Henkilötunnus Sukunimi Etunimet
|
|
- Sanna-Kaisa Parviainen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Valintakokeessa on kaksi osaa: Osa 1 sisältää viisi esseetehtävää kansantaloustieteestä. Osasta 1 voi saada 0 20 pistettä. Osa 2 sisältää monivalintakysymyksiä ja esseetehtäviä, jotka perustuvat maatalousalan kirjaan Maailma muuttuu muuttuuko maatalous. Osasta 2 voi saada 0 40 pistettä. Hakijan on saatava valintakokeesta yhteensä vähintään 20 pistettä. Hakijat valitaan vähimmäispistemäärän saavuttaneista valintaperusteissa esitetyn valintamenettelyn mukaisesti. Osa 1: Kansantaloustiede Vastaa johdonmukaisesti kokonaisilla lauseilla. Vastauksen pitää mahtua sille varattuun tilaan. Vastaustilan ulkopuolelle kirjoitettua tekstiä ei huomioida. 1. Määrittele kysynnän hintajousto. Anna esimerkki jollekin hyödykkeelle hyödyntäen keskipistemenetelmää. (4 pistettä) Määritelmä: Kysytyn määrän muutos % / Hinnan muutos %. Kuvaa hinnan suhteellisen muutoksen vaikutusta kysytyn määrän suhteelliseen muutokseen. (2p, 4/3p) Termit joustava/joustamaton ja yksikköjoustava. Kysynnän hintajousto voidaan yleensä olettaa negatiiviseksi. (1p, 2/3p) Hyödykkeen markkinamuutoksen (hinta ja kysytty määrä) määrittäminen sekä keskipistemenetelmä ja sen soveltaminen määriteltyyn markkinamuutokseen. (2p, 4/3p) Tuloksen analysointi: Onko kyseisen hyödykkeen kysyntä joustavaa vai joustamatonta.(1p, 2/3p)
2 2. Vertaa monopolin ja kilpailullisten markkinoiden hintaa ja niiden tuottamaa hyödykkeiden määrää graafisesti. Selitä, miten hinta ja tuotettu määrä määräytyvät. (4 p). Kuvaajat monopolimarkkinoille ja kilpailullisille markkinoille joissa kysyntä-, rajakustannus- ja rajatulokäyrät on merkitty oikein. Näiden avulla on kuvattu hinnat ja maarät. Kirjallinen selitys joka liittyy piirrettyihin kuvaajiin (4p, 8/3p). Monopoli tuottaa vähemmän ja korkeammalla hinnalla (1p, 2/3p). Graafisia esityksiä vertailemalla pystyy ymmärtämään hinnan ja määrän eroavuudet markkinoiden välillä (1p, 2/3p).
3 3. Havainnollista sanallisesti hyödykeverotuksen vaikutusta markkinahintaan ja tuotettuun määrään. Anna esimerkki. (4 p). s Hyödykkeen markkinahinta nousee (1,5 pistettä) ja tuotettu määrä laskee (1,5 pistettä). Esimerkkinä voi toimia esimerkiksi arvonlisävero, tai hinnan ja määrän muutoksen kuvailu joustavan ja joustamattoman kysynnän tapauksessa (3 pistettä).
4 4. Mitä tarkoittaa ylijäämäinen vaihtotase? Määrittele vastauksessasi, miten vaihtotase lasketaan. (4 pistettä) Ylijäämäinen vaihtotase = Nettolainananto ulkomaille (3/2) Vaihtotase = vienti tuonti nettoensitulot ulkomaille nettotulonsiirrot ulkomaille (3/2)
5 5. Julkisia menoja lisätään 3 miljardia euroa. Kotitalouksien rajakulutusalttius on 80 %. Laske julkisten menojen kerroinvaikutus kokonaiskysyntään. (4 p). s / (1 0,8) = 15 miljardia euroa (6 pistettä)
