10 Hypermedia, ihminen ja käytettävyys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "10 Hypermedia, ihminen ja käytettävyys"

Transkriptio

1 10 Hypermedia, ihminen ja käytettävyys Tekeminen jäsentyy symbolien ja metaforan kautta Ennen syvällisempää paneutumista käytettävyyteen luonnehditaan lyhyesti metaforakäsitettä. Yhteys aiheeseen löytyy ajatuksesta, jonka mukaan ei-triviaalin WWW-sivujen tekemistä voi verrata käyttöliittymän suunnitteluun ja toteuttamiseen (hyperdokumentin lukemisen vuorovaikutteisen perusluonteen ansiosta). Tällöin pelkän asiasisällön esittämisen ohella merkittävää on ilmeisesti myös se tapa, jolla asiat jäsennetään & esitetään. Metaforan rooli kaikessa tässä on tarjota käyttäjälle käsitteelliset välineet uuden oppimiseen. Tietojenkäsittely ja ohjelmistotyökalujen käyttö ja (miksei myös muiden asioiden ymmärtäminen) perustuvat käsitteellisesti metaforien käyttöön Metaforalla tarkoitetaan kuulijalle entuudestaan tuttua tai ymmärrettävää vertauskuvaa, esimerkkiä tai analogista mallia jonka kautta uuden käsitteen tai prosessin ymmärtäminen helpottuu Usein ohjelmistojen käyttöliittymät, työkalut (miksei myös teoriat) muotoillaan siten, että ne on mahdollista helposti ymmärtää joidenkin entuudestaan tuttujen käsitteiden avulla > << > >> 12:45.00 MATHM HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2006) 217 MATHM HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2006) 218 Esimerkkejä - hypertekstin intuitiivinen selittäminen onnistuu helpoimmin kartta&paikka-metaforan avulla (tai suoraan sanan verkko avulla) - puun (graafin erikoistapaus) metafora puolestaan on puu - WYSIWYG-tekstieditorin avulla tapahtuva kirjoitustyö perustuu pitkälle ajatukseen paperille tapahtuvasta kirjoitustyöstä (+uusia ominaisuuksia) - graafisen käyttöliittymän malli tulee toimiston pöydästä (mukana myös selviä ristiriitoja!) - verkossa välitetään tietoa ilmoitustaulujen, sähköpostin ja kotisivujen avulla - hyperdokumenteissa navigoidaan ja sähköisen kaupan sivuilta ostokset kerätään ostoskoriin - laskutoimituksia suoritetaan avaruudessa, funktion integroiminen tarkoittaa pintaalan laskemista, lukujono saattaa olla suppeneva, predikaattilogiikan lauseiden totuusarvo selviää mallien avulla, jne. Huomaa: - metaforan nimi näkyy usein sovelluksen nimessä (usein metaforan käyttöä ei edes huomaa ajatella) - metaforat lisääntyvät kulttuuris-teknillisten muutosten myötä; tänä päivänä CDsoittimen ohjauspaneli sopii jo metaforaksi länsimaissa - tietokoneet ja näihin liittyvät asiat myös muuttavat vanhoja metaforia; vrt. toimistometaforan muuttuminen (arkistokaapit? kortistot? ) - esim. hyperteksti alkaa toimia jo omana metaforanaan Metaforien käyttö perustuu ajatukseen, jonka mukaan ymmärtäminen on karkeasti sanottuna kyky mallintaa (uudelleenmuotoilla) jokin ilmiö entuudestaan tuttujen käsitteiden avulla (riittävän yhtäpitävässä muodossa) MATHM HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2006) 219 MATHM HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2006) 220

2 Metaforien käytön hyviä puolia: - uusia sanoja (termejä) tarvitaan vähemmän! - uusien käsitteiden omaksuminen on nopeampaa - jos metafora on soveltuva, työskenteleminen on alusta alkaen loogista ja intuitiivista - samantyyppisten metaforien käyttäminen eri sovelluksissa mahdollistaa tietojen ja taitojen monipuolisen käytön (ja tietämyksen siirtämisen) Metaforien käytön huonoja puolia: - sanat (termit) voivat mennä myös sekaisin! - metaforan kautta ilmiöön saatetaan liittää vääriä olettamuksia - ilmiö saatetaan olettaa liian suppeaksi tai monimutkaiseksi - jos metaforan ymmärtämiseen liittyy virheitä tai huonoja työtapoja, siirtyvät samat ongelmat myös uuteen sovellukseen Hypertekstijärjestelmän paras käyttömetafora EI aina ole hyperteksti (!) Hypermedia ja käytettävyys Hypermedia on ihmisen keksintö ja olemassa ihmisen tarpeita varten Hypermediasovellus voidaan tulkita tuotteeksi tai välineeksi Tuotteelle X asetetaan (voidaan yleisesti asettaa) seuraavia tavoitteita - tuotteella on käyttäjiä (kohderyhmä) - tuote täyttää käyttäjien jonkin todellisen tarpeen (tarpeita voidaan markkinoinnilla myös laskelmoidusti luoda) - tuotteella pitää yo. näkökulmasta olla jotain hyötyä - kaiken kaikkiaan tuotteesta on kohderyhmälle todellista käyttöarvoa (tarpeen näkökulmasta) Koska yleensä tuotteen pitäisi tietenkin toimia paitsi teoriassa, myös käytännössä, pitää tuotteen olla käytettävä (pelkkä periaatteellinen hyödyllisyys ei riitä) Tuotteen käytettävyys pyritään maksimoimaan käyttäjien, tarpeen ja tavoitellun hyödyn sanelemana (käytettävyys ilmenee siis vain jossakin kontekstissa) MATHM HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2006) 221 MATHM HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2006) 222 Välisoitto: Taide, käytettävyys, hypermedia ja muotoilu Taideteosten yhteydessä käytettävyydestä ei ole yleensä mieltä päällimmäisenä puhua. Jos hypermediasovelluksen X ensisijaisena tarkoituksena on taiteellinen ilmaisu, sen käytettävyyden arvioinnissa ei välttämättä juurikaan ole mieltä. Useimpien käytännön sovellusten yhteydessä käytettävyydestä on kuitenkin mielekästä puhua (ja esim. arvioida sitä, miten helppoa taideteos-hypermedian katselu omalla kotitietokoneella käytännössä on). Toisaalta esim. hyvä veitsi voi myös olla todellinen taideteos. Yleisesti taiteellisuus, hyödyllisyys, käyttökelpoisuus, yms. eivät tietenkään ole toisensa poissulkevia käsitteitä. Käytettävyyden käsite liitetään yleensä kuitenkin ensisijaisesti yhteen hyödyllisyyden ja käyttöarvon käsitteiden kanssa (jotka esim. nykyaikainen taide [ahtaasti ymmärrettynä] pitkälti sivuuttaa). Tästä näkökulmasta katsottuna taiteellisen hypermedian tekeminen vastaa siis lähinnä muotoilua (design): Designin avulla luovuuden tuottamalle idealle annetaan toteuttamiskelpoinen muoto sekä hallittu, kaunis, käyttökelpoinen ja houkutteleva hahmo Hypermediaa ei siis kannata tehdä pöytälaatikkoon vaan täyttämään todellisen kohderyhmän eli loppukäyttäjien reaalisia tarpeita. Yleensä kohderyhmä ei ole - tietokone tai WWW-selain - tuotantotiimi tai tekijä itse - rahoittavaa tahoa edustava henkilö MATHM HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2006) 223 MATHM HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2006) 224

