Virkistysryhmän kokous klo Paikka: Someron kaupungintalo, Hallitushuone, 2.krs
|
|
- Raili Lehtilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Virkistysryhmän kokous klo Paikka: Someron kaupungintalo, Hallitushuone, 2.krs Paikalla: Arto Aalto, Somero Juhani Tynjälä, Marttila Päivi Peuranto, Koski Tl Turo Hjerppe, Suomen ympäristökeskus Elina Tuomarila, Paimionjoki-yhdistys, Virkistäytymään Paimionjoelle - hanke Janne Kumpulainen, Virkistäytymään Paimionjoelle hanke, Tarvasjoki Sanna Söderlund, RAVITA-hanke Jouni Lehtiranta, Paimio Päivi Joki-Heiskala, Paimionjoki-yhdistys Muistio 1. Teemaryhmän kuulumiset ja uutiset 2. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskuksesta esitteli VIRVA -mallin tuloksia. Käydyistä keskusteluista koottu muistio on liitteessä Projektikoordinaattori Elina Tuomarila esitteli Virkistäytymään Paimionjoelle - kehittämishankkeen tilannetta (liite 2). 4. Melonta- ja retkeilykartan edistäminen. Seuraavaan teemaryhmäkokoukseen mennessä olisi hyvä olla käytettävissä jo tulostettava kartta, johon voitaisiin tehdä lisäyksiä muistilapputyyppisesti. Lisäksi perustettiin alustavasti karttaryhmä viemään kartta-asiaa eteenpäin. Ryhmään ehdotettiin valittavaksi seuraavat henkilöt: Janne Kumpulainen (koollekutsuja ja ryhmän vetäjä), Jouni Nummila (Silver River, konsultoija ), Tanja Alenius (matkailun näkökulma), Jouni Lehtiranta ja Elina Tuomarila. 5. Teemaryhmän palaute, jatkoajatukset ja ideat 6. Muut mahdolliset asiat 7. Seuraavan kokouksen ajankohta. Seuraava kokous pidetään tammikuussa Muistion kokosi Somerolla Päivi Joki-Heiskala
2 Liite 1. KUTOVA- ja VIRVA-malleista saatu palaute ja käyty keskustelu Paimionjoen teemaryhmien (maatalous-, virkistys- ja kunnostusteemaryhmät) kokouksissa 5. ja koonnut Turo Hjerppe, SYKE 1. Maatalousteemaryhmässä ( ) käyty keskustelu - Miksi monivuotinen nurmiviljely on niin heikko? Monivuotista nurmiviljelyä pidetty erinomaisena ja ylivoimaisena menetelmänä, jonka vaikutukset monipuolisia, mm parantaa maaperää. Mutta kustannustehokkuus ja saavutettavissa oleva kuormitusalenema huono. - VIHMA-mallin mukaan liukoisen fosforin kuormitus lisääntyy valuma-alueella niin merkittävästi monivuotisen nurmiviljelyn alalla, että sen vaikutus kokonaiskuormitukseen jää pieneksi. - Toimenpide on tehokas erityisesti kaltevilla pelloilla, Paimionjoella lähes 80 prosenttia pelloista kaltevuudeltaan alle 1,5 prosenttia - Valuma-alueen ominaispiirteet vaikuttavat tähän, monivuotinen nurmiviljely erityistoimenpiteenä erityisesti turv la, vähentää erityisesti typen kuormitusta, joten ei näy fosforikuormitusta mittaavassa KUTOVA-mallissa - Kipsin käyttö herätti keskustelua: Miksi viljelijä haluaisi sitoa ravinteet kipsillä, kun kasvit tarvitsevat niitä? - Tässä ei tunnettu MTT:n tuloksia, joiden mukaan kipsin lisäys ei vaikuta satoisuuteen. - Veden viipymän lisäämiseen perustuvien menetelmien hyödyntäminen ja kustannustehokkuus (mm. kosteikot, metsätalouden putkipadot, pintavalutuskentät ja virtaaman säätö turvetuotannossa). Havaittiin, että nämä menetelmät vaikuttavat olevan kustannustehokkaita. - Keskusteltiin lyhyesti näiden toimenpiteiden hyödyntämismahdollisuudesta erityisesti Painion ja Hirsjärven valuma-alueella - Voiko Painiolle hyvässä ekologisessa tilassa saavutettava hyöty olla noin pieni? Painion VIRVAmallin tulokset herättivät ajatuksia. - Mallin tuloksiin vaikuttaa eniten ranta-kiinteistöjen arvo ja määrä. Painiolla rantakiinteistöjä vähän (alle 50 kpl). Tästä syystä mallinnettu virkistyskäyttöarvo ja vedenlaadun paranemisesta syntyvät hyödyt ovat alhaisia (suhteessa muihin vesistön o 2. Virkistysteemaryhmässä ( ) käyty keskustelu - Marttilan koski: Marttilassa noin 4 kilometriä pitkä koskiosuus, jolla valtavasti potentiaalia esim. matkailun kannalta (kalastusmatkailu) jos joki saadaan hyvään tilaan ja nousuesteitä purettua/ohitettua. Toivottiin, että tämä huomioitaisiin VIRVA-mallitarkastelussa. - Voidaan ottaa VIRVA-mallissa huomioon ainakin johtopäätöstasolla. Lisäksi voidaan mahdollisesti huomioida kun arvioidaan miten kävijämäärät ja käyttöintensiteetit muuttuvat kun tavoitetila on saavutettu.
