Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon 2014 tammi-huhtikuun nettotoimintamenoja ja vertailuja edellisvuoteen ja talousarvioihin

Transkriptio

1 Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon 2014 tammi-huhtikuun nettotoimintamenoja ja vertailuja edellisvuoteen ja talousarvioihin Kooste 58 suurimman kunnan, Etelä-Karjalan ja Kainuun ensitiedoista ja tilanteista Kuntaliitto

2 SISÄLLYSLUETTELO sivu LUKIJALLE 1 VASTAAJIEN KOMMENTTEJA 6 TAULUKOT (aakkosellinen ja laskevat) Sosiaali- ja terveystoimi 8 Sosiaalitoimi 14 Toimeentulotuki 20 Terveystoimi yht. 25 Kansanterveystyö 32 Erikoissairaanhoito 39

3 LUKIJALLE Tämä on yhteenveto 58 suurimman kunnan sekä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveysyhtymän (Eksoten) ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon ja sen eri toimintojen vuoden 2014 tammi-huhtikuun nettotoimintamenoista. Niitä verrataan vuoden 2013 vastaaviin menoihin ja vuoden 2014 talousarvioihin ( ). Lappeenrannan tiedot on korvattu Eksoten summatiedoilla ilman Imatraa. Imatra on Eksoten jäsenkunta vain erikoissairaanhoidon osalta. Kajaanin tiedot on korvattu Kainuun soten summatiedoilla ilman Puolankaa. Kainuun sote tuottaa vain erikoissairaanhoidon palvelut Puolangalle. Kuntaliitoksia ei toteutettu vuonna Yhteenvedossa ovat todelliset euromääräiset nettomenot, jotka kunnan pussista on maksettu. Nämä eivät ole tarvevakioituja. Sosiaali- ja terveystoimen sekä sosiaalitoimen tiedot raportoidaan ilman lasten päivähoitoa. Kunta-, palvelu- ja hallintorakenteiden, laskentatoimen sekä talous- ja tietojärjestelmien muutokset aiheuttavat osalle kunnista vaikeuksia raportoida ajallaan vertailukelpoisia ja luotettavia seurantatietoja. Tämän vuoksi mm. Helsingin viime vuoden vertailutiedot puuttuvat. Osassa kunnista nettotoimintamenojen muutokset ovat rakenteellisista uudistuksista johtuen suurehkoja. Eräistä kunnista kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2014 tammi-huhtikuun menot eivät olleet vielä kirjautuneet, mikä näkyy niiden 2014 talousarvioiden muita pienempinä toteuttamisasteina (toteutuminen alle 30 %). Ideana on hahmottaa kokonaiskuvaa tilanteesta. Tätä helpottaa saman taulukon aakkosissa ja eri tekijöiden mukaan laskevissa järjestyksissä esitettävät tulosteet. Kooste pohjautuu kuntien omiin, itse raportoimiin ja itse käyttämiin seurantatietoihin. Kuntien toimittamissa tiedoissa voi olla ja on yksittäisiä virheitä ja erheitä. Kaikkein näkyvimmät poikkeamat tarkistettiin ja korjattiin. Osa ulkopuolisen mielestä suuristakin muutoksista perusteltiin oikeiksi. Tietoja pyydettäessä annettiin seuraava osviitta: Toimintojen ja tietojen määrittelyt ovat samat kuin kuntien toiminta- ja taloustilastoissa. Eli toimitaan yleisillä kaikkien yhteisesti tuntemilla ja käyttämillä käsitteillä ja rajauksilla. Kuntaliiton julkaisu Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston luokitukset 2012 on tässä oivallinen apuväline. Toimeentulotukimenot nettona ovat kansalaisille maksetut toimeentulotuet, joista on vähennetty takaisinperinnät. Työmarkkinatuen kuntaosuus maksetaan Kelalle - ei kansalaisille, joten se ei kuulu toimeentulotuen nettomenoihin. Kuntayhtymiltä ja osin myös muilta tuottajilta ostettavien palvelujen myyntituloista on jo vähennetty mm. asiakasmaksutulot, joten kuntayhtymien palveluista aiheutuvat menot ovat nettomääräisiä. Yksittäisiä muutoksia Aivan kaikki kunnat eivät raportoi toimintamenojaan kaikista mukana olevista toiminnoista kysytyllä jaottelulla. Tämän vuoksi kaikkien toimintojen yhteenvedot eivät kata kyselyn kaikkia kuntia, eivätkä ne ole toiminnoittain täysin samanmittaisesti vertailtavissa. Organisaatioratkaisuista johtuen eräät kunnat ovat raportoineet laskennallisesti osan toimintamenoista kysytyn jaottelun mukaiseksi. Sisäiset ja ulkoiset organisaatiouudistukset - siirrot toimialalta toiselle - aiheuttavat osin tavallista suurempi muutoksia ja eroja yksittäisen kunnan tiedoissa. Keskussairaaloihin sijoitettujen yhteispäivystysten nettotoimintamenoja ei kaikissa pystytä erittelemään perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon, vaan osassa ne kohdentuvat keskussairaalasta/sairaanhoitopiiristä tulevan yhteisen laskun perusteella erikoissairaanhoitoon. Ensihoidon siirtyminen sairaanhoitopiirien vastuulle vuoden 2013 alussa ja osin vielä vuoden 2014 aikana oli ja on rakenteellinen muutos, joka näkyy myös erikoissairaanhoidon toimintamenojen suurempana ja perusterveydenhuollon pienempänä kasvuna. Uudelleen järjestelyistä ja muutoksista on kuntakohtaisia kommentteja ja lisätietoja sivuilla 6-7. Viestivät kehityssuunnista Tietoja ja suhteellisia muutoksia on syytä silmäillä ennen kaikkea kuntakohtaisesti "samalla rivillä. Nettotoimintamenojen muutoksen ohella on syytä huomata talousarvion toteuma-aste ja nettotoimintamenot per asukas. Tarkoituksena ei ole verrata erilaisten kuntien eri tavoin järjestettyjen eri toimintojen euromääräisiä tietoja toisiinsa, vaikka niitäkin tietysti tutkaillaan. Mukana olevien kuntien väestörakenteet ovat osin hyvinkin erilaisia. Tämän vuoksi tietoina ja sarakkeina ovat mukana ikäihmisten (65- ja 75-) väestöosuuksien indeksit (tämän kuntajoukon osuuksien keskiarvo = 100). Samaten sairastavuuserot ovat osin suuria. Tarpeet ja palvelujen kysyntä ovat erilaisia, mikä näkyy myös kustannuksissa. Osassa kunnista kunnallisten palvelujen käyttöosuudet ovat suurempia kuin toisissa, mikä johtuu mm. väestörakenteesta ja työllisyydestä. Työterveyshuollon merkittävä osuus korvaa kunnallisia perusterveydenhuollon palveluja. Sosiaali- ja terveystoimen nettotoimintamenot - ilman lasten päivähoitoa, joka siirrettiin opetustoimeen vuoden 2013 alussa - kasvoivat yhteensä 2,2 % (mukana 56 vastaajaa). Viime vuonna kasvu oli 4,5 % (54 vast.), kaksi vuotta sitten 7,7 % ja kolme vuotta sitten 3,9 %. Nettomenot/asukas olivat keskimäärin 959 (vuosi sitten 933 ) ja vaih- Kuntien 2014 tammi-huhtikuun toimintamenojen toteumatietoja Kuntaliitto