6 OSA 2: Maailma muuttuu muuttuuko maatalous? (max. 40 p) Monivalintakysymykset Vastaa osan 2 monivalintakysymyksiin keltaiselle vastauslomakkeelle! Jokaisessa kohdassa 1-10 on yksi tai kaksi neljästä annetusta vaihtoehdosta oikein. Kustakin kohdasta saa yhden pisteen vain, jos vastaus on täysin oikein. Väärästä vastauksesta ei anneta miinuspisteitä. Valitse jokaisesta alla olevasta väittämästä oikea / oikeat vaihtoehdot. 1. Mikä/mitkä seuraavista väittämistä on/ovat oikein? a) Kotieläinten genomin koko on aina suurempi kuin viljelykasvien. b) Vehnän genomin koko on suurempi kuin lituruohon. c) Pääosa genomista on proteiineja koodaavia geenejä ja niiden säätelyalueita. d) Ei-koodaava DNA sisältää runsaasti yksilöiden välistä geneettistä muuntelua. 2. Mikä/mitkä seuraavista väittämistä on/ovat oikein? a) Monet kasvinjalostuksen kannalta tärkeät ominaisuudet ovat yhden geenin säätelemiä. b) Lajin genomin koko ei vaikuta geenimerkkiavusteiseen geenin kloonaukseen. c) Maatiaiskannat syntyivät tietoisen valinnan seurauksena. d) Kasvien jalostamisessa voidaan käyttää risteyttämistä ja valintaa. 3. Mikä/mitkä tekijät vaikuttavat maatalouden energiankulutukseen suoraan tai epäsuoraan? a) Ammoniakin valmistuksen energiankulutus. b) Vesivoiman lisääntyvä käyttö. c) Kasvi- ja kotieläinjalostus. d) Energiakustannuksen vakaana pysyvä osuus tuotantokustannuksesta. 4. Bioetanoli a) Voi olla ensimmäisen sukupolven biopolttoainetta. b) Tuotetaan prosessissa, josta jäljelle jäävä rankki hyödynnetään hiivan valmistuksessa. c) On energiataloudellisesti kannattavinta valmistaa maissista. d) Voi olla toisen sukupolven biopolttoainetta. 5. Mikä/mitkä seuraavista väittämistä on/ovat oikein? a) Typen hyväksikäyttö maidontuotannossa on keskimäärin 75 %. b) Tärkein ruokintakeino märehtijän typpipäästöjen pienentämiseksi on rehuannoksen valkuaispitoisuuden pienentäminen. c) Virtsan typpi kuormittaa ympäristöä huomattavasti vähemmän kuin sonnan typpi. d) Typen hyväksikäyttöä märehtijän ruokinnassa pyritään tehostamaan pienentämällä rehuvalkuaisen pötsihajoavuutta.
7 6. Kotieläintuotannon ympäristöhaittoja voidaan vähentää a) lisäämällä maidontuotannon yhteydessä tuotettavan lihan määrää. b) parantamalla lehmien kestävyyttä jalostuksen avulla. c) siementämällä entistä pienempi osa lypsylehmistä liharotuisilla sonneilla. d) lyhentämällä jalostusvalinnalla lehmien ikää. 7. Palkokasvit a) vähentävät teollisten väkilannoitteiden käytön tarvetta. b) eivät tarvitse pölyttäjiä tuottaakseen siemensatoa. c) ovat alttiita samoille kasvitaudeille kuin viljat. d) ovat alttiita erilaisille tuholaisille kuin viljat. 8. Mikä/mitkä seuraavista väittämistä on/ovat oikein a) Lypsylehmän ummessaolokauden aikana maitorauhasen maitoa erittävät solut uusiutuvat. b) Lypsylehmän ummessaoloaika on tyypillisesti neljä kuukautta. c) Ummessaolokauden poisjättäminen lisää seuraavan tuotoskauden maitotuotosta. d) Ummessaolokauden lyhentäminen voi lisätä utareterveyden ongelmia. 9. Myöhäinen sadonkorjuu edistää porkkanan säilyvyyttä varastossa, koska a) suuri ilmankosteus sadonkorjuun aikana parantaa säilyvyyttä. b) antifungaaliset yhdisteet ehkäisevät varastotauteja. c) porkkanaan kertyy kasvukauden lopussa sieniä tappavia yhdisteitä. d) porkkananmustamätää ei esiinny maassa myöhään syksyllä. 10. Suomessa on 1900-luvun alkupuolelta tähän päivään tultaessa a) karjatilojen lukumäärä lisääntynyt. b) peltopinta-ala kasvanut. c) niittyjen pinta-ala kasvanut. d) pientareiden osuus peltoalasta suurentunut.