3 3. Kunnostusryhmässä ( ) käyty keskustelu - Kipsi: käytiin keskustelua siitä voiko Paimionjoki-yhdistys ajaa kipsin levittämistä ensisijaisesti suositeltavana menetelmänä? - tutkimusta vielä vähän, YARA ainoa toimittaja, mikä herättää kysymyksen hinnoittelusta, ei virallisia suosituksia käyttämiseen (vesienhoidon toimenpideohjelmat ja sektoritiimien raportit) - Hyödyt Paimionlahdelle - Paimionjoen tilan parantumisesta syntyy hyötyjä myös Paimionlahdelle, missä nykyisin esiintyy mm. kalojen makuvirheitä jne. Näitä hyötyjä voisi arvioida, tai ainakin mainita - Esitystapa: yleisiä kommentteja tulosten esitystavasta - voisi pilkkoa taulukkojen esitystä vielä enemmän (paras olisi vain yksi luku kerrallaan), kuvaajien ja taulukoiden fontit suuremmiksi 4. Palautelomakkeilla kerätty palaute Teemaryhmien jäseniltä kerättiin palautetta KUTOVA- ja VIRVA malleista kyselylomakkeella. Lomakkeita palautui kaikkiaan viisi kappaletta. Syitä alhaiseen palautumismäärään on muun muassa osanottajien osallistuminen useampaan teemaryhmään ja kokousaikataulun kiireellisyys, mistä johtuen osallistujat eivät ehkä ehtineet paneutua lomakkeeseen. Lisäksi osa teemaryhmien jäsenistä mahdollisesti koki, että heillä ei ole muodostunut malleista riittävän hyvää kuvaa mallien kriittiseen arviointiin. Monivalintakysymyksiin vastasivat kaikki vastaajat, mutta avoimia kysymyksiä tai perusteluja vastauksiin ei ollut annettu. Lomakkeella kerätyn palautteen yhteenveto on esitetty monivalintakysymysten osalta kuvassa 1. Pääasiassa vastaajat pitivät mallitarkasteluja hyödyllisinä ja tulosten esitystapaa havainnollisena. KUTOVA-mallin toimenpideyhdistelmän realistisuutta ei vastaajista kolme viidestä osannut arvioida.
