Uutta ARTTU2-ohjelmasta

Transkriptio

1 Uutta ARTTU2-ohjelmasta arttu2-tutkimusohjelman JULKAISUSARJA nro 4/2016 Tutkimusohjelma Forskningsprogrammet Kuntien kirjanpidollinen ja rahoituksellinen tasapaino Osa II ARTTU2-tutkimuskuntien tasapainon tulkintaa Pentti Meklin, Tampereen yliopisto & Heikki Pukki, Kuntaliitto Raportin rakenne 1 Johdanto 2 Tasapainotarkastelu alle asukkaan ARTTU2- tutkimuskunnissa 3 Tasapainotarkastelu asukkaan ARTTU2-tutkimuskunnissa 4 Tasapainotarkastelu asukkaan ARTTU2-tutkimuskunnissa 5 Tasapainotarkastelu asukkaan ARTTU2-tutkimuskunnissa 6 Tasapainotarkastelu asukkaan ARTTU2-tutkimuskunnissa 7 Tasapainotarkastelu yli asukkaan ARTTU2-tutkimuskunnissa 8 Kokoavaa tarkastelua talouden tasapainosta eri kuntakokoluokkien välillä TIIVISTELMÄ Tässä osassa tarkastellaan ARTTU2-tutkimuskuntien kirjanpidollista ja rahoituksellista tasapainoa kuntakokoluokittain ja kuntakokoluokkien sisällä kunnittain vuonna Kuntakonsernien tilannetta tarkastellaan kuntien rinnalla niiltä osin, kun tilastoaineistoa on käytettävissä. Kirjanpidollista tasapainoa kuvataan kertyneellä yli-/alijäämällä. Rahoituksellista tasapainoa tulkitaan käyttämällä tunnuslukuina toiminnan ja investointien rahavirtaa ja lainakantaa, jonka suuruutta arvioidaan kriisikunnan kriteereillä. Kirjanpidolliseen ja rahoitukselliseen tasapainoon vaikuttavana tekijänä tarkastellaan veroprosentteja, koska ne ovat kunnan itsensä päätettävissä. Tarkastelu osoitti, että kaikki kuntakokoluokat olivat kirjanpidollisesti ylijäämäisiä, mutta useiden kokoluokkien sisällä yksittäisille tutkimuskunnille oli kertynyt alijäämää (6 kuntaa 40 kunnasta). Kuntakonsernien tilanne oli kuntia huonompi, sillä eri kuntakokoluokissa kirjanpidollisesti alijäämäisiä kuntakonserneja oli yhteensä yli kolmasosassa tutkimuskuntia (15/40). Kunnan rahoituksellista tasapainoa ei osoita mikään yksittäinen tunnusluku. Lähtökohtana rahoituksellisen tasapainon tulkinnalle on kumulatiivinen toiminnan ja investointien rahavirta. Jos tämä on negatiivinen, siitä seuraa lainanottamistarvetta. Kunnan velka sinänsä on ihan luonnollista mm. sukupolvien ja väestöryhmien oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Tärkeätä on velan määrä ja kehityssuunta. Kaikissa kuntakokoluokissa toiminnan ja investointien rahavirta on negatiivinen, mutta pienimpään ja suurimpaan kokoluokkaan kuuluu yksittäisiä kuntia, joissa rahavirta on positiivinen. Lähes kaikki tutkimuskunnat ovat joutuneet kattamaan negatiivista toiminnan ja investointien rahavirtaa ottamalla lisää lainaa. Kuntien lainamäärä on kasvanut rahamääräisesti, mutta erityisesti suhteessa kuntien käyttötuloihin ja omaisuuteen. Kuntakonsernien lainakanta on keskimäärin kaksinkertainen kuntien lainakantaan verrattuna, kun konsernien taseen vastaavaa puoli on puolitoistakertainen kuntiin verrattuna. Konsernien kirjanpidolliset ylijäämät ovat kuntien ylijäämiä pienempiä ja alijäämäisiä kuntakonserneja on kuntia enemmän. Näyttää siltä, että suurimmat kuntatalouden tasapaino-ongelmat ovat konserniyhteisöissä. Tarkastelun perusteella näyttää siltä, että kuntien kirjanpidollinen ylijäämä kasvaa, mutta samanaikaisesti myös rahoituksellinen alijäämä kasvaa. Loputtomiin tämä kehitys ei voi jatkua. Kuntien on kiinnitettävä huomiota rahoituksellisen alijäämän (lainakannan kasvun) kehitykseen. Kuntien lainamäärälle on hankalaa osoittaa maksimäärää, koska kuntien tilanteet ovat erilaisia, niiden veroprosentit ovat erilaisia ja kunnat voivat käyttää lainojen asemesta esimerkiksi yksityisrahoitusmalleja investointien tekemiseen. Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, Helsinki Vastuutaho: Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen -yksikkö Yhteystiedot: arttu2@kuntaliitto.fi ISSN (pdf) Helsinki 2016

