Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon 2016 tammi-joulukuun nettotoimintamenoja. edellisvuoteen ja talousarvioihin

Transkriptio

1 Mari Sjöholm Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon 2016 tammi-joulukuun nettotoimintamenoja sekä niiden vertailuja edellisvuoteen ja talousarvioihin Kooste 57 suurimman kunnan, Etelä-Karjalan ja Kainuun ensitiedoista ja tilanteista Kuntaliitto

2 2 SISÄLLYSLUETTELO LUKIJALLE 3 VASTAAJIEN KOMMENTTEJA 6 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHT. 8 SOSIAALITOIMI YHT. 14 TOIMEENTULOTUKI 20 TERVEYSTOIMI YHT. 25 PERUSTERVEYDENHUOLTO 32 ERIKOISSAIRAANHOITO 39 VUODEN 2017 TALOUSARVIOT 46

3 3 LUKIJALLE Tämä on yhteenveto 57 suurimman kunnan sekä Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveysyhtymän (Eksoten) ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Kainuun soten) sosiaali- ja terveydenhuollon ja sen eri toimintojen vuoden 2016 tammi-joulukuun nettotoimintamenoista. Niitä verrataan vuoden 2015 vastaaviin menoihin sekä vuoden 2016 ja 2017 alkuperäisiin talousarvioihin. Lappeenrannan tiedot on korvattu Eksoten summatiedoilla. Vuoden 2016 alusta Imatra kuuluu Eksoteen koko sosiaali- ja terveydenhuollon osalta. Vuonna 2015 Imatra oli Eksoten jäsenkunta vain erikoissairaanhoidon osalta. Kajaanin tiedot on korvattu Kainuun soten summatiedoilla ilman Puolankaa. Puolangan kunta on Kainuun sotessa osajäsenenä. Jäsenyys koskee Kainuun sairaanhoitopiiriä, kehitysvammaisten erityishuoltopiiriä ja Kainuun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta. Yhteenvedon kunnissa Hämeenkoski liitettiin Hollolaan ja Nastola Lahteen vuoden 2016 alussa alkaen Hollolan ja Lahden sosiaali- ja terveyspalveluista vastaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä, Joensuun sote-palveluista vastaa Siun sote, Kokkolan sotepalveluista vastaa Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite ja Mikkelin sosiaali- ja terveystoimi kuuluu Etelä-Savon sosiaali- ja terveystoimen kuntayhtymään. Yhteenvedossa ovat todelliset euromääräiset nettomenot, jotka kunnan pussista on maksettu. Nämä eivät ole tarvevakioituja. Kunta-, palvelu- ja hallintorakenteiden sekä talous- ja tietojärjestelmien muutokset aiheuttavat osalle kunnista vaikeuksia raportoida ajallaan vertailukelpoisia ja luotettavia seurantatietoja. Osassa kunnista nettotoimintamenojen muutokset ovat rakenteellisista uudistuksista johtuen suurehkoja. Kuntien menot eivät kirjaudu välttämättä täsmälleen samalla rytmillä eri vuosina. Eräistä kunnista kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2016 tammi-joulukuun menot eivät olleet vielä kirjautuneet, mikä näkyy niiden 2016 talousarvioiden muita pienempinä toteutumisasteina. Ideana on hahmottaa kokonaiskuvaa tilanteesta. Tätä helpottaa saman taulukon aakkosissa ja eri tekijöiden mukaan laskevissa järjestyksissä esitettävät tulosteet. Kooste pohjautuu kuntien omiin, itse raportoimiin ja itse käyttämiin seurantatietoihin. Kuntien