4 Kuva 1. Teemaryhmiltä kerätty palaute.
5 Liite 2. Virkistäytymään Paimionjoelle kehittämishanke Virkistyskäyttöteemaryhmän kokous Virkistyshankkeen nykytila: katsaus tehtyihin ja tuleviin toimenpiteisiin Vahvistuneita, jo edistyneitä asioita (5.9. mennessä) TILAISUUDET ; NÄKYVYYS, JALKAUTUMINEN la klo Paimion Sahan rannassa LC Paimion ja Paimion Yrittäjien Kahden sillan soudut tapahtuma: hanke-esittely ja esitteiden jako ti Lamminniemen ranta, Somero: Someron kehittämispäällikkö, maanrakennusmestari, hyvinvointikeskuksen tj, ProAgria ym. -> rannan katselmus ja kehittämisideoita (obs. sosiaalinen ja kulttuurinen kestävä kehitys) la klo Paimion Askalassa Kulttuuri liikuttaa tapahtuma (ketokahvilan yhteydessä hankekuulumisia yleisölle) Kohtaamisia Paimionjoella tilaisuudet Koski tl: 19 henkilöä/yhdistyksen, seuran edustajaa ym. -Marttila: 23 henkilöä/yhdistyksen, seuran edustajaa ym. -Pöytyä: 7 henkilöä /yhdistyksen, seuran edustajaa ym. -Tarvasjoki: 15 henkilöä / yhdistyksen, seuran edustajaa ym. -tulossa 8.9. Somero ja 9.9. Paimio YHTEISTYÖN EDISTÄMISTÄ, mm. ProAgria / Kylämaisema kuntoon hanke -Someron Lamminniemi vireillä Härkätieyhdistys -kartta asian edistäminen yhteistyössä -tulossa Härkää sarvista seminaari (Härkätieyhdistys järjestää) -mm. kuullaan ja kuunnellaan tien oikeita käyttäjiä: millainen on reitin palvelutaso käyttäjän näkökulmasta -olen ottanut yhteyttä pyöräilyn oikeisiin asiantuntijoihin ja tulossa tämän seminaarin lisäksi syksyllä mm. tutkimusretki pyörien päältä eli tutkitaan pyörien päältä Paimionjokireitistöä -> ajatuksena Härkätie ajatuksen laajentaminen mitä tulee pyöräretkeilyyn ylipäätään -> Härkätie liittyy Paimionjokeen ja päinvastoin, Härkätie liittyy siltoihin, pikkuteihin ja päinvastoin Varsinais-Suomen Kylät ry Metsähallitus tapaaminen syyskuussa Muita: -paikallisilta ihmisiltä tullut suoria yhteydenottoja, jotka koskevat mm. laiduntamista ja toiveita siitä, että tämä hanke todella avaisi reittejä joen äärelle, joen varteen
6 MEDIA MUUTA Puffit Kunnallislehdessä ja puffi tulossa Somero lehteen Paikalliset kanavat: kuntien nettisivut ja kuntalehdet Tärkeät osumat Turun Sanomissa ja Auramaan viikkolehdessä sekä Turun Radiossa ja elokuun alussa haettu apurahaa jokiesitteen valmistamiseen Kordelinilta: näkökulma esteettinen, visuaalinen, kuvaajana Ritva Kovalainen, toimittaa E. Tuomarila, kirjoittajat kunnista -pienehkö n. 14 sivun esite, pääpaino kuvissa -tavoite: katse jokeen -> luonnonarvojen ja kauneusarvojen kautta vesistön laajempaan ymmärtämiseen -julkaisu Paimionjoki seminaarissa jalkaudun maastoon ja ihmisten luo aina jos ja kun se voi liittyä nyt tai tulevaisuudessa joen virkistyskäytön kehittämiseen -tulossa loka-marraskuussa jatkohanke suunnitelma
Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.
Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.2012 Mallit apuna vesien tilan parantamisen kustannusten ja
LisätiedotPäivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous
Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry Pro Saaristomeri-ohjelmakokous 16.1.2012 Saaristomeren suurin ravinnekuormittajia Noin 60 000 kg P/v Maatalous 80 % Luonnonhuuhtouma 13 % Asutus
LisätiedotVIRKISTÄYTYMÄÄN PAIMIONJOELLE kehittämishanke 1.8. - 31.12.2012
Paimionjoki Mitä nyt Paimionjoki? seminaari 28.11.2012 VIRKISTÄYTYMÄÄN PAIMIONJOELLE kehittämishanke 1.8. - 31.12.2012 Elina Tuomarila Projektikoordinaattori Puhelin 041 742 1181 elina.tuomarila@marttila.fi
LisätiedotVesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.
Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,
LisätiedotTervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke
Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Ohjelma Aika Osio Henkilö 8.45-9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja
LisätiedotPaimionjoen kunnostus Päivi Joki-Heiskala Paimionjoki-yhdistys ry
Paimionjoen kunnostus 16.8.2013 Päivi Joki-Heiskala Paimionjoki-yhdistys ry Saaristomeren suurin ravinnekuormittajia Noin 60 000 kg fosforia/v Maatalous 80 % Luonnonhuuhtouma 13 % Asutus 7 % Säännöstelyn
LisätiedotHeinäpoutaa ja talkookaffetta
Heinäpoutaa ja talkookaffetta pohdintoja osallistamisen ja motivoinnin ilosta käytännössä Uutta potkua yhdistystoimintaan -kiertue; Lisää virtaa toiminnalle 25.11.2013, Nousiainen Elina Tuomarila Projektikoordinaattori
LisätiedotHintalappu toimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle
Hintalappu toimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Karvianjoki-seminaari: miten vesistö hyvään tilaan? 11.10.2012 KarTuTa Mallit apuna vesien tilan parantamisen kustannusten
LisätiedotPaimionjoen KUTOVA -analyysin tulokset. Suomen Ympäristökeskus (SYKE) Lauri Ahopelto Päivittänyt Turo Hjerppe
Paimionjoen KUTOVA -analyysin tulokset Suomen Ympäristökeskus (SYKE) Lauri Ahopelto 29.12.2011 Päivittänyt 5.11.2012 Turo Hjerppe Sisältö 1 Tausta... 3 2. Toteutus... 3 2.1 Vaiheet... 3 2.2 Lähtötiedot...
LisätiedotPaimionjoki-yhdistys ry:n syyskokous. Keskiviikkona 27.10.2010 klo 13.00 Someron kaupunginhallituksen huoneessa, Joensuuntie 20, 2 krs.
Paimionjoki-yhdistys ry Vanha Härkätie 5 31400 Somero Paimionjoki-yhdistys ry:n syyskokous Keskiviikkona 27.10.2010 klo 13.00 Someron kaupunginhallituksen huoneessa, Joensuuntie 20, 2 krs. Läsnäolijat:
LisätiedotMuistio Koonnut Päivi Joki-Heiskala 17.12.2010
Muistio Koonnut Päivi Joki-Heiskala 17.12.2010 Paimionjoen vesistön kunnostaminen ja virkistyskäytön kehittäminen hanke Vesistökunnostusryhmän toinen kokoontuminen 15.12.2010 klo 13.00 Kosken Tl kunta
LisätiedotLiite 1 b. Marttilan (9.) tarjousalueet kartalla
Liite 1 b. Marttilan (9.) kartalla LOIMAA PÖYTYÄ Marttila 1 TARVASJOKI SALO PAIMIO Tarjousaluekarttojen mittakaavat: 1: 50 000 1-3 1: 70 000 tarjousalue 4 Lisätietoja: Tapio Tuhkanen, Varsinais-Suomen
LisätiedotMallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi
Mallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi 20.3.2014 Keski-Suomen ELY-keskuksen vesienhoidon yhteistyöryhmä Turo Hjerppe SYKE Esityksen sisältö A. Mallit vesienhoitotyössä B. Hyötyjen arviointi
LisätiedotOvatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen
Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät
LisätiedotMitä Leader tarkoittaa?
Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden oma aktiivinen toiminta maaseudun kehittämiseksi. Leader-ryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa
LisätiedotKysely Paimionjoen vesistön virkistyskäytöstä. Kysely tuhannelle satunnaisesti valitulle Paimionjoen vesistön varrella asuvalle henkilölle.
Kysely Paimionjoen vesistön virkistyskäytöstä Kysely tuhannelle satunnaisesti valitulle Paimionjoen vesistön varrella asuvalle henkilölle. Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi/syke ARVOISA VASTAANOTTAJA!