4 2 teluväli (59 vastaajaa). Sosiaalitoimen nettotoimintamenot yhteensä ilman lasten päivähoitoa olivat 2,4 % edellisvuotta suuremmat (mukana 52) - vuosi sitten 4,2 %. Toimeentulotuen nettomenot kasvoivat 1,2 % (mukana 57) vuosi sitten 6,1 % (mukana 53) ja kaksi vuotta sitten 10,9 % (mukana 52). Yhteensä terveydenhuollon nettotoimintamenot kasvoivat 2,1 % (mukana 52), vuosi sitten 4,8 % (mukana 50), kansanterveystyön -0,2 % (mukana 52) - vuosi sitten 2,4 % ja erikoissairaanhoidon 4,0 % (mukana 56) - vuosi sitten 6,2 %, jolloin ensihoito siirtyi sairaanhoitopiirien vastuulle ja erikoissairaanhoitoon. Kansanterveystyössä vaihteluväli oli /asukas ja erikoissairaanhoidossa /asukas. Sairaanhoidon integroituja, kuten yhteispäivystykseen liittyviä toimintoja, on siirtynyt kustannuksineen perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon. Kun terveydenhuollon vuoden 2014 tammihuhtikuun nettomenot/asukas suhteutetaan tämän kuntajoukon keskimääräisiin nettomenoihin (= 100), on helpompi hahmottaa kuntien välisiä eroja. Kun rinnalle laitetaan Kelan terveyspuntarin vuoden 2012 sairastavuusindeksin (vakioimaton, koko maa = 100) tiedot, auttaa näiden kahden indeksoidun tiedon vertailu osaltaan ymmärtämään kuntien, niiden väestöjen ja myös kustannusten suuria eroja. menot. ind sairastav. ind Savonlinna Kemi Pieksämäki Sastamala Raahe Espoo Tuusula Lempäälä Kirkkonummi Vantaa Asettelu hahmottaa, miten väestön sairastavuus vaikuttaa terveydenhuollon kalleuden ja edullisuuden arviointiin. Kun menotietoja vertailee sairastavuustietoihin, Kemi, Pieksämäki ja Sastamala ovat käyttäneet tätä kuntajoukkoa vähemmän ja loput tätä kuntajoukkoa enemmän rahaa terveydenhuoltoonsa suhteessa väestön sairastavuuteen. Kunnan menojen suuruuteen vaikuttavat luonnollisesti palvelujen monipuolisuus, oikea-aikainen saatavuus, riittävyys, rakenteet sekä asukkaiden käytettävissä olevat tulot ja sen myötä mahdollisuus ostaa tarvitsemiaan hyvinvointipalveluja myös omilla rahoillaan. Kunnallisten palvelujen peittävyys on eri kunnissa erilainen mm. työterveyshuollon ja yksityissektorin käytöstä johtuen. Mitä suurempi on työssäkäyvien osuus väestöstä, sitä suurempi on työterveyshuollon osuus väestön perusterveydenhuollon palvelujen tuottajana, mikä vähentää kysyntää terveyskeskuksessa. Mitä suurempi on eläkeläisten osuus väestöstä, sitä enemmän heitä on terveyskeskusten palvelujen käyttäjissä. Molemmat vaikuttavat ja näkyvät kuntien terveydenhuollon menoissa. Seuraavassa asettelussa on laitettu rinnan edellä käytetty terveydenhuollon nettomenot/asukas indeksi ja kuntien väestön 65 vuotta täyttäneiden osuus kunnan väestöstä suhteutettuna tämän kuntajoukon osuuksien keskiarvoon (= 100). menot ind ikä ind 65 - Heinola Pieksämäki Savonlinna Jämsä Imatra Vantaa Nurmijärvi Oulu Espoo Kirkkonummi Seniorikansalaisten suurempi osuus väestöstä näkyy myös terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen menoissa - mutta ei tietenkään suoraviivaisesti. Eduskunnan oikeusasiamies on ottanut useaan kertaan laillisuusvalvonnassa kantaa terveydenhuollon palvelujen saatavuuteen. Hän on korostanut, että lakisääteinen järjestämisvelvoite koskee myös ei-kiireellistä hoitoa. Kunta ei näin ollen voi jättää varaamatta näiden tarpeiden edellyttämiä voimavaroja. Hoitotakuu koskee kaikkien kuntien väestöjä. Täydellisyysperiaate tarkoittaa, että talousarvioon on otettava kunnan rahan käyttö ja rahan lähteet kokonaisuudessaan. Tiedossa olevia menoja ja tuloja ei voi jättää talousarviosta pois. Vuoden 2014 talousarvioissa moni yhteenvedon kunnista lähti siitä, että nettotoimintamenot tulevat olemaan tänä vuonna pienemmät kuin vuoden 2013 toteutuneet. Toiminnoittain tällaisia kuntia oli seuraavasti: sosiaali- ja terveydenhuolto yhteensä 22 (37 %), sosiaalitoimi 17 (30 %), toimeentulotuki 12 (20 %), terveydenhuolto 23 (41 %), kansanterveystyö 25 (44 %) ja erikoissairaanhoito 26 (43 %). Näiden kuntien 2014 talousarviot ( ) verrattuna vuoden 2013 toteutuneeseen (=100) näyttivät mediaaniarvoin tällaisilta: sosiaali- ja terveystoimi yhteensä 101, sosiaalitoimi 102, toimeentulotuki 107, terveydenhuolto yhteensä 100, kansanterveystyö 100 ja erikoissairaanhoito 100. Tämän kuntajoukon 2013 talousarviot verrattuna vuoden 2012 toteutuneeseen (=100) näyttivät mediaaniarvoin tällaisilta: sosiaali- ja terveystoimi ilman lasten päivähoitoa yhteensä 104, sosiaalitoimi 104, toimeentulotuki 106, terveydenhuolto yhteensä 104, kansanterveystyö 103 ja erikoissairaanhoito 105. Tilanne oli parempi kuin edellisvuosina. Huono taloustilanne pakotti kunnat hillitsemään ja karsimaan menojaan vuoden 2014 talousarvioissaan. Toteutuakseen tämä vaatii mm. uusilla tavoilla tuotettuja palveluja, toimipisteiden vähentämistä, tuottavuuden parantamista ja mieluummin kysynnän supistumista kuin kasvua. Jos näitä ei tehdä tai saada aikaan, myös vuoden 2014 talousarviot osoittautuvat alimitoitetuiksi. Tämän kuntajoukon sosiaali- ja terveystoimen nettomenoista vuonna 2014 esimerkiksi yksi prosentti on 120, kolme prosenttia 360 ja viisi prosent- Kuntien 2014 tammi-huhtikuun toimintamenojen toteumatietoja Kuntaliitto

