SATAKUNNAN KUNTATALOUTTA KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA VUOSILTA

Transkriptio

1 1 SATAKUNNAN KUNTATALOUTTA KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA VUOSILTA - -Verrattuna seutukunnittain maakunnan sisällä ja vastaavia tunnuslukuja vuosilta - verrattuna WFA:iin kuuluviin maakuntiin SATAKUNTALIITTO 2003 Sarja A: 269

2 3 SATAKUNTALIITTO Postiosoite:PL 260, Pori Puhelin (02) Käyntiosoite: Pohjoisranta 11 D, Pori Telefax (02) SATAKUNNAN KUNTATALOUTTA KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA VUOSILTA - -Verrattuna seutukunnittain maakunnan sisällä ja vastaavia tunnuslukuja vuosilta - verrattuna WFA:iin kuuluviin maakuntiin Sarja A: SARJA A: SUUNNITTELU- JA TUTKIMUSJULKAISUT ISBN ISSN Pori 2003

3 4 Kansikuva: liiton arkisto SATAKUNTALIITON MONISTAMO PORI KPL

4 5 SISÄLLYS 1. JOHDANTO TUNNUSLUKUJEN ANALYSOINTI Asukasluku Tuloveroprosentti Toimintakulut /asukas Toimintatuotot /asukas Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100* Toimintatuotot / ( Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön ) Toimintakate /asukas Verotulot /asukas Käyttötalouden valtionosuudet /asukas Kertynyt yli-/alijäämä /asukas Vuosikate /asukas Lainakanta /asukas = Vieras pääoma ( Saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat )/asukasmäärä Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100* ( Vieras pääoma Saadut ennakot ) / Käyttötulot Konsernin lainakanta /asukas Kassan riittävyys , pv = 365 pv * Kassavarat / Kassasta maksut tilikaudella Rahoitusvarallisuus /asukas = (( Saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset ) ( Vieras pääoma Saadut ennakot )) / Asukasmäärä Omavaraisuusaste % = 100* ( Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset ) / ( Koko pääoma Saadut ennakot ) Konsernin lainakannan ja lainakannan erotus /asukas YHTEENVETO TAULUKOT...15

5 7 1. JOHDANTO Maakuntahallitus asetti kokouksessaan kuntataloustyöryhmän, jonka tehtävänä on arvioida maakunnan kuntien taloudellisia näkymiä ja valmistella maakuntahallituksen valtiolle tekemiä esityksiä kunta-valtio suhteesta. Kuntataloustyöryhmä kokoontui ensimmäisen kerran ja päätti, että kunnista kerätään tietoja vuosien - tilinpäätöksistä taloudellisten tunnuslukujen laatimiseksi seutukunnittain ja maakunnan tasolla. Maakuntatasoinen vertailu on rajattu WFA kuuluviin maakuntiin sen johdosta, että nämä maakunnat harjoittavat kiinteää yhteistyötä. Selvitystyö päätettiin tilata Oy Audiator Ab:ltä. Työn on suorittanut JHTT, HTM Risto Pohjanpiiri. seutukuntia koskeva vertailu on tehty kuntien vuosien - tilinpäätöstietoihin perustuen. Maakuntatasoinen vertailu on tehty Tilastokeskuksen tietojen perusteella ja vertailu koskee vuosia -. Vuoden tietoja ei maakuntatasolla ole vielä käytettävissä. Seuraavassa esitetään tunnuslukujen analysointia siinä järjestyksessä kuin ne ovat liitetaulukoissa.