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa
Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 5.3.2014 181 000 hehtaaria peltoa, 10 % luomussa 16 000 ha peltoa pohjavesialueilla 150 000 ha viljelty
LisätiedotMetsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista
Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotPaimionjoki-yhdistys ry:n syyskokous 2012
1 :n syyskokous 2012 Aika: 28.11.2012 klo 9.00 Paikka: Kosken Tl Osuuspankin auditorio, Hämeentie 17, 31500 Koski tl Paikalla Syyskokousedustajat: Kosken Tl kunta (Aimo Suikkanen) Marttilan kunta (Juhani
LisätiedotKarvianjoen tulevaisuustarkastelut -hanke
Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hanke Tutkimusryhmä: Mika Marttunen ja Mikko Dufva Kati Martinmäki, Ilkka Sammalkorpi, Inese Huttunen, Markus Huttunen, Marjut Partanen-Hertell, Virpi Lehtoranta, Riku
LisätiedotVesiensuojelutoimenpiteiden kustannustehokkuuden arvioiminen KUTOVA+ -työkalulla - Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hankkeessa tehdyt tarkastelut
Vesiensuojelutoimenpiteiden kustannustehokkuuden arvioiminen KUTOVA+ -työkalulla - Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hankkeessa tehdyt tarkastelut Turo Hjerppe, Mikko Dufva, Mika Marttunen 21.5.2012
LisätiedotPuroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä
Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet
Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:
LisätiedotVirkistäytymään Paimionjoelle kehittämishanke. Loppuraportti
Virkistäytymään Paimionjoelle kehittämishanke Loppuraportti Elina Tuomarila 14.4.2013 1. Hankkeen toteuttajan nimi: Paimionjoki-yhdistys ry 2. Hankkeen nimi: Virkistäytymään Paimionjoelle kehittämishanke,
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotMallit ja mittaukset vesienhoidon ohjauskeinona
Mallit ja mittaukset vesienhoidon ohjauskeinona Seppo Hellsten, Suomen ympäristökeskus/oulu Olli Malve, Suomen ympäristökeskus/helsinki VEDESTÄ VIRTAA - SINISESTÄ BIOTALOUDESTA ELINVOIMA KOILLISMAALLE
LisätiedotMaatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
Maatalouden vesiensuojeluhankkeet Hiidenveden kunnostus 2012-2015 hanke Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Pitkän tähtäimen tavoitteet Hiidenveden vesistö valuma-alueineen
LisätiedotKitka-MuHa-projektin yleiskatsaus
Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä
LisätiedotSuometsätalouden vesistövaikutukset
Suometsätalouden vesistövaikutukset Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset seminaari 17.10.2012 / 18.10.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotVesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma
Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma Karl-Erik Storberg, Lotta Hadin ja Liisa Maria Rautio Ympäristönsuojelupäivät 3.-4.10.2007 Lammi 1 Vesienhoidon suunnittelu 2006-2009
LisätiedotMYNÄLAHTI - ranta-alueiden suunnittelun yleisötilaisuus www.turkuamk.fi
Pekka Alho 21.08.2012 MYNÄLAHTI - ranta-alueiden suunnittelun yleisötilaisuus Mynälahden yleissuunnittelu hanke 2010-2012 Saaristomeri pienoiskoossa Kuuden kunnan yhteinen asia Valuma-alue mukaan lukien
LisätiedotPIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO
PIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO KUTSU KOKOUKSEEN Pieksämäen seudun vesienhoidon toimintaryhmän (pintavedet ) kokous pidetään Pieksämäellä 11.12.2014 klo 15.00 16.30 Kokouspaikka Kanttila, osoite: Vilhulantie
LisätiedotTilaisuuden tavoitteita
19.12.2012 Tilaisuuden tavoitteita Välittää tietoa hankkeesta ja saada siitä palautetta Tarjota mahdollisuus kysymyksiin vesistön tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä Yhdessä pohtia hankkeen tulosten
LisätiedotVELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu
VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Elina Joensuu Satavesi-ohjelman Eurajoki Lapinjoki-ryhmän kokous 11.10.2011 Mikä VELHO? VELHO-hanke
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella
Vesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella 10.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Aurajoki-Paimionjoki) Kokonaisfosfori (168 t/a) Kokonaistyppi (2 149 t/a) Maatalous
LisätiedotTEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus
TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus / Esittäjä 1.4.2009 1 Lounais-Suomen maatalous on voimaperäistä
LisätiedotTIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen
VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen järjestäminen ja niiden
LisätiedotVEERA-hankkeen päätösseminaari Sanna Laanti, projektikoordinaattori