toimittamissa tiedoissa voi olla ja on yksittäisiä virheitä ja erheitä. Kaikkein näkyvimmät poikkeamat tarkistettiin ja korjattiin. Tietoja pyydettäessä annettiin seuraava osviitta: Toimintojen ja tietojen määrittelyt ovat samat kuin kuntien taloustilastoissa (Tilastokeskus). Eli toimitaan yleisillä kaikkien yhteisesti tuntemilla ja käyttämillä käsitteillä ja rajauksilla. Toimeentulotukimenot nettona ovat kansalaisille maksetut toimeentulotuet, joista on vähennetty takaisinperinnät. Työmarkkinatuen kuntaosuus maksetaan Kelalle - ei kansalaisille, joten se ei kuulu toimeentulotuen nettomenoihin. Sosiaalitoimen nettomenoissa se on mukana perustoimeentulotuki siirtyi Kelaan. Kuntayhtymiltä ja osin myös muilta tuottajilta ostettavien palvelujen myyntituloista on jo vähennetty mm. asiakasmaksutulot, joten kuntayhtymien palveluista aiheutuvat menot ovat nettomääräisiä. Yksittäisiä muutoksia Aivan kaikki kunnat eivät raportoi toimintamenojaan kaikista mukana olevista toiminnoista kysytyllä jaottelulla. Tämän vuoksi kaikkien toimintojen yhteenvedot eivät kata kyselyn kaikkia kuntia, eivätkä ne ole toiminnoittain täysin samanmittaisesti vertailtavissa. Organisaatioratkaisuista johtuen eräät kunnat ovat raportoineet laskennallisesti osan toimintamenoista kysytyn jaottelun mukaiseksi. Sisäiset ja ulkoiset organisaatiouudistukset - siirrot toimialalta toiselle - aiheuttavat osin tavallista suurempia ja osin hyvinkin suuria muutoksia ja eroja yksittäisen kunnan tiedoissa. Päivystystoimintojen uudelleen järjestelyt sekä akuuttilääketieteen erikoisalan myötä uudet kirjaustavat näkyivät eräiden kuntien erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon suurempina muutoksina vertailuajankohtana. Keskussairaaloihin sijoitettujen yhteispäivystysten nettotoimintamenoja ei kaikissa pystytä erittelemään perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon, vaan osassa ne kohdentuvat keskussairaalasta/sairaanhoitopiiristä tulevan yhteisen laskun perusteella erikoissairaanhoitoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismääriä korotettiin lukien. Tämä osittain selittää sosiaali- ja terveydenhuollon nettotoimintamenojen maltillista kasvua. Asiakasmaksukertymä näkyy erityisesti perusterveydenhuollossa, missä kulut vähenivät 1,2 % vertailuajankohtana. Perustoimeentulotuki siirtyi Kelaan , mikä näkyy osin vuoden 2017 sosiaali- ja terveystoimen yhteensä sekä sosiaalitoimen yhteensä pienempinä talousarviolukuina. Uudelleen järjestelyistä ja muutoksista on kuntakohtaisia kommentteja ja lisätietoja sivulla 6. Viestivät kehityssuunnista Tietoja ja suhteellisia muutoksia on syytä silmäillä ennen kaikkea kuntakohtaisesti "samalla rivillä. Nettotoimintamenojen muutoksen ohella on syytä huomata talousarvion toteuma-aste ja nettotoimintamenot/asukas. Tarkoituksena ei ole verrata erilaisten kuntien eri tavoin järjestettyjen eri toimintojen euromääräisiä tietoja toisiinsa, vaikka niitäkin tietysti tutkaillaan.