3 Lähtökohta: HCI HCI = Human-Computer Interaction HCI on toimintatapa, paradigma, jonka tavoitteena ihmisen huomioonottaminen tietokonejärjestelmiä (erityisesti näiden käyttöohjeita, käyttöliittymiä ja opasteita) suunniteltaessa ja toteutettaessa Hyvä tietokone(sovellus) mukautuu käyttäjän tarpeisiin ei päinvastoin Onnistumisen edellytyksiä (käytännössä siis myös tuotantotyön organisoinnin tavoitteita): - loppukäyttäjät mukaan suunnitteluprosessiin(!) - tuotesuunnittelussa otettava huomioon muidenkin kuin teknisten tieteiden tuottama tieto (läh. kognitiotieteet ja havaintopsykologia) - tuotteiden jatkuva testaaminen ja asteittainen kehitys ( jatkuva protoilu) Filosofia pähkinänkuoressa: järjestelmää käyttävä ihminen on (tieto)teknisten sovellusten suunnittelun keskeisin tekijä (ei jotain joka liimataan mukaan suunnittelun viime metreillä) MATHM HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2006) 225 A model of HCI HCI:n toimialueet voidaan jäsentää esim. seuraavasti: Levels of analysis in HCI Level 3 Level 2 Immediate environment Level 1 Social system People Work Organizational goal Technical system Technology Broader environment (lähde Benyon et al: Human-Computer Interaction, s. 44) MATHM HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2006) 226 HCI-mäinen tapa tehdä asioita: iteratiivinen suunnittelu Lähtökohta: suunnittelija ei tunne asiakasta tai sovellusta paremmin kuin asiakas itse, toisaalta asiakas ei osaa jäsentää haluamaansa (teknisesti) Sama pätee järjestelmän loppukäyttäjään Seuraus: protoilu suunnittelu määrittely toteutus arviointi Protoilussa idea on se, että käyttäjä on keskellä, ts. asiakas~loppukäyttäjä Käytännössä (noviisi)käyttäjät eivät kuitenkaan aina osaa määritellä tarpeitaan (esim. tekniset mahdollisuudet ja reunaehdot huomioiden); tällöin työtä tehdään yhteistyössä hyväntahtoisen suunnittelijan avustamana MATHM HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2006) 227 HUOM: Käytettävyys on (vain) osa hyväksyttävyyttä Nielsen: The various parameters associated with system acceptability: System acceptability Social acceptability Practical acceptability Usefulness Cost Compatibility Reliability Etc. Utility Usability "TOIMII MYÖS KÄYTÄNNÖSSÄ" "TEKEE JOTAIN HYÖDYLLISTÄ" Easy to learn Efficient to use Easy to remember Few errors Subjectively pleasing Käytännössä järjestelmän X käytettävyyteen ei tietenkään pyritä hinnalla millä hyvänsä (ainakaan esim. hyödyllisyyden kustannuksella ei pitäisi pyrkiä) MATHM HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2006) 228

4 Käytettävyys voidaan määritellä eri tavoin (yleensä tavoite on sama) Esimerkki #1: On helppo suunnitella pianon kaltainen soitin, jota kuka tahansa osaa soittaa jos taas suunnitellaan Piano jolla pianotaiteilija voi soittaa myös rokkia, klassista ja humppaa, ei sitä kuka tahansa (millä taidoilla tahansa) osaakaan soittaa vs. Esimerkki #2: On helppo suunnitella tekstinkäsittelyohjelma, jota kuka tahansa oppii käyttämään jos taas halutaan Tekstinkäsittelyohjelma, jolla tekninen kirjoittaja voi dokumentoida myös paperikoneen huoltokirjan, sitä ei todennäköisesti kuka tahansa (millä tiedoilla tahansa) osaakaan käyttää Rakas Jane, Haluaisin alleviivata nimesi, mutta käyttämäni tekstinkäsittelyohjelma ei siihen pysty. Cowabanga tätä tekniikkaa #$&%!!!! t: Tarzan vs. MATHM HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2006) 229 HCI-mäisellä toiminnalla saadaan käytettäviä sovelluksia Jos realistinen käyttäjän näkökulma otetaan (hypermedian) suunnittelussa huomioon, tuloksena on paitsi käytettäviä järjestelmiä, myös mm. turvallisia järjestelmiä (ts. ei vääriä olettamuksia käyttäjien tiedoista ja taidoista) Käyttöliittymä on osa käytettävyyttä (vrt. käytettävyys on osa hyväksyttävyyttä). Käytettävä järjestelmä on: - helppo oppia, - tehokas käyttää, - helposti muistettavissa, - aiheuttaa vähän virheitä ja on mukava käyttää Pulma joka turhan usein sivuutetaan: ei-triviaalien sovellusten tapauksessa tavoitteet ovat osin ristiriitaisia (erityisesti helppokäyttöisyys ja tehokkuus) Ratkaisu: käytettävyydestä on tarkoituksenmukaista puhua suhteessa johonkin käyttäjäryhmään (joilla on tiettyjä tavoitteita, toiveita, tietoja ja taitoja) MATHM HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2006) 230 Noviisi-vakiokäyttäjä-ekspertti? Suoria ja konkreettisia vaikutuksia sovellusten kaikkeen suunnitteluun: Sovelluksen tavoite ja keskeiset käyttäjäryhmät pitää aina selvittää ja yksilöidä jo suunnittelutyön alussa (parhaimmillaan esitutkimuksen avulla) 1. olennaisesti erityyppisiä käyttäjiä varten on toteutettava erilaiset välineet (esim. eksperteille oma käyttöliittymänsä tai oikopolkunsa) 2. kannattaa muistaa, että käyttäjät muuttuvat & kehittyvät järjestelmän käytössä (tyypillinen jaottelu: noviisi, vakiokäyttäjä, eksperttikäyttäjä) Noviisi: ei edes tiedä mitä ei tiedä (esim. ei tiedä järjestelmän toimintoja) Vakiokäyttäjä: tietää mitä järjestelmän avulla voi tehdä ja osaa yleensä tehdä sen mitä haluaa (jollakin tapaa) Eksperttikäyttäjä: tietää miten asiat hoituvat järjestelmän avulla parhaiten Yksi ja sama käyttäjä voi eri asioiden suhteen olla noviisi, vakiokäyttäjä tai eksperttikäyttäjä -- HUOM: noviisi-ekspertti -jaottelu ei ole pelkästään tiedollinen jaottelu (eksperttiys edellyttää yleensä tietojen lisäksi myös taitoja!) HCI:n kulmakivi: selkeä vuorovaikutus Hyvä käyttöliittymä perustuu käyttäjän ymmärtämiin käsitteisiin eikä pakota ulkoa muistamiseen Hyvässä sovelluksessa toteutuvat HCI:n kaksi keskeistä ideaa: - toimintojen näkyvyys ja saatavuus (visibility) - toimintojen itsestäänselvyys (affordance) Minä olen nappula Minä olen linkki Minä olen kuva Tämä on WWW-sivu jossa ei ole muita toimintoja Ensimmäiseen voidaan vaikuttaa selkeällä käyttöliittymäsuunnittelulla, toiseen hyvällä käsitesuunnittelulla ja esim. sopivan metaforan valinnalla (opitun siirtovaikutus) X MATHM HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2006) 231 MATHM HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2006) 232

