Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon 2013 tammi-joulukuun nettotoimintamenoja ja vertailuja edellisvuoteen ja talousarvioihin

Transkriptio

1 Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon 2013 tammi-joulukuun nettotoimintamenoja ja vertailuja edellisvuoteen ja talousarvioihin Kooste 58 suurimman kunnan, Eksoten ja Kainuun soten ensitiedoista ja tilanteista Kuntaliitto

2 SISÄLLYSLUETTELO sivu LUKIJALLE 1 VASTAAJIEN KOMMENTTEJA 7 TAULUKOT (aakkosellinen ja laskevat) Sosiaali- ja terveystoimi * 9 Sosiaalitoimi * 15 Toimeentulotuki 21 Terveystoimi yht. 26 Kansanterveystyö 33 Erikoissairaanhoito 40 Vuoden 2014 talousarviot 47

3 LUKIJALLE Tämä on yhteenveto 58 suurimman kunnan sekä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveysyhtymän (Eksoten) ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon ja sen eri toimintojen vuoden 2013 tammi-joulukuun nettotoimintamenoista. Niitä verrataan vuoden 2012 vastaaviin menoihin ja vuoden 2013 talousarvioihin ( ). Lisäksi vuoden 2013 toteutuneita nettotoimintamenoja verrataan vuoden 2014 talousarvioihin ( ). Lappeenrannan tiedot on korvattu Eksoten summatiedoilla ilman Imatraa. Imatra on Eksoten jäsenkunta vain erikoissairaanhoidon osalta. Vuoden 2013 alussa toteutetut kuntaliitokset kohdistuivat seuraaviin tämän yhteenvedon kuntiin: Kuopio, Lohja, Mikkeli, Oulu, Raahe, Sastamala, Savonlinna ja Vaasa. Kaikista liitetyistä kunnista ei saatu vertailukelpoisia seurantatietoja tammijoulukuulta Osa tiedoista on mukana laskennallisina. Yhteenvedossa ovat todelliset euromääräiset nettomenot, jotka kunnan pussista on maksettu. Nämä eivät ole tarvevakioituja. Sosiaali- ja terveystoimen sekä sosiaalitoimen tiedot raportoidaan ilman lasten päivähoitoa. Kunta-, palvelu- ja hallintorakenteiden, laskentatoimen sekä talous- ja tietojärjestelmien muutokset aiheuttavat osalle kunnista vaikeuksia raportoida ajallaan vertailukelpoisia ja luotettavia seurantatietoja. Osassa kunnista nettotoiminta-menojen muutokset ovat rakenteellisista uudistuksista johtuen hyvinkin suuria. Ideana on hahmottaa kokonaiskuvaa tilanteesta. Tätä helpottaa saman taulukon aakkosissa ja eri tekijöiden mukaan laskevissa järjestyksissä esitettävät tulosteet. Kooste pohjautuu kuntien omiin, itse raportoimiin ja itse käyttämiin seurantatietoihin. Kuntien toimittamissa tiedoissa voi olla ja on yksittäisiä virheitä ja erheitä. Kaikkein näkyvimmät poikkeamat tarkistettiin ja korjattiin. Osa ulkopuolisen mielestä suuristakin muutoksista perusteltiin oikeiksi. Tietoja pyydettäessä annettiin seuraava osviitta: Toimintojen ja tietojen määrittelyt ovat samat kuin kuntien toiminta- ja taloustilastoissa. Eli toimitaan yleisillä kaikkien yhteisesti tuntemilla ja käyttämillä käsitteillä ja rajauksilla. Kuntaliiton julkaisu Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston luokitukset 2012 on tässä oivallinen apuväline. Toimeentulotukimenot nettona ovat kansalaisille maksetut toimeentulotuet, joista on vähennetty takaisinperinnät. Työmarkkinatuen kuntaosuus maksetaan Kelalle - ei kansalaisille, joten se ei kuulu toimeentulotuen nettomenoihin. Kuntayhtymiltä ja osin myös muilta tuottajilta ostettavien palvelujen myyntituloista on jo vähennetty mm. asiakasmaksutulot, joten kuntayhtymien palveluista aiheutuvat menot ovat nettomääräisiä. Suuriakin yksittäisiä eroja ja muutoksia Aivan kaikki kunnat eivät raportoi toimintamenojaan kaikista mukana olevista toiminnoista kysytyllä jaottelulla. Tämän vuoksi kaikkien toimintojen yhteenvedot eivät kata kyselyn kaikkia kuntia, eivätkä ne ole toiminnoittain täysin samanmittaisesti vertailtavissa. Organisaatio-ratkaisuista johtuen eräät kunnat ovat raportoineet laskennallisesti osan toimintamenoista kysytyn jaottelun mukaiseksi. Sisäiset ja ulkoiset organisaatiouudistukset - kuten terveyskeskusten sairaaloiden siirrot sosiaalitoimen vanhuspalveluihin - aiheuttavat hyvinkin suuria muutoksia ja eroja yksittäisen kunnan tiedoissa myös vuosien 2013 ja 2012 kesken. Keskussairaaloihin sijoitettujen yhteispäivystysten nettotoimintamenoja ei kaikissa pystytä erittelemään perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon, vaan osassa ne kohdentuvat keskussairaalasta/sairaanhoitopiiristä tulevan yhteisen laskun perusteella erikoissairaanhoitoon. Ensihoidon siirtyminen sairaanhoitopiirien vastuulle vuoden 2013 alussa on merkittävin rakenteellinen muutos. joka näkyy myös erikoissairaanhoidon toimintamenojen suurempana kasvuna ja perusterveydenhuollon pienempänä kasvuna. Uudelleen järjestelyistä ja muutoksista on kuntakohtaisia kommentteja ja lisätietoja sivuilla 7-8 sekä viitemerkinnät taulukoissa. Tiedot hahmottavat kehityssuuntia Tietoja ja suhteellisia muutoksia on syytä silmäillä ennen kaikkea kuntakohtaisesti "samalla rivillä. Nettotoimintamenojen muutoksen ohella on syytä huomata talousarvion toteuma-aste ja nettotoimintamenot per asukas. Tarkoituksena ei ole verrata erilaisten kuntien eri tavoin järjestettyjen eri toimintojen euromääräisiä tietoja toisiinsa, vaikka niitäkin tietysti tutkaillaan. Mukana olevien kuntien väestörakenteet ovat osin hyvinkin erilaisia. Tämän vuoksi tietoina ja sarakkeina ovat mukana ikäihmisten (65- ja 75-) osuuksien indeksit (tämän kuntajoukon osuuksien keskiarvo = 100). Samaten sairastavuuserot ovat osin suuria. Tarpeet ja palvelujen kysyntä ovat erilaisia, mikä näkyy myös kustannuksissa. Osassa kunnista kunnallisten palvelujen käyttöosuudet ovat suurempia kuin toisissa, mikä johtuu mm. väestörakenteesta ja työllisyydestä. Työterveyshuollon merkittävä osuus korvaa kunnallisia perusterveydenhuollon palveluja. Sosiaali- ja terveystoimen nettotoimintamenot kasvoivat yhteensä 4,9 % (mukana 57 vast.) vuosi sitten kasvu oli 6,1 % (mukana 59 vast.). Nettomenot/asukas olivat keskimäärin ja vaihteluväli /asukas (60 vast.). Sosiaalitoimen nettotoimintamenot yhteensä olivat 4,4 % edellisvuotta suuremmat (53 vast.) vuosi sitten 8,0 % (55 vast). Toimeentulotuen net- Kuntien 2013 tammi-joulukuun toimintamenojen toteumatietoja Kuntaliitto