2 1 Johdanto Koko julkistaloutta koskevassa päätöksenteossa relevanttia on kuntakokonaisuuden rahoituksellisen tasapainon tarkastelu. Yksittäisten kuntien johtamisen kannalta tasapainoa on tulkittava sekä kirjanpidollisesta että rahoituksellisesta näkökulmasta. Tämän raportin tekijät ovat koonneet ARTTU2-tutkimuskuntien tilinpäätöksistä tietoja tasapainon tulkintaa varten. Kirjanpidollisen tasapainon osoittaa taseen vastattavien puolelle kertynyt yli-/alijäämä. Rahoituksellisen tasapainon tulkintaa varten on tilastosta koottu raportin I osassa (Uutta ARTTU2-ohjelmasta julkaisuja nro 3/2016) käsiteltyjä tunnuslukuja. Rahoituksellista tasapainoa kuvaavia toiminnan ja investointien rahavirtaa sekä kunnan lainakantaa tulkitaan seuraavilla mittareilla: Velan suuruus suhteessa vertailukriteereihin Velan vastikkeena oleva varallisuus Kunnan tuloveroprosenttien rahoitusvara Yksityisrahoituksen käyttö Ottamaton velka Talousluvut esitetään euroina asukasta kohti, mikä mahdollistaa asukasmäärältään erikokoisten kuntien summittaisen keskinäisen vertailun. Tulkinnoissa on kuitenkin oltava varovainen. Ensiksikin kunnan tilanne itsessään ja mitattuna euroa/asukas voivat antaa erilaisen kuvan. Esimerkiksi väestöään menettävän kunnan lainakanta voi pysyä rahamääräisesti vuodesta toiseen samana, mutta jaettuna vähenevällä väkimäärällä lainakanta näyttää kasvavan. Toiseksi tarkastelu tapahtuu poikkileikkauksena pääosin vuoden 2014 tilinpäätöstiedoilla. Kuva tasapainosta voi olla toisenlainen, jos vuoden 2014 tilannetta peilataan usean viime vuoden kehitykseen. Esimerkiksi jos kunnan velkamäärä on huomattavan suuri, talouden tilan tulkinta riippuu siitä, onko velan määrä viime vuosina kasvanut vai supistunut. Pitkittäistarkastelu täydentäisi kuvaa poikkileikkaustilanteesta, mutta tässä raportissa sitä ei tehdä. Tilinpäätöshetken tilanne saattaa antaa puutteellisen kuvan myös yksittäisen vuoden tilanteesta. Käytännössä kunnan rahavarojen määrä vaihtelee vuoden aikana. Samoin kunta on saattanut ottaa runsaasti lainaa ennen tilikauden päättymistä, jolloin kunnan lainakannan keskiarvo vuoden aikana on pienempi. Koska tilastoista on suoraan saatavissa vain tilinpäätöshetken luvut, ei vuoden keskiarvojen käyttäminen ole mahdollista. Seuraavassa käsitellään ARTTU2-tutkimuskuntia aluksi kuntakokoluokittain ja sitten kokoluokkien sisällä kommentoidaan lyhyesti yksittäisten kuntien tilannetta. Pääpaino on kuntien tarkastelussa. Kuntakonsernien tilannetta tarkastellaan tässä raportissa lyhyesti yhteenvetona kuntien rinnalla. Luvussa 8 tehdään kokoavaa kuntakokoluokkien välistä vertailua. 2 Tasapainotarkastelu alle asukkaan ARTTU2-tutkimuskunnissa ARTTU2-tutkimuskunnista Hirvensalmi, Keitele, Paltamo, Petäjävesi, Rautalampi, Säkylä ja Vimpeli sisältyvät alle asukkaan kuntakokoluokan tarkasteluun. Tämän kuntajoukon kunnat eivät ole olleet mukana kuntaliitoksissa vuosina Vuoden 2016 alussa toteutui Säkylän ja Köyliön kuntaliitos. Askolan kunta, joka on ARTTU2-tutkimusohjelman alkaessa kuulunut alle 5000 asukkaan kuntakokoluokkaan, on tässä raportissa sijoitettu asukkaan kuntien kokoluokkaan. Tähän on syynä se, että Askolan asukasluku on vuoden 2014 lopussa ylittänyt asukkaan ja samalla kuntakokorajan. Kirjanpidollinen tasapaino vuonna 2014 Kuntien ja kuntakonsernien kertynyttä kirjanpidollista yli-/alijäämää havainnollistetaan kuviossa 2.1. Kuviossa ovat mukana sekä kunta että kuntakonserni. Ensiksi tässä tarkastellaan kuntien tilannetta ja sitten jäljempänä lyhyesti kuntien ja kuntakonsernien suhdetta. Keskimääräinen ylijäämä vuonna 2014 Manner-Suomen kunnissa on euroa/asukas. Alle asukkaan kokoluokan kunnille on kertynyt keskimäärin ylijäämää 310 euroa asukasta kohti. Kuntaryhmän ylijäämän keskiarvo on siis selvästi Manner- Suomen kuntien lukuja pienempi. Kuntakokoluokan sisällä huomiota herättävät kuntien väliset suuret erot. Hirvensalmelle ja Petäjävedelle on kertynyt huomattava kirjanpidollinen ylijäämä. Paltamon ja Rautalammin ylijäämä on pienehkö ja Keitele on niukasti ylijäämäinen. Säkylälle ja Vimpelille on kertynyt alijäämää. Vimpelin kertynyt alijäämä täyttää jo nykyisin voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen (205/2011) mukaisen kriisikunnan alijäämäkriteerin. Rahoituksellinen tasapaino Rahoituksellisen tasapainon tulkinnan pohja on toiminnan ja investointien kumulatiivinen rahavirta. Kuviossa 2.2 esitetään kuntien kumulatiivista toiminnan ja investointien rahavirtaa. Lisäksi kuviossa kuvataan lainakannan muutosta vuosina Tämän kuntakokoluokan tutkimuskunnissa kumulatiivisen toiminnan ja investointien rahavirran keskiarvo ( /asukas) on heikompi kuin Manner-Suomen kuntien keskiarvo ( / asukas). Kokoluokan sisällä rahavirta vaihtelee tutkimuskunnittain paljon ( ). Kuntien toiminnan ja investointien rahavirrat ovat Manner-Suomen kuntien keskiarvoa heikompia kaikissa kunnissa Petäjävettä ja Hirvensalmea lukuun ottamatta. Huomiota herättää Hirvensalmen poikkeuksellinen toiminnan ja investointien positiivinen rahavirta. Kuntien negatiivinen toiminnan ja investointien rahavirta lisää tarvetta kuntien lainanottoon. Lainakannan muutos sekä kumulatiivinen toiminnan ja investointien rahavirta ovat pääsääntöisesti peilikuvia. Negatiivinen 2

3 Petäjävesi Hirvensalmi Manner-Suomi yhteensä Alle 5000 as. ARTTU2-kunnat Paltamo Rautalampi Keitele Säkylä Vimpeli Kunta Kuntakonserni Kuvio 2.1. Kuntien ja kuntakonsernien kertynyt yli-/alijäämä alle asukkaan ARTTU2-tutkimuskunnissa (euroa/asukas). Hirvensalmi Petäjävesi Manner-Suomi yhteensä Keitele Alle 5000 as. ARTTU2-kunnat Säkylä Rautalampi Paltamo Vimpeli Toiminnan ja investointien rahavirta Lainakannan muutos Kuvio 2.2 Kuntien toiminnan ja investointien rahavirta ja lainakannan muutos alle asukkaan ARTTU2-tutkimuskunnissa vuosina (euroa/asukas). 3

4 rahavirta vuosina ja lainakanta eivät kuitenkaan usein vastaa toisiaan monesta syystä. Kyseistä asiaa on käsitelty tämän raportin I osan luvussa 6. Kunnilla on esimerkiksi saattanut olla lainaa vuonna 1997, kun kirjanpitolain mukainen kirjanpito otettiin käyttöön tai kunta on voinut vähentää rahavarojaan, jolloin lainakanta ei vastaa toiminnan ja investointien rahavirtaa. Rahoituksellisen tasapainon tulkinnan pohjana toimii hyvin kunnan lainakanta. On kuitenkin muistettava, että kuntien kirjanpidon mukaiset lainakannat eivät ole aina vertailukelpoisia. Tämän kuntakokoluokan tutkimuskuntien lainakannan keskiarvo (2 494 euroa/asukas) on hieman Manner-Suomen kuntien lainakannan keskiarvoa (2 697 euroa/asukas) pienempi, vaikka sen negatiivinen toiminnan ja investointien rahavirran keskiarvo on Manner-Suomen kuntien keskiarvoa suurempi. Kuntakokoluokan sisällä on vaihtelua. Paltamon, Rautalammin ja Vimpelin lainakannat ovat Manner-Suomen kuntien keskiarvoa suurempia. Hirvensalmen lainakanta on varsin alhainen, mikä on sopusoinnussa sen kanssa, että rahavirtakin oli ylijäämäinen. Rahoituksellisen tasapainon tulkinta Käytännössä rahoituksellinen tasapaino ei tarkoita sitä, että kunnalla ei ole lainkaan velkaa, sillä kunnan velka on perustelua muun muassa sukupolvien ja asukasryhmien oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Rahoituksellisessa tasapainossa ei ole absoluuttista rajaa, jossa kunnan lainakannan määrä kääntyisi epätasapainoon. Tosiasia on kuitenkin, jossain pisteessä lainan määrä on liikaa. Rajaa on pyritty vetämään hallinnollisilla päätöksillä. Euroopan unionissa velka suhteutetaan bruttokansantuotteeseen. Suomessa rajoja on asetettu kriisikuntia koskevissa Hirvensalmi Säkylä Petäjävesi Keitele Alle 5000 as. ARTTU2-kunnat Manner-Suomi yhteensä Paltamo Rautalampi Vimpeli Kunta Kuntakonserni Kuvio 2.3. Kunnan ja kuntakonsernin lainakanta alle asukkaan ARTTU2-tutkimuskunnissa (euroa/asukas). Taulukko 2.1. Lainakannan määrän arviointia vuoden 2014 luvuilla alle asukkaan ARTTU2-tutkimuskunnissa. Toiminnan ja Lainakanta ( /as.) Suhteellinen omakirjanpidollinen investointien (raja-arvo = 1,5 x velkaan- lainan- varaisuuskumulatiivinen kumulatiivinen Manner-Suomen tuneisuus (%) hoitokate aste (%) yli-/alijäämä rahavirta 1997 kuntien keskiarvo (raja-arvo (raja-arvo Kunta ( /as.) 2014 ( /as.) /as.) yli 50 %) (keskiarvo) alle 50 %) Hirvensalmi ,5 4,7 79,7 Keitele ,9 2,0 50,2 Paltamo ,5 0,8 43,4 Petäjävesi ,8 1,3 58,8 Rautalampi ,0 0,6 39,9 Säkylä ,2 3,1 54,4 Vimpeli ,7 0,5 31,8 Alle as. ARTTU2-kunnat ,9 1,0 50,6 Manner-Suomi yht ,0 1,5 61,0 4

