WWW-palvelujen erityispiirteitä (käytett. näkökulmasta)

Transkriptio

1 WWW-palvelujen erityispiirteitä (käytett. näkökulmasta) Hypertekstin "sisäsyntyiset" käytettävyysongelmat - hyperavaruuteen eksyminen (~rajattomuudesta aiheutuva monimutkainen navigointihistoria) - kognitiivinen ylikuormitus (~paljon informaatiota, vaihtoehtoja, nähtävää ja muistettavaa) Keskeinen pulma (toki myös WWW:n rikkaus) on se, että erityyppiset vuorovaikutusmekanismit limittyvät WWW:ssä, eikä tähän pystytä juuri vaikuttamaan - WWW-sovellusten rajat ovat yleensä käyttäjille epäselviä (vaikea hallita) - sama toiminto tuottaa eri tuloksen eri paikoissa (mahdoton hallita) WWW:n tekniset ongelmat - muutokset ("kehitys") - ohjelmistojen yhteensopivuusongelmat - verkon kapasiteettiongelmat (pitkät vasteajat ja vaihteleva kapasiteetti) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 199

2 Verkkopalvelun käytettävyyden yleisiä tekijöitä (esim.) Esitiedot (mitä käyttäjältä vaaditaan miten helppoa palvelun oppiminen on) Luettavuus (miten helppoa/nopeaa/miellyttävää tekstin lukeminen on) Navigoitavuus (missä olen, mihin voin mennä, tuonneko, olenko perillä) Haettavuus (selaus, hakusanat, tulosten esitys, tarkennus) Skaalautuvuus (tekniikka, sisältö, käyttöliittymä) Nopeus (miten nopeasti näyttö vaihtuu tai hakukone toimii) Vuorovaikutus (dialogi, jatkuva, koodattu, tarkoituksenmukainen) Vakaus (voinko luottaa että käytössä/toimii/tallettaa tiedot/suojattu) Muunneltavuus (vaihtoehtoisia näkymiä, voiko sisällön jäsentää "toisin", palveleeko sekä noviiseja että eksperttejä, kansainvälisyys, aistivammaiset ja muut erityisryhmät) Sisällön soveltuvuus (rakenteeseen/käyttötarkoitukseen) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 200

3 Tyypillisiä WWW-sovellusten ongelmia (huono suunnittelu) Todellista sanottavaa ei aina juurikaan ole (!) tai sitten asiasisällön tarkoituksenmukaista jäsennystä ei juuri mietitä etukäteen Käyttäjäkuntaa ei huomata profiloida järkevästi (tuhoisa "kaikille kaikkea" - pyrkimys; parempi olisi: "useimmille jotakin kohderyhmälle kaikkea") Toteutukset ovat usein liian ns. "teknologiavetoisia" (syyttä suotta) Oletetaan perusteetta että kaikilla on 10Mb lähiverkko ja että asiakkaat haluavat ladata & asentaa selaimen X4.812b ja siihen selainlaajennukset x 1,x 2,,x n Työn ensisijaiset tavoitteet sekoittuvat matkan varrella - sekoitetaan sisältötuotanto ja teknologiademoilu - ylikorostetaan ulkoasua asiasisällön kustannuksella (ks. ajankäyttö!) - luontevasti peräkkäismuotoisen tekstin rakenne rikotaan suotta tai puuroutetaan teksti epäolennaisilla linkeillä (muka "hypertekstiä") Unohdetaan WWW-sovelluksen konteksti ja yhtymäkohdat esim. painetun tekstin ja käyttäjän varusohjelmien (ja laitteiden) kanssa HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 201

4 Käytettävyyssuunnittelun perusta: kokemusperäinen tieto Työvälineen käytettävyyden arviointi ja sen parantaminen perustuu - käyttäjäryhmän (tavoitteiden, tietojen ja taitojen) tuntemukseen (kenelle) - työtehtävän tuntemukseen (tarpeet) - välineen, sen tekniikan ja mahdollisuuksien tuntemukseen (tekn. perusta) - ihmisen kognition tuntemiseen (inhim. perusta) - jatkuvaan testaamiseen ja testituloksiin reagoimiseen (nöyryys!) Jos yksikin yo. peruspilareista puuttuu, jää välineen käytettävyyden arviointi ja toteutuminen pakostakin vaillinaiseksi Käytännössä käytettävyyden toteutumiseen pyritään (itse testauksen ohella) - tavoitteiden, työn suunnittelun, työn toteutusvaiheiden ja testauksen systemaattisen suunnittelun ja kirjaamisen avulla sekä - sudenkuopat välttävien tarkistus- ja muistilistojen seuraamisen avulla Muiden "hyväksyttävyys"-kriteerien täyttymiseen pyritään vastaavasti (tärkeitä!) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 202