2.11.2016 VEERA-hankkeen päätösseminaari Sanna Laanti, projektikoordinaattori 1 Aurajokisäätiön hallinnoima 2-vuotinen vesiensuojeluhanke Rahoitusta Ympäristöministeriön Ravinteiden kierrätyksen edistämistä
LisätiedotTuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy
Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa
LisätiedotFINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013
FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta
LisätiedotKitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä
Kitka-MuHa Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä 1. kokous 2.9.2013 klo 17.00 20.00, Lomakeskus Himmerki, Posio Osallistujat: Teemu Junttila Kuusamon kaupunki Reijo Lantto Posion
LisätiedotKuka tarvitsee puhtaampaa vettä - kannattaako kunnostaminen? Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus
Kuka tarvitsee puhtaampaa vettä - kannattaako kunnostaminen? Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma 10.6.2015 Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Esityksen sisältö A. Asukkaiden ja mökkiläisten maksuhalukkuus
LisätiedotKalajoen vesienhoitoryhmän kuulumiset. Pohjois-Pohjanmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä, Oulu, Laura Liuska
Kalajoen vesienhoitoryhmän kuulumiset Pohjois-Pohjanmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä, Oulu, 20.11.2017 Laura Liuska Kalajoen vesienhoitoryhmä Monialainen neuvottelukunta Kuntien yhteistyösopimus
LisätiedotMaatalouden vesitalouden hallinta menetelmät käyttöön paikallisella yhteistyöllä
Maatalouden vesitalouden hallinta menetelmät käyttöön paikallisella yhteistyöllä Työpaja 13.6.2014 Kati Berninger Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy Ohjelma 9.00-9.30 Aamukahvi 9.30-9.45 Johdanto Osanottajien
LisätiedotAjatuksia Vanajavesihankkeesta
Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä
LisätiedotKarvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset
Kuva: Sirpa Ala-Rämi Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset Kati Martinmäki ja Ilkka Sammalkorpi, Suomen ympäristökeskus Karvianjoki-seminaari 11.10.2012 KarTuTa 11.10.2012 Turo
LisätiedotKipsi vähentää peltomaan
Kipsi vähentää peltomaan fosforin f huuhtoutumista ht t t Liisa Pietola Ympäristömessut 3.3.2010 Raasepori Sisällys Miten fosfori huuhtoutuu pellolta Miksi ei saa huuhtoutua? Vähentämiskeinot Maanparannus
LisätiedotMaatalouden ympäristötoimenpiteiden vaikutusten arviointi ja kustannustehokkuus
Maatalouden ympäristötoimenpiteiden vaikutusten arviointi ja kustannustehokkuus Turo Hjerppe, Sari Väisänen Markku Puustinen ja Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan
LisätiedotOutdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke
Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet
Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous
LisätiedotProjektet Raseborgs å Raaseporinjoki-hanke
Projektet Raseborgs å Raaseporinjoki-hanke Salaojituksen neuvottelupäivät Tampere, 2.4.2019 Raaseporin kaupunki Minttu Peuraniemi Raaseporinjoki-hanke Barösunds merialueen ekologinen tila on huono 11.4.2019
LisätiedotLoimijoen alueen veden laatu
Loimijoen alueen veden laatu Hanna Alajoki 27.3.2019 Yleistä Loimijoki on suuri savimaiden joki, joka saa alkunsa Tammelan järviylängöltä ja laskee Kokemäenjokeen Huittisten kohdalla Valuma-alueen pinta-ala
LisätiedotPUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta
LisätiedotYleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere
Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet
LisätiedotLäsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja. Markku Mutanen Pro Polvijärvi ry/puheenjohtaja
1 Polvijärven kunnostuksen ohjausryhmä Aika: 05.09.2008 klo 9.00 11.00 Paikka: Polvijärven kunnantalo Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja Helena Kaasinen Polvijärven kunta, hallintojohtaja
LisätiedotVerkoston tilanneanalyysi
Verkoston tilanneanalyysi 1. Analyysista vastaava kertoo verkostolaiselle, mistä analyysissa on kysymys miksi se tehdään antaa ohjeet täyttämiseen. 2. Jokainen verkoston jäsen vastaa asteikkoon oman näkemyksensä
LisätiedotVesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
LisätiedotPaimionjoen vedenlaadun melontatutkimus toukokuussa 2016 JULKAISU
JULKAISU 110 4.10.2016 Paimionjoen vedenlaadun melontatutkimus toukokuussa 2016 Lounais-Suomen Osoite Puhelin Sähköposti / www-sivu ALV rek. vesiensuojeluyhdistys ry Telekatu 16 vesiensuojeluyhdistys@lsvsy.fi
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
LisätiedotTASO-hankkeen esittely
TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen
LisätiedotYritykset ja kolmas sektori -työryhmä kello Päijät-Hämeen liitto, kokoustila Diabaasi
Yritykset ja kolmas sektori -työryhmä 18.2.2019 kello 13 13.45 Päijät-Hämeen liitto, kokoustila Diabaasi Osallistujat Ismo Rautiainen Hankejohtaja, sote-vastuuvalmistelija Päijät-Hämeen liitto/phhyky Anu
LisätiedotKovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelma
Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelma Hanna Alajoki 12.6.2018 Työn tavoitteet Parantaa taimenkannan elinolosuhteita Kovesjoella ja sen sivujoissa. Parantaa joen virkistyskäyttöarvoa. Veden laadun
LisätiedotSustainability in Tourism -osahanke
25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 14.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotKosteikot ja vesiensuojelu
SAARIJÄRVEN REITTI Kosteikot ja vesiensuojelu Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.-9.6.2016, Lappeenranta Tarja Stenman, Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) 1 Saarijärven reitti Huom! Suuntaa-antava
LisätiedotVesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi
Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari 18.3.2019, Iisalmi Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Iisalmen reitin vesien erityispiirteistä Vesien tila ja siihen
LisätiedotOiva Niemeläinen, Luke Sieppari pellossa hankkeen seminaari Livia, Tuorla. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus
Saaristomeren valuma-alueiden viljelyssä talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisäys suotavaa Paimion- ja Aurajoen valumaalueiden viljelyn kuvausta Biomassa-Atlaksen avulla Oiva Niemeläinen, Luke Sieppari
LisätiedotVesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012
Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa
LisätiedotTiedekirjojen markkinointi sosiaalisessa mediassa. Ajankohtaista julkaisemisessa 6.3.2015 Mandi Vermilä
Tiedekirjojen markkinointi sosiaalisessa mediassa Ajankohtaista julkaisemisessa 6.3.2015 Mitä sosiaaliset mediat ovat? Miksi sosiaalisia medioita käytetään markkinointikanavina? Koska sosiaalisen median
LisätiedotMaailma kylässä -festivaalin näytteilleasettajatutkimus Sanna Myllymäki
Maailma kylässä -festivaalin näytteilleasettajatutkimus 2016 Sanna Myllymäki Toteutuksesta Kysely toteutettiin lomakehaastatteluna festivaalialueella 28-29.5.2016 Kyselylomake jaettiin kaikille festivaalin
LisätiedotVELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu
VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Elina Joensuu Pro Saaristomeri -ohjelmakokous 16.01.2012 Esityksen sisältö 1. Mikä VELHO? 2. Vesienhoidon
LisätiedotAjankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa
Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa Kokemäenjoki-ryhmän kokous 14.3.2013 Porissa Johanna Rinne Kati Saarni VELHOn pilottihankkeet Satakunnassa Selkämeren taustakuormituksen mallinnus
LisätiedotUusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom
Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /
LisätiedotMaatalouden vesistökuormituksen vähentämistoimenpiteiden vaikutukset
Maatalouden vesistökuormituksen vähentämistoimenpiteiden vaikutukset Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Kiitokset: Markku Puustinen, Jari Koskiaho Turo Hjerppe, Sari Väisänen Sisältö Johdanto Mittakaavakysymys
LisätiedotMetsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa
Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden
LisätiedotTEHO:ssa tuumasta toimeen
TEHO:ssa tuumasta toimeen Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Turku Projektikoordinaattori Airi Kulmala TEHO-hanke Perustietoa Toimintakausi: 2008-2010 Rahoitus: 2 milj., MMM ja YM Toteutus:
LisätiedotPÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut 23.5.2014 1863/5715/2014
PÄÄTÖSLUONNOS Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut Pvm Dnro 23.5.2014 1863/5715/2014 ASIA: TAUSTAA Vesistöjen tai vesistönosien kalastuslain 119 mukainen määrittely lohi- ja siikapitoisiksi Varsinais-Suomen
LisätiedotTurun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma 2014-2018. Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus
Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma 2014-2018 Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus Itämerihaaste pähkinänkuoressa KäynnistettyTurun ja Helsingin kaupunginjohtajien
LisätiedotPorla Uudenmaan järvikeskus
Porla Uudenmaan järvikeskus Kuva Jan Södersved Hankesuunnittelija Sanna Helttunen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry sanna.helttunen@vesiensuojelu.fi www.porla.fi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