6 8 2. TUNNUSLUKUJEN ANALYSOINTI 2.1. Asukasluku Tuloveroprosentti Tunnuslukujen analysointi suoritetaan ensin maakunnittain ja sen jälkeen tasoisesti. Analysointia ei suoriteta kuntatasolla yksityiskohtaisesti, koska se ei tässä selvityksessä ole tarkoituksena. Joidenkin tunnuslukujen kohdalla on jouduttu toteamaan jonkin kunnan vaikutus kyseisen tunnusluvun muodostumiseen tasolla, koska kyseisen kunnan vaikutus on ratkaiseva. WFA kuuluvat maakunnat ovat Etelä-n, Keski-n, n, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja maakunnat. seutukuntia ovat Pohjois-, Porin, Rauman ja Kaakkois- seutukunnat. Maakunnittain tarkasteltuna asukasluku on vähentynyt erityisesti Satakunnassa ja Etelä-lla. Asukasluku on lisääntynyt Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla. Kaikissa seutukunnissa on tapahtunut asukasluvun vähentymistä. Tuloveroprosentissa on tapahtunut lisäystä kaikissa maakunnissa tarkasteluajanjaksona n %. Suurin kasvu on tapahtunut Keski-lla. kuntien tuloveroprosentin määrä vuonna oli 17,81 %, mitä pienempi on ainoastaan Pirkanmaan kuntien tuloveroprosentin määrä 17,64 %. seutukuntien osalta voidaan todeta, että Pohjois- seutukunnan kunnissa tuloveroprosentti on pysynyt tarkastelujakson jotakuinkin samalla korkealla tasolla. Muissa seutukunnissa on tapahtunut merkittävää lisäystä erityisesti Rauman ja Kaakkois- seutukunnissa. Vuonna Kaakkois- seutukunnan kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti oli melkein sama kuin Pohjois- seutukunnan kunnissa Toimintakulut /asukas Maakunnittainen vertailu osoittaa, että n kunnissa toimintakulut laskettuna asukasta kohti ovat koko tarkastelujakson olleet korkeimmat. Vuonna se oli 4.148,74 /asukas. vastaava luku oli 3.992,32 /asukas. osalta Porin seutukunnassa toimintakulut asukasta kohti ovat selvästi muita seutukuntia korkeammat. Tämä johtuu suurimmalta osalta siitä, että Porin kaupungin tilinpäätökseen sisältyy joidenkin kaupungin liikelaitosten toimintakulut mm. Porin energialaitos. Rauman ja Kaakkois- seutukunnissa toimintakulut asukasta kohti ovat vuonna olleet matalimmat.

7 Toimintatuotot /asukas Toimintatuottojen vertailussa, Keski-n ja Pirkanmaan kuntien toimintatuotot asukasta kohti ovat olleet samalla korkeimmalla tasolla koko tarkasteluajanjakson aikana. Etelä-n ja Keski-Suomen mataliin lukuihin lienee selittävänä tekijänä se, että niissä maakunnissa kunnat ovat yhtiöittäneet toimintojaan muita maakuntia enemmän. Satakunnassa Porin poikkeaa muista seutukunnista selvästi. Sen tunnusluku on ollut koko tarkasteluajanjakson muita korkeampi. Vuonna tunnusluku oli 1.909,92 /asukas. Tämä johtuu siitä, että Porin kaupungin toimintatuottoja lisää merkittävästi liikelaitosten toimintatulot mm. Porin energialaitos. Pienin tunnusluku 642,44 /asukas vuonna oli Kaakkois- seutukunnassa Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100* Toimintatuotot / ( Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön ), Keski-n ja Pirkanmaan tunnusluvut olivat korkeimmalla tasolla. Korkein tunnusluku 27,2 % oli Pirkanmaan kunnissa. Matalimmat tunnusluvut olivat Etelä-n ja Keski-Suomen maakunnissa. Edellä tuli todettua se seikka, että kunnallisten toimintojen yhtiöittäminen on näiden maakuntien kohdalla vaikuttanut toimintatuottojen määrään asukasta kohti laskettuna. Sama syy pätee näissä maakunnissa tämän tunnusluvun matalaan tasoon. Porin seutukunnassa toimintatuottojen osuus toimintakuluista 39,07 % on huomattavan suuri muihin seutukuntiin verrattuna. Tämä johtuu edellisessä tunnusluvussa esille tuodusta Porin kaupungin liikelaitosten vaikutuksesta toimintatuottoihin. Matalin tunnusluku 17,06 % oli vuonna Kaakkois- seutukunnan kunnissa Toimintakate /asukas Toimintakate osoittaa sen, kuinka paljon toimintakuluista jää toimintatuottojen vähentämisen jälkeen katettavaksi mm. verotuloilla ja käyttötalouden valtionosuuksilla. Maakunnittain tarkasteltuna toimintakatetta 3.255, 71 /asukas jäi eniten vuonna n kuntiin. Vähiten toimintakatetta 2.740,34 /asukas jäi vastaavana aikana Pirkanmaan kuntiin. Sakunnan kuntiin toimintakatetta jäi 2.920,09 /asukas. osalta Pohjois- seutukunnassa toimintakatetta kunnille jäi vuonna 3.173,34 /asukas, mikä oli korkein luku. Vähiten katettavaa jäi Kaakkois- seutukunnan kunnille 2.192,99 /asukas. Porin ja Rauman seutukunnat olivat suuruusluokaltaan samoja.