4 4 Tarpeet ja palvelujen kysyntä ovat erilaisia, mikä näkyy myös kustannuksissa. Mukana olevien kuntien väestörakenteet ovat osin hyvinkin erilaisia. Tämän vuoksi tietoina ja sarakkeina ovat mukana ikäihmisten (65- ja 75-) väestöosuuksien indeksit (tämän kuntajoukon osuuksien keskiarvo = 100). Samaten sairastavuuserot ovat osin suuria. Kelan terveyspuntarin sairastavuusindeksit (vakioimaton, koko maa = 100), auttaa näiden indeksoitujen tietojen karkeaa vertailua. Kunnan menojen suuruuteen vaikuttavat luonnollisesti palvelujen monipuolisuus, oikea-aikainen saatavuus, riittävyys, rakenteet sekä asukkaiden käytettävissä olevat tulot ja sen myötä mahdollisuus ostaa tarvitsemiaan hyvinvointipalveluja myös omilla rahoillaan. Kunnallisten palvelujen peittävyys on eri kunnissa erilainen mm. työterveyshuollon ja yksityissektorin käytöstä johtuen. Mitä suurempi on työssäkäyvien osuus väestöstä, sitä suurempi on työterveyshuollon osuus väestön perusterveydenhuollon palvelujen tuottajana, mikä vähentää kysyntää terveyskeskuksessa. Mitä suurempi on eläkeläisten osuus väestöstä, sitä enemmän heitä on terveyskeskusten palvelujen käyttäjissä. Molemmat vaikuttavat ja näkyvät kuntien terveydenhuollon menoissa - mutta ei tietenkään suoraviivaisesti. Kokonaismuutos (%) tammi-joulukuussa verrattuna edelliseen vuoteen Kunnat yhteensä Sosiaali- ja terveystoimi yhteensä 0,0 3,5 2,2 4,9 6,1 Sosiaalitoimi yhteensä 1,1 5,0 2,7 4,4 8,0 Toimeentulotuki -1,0 0,0 3,0 6,8 6,5 Terveystoimi yhteensä -0,7 2,4 1,7 5,2 4,8 Perusterveydenhuolto -1,2-0,8-0,4 2,1 5,0 Erikoissairaanhoito -0,4 4,2 2,8 7,1 4,7 Sosiaali- ja terveystoimen nettotoimintamenot pysyivät ennallaan vuoteen 2015 verrattuna (mukana 58 vastaajaa). Tähän vaikutti osin HUSin poikkeava menettely tilikauden tuloksen käsittelyssä. Täten erikoissairaanhoidon kulujen pieneneminen johtui osin jäsenkuntien tilinpäätöksiin sisältyneistä HUSin ylijäämäpalautuksista. Viime vuonna vastaavana ajankohtana kasvu oli 3,5 % (60 vastaajaa). Nettomenot/asukas olivat keskimäärin (vuosi sitten ) ja vaihteluväli Sosiaalitoimen nettotoimintamenot yhteensä olivat 1,1 % edellisvuotta suuremmat (mukana 56) - vuosi sitten 5,0 % (57 vastaajaa). Toimeentulotuen nettomenot olivat 1,0 % vuotta 2015 pienemmät (mukana 58 vastaaja) - vuosi sitten samansuuruiset vuoteen 2014 verrattuna (60 vastaajaa). Terveydenhuollon nettotoimintamenot yhteensä pienenivät 0,7 % (mukana 56), vuosi sitten ne kasvoivat 2,4 % (mukana 57). Vuonna 2016 nettomenot/asukas olivat keskimäärin ja vaihteluväli Perusterveydenhuollon nettotoimintamenot yhteensä pienenivät 1,2 % (56 vastaajaa), vuosi sitten 0,8 % (57 vastaajaa). Erikoissairaanhoidon nettotoimintamenot pienenivät -0,4 % (mukana 59) - vuosi sitten ne kasvoivat 4,2 % (60 vastaajaa). Perusterveydenhuollossa vaihteluväli oli /asukas ja erikoissairaanhoidossa /asukas. Sairaanhoidon integroituja, kuten yhteispäivystykseen liittyviä toimintoja, on siirtynyt kustannuksineen perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon. Kokonaismuutos (%) tammi-joulukuussa, tammi-elokuussa ja tammi-huhtikuussa vuonna 2016 verrattuna edelliseen vuoteen Kunnat yht Sosiaali- ja terveystoimi yhteensä 0,0 1,8 2,4 Sosiaalitoimi yhteensä 1,1 2,7 2,2 Toimeentulotuki -1,0-2,1-0,6 Terveystoimi yhteensä -0,7 1,1 2,9 Perusterveydenhuolto -1,2-0,3-1,3 Erikoissairaanhoito -0,4 2,1 5,0 Realistinen talousarvio on johtamisen ja päätöksenteon työkalu Täydellisyysperiaate tarkoittaa, että talousarvioon on otettava kunnan rahan käyttö ja rahan lähteet kokonaisuudessaan. Tiedossa olevia menoja ja tuloja ei voi jättää talousarviosta pois. Vuoden 2017 talousarvioissa moni tiedon ilmoittaneista yhteenvedon kunnista lähti siitä, että nettotoimintamenot tulevat olemaan tänä vuonna pienemmät kuin vuonna 2016 toteutuneet. Toiminnoittain tällaisia kuntia oli seuraavasti: sosiaali- ja terveydenhuolto yhteensä 35 (64 %), sosiaalitoimi 44 (83 %), terveydenhuolto 23 (43 %), perusterveydenhuolto 27 (51 %) ja erikoissairaanhoito 22 (40 %). Sosiaali- ja terveystoimeen yhteensä sekä sosiaalitoimeen yhteensä vaikuttaa osin perustoimeentulotuen siirto Kelaan vuoden 2017 alusta. Kaksi kuntaa ei erottele talousarvioissaan sosiaali- ja terveystointa. Yhteenvedon kuntien talousarviot verrattuna edellisen vuoden toteutuneeseen (=100) mediaaniarvoin eri vuosina Kunnat yhteensä Sosiaali- ja terveystoimi yhteensä Sosiaalitoimi yhteensä Toimeentulotuki Terveystoimi yhteensä Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito

5 5 Huono taloustilanne pakottaa kunnat hillitsemään ja karsimaan menojaan. Toteutuakseen tämä vaatii mm. uusilla tavoilla tuotettuja palveluja, toimipisteiden vähentämistä, tuottavuuden parantamista ja mieluummin kysynnän supistumista kuin kasvua. Jos näitä ei tehdä tai saada aikaan, talousarviot osoittautuvat jälleen kerran alimitoitetuiksi. Tämän kuntajoukon sosiaali- ja terveystoimen nettomenoista vuonna 2016 esimerkiksi yksi prosentti on 127, kolme prosenttia 381 ja viisi prosenttia on 635 miljoonaa euroa. Siksi menojen hillintä- tai supistamistavoitteet ovat erittäin merkittäviä. Tarkastelujakson toteumien perusteella joidenkin kuntien vuoden 2016 talousarvioissa ei ollut varauduttu kaikkiin sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin. Tilanne oli vuoden 2016 alkaessa parempi kuin aikaisempina vuosina. Esimerkiksi tämän kuntajoukon vuoden 2016 talousarvioista joka toisen sosiaali- ja terveystoimen nettomenot olivat pienemmät kuin 2015 toteutuneet. Viidesosalla tavoite ei toteutunut. Lähes 60 prosenttia näiden kuntien vuoden 2016 talousarvioista lähti siitä, että erikoissairaanhoidon kysyntä pienenee ja että sen myötä nettotoimintamenot jäävät vuonna 2016 pienemmiksi kuin vuoden 2015 toteutuneet nettotoimintamenot. Tavoite toteutui noin 40 prosentilla kunnista. Tämä on poikkileikkaus alustavista tiedoista. Tämä ei ole tilasto. Osa yksittäisistä suurista muutoksista - ilman selittäviä syitä - johtaa virheellisiin kuntakohtaisiin johtopäätöksiin. Kiitokset tiedon tuottajille ja niille, joiden kanssa tietoja täydennettiin, tarkastettiin ja korjattiin. Kuntaliitossa huhtikuussa 2017 Mari Sjöholm