5 säännöksissä (VNa 205/2011 ja Kuntalaki 410/2015). Oleellista on myös, millaista omaisuutta kunnalle on kertynyt velan vastikkeeksi. Seuraavassa tulkitaan alle asukkaan kuntien rahoituksellista tasapainoa kriisikunnan velkaantumisen kriteereiden ja velan vastikkeena olevan kunnan varallisuuden avulla. Lisäksi tarkastellaan veroprosentteihin sisältyvää rahoitusvaraa. Lainakannan suuruuden arviointia Alle asukkaan tutkimuskuntien keskiarvot ovat lähellä Manner-Suomen kuntien keskiarvoja. Kuntakokoluokan sisällä kunnat jakautuvat kolmeen ryhmään lainakannan määrän kriteerien raja-arvojen pohjalta tarkasteltuna. Hirvensalmen, Keiteleen ja Petäjäveden lainakanta on kaikkien kriteereiden rajaarvojen alapuolella. Myös Säkylän lainakanta on raja-arvojen sisällä huolimatta siitä, että kunta ei ole kirjanpidollisesti tasapainossa. Paltamon ja Rautalammin omavaraisuusaste on hieman alhainen, samoin lainanhoitokate. Rautalammin suhteellinen velkaantuneisuus ylittää myös niukasti raja-arvon. Vimpeli ylittää selvästi kaikkien kriteereiden raja-arvot. Se on sekä kirjanpidollisesti että rahoituksellisesti epätasapainossa. Omaisuus velan vastikkeena Kuviossa 2.4 havainnollistetaan kuntien taseen sekä vastaavien että vastattavien kokoa ja rakennetta. Manner-Suomen kuntien taseiden keskiarvo on euroa asukasta kohti. Alle asukkaan ARTTU2-kuntien varallisuuden kirjanpitoarvo on merkittävästi pienempi, keskimäärin euroa/asukas. Omaisuuseriä on tarkasteltava ainakin kahdesta näkökulmasta: lainan hoitamisen ja kuntien palvelutuotantoon tarvittavan omaisuuden näkökulmasta. Lainojen hoitamiseen tarvitaan likvidejä varoja, joita ovat vastaavien alapäässä olevat rahat ja pankkisaamiset sekä rahoitusarvopaperit. Velan periaatteellinen syy on kuitenkin käyttöomaisuuden hankkiminen tulevaa palvelutuotantoa varten. Velan vastiketta on perusteltua tarkastella sekä rahavarojen, saamisten että pysyviin vastaaviin kuuluvien sijoitusten sekä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden pohjalta. Näitä esitetään taulukossa 2.2. Alle asukkaan ARTTU2-kunnilla on rahavaroja keskimäärin 701 euroa/asukas, kun Manner-Suomen keskiarvo on 792 euroa/asukas. Kun kyseisen kuntakokoluokan lainakanta on keskimäärin euroa/asukas, jää lainakannasta katettavaksi muilla varoilla euroa asukasta kohti. Manner-Suomessa kunnissa vastaava luku on keskimäärin euroa/asukas. Manner-Suomi yhteensä Alle 5000 asukkaan ARTTU2-kunnat Hirvensalmi Keitele Paltamo Petäjävesi Rautalampi Säkylä Vimpeli Vastaavaa: Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet Sijoitukset pysyvissä vastaavissa Saamiset vaihtuvissa vastaavissa Rahoitusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset = Rahavarat Vastattavaa: Kertynyt yli-/alijäämä Muu oma pääoma 1) Korollinen vieras pääoma = Lainakanta Koroton vieras pääoma 1) Säkylän ja Vimpelin pylväissä koko oma pääoma Kuvio 2.4. Taseet, vastaavat ja vastattavat alle asukkaan ARTTU2-tutkimuskunnissa (euroa/asukas). 5

6 Taulukko 2.2. Vieras pääoma ja suhde taseen vastaaviin eriin alle asukkaan ARTTU2-tutkimuskunnissa (euroa/asukas). Pysyvät Aineettomat Rahavarat+ vastaavat+ Koroton Vieras ja saamiset+ saamiset+ laina- vieras pääoma Raha- aineelliset Rahavarat- sijoitukset- rahavarat- Kunta kanta pääoma yhteensä varat Saamiset Sijoitukset hyödykkeet lainakanta vieras po vieras po 1) Hirvensalmi Keitele Paltamo Petäjävesi Rautalampi Säkylä Vimpeli Alle as. ARTTU2-kunnat Manner-Suomi yht ) Pysyvät vastaavat = Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet + sijoitukset Eniten rahavaroja on Hirvensalmella, euroa/asukas, mutta sen lainakanta on vain 358 euroa/asukas. Hirvensalmi voisi siis maksaa kunnan lainakannan kokonaan pois ja vielä jäisi runsaasti rahavaroja. Lisäksi se voisi maksaa pois sen myös korottomat lainat (971 euroa/asukas). Muissa kyseisen kokoluokan kunnissa rahavarojen ja lainakannan suhde on negatiivinen. Rautalammella se on euroa/ asukas. Huonoin tilanne on Vimpelillä. Sen lainakannasta jäisi rahavarojen käytön jälkeen maksettavaksi vielä euroa/ asukas. Kun rahavarojen lisäksi omaisuuteen otetaan mukaan saamiset ja sijoitukset ja verrataan vieraaseen pääomaan, kaikkien tämän kokoluokan kuntien keskimääräinen saldo on negatiivinen ( euroa/asukas). Ero on huomattava Manner-Suomen kuntien keskiarvoon, joka on positiivinen (445 euroa/asukas). Eroa selittää sijoitusvarallisuus, joka on Manner-Suomen kunnissa merkittävästi tämän kokoluokan kuntia suurempi. Kun omaisuuteen vielä otetaan mukaan aineettomat ja aineelliset hyödykkeet ja verrataan sitä vieraaseen pääomaan, on erotus kaikissa kokoluokan kunnissa positiivinen. Ryhmän keskiarvo, euroa/asukas, on kuitenkin huomattavasti Manner- Suomen kuntien keskiarvoa (6 065 euroa/asukas) pienempi. Eroa selittävät alle asukkaan kuntien pienemmät sijoitusvarallisuudet sekä aineettomat ja aineelliset hyödykkeet. Veroprosenttien tarjoama rahoitusvara Sekä kirjanpidolliseen että rahoitukselliseen tasapainoon vaikuttavat kuntien menneiden vuosien aikana käyttämät tulo- ja kiinteistöveroprosentit. Taulukossa 2.3 kuvataan kuntien kunnallisveroprosentteja vuosina verrattuna Manner- Suomeen vastaaviin lukuihin. Vuoden 2014 yli-/alijäämiin ovat luonnollisesti vaikuttaneet myös vuodesta 1997 lähtien aikaisempienkin vuosien veroprosentit. Tässä ei kuitenkaan pyritä tarkasti laskemaan menneiden vuosien veroprosenttien vaikutusta nykyisiin yli-/alijäämiin, vaan ainoastaan suuntaa-antavasti osoittamaan veroprosenttien merkitystä tuloihin. Taulukko 2.3. Tuloveroprosentit alle asukkaan ARTTU2-tutkimuskunnissa vuosina Muutos (%-yks.) ero Manner- Suomeen Kunta keskim. Hirvensalmi 18,50 18,50 18,50 19,00 19,00 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 1,00 Ero Manner-Suomeen 0,20 0,10 0,04 0,45 0,41 0,52 0,33 0,25 0,11-0,25-0,35 0,16 Keitele 18,50 18,50 18,50 18,50 18,50 18,50 18,50 19,50 19,50 19,50 19,50 1,00 Ero Manner-Suomeen 0,20 0,10 0,04-0,05-0,09-0,48-0,67 0,25 0,11-0,25-0,35-0,11 Paltamo 19,00 19,00 19,00 19,75 19,75 20,50 20,50 20,50 21,00 22,00 22,00 3,00 Ero Manner-Suomeen 0,70 0,60 0,54 1,20 1,16 1,52 1,33 1,25 1,61 2,25 2,15 1,30 Petäjävesi 19,25 19,25 19,25 19,25 19,25 20,00 20,00 20,50 21,00 21,25 21,25 2,00 Ero Manner-Suomeen 0,95 0,85 0,79 0,70 0,66 1,02 0,83 1,25 1,61 1,50 1,40 1,05 Rautalampi 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 20,50 20,50 20,50 20,50 21,50 22,00 2,50 Ero Manner-Suomeen 1,20 1,10 1,04 0,95 0,91 1,52 1,33 1,25 1,11 1,75 2,15 1,30 Säkylä 18,50 18,50 19,00 19,50 19,50 20,00 20,00 20,00 20,00 20,50 20,50 2,00 Ero Manner-Suomeen 0,20 0,10 0,54 0,95 0,91 1,02 0,83 0,75 0,61 0,75 0,65 0,66 Vimpeli 19,50 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 20,50 21,00 21,50 22,00 2,50 Ero Manner-Suomeen 1,20 1,35 1,29 1,20 1,16 0,77 0,58 1,25 1,61 1,75 2,15 1,30 Alle as. ARTTU2-kunnat 18,94 18,98 19,11 19,39 19,39 19,90 19,90 20,19 20,40 20,90 21,03 2,09 Ero Manner-Suomeen 0,64 0,58 0,65 0,84 0,80 0,93 0,73 0,93 1,01 1,15 1,19 0,86 Manner-Suomi yht. 18,30 18,40 18,46 18,55 18,59 18,98 19,17 19,25 19,39 19,75 19,85 1,55 6