8 Esseekysymykset: Esseekysymyksistä 1-5 voi saada enintään 6 pistettä/kysymys. Vastauksia pisteytettäessä huomioidaan asiatiedot, joista voi saada enintään 5 pistettä. Lisäksi vastaaja saa enintään yhden pisteen, mikäli vastaus on selkeästi ja johdonmukaisesti laadittu eikä sisällä virheitä eikä epäoleellista tietoa. Vastauksen tulee koostua kokonaisista lauseista ja sen pitää mahtua sille varattuun tilaan. Vastaustilan ulkopuolelle kirjoitettua tekstiä ei huomioida. 1. Kerro sonnien jälkeläisarvosteluun perustuvan lypsykarjan jalostusohjelman erityispiirteitä 6 p. (s ) (maksimi 6 p, vaikka eri kohdista voi kertyä 8,5 p) Valinta (yhteensä max 4 p): - perustuu uroseläinten valintaan/vahvaan potentiaaliin lisääntyä keinosiemennyksen avulla, (valiosonnien valinta) tarvitaan pieni joukko ks-sonneja seuraavan sukupolven isiksi (1 p) - keinosiemennyssonnien emien valinta tärkeä osa valintaohjelmaa sonninemien ankara valinta, koska periaatteessa kaikki tuotosseurantaan kuuluvat lehmät ovat kandidaatteja (0,5 p) - sonninisien ankara valinta (vain muutama kaikista jälkeläisarvostelluista sonneista) (0,5 p) - suunnitellut paritukset tuottavat potentiaalit ks-sonnivasikat, joista reilut 200 ostetaan arvosteltaviksi (0,5 p/kohta, max 2 p), joista o sonnivasikat tulevat valtaosin yksityisistä jalostuskarjoista (0,5 p) o jälkeläisarvostelluista sonneista noin joka kymmenes sonni valitaan uuden sukupolven lehmien isiksi (0,5 p) o sukupolvien väliseen ikään vaikuttaa mm sonnien ikä, nuorsiemennysvaiheen kesto, hiehojen ikä, alkiosiirtotekniikan käyttö (0,5 p) o kuvan 7.13 tavoitemääristä voi olla lauseita, joilla voi paikata puutteita (0,5 p) Arvostelu (yhteensä 3,5 p): - Sonnit (yhteensä 2 p), joista o keinosiemennyssonneilla tehdään ensin testisiemennykset ja jalostusarvo määritetään syntyneiden tyttärien tietojen perusteella (1 p) o verrattuna lehmiin, sonneilla voidaan huomioida monipuolisesti tuotanto-ominaisuuksia, myös heikommin periytyviä käyttö- ja terveysominaisuuksia = lehmäindeksi on suppeampi kuin sonnien vastaava kokonaisjalostusarvo (1 p) - Sonninemät (1 p) o karjojen parhaita lehmiä, jotka ovat voineet saada erityiskohtelua voi aiheuttaa ongelmia jalostusindeksien luotettavuudelle (0,5 p) o sonnien emien nuorena tehty valinta voi heikentää eläinten kestävyyttä (monien pelko, ei ole esitetty totena väitteenä!!!) (0,5 p) - Arvostelumenetelmät (0,25 p/kohta, max 0,5 p) o Kvantitatiivisen genetiikan ja tilastotieteen sovellus o fenotyyppiset tiedot (tuotos, muut ominaisuudet) ja sukulaisuustiedot o ympäristötekijöiden vaikutukset o luotettavuus Vastauksen yleinen selkeys ja johdonmukaisuus ½ p ja virheiden puuttuminen ½ p
9 2. Mitä ovat mansikan ja vadelman satotaimet? Miten niitä tuotetaan, ja mitä hyötyä niiden käyttämisestä on? 6 p. (s ) (maksimi 6 p, vaikka eri kohdista voi kertyä 8 p) - satotaimi on taimi, jossa satopotentiaali / kukka-aiheet on valmiina (1 p) - toinen nimi frigo-taimi (½ p) - Säilytetään lepotilaisina pakkasvarastossa (1 p) - mansikan satotaimet tuotetaan kasvattamalla pellolla mansikan rönsytaimia, ne virittyvät syksyllä kukintaan ja tuleentuvat. Sen jälkeen ne nostetaan varastoon. Säilytetään pakkasvarastossa istutukseen saakka. (0,25p/lause, yht. 1 p) - vadelman satotaimet nostetaan pellosta syksyllä ja säilytetään pakkasvarastossa istutukseen saakka. Voidaan viljellä myös ruukuissa. Voivat olla varastossa paljasjuurisina tai ruukuissa. (0,25p /kohta, yht 1 p) - mansikan satotaimet tuottavat sadon 7-8 viikon kuluttua istutuksesta (½ p) - vadelman satotaimet tuottavat sadon viikon kuluttua istutuksesta (½ p) - käytetään usein katetussa tuotannossa (tai: kausihuoneessa,kasvihuoneessa tai tunnelissa) (½ p) - etuna on, että pakkasvarastointi mahdollistaa pitkän säilytysajan ja istutusajankohta voidaan valita sen mukaan, milloin halutaan satoa (sadosta saadaan parempi hinta pääsatokauden ulkopuolella) (1 p) Vastauksen yleinen selkeys ja johdonmukaisuus ½ p ja virheiden puuttuminen ½ p