6 6 VASTAAJIEN RAPORTOIMIA RAKENTEIDEN JA TOIMINTOJEN UUDELLEEN- JÄRJESTELYJÄ JA SUURTEN MUUTOSTEN SYITÄ Eksote Eksoteen kuuluvat Lappeenranta, Taipalsaari, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala sekä lähtien myös Imatra. Vuoden 2015 vertailutietoihin on lisätty Imatran toteutuneet nettomenot. Hollola Hämeenkosken kunta liittyi Hollolan kuntaan Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä tuottaa Hollolan sosiaali- ja terveyspalvelut alkaen. Iisalmi Perustoimeentulotuki siirtyi Kelalle Kuntayhtymään budjetoitiin toimeentulotukeen kuntayhtymätasolla euroa, josta ei ole saatavilla Iisalmen osuutta. Joensuu Joensuun Sosiaali- ja terveyspalvelut tuottaa Siun sote alkaen. Kainuun sote Kainuun soteen kuuluvat Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi. Puolangan kunta on osajäsenenä, jäsenyys koskee Kainuun sairaanhoitopiiriä, kehitysvammaisten erityishuoltopiiriä ja Kainuun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta. Puolanka hoitaa perusterveydenhuollon sekä sosiaalitoimen itse. Erikoissairaanhoidon kuluihin on sisällytetty keskussairaalan päivystys kokonaisuudessaan (erikoissairaanhoito ja kansanterveyspäivystys), koska tuottoja ja kuluja ei voi kohdistaa riittävän tarkasti. Kemi Sosiaalitoimen kustannusten kasvu johtuu vammaispalvelujen lisääntyneistä henkilökohtaisen avun kustannuksista sekä ikäihmisten palveluissa tehostetun palveluasumisen kustannusten kasvusta. Kerava Vuoden 2017 alusta työllisyyspalvelut ovat keskushallinnossa (noin 0,240 milj. euroa). Kokkola Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite tuottaa Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut alkaen. Kotka Vuoden 2015 tilinpäätöstiedot on muokattu vastaamaan vuoden 2016 tietoja eläkemenoperusteisen maksun vähentämisellä (-3,7 M ) sekä siirtämällä päihdehuollon kustannukset sosiaalihuollosta perusterveydenhuoltoon uuden toimintamallin mukaisesti. Erikoissairaanhoidon kustannukset vuonna 2016 sisältää 2,6 milj. euroa pakollista varausta Carean alijäämän kattamisvelvoitteen vuoksi. Vuonna 2016 toteutui ensimmäinen budjettivuosi perhepalveluiden vastuualueella. Ennaltaehkäisevien, varhaisen tuen ja lastensuojelun palveluiden nettokustannukset jakautuvat kansanterveyden (2,5 M ) ja sosiaalihuollon (11,8 M ) kesken. Kouvola Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carean pakollisen varauksen purku vähentää erikoissairaanhoidon kustannuksia eurolla. Kuopio Vuoden 2016 perusterveydenhuollon luvun pieneneminen johtuu sairaansijojen vähenemisestä. Talousarvio 2017 sosiaalitoimen luvun pieneneminen johtuu työllistymisen palveluiden siirtymisestä Kuopion konserni- ja elinvoimapalveluihin. Lahti Lahden ja Nastolan kuntaliitos Nastolan osalta vuoden 2015 vertailutietoja ei saatu Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä vastaa Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta. Lohja Lohjan kaupungissa organisaatiomuutos alkaen. Mikkeli Lastensuojelun ja palveluasumisen menot ovat kasvaneet. Vuoden 2017 alusta Mikkelin sosiaali- ja terveystoimi kuuluu Etelä-Savon sosiaali- ja terveystoimen kuntayhtymään. Mäntsälä Erikoissairaanhoidossa vuoteen 2016 kohdistui HUS:lta kahden vuoden ylijäämän palautukset, josta yli miljoonan nettomenojen säästö / erotus verrattuna vuoteen Toimeentulotuen menojen nousu (23 %) johtui pääasiassa asiakasperheiden määrän kasvusta sekä siitä että suuria yksittäisiä korvauseriä oli enemmän kuin aiempina vuosina. Muu sosiaalitoimen kasvu johtuu pääasiassa lisääntyneestä kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen tarpeesta. Oulu Kardiologisen ja sisätautien alan poliklinikkatoiminta on siirtynyt sairaanhoitopiirin toiminnaksi (erikoissairaanhoidon menoiksi) alkaen (toteutuma vuonna 2015 noin

