan tavoitteita ja toimintatapoja 3. Miten pääset alkuun 4. Puolisotoiminnan käytännön asiat

Lisätiedot

Kiitos veteraanit! palveluaktiviteetti 107-G piirin käytännön toteutus

Kiitos veteraanit! palveluaktiviteetti 107-G piirin käytännön toteutus palveluaktiviteetti 107-G piirin käytännön toteutus Kiitos veteraanit -toimikunta Piirikoordinaattori: Jaakko Harjumäki, jaakko.harjumäki@lions.fi, 040 164 9030 PDG: Toivo Lehtinen, toivo.lehtinen@pp.inet.fi,

Lisätiedot

Lions Clubs International

Lions Clubs International Lions Clubs International Piiri 107-F, Finland Distrikt 107-F, Finland Piirikuvernööri, DG 2014-2015 Erkki Ammesmäki ja puoliso Anita Distriktsguvernör, DG 2014-2015 Erkki Ammesmäki och maka Anita Lions

Lisätiedot

1. Kokouksen avaus Piirikuvernööri Martti Törrönen avasi kokouksen klo 9.45.

1. Kokouksen avaus Piirikuvernööri Martti Törrönen avasi kokouksen klo 9.45. Lions 107 K PIIRIHALLITUKSEN KOKOUS NRO 2 / 2012-2013 Lauantai 1. joulukuuta 2012 klo 9.30 14.00 Hotelli Iso-Valkeinen, Kuopio PÖYTÄKIRJA 2. VDG Pekka Seppä toivotti kokousvieraat tervetulleeksi kauden

Lisätiedot

European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt

European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on European Law Students Association ELSA Turku ry. 2 Kielet Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi, mutta rekisteröimis-

Lisätiedot

Raision Rotaryklubin TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012. GSM 0500 540032 erkki.haavisto@utu.fi

Raision Rotaryklubin TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012. GSM 0500 540032 erkki.haavisto@utu.fi Raision Rotaryklubin TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012 4.1 Raision Rotaryklubin organisaatio 4.1.1 Hallitus Puheenjohtaja Presidentti Erkki Haavisto GSM 0500 540032 erkki.haavisto@utu.fi Jäsenet Pastpresidentti

Lisätiedot

Lions 107 K PIIRIHALLITUKSEN KOKOUS NRO 1 / 2011-2012 Lauantaina 24.9.2011 klo 9.00-14.38 Koljonvirran Kartano, Iisalmi

Lions 107 K PIIRIHALLITUKSEN KOKOUS NRO 1 / 2011-2012 Lauantaina 24.9.2011 klo 9.00-14.38 Koljonvirran Kartano, Iisalmi Lions 107 K PIIRIHALLITUKSEN KOKOUS NRO 1 / 2011-2012 Lauantaina 24.9.2011 klo 9.00-14.38 Koljonvirran Kartano, Iisalmi PÖYTÄKIRJA Osallistujat: Vieraat: Sivistystoimenjohtaja Kirsi-Tiina Ikonen, PDG Seppo

Lisätiedot

INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT

INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT 1 16.8.03 INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT 1. PIIRIN NIMI on Piiri Inner Wheel, Suomi. Nimen vahvistaa International Inner Wheelin hallitus, joka myös vahvistaa piirin rajat. Piirin jäseniä ovat kaikki piirissä

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

Dream Achiever -palkinnot Usein kysyttyjä kysymyksiä

Dream Achiever -palkinnot Usein kysyttyjä kysymyksiä 1. Montako pistekeruumallia on olemassa? Malleja on kaksi, Track A ja Track B, jotka perustuvat oman piirisi jäsenyystrendeihin. Jokainen piiri on merkitty joko Track A tai Track B -kategoriaan. 2. Miksi

Lisätiedot

Maatalous Lapualla 2013

Maatalous Lapualla 2013 Maatalous Lapualla 2013 Lapualla on tällä hetkellä (5/2013) 540 toimivaa maatilayritystä. Vuodesta 1995 tilalukumäärä on vähentynyt 39,8 % mikä on Etelä-Pohjanmaan alueen kunnista 3 vähiten. 3.5.2013 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry S ä ä n n ö t Merkitty yhdistysrekisteriin 9.12.2005 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimenä on Suomen Röntgenhoitajaliitto ry, Finlands Röntgenskötarförbund rf. Kansainvälisissä yhteyksissä liitosta käytetään epävirallista nimeä The Society of Radiographers

Lisätiedot

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti.

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti. SUOMEN ERIKOISKULJETUSTEN LIIKENTEENOHJAAJAT SEKLI RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 9/2013 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Säätiön tarkoitus. Suomalaisen Lionstoiminnan tukeminen

Säätiön tarkoitus. Suomalaisen Lionstoiminnan tukeminen Säätiön tarkoitus Suomalaisen Lionstoiminnan tukeminen Toimintatavat Säätiö kartuttaa varojaan: - adresseista saatavilla lahjoituksilla - hankkimalla lisää Lions -ritareita, Arne Ritari -killan jäseniksi

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kauniainen Grankulla Rotary Club

Kauniainen Grankulla Rotary Club Kauniainen Grankulla Rotary Club Toimintasuunnitelma Rotaryvuosi 2008-2009 Juha Pulkkinen Toteuta unelmasi Förverkliga drömmen Make Dreams Real Yleistä Toiminta jatkuu noudattaen klubissa hyviksi koettuja

Lisätiedot

Liitto voi ohjata kristillistä työtä ortodoksisen koulunuorison keskuudessa.

Liitto voi ohjata kristillistä työtä ortodoksisen koulunuorison keskuudessa. ORTODOKSINEN OPISKELIJALIITTO ORTODOXA STUDENTFÖRBUNDET ry:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Ortodoksinen Opiskelijaliitto - Ortodoxa Studentförbundet ry. Liiton

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

Piirin tili 570081-2175257 LCIF-tili 313130-1230150 Nuorisoleiritili 363630-3238391 Avustusrahasto 112830-323799 www.lions.fi/m

Piirin tili 570081-2175257 LCIF-tili 313130-1230150 Nuorisoleiritili 363630-3238391 Avustusrahasto 112830-323799 www.lions.fi/m THE INTERNATIONAL ASSOCIATION OF LIONS CLUBS PIIRI 107-M SUOMI 2007-2008 DISTRICT 107-M FINLAND Piirikuvernööri Maija-Liisa Heikkilä District Governor Ahvenkuja 11, 28300 Pori, Finland Matkap. +358 40

Lisätiedot