8 Verotulot /asukas Etelä-n kunnissa verotulot asukasta kohti ovat olleet koko tarkasteluajanjakson pienimmät. Vuonna ne olivat 2.051,32 /asukas. Korkeimmat verotulot asukasta kohti vuonna olivat lla 2.605,21 /asukas. Edellisiin vuosiin verrattuna n kunnissa on vuonna tapahtunut poikkeuksellisen suuri kasvu. kuntien verotulot asukasta kohti ovat lähellä Keski-Suomen kuntien verotuloja asukasta kohti. Rauman seutukunnan kuntien verotulot ovat olleet vuosina - asukasta kohti laskettuna muita seutukuntia korkeammalla tasolla. Vuonna Rauman seutukunnan kuntien verotulot asukasta kohti olivat 2.595,26 /asukas. Pohjois- seutukunnan kunnissa verotulot asukasta kohti olivat muita seutukuntia alemmat eli 1.942,76 /asukas Käyttötalouden valtionosuudet /asukas Käyttötalouden valtionosuudet olivat korkeimmat Etelä-n kunnissa ja ovat olleet sitä koko tarkasteluajnjakson ajan. Vuonna niiden määrä oli 1.242,33 /asukas. kuntien valtionosuudet olivat vuonna määrältään 1.053,26 /asukas. Matalimmillaan käyttötalouden valtionosuudet asukasta kohti olivat Pirkanmaan kunnissa. Ne olivat 679,71 /asukas. Käyttötalouden valtionosuudet ovat lisääntyneet asukasta kohti laskettuna tarkastelujanjaksona kaikissa maakunnissa. seutukunnissa korkeimmilaan käyttötalouden valtionosuudet asukasta kohti olivat Pohjois- seutukunnan kunnissa. Ne olivat 1.553,51 / asukas. Matalimmillaan ne olivat Rauman seutukunnan kunnissa, missä ne olivat 798,40 /asukas. Käyttötalouden valtionosuudet ovat lisääntyneet asukasta kohti laskettuna tarkastelujanjaksona kaikissa seutukunnissa Kertynyt yli-/alijäämä /asukas Vuonna maakunnittain tarkasteltuna kaikkien maakuntien kuntien keskimääräinen edellisten tilikausien yli-/alijäämä ja tilikauden yli-/alijäämä oli ylijäämäinen. Suurin ylijäämä 343,65 /asukas oli Pirkanmaan alueen kunnilla. alueen kuntien ylijäämä oli 11,25 /asukas. kunnissa alijäämää oli merkittävästi vuosina -. Keski-Suomen kunnissa alijäämää oli vuosina -. Vuoden osalta tilanne oli keskimääräisesti heikoin kunnissa. seutukunnissa heikoin tilanne on ollut vuosina - Porin seutukunnassa, missä alijäämäisyys on jatkunut koko tarkasteluajanjaksona. Vuonna alijäämän määrä oli 23,82 /asukas, mikä on melko tarkalleen sama kuin se oli vuonna. Tilanne on ollut alijäämäinen tarkastelujakson joinakin vuosina myöskin Kaakkois- seutukunnassa. Pohjois- seutukunnassa ja Rauman seutukunnassa tilanne on pysynyt ylijäämäisenä koko tarkasteluajnjaksona. Rauman seutukunnan ylijäämä 811,02 /asukas vuonna on ollut huomattavan korkea.

9 Vuosikate /asukas Maakunnittain tarkasteltuna matalimman vuosikatteen maakunta on Etelä-. Vuosikate oli vuonna asukasta kohti laskettuna 135,42 /asukas. vastaava luku oli 304,03 /asukas. Korkein vuosikate 342,65 /asukas oli Pirkanmaalla. Tässä kohden on syytä todeta, että Pirkanmaalla oli matalin tuloveroprosentti ja siitä huolimatta vuosikate oli korkein. Seutukunnittain tarkasteltuna korkein vuosikate 554,60 /asukas vuonna oli Rauman seutukunnassa. Koko tarkastelujaksona Rauman seutukunnan vuosikate on ollut korkein vuotta lukuunottamatta. Muut seutukunnat ovat olleet Rauman a samalla matalammalla tasolla. Porin seutukunnan vuosikate on kasvanut merkittävästi vuosina Lainakanta /asukas = Vieras pääoma ( Saadut ennakot + ostovelat + siirto velat + muut velat )/asukasmäärä Maakunnittain tarkasteltuna selvästi korkein lainakanta 1.618,56 /asukas vuonna oli Keski-lla. Satakunnassa vastaava luku oli 765,69 /asukas. Matalin lainakanta 582,01 /asukas oli Pirkanmaalla. Keski-Suomessa oli myöskin varsin korkea lainakanta 1.000,67 /asukas. Seutukunnittain tarkasteltuna korkein lainakanta 963,02 /asukas oli vuonna Pohjois- seutukunnassa. Matalin lainakanta 360,26 /asukas oli Rauman seutukunnassa. Porin seutukunnan lainakanta oli 824,16 /asukas Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100* ( Vieras pääoma Saadut ennakot ) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus koko kuntasektorilla on n. 30 %. Maakunnittain tarkasteltuna heikoin tilanne on Keski-lla, missä tunnuluvun arvo vuonna oli 47,07 %. Satakunnassa tunnusluvun arvo oli 27,55 % vuonna. Parhaimmat mahdollisuudet selviytyä vieraan pääoman takaisinmaksusta tulorahoituksella oli Pirkanmaalla, missä tunnusluvun arvo oli 27,15 %. kunnat eivät näyttäisi olevan liiaksi velkaantuneista. Seutukunnittain tarkasteltuna paras tilanne oli Rauman seutukunnassa, missä tunnusluku oli 21,38 % vuonna. Heikoin tilanne oli Pohjois- seutukunnassa, missä tunnusluku oli 32,58 % vuonna. Porin seutukunnan vastaava luku oli 24,04 % ja Kaakkois- 27,99 %.