4 2 tomenot kasvoivat 6,8 % (57 vast.) - vuosi sitten 6,5 % (59 vast). Nettomenot/asukas olivat keskimäärin 143 ja vaihteluväli Terveydenhuollon nettotoimintamenot yhteensä kasvoivat 5,2 % (53 vast.) - vuosi sitten 4,8 % (55 vast.). Vuonna 2013 nettomenot/asukas olivat keskimäärin ja vaihteluväli Ensihoito siirtyi sairaanhoitopiirin vastuulle ja erikoissairaanhoitoon vuonna 2013, mikä on menojen kasvuja silmäiltäessä syytä muistaa. Kansanterveystyön nettotoimintamenot kasvoivat 2,1 % (54 vast.) vuosi sitten 5,0 % (56 vast.) sekä erikoissairaanhoidon 7,1 % (57 vast.) - vuosi sitten 4,7 % (59 vast.). Kansanterveystyössä vaihteluväli oli /asukas ja keskimäärin 654 /asukas. Erikoissairaanhoidossa vaihteluväli oli /asukas ja keskimäärin /asukas. Terveydenhuollon eroissa on muistettava kuntien rakenteiden ja työnjakojen erilaisuudet sekä toimintarakenteisiin tehdyt muutokset. Eri kuntien erilainen väestö ja erilaiset tarpeet näkyvät vahvasti myös kunnallisten palvelujen kysynnässä ja toimintamenoissa. Kun terveydenhuollon vuoden 2013 tammijoulukuun nettomenot/asukas suhteutetaan tämän kuntajoukon keskimääräisiin nettomenoihin (= 100), on helpompi hahmottaa kuntien välisiä eroja. Kun rinnalle laitetaan Kelan terveyspuntarin vuoden 2011 sairastavuusindeksit (vakioimaton, koko maa = 100), auttaa näiden kahden indeksoidun tiedon karkea vertailu toisiinsa osaltaan ymmärtämään kuntien, niiden väestöjen ja myös kustannusten suuria eroja. Kunnallisten palvelujen peittävyys on eri kunnissa erilainen mm. työterveyshuollon ja yksityissektorin käytöstä johtuen. menot. ind sairastav. ind Savonlinna Kemi Pieksämäki Vaasa Varkaus Kotka Sastamala Lempäälä Naantali Espoo Vantaa Mäntsälä Kirkkonummi Tuusula Asettelu hahmottaa, miten väestön sairastavuus vaikuttaa terveydenhuollon kalleuden ja edullisuuden arviointiin. Kun menotietoja vertailee sairastavuustietoihin, Kemi, Pieksämäki, Varkaus, Kotka, Sastamala, Naantali ja Mäntsälä ovat käyttäneet tätä kuntajoukkoa vähemmän ja loput tätä kuntajoukkoa enemmän rahaa terveydenhuoltoonsa suhteessa väestön sairastavuuteen. Kunnan menojen suuruuteen vaikuttavat luonnollisesti palvelujen monipuolisuus, oikea-aikainen saatavuus, riittävyys, rakenteet sekä asukkaiden käytettävissä olevat tulot ja sen myötä mahdollisuus ostaa tarvitsemiaan hyvinvointipalveluja myös omilla rahoillaan. Kunnallisten palvelujen peittävyys on eri kunnissa erilainen mm. työterveyshuollon ja yksityissektorin käytöstä johtuen. Mitä suurempi on työssäkäyvien osuus väestöstä, sitä suurempi on työterveyshuollon osuus väestön perusterveydenhuollon palvelujen tuottajana, mikä vähentää kysyntää terveyskeskuksessa. Mitä suurempi on eläkeläisten osuus väestöstä, sitä enemmän heitä on terveyskeskusten palvelujen käyttäjissä. Molemmat vaikuttavat ja näkyvät kuntien terveydenhuollon menoissa. Seuraavassa asettelussa on laitettu rinnan edellä käytetty terveydenhuollon nettomenot/asukas indeksi sekä kuntien väestön 65 vuotta täyttäneiden osuus ja 75 vuotta täyttäneiden osuus kunnan väestöstä suhteutettuna tämän kuntajoukon osuuksien keskiarvoihin (= 100/100). menot ind ikä ind 65 -/75- Heinola /148 Pieksämäki /162 Savonlinna /154 Imatra /151 Jämsä /150 Hamina /140 Vantaa 82 77/63 Tuusula 79 76/61 Oulu 96 75/74 Nurmijärvi /61 Espoo 84 72/61 Kirkkonummi 80 70/54 Seniorikansalaisten suuremmat osuudet väestöstä näkyvät myös terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen menoissa - mutta ei tietenkään suoraviivaisesti. Eduskunnan oikeusasiamies on ottanut useaan kertaan laillisuusvalvonnassa kantaa terveydenhuollon palvelujen saatavuuteen. Hän on korostanut, että lakisääteinen järjestämisvelvoite koskee myös ei-kiireellistä hoitoa. Kunta ei näin ollen voi jättää varaamatta näiden tarpeiden edellyttämiä voimavaroja. Hoitotakuu koskee kaikkien kuntien väestöä. Täydellisyysperiaate tarkoittaa, että talousarvioon on otettava kunnan rahan käyttö ja rahan lähteet kokonaisuudessaan. Tiedossa olevia menoja ja tuloja ei voi jättää talousarviosta pois. Tämän kuntajoukon 2013 talousarviot ( ) verrattuna vuoden 2012 toteutuneeseen (=100) näyttivät mediaaniarvoin tällaisilta: sosiaali- ja terveystoimi yhteensä 104, sosiaalitoimi 104, toimeentulotuki 106, terveydenhuolto yhteensä 104, kansanterveystyö 103 ja erikoissairaanhoito 105. Tilanne oli vuoden 2013 alkaessa parempi kuin aikaisempina vuosina. Esimerkiksi näiden kuntien vuoden 2012 talousarvioista joka viidennessä sosiaali- ja terveystoimen nettomenot olivat pienemmät kuin 2011 toteutuneet. Yhdessäkään tavoite ei toteutunut. Lähes 40 prosenttia näiden kuntien vuoden 2012 talousarvioista lähti siitä, että erikoissairaanhoidon kysyntä pienenee ja että sen myötä nettotoimintamenot jäävät vuonna 2012 pienemmiksi kuin vuoden 2011 toteutuneet nettotoimintamenot. Kolmessa kunnassa tavoite toteutui. Kuntien 2013 tammi-joulukuun toimintamenojen toteumatietoja Kuntaliitto