5 3 tia on 600 miljoonaa euroa. Siksi menojen hillintätai supistamistavoitteet ovat erittäin merkittäviä. Näistä kunnista monien talousarviot ovat olleet aikaisempinakin vuosina epärealistisia ja alimitoitettuja. Näillä väestöillä esimerkiksi sairastavuus ja myöskään sairaanhoidon tutkimusten ja hoitojen kysyntä eivät laaja-alaisesti ole pienentyneet ja pienene. Alkuvuoden toteumien perusteella monien kuntien vuoden 2014 talousarvioissa ei ole varauduttu kaikkiin sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin. Kuntien talousarvioiden toteutumisasteissa on osavuosikatsauksessa vielä hyvinkin suuria eroja, sillä menot eivät kirjaudu välttämättä täsmälleen samalla rytmillä eri vuosina. Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus, kevät 2014, , tiivisti tilannetta seuraavasti: Kansainvälisestä taloudesta on viime aikoina saatu rohkaisevia signaaleja, joskin kasvu on vielä haurasta ja tilanne vaihtelee eri alueiden välillä melkoisesti. Kansainvälisen talouden tilanne on kuitenkin vielä herkkä ja se on tavanomaista alttiimpi negatiivisille shokeille. Tämä koskee eritoten euroaluetta, jossa talouskasvu on vielä hyvin vaatimatonta ja siten kohtalaisen pienetkin negatiiviset tekijät voivat yhä taittaa orastavan kasvun. Kansainvälisen talouden käänne parempaan johtaa ajan myötä myös kotimaisen talouden virkoamiseen. Vuonna 2014 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan vain 0,5 %. Ennuste pitää sisällään suhdannekäänteen parempaan ja suurin yksittäinen tekijä talouskasvun takana on ulkomaankauppa. Yksityinen kulutus ei kasva tänä vuonna lainkaan johtuen reaalisen ostovoiman heikosta kehittymisestä, vaisuista tulevaisuudennäkymistä ja työmarkkinoiden tilanteesta. Yksityiset investoinnit laskevat edelleen ja niiden BKT-osuus alenee jo 15,4 prosenttiin. Työttömyysaste nousee edelleen ja tämän vuoden keskimääräiseksi työttömyysasteeksi ennustetaan 8,4 %. Myös työllisyys heikkenee 0,3 prosentilla edellisestä vuodesta. Työtunneissa mitattuna tuottavuus kehittyy varsin vaimeasti. Vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,4 %. Kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi ja kysyntäeristä vain julkiset investoinnit supistavat kasvua. Yksityinen kulutus lisääntyy vajaalla puolella prosentilla johtuen vahvistuvista tulevaisuuden odotuksista. Tämä näkyy myös kotitalouksien säästämisasteen laskuna. Kotitalouksien velkaantumisasteen nousu on taittumassa. Yksityisten investointien ennustetaan kääntyvän selvään 4,6 prosentin nousuun eritoten koneja laiteinvestointien ja rakennusinvestointien vetämänä. Julkiset investoinnit alenevat edelleen. Työmarkkinoilla tilanne pysyy edelleen heikkona ja työttömyysasteen ennustetaan pysyvän likimain tämän vuoden tasolla huolimatta kokonaistaloudellisen aktiviteetin piristymisestä. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,8 %. BKT:n kasvuvauhti ylittää talouden potentiaalisen tuotannon kasvun huolimatta historiallisesti alhaisesta talouden kasvuvauhdista. Talouden resurssien vajaakäytön vuoksi kokonaistuotannon taso on tuolloin edelleen potentiaalista tuotantoa pienempi. Talouden kasvupotentiaalin alhaisuuteen vaikuttavat demografiset tekijät, investointien vaimeus sekä tuotantorakenteessa tapahtuneet muutokset. Huolimatta viimeaikaisesta positiivisesta kehityksestä kansainvälisessä taloudessa ja parantuneista kotimaisen talouden näkymistä, ennusteeseen liittyvät riskit painottuvat edelleen negatiiviseen suuntaan. Julkisyhteisöjen rahoitusasema on ollut alijäämäinen jo viisi vuotta ja myös vuosina julkinen talous pysyy alijäämäisenä. Kahden koetun taantumavuoden jälkeen verrattain hidas talouskasvu ennustejaksolla ei yksin riitä kääntämään julkista taloutta ylijäämäiseksi. Julkista taloutta rasittaa lisäksi ikärakenteen muutos, mikä vähentää työikäisten määrää ja samalla kasvattaa ikäsidonnaisia menoja. Julkisen talouden velka suhteessa kokonaistuotantoon jatkaa kasvuaan ja velkasuhde on jo kohoamassa yli 60 prosentin rajan. Valtiovarainministeriö laski kuluvan vuoden kasvuennusteensa 0,2 prosenttiin. EK:n Suhdannebarometri Toukokuu 2014 arvioi nykytilannetta ja lähitulevaisuutta näin: EK:n huhtikuussa tekemän Suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritysten suhdanteet ovat kääntyneet alkuvuonna hivenen parempaan, mutta tämänhetkistä tilannetta kuvataan vielä selvästi tavanomaista heikommaksi kaikilla päätoimialoilla. Teollisuuden tuotanto kasvoi tammi maaliskuussa aavistuksen. Palvelujen myyntiluvut polkivat paikoillaan. Suhdannenäkymät ovat jonkin verran elpyneet, mutta selkeää suhdannekäännettä parempaan ei tulevan kesäkauden aikava vielä odoteta. Teollisuuden yleisiä suhdannenäkymiä mittaava saldoluku vahvistui huhtikuussa +1 pisteeseen (tammikuussa -7). Rakentamisen suhdanneodotukset olivat huhtikuussa tasolla -3 (tammikuussa -16). Palveluyritysten suhdannenäkymät sen sijaan heikkenivät muutamalla pisteellä lukemaan -6 (tammikuussa -2). Teollisuudessa tuotanto kasvaisi, mutta kasvuvauhti jäisi sekä toisella että kolmannella neljänneksellä hyvin hitaaksi. Rakentamisessa tuotannon arvioidaan olevan kausivaihtelu huomioon ottaen likimain ennallaan. Palveluyritysten paikoillaan polkeneiden myyntilukujen ennustetaan kääntyvän loivaan kasvuun. Henkilökunnan määrä pysyi alkuvuonna lähes ennallaan teollisuudessa, mutta se väheni rakentamisessa ja palvelualoilla. Odotukset lähikuukausille ovat vaatimattomat, ja henkilöstön arvioidaan vähenevän kaikilla päätoimialoilla. Teollisuuden tilauskanta ja kapasiteetin käyttöaste ovat jonkin verran toipuneet, mutta vielä melko selvästi alle pitkäaikaisen keskiarvon. Suomen Pankki esitti uusimman talousennusteensa lehdistötiedotteessa seuraavaa: Kuntien 2014 tammi-huhtikuun toimintamenojen toteumatietoja Kuntaliitto