7 7 0,75 M ). Työmarkkinatuen menot ovat kasvaneet 2,2 M, 10,5 % vuoden 2015 vastaavasta ajasta. Ympäristöterveydenhuollon nettotoimintamenot eivät sisälly terveystoimi yhteensä menoihin (kumpanakaan vuotena). Pieksämäki Oman erikoissairaanhoidon tuottaminen päättyi Samassa yhteydessä tehty organisaatiomuutos muutti perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon keskinäistä suhdetta. Pietarsaari Psyk.boende + dagcenterverksamhet + missbrukarvården flytttat under hälso- o sjukvården 2016, tidigare under socialomsorg. Integrationsenheten flyttats bort från socialoch hälsovård from Raasepori Vuoteen 2015 kuuluva takaisinmaksu erikoissairaanhoidon jäsenkuntalaskutuksessa 0,95 milj. euroa maksettiin vuonna Rauma Vuoden 2017 talousarviossa päihdehuolto on siirretty perusterveydenhuollosta sosiaalitoimeen. Rovaniemi Vuoden 2017 talousarviossa erikoissairaanhoitoon on siirtynyt mielenterveys- ja päihdepalvelut jotka ennen oli perusterveydenhuollossa mukana. Savonlinna Perusturvasuunnittelija Pekka Heiskanen: Sosiaalitoimen nettomenojen kasvu johtuu pääosin palveluasumisen lisääntyneestä käytöstä, koska perusterveydenhuollon vuodeosastohoitoa on vähennetty ja vanhusten hoivan painopiste on siirtynyt palveluasumiseen ja kotihoitoon. Lisäksi vammaispalveluissa henkilökohtaisen avun tarve on kasvanut voimakkaasti. Vuoden 2017 talousarvion osalta on huomioitava, että kaikki sosiaalipalvelut on siirretty Itä-Savon sairaanhoitopiirille, joten kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut ovat alkaen kuntayhtymässä. Savonlinnan kaupungille keskushallintoon ja sivistystoimelle on jäänyt aiemmin perusturvan toimialaan kuuluneet työllistämispalvelut (sis. TYP:n palvelut ja kaupungin työllistämispalvelut), työpajan sekä kehitysvammaisten erityisopetuksen ja iltapäivätoiminnan. Maahanmuuttajapalvelut siirtyivät keskushallintoon jo aiemmin. Ensihoitopalvelut siirrettiin erikoissairaanhoitoon vuoden 2016 tilastossa. Tämä vääristää tammi-joulukuun toteumavertailua perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Vuoden 2015 toimeentulotukimenoissa ei oltu huomioitu takaisinperintätuloja 1,5 M, mikä vääristää vuosien 2015 ja 2016 välistä vertailua. Turku Työllisyyspalvelukeskuksen menot kasvaneet 3 M edellisvuoteen nähden. Terveyspalveluiden vuoden 2016 tulot jäivät noin 3,5 M pienemmäksi kuin vuoden Tämä johtuu suurista pakolaistenkorvauksista joita saimme vuonna Tilavuokrat kasvoivat 1,6 M vuoteen 2015 nähden. Tuusula HUSin ylijäämän palautukset vuosilta ,3 milj. euroa ja ,4 milj.euroa. Vantaa Sosiaali- ja terveystoimen nettomenojen vähennys aiheutuu terveystoimessa tapahtuneista muutoksista. Erikoissairaanhoidon toteuma on laskenut 5,4 % johtuen tilinpäätökseen 2016 sisältyneistä vuosien 2015 ja 2016 ylijäämäpalautuksista tilinpäätöstoteuma sisältää HUS:n ylijäämäpalautusta kunnille vuoden 2015 osalta 7,8 milj. euroa ja vuoden 2016 osalta 12,5 milj. euroa. Perusterveydenhuollon osalta merkittävin syy nettotoimintamenojen pienemiseen on terveyskeskuspäivystyksen muutos HYKS Akuutin tuottamaksi yhteispäivystykseksi alkaen. Talousarviossa 2017 toimialan menojen kasvua hillitsee perustoimeentulotuen siirtyminen Kelan maksettavaksi. Ylöjärvi Vuoden 2017 talousarviovaraukset: ennaltaehkäisevä toimeentulotuki , perustoimeentulotuki ja täydentävä toimeentulotuki , perustoimeentulotuen valtionosuus , perustoimeentulotuen takaisinperintä ja täydentävän toimeentulotuen takaisinperintä Vuonna 2017 työmarkkinatuki ja kuntouttava työtoiminta on siirtynyt toiselle osastolle ja perustoimeentulotuki siirtynyt Kelaan. Tampere