5 3 Vuoden 2014 talousarvioissa moni yhteenvedon kunnista lähtee siitä, että nettotoimintamenot tulevat olemaan tänä vuonna pienemmät kuin vuoden 2013 toteutuneet. Toiminnoittain tällaisia kuntia oli seuraavasti: sosiaali- ja terveydenhuolto yhteensä 22 (37 %), sosiaalitoimi 17 (30 %), toimeentulotuki 12 (20 %), terveydenhuolto 23 (41 %), kansanterveystyö 25 (44 %) ja erikoissairaanhoito 26 (43 %). Neljä kuntaa ei erottele talousarvioissaan sosiaali- ja terveystointa. Näiden kuntien 2014 talousarviot ( ) verrattuna vuoden 2013 toteutuneeseen (=100) näyttivät mediaaniarvoin tällaisilta: sosiaali- ja terveystoimi yhteensä 101, sosiaalitoimi 102, toimeentulotuki 107, terveydenhuolto yhteensä 100, kansanterveystyö 100 ja erikoissairaanhoito 100. Huono taloustilanne pakottaa kunnat hillitsemään ja karsimaan menojaan. Toteutuakseen tämä vaatii mm. uusilla tavoilla tuotettuja palveluja, toimipisteiden vähentämistä, tuottavuuden parantamista ja mieluummin kysynnän supistumista kuin kasvua. Jos näitä ei tehdä tai saada aikaan, talousarviot jälleen kerran osoittautuvat alimitoitetuiksi. Tämän kuntajoukon sosiaali- ja terveystoimen nettomenoista vuonna 2014 esimerkiksi yksi prosentti on 120, kolme prosenttia 360 ja viisi prosenttia on 600 miljoonaa euroa. Siksi menojen hillintätai supistamistavoitteet ovat erittäin merkittäviä. Huono taloustilanne jatkuu. Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus kertoi tiivistelmänä seuraavaa: Kuluvana vuonna talous supistuu -1,2 % ja vuonna 2014 päästään vain maltilliseen 0,8 prosentin kasvuun. Ennustejakson viimeisenä vuotena 2015 BKT:n kasvuksi muodostuu 1,8 prosenttia. Kasvu on historiaan nähden vaimeaa ja vuosien kumulatiivinen kasvu jää vain 1,4 prosenttiin. Kotimaisesta kysynnästä ei ole ensi vuonna talouskasvun vauhdittajaksi. Yksityisten inves-tointien ennustetaan vähenevän 3,6 prosentilla, mikä johtaa alle 16 prosentin investointiasteeseen suhteessa bruttokansan-tuotteeseen. Kotitalouksilla näkymät ovat vaikeat. Pitkään heikkona jatkunut suhdannetilanne heijastuu nyt selvästi työmarkkinoille. Työllisyys on supistunut koko kuluvan vuoden ajan ja sen heikkeneminen on kiihtynyt kesän jälkeen. Työllisyys heikkenee ensi vuonna ja työttömyysaste kohoaa 8,4 %:iin. Lähivuosien vaimea talouskasvu ei yksistään riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Julkinen velka lisääntyy edelleen ennustejaksolla sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna. Velkasuhde nousee 60 prosenttiin ensi vuonna. Ennusteeseen sisältyvät riskit ovat edelleen pääosin negatiivisia ja liittyvät etupäässä sekä euroalueen että Suomen taloudelliseen tilanteeseen. Euroalueen viimeaikaisista rohkaisevista uutisista huolimatta kasvu on kuitenkin hauraalla pohjalla. Kevään 2014 taloudellinen katsaus tullee mitä ilmeisimmin olemaan joulukuista synkempi. Heikentynyt talouskasvu kasvattaa ongelmiamme. Olemme eläneet ja elämme yli varojemme. Mielikuvamme vauraasta, tuottavuudeltaan korkeasta ja menestyvästä kansantaloudesta on hämärtänyt näkemästä todellisuutta. Pankkien ja taloustutkimuslaitosten ennusteet maamme tämän vuoden talouskasvusta ovat heikentyneet merkittävästi alkuvuodesta. Bruttokansantuotteen muutos verrattuna edelliseen vuoteen näyttää maaliskuun ennustein vuodelle 2014 tällaiselta: IMF +0,3, Nordea +0,3, Danske Bank +0,5, Pellervon taloustutkimus +0,8 ja Palkansaajien tutkimuslaitos +0,9 prosenttia. Vuoden 2015 talouskasvuksi on ennustettu seuraavia: IMF +1,1, Nordea +2,0, Danske Bank +1,8, Pellervon taloustutkimus +1,6 ja Palkansaajien tutkimuslaitos +2,1 prosenttia. Ukrainan ja Krimin tilanne mahdollisine talouspakotteineen ei ollut vielä vaikuttanut näihin ennusteisiin. Maamme taloudelle Venäjän kaupalla ja ruplan kurssilla on suuri vaikutus. Tilastokeskuksen päivitettyjen tietojen mukaan maamme bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos on viime vuosina ollut tällainen: ,3, ,5, ,4, ,8, 2012 ennakkotieto -1,0 ja 2013 ennakkotieto - 1,4 prosenttia. Jos markkinahintaan lasketun bruttokansantuotteen viitevuotena käytetään vuoden 2000 bruttokansantuotetta, vuosittainen bruttokansantuote on ollut seuraava: ,2, ,5, ,0, ,9, ,0, ,4, 2012 ennakkotieto 159,8 ja 2013 ennakkotieto 157,6 Mrd. euroa. Vuosien 2007 ja 2008 kansantuotteisiin pääseminen vie vuosia - päästäänkö niihin edes tällä vuosikymmenellä. Kansantaloutemme kasvu on toteutunut täysin toisin kuin esimerkiksi hallitusohjelmaa valmisteltaessa ja hyväksyttäessä ennakoitiin. EK:n suhdannebarometri arvioi otsikolla Varovaisia odotuksia tuotannon kasvusta työvoima vähenee yhä tulevaisuutta näin: Suomalaisten yritysten suhdannekuva pysyi heikkona viime vuoden lopulla, eikä odotuksissa ole mainittavaa käännettä kuluvan vuoden alkupuolella. Tämänhetkinen suhdannetilanne on kaikilla toimialoilla alle keskimääräisen. Myös tilauskanta on useimmilla yrityksillä niukka, ja kapasiteettia on paljon vapaana. Myönteisenä signaalina voidaan pitää kuitenkin sitä, että teollisuusyritykset odottavat tuotannon kasvavan aavistuksen lähikuukausina ja loppukevään aikana kasvun odotetaan hieman nopeutuvan. Myös palveluissa myynnin arvioidaan kasvavan loivasti. Henkilöstön määrä on kuitenkin laskusuunnassa. Suhdannekuvalle on leimaa antavaa myös se, että yritysten tilanteet vaihtelevat varsin paljon. Hajonta yritysten välillä on kasvanut. Teollisuuden yleisiä suhdannenäkymiä lähikuukausina mittaava saldoluku oli tammikuussa -7 (lokakuussa -8). Tammikuussa 15 % teollisuusyrityksistä odotti suhdanteiden vahvistumista kuluvan vuoden alkupuolella, 23 % puolestaan ennusti synkkenevää. Rakentamisen suhdannenäkymien saldoluku oli tammikuussa -16 (lokakuussa -25). Käännettä pa- Kuntien 2013 tammi-joulukuun toimintamenojen toteumatietoja Kuntaliitto