7 Taulukkoon 2.4 on koottu tietoa siitä minkä verran yksi tuloveroprosentti tuo kunnalle verotuloja asukasta kohti vuoden 2014 tiedoilla. Kyseessä oleva taulukko sisältää myös kuntien efektiiviset veroasteet ja niiden erot tuloveroprosenttiin. Taulukossa on lisäksi kuntien käyttämät kiinteistöveroprosentit. Tarkemmin tässä ei eritellä kiinteistöveroprosenteissa olevaa rahoitusvaraa. Alle asukkaan kuntien tuloveroprosentit ovat tarkasteluajanjaksona olleet 0,86 prosenttiyksikköä Manner- Suomen kuntien keskiarvoa korkeampia. Myös tuloveroprosentin korotukset, 2,09 prosenttiyksikköä, ovat olleet Manner-Suomen kuntien keskimääräistä korotusta, 1,55 prosenttiyksikköä, suurempia. Manner-Suomen keskiarvoihin verrattuna alle asukkaan kuntien vuotuiset tulot olisivat jonkin verran pienemmät ja kuntien talouden tasapaino huonompi. Keiteleellä tuloveroprosentti on vuosina ollut keskimäärin alle Manner-Suomen keskiarvon. Hirvensalmella veroprosentti on ollut vain hieman yli ja parina viime vuotena jopa alle Manner-Suomen keskiarvon. Säkylässä keskimääräinen prosentti on ollut noin puoli prosenttiyksikköä Manner-Suomen keskiarvon korkeampi. Muissa kunnissa kunnallisveroprosentti on ollut noin yhden prosenttiyksikön verran Manner-Suomen kuntien keskiarvoa korkeampi. Huomattavaa on myös veroprosenttien viimeaikainen kehityssuunta. Kolmen viime vuoden ( ) aikana Hirvensalmi ja Keitele eivät ole korottaneet tuloveroprosenttia, vaikka Manner-Suomen keskiarvo on noussut 0,60 prosenttiyksikköä. Paltamo, Rautalampi ja Vimpeli ovat korottaneet samana aikana 1,5 prosenttiyksikköä. Investointeja korvaavat sopimukset ja ottamaton velka Taseesta ei suoraan ilmene ovatko kunnat hankkineet investointityyppisiä hyödykkeitä yksityisellä rahoituksella. Tällaisista sitoumuksista pitäisi olla selvitys kunnan tilinpäätöksen liitetiedoissa. Tässä raportissa ei ole käsitelty alle asukkaan kuntien investointien yksityisrahoitusta. Rahoituksellisen tasapainon tulkinnassa on vielä otettava huomioon ottamaton velka, jolla tarkoitetaan välttämättömiä tai vähintään tarpeellisia investointeja, joita ei ole aloitettu. Tyypillinen esimerkki tällaisista ovat korjausvelat, jotka ovat syntyneet esimerkiksi rakennusten homevaurioiden seurauksena. Näitä ei ole kirjattu kirjanpitoon, mutta joissakin kunnissa niitä seurataan ja niistä on mainintoja talousarviossa tai taloussuunnitelmassa. Tässä raportissa ei myöskään käsitellä ottamatonta velkaa. Kirjanpidollisen ja rahoituksellisen tasapainon suhde Kirjanpidollisen tasapainon ja rahoituksellista tasapainoa kuvaavan rahavirran ero on suuri alle asukkaan kokoluokassa: kirjanpidollinen 310 euroa/asukas ja rahoituksellinen euroa/asukas. Näiden erotus on euroa/asukas vuodesta 1997 lähtien. Se on merkittävästi pienempi kuin Manner-Suomen kunnissa, jossa vastaavat luvut ovat seuraavat: kirjanpidollinen euroa/asukas, rahoituksellinen euroa/asukas ja näiden erotus euroa/asukas. Alle asukkaan tutkimuskunnista kaikki muut olivat kirjanpidollisesti ylijäämäisiä paitsi Säkylä ja Vimpeli. Kun rahoituksellista tasapainoa tulkitaan lainamäärän kriisikuntakriteereiden, taseessa olevan omaisuuden ja veroprosentteihin sisältyvän rahoitusvaran pohjalta, voidaan alle asukkaan ARTTU2-tutkimuskunnista todeta seuraavaa: Hirvensalmi on varsin hyvin sekä kirjanpidollisesti että rahoituksellisesti tasapainossa, kun toiminnan ja rahoituksen rahavirtakin on positiivinen ja sen rahavarat riittävät kaikkien lainojen takaisinmaksuun. Lisäksi veroprosentit ovat olleet varsin kohtuullisia. Keitele ja Petäjävesi ovat kirjanpidollisesti ja rahoituksellisesti tasapainossa. Velan määrä on alle kriisikunnan raja-arvojen. Likvidiomaisuus ei kuitenkaan ole lainojen suuruinen. Keiteleen veroprosentit ovat olleet alle Manner-Suomen kuntien tason, mutta Petäjävedellä tuloveroprosentti ylittää Manner- Suomen tason. Säkylä on kirjanpidollisesti alijäämäinen, mutta rahoituksellisesti sen voi katsoa olevan tasapainossa. Velan määrä ei ylitä Taulukko 2.4. Yhden veroprosentin tuotto, efektiivinen veroaste sekä kiinteistöveroprosentit alle asukkaan ARTTU2-tutkimuskunnissa vuonna Yhden Kiinteistöveroprosentit v. 2014: tulovero- Tulovero-%:n prosentin efektiivinen ja efektiivisen muu kuin tuotto Tulovero-% veroaste veroasteen Vakituinen vakituinen v vuonna v erotus asuin- asuin- Kunta ( /as.) 2014 (%) (%-yks.) Yleinen rakennus rakennus Hirvensalmi ,50 12,80 6,70 0,85 0,40 0,95 Keitele ,50 12,83 6,67 0,70 0,35 0,90 Paltamo ,00 14,61 7,39 1,10 0,60 1,10 Petäjävesi ,25 14,61 6,64 1,10 0,52 1,12 Rautalampi ,50 14,29 7,21 1,00 0,70 1,30 Säkylä ,50 15,31 5,19 0,90 0,45 1,00 Vimpeli ,50 15,14 6,36 1,10 0,50 1,10 Alle as. ARTTU2-kunnat ,90 14,45 6,46 0,94 0,51 1,06 Manner-Suomi yht ,75 14,95 4,80 0,94 0,44 1,05 7