5 Mentaaliset mallit (lue: oikeat käsitteet ovat ¾ voittoa) Ihmiset ymmärtävät välineen käytön jonkin mentaalisen mallin avulla, eivät koskaan suoraan (tässä tulkinta: mentaalinen malli ~ käsitteellinen malli) muovista metallista tylsyy ja ruostuu koostuu "saha" isoisällä oli pokasaha sillä voi sahata MATHM HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2006) 233 puuta lasivillaa Mentaalinen malli on objektin tai prosessin tarkoituksenmukainen kuvailu sopivalla tarkkuudella joka riittää käyttäjälle - mallin tarkkuus ja oikeellisuus ovat riippuvaisia tavoitteista (ja aineistosta) - tarkoituksesta riippuen sama objekti tai prosessi voidaan siten ymmärtää useiden vaihtoehtoisten mentaalisten mallien avulla Esimerkki: Sähköpostin käyttöön ja sähköpostipalvelimen ylläpitoon liittyvät mentaaliset mallit sähköpostista ovat erilaisia (mieti miten) Mentaalisia malleja käytetään: - päättelyn ja selittämisen tukena - ennustamisessa (todellisuuden mielensisäinen simulointi) - ja siten toimintojen suunnittelussa (mallien läpikävely) Mentaalisten mallien ominaisia piirteitä - yleensä tarkkaan ottaen tiedostamattomia ja ei-kielellisiä - rakennuspalasina suorat havainnot, muistikuvat, analogiat, propositiot ja objektien väliset suhteet (?) - taustalla olettamuksia ja tietoja objektin olennaisista piirteistä - pikemminkin suuntaa-antavia kuin pikkutarkkoja - käytetään tietoisesti esim. ajamalla mentaalinen malli ongelmatilanteissa - täydennetään ja täsmennetään tarvittaessa MATHM HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2006) 234 Rakenteelliset ja toiminnalliset mentaaliset mallit Mentaalisia malleja ajatellaan olevan (kärjistetysti) kahdenlaisia: rakenteellisia ja toiminnallisia (funktionaalisia) RMM: miten se toimii tai millainen se on? muovista metallista tylsyy ja ruostuu koostuu "saha" TMM: mihin sitä voi käyttää ja miten sitä käytetään? isoisällä oli pokasaha sillä voi sahata puuta lasivillaa Rakenteelliset mallit - (teknisen) suunnittelun perusta - mentaalisia korvikkeita todellisille systeemeille ja tapahtumaketjuille - tavoitteina systeemien ymmärtäminen ja niiden käyttäytymisen ennustaminen niiden rakenteen ja toiminnan kuvailun kautta - tyypillinen käyttö ongelmatilanteissa: miten se-ja-se korjataan/huolletaan? - rakenteelliset mallit ovat usein epätäydellisiä ja suorastaan virheellisiä - rakenteellisten mallien kehittyminen tapahtuu ääripäässä teoreettisen opiskelun keinoin (~selitysvoimaisten mallien kehitys & opiskelu) - usein luonteeltaan yleisiä ja kontekstiriippumattomia (seurauksena tiedon kerääntyminen) - tuloksena eriytynyt asiantuntijuus (hyviä rakenteellisia mentaalisia malleja on harvoilla) Toiminnalliset mallit - kuvailuja siitä mihin ja miten järjestelmiä käytetään - pyrkimyksenä tavoitteiden saavuttaminen ja tehtävien tekeminen (kunhan työtapa toimii luotettavasti ~ tuottaa halutun lopputuloksen) - tyypillinen käyttö toistuvien tehtävien suorittaminen: miten se-ja-se käytännössä tehdään? MATHM HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2006) 235 MATHM HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2006) 236

6 - toiminnallisten mallien kehittyminen tapahtuu usein käytännöllisen opiskelun kautta (tekemällä oppii) Suurin osa tietämyksestämme perustuu toiminnallisten mallien käyttöön Seuraamuksia suunnittelutyöhön: järjestelmien toiminnan käsitteellistäminen toiminnallisesta näkökulmasta käsin on usein edullisempaa kuin rakenteelliseen tarkasteluun pohjautuva käsitteellistäminen, esim.: - noviiseille näytetään miten systeemi toimii ja miten sitä pitää käyttää - eksperteille tarjotaan mahdollisuus tietää myös miksi se toimii kuten toimii (jos tarpeen) Kysymys: Mitä mentaaliset mallit sitten käytännössä ovat? (päässäni) Vastaus: Kukaan ei (kai?) oikeastaan tiedä; psykologian näkökulma asiaan: - skeemat: yksilön kokemuksista ja tiedoista muodostunut käsitteitä ja niiden suhteista mallintava tietorakenne (nappi: kohollaan olevaa osaa, jota painamalla tapahtuu jotain) - skriptit: skripti on sarjamuotoinen skeema, esimerkiksi tapahtumasekvenssi (joku tulee avaamaan kun painan oven vieressä olevaa nappia) Mentaalisten mallien huomiointi suunnittelussa Väärä mentaalinen malli johtaa virhearviointeihin ja erheisiin takaisinkytkentä todellisuuden kanssa Ihmisillä on mentaalisten mallien suhteen taloudellisuusperiaate (ei haluta tietää enemmän kuin on välttämätöntä; syy kognition rajoittuneisuus?) Tästä syystä järjestelmien käyttäjille (loppukäyttäjät) ja niiden suunnittelijoilla ja toteuttajilla on väistämättä oletuksena samasta järjestelmästä erilaiset mentaaliset mallit Erityisesti: loppukäyttäjiltä ei missään tapauksessa pidä vaatia teknisten suunnittelukäsitteiden tuntemusta elleivät ne ole osa sovelluksen keskeistä asiasisältöä Järjestelmien suunnittelutyössä on siten tarkoituksenmukaista pitää erillään - järjestelmän tekniseen suunnitteluun liittyvät käsitteet, - järjestelmän toteutukseen ja ylläpitoon liittyvät käsitteet ja - järjestelmän arkikäyttöön liittyvät käsitteet (loppukäyttäjät!) MATHM HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2006) 237 MATHM HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2006) 238 Huomaa: termillä tekniikka viitataan tässä paitsi tietotekniikkaan, myös esim. kognitiotieteen, psykologian & kasvatustieteen käsitteisiin ja malleihin Esimerkki: Television käyttö voidaan kuvata usein eritasoisin käsittein (mieti miten haluaisit itse käyttää / millaista käyttöopasta lukea?) - fysikaaliset käsitteet (empiiriset luonnonlait) - suunnittelukäsitteet (elektroniikan ja signaalinkäsittelyn käsitteistö) - loppukäyttäjän käsitteet (tv-kanavat, kuvan ja äänen säätäminen) On ilmeistä, että oikean (käyttötarkoitukseen sopivan) mentaalisen mallin muodostuminen tehostaa välineen käytettävyyttä Loppukäyttäjien mentaalisten mallien muodostusprosessia pitää siis aktiivisesti tukea oikeaan suuntaan (käsitteellistäminen ja käyttöliittymäsuunnittelu) Lopullisena tavoitteena on suunnittelun käsitteellisen mallin (design model) ja käytön käsitteellisen mallin (user model) tarkoituksenmukainen yhdistäminen Loppukäyttäjän kuudenteen aistiin ei pidä luottaa Tietotekninen järjestelmä välittyy suunnittelijalta loppukäyttäjälle ensisijaisesti kolmea tietä ( [loppukäyttäjän] järjestelmän käsitteellinen malli) 1. käyttökoulutuksen, -ohjeen ja järjestelmän dokumentaation kautta 2. järjestelmän ajonaikaisen käyttäytymisen ja toiminnan kautta 3. opasteiden kautta ETUSIJALLA: todellisia tarpeita loppukäyttäjä koulutus, dokumentaatio, käyttö, opasteet ja ohjeet tuote suunnittelija tietoa suunnittelusta ja toteutuksesta MATHM HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2006) 239 MATHM HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2006) 240