6 4 rempaan ennusti vain kahdeksan prosenttia rakennusyrityksistä. Heikkenevää kehitystä ennusti 24 % vastaajista. Palvelualojen yrityksillä suhdanneodotusten saldoluku nousi lukemaan -2 (lokakuussa -14). Uusimmassa tiedustelussa 13 % vastaajista arvioi tilanteen kirkastuvan vuoden alkupuoliskolla, ja 15 % odotti entistä heikompia suhdanteita. Teollisuudessa uusien tilausten lasku pysähtyi viime vuoden lopulla. Rakentamisen tilauskehitys oli edelleen heikkoa, ja tilaukset vähenivät edellisestä neljänneksestä. Sekä teollisuuden että rakentamisen tilauskanta on kuitenkin selvästi tavanomaista matalammalla tasolla. Teollisuuden valmiiden tuotteiden varastot pysyivät ennallaan, hieman tavanomaista korkeammalla tasolla. Rakennusyritysten myymättömien huoneistojen määrä sen sijaan kasvoi aiemmasta. Kuntaliitto tiedotti : Leikkaukset kunnilta johtavat veronkorotuksiin. Kuntaliitto odottaa hallituksen kehysriihestä vastuullisia linjauksia. Hallituksen hakiessa uusia sopeutustoimia säästöt tulee etsiä lähinnä oikeiden menosäästöjen kautta, ei siirtelemällä säästövastuita julkisen sektorin sisällä. Mahdollinen lisäsopeutus on tehtävä leikkaamalla ensisijaisesti valtion vastuulla olevia menoja ja mahdollisesti kiristämällä kulutusveroja. Toistaiseksi hallituksen päättämät todelliset valtiota koskevat menosäästöt ovat jääneet hyvin pieniksi. Noin 60 prosenttia valtion menojen säästöistä on kohdistunut kuntien valtionosuuksien leikkaukseen. Samalla kun valtionosuuksia on karsittu, on kuntien tehtäviä lisätty vastoin hallitusohjelman periaatetta. Hallitusohjelman mukaan valtionosuutta uusiin tehtäviin ja velvoitteisiin korotetaan yli 50 prosenttiin. Tämä on toteutunut toistaiseksi vain vanhuspalvelulain täytäntöönpanossa. Kuntien valtionosuusleikkaukset vaarantavat kuntapalvelujen toimivuuden. Mahdolliset lisäleikkaukset siirtyvät suoraan kuntaverojen korotuksiin eli kuntien valtionosuusleikkauksia on kehysriihessä tarkastella osana verotuksen kiristämistä. Kuntaverojen kautta sopeutus uhkaa kasvattaa entisestään kuntien ja kuntalaisten keskinäisiä veroeroja. Maan hallituksen tulee noudattaa julkisten palvelujen rahoitusperiaatetta, joka edellyttää valtion huolehtivan kuntien tehtävien riittävästä rahoituksesta. Valtionosuuksia on jo karsittu tällä hallituskaudella yli 1,2 miljardia euroa, ja kuluvana vuonna 156 kuntaa joutui nostamaan veroprosenttia. Tämä suunta ei voi jatkua. Kuntaliiton arvion mukaan hallituksen syksyllä tekemän rakennepoliittisen ohjelman säästöpäätökset eivät ole toteutuneet riittävällä tavalla, ja rakennepaketin sisältö kaipaa kipeästi konkretiaa. Hallituksen rakennepaketin mukaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään niin, että kuntatalous vahvistuu miljardilla eurolla vuoden 2017 menoilla laskettuna. Tämä tavoitteen toteutumista on edelleen valmisteltava, ellei kehysriihessä pystytä toteamaan, että tarvittavat päätökset ovat koossa. Toinen miljardin säästö on määrä saada aikaan kuntien omilla toimilla - toiminnan tehostamisella ja veronkorotuksilla. Kunnat ovat veronkorotusten ohella sopeuttaneet omaa ja koko julkista taloutta tehostamalla toimintaansa, mikä on näkynyt merkittävinä henkilöstösäästöinä. Kuntien veropohjaa tulee laajentaa niin, että kuntapalveluiden rahoitus turvataan ilman kohtuutonta painetta kunnallisveron korotukseen. Kuntien toiminnan tehostamista estäviä normeja on joustavoitettava ja edistettävä tuloksekkaiden toimintatapojen käyttöön ottamista. Kunta- ja sote-rakenneuudistukset on tehtävä kuntia kuullen ja alueelliset erityispiirteet huomioon ottaen. Talouskasvun käynnistyminen on edelleen hyvin epävarmaa, ja nyt tarvitaan voimakkaita työllisyyttä tukevia toimenpiteitä. Kuntaliitto pitää mielekkäänä kunnallisten peruskorjausinvestointien tukemista ensi ja seuraavana vuonna työllisyyden kohentamiseksi. Nyt olisi arvioitava uudelleen vielä toteutumattomat, mutta jo päätetyt tehtävät ja velvoitteet, erityisesti työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirto kunnille. Samalla kuntien on jatkettava toimintojen tehostamista. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon lähivuosien näkymiä Maamme väestöllä terveydenhuollon ja sairaanhoidon palvelujen kysyntä ja käyttö kasvavat myös vastedes. Kalliita ja vaikuttavia tutkimuksia ja hoitoja käytetään ja otetaan käyttöön. Terveydenhuollon henkilökunnan määrä ei voine paljon vähetä, vaikka tuottavuus ja vaikuttavuus paranevat. Tuleva henkilökunnan saanti ja pysyvyys on aktiivisesti turvattava. Palvelut ajallaan ja laadukkaasti maksavat alkuun enemmän, mutta hillitsee viiveellä tulevien menojen kasvua. Vanhuspalvelujen kysyntä kasvaa varmasti lähivuosina. Lastensuojelun tarve on kasvanut. Nuorten syrjäytyminen on mittava ongelma, jonka ehkäisyyn panostetaan vahvasti lähivuosina. Mm. näiden seurauksena menot kasvavat myös vastedes - mutta kestävyysvajeen takia tähänastista sote-menojen kasvua hitaammin. Tämä vaatii, että tuottavuutta, käytäntöjä, prosesseja ja rakenteita parannetaan - ja palveluja osin karsitaan. Kiristyvä kuntatalous pakottaa valmistelemaan ja toteuttamaan palveluja sekä toiminnallisia, rakenteellisia, hallinnollisia ja tuottavuutta parantavia muutoksia tähänastista nopeammin, laajemmin ja enemmän. Liian pienet tulot suhteessa menoihin auttavat/pakottavat hyväksymään nyt ja lähivuosina muutoksia ja menoleikkauksia, jotka hyvinä aikoina tuntuisivat mahdottomilta toteuttaa. Kustannuserot kuntien välillä ovat edelleen erittäin merkittäviä, minkä tämäkin yhteenveto osoittaa. Paineet uudistuksiin ovat vahvat. Palvelu- ja kuntarakenneuudistusten tarkoitus ja tavoitteet kohdistuvat kaikkiin kuntiin. Suurilla kaupunkiseuduilla asuu valtaosa maamme väestöstä, joten niiltä odotetaan eniten ja vaikuttavimpia uudistuksia. Kuntien 2013 tammi-joulukuun toimintamenojen toteumatietoja Kuntaliitto