8 millään kriteerillä kriisikunnan raja-arvoja. Säkylän rahavarat ovat alhaista lainakantaa pienemmät. Tuloveroprosentti ylittää Manner-Suomen kuntien keskiarvon, mutta nousu on ollut maltillinen viime vuosina. Paltamo ja Rautalampi ovat kirjanpidollisesti tasapainossa, mutta rahoituksellisen tasapainon kanssa on ongelmia. Kuntien lainakannan määrä on kriisikuntakriteereiden rajaarvojen seutuvilla. Rahavarat eivät vastaa lainakantaa, mutta kummallakin kunnalla on muuta omaisuutta velan vastikkeena. Vimpelin kunta on sekä kirjanpidollisesti että rahoituksellisesti epätasapainossa. Kaikki velan määrää koskevat kriisikunnan raja-arvot ylittyvät. Velan vastikkeena olevaa omaisuutta on muiden saman kokoluokan kuntien keskiarvoa enemmän. Tuloveroprosentti on huomattavasti Manner-Suomen keskiarvoa korkeampi ja veroprosenttia on korotettu paljon kuluvan vuosikymmenen aikana. Havaintoja kunnan ja kuntakonsernin suhteesta Pienimmät kunnat hoitavat tehtäviään pääosin kunnan organisaatiolla ja ostopalveluilla. Suuremmissa kunnissa konsernirakenteet ovat monimutkaisempia. Kuntakonserneja tarkastellaan perusteellisemmin ARTTU2-ohjelman tulevissa raporteissa, mutta tässä raportissa luodaan lyhyt silmäys kuntien ja kuntakonsernien suhteeseen tasapainon näkökulmasta. Konsernin kirjanpidollinen tasapaino Kuntakonsernien kirjanpidollista tasapainoa kuvataan edellä kuviossa 2.1. Manner-Suomen kuntakonserneissa keskimääräinen ylijäämä on euroa/asukas, kun vastaava ylijäämä kunnissa on euroa/asukas. Kuntakonsernin ylijäämä on siten merkittävästi kunnan ylijäämää pienempi Manner-Suomen kunnissa. Alle asukkaan kuntakokoluokkaa edustavissa ARTTU2- tutkimuskunnissa kirjanpidon yli-/alijäämän keskiarvoluvut ovat selvästi Manner-Suomen kuntien lukuja pienempiä (keskiarvo 310 euroa/asukas). Kuntakonsernit ovat kirjanpidollisesti keskimäärin jopa alijäämäisiä. (-131 euroa/asukas). Kuntien välillä on suuria eroja. Alle asukkaan ARTTU2- kunnissa Keitelettä lukuun ottamatta konsernin kirjanpidollinen tasapaino on peruskuntaa heikompi. Vimpelissä kunnan ja konsernin alijäämät ovat lähes samansuuruisia. Petäjäveden konsernilla on huomattava määrä kertynyttä ylijäämää, Hirvensalmella ja Keiteleellä on pienehkö ylijäämä. Kaikilla muilla kunnilla konserni on alijäämäinen. Vimpelin konsernin alijäämä ja edellisen vuoden alijäämä ylittävät jo uudessa kuntalaissa (410/215, 118 ) mainitun kriisikunnan kriteerin. Konsernin rahoituksellinen tasapaino Kuntakonserneista ei ole käytettävissä toiminnan ja investointien rahavirran tietoja, mutta tiedot on saatavissa kuntakonsernien lainakannasta. Lainakantaa tarkastellaan kuviossa 2.3. Manner-Suomen kuntakonserneissa lainakannan keskiarvo on euroa/asukas ja kunnissa euroa/asukas. Konsernien lainakanta on siten suunnilleen kaksinkertainen kuntien lainakantaan nähden. Alle asukkaan kunnilla konsernilaina on noin kaksi kertaa peruskunnan lainaa suurempi. Konsernin lainakanta on Keiteleel- Manner-Suomi yhteensä Alle 5000 asukkaan ARTTU2-kunnat Hirvensalmi Keitele Paltamo Petäjävesi Rautalampi Säkylä Vimpeli Vastaavaa: Vastattavaa: Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet Sijoitukset pysyvissä vastaavissa Saamiset vaihtuvissa vastaavissa Rahoitusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset = Rahavarat Kertynyt yli-/alijäämä Muu oma pääoma 1) Korollinen vieras pääoma = Lainakanta Koroton vieras pääoma 1) Paltamon, Rautalammen, Säkylän ja Vimpelin sekä alle 5000 asukkaan kuntien pylväissä koko oma pääoma Kuvio 2.5. Kuntien konsernitaseet alle asukkaan ARTTU2-tutkimuskunnissa (euroa/asukas). 8

9 lä hieman Manner-Suomen kuntien keskiarvoa suurempi. Vimpelin konsernivelka on selvästi keskiarvoa suurempi. Uudessa kuntalaissa lainamäärää arvioidaan konsernitasolla. Kriteereitä on kaksi. Kuntakonsernin asukaskohtainen lainamäärä ylittää kahtena peräkkäisenä vuotena kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla ja kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia. Minkään alle asukkaan ARTTU2-kunnan konsernivelka ei ylitä 50 prosentilla kuntakonsernien keskimääräistä lainamäärää. Manner-Suomen kuntakonsernien taseen keskiarvo ( euroa/asukas) on huomattavasti alle asukkaan kuntien keskiarvoa suurempi (9 722 euroa/asukas). Alle 5000 asukkaan kuntien taseiden loppusumma oli vuonna 2014 keskimäärin euroa/asukas, joten konsernitaseet olivat keskimäärin noin 46 prosenttia peruskunnan taseita suurempia. Tarkasteltavan kokoluokan sisällä taseiden arvo vaihtelee kunnittain huomattavasti. Konsernitaseiden vastaavaa puolella huomio kiinnittyy muutamiin asioihin. Ensiksikin rahavarat ovat keskimäärin vain hieman peruskunnan rahavaroja suuremmat, vaikka lainamäärät ovat yli kaksinkertaisia. Toiseksi varallisuudesta pääosa on aineellisia ja aineettomia hyödykkeitä. Konsernivelkojen hoitamisessa taseessa olevat varat ovat pääosin vaikeasti rahaksi muutettavissa. Kokonaisuutena arvioiden kuntakonsernien sekä kirjanpidollinen että rahoituksellinen tasapaino ovat kuntien tasapainoa huonompia. 3 Tasapainotarkastelu asukkaan tutkimuskunnissa ARTTU2-tutkimuskunnista Askola, Inari, Hattula, Kemiönsaari, Parkano, Pudasjärvi ja Vöyri sisältyvät asukkaan kuntakokoluokan tarkasteluun. Edellä luetelluista kunnista nykyinen Kemiönsaaren kunta syntyi kolmen kunnan liitoksen myötä vuonna 2009 ja Vöyrin kunta kahden erillisen, vuosina 2007 ja 2011 toteutetun liitoksen seurauksena. Kirjanpidollinen tasapaino Kuntien ja kuntakonsernien kertynyttä kirjanpidollista yli-/alijäämää havainnollistetaan kuviossa 3.1. Kuviossa ovat mukana sekä kunta että kuntakonserni. Ensiksi tässä tarkastellaan kuntien tilannetta ja sitten jäljempänä lyhyesti kuntien ja kuntakonsernien suhdetta. Kaikki tämän kokoluokan kunnat ovat kirjanpidollisesti tasapainossa. Kun keskimääräinen ylijäämä on vuonna 2014 Manner- Suomen kunnissa euroa/asukas, on se asukkaan kokoluokan kunnissa 913 euroa/asukas. Kuntien ylijäämien keskiarvo asukkaan ARTTU2-kunnista on siis noin puolet Manner-Suomen kuntien keskiarvosta. Kuntakokoluokan sisällä ylijäämät ovat samaa suuruusluokkaa poikkeuksina Kemiönsaari, jolla on huomattavan suuri ylijäämä ja Askola, jonka ylijäämä on pieni. Kemiönsaari Manner-Suomi yhteensä Parkano Inari Pudasjärvi as. ARTTU2-kunnat Vöyri Hattula Askola Kunta Kuntakonserni Kuvio 3.1. Kuntien ja kuntakonsernien kertynyt yli-/alijäämä asukkaan ARTTU2-tutkimuskunnissa (euroa/ asukas). 9