10 3. Miten kasvit puolustautuvat taudinaiheuttaja vastaan? 6 p. (s ) (maksimi 6 p, vaikka eri kohdista voi kertyä 8,5 p) - on olemassa passiivisia ja aktiivisia puolustautumiskeinoja (0,5 p/kohta, yht. 1 p) Passiivisia keinoja: - kasvin pinta (kutikula) ja/tai sen vahakerros muodostavat rakenteellisen esteen kasvisolukkoon tunkeutumiselle (0,5 p/kohta, yht. 1 p (riittää, kun mainittu joko kutikula tai vahakerros)) - kasvi varastoi solukoihin mikrobeille haitallisia yhdisteitä (1 p) - kasvi varastoi peroksidaasia soluseiniin (0,5 p) (tartunnan alkaessa kuluu happiradikaalien tuottamiseen ja mikrobin myrkyttämiseen), kasvi varastoi fenoleja (0,5 p) ja muita myrkyllisiä yhdisteitä solujen rakkuloihin/vakuoleihin (0,5 p) (0,5 p/kohta, yht 1,5 p) - Aktiivisessa puolustuksessa kasvin pitää havaita tartunta mahdollisimman varhain, molekyylitason vuorovaikutusten avulla (½ p) - Solut aistivat vieraiden molekyylien läsnäolon: signaalina voivat toimia esim. taudinaiheuttajien soluseinän liuottamiseen käyttämät entsyymit tai taudinaiheuttajien aikaansaamat muutokset solussa. (½ p) - R-geeni laukaisee solussa puolustusproteiinien tuotannon. (½ p) - Puolustusproteiinit hajottavat sienten soluseinien rakennusaineita, kuten kitiiniä, tai tuottavat lisää mikrobeille haitallisia yhdisteitä. (½ p) - Tartunnan saanut solukko eristetään terveestä solukosta vahvistamalla soluseiniä ja tukkimalla soluja yhdistävät plasmodesmit. (½ p) - Viruksia vastaan tärkein virittyvä puolustusvaste on RNA-hiljennys (½ p) Vastauksen yleinen selkeys ja johdonmukaisuus ½ p ja virheiden puuttuminen ½ p
11 4. Nurmisäilörehun laatutekijät: mitkä tekijät vaikuttavat säilörehun laatuun ja ruokinnalliseen arvoon, millä käsitteillä laatua kuvataan ja miten laatu vaikuttaa eläinten ruokinnassa. 6 p. (s ) (maksimi 6 p, vaikka eri kohdista voi kertyä 8 p) - kaksi tärkeintä tekijää: sulavuus (0,5 p) ja säilönnällinen laatu (0,5 p) (yhteensä enintään 1 p) - säilönnällinen laatu sisältää mikrobiologisen laadun (0,25 p) ja käymislaadun (0,25 p) (yhteensä enintään 0,5 p) - tärkein sulavuuteen vaikuttava tekijä on korjuuajankohta tai kasvin kehitysvaihe (1 p) - sulavuutta kuvaa D-arvo (1 p) - korjuuajankohtaan liittyviä muita asioita: valkuaispitoisuus pienenee kasvin kehittyessä (0,5 p), sopiva korjuuajankohta määräytyy ruokittavan eläinlajin mukaan (0,5 p), voi vaikuttaa säilyvyyteen (0,5 p) (yhteensä enintään 1,0 p). - rehun hyvän mikrobiologisen laadun arviointi ja tärkeys(0,5 p) - käymislaatua kuvaa happamuus (ph) (0,5 p) ja käymistuotteiden määrä (0,5 p) (yhteensä enintään 1 p) - käymislaatua ei voi käyttää kuivien rehujen laatumittarina (0,5 p) - rehun laatu vaikuttaa eläimen rehun syöntiin (0,5 p), tuotokseen (0,5 p), terveyteen/hyvinvointiin (0,5 p), pötsin toimintaan (0,5 p) (yhteensä enintään 1,5 p) Vastauksen yleinen selkeys ja johdonmukaisuus ½ p ja virheiden puuttuminen ½ p
12 5. Mitä on biokaasu ja miten sitä muodostuu? Kerro biokaasun tuotannon pääperiaatteet. 6 p. (s ) (maksimi 6 p, vaikka eri kohdista voi kertyä 9 p) - Biokaasussa on metaania ja hiilidioksidia (0,5 p/ kohta, yht. 1 p) - Lisäksi biokaasussa on vähäisiä määriä vettä (H2O), typpeä (N2), happea (O2), vetyä (H2), ammoniakkia (NH3) ja rikkivetyä (H2S). (jos tietää vähintään kaksi 0,5 p) - Biokaasu on kaasuseos, jota syntyy, kun orgaaninen aines hajoaa hapettomissa oloissa. (1 p) - Biokaasun perusraaka-aineena on usein lietelanta tai jätevesiliete. (0,25 p/kohta, yht. 0,5 p) - Perusraaka-aineeseen lisätään säilörehua, eläinten ruokinnassa yli jääneitä rehueriä, elintarviketeollisuudesta peräisin olevia biomassoja tai erikseen kerättyä biojätettä. (jos tietää vähintään kaksi 0,5 p) - Biokaasua tuotetaan reaktoreissa, joihin lisätään hajotettavaa massaa säännöllisin väliajoin. (0,5 p/kohta, yht. 1 p) - Hajotustyöhön osallistuu lukuisa määrä erilaisia bakteerikantoja, jotka saavat hajotuksen avulla energiaa ja rakennusaineita omaan kasvuunsa ja elämiseensä. (0,5 p/kohta, yht. 1 p) - Raaka-aineen hajotus tapahtuu kolmessa vaiheessa.(1 p) 1) Ensin bakteerit hydrolysoivat makromolekyylit, kuten proteiinit, lipidit ja hiilihydraattipolymeerit, aminohapoiksi, rasvahapoiksi, glyseroliksi ja sokereiksi. (0,25p) 2) Seuraavassa vaiheessa asetogeeniset bakteerit muuntavat hydrolyysituotteet orgaanisiksihapoiksi (esim. propionihappo ja voihappo), asetaatiksi, etanoliksi, vedyksi ja hiilidioksidiksi. (0,25 p) 3) Kolmannessa vaiheessa metanogeeniset bakteerit muodostavat asetaatista, hiilidioksidista ja vedystä metaania. (0,25 p) (max 1,5 p) - Biokaasun tuotantomuodot voidaan jakaa prosessin lämpötilan perusteella (0,25 p) mesofiilisiin (37 C) ja termofiilisiin (55 C) (0,25 p) sekä syötteen kuiva-ainepitoisuuden (0,25 p) mukaan märkä- ja kuivamädätykseen (0,25 p). (0,25 p/kohta, yht 1 p) Vastauksen yleinen selkeys ja johdonmukaisuus ½ p ja virheiden puuttuminen ½ p