6 4 Suomen Pankin uuden ennusteen mukaan Suomen kokonaistuotanto ei kasva tänä vuonna. Vuosina 2015 ja 2016 talous kasvaa noin 1,5 %. Tuotannon kasvu painottuu vientiin ja investointien asteittaiseen elpymiseen. Ennusteen riskit painottuvat arvioitua heikomman kehityksen suuntaan ja liittyvät kansainvälisen talouden elpymiseen sekä Suomen julkisen talouden ja rahoitusolojen kehitykseen. Työllisyys kohenee ennustejaksolla vain vähän. Työttömyysaste nousee vielä 2014, mutta laskee 7,8 prosenttiin vuoteen 2016 mennessä. Suomen inflaatio on 1,5 prosentin tuntumassa vuonna 2016 heikon taloustilanteen ja palkkojen aiempaa hitaamman nousun myötä. Kustannuskilpailukyvyn parantaminen edellyttää, että Suomen kustannusten nousu on usean vuoden ajan hitaampaa kuin kauppakumppaneiden. Työllisyyttä ja tuotantoa voidaan lisäksi tukea edistämällä yritystasolla ratkaisuja, joilla työntekijät turvaavat työpaikkansa ja työnantajat tuotannon kannattavuuden. Ennen kansainvälistä finanssikriisiä Suomen julkisen talouden tila oli parempi kuin useassa muussa maassa. Vuosina Suomen julkisen talouden rakenteellinen alijäämä on kasvanut poikkeuksellisen paljon. Julkisen talouden tilaa koskevien tavoitteiden saavuttaminen lähivuosina on nykyisellään epävarmaa. Lehdistötiedotteen otsikko Pääjohtaja Liikanen: Suomen taloustilanne edellyttää kykyä tehdä korjaavat toimenpiteet kertoi oleellisen. Erkki Liikanen vaati julkistamistilaisuudessa, että julkisen talouden velkaantuminen on pysäytettävä ja että työurien pidentäminen on ratkaistava. Kuntaliitto lausui eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, , valtiontalouden kehyksistä vuosille seuraavaa: Vuoden 2013 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 300 miljoonaa euroa positiivinen. Tulos parani edellisestä vuodesta noin 600 miljoonaa euroa. Taustalla ovat toimintakulujen kasvun puolittuminen ja verotuksen kertaeristä johtunut verotulojen kasvu. Ilman näitä toimenpiteitä kuntatalouden alamäki olisi jatkunut edellisvuosien tapaan. Tänä vuonna kuntien tulopohja kehittyy heikosti. Valtionosuudet alenevat viime vuodesta ja verotulojen kasvun arvioidaan hidastuvan korkeintaan kahteen prosenttiin. Julkisen taloutemme kestävyysvajeeksi VM on laskenut 4,7 prosenttia BKT:stä, eli noin 9,5 miljardia euroa. Tästä lähes viisi miljardia kohdistuu kuntien vastuulla olevien palvelujen ja toinen puoli tulonsiirtojen, lähinnä eläkkeiden, kestävän rahoituspohjan varmistamiseen. Maan hallituksen rakenneohjelman mukaan kuntien tulisi omin toimin hoitaa noin puolet kuntien arvioidusta kahden miljardin euron talouden vahvistamisesta vuoteen 2017 mennessä samalla kun valtion tulisi kuntien tehtäviä ja velvoitteita keventämällä vahvistaa kuntataloutta myös miljardilla eurolla. Kunnat ovat päätöksillään jo korottaneet verojaan vuodelle 2014 lähes 400 miljoonalla eurolla ja paikkaavat näin taloustilannettaan. Mitä ilmeisimmin vuodelle 2015 on odotettavissa vastaavanlainen kuntaverojen korotus. Kunnat toteuttavat myös mittavia säästötoimenpiteitä. KT:n selvityksen mukaan kunnat suunnittelevat säästävänsä tänä vuonna jopa 600 miljoonaa euroa henkilöstömenoissa. Maamme bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos (%) on viime vuosina ollut tällainen: 0,3/2008, -8,5/2009, 3,4/2010, 2,8/2011, -1,0/2012 ja -1,4/2013 (Tilastokeskus , 2012 ja 2013 ennakkotietoja) Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi väheni tammi-maaliskuussa ,4 % edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Vuoden 2013 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna työpäiväkorjattu bruttokansantuote pieneni 0,6 %. (Findikaattori) Maamme työllisyysaste on ollut pari viimeistä vuosikymmentä muita pohjoismaita heikompi. Vuoden 2008 jälkeen tuottavuus on huonontunut ja työllisyysaste on edelleen alentunut. Julkisten menojen kasvu on jatkunut, vaikka kokonaistuotanto on madellut. Tämä näkyy Suomen julkisten menojen kasvuna suhteessa bruttokansantuotteeseen, joka oli 49,2 % vuonna 2008 ja 58,4 % vuonna Talouden taantuma ja hidas kehitys sekä julkisen talouden nykyinen rakenteellinen alijäämä merkitsevät, että meillä on suuri julkisen talouden kestävyysvaje. Talouden kasvu vaatii, että suomalaiset tuotteet, palvelut, yritykset ja innovaatiot menestyvät kansainvälisessä kilpailussa. Uusien yritysten, lisääntyvien työpaikkojen ja työllisyyden parantumisen myötä kuntien verotulot kasvavat. Työ ja työstä saatavat tulot ovat parasta sosiaaliturvaa nyt ja tulevaisuudessa. Talouden kasvu odotuttaa ja nopeaa kasvua ei nykynäkymin ole tulossa. Pitkittynyt ja pitkittyvä taantuma merkitsee myös kunnallisten menojen ja toimintojen sopeuttamista, ml. supistamista, hitaasti kasvaviin tuloihin ja velkaantumiskasvun pysäyttämistä. Kasvavalla velalla kunnallisia palveluja ja julkista taloutta ei jatkossa enää voida hoitaa. Viime vuodet ja Etelä- Euroopan eräiden maiden talouksien suuret vaikeudet ovat opettaneet kaikille, että yli varojen eläminen on aiheuttanut erittäin suuria ongelmia EU:ssa ja sen myötä myös Suomessa. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon lähivuosien näkymiä Tulevina vuosina mm. terveydenhuollon ja sairaanhoidon palvelujen kysyntä ja käyttö kasvavat edelleen. Kalliita ja vaikuttavia tutkimuksia ja hoitoja käytetään ja otetaan käyttöön. Terveydenhuollon henkilökunnan määrä ei todennäköisesti vähene. Lisäksi henkilökunnan saanti ja pysyvyys on turvattava. Palvelut ajallaan ja laadukkaasti maksaa alkuun enemmän, mutta hillitsee viiveellä tulevien menojen kasvua. Kuntien 2014 tammi-huhtikuun toimintamenojen toteumatietoja Kuntaliitto

7 5 Vanhuspalvelujen kysyntä kasvaa varmasti lähivuosina. Vanhuspalveluja sisällöllisesti uudistetaan mm. vähentämällä laitostavaa hoitoa ja viemällä sairaalahoidon jälkeen kuntoutusta kotiin. Lastensuojelun tarve on kasvanut. Nuorten syrjäytyminen on mittava ongelma, jonka ehkäisyyn panostetaan vahvasti lähivuosina. Mm. näiden seurauksena menot kasvavat myös vastedes yleistä kustannuskehitystä nopeammin, vaikka palvelujen sujuvuutta, vaikuttavuutta, käytäntöjä, prosesseja ja rakenteita parannetaan - ja vaikka palveluja osin karsitaan. Kiristyvä kuntatalous pakottaa valmistelemaan ja toteuttamaan palveluja sekä toiminnallisia, rakenteellisia, hallinnollisia ja tuottavuutta parantavia muutoksia tähänastista nopeammin, laajemmin ja enemmän. Monet uudistuksista merkitsevät palvelujen siirtymistä kauemmaksi erityisesti vähäväkisillä alueilla. Liian pienet tulot suhteessa menoihin auttavat/pakottavat hyväksymään nyt ja lähivuosina muutoksia ja menoleikkauksia, jotka hyvinä aikoina tuntuisivat mahdottomilta toteuttaa. Kustannuserot kuntien välillä ovat edelleen erittäin merkittäviä, minkä tämäkin yhteenveto osoittaa. Paineet uudistuksiin ovat vahvat. Palvelu- ja kuntarakenneuudistuksen tarkoitus ja tavoitteet kohdistuvat kaikkiin kuntiin. Suurilla kaupunkiseuduilla asuu valtaosa maamme väestöstä, joten niiltä odotetaan eniten ja vaikuttavimpia uudistuksia. Eilisen rakenteet eivät riitä tulevaisuuden seudullisiin ja alueellisiin palvelukonsepteihin, joissa kansalaiset ylittävät kuntien hallinnolliset rajat ja joissa viiveet ja pitkät odotukset ovat osa palvelujen huonoa laatua. Muutosten hitaus näkyy jäykissä ja osin päällekkäisissä palveluissa, mikä myös maksaa. Perusterveydenhuollon palvelurakenteita uudistetaan lähivuosina todennäköisesti voimakkaimmin, mitä ennakoivat mm. suurimpien kaupunkien hahmotellut terveysasemien määrän vähentämiset ja keskittämiset. Eksote kulkee uudistuksillaan muiden edellä ja rakentaa Etelä-Karjalassa tulevaa palvelujärjestelmää malliksi myös muille. Raha ratkaisee myös Etelä-Karjalassa, missä palvelut vastedes tuotetaan. Koulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tulevaisuuden kannalta tärkeitä väestölle, yritystoiminnalle ja koko yhteiskunnalle. Näiden palvelujen tuottamiseen tarvitaan varoja ja mahdollisuuksia. Niukkasaika auttaa ja pakottaa kaikkia ymmärtämään ja ottamaan käyttöön myös uusia ajatteluja toimintatapoja. Yksilöiden ja perheiden vastuu omasta terveydestään ja kunnostaan on monilta osin merkittävämpi ja vaikuttavampi kuin järjestetyt erilaiset terveys- ja sairaanhoitopalvelut, lääkärissäkäynnit, tutkimukset ja toimenpiteet. Kunnalliset palvelut eivät ulotu esimerkiksi yksittäisen ihmisen tai perheen ylensyömiseen, liian vähäiseen liikkumiseen, liian lyhyeen yöuneen, tupakointiin, kohtuuttomaan alkoholinkäyttöön, ylipainoon ja lihomiseen. Kunnallisen terveydenhuollon ja sairaanhoidon apu näiden aiheuttamiin sairauksiin tulee vuosia tai vuosikymmeniä liian myöhään. On tärkeää ymmärtää ja hyväksyä, että kunta ja yhteiskunta eivät ota ja kanna kaikkea vastuuta asukkaidensa elintavoista, valinnoista ja hyvinvoinnista. Yksilöiden ja perheiden on kasvatettava näissä omaa vastuutaan ja tietoisuuttaan. Tämä on poikkileikkaus alustavista tiedoista ja tarkoitettu mukana olevien ja vastanneiden organisaatioiden sisäiseen käyttöön taustatiedoksi. Tämä ei ole tilasto. Osa yksittäisistä suurista muutoksista - ilman selittäviä syitä - johtaa virheellisiin kuntakohtaisiin johtopäätöksiin. Kiitokset tiedon tuottajille ja niille, joiden kanssa tietoja täydennettiin, tarkastettiin ja korjattiin. Kiitokset Mari Sjöholmille, joka käsitteli tiedot. Kuntaliitossa kesäkuussa 2014 etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi Kuntien 2014 tammi-huhtikuun toimintamenojen toteumatietoja Kuntaliitto