5 Käytettävyyden suunnittelu (esim.) Tie hyvän ja käytettävän tuotteen tekemiseen on systemaattinen ja realistinen suunnittelu jossa tavoitteet, menetelmät ja arviointi on kirjattu mustalla valkoiselle Työn yleiset tavoitteet - mikä on työn kokonaistavoite (hyväksyttävä tuote) ja käytettävyyden rooli tässä tavoitteenasettelussa - tilaajat, toteuttajat, käyttäjät (jokaisella on omia käytettävyystavoitteitaan) - "ristiriitaisuus on vain hyväksyttävä" ( tavoitteiden & organisoinnin monitavoiteoptimointi; hankalaa, mutta pakko tehdä) - muutokset tarvittaessa Keskeinen kohderyhmä (todellisuudessa) - taustatiedot: atk-taidot, sisältötuntemus, yms. - ikä, huomiokyky, näkökyky, käyttötyyli, nopeus, luku- ja navigointitottumukset HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 203

6 - käytön nopeus, kärsivällisyys, kokemus - laitteisto, käyttöjärjestelmä, ohjelmat, selain ja selainlaajennukset, verkkoyhteys, näyttölaite (koko, värit), syöttölaitteet (näppäimistö, hiirten nappien lkm) - käyttöympäristö, keskeiset ympäristötekijät (esim. käytetään työkonetta ajettaessa), käytön tiheys - erityisvaatimukset; ei-standardi laitteisto, käyttäjien vammaisuus (henkiset kyvyt, motoriikka, nopeus, aistit) Käyttäjien tarpeet - tiedostetut/tiedostamattomat, pysyvät/väliaikaiset - ennen tuotetta, tuotteen käytön kautta ja sen jälkeen, mihin ei vastata - tarpeiden priorisointi Työn rajoitteet - suhteessa tavoitteisiin: ehdottomat, joustavat, välttävät - kohderyhmän rajoitteet: käyttäjien taitotaso, verkkoyhteys, laitteisto - tarvelähtöiset rajoitteet: ensisijaiset vs. toissijaiset tarpeet jne HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 204

7 - legacy-rajoitteet: käytössä olevat järjestelmät, politiikka, resurssit - valheelliset tavoitteet Sisältötuotanto - tyyli, muoto, rakenne, mediaelementit - koko, pituus, paino, alue, rakenneosat - formaatti Rakenne - luontainen rakenne: hierarkiat ja polut - valittu tietorakenne: puu, polku, hila, verkko, relaatio, - käyttäjä/ylläpitäjä/suunnittelija ja näiden väliset kuvaukset Käyttöliittymä - käsitelty jo edellä (esim. 10 kohdan muistilista) Skaalautuvuus - tekniikka/sisältö/käyttöliittymä HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 205

8 - ohjain- ja näyttölaiteriippumattomuus - riisutut versiot, verkkokapasiteetin huomioivat versiot - eksperttien ja ylläpitäjän välineet Testaus (ja ylläpito & päivittäminen myöhemmin) - tavoitteiden, tarpeiden ja rajoitteiden toteutuminen & noudattaminen - heuristiset menetelmät, käytön nopeus, virhearvioinnit, käyttöaktiivisuus, koettu miellyttävyys - kokemuksista oppiminen ja tehtävät parannukset(!) Korjausten tekeminen - virheiden todellisten syy- ja seuraussuhteiden selvittäminen heti testien jälkeen - varovasti ja vähän kerrallaan, testaaja mukana - lisätestit uusien virheiden välttämiseksi ("korjaus" voi hyvinkin tuottaa uusia virheitä!!!) Vähemmällä pääsee kun asioita miettii & pistää paperille jo hyvissä ajoin HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 206

9 Käyttäjien tekemät virheet kertovat käytettävyydestä Erehtyminen on inhimillistä; niinpä järjestelmää/välinettä X käyttäessämme teemme aina silloin tällöin virheitä (tämä pitää hyväksyä suunnittelussa) systemaattinen (tietoinen) virhe: Hmmh Sileällä kantilla sahaaminen on selvästi kevyempää näin kai sitten pitää toimia! satunnainen lipsahdus: Oho terä osui kiveen ja hammas katkesi! Toistuvien virheiden luokittelu helpottaa niiden ennakoimista esim. käyttöliittymäsuunnittelussa ("turhat virheet pois"). Perusjaottelu: - satunnaisvirheet - systemaattiset virheet - karkeat virheet ja erehdykset HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 207