7 Käyttöohjeen ja dokumentaation tehtävänä on kuvata tuotteen toiminta ja oikeaoppinen käyttö, sisältäen erityisesti - käyttötarkoituksen, - peruskäsitteet, - käyttöliittymän kuvailun, - yhtymäkohdat toimintaympäristön kanssa ja - järjestelmäarkkitehtuurin kuvauksen (kohderyhmittäin sopivalla tarkkuudella) Ohjelman ajonaikainen käyttäytyminen tehdään hallittavaksi järjestelmän näkyvän systemaattis-loogisen toiminnan ja hyvän käyttöliittymän avulla Käyttäjän turvaksi ja ulkoa muistamisen vähentämiseksi tarjotaan lisäksi opastetoiminto joka tyypillisesti sisältää myös - kuvauksen järjestelmästä ja sen käsitteistä, - tiivistetyn dokumentaation (josta mahd. pääsy täydelliseen dokumentaatioon), - kontekstisidonnaisia menetelmäohjeita ja vinkkejä sekä - ohjeita virhetilanteista toipumiseen Heuristisen käyttöliittymäsuunnittelun 10 muistisääntöä Tyypillinen hyvän käyttöliittymäsuunnittelun muistilista sisältää esim. seuraavat kohdat (Nielsen): - järjestelmän tila (jos on pakko käyttää) pitää olla aina käyttäjän tiedossa - järjestelmän käsitteiden tulee vastata sovellusalueen käsitteitä - ei-toivotut komennot on voitava selkeästi peruuttaa (lipsahdukset!) - käsitteiden ja toimintojen tulee olla systemaattisia ja odotusten mukaisia - käyttövirheet tulee ennakoida ja ennaltaehkäistä virheiden tekeminen - käytön tulee olla havaitsemista ulkoa muistamisen sijaan - eksperteille on tarjottava tehokkaita menetelmiä (optiot ja adaptiivisuus) - pieni on kaunista - toteuta selkeät virheviestit jotka ehdottavan ongelman korjaamista - ohjeet ja dokumentaatio tulisivat aina olla tarvittaessa saatavilla MATHM HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2006) 241 MATHM HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2006) 242 Opasteet Tyypillisiä opasteille asetettuja kysymyksiä ovat esim. - tavoite (mitä ohjelmalla voi ylipäänsä tehdä?) - määrittely ja kuvaus (mikä tämä on? mitä sillä tehdään?) - tehtävien suorittaminen (miten teen tämän-ja-tämän?) - toiminnan selittäminen (mitä tapahtui?) - tilan määrittäminen (missä minä nyt olen? mitä voin tehdä?) Opastuspyynnöt jatkuvaan käyttöön tarkoitetuista toiminnoista ovat tyypillinen merkki suunnitteluvirheestä (ohjeet, käsitesuunnittelu tai käyttöliittymä eivät ok) Mikäli käyttäjät eivät kykene käsitteellistämään ongelmiaan, opasteista ei juuri ole hyötyä (osittainen ratkaisu: kontekstisensitiiviset opasteet) Opasteet tulee suunnitella mentaaliset mallit huomioiden - käsitteelliset opasteet (rakenne) - konkreettiset opasteet (toiminta) MATHM HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2006) 243 Hypermedian ominaispiirre: väline, jossa on sisältöä Yleisesti: (tietotekninen) järjestelmä on väline jota käytetään johonkin Esimerkki: toimistosovellukset - ensisijainen työtehtävä = työtehtävä X: (esim. tehokas tekstinkäsittely) - toissijainen työtehtävä = välineen v X käyttö (ja käytön opiskelu) työtehtävän X suorittamiseksi (esim. OpenOffice -ohjelmiston opiskelu) MATHM HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2006) 244 vs.

8 Kärjistys: väline v X on käytettävä jos sen käyttäminen (käytön opiskelu) ei vie päähuomiota tehtävän X tekemisestä (eli käytännössä ensisijainen työtehtävä tavalla tai toisella tehostuu toissijaisen lisätyötehtävän tekemisen ansiosta) Pulma: Hypermediassa tilanne on sikäli erikoinen että esim. WWW-palveluilla on yleensä valmiiksi jotain tiettyä sisältöä Seuraus: hypermediasovellusten käyttöliittymäsuunnittelu kytkeytyy sisältöihin yleisiä järjestelmiä enemmän Keskeinen osa WWW-suunnittelua on siten asiasisällön ja sen rakenteen käsitteellinen ja kuvallinen koodaus sopivan vuorovaikutusmekanismin suunnittelun avulla Sisällön korostunut rooli WWW-palvelujen erityispiirteitä (käytett. näkökulmasta) Hypertekstin sisäsyntyiset käytettävyysongelmat - hyperavaruuteen eksyminen (~rajattomuudesta aiheutuva monimutkainen navigointihistoria) - kognitiivinen ylikuormitus (~paljon informaatiota, vaihtoehtoja, nähtävää ja muistettavaa) Keskeinen pulma (toki myös WWW:n rikkaus) on se, että erityyppiset vuorovaikutusmekanismit limittyvät WWW:ssä, eikä tähän pystytä juuri vaikuttamaan - WWW-sovellusten rajat ovat yleensä käyttäjille epäselviä (vaikea hallita) - sama toiminto tuottaa eri tuloksen eri paikoissa (mahdoton hallita) WWW:n tekniset ongelmat - muutokset (kehitys) - ohjelmistojen yhteensopivuusongelmat - verkon kapasiteettiongelmat (pitkät vasteajat ja vaihteleva kapasiteetti) MATHM HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2006) 245 MATHM HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2006) 246 Verkkopalvelun käytettävyyden yleisiä tekijöitä (esim.) Esitiedot (mitä käyttäjältä vaaditaan miten helppoa palvelun oppiminen on) Luettavuus (miten helppoa/nopeaa/miellyttävää tekstin lukeminen on) Navigoitavuus (missä olen, mihin voin mennä, tuonneko, olenko perillä) Haettavuus (selaus, hakusanat, tulosten esitys, tarkennus) Skaalautuvuus (tekniikka, sisältö, käyttöliittymä) Nopeus (miten nopeasti näyttö vaihtuu tai hakukone toimii) Vuorovaikutus (dialogi, jatkuva, koodattu, tarkoituksenmukainen) Vakaus (voinko luottaa että käytössä/toimii/tallettaa tiedot/suojattu) Muunneltavuus (vaihtoehtoisia näkymiä, voiko sisällön jäsentää toisin, palveleeko sekä noviiseja että eksperttejä, kansainvälisyys, aistivammaiset ja muut erityisryhmät) Sisällön soveltuvuus (rakenteeseen/käyttötarkoitukseen) MATHM HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2006) 247 Tyypillisiä WWW-sovellusten ongelmia (huono suunnittelu) Todellista sanottavaa ei aina juurikaan ole (!) tai sitten asiasisällön tarkoituksenmukaista jäsennystä ei juuri mietitä etukäteen Käyttäjäkuntaa ei huomata profiloida järkevästi (tuhoisa kaikille kaikkea -pyrkimys; parempi olisi: useimmille jotakin kohderyhmälle kaikkea) Toteutukset ovat usein liian ns. teknologiavetoisia (syyttä suotta) Oletetaan perusteetta että kaikilla on 10Mb lähiverkko ja että asiakkaat haluavat ladata & asentaa selaimen X4.812b ja siihen selainlaajennukset x 1,x 2,,x n Työn ensisijaiset tavoitteet sekoittuvat matkan varrella - sekoitetaan sisältötuotanto ja teknologiademoilu - ylikorostetaan ulkoasua asiasisällön kustannuksella (ks. ajankäyttö!) - luontevasti peräkkäismuotoisen tekstin rakenne rikotaan suotta tai puuroutetaan teksti epäolennaisilla linkeillä (muka hypertekstiä) Unohdetaan WWW-sovelluksen konteksti ja yhtymäkohdat esim. painetun tekstin ja käyttäjän varusohjelmien (ja laitteiden) kanssa MATHM HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2006) 248