10 Rahoituksellinen tasapaino ja sen tulkinta Rahoituksellisen tasapainon tulkinnan pohja on toiminnan ja investointien kumulatiivinen rahavirta. Kuviossa 3.2 esitetään kuntien kumulatiivista toiminnan ja investointien rahavirtaa sekä lainakannan muutosta Kuntakokoluokkaa asukasta edustavissa tutkimuskunnissa toiminnan ja investointien rahavirran keskiarvo ( euroa/asukas) on heikompi kuin Manner-Suomen kuntien vastaava keskiarvo ( euroa/asukas). Kuntakokoluokan sisällä rahavirta vaihtelee kunnittain. Tutkimuskuntien toiminnan ja investointien rahavirrat ovat Inaria lukuun ottamatta Manner- Suomen kuntien keskiarvoa heikompia. Kuntien negatiivinen toiminnan ja investointien rahavirta lisää tarvetta kuntien lainanottoon. Lainakannan muutos sekä kumulatiivinen toiminnan ja investointien rahavirta ovat pääsääntöisesti peilikuvia. Negatiivinen rahavirta vuosina ja lainakanta eivät kuitenkaan aina vastaa toisiaan. Tähän liittyviä syitä on käsitelty tämän tutkimuksen ensimmäisen osion luvussa 6 (Uutta ART- TU2-ohjelmasta nro 3/2016). Kunnilla on esimerkiksi saattanut olla lainaa vuonna 1997, kun kirjanpitolain mukainen kirjanpito otettiin käyttöön tai kunta on voinut vähentää rahavarojaan, jolloin lainakanta ei vastaa toiminnan ja investointien rahavirtaa. Rahoituksellisen tasapainon tulkinnan pohjana toimii hyvin kunnan lainakanta. On kuitenkin muistettava, että kuntien kirjanpidon mukaiset lainakannat eivät ole aina vertailukelpoisia. Tarkasteltavan asukkaan kuntakokoluokan kuntien lainakannan keskiarvo (2 088 /asukas) on Manner-Suomen kuntien lainakannan keskiarvoa (2 697 /asukas) pienempi, vaikka sen negatiivinen toiminnan ja investointien rahavirran keskiarvo on Manner-Suomen kuntien keskiarvoa suurempi. Kyseisen kokoluokan tutkimuskuntien lainakannat ovat yllättävän samansuuruisia, sillä niiden lainakannat vaihtelevat vain noin 600 eurolla. Ainoastaan Vöyrin lainakanta poikkeaa muiden tutkimuskuntien vastaavasta tasosta. Rahoituksellisen tasapainon tulkinta Käytännössä rahoituksellinen tasapaino ei tarkoita sitä, että kunnalla ei ole lainkaan velkaa, sillä kunnan velka on perustelua muun muassa sukupolvien ja asukasryhmien oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Rahoituksellisessa tasapainossa ei ole absoluuttista rajaa, jossa kunnan velkamäärä kääntyisi rahoituksellisesti epätasapainoon. Tosiasia on kuitenkin, että jossain velkamäärässä liika on liikaa. Rajaa on pyritty vetämään hallinnollisilla päätöksillä. Euroopan unionissa velka suhteutetaan bruttokansantuotteeseen. Suomessa rajoja on asetettu kriisikuntia koskevissa säännöksissä (VNa 205/2011 ja Kuntalaki 410/2015). Seuraavassa tulkitaan asukkaan kokoluokkaa edustavien ARTTU2-tutkimuskuntien rahoituksellista tasapainoa kriisikunnan velkaantumisen kriteereiden ja velan vastikkeena olevan kunnan varallisuuden avulla. Lisäksi tarkastellaan veroprosentteihin sisältyvää rahoitusvaraa. Lainakannan suuruuden arviointia Kuntakokoluokkaan asukasta kuuluvien tutkimuskuntien keskiarvot eivät eroa merkittävästi Manner-Suomen kuntien keskiarvosta, johon vaikuttavat huomattavasti väestömäärältään suurimmat kunnat. Kuntakokoluokan sisällä tutkimuskunnat jakautuvat kolmeen ryhmään lainakannan määrän kriteerien raja-arvojen pohjalta tarkasteltuna. Inarin, Kemiönsaaren, Pudasjärven ja Vöyrin lainakannat ovat selvästi kaikkien kriteereiden raja-arvojen alapuolella. Parkanon omavaraisuusaste on hieman alhainen, mutta muut kriteerit ovat raja-arvojen sisällä. Askola ja Hattula ylittävät selvästi suhteellisen velkaantumisen ja omavaraisuuden rajaarvot, Hattulan lainanhoitokate on myös alhainen. Inari Manner-Suomi yhteensä Parkano Vöyri as. ARTTU2-kunnat Pudasjärvi Hattula Kemiönsaari Askola Toiminnan ja investointien rahavirta Lainakannan muutos Kuvio 3.2. Kuntien toiminnan ja investointien rahavirta ja lainakannan muutos asukkaan ARTTU2-kunnissa vuosina (euroa/asukas). 10