LisätiedotSOMERON JÄRVIKETJUN POLUT JA REITIT KEHITTÄMISHANKE
SOMERON JÄRVIKETJUN POLUT JA REITIT KEHITTÄMISHANKE Y L E I S Ö T I L A I S U U S 6. 2. 2 0 1 6 S O M E R O N K A U P U N G I N T A L O E L I N A T U O M A R I L A P R O J E K T I K O O R D I N A A T T
LisätiedotVarsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry kiittää lausuntomahdollisuudesta ja toteaa lausuntonaan seuraavaa:
LAUSUNTO Varsinais-Suomen ELY-keskus PL 236, 20101 TURKU (Kirjaamo) kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry Martinkatu 5 20810 Turku varsinais-suomi@sll.fi Asia:
LisätiedotValuma alueen kunnostussuunnittelu
14.6.2017 Hanna Alajoki Valuma alueen kunnostussuunnittelu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Mikä on valuma alue ja mitä hyötyä on sinne suunnattavista toimenpiteistä? Vesi virtaa kaikkialta
LisätiedotKitkajärvien riskikartta. Kuulumiset järvityöryhmän kokouksesta. Kitka-MuHa ohjausryhmä Teemu Ulvi, SYKE
Kitkajärvien riskikartta Kuulumiset järvityöryhmän kokouksesta Kitka-MuHa ohjausryhmä 8.9.2014 Teemu Ulvi, SYKE Mikä on riskikartta? Riskikartan tavoitteena on antaa yleiskuva, missä vastaanottava vesistö
LisätiedotVESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021
VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista tietoa
LisätiedotAutomaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa
Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 14.6.2017 Esityksen sisältö Miksi automaattimittauksia kannattaa
LisätiedotRuovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon
Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon Ruokopelto-hanke Ruovikossa suhisee -näyttelyn avajaiset 6.5.2016 Maria Yli-Renko Ruokopelto-hanke Ruokopelto-hanke on osa ympäristöministeriön
LisätiedotPirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso
Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli
LisätiedotLoppuraportti / Virkistäytymään Paimionjoelle / Hankkeen nro 17236
Loppuraportti / Virkistäytymään Paimionjoelle / Hankkeen nro 17236 Kohta 4 / Tulokset ja vaikutukset / LIITE 1, Kohderaportti Virkistäytymään Paimionjoelle kehittämishankkeen tavoitteena oli kohdata paikallisia
LisätiedotSuot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus
1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotPerinnemaisemien hoito
Perinnemaisemien hoito Kylämaisemat kuntoon 23.10.2009 1 Esityksen teemat 1. Perinnemaisema ja perinnebiotoopit 2. Laidunnus luonnon ja maiseman hoitokeinona 3. Härkää sarvista (HÄÄVI) - hanke 4. Erilaiset
LisätiedotPELTOJEN KIPSIKÄSITTELY MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINONA
PELTOJEN KIPSIKÄSITTELY MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINONA Projektikoordinaattori Eliisa Punttila, Helsingin yliopisto Ravinteiden kierrätyksen tulokset kiertueella Tehdään pellolla 28.11.2018 Lahti Peltojen
LisätiedotVYYHTI -verkoston 5. tapaaminen
Kuva Arto Iwendorff VYYHTI -verkoston 5. tapaaminen 8.11.2018 Kuva Arto Iwendorff VYYHTI II pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa, hallinnoija ProAgria Oulu ry Toteutusaika 2016-2018 Kustannusarvio
LisätiedotMielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015
Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta Sidosryhmätutkimus 2015 1 Sisältö Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tietoa vastaajista Tutkimuksen tulokset 2 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tutkimuksen tavoitteena
LisätiedotHanke alkoi 15.9.2005 ja päättyi 31.10.2007.
JÄRVIPAJA-HANKE 1(3) Osaprojekti A, Kettulan järvien kunnostus Kettulan järvien ystävät ry LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen tausta 2 Asetetut tavoitteet Vuonna 2004 vastaperustettu Kettulan järvien ystävät ry
LisätiedotPaimionjoki voimantuotannossa
Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki - seminaari 15.6. 2011 Paimio 1 Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten
LisätiedotVESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021
VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista
LisätiedotNosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM,
Nosta rahat pintaan Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM, 2.2.2017 Suomesta kestävän bio- ja kiertotalouden edelläkävijä Cleantech Biotalous Kiertotalous
LisätiedotRavinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset
Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset 1 Mihin kuormitusarviot perustuvat SYKEn hydrologinen malli (SYKE_WSFS) & kuormitusmalli (VEMALA) Fosforin ja typen kuormituksen syntyminen maa-alueilta
Lisätiedot