8 8 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHT. Kunta NETTOmenot tammi-joulukuu 2016TA 2016TA:n Asukkaita Ikäihmisten osuus Muutos 1.1 toteutu ind. kaikki = 100 M M % M M mis-% /as Eksote Espoo Hamina Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää Hämeenlinna Iisalmi Joensuu Jyväskylä Jämsä Järvenpää Kaarina Kainuun sote Kangasala Kemi Kerava Kirkkonummi Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lempäälä Lohja Mikkeli Mustasaari Mäntsälä Naantali Nokia Nurmijärvi Oulu Pieksämäki Pietarsaari Pori Porvoo Raahe Raasepori Raisio Rauma Riihimäki Rovaniemi Salo Sastamala Savonlinna Seinäjoki Siilinjärvi Tampere Tornio Turku Tuusula Vaasa Valkeakoski Vantaa Varkaus Vihti Ylöjärvi Äänekoski Yht. joilla 2015 vert maks min Yht. joilla 2016 tied

9 9 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHT. Kunta NETTOmenot tammi-joulukuu 2016TA 2016TA:n Asukkaita Ikäihmisten osuus Muutos 1.1 toteutu ind. kaikki = 100 M M % M M mis-% /as Hollola Kaarina Tampere Kokkola Hämeenlinna Varkaus Pietarsaari Kuopio Sastamala Oulu Jyväskylä Naantali Kouvola Joensuu Kotka Järvenpää Mäntsälä Siilinjärvi Kemi Raahe Turku Tornio Mikkeli Riihimäki Heinola Savonlinna Jämsä Espoo Lohja Ylöjärvi Valkeakoski Salo Tuusula Hamina Porvoo Eksote Raisio Lempäälä Kerava Kangasala Seinäjoki Pori Äänekoski Kirkkonummi Vantaa Nurmijärvi Rauma Rovaniemi Nokia Iisalmi Vaasa Vihti Mustasaari Hyvinkää Kainuun sote Pieksämäki Raasepori Helsinki Lahti Yht. joilla 2015 vert maks min Yht. joilla 2016 tied

10 10 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHT. Kunta NETTOmenot tammi-joulukuu 2016TA 2016TA:n Asukkaita Ikäihmisten osuus Muutos 1.1 toteutu ind. kaikki = 100 M M % M M mis-% /as Pietarsaari Kokkola Valkeakoski Kouvola Tampere Lahti Mikkeli Heinola Salo Varkaus Jämsä Oulu Joensuu Kemi Kotka Tornio Kirkkonummi Sastamala Lempäälä Hamina Riihimäki Jyväskylä Naantali Hollola Äänekoski Hämeenlinna Savonlinna Iisalmi Lohja Turku Kaarina Porvoo Kangasala Tuusula Pieksämäki Rauma Helsinki Pori Ylöjärvi Vaasa Kainuun sote Kuopio Nokia Vihti Eksote Mäntsälä Espoo Nurmijärvi Järvenpää Siilinjärvi Mustasaari Raahe Raasepori Rovaniemi Raisio Kerava Seinäjoki Hyvinkää Vantaa Yht. joilla 2015 vert maks min Yht. joilla 2016 tied

11 11 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHT. Kunta NETTOmenot tammi-joulukuu 2016TA 2016TA:n Asukkaita Ikäihmisten osuus Muutos 1.1 toteutu ind. kaikki = 100 M M % M M mis-% /as Pieksämäki Savonlinna Kemi Jämsä Varkaus Kotka Pietarsaari Sastamala Heinola Kouvola Hamina Raasepori Kainuun sote Hämeenlinna Turku Kokkola Rovaniemi Salo Eksote Raahe Äänekoski Kuopio Riihimäki Iisalmi Tampere Pori Mikkeli Vaasa Valkeakoski Joensuu Tornio Rauma Lohja Raisio Lahti Helsinki Naantali Hyvinkää Seinäjoki Järvenpää Siilinjärvi Oulu Hollola Porvoo Kaarina Mustasaari Jyväskylä Vihti Tuusula Kerava Kangasala Nokia Vantaa Mäntsälä Espoo Lempäälä Ylöjärvi Nurmijärvi Kirkkonummi Yht. joilla 2015 vert maks min Yht. joilla 2016 tied