7 5 Eilisen rakenteet eivät riitä tulevaisuuden seudullisiin ja alueellisiin palvelukonsepteihin, joissa kansalaiset ylittävät kuntien hallinnolliset rajat ja joissa viiveet ja pitkät odotukset ovat osa palvelujen huonoa laatua. Muutosten hitaus näkyy jäykissä ja osin päällekkäisissä palveluissa, mikä myös maksaa. Perusterveydenhuollon palvelurakenteita uudistetaan lähivuosina todennäköisesti voimakkaimmin. Yksilöiden ja perheiden vastuu omasta terveydestään ja kunnostaan on monilta osin merkittävämpi ja vaikuttavampi kuin järjestetyt terveys- ja sairaanhoitopalvelut, lääkärissäkäynnit, tutkimukset ja toimenpiteet. Kunnalliset palvelut eivät ulotu esimerkiksi yksittäisen ihmisen tai perheen ylensyömiseen, liian vähäiseen liikkumiseen, liian lyhyeen yöuneen, tupakointiin, kohtuuttomaan alkoholinkäyttöön, ylipainoon, lihomiseen tai parisuhteen vaikeuksiin taikka työhön liittyviin ongelmiin. Kunnallisen terveydenhuollon ja sairaanhoidon apu näiden aiheuttamiin sairauksiin tulee vuosia tai vuosikymmeniä liian myöhään. Kasvavalla velalla ei kunnallisia palveluja ja julkista taloutta hoideta. Viime vuodet ovat opettaneet, että yli varojen eläminen aiheuttaa erittäin suuria ongelmia EU:ssa ja sen myötä myös Suomessa. Pitkäkestoinen velalla toimiminen ei ole mahdollista yksityistaloudessa eikä kunnallistaloudessa. Satojen miljoonien menojen supistukset sosiaali- ja terveysmenoissa vaativat toteutuakseen tähänastista järeämpiä muutoksia, jotka ovat vaikeita ja vastenmielisiä niin osalle väestöstä kuin monille päätöksentekijöille. Näitä ovat esimerkiksi seuraavat: Koko maassa satoja sosiaali- ja terveystoimen yksiköitä suljetaan ja palveluja keskitetään suurempiin yksiköihin. Toimintayksiköitä on supistettu ja suljettu sekä kootaan yhteen suurten kuntafuusioiden jälkeen, samoin esimerkiksi uusien soteorganisaatioiden Kainuussa, Etelä-Karjalassa ja Itä- Savossa. Tällaiset muutokset koskevat vastedes kaikkia alueita sekä lähes kaikkia seutuja ja kuntia. Tulevaisuutta ja tarvittavia muutoksia valmistelevissa strategioissa on esitetty mahdollisina vaihtoehtoina myös suuria rakenteellisia uudistuksia. Esimerkiksi Oulussa on hahmoteltu seitsemää uudenlaista hyvinvointikeskusta ja neljää hyvinvointipistettä, kun nyt terveysasemia on 14. Helsingissä nostettiin eräänä vaihtoehtona esiin neljän terveyskeskuksen malli, kun nyt terveysasemia on 25. Espoossa keskustelu palvelujen keskittämisestä on käynnistynyt. Eksote on hahmottanut kuntien kantokykyyn pohjautuvien laskelmien mukaisia uusia palvelurakenteita. Kustannuksia on määrä leikata yli 120 miljoonalla eurolla vuosina On selvää, että toteutuakseen tämä vaatii monien palvelujen keskittämistä. Ennen Eksotea jokaisella Etelä-Karjalan kunnalla oli oma terveyskeskus. Kainuun hallintokokeilun on laskettu tuoneen vuosina yhteensä 90 miljoonan euron hyödyt Kainuulle. Eräässä keskisuuressa kaupungissa on muutaman kilometrin säteellä yli 20 eri rakennuksissa toimivaa sosiaali- ja terveystoimen palvelupistettä. Yhteinen hyvinvointi- tai palvelukeskus, joka rakennettaisiin kaupungin keskustaan ja jonne asiakkaiden olisi liikenteellisesti ja esteettömästi helppo tulla, säästää henkilökuntaa, tarjoaa hyvät yhteiset tukipalvelut ja mahdollistaa mm. välittömät eri ammattiryhmien konsultaatiot. Näin palvelukeskus pystyy tuottamaan enemmän ja paremmin monipuolisia palveluja pienemmällä henkilökunnalla kuin hajallaan olevat toimipisteet. Edellä olevat esimerkit kertovat myös siitä, minkälaisia muutoksia sote-rakenneuudistus merkitsee ja vaatii toteuttaakseen sille asetetut tavoitteet. Henkilöstön määrän on vähennyttävä. Kasvavalla henkilökunnalla ei pystytä supistamaan menoja. Tutkimusten ja hoitojen uudistaminen sekä uudenlaiset tehtäväjaot mahdollistavat sen, että palveluja pystytään tuottamaan enemmän ja vaikuttavammin suppeammalla henkilökunnalla. Esimerkkejä löytyy runsaasti. KT:n mukaan kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskenteli vuonna 2012 yhteensä noin henkilöä. Terveyspalveluissa oli ja sosiaalipalveluissa henkilöä. Lisäksi terveydenhuollon ja sosiaaliturvan hallinnossa työskenteli henkilöä. Luvuissa ei ole mukana ostopalveluja. Esimerkiksi tuosta kokonaismäärästä on 3,7 prosenttia. Esimiehiä on vastedes vähemmän. Esimerkiksi Eksotessa esimiesten määrä vähenee, mutta esimiestyöhön käytetty aika lisääntyy. Tällöin esimiesten työnkuvaan ei kuulu enää kliinistä työtä. Vuonna 2013 esimiehiä oli yhteensä 214 ja vuonna 2014 on 140 eli 74 esimiestä vähemmän. Vastaavasti Kainuussa sosiaali- ja terveystoimen johtamiseen ja hallintoon käytetty työpanos oli ennen vuotta 2005 noin 160, ilman osastonhoitajia ja vastaavia, ja oli vuonna 2011 noin 100 pienempi eli reilut 60, joista kolme neljästä otona. Keskeisin muutos on saada palvelujen kysyntä aikaa myöten supistumaan. Terveellisemmät elämäntavat, vastuu omasta ja läheistensä terveydestä, pienten sairastelujen ja oireiden (esimerkiksi virusperäisen flunssan) sietäminen ja hoito omin konstein ilman lääkärissä käyntiä ovat tähän liittyviä esimerkkejä muutoksista, joita meiltä kansalaisina odotetaan. Tärkeää on hyväksyä se tosiasia, että pelkästään pääsemällä mahdollisimman usein terveyskeskuksen tai työterveyslääkärin vastaanotolle ja laboratoriokokeisiin kansalaiset eivät tule terveiksi eivätkä sosioekonomisten luokkien terveyserot häviä. Mitä ja paljonko syöt ja juot, poltatko tupakkaa, liikutko riittävästi ja säännöllisesti, kuntoiletko, onko sinulla ylipainoa, nukutko riittävästi, miten sinulla on ystäviä ja harrastuksia, miten sinulla on työtä ja tuloja, miten osaamisesi on ajantasalla - nämä ovat useimpien terveyden ja hyvinvoinnin keskeiset tekijät. Sinällään on tärkeää, että sairastunut ja sairastava pääsee nopeasti tutkimukseen ja saa hoidon oikeaaikaisesti. Sairauksien ehkäisy ja terveyden edistäminen ovat Kuntien 2013 tammi-joulukuun toimintamenojen toteumatietoja Kuntaliitto