Henkilötunnus Sukunimi Etunimet
Valintakokeessa on kaksi osaa: Osa 1 sisältää monivalintakysymyksiä ja esseetehtäviä, jotka perustuvat maatalousalan kirjaan Maailma muuttuu muuttuuko maatalous. Osasta 1 voi saada 0 40 pistettä. Osa 2
LisätiedotHenkilötunnus Sukunimi Etunimet
Valintakokeessa on kaksi osaa: Osa 1 sisältää viisi esseetehtävää kansantaloustieteestä. Osasta 1 voi saada 0 30 pistettä. Osa sisältää kuusi matematiikan laskutehtävää. Osasta voi saada 0 30 pistettä.
Lisätiedot1. Kerro porkkanaa varastoinnin aikana pilaavista kasvitaudeista. Miten porkkanan varastokestävyyteen voidaan vaikuttaa?
Esseekysymykset 1-4: Esseekysymyksistä 1-4 voi saada enintään 6 pistettä/kysymys. Vastauksia pisteytettäessä huomioidaan asiatiedot, joista voi saada enintään 5 pistettä. Lisäksi vastaaja saa enintään
LisätiedotKunkin motiiviryppään (max 5 kpl) luonteen ymmärtämisestä + kahdesta oikeasta motivaatiotekijästä saa 1 pisteen.
Tehtävä 1 (Liiketaloustiede): Pisteet /5 pistettä Yrittäjyys on nostanut päätään monella tavalla Suomessa. Kuka tahansa voi olla yrittäjä ja menestyä yrittäjänä, mutta tutkimuksessa on tunnistettu motivaatiotekijöitä,
LisätiedotKOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla.
Esseekysymyksistä 1-2 voi saada enintään 9 pistettä/kysymys. Vastauksia pisteytettäessä huomioidaan asiatiedot, joista voi saada enintään 7 pistettä. Lisäksi vastaaja saa enintään kaksi pistettä, mikäli
LisätiedotHerne lisää lehmien maitotuotosta
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun
LisätiedotYmpäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa
Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Tuija Huhtamäki Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus 1.10.2013 Tampere Esityksen sisältö Miten biologia selittää ympäristövaikutuksia?
LisätiedotPalkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon
Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Maaseudun Tiedetreffit 3.6.2014 Mustiala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste
LisätiedotHERNEKÖ SUOMEN MAISSI?
HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA
LisätiedotRuokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn
Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi
LisätiedotMAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014
MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014 KOE 2: Ympäristöekonomia KANSANTALOUSTIEDE JA MATEMATIIKKA Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän
LisätiedotHyödyllinen puna-apila
Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden
LisätiedotSäilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon
Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen
LisätiedotValkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3
Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Puna-apilapitoinen
LisätiedotPalkokasvit lypsylehmien rehuna
Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia
LisätiedotAperehuruokinnan periaatteet
Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset
KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun
LisätiedotPäähaku, maataloustieteiden kandiohjelma Valintakoe klo
Päähaku, maataloustieteiden kandiohjelma Valintakoe 21.5.2019 klo 9.00 13.00 Kirjoita henkilö- ja yhteystietosi tekstaamalla. Kirjoita nimesi latinalaisilla kirjaimilla (abcd...), älä esimerkiksi kyrillisillä
LisätiedotHerne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo
Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit
LisätiedotMonivalintakysymykset
Monivalintakysymykset Jokaisessa kohdassa 1 20 on yksi tai kaksi neljästä annetusta vaihtoehdosta oikein. Kustakin kohdasta saa yhden pisteen vain, jos vastaus on täysin oikein. Väärästä vastauksesta ei
LisätiedotSuomenkarjan nykytilanne ja tulevaisuus. Terhi Vahlsten, Faba osk.