12 12 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHT. Kunta NETTOmenot tammi-joulukuu 2016TA 2016TA:n Asukkaita Ikäihmisten osuus Muutos 1.1 toteutu ind. kaikki = 100 M M % M M mis-% /as Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Jyväskylä Eksote Lahti Kuopio Kouvola Pori Kainuun sote Joensuu Hämeenlinna Vaasa Rovaniemi Seinäjoki Mikkeli Kotka Salo Porvoo Kokkola Lohja Hyvinkää Nurmijärvi Järvenpää Rauma Kirkkonummi Tuusula Savonlinna Kerava Nokia Ylöjärvi Kaarina Kangasala Riihimäki Vihti Raasepori Sastamala Raahe Raisio Hollola Lempäälä Tornio Iisalmi Siilinjärvi Kemi Varkaus Jämsä Valkeakoski Hamina Mäntsälä Äänekoski Heinola Pietarsaari Mustasaari Naantali Pieksämäki Yht. joilla 2015 vert maks min Yht. joilla 2016 tied

13 13 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHT. Kunta NETTOmenot tammi-joulukuu 2016TA 2016TA:n Asukkaita Ikäihmisten osuus Muutos 1.1 toteutu ind. kaikki = 100 M M % M M mis-% /as Heinola Pieksämäki Jämsä Savonlinna Hamina Varkaus Valkeakoski Kotka Kouvola Äänekoski Sastamala Naantali Raasepori Salo Mikkeli Lahti Pietarsaari Pori Hämeenlinna Raahe Hollola Rauma Kemi Iisalmi Kainuun sote Lohja Tornio Kaarina Kokkola Porvoo Raisio Hyvinkää Kerava Joensuu Nokia Riihimäki Turku Mustasaari Kangasala Kuopio Vihti Eksote Järvenpää Seinäjoki Siilinjärvi Mäntsälä Tampere Vaasa Tuusula Jyväskylä Rovaniemi Ylöjärvi Helsinki Kirkkonummi Nurmijärvi Vantaa Lempäälä Espoo Oulu Yht. joilla 2015 vert maks min Yht. joilla 2016 tied

14 14 SOSIAALITOIMI YHT. Kunta NETTOmenot tammi-joulukuu 2016TA 2016TA:n Asukkaita Ikäihmisten osuus Muutos 1.1 toteutu ind. kaikki = 100 M M % M M mis-% /as Eksote Espoo Hamina Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää Hämeenlinna Iisalmi Joensuu Jyväskylä Jämsä Järvenpää Kaarina Kainuun sote Kangasala Kemi Kerava Kirkkonummi Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lempäälä Lohja Mikkeli Mustasaari Mäntsälä Naantali Nokia Nurmijärvi Oulu Pieksämäki Pietarsaari Pori Porvoo Raahe Raasepori Raisio Rauma Riihimäki Rovaniemi Salo Sastamala Savonlinna Seinäjoki Siilinjärvi Tampere Tornio Turku Tuusula Vaasa Valkeakoski Vantaa Varkaus Vihti Ylöjärvi Äänekoski Yht. joilla 2015 vert maks min Yht. joilla 2016 tied

15 15 SOSIAALITOIMI YHT. Kunta NETTOmenot tammi-joulukuu 2016TA 2016TA:n Asukkaita Ikäihmisten osuus Muutos 1.1 toteutu ind. kaikki = 100 M M % M M mis-% /as Hollola Nurmijärvi Mäntsälä Kaarina Tornio Savonlinna Vaasa Jyväskylä Järvenpää Espoo Tuusula Kokkola Siilinjärvi Kuopio Joensuu Hämeenlinna Raahe Lohja Porvoo Tampere Pieksämäki Heinola Kouvola Kirkkonummi Kerava Varkaus Vihti Oulu Kemi Mustasaari Mikkeli Seinäjoki Turku Naantali Valkeakoski Vantaa Salo Sastamala Hyvinkää Raisio Hamina Raasepori Äänekoski Rauma Lempäälä Riihimäki Pori Kotka Rovaniemi Pietarsaari Nokia Iisalmi Eksote Kainuun sote Jämsä Helsinki Kangasala Lahti Ylöjärvi Yht. joilla 2015 vert maks min Yht. joilla 2016 tied