10 Konsernin lainakanta /asukas Konsernin lainakantaa tarkasteltaessa maakunnittain voidaan havaita, että korkein lainakanta on vuonna Keski-lla 2.807,95 /asukas. Vastaavaa suuruusluokkaa on Keski-Suomen lainakanta, mikä on 2.737,86 /asukas. kuntakonsernien lainakanta oli 1.768,38 /asukas. Seutukunnittain tarkasteltuna Porin seutukunnan vuoden lainakanta 2.094,39 /asukas on korkein. Pohjois- seutukunnan vastaava luku oli 1.852,18 /asukas. Kaakkois- seutukunnassa on tapahtunut merkittävä muutos vuodesta vuoteen. Vuonna konsernin lainakanta oli 1.229,67 / asukas ja vuonna vastaava luku oli 719,83 /asukas Kassan riittävyys , pv = 365 pv * Kassavarat /Kassasta maksut tilikaudella Kuntien maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Maakunnittain tarkasteltuna maksuvalmius on ollut vuonna riittävin Keski- Suomen kunnissa 46,22 päivää. Satakunnassa vastaava luku oli 14,74 päivää. kuntien maksuvalmius on ollut heikoin koko tarkasteluajanjaksona. seutukunnista on Rauman seutukunnan maksuvalmius 80,60 päivää vuonna. Maksuvalmius on parantunut selvästi vuodesta vuoteen kaikissa seutukunnissa. Heikoin maksuvalmius on vuonna Porin seutukunnassa 21,41 päivää Rahoitusvarallisuus /asukas = (( Saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset ) ( Vieras pääoma Saadut ennakot )) / Asukasmäärä Tunnusluku ilmoittaa likvidien varojen riittävyyden vieraan pääoman takaisinmaksuun. Rahoitusomaisuuden ja vieraan pääoman positiivinen erotus osoittaa määrän, mikä rahoitusomaisuudesta jää jäljelle, kun vieras pääoma on maksettu. Negatiivinen erotus osoittaa määrän, joka rahoitusomaisuudella jää vieraasta pääomasta kattamatta. Kuntatalouden rahoitusvarallisuus on ollut viime vuosina n. 420,46 negatiivinen. Maakunnittain tarkasteltuna rahoitusvarallisuus oli eniten negatiivinen Keski-lla. Tunnusluku oli vuonna negatiivinen 1.453,03 /asukas. rahoitusvarallisuus oli vuonna negatiivinen 631,61 /asukas. Pirkanmaan kuntien rahoitusvarallisuus oli vähiten negatiivinen. Tunnusluku oli negatiivinen 396,37 /asukas.