11 Vöyri Kemiönsaari as. ARTTU2- kunnat Inari Parkano Hattula Pudasjärvi Askola Manner-Suomi yhteensä Kunta Kuntakonserni Kuvio 3.3. Kunnan ja kuntakonsernin lainakanta asukkaan ARTTU2-tutkimuskunnissa (euroa/asukas) Taulukko 3.1. Lainakannan määrän arviointia vuoden 2014 luvuilla asukkaan ARTTU2-tutkimuskunnissa. Toiminnan ja Lainakanta ( /as.) Suhteellinen omakirjanpidollinen investointien (raja-arvo = 1,5 x velkaan- lainan- varaisuuskumulatiivinen kumulatiivinen Manner-Suomen tuneisuus (%) hoitokate aste (%) yli-/alijäämä rahavirta 1997 kuntien keskiarvo (raja-arvo (raja-arvo Kunta ( /as.) 2014 ( /as.) /as.) yli 50 %) (keskiarvo) alle 50 %) Askola ,3 1,0 31,4 Hattula ,7 0,2 46,1 Inari ,6 2,1 68,1 Kemiönsaari ,2 1,5 61,3 Parkano ,7 2,0 48,8 Pudasjärvi ,5 1,1 66,3 Vöyri ,1 2,6 58, as. ARTTU2-kunnat ,0 1,3 57,4 Manner-Suomi yht ,0 1,5 61,0 Omaisuus velan vastikkeena Kuviossa 3.4 havainnollistetaan kuntien taseen sekä vastaavien että vastattavien kokoa ja rakennetta. Manner-Suomen kuntien taseiden keskiarvo on euroa/ asukas asukkaan ARTTU2-kuntien varallisuuden kirjanpitoarvo on merkittävästi pienempi, keskimäärin euroa asukasta kohti. Tutkimuskunnat jakautuvat kahteen ryhmään taseensa laajuuden perusteella. Suurimmat taseet ovat Pudasjärvellä, Inarilla ja Kemiönsaarella. Pienimmät taseet taas ovat Hattulalla ja Vöyrillä, joiden taseiden koko on hieman yli puolet Pudasjärven taseesta. Omaisuuseriä on tarkasteltava ainakin kahdesta näkökulmasta: lainan hoitamisen ja kuntien palvelutuotantoon tarvittavan omaisuuden näkökulmasta. Lainojen hoitamiseen tarvitaan likvidejä varoja, joita ovat vastaavien alapäässä olevat rahat ja pankkisaamiset sekä rahoitusarvopaperit. Velan periaatteellinen syy on kuitenkin käyttöomaisuuden hankkiminen tulevaa palvelutuotantoa varten. Velan vastiketta on perusteltua tarkastella sekä rahavarojen, saamisten että pysyviin vastaaviin kuuluvien sijoitusten sekä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden pohjalta. Näitä tarkastellaan taulukossa 3.2. Tarkasteltavan kuntakokoluokan kuntien rahavarojen keskiarvo on 558 euroa/asukas, kun vastaava keskiarvo on Manner-Suomen kunnissa 792 euroa/asukas. Rahavarojen määrä vaihtelee kunnittain. Kun asukkaan kuntien lainakanta on keskimäärin euroa/asukas, jää lainakannasta katettavaksi muilla varoilla euroa/asukas, Manner-Suomen kunnissa vastaavasti keskimäärin euroa/asukas. 11

12 Manner-Suomi yhteensä asukkaan ARTTU2-kunnat Askola Hattula Inari Kemiönsaari Parkano Pudasjärvi Vöyri Vastaavaa: Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet Sijoitukset pysyvissä vastaavissa Saamiset vaihtuvissa vastaavissa Rahoitusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset = Rahavarat Vastattavaa: Kertynyt yli-/alijäämä Muu oma pääoma Korollinen vieras pääoma = Lainakanta Koroton vieras pääoma Kuvio 3.4. Taseet, vastaavat ja vastattavat asukkaan ARTTU2-tutkimuskunnissa (euroa/asukas). Taulukko 3.2. Vieras pääoma ja suhde taseen vastaaviin eriin asukkaan ARTTU2-tutkimuskunnissa (euroa/ asukas). Pysyvät Aineettomat Rahavarat+ vastaavat+ Koroton Vieras ja saamiset+ saamiset+ laina- vieras pääoma Raha- aineelliset Rahavarat- sijoitukset- rahavarat- Kunta kanta pääoma yhteensä varat Saamiset Sijoitukset hyödykkeet lainakanta vieras po vieras po 1) Askola Hattula Inari Kemiönsaari Parkano Pudasjärvi Vöyri as. ARTTU2-kunnat Manner-Suomi yht ) Pysyvät vastaavat = Aineettomat- ja aineelliset hyödykkeet + sijoitukset Kaikissa asukkaan kunnissa rahavarojen ja lainakannan suhde on negatiivinen, keskimäärin euroa asukasta kohti, mikä on Manner-Suomen kuntien keskiarvoa pienempi. Mikään kunta ei voisi maksaa rahavaroillaan lainakantaansa. Paras tilanne on Vöyrillä, heikoin Askolassa. Kun rahavaroihin lisätään saamiset ja sijoitukset ja verrataan vieraaseen pääomaan, on tarkasteltavan kuntakokoluokan tulos negatiivinen (-440 euroa/asukas), kun Manner-Suomen kunnissa luku on positiivinen, 455 euroa/asukas. Tutkimuskunnista Inarissa luku on positiivinen, mikä johtuu suuresta sijoitusomaisuudesta. Muissa kunnissa nämä omaisuuserät eivät riitä kattamaan vierasta pääomaa. Kun omaisuuteen vielä otetaan mukaan aineettomat ja aineelliset hyödykkeet ja verrataan sitä vieraaseen pääomaan, on erotus kaikissa asukkaan tutkimuskunnissa positiivinen. Kokoluokan keskiarvo, euroa/asukas, on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin Manner-Suomen kunnissa keskimäärin (6 065 euroa/asukas). Eroa selittää kyseisen kokoluokan kuntien pienemmät sijoitusvarallisuudet sekä aineettomat ja aineelliset hyödykkeet. Veroprosenttien tarjoama rahoitusvara Sekä kirjanpidolliseen että rahoitukselliseen tasapainoon vaikuttavat kuntien menneiden vuosien aikana käyttämät tulo- ja kiinteistöveroprosentit. Taulukossa 3.3 esitetään tutkimuskuntien kunnallisveroprosentit vuosina verrattuna Manner- 12