Suomenkarjan nykytilanne ja tulevaisuus Terhi Vahlsten, Faba osk. Itä-Suomen Karjanjalostusyhdistys, ISK Perustamiskokous 3.9.1898 Yhdistyksen keskeinen toimintamuoto oli kantakirjaus Kirjattiin mm. tyyppi,
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla
LisätiedotHakukohteen nimi: Päähaku, maataloustieteiden kandiohjelma. Kokeen päivämäärä ja aika: Valintakoe klo
Teknisiä merkintöjä: MAAT Sivu: 1 (14) Nimi: Hakukohteen nimi: Päähaku, maataloustieteiden kandiohjelma Kokeen päivämäärä ja aika: Valintakoe 23.5.2018 klo 14.00 18.00 Kirjoita henkilö- ja yhteystietosi
LisätiedotMiten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd
Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet Liz Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2.2018 Game Farm, Singleton, Lancashire, UK Tilatutkimus Ruokinta talvella 2002 Käytännön
LisätiedotTankki täyteen kiitos!
Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi
LisätiedotVieläkö sitä säilörehua tutkitaan?
Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Menneisyyden helmet tulevaisuuden timantit 28.11.2014 Arja Seppälä, Sari Kajava, Kaisa Kuoppala, Päivi Mäntysaari, Annu Palmio, Marketta Rinne & Auvo Sairanen ja Terttu
LisätiedotBiokaasun tuotanto on nyt. KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina
Biokaasun tuotanto on nyt KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina 29.11.2017 BIOGTS OY Perustettu 2011 Biokaasu- ja biodiesellaitoksen suunnittelu, rakentaminen, operointi sekä tutkimus
LisätiedotBiokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta
1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita
LisätiedotLypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014
Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ
LisätiedotJalostus on merkittävä tuotantopanos
Jalostus on merkittävä tuotantopanos Nuorsonnit poistuvat - genomisonnit tilalle Jalostusohjelma muuttuu Pirkko Taurén pirkko.tauren@faba.fi Jalostustyön vaiheet Seuranta (geneettinen edistyminen) ja muutokset
LisätiedotBiologinen rehunsäilöntä
Biologinen rehunsäilöntä Yrityksellä yksityinen omistuspohja, jolla pitkä kokemus erityisesti biologisista rehunsäilöntäaineista ja hiivavalmisteista Korkealaatuinen laboratorio, jossa työskentelee mikrobiologeja
Lisätiedot1. Miten peltoenergian tuotannon kestävyyttä ja energiataseita voidaan parantaa? (5 p)
Helsingin yliopisto Valintakoe 30.5.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta KOE 4 Kasvintuotantotieteet, kotieläintiede 1. Miten peltoenergian tuotannon kestävyyttä ja energiataseita voidaan parantaa?
LisätiedotLöytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi?
Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? HAMK Mustiala Tulevaisuustyöpaja teemana Valkuaisomavaraisuuden lisääminen 6.2.2013 Ilmo Aronen T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Täydennysvalkuaisen
LisätiedotTuotantoeläinten jalostus ja geenitekniikka
Tuotantoeläinten jalostus ja geenitekniikka Esa Mäntysaari Professori, Biometrinen Genetiikka Biotekniikka- ja elintarviketutkimus Maa- ja elintarviketalouden tutkimus MTT Tänään: Eläinjalostus eristyisesti
LisätiedotBiotal-tuotteet parantavat kannattavuutta
Kuka on Biotal? 1983 perustettu Brittiyhtiö entsyymien ja bakteerien perustutkimukseen Botal korvaa kovan kemian luonnon bio-tuotteilla Eläinruokinnan huippuosaaja. Teknologiajohtaja bakteereissa ja entsyymeissä
LisätiedotRehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company
Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari 5.1.2017 Risto Välimaa, Eastman Chemical Company Paljonko 60 lehmän tilalla jää saamatta maidosta rahaa, jos säilörehun käymishappojen
LisätiedotSILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI
SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI TARKEMPAA REHUNSÄILÖNTÄÄ MAIDON KESKITUOTOS KG/LEHMÄ/UOSI 2015 9700 9200 8700 8200 7700 9361 9321 8709 8639 8634 7200 6700 6898 Tanska Pohjois-Italia Ruotsi iro Suomi EU keskiarvo
LisätiedotMaataloustieteet: valintakokeen mallivastaukset 2019
Maataloustieteet: valintakokeen mallivastaukset 2019 OSA 1: Monivalintatehtävät (0-25 pistettä) Vastaa tehtäviin lukemasi valintakoekirjallisuuden perusteella (Seppänen ja Kymäläinen (toim.) 2017. Maailma
Lisätiedot+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi
+1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu
LisätiedotOnko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?
Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä
LisätiedotMaataloustieteiden valintakokeen mallivastaukset ja pisteytys 2018
Teknisiä merkintöjä: MAAT Sivu: 1 (12) Nimi: Maataloustieteiden valintakokeen mallivastaukset ja pisteytys 2018 OSA 1: Monivalintatehtävät (0 25 pistettä) Vastaa tehtäviin lukemasi valintakoekirjallisuuden
LisätiedotMITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?
MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE? Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm Valio Oy 7.9.2017 Nurmisäilörehu Suomessa Nautojen ruokinnan perusta Kasvuolosuhteet =>
LisätiedotHerne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos
LisätiedotLUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ
LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,
LisätiedotSÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN. 4.9.2014 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos
SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN 4.9.2014 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos MIKSI SÄILÖNTÄAINETTA REHUUN? KASVIENTSYYMIEN ESTO HAITTAMIKROBIEN
LisätiedotNAUDAN KASVUN SÄÄTELY
NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan
LisätiedotRuokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen
Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena Eija Valkonen Joustavuutta ruokintaan Punaheltta Paras rehut: Täysrehut untuvikosta loppumunintaan Kolme kasvatuskauden rehua ja esimunintarehu
LisätiedotMaxammon ruokintateknologia
Maxammon ruokintateknologia Maxammon Maxammon teknologia on käytössä laajalti Euroopassa Uusiseelanti Irlanti Skotlanti Ranska Italia Espanja Hollanti Norja Ruotsi Viljaa enemmän ruokintaan, turvallisesti
LisätiedotMaitoManagement 2020. Risteytysopas
Risteytysopas Lypsyrotujen risteytys on lisääntynyt maailmalla. Suomessa perimältään heikkotasoisia lypsylehmiä siemennetään yleisesti liharotuisten sonnien siemenellä, mutta eri lypsyrotujen risteyttäminen
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit
Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -
LisätiedotLihanautojen valkuaistarve - pötsivalkuaisella pötkii pitkälle
Lihanautojen valkuaistarve - pötsivalkuaisella pötkii pitkälle Nautojen valkuaisrehutuotanto näkökulmia tulevaisuuteen Vuokatti 19.2.2019 Arto Huuskonen, Luonnonvarakeskus (Luke) Luonnonvarakeskus Lihanautanäkökulma
LisätiedotRehuanalyysiesimerkkejä
Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja
LisätiedotKOE 4 Kasvintuotantotieteet ja kotieläintiede
Helsingin yliopisto Valintakoe 29.5.2013 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta KOE 4 Kasvintuotantotieteet ja kotieläintiede Hakijan nimi: Henkilötunnus: Esseekysymyksistä 1-3 voi saada enintään 5 pistettä/kysymys.
LisätiedotIII. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan
KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet
Lisätiedottalletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa?
TALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 1.6.2017 1. Kerro lyhyesti (korkeintaan kolmella lauseella ja kaavoja tarvittaessa apuna käyttäen), mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä: (a) moraalikato (moral hazard) (b)
LisätiedotJätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen
Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotSäilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen
Nurmesta Tulosta -hanke Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmex-tietoisku 3 Marita Jääskeläinen Miksi analysoida säilörehu? Säilönnän onnistuminen Tiedät mitä syötät Ruokinnan suunnittelun
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2017 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 27.3.2018 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja
LisätiedotSäilöntäaineilla hävikit kuriin
2.3.217 Säilöntäaineet, niiden annostelu ja levitystasaisuus Nurmex-tietoisku 17 Sari Vallinhovi ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilöntäaineilla hävikit kuriin Happamuus nopeasti alas hävikit mahdollisimman
LisätiedotValkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen
Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun
LisätiedotViljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus
Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 12.11.2013 Sika on laarista kotoisin Sika saa viljasta tavanomaisilla ruokinnoilla Noin 80 %
LisätiedotPellon käytön strategiset valinnat
Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen
LisätiedotArtturi hyödyntää tutkimuksen tulokset
Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät
LisätiedotPalkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta
Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta Edellytykset Suomen valkuaisomavaraisuudelle Ilmo Aronen, Raisioagro Oy @IlmoAronen Kaikki eläimet tarvitsevat täydennysvalkuaista Täydennysvalkuaisella
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2018 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 19.3.2019 Ruokintapöydällä tänään Millaisilla rehuilla maitoa tuotettiin vuonna 2018 ja erot edellisvuoteen? Säilörehun
LisätiedotTaloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus
1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi
LisätiedotMädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen
Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen hygieeninen laatu Säilörehun säilönnällinen ja ruokinnallinen
LisätiedotRuokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esityksen sisältö: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2013 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan eroja tilakoko-
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:
LisätiedotSari Kajava, Annu Palmio
Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,
LisätiedotMetsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari
Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat
LisätiedotI MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT
I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT Tehtävä 1! " # $%& ' ( ' % %' ' ) ) * ' + )$$$!," - '$ '' ' )'( % %' ) '%%'$$%$. /" 0 $$ ' )'( % %' +$%$! &" - $ * %%'$$%$$ * '+ ' 1. " - $ ' )'( % %' ' ) ) * '
LisätiedotSinimailanen lypsylehmien ruokinnassa
Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa 5.9.2013 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm, Mikko Korhonen Valio Oy Sinimailanen (Medicago sativa L.) The Queen of forage
LisätiedotRuokintahävikkien välttäminen säilörehuruokinnassa
Nurmesta Tulosta -hanke Ruokintahävikkien välttäminen säilörehuruokinnassa Nurmex-tietoisku 8 Marita Jääskeläinen Hävikkejä syntyy eri vaiheessa säilörehuntuotantoa mm. Korjuun ja säilönnän aikana (esim.
LisätiedotTäysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.
Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi
Lisätiedothttps://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ
Page 1 of 5 Student: Date: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 201 Assignment: 201 www5 1. Tuotteen X kysyntäkäyrä on P=25 2 Q ja tarjontakäyrä vastaavasti P=Q+10. Mikä
LisätiedotProf. Marketta Rinne Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT
Luomunautojen ruokinta Prof. Marketta Rinne Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT www.mtt.fi, www.mtt.fi/artturi, i www.mtt.fi/rehutaulukot t t Sähköposti: marketta.rinne@mtt.fi YmpäristöAgro
LisätiedotRAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS
RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien
LisätiedotHelsingin yliopisto Valintakoe Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta. Hakijan nimi: Henkilötunnus:
Esseekysymyksistä 1 ja 2 voi saada enintään 5 pistettä/kysymys. Vastauksia pisteytettäessä huomioidaan asiatiedot, joista voi saada enintään 4 pistettä. Lisäksi vastaaja saa enintään yhden pisteen, mikäli
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2016 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja
LisätiedotKaura lehmien ruokinnassa
Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty
LisätiedotE Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä
E Seleeni 7000 plex Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä KOOSTUMUS E-vitamiini 7 000 mg/kg B6-vitamiini B12-vitamiini C-vitamiini Sinkki (Zn) Seleeni (Se) 60 % natriumseleniittinä 40 % orgaanisena
LisätiedotBroilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola
Hankeaika 10.10.2007-31.12.2012 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola Broilerin rehustuksen koostumus Valkuaisaineet Aminohapot Vehnän rehuarvo broilerille
LisätiedotSäilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta Sodankylässä 27.9.2012 Veikko Maijala Porotalous on
LisätiedotSäilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?
Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012
LisätiedotHiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja
Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala
LisätiedotMiten kasvit saavat vetensä?
Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.
LisätiedotMenestyvän tilan ruokintaratkaisut! Suomen Rehun laaja rehuvalikoima takaa tuotannon menestyksen
Menestyvän tilan ruokintaratkaisut! Suomen Rehun laaja rehuvalikoima takaa tuotannon menestyksen 1 Suomen Rehun laadukas rehuvalikoima vastaa jokaisen tilan tarpeisiin Suomen Rehun nautarehuvalikoima perustuu
LisätiedotHedelmän- ja marjanviljely
Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta
LisätiedotLuomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut
Luomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut Mistä seleeninpuutos johtuu? Seleeniä on maankuoressa erittäin pieninä, mutta vaihtelevina pitoisuuksina. Luonnossa se esiintyy monessa
LisätiedotMiten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio
Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000
LisätiedotMikrobiologia. Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin
Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin Suurin osa mikrobeista on haitattomia ja niitä hyödynnetään elintarviketeollisuudessa Mikrobiologia Haitalliset mikrobit pilaavat elintarvikkeita
LisätiedotJärki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi
Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi 02.03.2017 Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi 02.03.2017 Järki Pelto-tapaaminen
Lisätiedot10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman
2.2.217 Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä Perjantaina 27.1.217, klo 1:-13:3 Paikka Seinäjoki Areena, Komia-kabinetti Ohjelma: 1: 1: Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotRASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA
RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA IHMISEN PARHAAKSI LUOMUSEMINAARI 30.9.2016 AILA VANHATALO Kuva: Jarmo Juga MAITO JA MAITORASVA qmaito q tärkeä valkuaisen ja kalsiumin lähde q myös rasvan lähde 45
LisätiedotSÄILÖREHUN VILJELY -INFO
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt SÄILÖREHUN VILJELY -INFO Säilörehun riskitekijöitä poron ruokinnassa Apukassa 16.8.2012 Veikko Maijala 2 Porotalous
LisätiedotInstructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016
tudent: ate: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 016 Assignment: 016 www 1. Millä seuraavista tuotteista on itseisarvoltaan pienin kysynnän hintajousto? A. Viini B. Elokuvat
LisätiedotOlki energian raaka-aineena
Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200
Lisätiedot