11 13 Rauman seutukunnan rahoitusvarallisuus oli positiivinen 221,13 /asukas vuonna. Tämä tarkoittaa sitä, että seutukunnan kuntien likvidit varat riittävät vieraan pääoman takaisinmaksuun. Aikaisempina vuosina rahoitusvarallisuus on ollut negatiivinen kaikissa seutukunnissa. Pohjois- seutukunnassa rahoitusvarallisuus 885,43 /asukas oli eniten negatiivinen. Porin seutukunnan rahoitusvarllisuus oli negatiivinen 637,04 /asukas Omavaraisuusaste % = 100* ( Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset ) / ( Koko pääoma Saadut ennakot ) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50%:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Maakunnittain tarkasteltuna korkein omavaraisuusaste 72,90 % vuonna oli Pirkanmaan maakunnassa. Satakunnassa omavaraisuusaste oli 70,98 % vuonna. Matalin omavaraisuusaste oli Keski-n maakunnassa 59,03 %. Seutukunnittain tarkasteltuna korkein omavaraisuusaste 79,13 % oli Rauman seutukunnassa. Matalin omavaraisuusaste 61,34 % oli Pohjois- seutukunnassa. Porin seutukunnassa ja Kaakkois- seutukunnassa omavaraisuusasteet olivat selvästi yli 70 % Konsernin lainakannan ja lainakannan erotus /asukas Maakunnittain vertailtuna voidaan todeta, että Keski-Suomessa ja Etelä-lla on kuntien toimintoja yhtiöitetty tai muulla tavalla eriytetty muita maakuntia enemmän. Erityisesti Keski-Suomessa on kuntien konsernilainakannan ja kuntien lainakannan erotus 1.897,99 /asukas vuonna huomattavan suuri. Satakunnassa vastaava luku oli 993,15 /asukas. Seutukunnittain tarkasteltuna Porin seutukunnassa kuntien konsernilainakannan ja kuntien lainakannan erotus oli 1.270,23 /asukas vuonna. Kaakkois- seutukunnan vastaava luku oli seutukunnista matalin eli 312,08 /asukas.

12 14 3. YHTEENVETO Maakunnittain tarkasteltuna yhteenvetona maakunnan osalta voidaan todeta, että maakunnan kuntien tulorahoitus on liian alhaisella tasolla. Tämä näkyy vuosikatteen riittämättömänä tasona sekä siinä, että maakunnan kunnilla on ollut alijäämäinen talous vuosina -. Kun vielä huomioidaan se, maakunnan kunnissa joudutaan varautumaan tulevien vuosien korjaus- ja kunnossapitoinvestointeihin mm. kunnallistekniikan alueella, niin paineet tulorahoituksen parantamiseksi nykyisestään ovat olemassa. Tulorahoituksen riittävyyttä on jouduttu parantamaan tuloveroprosentin korotuksilla. keskimääräinen tuloveroprosentti kestää kuitenkin vertailun muiden maakuntien joukossa. omavaraisuusaste on koko tarkasteluajanjaksona ollut yli keskimääräisen tavoitetason 70 %. Tämä osoittaa sen, että maakunnan kuntien velkaantuneisuus ei ole liian korkea. Tuottavien ja toiminnan kannalta välttämättömien investointien rahoituksessa vieraan pääoman käyttöä voitaneen jonkin verran lisätä. Seutukunnittain tarkasteltuna voidaan todeta, että Rauman seutukunnassa tulorahoitus on ollut muita seutukuntia riittävämpi vuosikatteen ja kertyneiden ylijäämien perusteella arvioituna. Lisäksi kyseisessä seutukunnassa rahoitusvarallisuus on positiivinen, mikä tarkoittaa sitä, että likvidit varat riittävät vieraan pääoman takaisinmaksuun. Velkaantuneisuus on muita seutukuntia alempi ja sitä kautta omavaraisuusaste on muita seutukuntia korkeampi. Kertyneet ylijäämät ovat osaltaan vahvistamassa omavaraisuusastetta. Porin seutukunnassa merkille pantavaa on ollut alijäämäinen talous koko tarkasteluajanjaksona. Kuitenkin seutukunnan omavaraisuusaste on pysynyt tarkasteluajanjaksona keskimäärin yli 70 %:n. Kaakkois- ja Pohjois- seutukunnissa tulorahoituksen riittävyys on samaa suuruusluokkaa. Pohjois- omavaraisuusaste on alhainen johtuen suhteellisen korkeasta velkamäärästä. Pomarkussa 9. päivänä kesäkuuta Risto Pohjanpiiri JHTT, HTM Oy Audiator Ab

13 15 4.TAULUKOT

14 17 1. Asukasluku Asukasluku Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa Etelä Keski Keski-Suomi Pirkanmaa Asukasluku Pohjois- Porin Rauman Kaakkois- Pohjois Porin Rauman Kaakkois

15 18 2. Tuloveroprosentti Tuloveroprosentti 19,50 19,00 18,50 18,00 17,50 17,00 16,50 16,00 Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa Etelä- 17,96 18,07 18,29 18,45 18,49 18,54 17,26 17,30 17,44 17,49 17,40 17,81 Keski- 18,21 18,84 18,92 18,79 18,83 18,92 Keski-Suomi 17,94 18,15 18,16 18,17 18,19 18,44 Pirkanmaa 17,14 17,47 17,54 17,55 17,56 17,64 18,13 18,27 18,35 18,40 18,46 18,64 Tuloveroprosentti 19,00 18,50 18,00 17,50 17,00 16,50 16,00 Pohjois- Porin Rauman Kaakkois- Pohjois- 18,44 18,56 18,56 18,56 18,53 18,53 Porin 17,47 17,53 17,72 17,84 17,84 18,09 Rauman 17,08 17,08 17,25 17,38 17,38 17,92 Kaakkois- 17,50 17,58 18,00 18,21 18,25 18,42