8 6 VASTAAJIEN RAPORTOIMIA RAKENTEIDEN JA TOIMINTOJEN UUDELLEEN- JÄRJESTELYJÄ JA SUURTEN MUUTOSTEN SYITÄ Eksote: Eksoteen kuuluvat Lappeenranta, Taipalsaari, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Ruokolahti, Rautjärvi ja Parikkala sekä Imatra erikoissairaanhoidon osalta. Nettotoimintamenoista on vähennetty Imatran osuus erikoissairaanhoidon hinnaston mukaisena. Myös Imatran osuus ensihoidosta on vähennetty. Terveydenhuollon vuodeosastojen toimintaa on muutettu ja muutetaan jatkossakin sosiaalitoimen palveluasumiseksi. Heinola: Erikoissairaanhoidon osaston toiminta siirrettiin perusterveydenhuoltoon Hollola: Vuoden 2014 alusta Peruspalvelukeskus Oiva - liikelaitos muutettiin Hollolan kunnan taseyksiköksi. Tilaajakeskus toiminta lakkautettiin samalla. Kaikki raportointitasot eivät tänä vuonna vastaa aiempia vuosia, joten joitakin eroavaisuuksia saattaa syntyä vuoden aikana. Iisalmi: Ympäristöterveydenhuollon kustannukset olivat jääneet pois. Ne on lisätty talousarvioon ja vuoden 2013 toteumaan. Imatra: Vuonna 2014 erikoissairaanhoitoa omana palveluna tuotetaan vain psykiatrian osaston toiminta. Muu psykiatrian avohoito sisältyy kansanterveystyöhön. Joensuu: Ympäristöterveydenhuolto on lisätty vuoden 2014 tietoihin. Jyväskylä: Alkuvuoden kustannusmuutosten syynä on osin kulujen eriaikainen toteutuminen verrattuna edelliseen vuoteen. Olemme normaalissa tahdissa edellisiin vuosiin nähden. Meidän kustannuskertymä on vinoutunut muihin nähden sen suhteen, että laskutus laahaa kuukauden perässä. Sopimusten mukaisesti laskutus perustuu toteutuneisiin suoritteisiin. Tästä syystä talousarvion jaksotuksessa meillä on joulukuussa lähes kaikkien asiakaspalveluiden ostojen osalta 2-2,5 kertaa niin suuri varaus suhteessa normaaleihin kuukausiin. Erikoissairaanhoidon kulujen kehitys kiihtyy loppuvuotta kohden. Tämän vuoksi ne näyttävät alkuvuodesta pieniltä suhteutettaessa koko vuoden budjetoituun. Perusturvapalvelut yhteensä luku ei ole suoraan verrannollinen ilmoittamiimme lukuihin, koska se sisältää työllisyyden ja työmarkkinatuen kuntalisän kulut, jotka ovat meillä organisaatiossa. Nämä nostavat hiukan toteumaprosenttia kokonaisuudessa, koska ovat kasvaneet muuta toimintaa nopeammin. Palvelujen ostot näyttelevät vuosi vuodelta yhä suurempaa osuutta kokonaismenoista mm. ulkoistusten johdosta. Jämsä: Ensihoito ja ensivaste siirtyivät erikoissairaanhoitoon, kun kunnan itse kilpailuttama ambulanssisopimus päättyi. Kerava: Useita vakansseja on täyttämättä, mistä on syntynyt kustannussäästöjä. Ympäristöterveydenhuolto ei ole mukana, sillä se hoidetaan usean kunnan toimena isäntäkuntana Tuusula. Tehtävä on rakennuslauta-kunnan alaisuudessa. Kuopio: Toimeentulotuen ero johtuu siitä, että tänä vuonna on ollut vähemmän asiakkuuksia. Mikkeli: Ensihoito, apuvälineet ja yhteispäivystys on siirretty kansanterveystyöstä erikoissairaanhoitoon. Nokia: Kotisairaanhoidon kulut siirretty kotihoitoon organisaation mukaisesti. Siirto kansanterveystyöstä sosiaalitoimeen vuositalolla noin 0,12 M. Raahe: Sosiaali- ja terveystoimen toteumasta muodostuu 96 prosenttia Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymältä ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä ostetuista palveluista. Sosiaalitoimen ja kansanterveystyön toteuma muodostuu talousarvion (4/12) mukaisesta ennakkolaskutuksesta. Erikoissairaanhoidon toteuma on käytön mukainen. Raasepori: Oheiset numerot voivat vielä sisältää virheitä, jotka korjataan seuraavan raportin yhteydessä. Raaseporin kaupungin organisaatio muutettiin tämän vuoden alusta, mikä on vaikuttanut perusturvan organisaation rakenteeseen selvästi. Myös virheitä vanhoissa numeroissa on ilmennyt. Esimerkiksi eläkevastuut olivat aikaisemmin kaupungin kirjanpidossa erikoissairaanhoidon kustannuspaikalla ja täten virheellisesti sisältynyt erikoissairaanhoidon ja terveydenhuollon kustannuksiin, mikä nyt on muutettu. Uudessa organisaatiossa on myös kansallisesti sosiaalitoimeen kuuluvia kustannuksia siirretty kaupungissa terveydenhuollon alle. Nämä asiat pitäisi olla huomioituna toimitetuissa tiedoissa, mutta tammielokuun raportoinnissa mahdollisia korjauksia voi vielä tulla esimerkiksi talousarvion tietoihin. Kuntien 2014 tammi-huhtikuun toimintamenojen toteumatietoja Kuntaliitto

9 7 Raisio: Raision ja Ruskon kustannuksia ei voida tammihuhtikuun osalta tarkasti erottaa, minkä vuoksi taulukossa olevat luvut ovat laskennallisia. Luvut on muodostettu niin, että vuoden 2014 talousarviosta on ensin laskettu kunkin suurtuotteen osuus tulosalueen kustannuksista, minkä jälkeen on laskettu Raision osuus yhteistoiminta-alueen kustannuksista vuoden 2014 talousarvion mukaan tulosalueittain. Tällä osuudella on saatu Raision laskennalliset kustannukset yhteistoiminta-alueen netosta ajalta tammi-huhtikuu. Näistä luvuista on puolestaan saatu suurtuotteiden laskennalliset osuudet, joita on käytetty yllä oleviin lukuihin. Rovaniemi: Ympärivuorokautisen hoivan yksiköihin on siirtynyt sairaalan akuuteista yksiköistä kolme hoivaosastoa. Sastamala: Toteuma 1-4/2014 on ennakkoarvio. Luvut täsmentyvät myöhemmin. Tornio: Ympäristöterveydenhuolto on lisätty alkaen kansanterveystyöhön. Kansanterveystyöstä on alkaen siirretty sairaankuljetuksen ja perusterveydenhuollon yksikön kustannukset erikoissairaanhoitoon. Turku: Turun kaupungissa on vuoden 2014 alusta ryhdytty jaksottamaan menoja ja tuloja ulkoisessa kirjanpidossa. Nettovaikutus vuosien 2013 ja 2014 välillä on 14 M eli noin puolet. Tämän vuoksi Turun tiedoista on jätetty pois tammi-huhtikuun 2013 tiedot, jotka eivät ole vertailussa samansisältöiset. Vaasa: Taloushallinnon ohjelmiamme ei ole saatu toimimaan, minkä vuoksi tietoja ei raportoida yhteenvetoon. Keskushallinnossa kovasti tekevät työtä ohjelman toimittajan kanssa, mutta tilanne on nyt sama kuin viime vuonna. Savonlinna: Kansanterveystyöstä kotipalvelu on siirretty vuoden 2014 alusta sosiaalipalveluihin. Toimeentulotukimenojen kasvu on pysähtynyt kaupungin tehostettua työllistämistoimia (kuntakokeilu). Kuntien 2014 tammi-huhtikuun toimintamenojen toteumatietoja Kuntaliitto