9 Käytettävyyssuunnittelun perusta: kokemusperäinen tieto Työvälineen käytettävyyden arviointi ja sen parantaminen perustuu - käyttäjäryhmän (tavoitteiden, tietojen ja taitojen) tuntemukseen (kenelle) - työtehtävän tuntemukseen (tarpeet) - välineen, sen tekniikan ja mahdollisuuksien tuntemukseen (tekn. perusta) - ihmisen kognition tuntemiseen (inhim. perusta) - jatkuvaan testaamiseen ja testituloksiin reagoimiseen (nöyryys!) Jos yksikin yo. peruspilareista puuttuu, jää välineen käytettävyyden arviointi ja toteutuminen pakostakin vaillinaiseksi Käytännössä käytettävyyden toteutumiseen pyritään (itse testauksen ohella) - tavoitteiden, työn suunnittelun, työn toteutusvaiheiden ja testauksen systemaattisen suunnittelun ja kirjaamisen avulla sekä - sudenkuopat välttävien tarkistus- ja muistilistojen seuraamisen avulla Muiden hyväksyttävyys-kriteerien täyttymiseen pyritään vastaavasti (tärkeitä!) MATHM HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2006) 249 Käytettävyyden suunnittelu (esim.) Tie hyvän ja käytettävän tuotteen tekemiseen on systemaattinen ja realistinen suunnittelu jossa tavoitteet, menetelmät ja arviointi on kirjattu mustalla valkoiselle Työn yleiset tavoitteet - mikä on työn kokonaistavoite (hyväksyttävä tuote) ja käytettävyyden rooli tässä tavoitteenasettelussa - tilaajat, toteuttajat, käyttäjät (jokaisella on omia käytettävyystavoitteitaan) - ristiriitaisuus on vain hyväksyttävä ( tavoitteiden & organisoinnin monitavoiteoptimointi; hankalaa, mutta pakko tehdä) - muutokset tarvittaessa Keskeinen kohderyhmä (todellisuudessa) - taustatiedot: atk-taidot, sisältötuntemus, yms. - ikä, huomiokyky, näkökyky, käyttötyyli, nopeus, luku- ja navigointitottumukset - käytön nopeus, kärsivällisyys, kokemus MATHM HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2006) laitteisto, käyttöjärjestelmä, ohjelmat, selain ja selainlaajennukset, verkkoyhteys, näyttölaite (koko, värit), syöttölaitteet (näppäimistö, hiirten nappien lkm) - käyttöympäristö, keskeiset ympäristötekijät (esim. käytetään työkonetta ajettaessa), käytön tiheys - erityisvaatimukset; ei-standardi laitteisto, erityisryhmät (henkiset kyvyt, motoriikka, nopeus, aistit) Käyttäjien tarpeet - tiedostetut/tiedostamattomat, pysyvät/väliaikaiset - ennen tuotetta, tuotteen käytön kautta ja sen jälkeen, mihin ei vastata - tarpeiden priorisointi Työn rajoitteet - suhteessa tavoitteisiin: ehdottomat, joustavat, välttävät - kohderyhmän rajoitteet: käyttäjien taitotaso, verkkoyhteys, laitteisto - tarvelähtöiset rajoitteet: ensisijaiset vs. toissijaiset tarpeet jne. - legacy-rajoitteet: käytössä olevat järjestelmät, politiikka, resurssit MATHM HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2006) valheelliset tavoitteet Sisältötuotanto - tyyli, muoto, rakenne, mediaelementit - koko, pituus, paino, alue, rakenneosat - formaatti Rakenne - luontainen rakenne: hierarkiat ja polut - valittu tietorakenne: puu, polku, hila, verkko, relaatio, - käyttäjä/ylläpitäjä/suunnittelija ja näiden väliset kuvaukset Käyttöliittymä - käsitelty jo edellä (esim. 10 kohdan muistilista) Skaalautuvuus - tekniikka/sisältö/käyttöliittymä - ohjain- ja näyttölaiteriippumattomuus MATHM HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2006) 252

10 - riisutut versiot, verkkokapasiteetin huomioivat versiot - eksperttien ja ylläpitäjän välineet Testaus (ja ylläpito & päivittäminen myöhemmin) - tavoitteiden, tarpeiden ja rajoitteiden toteutuminen & noudattaminen - heuristiset menetelmät, käytön nopeus, virhearvioinnit, käyttöaktiivisuus, koettu miellyttävyys - kokemuksista oppiminen ja tehtävät parannukset(!) Korjausten tekeminen - virheiden todellisten syy- ja seuraussuhteiden selvittäminen heti testien jälkeen - varovasti ja vähän kerrallaan, testaaja mukana - lisätestit uusien virheiden välttämiseksi (korjaus voi hyvinkin tuottaa uusia virheitä!!!) Vähemmällä pääsee kun asioita miettii & pistää paperille jo hyvissä ajoin MATHM HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2006) 253 Käyttäjien tekemät virheet kertovat käytettävyydestä Erehtyminen on inhimillistä; niinpä järjestelmää/välinettä X käyttäessämme teemme aina silloin tällöin virheitä (tämä pitää hyväksyä suunnittelussa) systemaattinen (tietoinen) virhe: satunnainen lipsahdus: Hmmh Sileällä kantilla sahaaminen on selvästi kevyempää näin kai sitten pitää toimia! Oho terä osui kiveen ja hammas katkesi! Toistuvien virheiden luokittelu helpottaa niiden ennakoimista esim. käyttöliittymäsuunnittelussa (turhat virheet pois). Perusjaottelu: - satunnaisvirheet - systemaattiset virheet - karkeat virheet ja erehdykset MATHM HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2006) 254 Virhe voi lisäksi olla erityisesti olla - lipsahdus tai tietoinen virhe Hyvässä järjestelmässä lipsahdukset ovat tietoisia virheitä huomattavasti yleisempiä (käytettävyyssuunnittelussa pitää varmistaa että lipsahduksista syntyvät virheet ovat helposti peruttavissa tai epäoleellisia) Usein toistuvat tietoiset virheet ovat merkki siitä että seuraavat eivät vastaa toisiaan: on löydetty suunnitteluvirhe ( korjaukset, täsmennykset, uudelleensuunnittelu, tarvittaessa käyttökoulutus) - konkreettinen käyttötilanne, työtehtävä ja tarve - käyttäjän mentaalinen malli, järjestelmän käsitteellinen malli - koulutus, käyttöohje, opasteet - käyttöliittymä ja sovelluksen reaalinen käyttäytyminen HUOM: Vain osa todellisuudessa syntyvistä virheistä on etukäteen odotettavissa/arvattavissa, osa selviää vain testaamalla (ne hankalimmat) Inhimillinen tietojenkäsittely on avainasemassa Sovellustuotannossa on yllättävän helppoa unohtaa käyttäjän keskeinen rooli: ihminen (tietoteknisen) välineen käyttäjänä ja tästä aiheutuvat rajoitukset Samaan tapaan kun emme kykene taivuttamaan kyynärniveltämme kuin kahteen suuntaan, emmekä hyppäämään pituutta muutamaa metriä enempää, ei ole realistista odottaa että ihmisen aistit tai mieli olisivat vuorovaikutustapahtumassa ideaalisia tai rajoitteettomia Osaa ominaisuuksistamme voimme kehittää, osaa emme voi Hmmh Hyppään pituutta (ilman ponnahduslautaa) vain 4m kenties en sittenkään pysty hahmottamaan 25 muuttujan prosessia reaaliajassa ulkomuistista? Tämä kulminoituu käyttöliittymäsuunnittelussa: käyttöliittymäsuunnittelun tärkein tekijä on ihminen itse (loppukäyttäjä) MATHM HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2006) 255 MATHM HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2006) 256