16 19 3. Toimintakulut /asukas Toimintakulut /asukas Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa Etelä , , , , , , , , , ,32 Keski , , , , ,04 Keski-Suomi 3 142, , , , ,90 Pirkanmaa 3 196, , , , , , , , , ,74 Toimintakulut /asukas , Pohjois- Porin Rauman Kaakkois- Pohjois- 3036, , , , , ,14 Porin 3871, , , , , ,20 Rauman 3496, , , , , ,56 Kaakkois- 3001, , , , , ,04

17 20 4. Toimintatuotot /asukas Toimintatuotot /asukas Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa Etelä- 635,02 587,30 597,64 657,78 675,28 866,58 892,13 937,08 981, ,57 Keski- 875,62 929,52 932,92 952, ,15 Keski-Suomi 630,24 627,80 645,13 684,00 699,18 Pirkanmaa 900,43 905,13 928,02 967, ,70 804,21 823,30 837,07 863,04 869,51 Toimintatuotot /asukas 250, Pohjois- Porin Rauman Kaakkois- Pohjois- 608,25 623,46 638,14 675,62 742,85 896,95 Porin 1495, , , , , ,92 Rauman 1037,85 683,56 747,38 789,22 797,90 851,54 Kaakkois- 510,41 525,40 563,08 602,89 610,07 642,44

18 21 5. Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100* Toimintatuotot / ( Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön ) Toimintatuotot toimintakuluista % 3 25, ,00 1 5,00 Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa Etelä- 20,33 18,58 18,22 19,26 18,38 25,85 25,62 26,24 26,52 26,18 Keski- 26,97 27,93 27,36 26,74 26,16 Keski-Suomi 20,42 19,99 20,05 20,27 19,37 Pirkanmaa 28,56 28,01 27,68 27,61 27,20 22,81 22,53 22,50 22,32 21,08 Toimintatuotot toimintakuluista % 45, , , ,00 1 5,00 Pohjois- Porin Rauman Kaakkois- Pohjois- 20,03 19,58 19,54 19,76 19,85 22,00 Porin 38,62 38,33 39,14 40,22 40,11 39,07 Rauman 29,68 21,43 23,15 23,65 22,23 22,87 Kaakkois- 17,00 16,93 17,57 18,38 17,20 17,06

19 22 6. Toimintakate /asukas Toimintakate /asukas Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa Etelä , , , , , , , , , ,09 Keski , , , , ,47 Keski-Suomi , , , , ,96 Pirkanmaa , , , , , , , , , ,71 Toimintakate /asukas Pohjois- Porin Rauman Kaakkois- -, Pohjois , , , , , ,34 Porin -2240, , , , , ,05 Rauman -2459, , , , , ,44 Kaakkois , , , , , ,99

20 23 7. Verotulot /asukas Verotulot /asukas Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa Etelä , , , , , , , , , ,18 Keski , , , , ,75 Keski-Suomi 1 920, , , , ,70 Pirkanmaa 1 993, , , , , , , , , ,21 Verotulot /asukas , Pohjois- Porin Rauman Kaakkois- Pohjois- 1748, , , , , ,76 Porin 1898,04, , , , ,91 Rauman 2028, , , , , ,26 Kaakkois- 1859, , , , , ,96

21 24 8. Käyttötalouden valtionosuudet /asukas Käyttötalouden valtionosuudet /asukas Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa Etelä- 980,02 981, , , ,33 865,28 833,84 891,82 940, ,26 Keski- 910,97 929,23 937, , ,21 Keski-Suomi 770,07 737,58 717,22 749,91 850,82 Pirkanmaa 587,74 567,46 598,68 629,71 679,71 879,07 861,98 893,51 952, ,35 Käyttötalouden valtionosuudet /asukas Pohjois- Porin Rauman Kaakkois- Pohjois- seutuk 1090, , , , , ,51 Porin 867,05 871,87 948, , , ,46 Rauman 714,19 627,55 641,24 653,65 711,21 798,40 Kaakkois- seutu 884,45 834,60 900,93 971, , ,70