10 8 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHT. Kunta NETTOmenot tammi-huhtikuu 2014TA 2014TA:n Asukkaita Ikäihmisten osuus Muutos 1.1. toteutu ind. kaikki = 100 M M % M M mis-% /as Eksote pl. Imatra 105,34 104,70 0,6 0,64 338,82 31, Espoo 217,72 208,81 4,3 8,91 660,83 32, Hamina 21,75 22,13-1,7-0,38 70,70 30, Heinola 20,66 21,41-3,5-0,75 65,96 31, Hollola 20,20 18,79 7,5 1,41 60,90 33, Hyvinkää 47,64 44,64 6,7 3,00 140,70 33, Hämeenlinna 72,70 68,62 5,9 4,08 212,40 34, Iisalmi 23,78 23,02 3,3 0,76 70,39 33, Imatra 26,41 26,21 0,8 0,20 84,47 31, Joensuu 70,60 76,66-7,9-6,06 231,08 30, Jyväskylä 98,12 103,52-5,2-5,40 373,03 26, Jämsä 24,34 24,90-2,2-0,56 76,50 31, Järvenpää 36,51 35,84 1,9 0,67 114,03 32, Kaarina 29,42 27,51 6,9 1,91 88,13 33, Kainuun sote pl. Puolanka 81,96 80,97 1,2 0,99 268,97 30, Kangasala 22,18 20,95 5,9 1,23 76,64 28, Kemi 27,14 26,51 2,4 0,63 79,28 34, Kerava 30,47 30,08 1,3 0,39 87,38 34, Kirkkonummi 30,77 29,94 2,8 0,83 90,87 33, Kokkola 47,05 45,81 2,7 1,24 143,90 32, Kotka 64,36 61,94 3,9 2,42 195,79 32, Kouvola 84,64 79,98 5,8 4,66 283,15 29, Kuopio 107,47 104,21 3,1 3,26 342,42 31, Lahti 91,17 90,04 1,3 1,13 296,36 30, Lempäälä 17,61 16,62 6,0 0,99 53,37 33, Lohja 47,71 46,14 3,4 1,57 141,78 33, Mikkeli 47,29 49,03-3,5-1,74 159,39 29, Mustasaari 17,56 16,69 5,2 0,87 54,97 31, Mäntsälä 18,01 17,24 4,5 0,77 54,92 32, Naantali 17,46 17,70-1,4-0,24 55,21 31, Nokia 26,98 26,19 3,0 0,79 84,97 31, Nurmijärvi 35,37 33,09 6,9 2,28 101,45 34, Oulu 173,27 176,44-1,8-3,17 512,35 33, Pieksämäki 25,27 24,10 4,9 1,17 75,09 33, Pietarsaari 23,35 22,59 3,4 0,76 65,53 35, Pori 85,02 79,97 6,3 5,05 271,37 31, Porvoo 46,58 43,95 6,0 2,63 142,72 32, Raahe 27,41 26,17 4,7 1,24 81,91 33, Raasepori 32,86 31,80 3,3 1,06 97,77 33, Rauma 40,78 39,38 3,6 1,40 123,22 33, Riihimäki 29,98 28,67 4,6 1,31 91,86 32, Rovaniemi 62,16 60,88 2,1 1,28 194,33 32, Salo 53,51 52,68 1,6 0,83 158,63 33, Sastamala 29,66 28,94 2,5 0,72 86,28 34, Savonlinna 47,29 46,72 1,2 0,57 140,50 33, Seinäjoki 56,93 52,48 8,5 4,45 166,08 34, Siilinjärvi 20,92 18,97 10,3 1,95 61,07 34, Tampere 209,46 204,13 2,6 5,33 670,23 31, Tornio 22,79 20,96 8,7 1,83 65,03 35, Tuusula 32,21 30,10 7,0 2,11 95,70 33, Valkeakoski 20,53 20,50 0,1 0,03 63,82 32, Vantaa 170,44 166,02 2,7 4,42 550,44 31, Varkaus 25,04 26,86-6,8-1,82 77,03 32, Vihti 27,65 25,16 9,9 2,49 77,40 35, Ylöjärvi 23,14 25,63-9,7-2,49 77,03 30, Äänekoski 20,16 21,10-4,5-0,94 62,52 32, Helsinki 613, ,18 32, Raisio 23, ,26 32, Turku 196, ,72 32, Vaasa Yht. joilla 2013 vert , ,09 2,2 62, ,67 32, maks 10,3 8,9 35, min -9,7-6,1 26, Yht., joilla 2014 tied , ,83 32,

11 9 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHT. LASKEVA JÄRJESTYS Kunta NETTOmenot tammi-huhtikuu 2014TA 2014TA:n Asukkaita Ikäihmisten osuus Muutos 1.1. toteutu ind. kaikki = 100 M M % M M mis-% /as Siilinjärvi 20,92 18,97 10,3 1,95 61,07 34, Vihti 27,65 25,16 9,9 2,49 77,40 35, Tornio 22,79 20,96 8,7 1,83 65,03 35, Seinäjoki 56,93 52,48 8,5 4,45 166,08 34, Hollola 20,20 18,79 7,5 1,41 60,90 33, Tuusula 32,21 30,10 7,0 2,11 95,70 33, Kaarina 29,42 27,51 6,9 1,91 88,13 33, Nurmijärvi 35,37 33,09 6,9 2,28 101,45 34, Hyvinkää 47,64 44,64 6,7 3,00 140,70 33, Pori 85,02 79,97 6,3 5,05 271,37 31, Porvoo 46,58 43,95 6,0 2,63 142,72 32, Lempäälä 17,61 16,62 6,0 0,99 53,37 33, Hämeenlinna 72,70 68,62 5,9 4,08 212,40 34, Kangasala 22,18 20,95 5,9 1,23 76,64 28, Kouvola 84,64 79,98 5,8 4,66 283,15 29, Mustasaari 17,56 16,69 5,2 0,87 54,97 31, Pieksämäki 25,27 24,10 4,9 1,17 75,09 33, Raahe 27,41 26,17 4,7 1,24 81,91 33, Riihimäki 29,98 28,67 4,6 1,31 91,86 32, Mäntsälä 18,01 17,24 4,5 0,77 54,92 32, Espoo 217,72 208,81 4,3 8,91 660,83 32, Kotka 64,36 61,94 3,9 2,42 195,79 32, Rauma 40,78 39,38 3,6 1,40 123,22 33, Lohja 47,71 46,14 3,4 1,57 141,78 33, Pietarsaari 23,35 22,59 3,4 0,76 65,53 35, Raasepori 32,86 31,80 3,3 1,06 97,77 33, Iisalmi 23,78 23,02 3,3 0,76 70,39 33, Kuopio 107,47 104,21 3,1 3,26 342,42 31, Nokia 26,98 26,19 3,0 0,79 84,97 31, Kirkkonummi 30,77 29,94 2,8 0,83 90,87 33, Kokkola 47,05 45,81 2,7 1,24 143,90 32, Vantaa 170,44 166,02 2,7 4,42 550,44 31, Tampere 209,46 204,13 2,6 5,33 670,23 31, Sastamala 29,66 28,94 2,5 0,72 86,28 34, Kemi 27,14 26,51 2,4 0,63 79,28 34, Rovaniemi 62,16 60,88 2,1 1,28 194,33 32, Järvenpää 36,51 35,84 1,9 0,67 114,03 32, Salo 53,51 52,68 1,6 0,83 158,63 33, Kerava 30,47 30,08 1,3 0,39 87,38 34, Lahti 91,17 90,04 1,3 1,13 296,36 30, Kainuun sote pl. Puolanka 81,96 80,97 1,2 0,99 268,97 30, Savonlinna 47,29 46,72 1,2 0,57 140,50 33, Imatra 26,41 26,21 0,8 0,20 84,47 31, Eksote pl. Imatra 105,34 104,70 0,6 0,64 338,82 31, Valkeakoski 20,53 20,50 0,1 0,03 63,82 32, Naantali 17,46 17,70-1,4-0,24 55,21 31, Hamina 21,75 22,13-1,7-0,38 70,70 30, Oulu 173,27 176,44-1,8-3,17 512,35 33, Jämsä 24,34 24,90-2,2-0,56 76,50 31, Heinola 20,66 21,41-3,5-0,75 65,96 31, Mikkeli 47,29 49,03-3,5-1,74 159,39 29, Äänekoski 20,16 21,10-4,5-0,94 62,52 32, Jyväskylä 98,12 103,52-5,2-5,40 373,03 26, Varkaus 25,04 26,86-6,8-1,82 77,03 32, Joensuu 70,60 76,66-7,9-6,06 231,08 30, Ylöjärvi 23,14 25,63-9,7-2,49 77,03 30, Helsinki 613, ,18 32, Raisio 23, ,26 32, Turku 196, ,72 32, Vaasa Yht. joilla 2013 vert , ,09 2,2 62, ,67 32, maks 10,3 8,9 35, min -9,7-6,1 26, Yht., joilla 2014 tied , ,83 32,