13 Taulukko 3.3. Tuloveroprosentit asukkaan ARTTU2-tutkimuskunnissa vuosina Muutos (%-yks.) ero Manner- Suomeen Kunta keskim. Askola 18,25 18,50 18,50 18,75 18,75 18,75 19,00 20,00 20,25 20,25 20,25 2,00 Ero Manner-Suomeen -0,05 0,10 0,04 0,20 0,16-0,23-0,17 0,75 0,86 0,50 0,40 0,23 Hattula 17,75 17,75 17,75 17,75 17,75 19,25 19,25 19,25 20,00 20,00 20,00 2,25 Ero Manner-Suomeen -0,55-0,65-0,71-0,80-0,84 0,27 0,08 0,00 0,61 0,25 0,15-0,20 Inari 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 0,00 Ero Manner-Suomeen 0,70 0,60 0,54 0,45 0,41 0,02-0,17-0,25-0,39-0,75-0,85 0,03 Kemiönsaari 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 0,75 Ero Manner-Suomeen 0,70 0,60 0,54 0,45 0,41 0,77 0,58 0,50 0,36 0,00-0,10 0,44 Parkano 18,50 19,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 2,00 Ero Manner-Suomeen 0,20 1,10 2,04 1,95 1,91 1,52 1,33 1,25 1,11 0,75 0,65 1,25 Pudasjärvi 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 20,00 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 1,50 Ero Manner-Suomeen 0,70 0,60 0,54 0,45 0,41 1,02 1,33 1,25 1,11 0,75 0,65 0,80 Vöyri 19,24 19,31 19,17 19,17 19,15 19,32 19,00 19,00 19,00 20,00 21,00 1,76 Ero Manner-Suomeen 0,94 0,91 0,71 0,62 0,55 0,34-0,17-0,25-0,39 0,25 1,15 0, as. ARTTU2-kunnat 18,62 18,79 18,91 18,93 18,91 19,50 19,55 19,65 19,85 19,98 20,12 1,50 Ero Manner-Suomeen 0,32 0,39 0,44 0,38 0,32 0,53 0,37 0,40 0,46 0,23 0,27 0,37 Manner-Suomi yht. 18,30 18,40 18,46 18,55 18,59 18,98 19,17 19,25 19,39 19,75 19,85 1,55 Suomen keskiarvoon. Vuoden 2014 yli-/alijäämiin ovat luonnollisesti vaikuttaneet myös vuodesta 1997 lähtien aikaisempienkin vuosien veroprosentit. Tässä ei kuitenkaan pyritä tarkasti laskemaan menneiden vuosien veroprosenttien vaikutusta nykyisiin yli-/alijäämiin, vaan ainoastaan suuntaa-antavasti osoittamaan veroprosenttien merkitystä tuloihin. Taulukkoon 3.4 on koottu minkä verran yksi tuloveroprosentti tuo kunnalle verotuloja asukasta kohti vuoden 2014 tiedoilla. Lisäksi taulukossa ovat kuntien efektiiviset veroasteet ja niiden ero tuloveroprosenttiin. Taulukossa on myös kuntien käyttämät kiinteistöveroprosentit. Tarkemmin tässä ei eritellä kiinteistöveroprosenteissa olevaa rahoitusvaraa. Kuntakokoluokkaa asukasta edustavissa tutkimuskunnissa tuloveroprosentit ovat keskimäärin tarkasteluajanjaksona olleet 0,37 prosenttiyksikköä Manner-Suomen kuntien keskiarvoa korkeammat. Manner-Suomen keskiarvolla ryhmän kuntien vuotuiset tulot olivat hieman pienemmät. Huomattavaa on, että tässä kokoluokassa tuloveroprosenttien korotusten keskiarvo on ollut hieman pienempi kuin Manner-Suomen kunnissa. Tarkasteltavan kuntakokoluokan sisällä huomiota kiinnittää Inari, jonka tuloveroprosentti on pysynyt samana koko tarkastelujakson läpi, kun Manner-Suomen kunnat ovat korottaneet tuloveroprosenttejaan keskimäärin 1,5 prosenttiyksikköä. Hattulan tuloveroprosentti on vuosina ollut keskimäärin 0,2 prosenttiyksikköä alle koko Manner-Suomen keskiarvon. Huomattavaa on kuitenkin tuloveroprosentin kasvu 2,25 prosenttiyksiköllä kauden aikana. Vuoden 2015 taso on alle ryhmän keskiarvon ja vain vähän yli Manner-Suomen kuntien keskiarvon. Investointeja korvaavat sopimukset ja ottamaton velka Taseesta ei suoraan ilmene, ovatko kunnat hankkineet investointityyppisiä hyödykkeitä yksityisellä rahoituksella. Tällaisista sitoumuksista pitäisi olla selvitys kunnan tilinpäätöksen liitetiedoissa. Tässä raportissa ei ole käsitelty asukkaan Taulukko 3.4. Yhden veroprosentin tuotto, efektiivinen veroaste sekä kiinteistöveroprosentit asukkaan tutkimuskunnissa vuonna Yhden Kiinteistöveroprosentit v. 2014: tulovero- Tulovero-%:n prosentin efektiivinen ja efektiivisen muu kuin tuotto Tulovero-% veroaste veroasteen Vakituinen vakituinen v vuonna v erotus asuin- asuin- Kunta ( /as.) 2014 (%) (%-yks.) Yleinen rakennus rakennus Askola ,25 14,66 5,59 1,05 0,65 1,25 Hattula ,00 15,09 4,91 1,00 0,45 1,00 Inari ,00 13,62 5,38 1,35 0,55 1,15 Kemiönsaari ,75 13,34 6,41 1,10 0,32 1,10 Parkano ,50 14,15 6,35 1,10 0,52 1,10 Pudasjärvi ,50 13,16 7,34 0,75 0,40 0,87 Vöyri ,00 13,75 6,25 0,70 0,50 1, as. ARTTU2-kunnat ,98 14,03 5,96 1,05 0,47 1,06 Manner-Suomi yht ,75 14,95 4,80 0,94 0,44 1,05 13

14 kuntien investointien yksityisrahoitusta. Rahoituksellisen tasapainon tulkinnassa on vielä otettava huomioon ottamaton velka, jolla tarkoitetaan välttämättömiä tai vähintään tarpeellisia investointeja, joita ei ole aloitettu. Tyypillinen esimerkki tällaisista ovat korjausvelat, jotka ovat syntyneet esimerkiksi rakennusten homevaurioiden seurauksena. Näitä ei ole kirjattu kirjanpitoon, mutta joissakin kunnissa niitä seurataan ja niistä on mainintoja talousarviossa tai taloussuunnitelmassa. Tässä raportissa ei myöskään käsitellä ottamatonta velkaa. Kirjanpidollisen ja rahoituksellisen tasapainon suhde Kirjanpidollista ja rahoituksellista tasapainoa kuvaavan rahavirran ero on suuri asukkaan kuntakokoluokan tutkimuskunnissa: kirjanpidollinen on 913 euroa/asukas ja rahoituksellinen euroa/asukas. Näiden erotus on 2 971euroa asukasta kohti vuodesta 1997 lähtien. Se on kuitenkin pienempi kuin Manner-Suomen kunnissa, jossa vastaavat luvut ovat seuraavat: kirjanpidollinen euroa/asukas, rahoituksellinen euroa/asukas ja näiden erotus euroa/asukas. Kaikki asukkaan tutkimuskunnat ovat kirjanpidollisesti ylijäämäisiä. Kun rahoituksellista tasapainoa tulkitaan velan kriisikuntakriteereiden, taseessa olevan omaisuuden ja veroprosentteihin sisältyvän rahoitusvaran pohjalta, voidaan asukkaan ARTTU2-tutkimuskunnista todeta seuraavaa: Inari, Kemiönsaari, Pudasjärvi ja Vöyri ovat varsin hyvin sekä kirjanpidollisesti että rahoituksellisesti tasapainossa. Rahavarat ovat lainakantaa pienemmät. Kuntien tuloveroprosentit eivät ole kohonneet viime vuosina lukuun ottamatta Vöyrin kuntaa. Rahoituksellinen tasapaino Askolan, Hattulan ja Parkanon kunnissa liikkuu velan raja-arvojen seutuvilla, mutta luvut eivät ole hyvin huonoja. Näiden kuntien tuloveroprosentit ovat hieman Manner-Suomen kuntien keskiarvoja korkeammat, mutta huomattavasti kuntien korkeimpien veroprosenttien alapuolella. Havaintoja kunnan ja kuntakonsernin suhteesta Pienimmät kunnat hoitavat tehtäviään pääosin kunnan organisaatiolla ja ostopalveluilla. Suuremmissa kunnissa konsernirakenteet ovat monimutkaisempia. Kuntakonserneja tarkastellaan perusteellisemmin ARTTU2-tutkimusohjelman tulevissa raporteissa, mutta tässä raportissa luodaan lyhyt silmäys kuntien ja kuntakonsernien suhteeseen tasapainon näkökulmasta. Konsernin kirjanpidollinen tasapaino Kuntakonsernien kirjanpidollista tasapainoa kuvataan edellä kuviossa 3.1. Manner-Suomen kuntakonserneissa keskimääräinen ylijäämä on euroa/asukas, kun vastaava ylijäämä kunnissa on euroa/asukas. Kuntakonsernin ylijäämä on siten merkittävästi kunnan ylijäämää pienempi Manner-Suomen kunnissa. Manner-Suomi yhteensä asukkaan ARTTU2-kunnat Askola Hattula Inari Kemiönsaari Parkano Pudasjärvi Vöyri Vastaavaa: Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet Sijoitukset pysyvissä vastaavissa Saamiset vaihtuvissa vastaavissa Rahoitusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset = Rahavarat Vastattavaa: Kertynyt yli-/alijäämä Muu oma pääoma 1) Korollinen vieras pääoma = Lainakanta Koroton vieras pääoma 1) Askolan kunnan pylväässä koko oma pääoma Kuvio 3.5. Konsernitaseet asukkaan tutkimuskunnissa (euroa/asukas). 14