22 25 9. Kertynyt yli-/alijäämä /asukas Kertynyt yli-/alijäämä /asukas Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa -20 Etelä- 74,33 81,25 21,91 125,21 90,88 52,63-58,09-100,38-112,35 11,25 Keski- 158,07 229,21 248,01 199,31 264,83 Keski-Suomi -44,32-12,43-6,83 187,44 181,40 Pirkanmaa 29,47 126,98 195,53 253,58 343,65 14,43 8,86 56,20-54,59 76,66 Kertynyt yli-/alijäämä , /asukas Pohjois- Porin Rauman Kaakkois Pohjois- 85,34 113,08 181,72 146,13 261,84 260,48 Porin -23,97-160,63-292,54-426,67-249,79-23,82 Rauman 200,45 117,71 277,92 323,94 525,17 811,02 Kaakkois- 21,41-55,01-88,38-164,93-37,03 160,15

23 Vuosikate /asukas Vuosikate /asukas Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa Etelä- 120,82 108,99 73,74 58,99 135,42 139,17 71,65 172,53 141,14 304,03 Keski- 84,40 207,33 198,98 112,50 321,31 Keski-Suomi 95,71 167,92 170,50 94,09 174,02 Pirkanmaa 230,19 274,63 302,77 273,78 342,65 163,07 136,02 172,57 51,66 306,81 Vuosikate /asukas Pohjois- Porin Rauman Kaakkois- Pohjois- 239,31 113,17 128,60 103,64 78,36 317,14 Porin 103,06 59,81 126,77 84,55 336,53 466,30 Rauman 216,55 146,82 318,30 340,19 456,16 554,60 Kaakkois- 83,47 33,32 107,77 57,81 107,93 338,24

24 Lainakanta = Vieras pääoma ( Saadut ennakot+ostovelat+siirtovelat +muut velat ) Lainakanta /asukas Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa Etelä- 459,84 539,29 651,06 780,01 877,39 682,78 758,73 750,09 775,23 765,69 Keski , , , , ,56 Keski-Suomi 781,24 815,51 833,36 839, ,67 Pirkanmaa 456,99 463,09 515,66 509,31 582,01 484,33 628,56 686,45 782,37 874,25 Lainakanta /asukas Pohjois- Porin Rauman Kaakkois- Pohjois- 945,38 986,04 971,10 906,43 942,17 963,02 Porin 772,87 921,62 893,99 964,52 895,75 824,16 Rauman 378,07 437,08 385,66 350,77 427,05 360,26 Kaakkois- 607,11 583,33 696,31 759,84 732,51 698,62

25 Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100* ( Vieras pääoma Saadut ennakot ) / Käyttötulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa Etelä- 24,82 27,14 30,48 34,90 34,10 29,81 32,39 29,88 31,38 27,55 Keski- 42,31 45,22 47,30 51,20 47,07 Keski-Suomi 34,83 35,04 35,99 39,25 39,38 Pirkanmaa 26,25 25,41 26,04 27,60 27,15 25,44 28,73 30,26 35,21 32,10 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 45, , , ,00 1 5,00 Pohjois- Porin Rauman Kaakkois- Pohjois- 38,37 39,87 39,03 37,76 35,37 32,58 Porin 27,21 30,86 27,81 29,28 24,81 24,04 Rauman 20,29 25,21 21,65 22,38 21,00 21,38 Kaakkois- 32,75 33,64 33,92 36,91 32,86 27,99

26 Konsernin lainakanta /asukas Konsernin lainakanta , /asukas Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa Etelä , , , , , , , ,38 Keski , , , ,95 Keski-Suomi 2 511, , , ,86 Pirkanmaa 1 460, , , , , , , ,02 Konsernin lainakanta /asukas 250, Pohjois- Porin Rauman Kaakkois- Pohjois- 2021, , , , , ,18 Porin 1570, , , , , ,39 Rauman 971,82 968,06 917,46 877, , ,53 Kaakkois- 848, , , , ,67 719,83

27 Kassan riittävyys , pv = 365 pv * Kassavarat / Kassasta maksut tilikaudella Kassan riittävyys pv Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa Etelä- 43,81 36,00 29,75 29,27 28,40 24,72 13,98 13,22 11,46 14,74 Keski- 17,54 14,80 12,00 16,50 15,70 Keski-Suomi 14,66 18,39 19,67 53,58 46,22 Pirkanmaa 38,63 37,71 41,83 38,65 31,11 17,97 19,46 18,12 18,87 18,21 Kassan riittävyys pv Pohjois- Porin Rauman Kaakkois- Pohjois- 38,39 32,26 38,63 16,24 12,09 22,15 Porin 24,71 10,85 10,21 7,86 12,09 21,41 Rauman 20,79 11,22 4,78 20,57 23,12 80,60 Kaakkois- 16,83 11,74 11,70 11,48 19,24 22,33