8 6 tärkeitä ja niihin on tarpeen panostaa. Valitettavasti niistä saatavat väestötason terveysvaikutukset tulevat hitaasti eivätkä näy kysynnän nopeana supistumisena. Tulevaisuus ei näytä hyvältä, kun esimerkiksi joka neljäs vuotias poika ja tytöistä joka kuudes on ylipainoinen? Nyt tehdään jo nuorille kakkostyypin diabetes-diagnoosia. Yläkouluikäisiltä löydetään rasvamaksaa tai määrätään verenpainelääkkeitä. Muutos on tapahtunut noin 30 vuoden aikana. Taustalla on arkiliikunnan väheneminen ja perheiden ruokailutottumusten muutokset. Lihavia lapsia on enemmän matalamman sosioekonomisen aseman perheissä, maaseudulla ja syrjäseuduilla. Näin kertoi lasten lihomisesta väitöskirjaa tekevä lääkäri Marketta Dalla Valle. Toiminta- ja liikuntakyky sekä arjessa pärjääminen ovat ihmiselle tärkeämpiä kuin yksittäisten pysyvienkin sairauksien täydellinen ja pikkutarkka hoito. Pitkän iän tai omien elämäntapojen myötä monen kroppa rapistuu ja tulee kremppoja, joiden kanssa on opittava elämään ja mahdollisimman aktiivisesti. Terveyskeskus tai sairaala on liian monien mielissä kuin konekorjaamo, jonka odotetaan päivittävän elimet toimiviksi tai vaihtavan osia uusiin. Tämä virheellinen usko ja liioiteltu luottamus on useimpien syytä unohtaa. Monille sairaalan pitkäaikaiset ja toistuvatkin hoidot ovat välttämättömiä ja turvaavat toimintakyvyn ja elämisen. Siksi väestö arvostaa sairaanhoidon, erikoissairaalat ja terveydenhuollon hyvin korkealle yhteiskunnassa. Rohkeasti uudistamalla vanhentuneita rakenteita ja toimintatapoja tuotamme hieman - eli satoja miljoonia euroja - pienemmin kustannuksin koko maassa väestön tarvitsemat sairaanhoidon, terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut myös tulevaisuudessa. Osa joutuu hakemaan niitä jonkin verran kauempaa ja osa kaukaa. Reuna-alueiden palvelut vähenevät ja huononevat, joita osin kompensoidaan liikkuvilla ja sähköisillä palveluilla. Terveydenhuollon työpaikat keskittyvät. Maksut jonkin verran nousevat. Itse hankittavia hyvinvointija hoivapalveluja tulee monipuolisesti tarjolle ja niitä käytetään. Tämä on poikkileikkaus alustavista tiedoista ja tarkoitettu mukana olevien ja vastanneiden organisaatioiden sisäiseen käyttöön taustatiedoksi. Tämä ei ole tilasto. Osa yksittäisistä suurista muutoksista - ilman selittäviä syitä - johtaa virheellisiin kuntakohtaisiin johtopäätöksiin. Tämän vuoksi yhteenvetoa ja sen tietoja ei laiteta kunnat.netiin. Kiitokset tiedon tuottajille ja niille, joiden kanssa tietoja täydennettiin, tarkastettiin ja korjattiin. Kiitokset Mari Sjöholmille, joka käsitteli tiedot. Kuntaliitossa maaliskuussa 2014 etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi Kuntien 2013 tammi-joulukuun toimintamenojen toteumatietoja Kuntaliitto

9 7 VASTAAJIEN RAPORTOIMIA RAKENTEIDEN JA TOIMINTOJEN UUDELLEEN- JÄRJESTELYJÄ JA SUURTEN MUUTOSTEN SYITÄ Eksote: Eksoteen kuuluvat Lappeenranta, Taipalsaari, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Ruokolahti, Rautjärvi ja Parikkala sekä Imatra erikoissairaanhoidon osalta. Nettotoimintamenoista on vähennetty Imatran osuus erikoissairaanhoidon hinnaston mukaisena. Menot sisältävät kaikkien jäsenkuntien osuuden alijäämästä mukaan lukien Imatra. Heinola: Erikoissairaanhoidon vuodeosastotoiminta on vuonna 2014 siirretty perusterveydenhuoltoon. Imatra: Vuoden 2013 toteutumassa on ylitystä pääsääntöisesti erikoissairaanhoidon ja ensihoidon kustannuksissa, joihin haettiin lisämäärärahaa. Lisäksi kustannuksia karsittiin omasta toiminnasta loppuvuonna. Organisaatiomuutosten takia aloitti Hyvinvointipalvelut, jossa Terveys- ja sosiaalitoimi ja Sivistystoimi yhdistyivät - toimialan hallinnon kustannuksissa tullut tilastoon jakosuhteen muutoksia edellisiin vuosiin verrattuna. Vuoden 2014 talousarviossa erikoissairaanhoidon määrärahavaraus on tehty erikoissairaanhoidon vuodelle 2014 ilmoittaman arvion mukaisesti. Terveydenhuollossa on vuonna 2014 muutoksia: ostopalveluna olleen terveysaseman loppuminen ja toiminnan jatkaminen omana toimintana sekä mielenterveyspalveluissa toiminnallinen muutos. Erikoissairaanhoitona tuotamme jatkossa omana toimintana vain psykiatrisen osaston toimintaa; muu toiminta on kansanterveys- tai sosiaalityötä. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä: Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminta päättyi ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta alkoi Vuodet 2012 ja 2013 eivät ole keskenään vertailukelpoisia, koska Puolangan kunta on ostanut vuonna 2013 kuntayhtymältä vain erikois-sairaanhoidon, ympäristöterveydenhuollon ja kehitysvammaisten erityishuoltopiirin palvelut. Kemi: Sosiaali- ja terveystoimessa käynnistettiin vuonna 2013 ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma. Terveyskeskussairaalan toimintaa muutettiin. Akuutti- ja kuntouttavien hoitopaikkojen määrää lisättiin, pitkäaikaisia laitospaikkoja vähennettiin ja tehostetun palveluasumisen paikkoja lisättiin merkittävästi erikoishoidon käytön vähentämiseksi. Tämä vaikutti sosiaali- ja terveystoimen, erityisesti sosiaalitoimen kustannusten kasvuun. Työttömyyden kasvaessa työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvu lisäsi sosiaalitoimen kustannuksia. Erikoissairaanhoidon kustannusten kasvusta 1,5 M johtui ensihoidon kustannuksista. Menot olivat aiemmin kansanterveystyössä (1 M TP2012). Lisäksi kalliiden hoitojen kustannukset kasvoivat vuonna Kotka: Toimeentulotuesta on vähennetty paluumuuttajien osuus. Sosiaalitoimessa, johon myös vanhustenhuollon hoivapalvelut lasketaan, maksutuottojen alenema hoivapalveluiden rakennemuutoksen johdosta on merkittävä. Siirtyminen laitoshoidosta hoiva-asumiseen, kilpailutus ja siirtyminen osittain palvelusetelien käyttöön ovat vähentäneet kunnan maksukertymiä. Lisäksi tuottokertymä hankerahoitukset vuonna 2012 olivat huomattavasti suuremmat kuin vuonna Näiden euromääräinen muutos oli 1,4 M. Hoivapalveluiden rakennemuutos ja hoivapaikkojen lisääntyminen näkyvät asiakaspalveluiden ostojen kasvuna. Muutos edelliseen vuoteen oli 4,4 M. Lastensuojelussa kodin ulkopuolisten sijoitusten ja vammaispalveluissa asumispalveluiden järjestäminen palveluiden ostoina nousi 2,3 M vuodesta Erikoissairaanhoidossa ensihoidon kustannusten osuus vuonna 2013 oli 1,8 M, mitä ei ollut vuoden 2012 luvuissa. Henkilöstökuluihin varatut määrärahat olivat riittävät vuonna 2013, mutta lääkärityövoiman hankinta asiantuntijapalveluina kasvoi noin 20 % edellisestä vuodesta. Kasvuun vaikutti myös vanhustenhuollon lääkäripalvelujen kustannusten siirtyminen terveydenhuoltoon. Kuopio: Terveydenhuollon sairaalahoidosta siirtyi osastoja sosiaalitoimen vanhusten hoivapalveluihin, joten kustannukset ovat hieman vähentyneet edellisvuodesta. Nilsiä liittyi Kuopioon Mikkeli: Vuoden 2013 alusta Ristiinan ja Suomenniemen kunnat liittyivät kuntaliitoksessa Mikkeliin. Puumalan kunta tuli sosiaalitoimen osalta myös seudullisena mukaan, aiemmin jo terveyspalvelut. Pori: Kiireellinen sairaankuljetus siirtyi erikoissairaanhoitoon ja Satakunnan sairaanhoitopiirin vastuulle (2,61 M ). Sairaalan pitkäaikaisosastot 7-10 ovat vuoden 2014 alusta vanhustenhuollossa (TA2014 yhteensä 4,75 M ). Kirurgiaosasto on alkaen perusterveydenhuoltoa/kansanterveystyötä. Vuoden 2013 loppuun se oli erikoissairaanhoidossa (1,66 M TP2013). Psykogeriatrinen muistipotilaan kuntouttava osas- Kuntien 2013 tammi-joulukuun toimintamenojen toteumatietoja Kuntaliitto