11 Käytettävyyssuunnittelun & -testauksen tuloksia Tulosten kirjaaminen, niistä oppiminen sekä korjaus- & muutostyöt Koska valmiiden tuotteiden korjaaminen on yleensä työlästä ja kallista käytettävyyttä tulisi testata jo ennen tuotteen valmistumista. Työtapoja: 1. kuvitteleminen ja keskusteleminen 2. paperilla tapahtuva rajoitettu testaus (käyttöliittymäkuvat piirretty paperille, testihenkilö kertoo mitä haluaa tehdä ja sovelluksen kehittäjä kertoo vieressä [auttamatta liikaa] miten sovellus käyttäytyisi) 3. testaus nopeasti toteutetun (käyttöliittymä) leikkisovelluksen avulla (esim. ns. RAD-välineet, Rapid Application Development, tällöin esim. käyttöliittymään kuulumaton tuotteen muu suorituskyky ei ole riittävä ja iso osa ominaisuuksista jätetään toteuttamatta) 4. prototyypin tai keskeneräisen toimivan tuotteen avulla tapahtuva testaus Käytännössä kaikkia yo. työtapoja yhdistellään luovasti (+havainnoinnin menetelmät: tulosten kirjaaminen, näyttöjen/käyttäjien videointi, yms.) Käytettävyyden lisäksi yleensä testataan toki muutakin (esim. hyödyllisyys [yleensä työteho], suorituskyky, virheistä toipuminen, tietoturva yms.) Sovellusarkkitehtuurissa (käyt.)testauksen tuloksena tehtäviä parannuksia - suunnittelukäsitteiden ja loppukäyttäjäkäsitteiden erottaminen toisistaan(!) - välineen ja todellisen työtehtävän toimintojen ja niitä kuvaavien käsitteiden yhtenäistäminen - suorituskykyyn, skaalautuvuuteen, saatavuuteen, yms. liittyvät parannukset Käyttöliittymässä - selkeästi turhien tai virheellisten toimintojen korjaaminen - tarpeellisten informaationäyttöjen lisääminen, turhien poistaminen - näytettävän informaation tarkoituksenmukainen jäsentäminen - usein toistuvien töiden komentopolkujen optimointi (yleensä lyhentäminen) ja automatisointi (mahdollisuuksien rajoissa) - harvemmin tarvittavien toimintojen siirtäminen syrjemmälle käyttöliittymässä MATHM HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2006) 257 MATHM HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2006) varmennuksen (tai peru-toiminnon) toteuttaminen virhealttiiden toimintojen yhteyteen - skaalautuvuuteen liittyvät parannukset (yleensä vaikeita toteuttaa, saattavat jopa vaatia vaihtoehtoisia käyttöliittymiä) Käyttöohjeissa ja opasteissa - loppukäyttäjän käsitteiden ja realististen työtapojen huomiointi (vrt. arkkitehtuuri) - tarvittaessa eri käyttöohjeet ja opasteet eri käyttäjille (yleensä noviisi, peruskäyttäjä, ylläpitäjä) - esityksen tarkkuuden täsmentäminen (informaatiota ei saa liian vähän muttei myöskään liikaa) - opasteissa oikeisiin ongelmiin vastaaminen (käyttöesimerkit ja virheistä toipumaan opastavat esimerkit pitää valita kohdeyleisön ja työtapojen mukaan) - sisällön ohella myös opasteiden käytettävyys välineenä on varmistettava (saatavilla & info löydettävissä, kohdennetut opasteet, opasteen käyttö ei ehkäisen itse sovelluksen käyttöä, yms.) MATHM HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2006) 259 Lopuksi Käytettävyys on keskeinen osa kaikissa välineissä, erityisesti hypermediassa (jonka näkyvin osa ovat nimenomaan käyttöliittymät ja niiden toiminta) Käytettävyyden edellytys on käyttäjäkeskeinen suunnittelu ja testaus Tyypillisiä syitä käytettävyysnäkökulmista lipsumiseen ovat - on kiire, rahaa tai tekijöitä ei ole" käytettävyyden määrittely tippuu pois kirjatuista reaalisista tavoitteista varsin helposti - asiaa ei huomata ajatella(!) - uudentyyppinen suunnittelu tai laajamittainen testaaminen on muka liian kallista - lopputuotteen mukauttaminen erilaisten käyttäjien tarpeita vastaavaksi käytettävyystutkimuksen perusteella on vaikeaa tai tulisi liian kalliiksi Pahimpien käytettävyysvirheiden karsiminen tuotteesta vaatii kuitenkin oikeastaan vain miettimistä (ja erittäin vaatimatonta testausta) Motto: 10% satsaus käytettävyyteen tuottaa helposti 90% lisäyksen käyttökelpoisuudessa (hyötysuhde tosin yleensä pienenee lisäsatsauksen myötä) MATHM HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2006) 260

8 Ihminen, hypermedia ja käytettävyys

8 Ihminen, hypermedia ja käytettävyys 8 Ihminen, hypermedia ja käytettävyys Hypermedia on ihmisen keksintö ja olemassa ihmisen tarpeita varten Hypermediasovellus voidaan tulkita tuotteeksi tai välineeksi Tuotteelle X asetetaan (voidaan yleisesti

Lisätiedot

11 Hypermedia, ihminen ja käytettävyys

11 Hypermedia, ihminen ja käytettävyys 11 Hypermedia, ihminen ja käytettävyys Tekeminen jäsentyy symbolien ja metaforan kautta Ennen syvällisempää paneutumista käytettävyyteen luonnehditaan lyhyesti metaforakäsitettä. Yhteys aiheeseen löytyy

Lisätiedot

7 Ihminen, hypermedia ja käytettävyys

7 Ihminen, hypermedia ja käytettävyys 7 Ihminen, hypermedia ja käytettävyys Hypermedia on ihmisen keksintö ja olemassa ihmisen tarpeita varten Hypermediasovellus voidaan tulkita tuotteeksi tai välineeksi Tuotteelle X asetetaan (voidaan yleisesti

Lisätiedot

Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere

Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Mitä käytettävyys on? Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus Lehmus, Auvinen, Pihamaa Johdanto Käyttäjätestauksella tarkoitetaan tuotteen tai sen prototyypin testauttamista todellisilla käyttäjillä. Kehittäjät

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

HELIA 1 (11) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu

HELIA 1 (11) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu HELIA 1 (11) Luento 4 Käytettävyyden tuottaminen... 2 Käytettävyys ja systeemityöprosessi... 3 Määrittely... 3 Suunnittelu... 3 Toteutus ja testaus... 3 Seuranta... 3 Kriittiset tekijät käytettävyyden

Lisätiedot

Kurssin hallinta -työväline

Kurssin hallinta -työväline Kurssin hallinta -työväline Kurssin hallinta -työvälineellä muokataan kursseja A&Ooppimisympäristöalustalla Kurssi koostuu - ohjelmasta (linkit työkaluihin& muihin resursseihin), - materiaaleista, - keskusteluryhmästä,

Lisätiedot

Suunnitteluvaihe prosessissa

Suunnitteluvaihe prosessissa Suunnittelu Suunnitteluvaihe prosessissa Silta analyysin ja toteutuksen välillä (raja usein hämärä kumpaankin suuntaan) Asteittain tarkentuva Analyysi -Korkea abstraktiotaso -Sovellusläheiset käsitteet

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys Ohjelmiston testaus ja laatu Testaus käytettävyys Yleistä - 1 Käytettävyys on osa tuotteen laatuominaisuutta Käytettävyys on mittari, jolla mitataan tuotteen käytön tuottavuutta, tehokkuutta ja miellyttävyyttä.

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin 07.10.2010 Patrick Qvick Sisällys 1. Qentinel 2. Laadukas ohjelmisto täyttää sille asetetut tarpeet 3. SAP -projektin kriittisiä menestystekijöitä 4.

Lisätiedot

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain HAMK Pähkinäkori > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Mitä on käyttäjäkeskeinen muotoilu? Pieniä harjoituksia

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Mitä on käyttäjäkeskeinen muotoilu? Pieniä harjoituksia KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Katja Soini TaiK 21.3.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona 21.3.2007 Luento

Lisätiedot

Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK.

Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK. Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK 25.10.2012 Mikä toimii painettuna, toimii harvemmin verkossa Tekstin kirjoittamisen säännöt ja tyylilajit vaihtelevat eri medioissa. Verkkotekstin

Lisätiedot

Järjestelmän alasajon suunnittelu. Kullström Satu

Järjestelmän alasajon suunnittelu. Kullström Satu Järjestelmän alasajon suunnittelu Kullström Satu 13.3.2016 Sisältö Yleistä alasajon suunnittelusta Case Fennia 2 Elinkaaren loppu Wikipediassa Ohjelma ei kuole koskaan. Ohjelma voi tulla tarpeettomaksi

Lisätiedot

Ylläpito. Ylläpito. Ylläpidon lajeja Ohjelmistotuotanto, syksy 1998 Ylläpito

Ylläpito. Ylläpito. Ylläpidon lajeja Ohjelmistotuotanto, syksy 1998 Ylläpito Kaikki ohjelmistoon sen julkistamisen jälkeen kohdistuvat muutostoimenpiteet jopa 70-80% ohjelmiston elinkaarenaikaisista kehityskustannuksista Ylläpidon lajeja korjaava ylläpito (corrective) testausvaiheessa

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

http://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100 !!" # $ %!"! " # $ " $ %& '( ) * * * +$, * ' # % ## # & # ' # # ( # %)* &(+%,-!###" )-..-( -.-'..(/. "&%/ "0 / 1"0 / # # % 2 ) / * & 3. 0-. -. ( (-. 2 ) $ )-..-(

Lisätiedot

Ketteryydestä muutamien esimerkkien kautta eli mitä voimme

Ketteryydestä muutamien esimerkkien kautta eli mitä voimme Ketteryydestä muutamien esimerkkien kautta eli mitä voimme oppia Tarzanista ja jazz-yhtyeestä Ketterä toiminta on aina ihmisten toimintaa. Kehitettäessä ketteryyttä on hyvä tarkastella prosessien takana