28 Rahoitusvarallisuus /asukas = (( Saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset ) ( Vieras pääoma Saadut ennakot )) / Asukasmäärä Rahoitusvarallisuus /asukas Etelä Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa Etelä- -50,66-246,93-423,64-643,52-752,17-505,30-693,49-659,12-769,15-631,61 Keski , , , , ,03 Keski-Suomi -726,24-559,36-601,63-493,50-712,30 Pirkanmaa -111,07-133,25-112,68-265,31-396,37-286,14-419,25-511,82-779,85-733,79 Rahoitusvarallisuus /asukas Pohjois- Porin Rauman Kaakkois- Pohjois- -735,44-842,14-780,07-950, ,19-885,43 Porin -839, , ,30-982,16-771,36-637,04 Rauman -220,78-453,56-347,27-150,81-97,81 221,13 Kaakkois- -642,51-749,42-799,23-905,25-800,16-608,60

29 Omavaraisuusaste % = 100* ( Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset ) / ( Koko pääoma Saadut ennakot ) Omavaraisuus % Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa Etelä- 74,98 74,75 73,86 71,00 69,99 71,92 70,65 71,86 70,37 70,98 Keski- 60,57 59,53 59,67 58,20 59,03 Keski-Suomi 70,50 70,97 71,30 71,74 70,19 Pirkanmaa 72,29 73,76 74,26 73,17 72,90 76,47 75,03 74,59 71,34 71,46 Omavaraisuus % Pohjois- Porin Rauman Kaakkois- Pohjois- 57,98 51,69 62,52 63,07 63,92 61,34 Porin 72,72 69,95 71,00 69,85 70,20 72,86 Rauman 76,50 75,99 78,95 77,12 78,10 79,13 Kaakkois- 65,52 65,10 64,98 67,86 69,33 72,70

30 Konsernin lainakannan ja lainakannan erotus /asukas Konsernilainakannan ja lainakannan erotus /asukas Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa Etelä , , , ,62 796,96 873, ,28 993,15 Keski , , , ,75 Keski-Suomi 1 729, , , ,99 Pirkanmaa 1 003, , , ,10 622,49 586,83 672,88 892,65 Konsernilainakannan ja lainakanan erotus /asukas Pohjois- Porin Rauman Kaakkois- Pohjois- 1075,95 898,19 757,75 802,61 870,58 889,16 Porin 798,04 725,55 961,10 924, , ,23 Rauman 593,74 530,98 531,79 526,92 669,80 728,27 Kaakkois- 240,94 743,14 738,81 663,71 497,16 312,08

31 36 SATAKUNTALIITON TUTKIMUS- JA SUUNNITTELUJULKAISUJA A:240 Jätevesien käsittely haja-asutusalueilla Porin seudulla A:241 maakunnan kehittämisohjelma A:242 ympäristökatsaus A:243 aluekehityksen seurantaraportti A:244 tietoverkko A:245 Kotimaakuntamme A:246 Olkiluodon ydinvoimalaitosten vaikutuksista aluerakenteen ja aluetalouden näkökulmasta II Vuoden 1993 selvityksen ajantasaistus A:247 maakuntakirja A:248 Alvar Aalto Satakunnassa A:249 luonnonsuojeluselvitys Osaraportti II: Luontokartoitusaineisto A:250 matkailustrategia vuosille A:251 Liikenteen kehittämistarpeet Porin seudulla A:252 aluekehityksen seurantaraportti A:253 -ohjelma, Arviointi ja jatkovalmistelu, Kyselyraportti A:254 Sivistystoimen strategiat A:255 seutukaava 5, Seutukaavaselostus A:256 seutukaava 5, Seutukaavakartta ja -määräykset A:257 kärkihankkeet A:258 Julkaisematon A:259 laista EU-osaamista Kahdentoista EU-osarahoitteisen hankkeen arviointiraportti A:260 aluekehityksen seurantaraportti A:261 luontopolut ja lintutornit A:262 edunvalvonnan kärkihankkeet A:263 Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma A:264 Luonnontilan hallinnan talous Luonnonarvokaupan kehittämishankkeen raportti A:265 Hyvinvointi ja palvelut paikallistasolla - Tutkimus hyvinvoinnista ja hyvinvointipalvelujen tarjonnasta Satakunnassa A:266 Valtionosuuksien osumatarkkuus - Tutkimus käyttötalouden valtionosuuksien kohdentumisesta kuntiin vuosina ja A:267 Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen - loppuraportti A:268 maakuntasuunnitelma Karhun kämmen lyö SATAKUNTALIITTO PL 260, PORI Pohjoisranta 11 D Puh ISBN Fax ISSN /