10 8 to on alkaen erikoissairaanhoitoa (0, 99 M TA2014). Leikkausosasto siirtyi vuoden 2014 alusta Satakunnan sairaanhoitopiirille. Porvoo: Kansanterveystyön yksi vuodeosasto muutetaan alkaen palveluasumisen yksiköksi ja siirtyy sosiaalitoimeen. Tämä selittää osaltaan kansanterveystyön menojen supistumista. Raahe: Raahen kaupungin ja Vihannin kunnan vuoden 2013 kuntaliitoksesta johtuen vuodet 2013 ja 2012 eivät ole vertailukelpoisia. Raseborg: Stadens grundtrygghet har omorganiserats enligt ny förvaltningsstadga 2014 vilket förklarar förändringen mellan socialvården och hälso- och sjukvården vid jmf av budget 2013 och Bl.a. har missbrukarvården flyttats under hälsovårdstjänsterna fast det nationellt räknas som socialvård men detta har korrigerats i siffrorna ovan. Det kan dock finnas andra motsvarande poster som borde flyttas men de korrigeras vid behov i SOSTER rapporten under årets lopp. Salo: Sosiaalitoimen TA 2014 luvuista on vähennetty seuraavat: vanhuspalvelut 0,5 M (ateriapalvelujen kuljetuspalvelujen määrärahan siirto kuljetuspalveluyksikköön), sosiaalityön palvelut 1,65 M (työmarkkinatuen kuntaosuuden määrärahan siirto työllisyyspalveluyksikköön). Savonlinna: Vuoden 2013 ja 2014 tiedoissa ovat mukana uuden Savonlinnan tiedot (Savonlinna, Kerimäki ja Punkaharju). Vuoden 2012 nettomenotilastossa ovat pelkästään Savonlinnan tiedot. Tämän vuoksi tietoja ei voi verrata samansisältöisinä keskenään. Turku: Toimintamenojen lasku vuoden 2013 kansanterveystyön toteumissa johtuu pääosin ambulanssikuljetusten siirtymisestä erikoissairaan-hoidon ostopalveluihin sekä pitkäaikais-sairaanhoidon ostopalvelupaikkojen alasajosta. Vaasa: Vaasan ja Vähänkyrön kuntaliitos toteutui Vuoden 2012 toteutuneet nettotoimintamenot ovat ilman Vähänkyrön tietoja. Rauma: Vuoden 2013 talousarvioon saatiin 2 M :n ylitysoikeus ja sen lisäksi vielä budjetti ylitettiin. Vuoden 2014 budjetista on huomioitava, että kaupungin keskitettyjen kustannusten sisäisestä laskuttamisesta luovutaan 2014, jolloin ne esitetään vain vyörytyskustannuksina. Aikaisemmin ne oli myös budjetoitu. Kansanterveystyön kustannusten väheneminen johtui pääasiassa ensihoidon siirtymisestä sairaanhoitopiirille. Kuntien 2013 tammi-joulukuun toimintamenojen toteumatietoja Kuntaliitto

11 9 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHT. Kunta NETTOmenot tammi-joulukuu 2013TA 2013TA:n Asukkaita Ikäihmisten osuus Muutos 1.1. toteutu ind. kaikki = 100 M M % M M mis-% /as Eksote pl. Imatra * 330,00 325,94 1,2 4,06 336,68 98, Espoo 644,07 603,45 6,7 40,62 629,68 102, Hamina 69,32 67,78 2,3 1,54 68,81 100, Heinola * 65,03 63,74 2,0 1,29 64,37 101, Helsinki 1907, ,11 4,4 79, ,69 102, Hollola 57,77 55,56 4,0 2,21 57,50 100, Hyvinkää 138,71 129,82 6,8 8,89 135,54 102, Hämeenlinna 207,35 198,85 4,3 8,50 203,86 101, Iisalmi 69,27 67,60 2,5 1,67 67,29 102, Imatra * 83,79 82,81 1,2 0,98 85,05 98, Joensuu 223,43 219,13 2,0 4,30 220,30 101, Jyväskylä 368,07 357,31 3,0 10,76 362,17 101, Jämsä 81,00 77,40 4,7 3,60 77,90 104, Järvenpää 108,63 100,02 8,6 8,61 102,57 105, Kaarina 85,39 79,01 8,1 6,38 84,10 101, Kainuun sote-ky * 260,00 251,39 3,4 8,61 255,60 101, Kangasala 77,25 74,11 4,2 3,14 73,15 105, Kemi * 80,29 72,51 10,7 7,78 73,15 109, Kerava 90,39 84,98 6,4 5,41 88,61 102, Kirkkonummi 92,62 88,07 5,2 4,55 86,97 106, Kokkola 143,51 138,89 3,3 4,62 139,69 102, Kotka * 199,88 187,48 6,6 12,40 188,55 106, Kouvola 284,71 279,54 1,8 5,17 281,60 101, Kuopio #* 333,68 319,64 4,4 14,04 315,40 105, Lahti 300,87 283,50 6,1 17,37 283,50 106, Lempäälä 52,49 48,63 7,9 3,86 50,23 104, Lohja # 140,25 137,49 2,0 2,76 136,99 102, Mikkeli #* 164,59 157,82 4,3 6,77 164,53 100, Mustasaari 53,53 49,96 7,1 3,57 53,10 100, Mäntsälä 51,30 50,04 2,5 1,26 53,03 96, Naantali 54,20 52,84 2,6 1,36 54,40 99, Nokia 85,24 78,59 8,5 6,65 81,47 104, Nurmijärvi 101,51 95,11 6,7 6,40 98,88 102, Pieksämäki 74,65 68,61 8,8 6,04 71,78 104, Pietarsaari 69,04 64,96 6,3 4,08 64,22 107, Pori * 252,96 246,78 2,5 6,18 256,79 98, Porvoo * 137,19 133,20 3,0 3,99 134,46 102, Raasepori * 98,29 96,37 2,0 1,92 95,62 102, Raisio 71,07 67,52 5,3 3,55 65,83 108, Rauma * 126,89 121,44 4,5 5,45 120,24 105, Riihimäki 89,32 83,61 6,8 5,71 86,99 102, Rovaniemi 188,59 176,65 6,8 11,94 180,30 104, Salo * 165,04 163,20 1,1 1,84 163,36 101, Sastamala # 88,40 82,89 6,6 5,51 84,71 104, Seinäjoki 169,05 157,73 7,2 11,32 159,00 106, Siilinjärvi 61,08 54,23 12,6 6,85 58,43 104, Tampere 680,54 649,69 4,7 30,85 645,75 105, Tornio 63,31 60,53 4,6 2,78 62,08 102, Turku * 586,85 552,55 6,2 34,30 574,83 102, Tuusula 95,34 89,93 6,0 5,41 89,98 106, Vaasa #* 216,40 191,11 13,2 25,29 211,07 102, Valkeakoski 64,14 60,84 5,4 3,30 62,04 103, Vantaa 535,70 511,75 4,7 23,94 526,13 101, Varkaus 80,01 73,49 8,9 6,52 75,32 106, Vihti 76,08 70,96 7,2 5,12 73,41 103, Ylöjärvi 78,00 74,22 5,1 3,78 73,73 105, Äänekoski 62,62 59,72 4,9 2,90 60,19 104, Oulu # 534, ,01 105, Raahe #* 80, ,26 101, Savonlinna #* 139, ,61 101, Yht. joilla 2012 vert , ,11 4,9 517, ,62 102, maks 13,2 79,7 109, min 1,1 1,0 96, Yht., joilla 2013 tied , ,50 103,