12 10 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHT. LASKEVA JÄRJESTYS Kunta NETTOmenot tammi-huhtikuu 2014TA 2014TA:n Asukkaita Ikäihmisten osuus Muutos 1.1. toteutu ind. kaikki = 100 M M % M M mis-% /as Vihti 27,65 25,16 9,9 2,49 77,40 35, Pietarsaari 23,35 22,59 3,4 0,76 65,53 35, Tornio 22,79 20,96 8,7 1,83 65,03 35, Kerava 30,47 30,08 1,3 0,39 87,38 34, Nurmijärvi 35,37 33,09 6,9 2,28 101,45 34, Sastamala 29,66 28,94 2,5 0,72 86,28 34, Seinäjoki 56,93 52,48 8,5 4,45 166,08 34, Siilinjärvi 20,92 18,97 10,3 1,95 61,07 34, Kemi 27,14 26,51 2,4 0,63 79,28 34, Hämeenlinna 72,70 68,62 5,9 4,08 212,40 34, Kirkkonummi 30,77 29,94 2,8 0,83 90,87 33, Hyvinkää 47,64 44,64 6,7 3,00 140,70 33, Oulu 173,27 176,44-1,8-3,17 512,35 33, Iisalmi 23,78 23,02 3,3 0,76 70,39 33, Salo 53,51 52,68 1,6 0,83 158,63 33, Savonlinna 47,29 46,72 1,2 0,57 140,50 33, Tuusula 32,21 30,10 7,0 2,11 95,70 33, Pieksämäki 25,27 24,10 4,9 1,17 75,09 33, Lohja 47,71 46,14 3,4 1,57 141,78 33, Raasepori 32,86 31,80 3,3 1,06 97,77 33, Raahe 27,41 26,17 4,7 1,24 81,91 33, Kaarina 29,42 27,51 6,9 1,91 88,13 33, Hollola 20,20 18,79 7,5 1,41 60,90 33, Rauma 40,78 39,38 3,6 1,40 123,22 33, Lempäälä 17,61 16,62 6,0 0,99 53,37 33, Espoo 217,72 208,81 4,3 8,91 660,83 32, Kotka 64,36 61,94 3,9 2,42 195,79 32, Mäntsälä 18,01 17,24 4,5 0,77 54,92 32, Kokkola 47,05 45,81 2,7 1,24 143,90 32, Porvoo 46,58 43,95 6,0 2,63 142,72 32, Riihimäki 29,98 28,67 4,6 1,31 91,86 32, Varkaus 25,04 26,86-6,8-1,82 77,03 32, Äänekoski 20,16 21,10-4,5-0,94 62,52 32, Valkeakoski 20,53 20,50 0,1 0,03 63,82 32, Järvenpää 36,51 35,84 1,9 0,67 114,03 32, Rovaniemi 62,16 60,88 2,1 1,28 194,33 32, Mustasaari 17,56 16,69 5,2 0,87 54,97 31, Jämsä 24,34 24,90-2,2-0,56 76,50 31, Nokia 26,98 26,19 3,0 0,79 84,97 31, Naantali 17,46 17,70-1,4-0,24 55,21 31, Kuopio 107,47 104,21 3,1 3,26 342,42 31, Pori 85,02 79,97 6,3 5,05 271,37 31, Heinola 20,66 21,41-3,5-0,75 65,96 31, Imatra 26,41 26,21 0,8 0,20 84,47 31, Tampere 209,46 204,13 2,6 5,33 670,23 31, Eksote pl. Imatra 105,34 104,70 0,6 0,64 338,82 31, Vantaa 170,44 166,02 2,7 4,42 550,44 31, Hamina 21,75 22,13-1,7-0,38 70,70 30, Lahti 91,17 90,04 1,3 1,13 296,36 30, Joensuu 70,60 76,66-7,9-6,06 231,08 30, Kainuun sote pl. Puolanka 81,96 80,97 1,2 0,99 268,97 30, Ylöjärvi 23,14 25,63-9,7-2,49 77,03 30, Kouvola 84,64 79,98 5,8 4,66 283,15 29, Mikkeli 47,29 49,03-3,5-1,74 159,39 29, Kangasala 22,18 20,95 5,9 1,23 76,64 28, Jyväskylä 98,12 103,52-5,2-5,40 373,03 26, Turku 196, ,72 32, Raisio 23, ,26 32, Helsinki 613, ,18 32, Vaasa Yht. joilla 2013 vert , ,09 2,2 62, ,67 32, maks 10,3 8,9 35, min -9,7-6,1 26, Yht., joilla 2014 tied , ,83 32,