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen

Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen Verkkoratkaisujen tarjoaminen pk-yrityksille muistuttaa hieman

Lisätiedot

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

SoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio

SoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio Informaatioverkostojen koulutusohjelma Ihminen ja vuorovaikutus Pääaineen rakenne: T100-1 Informaatioverkostojen perusmoduuli (A1) T200-2 Ihminen ja vuorovaikutus (A2) UUSI T110-3 Ihmisläheiset tietojärjestelmät

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

TIE Ohjelmistojen testaus 2015 Harjoitustyö Vaiheet 1 ja 2. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

TIE Ohjelmistojen testaus 2015 Harjoitustyö Vaiheet 1 ja 2. Antti Jääskeläinen Matti Vuori TIE-21204 Ohjelmistojen testaus 2015 Harjoitustyö Vaiheet 1 ja 2 Antti Jääskeläinen Matti Vuori Työn yleiset järjestelyt 14.9.2015 2 Valmistautuminen Ilmoittaudu kurssille Lue harjoitustyön nettisivut

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma

Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma Pasi Nieminen, Markus Hähkiöniemi, Jouni Viiri sekä toteutukseen osallistuneet opettajat Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma Tässä perinteistä työtä lähestytään rohkaisten oppilaita

Lisätiedot

9 Hypermediajärjestelmistä

9 Hypermediajärjestelmistä 9 Hypermediajärjestelmistä Lyhyt vilkaisu järjestelmätason hypermediaan. Hypermediasovellukseen liittyy aina kaksi näkökulmaa: lukijan ja laatijan näkökulma Hypertekstijärjestelmä (hypermediajärjestelmä)

Lisätiedot

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Oppimisen ja ymmärtämisen ongelmien vaikutus ihmisen mahdollisuuksiin selviytyä muuttuvassa toimintaympäristössä Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry /

Lisätiedot

Vapaat ohjelmat matkalla

Vapaat ohjelmat matkalla Vapaat ohjelmat matkalla Arto Teräs Finnish Linux User Group FLUG ry Teemailta Helsinki, 24.5.2010 Kalvo 1(14) Tietotekniikka (loma)matkalla Eihän lomalla tarvitse koskea tietokoneisiin.

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 %

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

10 Hypermedia, ihminen ja käytettävyys

10 Hypermedia, ihminen ja käytettävyys 10 Hypermedia, ihminen ja käytettävyys Tekeminen jäsentyy symbolien ja metaforan kautta Ennen syvällisempää paneutumista käytettävyyteen luonnehditaan lyhyesti metaforakäsitettä. Yhteys aiheeseen löytyy

Lisätiedot

Neuroverkkojen soveltaminen vakuutusdatojen luokitteluun

Neuroverkkojen soveltaminen vakuutusdatojen luokitteluun Neuroverkkojen soveltaminen vakuutusdatojen luokitteluun Sami Hokuni 12 Syyskuuta, 2012 1/ 54 Sami Hokuni Neuroverkkojen soveltaminen vakuutusdatojen luokitteluun Turun Yliopisto. Gradu tehty 2012 kevään

Lisätiedot

Automaattinen yksikkötestaus

Automaattinen yksikkötestaus Teknillinen Korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Automaattinen yksikkötestaus Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä

Lisätiedot

Järjestelmän asetukset. Asetustiedostojen muokkaaminen. Pääkäyttäjä eli root. Järjestelmänhallinnan työkalut

Järjestelmän asetukset. Asetustiedostojen muokkaaminen. Pääkäyttäjä eli root. Järjestelmänhallinnan työkalut Järjestelmän asetukset Järjestelmänhallinnan työkalut Ubuntussa järjestelmän hallintaan ja asetusten muokkaamiseen tarkoitetut ohjelmat on koottu Järjestelmä-valikon alle Asetukset- ja Ylläpito -alavalikoista

Lisätiedot

Esimerkkejä vaativuusluokista

Esimerkkejä vaativuusluokista Esimerkkejä vaativuusluokista Seuraaville kalvoille on poimittu joitain esimerkkejä havainnollistamaan algoritmien aikavaativuusluokkia. Esimerkit on valittu melko mielivaltaisesti laitoksella tehtävään

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Käyttöohjeet. Sovellussivusto

Käyttöohjeet. Sovellussivusto Käyttöohjeet Sovellussivusto SISÄLLYSLUETTELO Tietoja oppaasta...2 Oppaassa käytetyt symbolit...2 Vastuuvapauslauseke...3 Huomautuksia...3 Mitä sovellussivustolla voi tehdä... 4 Ennen sovellussivuston

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

H Prosessi- ja kokonaisarkkitehtuurityökalu palveluna Liite 17 Käytettävyyden arviointi

H Prosessi- ja kokonaisarkkitehtuurityökalu palveluna Liite 17 Käytettävyyden arviointi H087-12 Prosessi- ja kokonaisarkkitehtuurityökalu palveluna Liite 17 Käytettävyyden arviointi Tämän dokumentin tarkoituksena on määrittää kilpailutukseen H087-12 liittyvää käytettävyyden arviointia Tässä

Lisätiedot

Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2

Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2 Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2 Monimutkaisuus: Mahdoton ymmärtää kaikki ohjelman tilat Uusien toimintojen lisääminen voi olla vaikeaa Ohjelmista helposti vaikeakäyttöisiä Projektiryhmän sisäiset kommunikointivaikeudet

Lisätiedot

Kahdenlaista testauksen tehokkuutta

Kahdenlaista testauksen tehokkuutta Kahdenlaista testauksen tehokkuutta Puhe ICTexpo-messuilla 2013-03-21 2013 Tieto Corporation Erkki A. Pöyhönen Lead Test Manager Tieto, CSI, Testing Service Area erkki.poyhonen@tieto.com Sisällys Tehokkuuden

Lisätiedot

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko Luku 8 Aluekyselyt Aluekysely on tiettyä taulukon väliä koskeva kysely. Tyypillisiä aluekyselyitä ovat, mikä on taulukon välin lukujen summa tai pienin luku välillä. Esimerkiksi seuraavassa taulukossa

Lisätiedot

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa

Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa JHS-keskustelutilaisuus 6. kesäkuuta 2013 Raino Vastamäki raino.vastamaki@adage.fi Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa KLO 14.45 15.15 Käytettävyys ja esteettömyys

Lisätiedot

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi?

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? Lastensuojelun foorumi 5.5.2009 Mirva Makkonen ja Tuula Kivistö-Pyhtilä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö 1 Ei kenenkään asiakas

Lisätiedot

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004 Tarkastusmenettelyt ja katselmukset tsoft Vesa Tenhunen 4.2.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Johdanto Yksi tärkeimmistä tekijöistä laadukkaiden ohjelmistojen tuottamisessa on puutteiden aikainen havaitseminen

Lisätiedot

Convergence of messaging

Convergence of messaging Convergence of messaging Testaussuunnitelma The Converge Group: Mikko Hiipakka Anssi Johansson Joni Karppinen Olli Pettay Timo Ranta-Ojala Tea Silander Helsinki 20. joulukuuta 2002 HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje: Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi.

Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi. Tehtävä A1 Kirjoita essee aiheesta: Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi. Vastaa esseemuotoisesti, älä käytä ranskalaisia viivoja. Piirroksia voi käyttää. Vastauksessa luetaan ansioksi selkeä

Lisätiedot

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2 Lasse Salmi www.stepbystep.fi Ratkaisukeskeisyys lyhyesti Jos jokin ei ole rikki, älä yritä korjata sitä Kun tiedät mikä toimii, tee lisää sitä Jos jokin

Lisätiedot

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Liite 1: skenaariot ja PoC tulokset 1. Palvelun kehittäjän näkökulma Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Palvelun uusi versio on Palveluiden kehittäminen voitava asentaa tuotantoon vaikeutuu

Lisätiedot

1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka

1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka 1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Intro http://www.comlab.hut.fi/studies/1510/etusivu.html 1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Ohjelma tänään Kurssin käytännön järjestelyt Katsaus käyttäjäkeskeiseen

Lisätiedot

Suorituskyvyn varmistaminen sovelluskehityksen eri vaiheissa Paavo Häkkinen, Presales Teamleader Compuware Finland

Suorituskyvyn varmistaminen sovelluskehityksen eri vaiheissa Paavo Häkkinen, Presales Teamleader Compuware Finland Suorituskyvyn varmistaminen sovelluskehityksen eri vaiheissa Paavo Häkkinen, Presales Teamleader Compuware Finland Epäonnistuminen ei ole vaikeaa Approximately 40% of mission-critical mainframe projects

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Multimediatuotanto 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella multimediatuotannon tuotantoprosessin, suunnitella ja toteuttaa multimediatuotteita,

Lisätiedot

Digitaalisen kommunikaatiosovelluksen käyttäjälähtöinen kehittäminen

Digitaalisen kommunikaatiosovelluksen käyttäjälähtöinen kehittäminen Digitaalisen kommunikaatiosovelluksen käyttäjälähtöinen kehittäminen Varaslähtö käytettävyyspäivään 24.10.2007 FT Juha-Matti Latvala Taustani KM, luokanopettaja Tietotekniikka, teknologiakasvatus FT, psykologian

Lisätiedot

Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu

Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu Käyttöohje InnoGIS- hankkeen aikana kehitetylle pilottiversiolle Dokumentti sisältää pilottiversiona toimivan kyselyn laatimiseen ja vastaamiseen liittyvän ohjeistuksen.

Lisätiedot

SharePoint verkkopalvelualustana

SharePoint verkkopalvelualustana SharePoint verkkopalvelualustana Agenda Onko Microsoft onnistunut pyrkimyksissään kehittää SharePointia nykyaikaiseksi verkkojulkaisualustaksi? Vieläkö se mielletään lähinnä dokumenttienhallintaan sopivana

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYSPÄIVÄ Johanna Silvennoinen (Perustuu Meeri Mäntylän kalvoihin, sis. osia Anne Pirisen esityksestä)

KÄYTETTÄVYYSPÄIVÄ Johanna Silvennoinen (Perustuu Meeri Mäntylän kalvoihin, sis. osia Anne Pirisen esityksestä) KÄYTETTÄVYYSPÄIVÄ 1.4.2016 Johanna Silvennoinen (Perustuu Meeri Mäntylän kalvoihin, sis. osia Anne Pirisen esityksestä) KÄYTETTÄVYYS Mitä käytettävyys on? Mitä merkitystä sillä on? Mitkä ovat suurimmat

Lisätiedot

Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia. Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure

Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia. Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure 2 Mitä on regressiotestaus ja miksi sitä tehdään? Kun ohjelmistoon tehdään muutoksia kehityksen tai ylläpidon

Lisätiedot

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s ) 11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen (s. 124-133) Käsitys itsestä oppijana käsitys itsestä oppijana muodostuu kokemusten pohjalta vaikuttavat esim. skeemat itsestä oppijana ja oppiaineesta tunteet

Lisätiedot

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA 31.10.2007 Kirsi Keskisärkkä ja Tomi Kontio Yhteistyöhanke Kuopion yliopisto, Turun yliopisto ja Tritonia oppimiskeskus (Vaasan yliopisto,

Lisätiedot

Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana

Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana Katja Soini TaiK 28.3.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Ryhmäläisten nimet:

Ryhmäläisten nimet: 1 TJT10, kevät 2017 VERTAISARVIOINTILOMAKE Ryhmäläisten nimet: 1. 2. 3. Heuristinen arviointi käyttäen ohjeistuksessa olevaa heuristiikkalistaa. Tehdään vertaisarviointi käyttöliittymästä. Testi suoritetaan

Lisätiedot

Lokalisointitestaus. Matti Vuori, www.mattivuori.net 1(17) 26.3.2009

Lokalisointitestaus. Matti Vuori, www.mattivuori.net 1(17) 26.3.2009 Lokalisointitestaus Lokalisointitestauksella varmistetaan se, että ohjelmisto toimii halutussa kohdemaassa oikein ja halutulla laatutasolla. Lokalisointitestaus ei ole pelkkää käännösten testausta, vaan

Lisätiedot

Käyttötapausanalyysi ja testaus tsoft

Käyttötapausanalyysi ja testaus tsoft Käyttötapausanalyysi ja testaus tsoft 15.09.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Johdanto Use Case analyysi (käyttötapausanalyysi) on yleisesti käytetty järjestelmälle asetettujen toiminnallisten vaatimusten

Lisätiedot

Testausoppeja toimialavaihdoksesta

Testausoppeja toimialavaihdoksesta Testausoppeja toimialavaihdoksesta Maaret Pyhäjärvi Email: Gsm: 040-8233777 Erkki Pöyhönen & Maaret Pyhäjärvi Nimeä Attribution (Finland) http://creativecommons.org/licenses/by/1.0/fi/

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi

Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi asioiden esittämisenä ympäripyöreästi esimerkkien puuttumisena siten, ettei tehtävässä annettuja tai vastauksen kannalta olennaisia

Lisätiedot

Logiikka 1/5 Sisältö ESITIEDOT:

Logiikka 1/5 Sisältö ESITIEDOT: Logiikka 1/5 Sisältö Formaali logiikka Luonnollinen logiikka muodostaa perustan arkielämän päättelyille. Sen käyttö on intuitiivista ja usein tiedostamatonta. Mikäli logiikka halutaan täsmällistää esimerkiksi

Lisätiedot

Toiminnallinen turvallisuus

Toiminnallinen turvallisuus Toiminnallinen turvallisuus Mitä uutta standardeissa IEC 61508 Tekn.lis. Matti Sundquist, Sundcon Oy www.sundcon.fi matti.sundquist@sundcon.fi Mitä uutta standardeissa IEC 61508-1 ja -4? IEC 61508-1 (yleistä):

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen. Luento 11, 7.12.

Ohjelmistojen mallintaminen. Luento 11, 7.12. Ohjelmistojen mallintaminen Luento 11, 7.12. Viime viikolla... Oliosuunnittelun yleiset periaatteet Single responsibility eli luokilla vain yksi vastuu Program to an interface, not to concrete implementation,

Lisätiedot

Mobiilin videonkatselun käyttäjäkokemuksen analyysi. Risto Hanhinen Valvoja: Kalevi Kilkki Diplomityön seminaariesitelmä 20.1.

Mobiilin videonkatselun käyttäjäkokemuksen analyysi. Risto Hanhinen Valvoja: Kalevi Kilkki Diplomityön seminaariesitelmä 20.1. Mobiilin videonkatselun käyttäjäkokemuksen analyysi Risto Hanhinen Valvoja: Kalevi Kilkki Diplomityön seminaariesitelmä 20.1.2016, Espoo Sisällysluettelo Sisällysluettelo..d. 2 Työn tausta ja ongelmanasettelu

Lisätiedot

Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa

Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa Vähärauman koulu Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa Tietotekniikka meidän koulussa: Mottona: Tyvestä puuhun noustaan. Kaikkien ei tarvitse oppia kaikkea, mutta perustaidot opetetaan jokaiselle. Opettajien

Lisätiedot

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto HINTAVASTAVÄITTEE T TYÖKIRJA.docx UUSASIAKASHANKINTA Johdanto Laatu on paras liiketoimintasuunnitelma M iten löytää enemmän ja parempia uusia asiakkaita, on yksi myyjän ydintaidoista. Millainen strategia

Lisätiedot

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen

Lisätiedot

Arkkitehtiuutiset - lukijatutkimus Suomen Arkkitehtiliitto SAFA

Arkkitehtiuutiset - lukijatutkimus Suomen Arkkitehtiliitto SAFA Arkkitehtiuutiset - lukijatutkimus 2015 Suomen Arkkitehtiliitto SAFA Tutkimuksen toteutus Arkkitehtiuutiset lukijatutkimus 2015 Tiedonkeruun ajankohta: 29.9-16.10.2015 Kohderyhmä & vastaajarekisteri: Arkkitehtiuutiset

Lisätiedot

Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi?

Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? DSpace-käyttäjäryhmän tilastoseminaari Kansalliskirjaston auditoria, 3.11.2009 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Miksi verkkopalveluiden

Lisätiedot