12 10 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHT. LASKEVA JÄRJESTYS Kunta NETTOmenot tammi-joulukuu 2013TA 2013TA:n Asukkaita Ikäihmisten osuus Muutos 1.1. toteutu ind. kaikki = 100 M M % M M mis-% /as Vaasa #* 216,40 191,11 13,2 25,29 211,07 102, Siilinjärvi 61,08 54,23 12,6 6,85 58,43 104, Kemi * 80,29 72,51 10,7 7,78 73,15 109, Varkaus 80,01 73,49 8,9 6,52 75,32 106, Pieksämäki 74,65 68,61 8,8 6,04 71,78 104, Järvenpää 108,63 100,02 8,6 8,61 102,57 105, Nokia 85,24 78,59 8,5 6,65 81,47 104, Kaarina 85,39 79,01 8,1 6,38 84,10 101, Lempäälä 52,49 48,63 7,9 3,86 50,23 104, Vihti 76,08 70,96 7,2 5,12 73,41 103, Seinäjoki 169,05 157,73 7,2 11,32 159,00 106, Mustasaari 53,53 49,96 7,1 3,57 53,10 100, Hyvinkää 138,71 129,82 6,8 8,89 135,54 102, Riihimäki 89,32 83,61 6,8 5,71 86,99 102, Rovaniemi 188,59 176,65 6,8 11,94 180,30 104, Espoo 644,07 603,45 6,7 40,62 629,68 102, Nurmijärvi 101,51 95,11 6,7 6,40 98,88 102, Sastamala # 88,40 82,89 6,6 5,51 84,71 104, Kotka * 199,88 187,48 6,6 12,40 188,55 106, Kerava 90,39 84,98 6,4 5,41 88,61 102, Pietarsaari 69,04 64,96 6,3 4,08 64,22 107, Turku * 586,85 552,55 6,2 34,30 574,83 102, Lahti 300,87 283,50 6,1 17,37 283,50 106, Tuusula 95,34 89,93 6,0 5,41 89,98 106, Valkeakoski 64,14 60,84 5,4 3,30 62,04 103, Raisio 71,07 67,52 5,3 3,55 65,83 108, Kirkkonummi 92,62 88,07 5,2 4,55 86,97 106, Ylöjärvi 78,00 74,22 5,1 3,78 73,73 105, Äänekoski 62,62 59,72 4,9 2,90 60,19 104, Tampere 680,54 649,69 4,7 30,85 645,75 105, Vantaa 535,70 511,75 4,7 23,94 526,13 101, Jämsä 81,00 77,40 4,7 3,60 77,90 104, Tornio 63,31 60,53 4,6 2,78 62,08 102, Rauma * 126,89 121,44 4,5 5,45 120,24 105, Kuopio #* 333,68 319,64 4,4 14,04 315,40 105, Helsinki 1907, ,11 4,4 79, ,69 102, Mikkeli #* 164,59 157,82 4,3 6,77 164,53 100, Hämeenlinna 207,35 198,85 4,3 8,50 203,86 101, Kangasala 77,25 74,11 4,2 3,14 73,15 105, Hollola 57,77 55,56 4,0 2,21 57,50 100, Kainuun sote-ky * 260,00 251,39 3,4 8,61 255,60 101, Kokkola 143,51 138,89 3,3 4,62 139,69 102, Jyväskylä 368,07 357,31 3,0 10,76 362,17 101, Porvoo * 137,19 133,20 3,0 3,99 134,46 102, Naantali 54,20 52,84 2,6 1,36 54,40 99, Mäntsälä 51,30 50,04 2,5 1,26 53,03 96, Pori * 252,96 246,78 2,5 6,18 256,79 98, Iisalmi 69,27 67,60 2,5 1,67 67,29 102, Hamina 69,32 67,78 2,3 1,54 68,81 100, Heinola * 65,03 63,74 2,0 1,29 64,37 101, Lohja # 140,25 137,49 2,0 2,76 136,99 102, Raasepori * 98,29 96,37 2,0 1,92 95,62 102, Joensuu 223,43 219,13 2,0 4,30 220,30 101, Kouvola 284,71 279,54 1,8 5,17 281,60 101, Eksote pl. Imatra * 330,00 325,94 1,2 4,06 336,68 98, Imatra * 83,79 82,81 1,2 0,98 85,05 98, Salo * 165,04 163,20 1,1 1,84 163,36 101, Oulu # 534, ,01 105, Raahe #* 80, ,26 101, Savonlinna #* 139, ,61 101, Yht. joilla 2012 ve 11136, ,11 4,9 517, ,62 102, maks 13,2 79,7 109, min 1,1 1,0 96, Yht., joilla 2013 tie 11890, ,50 103,

13 11 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHT. LASKEVA JÄRJESTYS Kunta NETTOmenot tammi-joulukuu 2013TA 2013TA:n Asukkaita Ikäihmisten osuus Muutos 1.1. toteutu ind. kaikki = 100 M M % M M mis-% /as Kemi * 80,29 72,51 10,7 7,78 73,15 109, Raisio 71,07 67,52 5,3 3,55 65,83 108, Pietarsaari 69,04 64,96 6,3 4,08 64,22 107, Kirkkonummi 92,62 88,07 5,2 4,55 86,97 106, Seinäjoki 169,05 157,73 7,2 11,32 159,00 106, Varkaus 80,01 73,49 8,9 6,52 75,32 106, Lahti 300,87 283,50 6,1 17,37 283,50 106, Kotka * 199,88 187,48 6,6 12,40 188,55 106, Tuusula 95,34 89,93 6,0 5,41 89,98 106, Järvenpää 108,63 100,02 8,6 8,61 102,57 105, Kuopio #* 333,68 319,64 4,4 14,04 315,40 105, Ylöjärvi 78,00 74,22 5,1 3,78 73,73 105, Kangasala 77,25 74,11 4,2 3,14 73,15 105, Rauma * 126,89 121,44 4,5 5,45 120,24 105, Tampere 680,54 649,69 4,7 30,85 645,75 105, Nokia 85,24 78,59 8,5 6,65 81,47 104, Rovaniemi 188,59 176,65 6,8 11,94 180,30 104, Siilinjärvi 61,08 54,23 12,6 6,85 58,43 104, Lempäälä 52,49 48,63 7,9 3,86 50,23 104, Sastamala # 88,40 82,89 6,6 5,51 84,71 104, Äänekoski 62,62 59,72 4,9 2,90 60,19 104, Pieksämäki 74,65 68,61 8,8 6,04 71,78 104, Jämsä 81,00 77,40 4,7 3,60 77,90 104, Vihti 76,08 70,96 7,2 5,12 73,41 103, Valkeakoski 64,14 60,84 5,4 3,30 62,04 103, Iisalmi 69,27 67,60 2,5 1,67 67,29 102, Helsinki 1907, ,11 4,4 79, ,69 102, Raasepori * 98,29 96,37 2,0 1,92 95,62 102, Kokkola 143,51 138,89 3,3 4,62 139,69 102, Riihimäki 89,32 83,61 6,8 5,71 86,99 102, Nurmijärvi 101,51 95,11 6,7 6,40 98,88 102, Vaasa #* 216,40 191,11 13,2 25,29 211,07 102, Lohja # 140,25 137,49 2,0 2,76 136,99 102, Hyvinkää 138,71 129,82 6,8 8,89 135,54 102, Espoo 644,07 603,45 6,7 40,62 629,68 102, Turku * 586,85 552,55 6,2 34,30 574,83 102, Porvoo * 137,19 133,20 3,0 3,99 134,46 102, Kerava 90,39 84,98 6,4 5,41 88,61 102, Tornio 63,31 60,53 4,6 2,78 62,08 102, Vantaa 535,70 511,75 4,7 23,94 526,13 101, Kainuun sote-ky * 260,00 251,39 3,4 8,61 255,60 101, Hämeenlinna 207,35 198,85 4,3 8,50 203,86 101, Jyväskylä 368,07 357,31 3,0 10,76 362,17 101, Kaarina 85,39 79,01 8,1 6,38 84,10 101, Joensuu 223,43 219,13 2,0 4,30 220,30 101, Kouvola 284,71 279,54 1,8 5,17 281,60 101, Salo * 165,04 163,20 1,1 1,84 163,36 101, Heinola * 65,03 63,74 2,0 1,29 64,37 101, Mustasaari 53,53 49,96 7,1 3,57 53,10 100, Hamina 69,32 67,78 2,3 1,54 68,81 100, Hollola 57,77 55,56 4,0 2,21 57,50 100, Mikkeli #* 164,59 157,82 4,3 6,77 164,53 100, Naantali 54,20 52,84 2,6 1,36 54,40 99, Imatra * 83,79 82,81 1,2 0,98 85,05 98, Pori * 252,96 246,78 2,5 6,18 256,79 98, Eksote pl. Imatra * 330,00 325,94 1,2 4,06 336,68 98, Mäntsälä 51,30 50,04 2,5 1,26 53,03 96, Oulu # 534, ,01 105, Savonlinna #* 139, ,61 101, Raahe #* 80, ,26 101, Yht. joilla 2012 vert , ,11 4,9 517, ,62 102, maks 13,2 79,7 109, min 1,1 1,0 96, Yht., joilla 2013 tied , ,50 103,