13 11 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHT. LASKEVA JÄRJESTYS Kunta NETTOmenot tammi-huhtikuu 2014TA 2014TA:n Asukkaita Ikäihmisten osuus Muutos 1.1. toteutu ind. kaikki = 100 M M % M M mis-% /as Pieksämäki 25,27 24,10 4,9 1,17 75,09 33, Savonlinna 47,29 46,72 1,2 0,57 140,50 33, Kemi 27,14 26,51 2,4 0,63 79,28 34, Pietarsaari 23,35 22,59 3,4 0,76 65,53 35, Kotka 64,36 61,94 3,9 2,42 195,79 32, Sastamala 29,66 28,94 2,5 0,72 86,28 34, Raasepori 32,86 31,80 3,3 1,06 97,77 33, Varkaus 25,04 26,86-6,8-1,82 77,03 32, Kainuun sote pl. Puolanka 81,96 80,97 1,2 0,99 268,97 30, Jämsä 24,34 24,90-2,2-0,56 76,50 31, Raahe 27,41 26,17 4,7 1,24 81,91 33, Iisalmi 23,78 23,02 3,3 0,76 70,39 33, Hämeenlinna 72,70 68,62 5,9 4,08 212,40 34, Heinola 20,66 21,41-3,5-0,75 65,96 31, Hyvinkää 47,64 44,64 6,7 3,00 140,70 33, Hamina 21,75 22,13-1,7-0,38 70,70 30, Riihimäki 29,98 28,67 4,6 1,31 91,86 32, Rauma 40,78 39,38 3,6 1,40 123,22 33, Tornio 22,79 20,96 8,7 1,83 65,03 35, Pori 85,02 79,97 6,3 5,05 271,37 31, Rovaniemi 62,16 60,88 2,1 1,28 194,33 32, Eksote pl. Imatra 105,34 104,70 0,6 0,64 338,82 31, Kuopio 107,47 104,21 3,1 3,26 342,42 31, Äänekoski 20,16 21,10-4,5-0,94 62,52 32, Kokkola 47,05 45,81 2,7 1,24 143,90 32, Lohja 47,71 46,14 3,4 1,57 141,78 33, Salo 53,51 52,68 1,6 0,83 158,63 33, Kouvola 84,64 79,98 5,8 4,66 283,15 29, Valkeakoski 20,53 20,50 0,1 0,03 63,82 32, Siilinjärvi 20,92 18,97 10,3 1,95 61,07 34, Vihti 27,65 25,16 9,9 2,49 77,40 35, Tampere 209,46 204,13 2,6 5,33 670,23 31, Joensuu 70,60 76,66-7,9-6,06 231,08 30, Seinäjoki 56,93 52,48 8,5 4,45 166,08 34, Porvoo 46,58 43,95 6,0 2,63 142,72 32, Imatra 26,41 26,21 0,8 0,20 84,47 31, Naantali 17,46 17,70-1,4-0,24 55,21 31, Kaarina 29,42 27,51 6,9 1,91 88,13 33, Hollola 20,20 18,79 7,5 1,41 60,90 33, Mustasaari 17,56 16,69 5,2 0,87 54,97 31, Järvenpää 36,51 35,84 1,9 0,67 114,03 32, Oulu 173,27 176,44-1,8-3,17 512,35 33, Lahti 91,17 90,04 1,3 1,13 296,36 30, Mäntsälä 18,01 17,24 4,5 0,77 54,92 32, Kerava 30,47 30,08 1,3 0,39 87,38 34, Mikkeli 47,29 49,03-3,5-1,74 159,39 29, Nurmijärvi 35,37 33,09 6,9 2,28 101,45 34, Tuusula 32,21 30,10 7,0 2,11 95,70 33, Espoo 217,72 208,81 4,3 8,91 660,83 32, Nokia 26,98 26,19 3,0 0,79 84,97 31, Vantaa 170,44 166,02 2,7 4,42 550,44 31, Kirkkonummi 30,77 29,94 2,8 0,83 90,87 33, Lempäälä 17,61 16,62 6,0 0,99 53,37 33, Kangasala 22,18 20,95 5,9 1,23 76,64 28, Ylöjärvi 23,14 25,63-9,7-2,49 77,03 30, Jyväskylä 98,12 103,52-5,2-5,40 373,03 26, Turku 196, ,72 32, Helsinki 613, ,18 32, Raisio 23, ,26 32, Vaasa Yht. joilla 2013 vert , ,09 2,2 62, ,67 32, maks 10,3 8,9 35, min -9,7-6,1 26, Yht., joilla 2014 tied , ,83 32,

14 12 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHT. LASKEVA JÄRJESTYS Kunta NETTOmenot tammi-huhtikuu 2014TA 2014TA:n Asukkaita Ikäihmisten osuus Muutos 1.1. toteutu ind. kaikki = 100 M M % M M mis-% /as Espoo 217,72 208,81 4,3 8,91 660,83 32, Tampere 209,46 204,13 2,6 5,33 670,23 31, Vantaa 170,44 166,02 2,7 4,42 550,44 31, Oulu 173,27 176,44-1,8-3,17 512,35 33, Jyväskylä 98,12 103,52-5,2-5,40 373,03 26, Kuopio 107,47 104,21 3,1 3,26 342,42 31, Eksote pl. Imatra 105,34 104,70 0,6 0,64 338,82 31, Lahti 91,17 90,04 1,3 1,13 296,36 30, Kouvola 84,64 79,98 5,8 4,66 283,15 29, Pori 85,02 79,97 6,3 5,05 271,37 31, Joensuu 70,60 76,66-7,9-6,06 231,08 30, Kainuun sote pl. Puolanka 81,96 80,97 1,2 0,99 268,97 30, Hämeenlinna 72,70 68,62 5,9 4,08 212,40 34, Rovaniemi 62,16 60,88 2,1 1,28 194,33 32, Seinäjoki 56,93 52,48 8,5 4,45 166,08 34, Kotka 64,36 61,94 3,9 2,42 195,79 32, Mikkeli 47,29 49,03-3,5-1,74 159,39 29, Salo 53,51 52,68 1,6 0,83 158,63 33, Porvoo 46,58 43,95 6,0 2,63 142,72 32, Lohja 47,71 46,14 3,4 1,57 141,78 33, Kokkola 47,05 45,81 2,7 1,24 143,90 32, Hyvinkää 47,64 44,64 6,7 3,00 140,70 33, Nurmijärvi 35,37 33,09 6,9 2,28 101,45 34, Rauma 40,78 39,38 3,6 1,40 123,22 33, Järvenpää 36,51 35,84 1,9 0,67 114,03 32, Tuusula 32,21 30,10 7,0 2,11 95,70 33, Kirkkonummi 30,77 29,94 2,8 0,83 90,87 33, Savonlinna 47,29 46,72 1,2 0,57 140,50 33, Kerava 30,47 30,08 1,3 0,39 87,38 34, Nokia 26,98 26,19 3,0 0,79 84,97 31, Kaarina 29,42 27,51 6,9 1,91 88,13 33, Ylöjärvi 23,14 25,63-9,7-2,49 77,03 30, Kangasala 22,18 20,95 5,9 1,23 76,64 28, Riihimäki 29,98 28,67 4,6 1,31 91,86 32, Vihti 27,65 25,16 9,9 2,49 77,40 35, Raasepori 32,86 31,80 3,3 1,06 97,77 33, Imatra 26,41 26,21 0,8 0,20 84,47 31, Sastamala 29,66 28,94 2,5 0,72 86,28 34, Raahe 27,41 26,17 4,7 1,24 81,91 33, Tornio 22,79 20,96 8,7 1,83 65,03 35, Iisalmi 23,78 23,02 3,3 0,76 70,39 33, Jämsä 24,34 24,90-2,2-0,56 76,50 31, Kemi 27,14 26,51 2,4 0,63 79,28 34, Varkaus 25,04 26,86-6,8-1,82 77,03 32, Hollola 20,20 18,79 7,5 1,41 60,90 33, Lempäälä 17,61 16,62 6,0 0,99 53,37 33, Siilinjärvi 20,92 18,97 10,3 1,95 61,07 34, Hamina 21,75 22,13-1,7-0,38 70,70 30, Valkeakoski 20,53 20,50 0,1 0,03 63,82 32, Mäntsälä 18,01 17,24 4,5 0,77 54,92 32, Äänekoski 20,16 21,10-4,5-0,94 62,52 32, Heinola 20,66 21,41-3,5-0,75 65,96 31, Pietarsaari 23,35 22,59 3,4 0,76 65,53 35, Pieksämäki 25,27 24,10 4,9 1,17 75,09 33, Mustasaari 17,56 16,69 5,2 0,87 54,97 31, Naantali 17,46 17,70-1,4-0,24 55,21 31, Helsinki 613, ,18 32, Turku 196, ,72 32, Raisio 23, ,26 32, Vaasa Yht. joilla 2013 vert , ,09 2,2 62, ,67 32, maks 10,3 8,9 35, min -9,7-6,1 26, Yht., joilla 2014 tied , ,83 32,