10 Virhe voi lisäksi olla erityisesti olla - lipsahdus tai tietoinen virhe Hyvässä järjestelmässä lipsahdukset ovat tietoisia virheitä huomattavasti yleisempiä (käytettävyyssuunnittelussa pitää varmistaa että lipsahduksista syntyvät virheet ovat helposti peruttavissa tai epäoleellisia) Usein toistuvat tietoiset virheet ovat merkki siitä että seuraavat eivät vastaa toisiaan: on löydetty suunnitteluvirhe ( korjaukset, täsmennykset, uudelleensuunnittelu, tarvittaessa käyttökoulutus) - konkreettinen käyttötilanne, työtehtävä ja tarve - käyttäjän mentaalinen malli, järjestelmän käsitteellinen malli - koulutus, käyttöohje, opasteet - käyttöliittymä ja sovelluksen reaalinen käyttäytyminen HUOM: Vain osa todellisuudessa syntyvistä virheistä on "etukäteen" odotettavissa/arvattavissa, osa selviää vain testaamalla (ne hankalimmat) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 208

11 Inhimillinen tietojenkäsittely on avainasemassa Sovellustuotannossa on yllättävän helppoa unohtaa käyttäjän keskeinen rooli: ihminen (tietoteknisen) välineen käyttäjänä ja tästä aiheutuvat rajoitukset Samaan tapaan kun emme kykene taivuttamaan kyynärniveltämme kuin kahteen suuntaan, emmekä hyppäämään pituutta muutamaa metriä enempää, ei ole realistista odottaa että ihmisen aistit tai mieli olisivat vuorovaikutustapahtumassa ideaalisia tai rajoitteettomia Osaa ominaisuuksistamme voimme kehittää, osaa emme voi Hmmh Hyppään pituutta (ilman ponnahduslautaa) vain 4m kenties en sittenkään pysty hahmottamaan 25 muuttujan prosessia reaaliajassa ulkomuistista? Tämä kulminoituu käyttöliittymäsuunnittelussa: käyttöliittymäsuunnittelun tärkein tekijä on ihminen itse (loppukäyttäjä) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 209

12 Muisti ja kognitio Keskeisimmät henkistä toimintaamme "rajoittavat" tekijät ovat muistin ja havaintokykymme ominaisuudet, yleisemmin kognitiomme rajoitukset Kognitiivisilla toiminnoilla tarkoitetaan havaitsemiseen, muistamiseen, päättelyyn, järkeilyyn, tietoon, käsitteenmuodostukseen, kielenkäyttöön, ajatteluun yms. liittyviä toimintoja ("inhimillinen tietojenkäsittely") Ihmisen muisti ei ole tarkka eikä mieli deduktiivinen ylikuormitus Eräs yksinkertaisimmista (käyttökelpoisista, "jotain selittävistä") muistimalleista on ns. muistin monivarastomalli: "kapasiteetti: 7 2 informaatioyksikköä" syöte sensorinen rekisteri lyhytkestoinen muisti ("työmuisti") informaation "katoaminen näkökentästä" asioiden "katoaminen mielestä" pitkäkestoinen muisti unohtaminen, informaation uudelleenorganisointi, tarpeellisen opitun vahvistaminen, yms HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 210

13 Muistamisen perusedellytys on muistettavan (havaintojen) merkityksellisyys Muistaminen on tunnistamista (recognition) ja ulkoa muistamista (recall) - sisäinen muisti ("knowledge in the head") - "ulkoistettu muisti" ("knowledge in the world") Tunnistaminen on ylivoimaisesti helpompaa ja "tarkempaa" kuin ulkoa muistaminen (muistin taloudellisuus) Esimerkkejä: Muistele mitä toimintoja Windows Notepad -ohjelmassa on? Mitä ohjelman menuissa lukee? Kuinka monta lokeroa IE-selaimen status-rivillä on? Osaatko kuitenkin käyttää sovelluksia? Tarkan muistamisen vaikeuden seurauksena on keksitty muistisääntöjä - lorut, sanalaskut, kirjainsäännöt, käsiin liittyvät säännöt (vrt. fysiikka PUI(M)URI, oikean käden sääntö) - "solmu nenäliinaan", "kello oikeaan ranteeseen", "sormus väärään sormeen" Arkikäytössä myös apuvälineitä: muistilistat, muistiinpanot(!),kalenterit, Vaikutukset sovellus- ja käyttöliittymäsuunnittelussa ovat ilmeisiä HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 211

14 Havaitseminen Myös havaintokykymme on "rajoittunut" emme havaitse maailmaa "sinänsä" vaan "inhimillisen jäsennyksen" maailmasta Havaitsemisen perustekijöitä ovat - aika, paikka ja kausaalisuus sekä konteksti, kuvio, tausta ja merkitys - erityisesti (kontekstin osana) olettamukset & etukäteistieto Havaitsemisessa ("jo ennen ajattelua") sensorisista havainnoista rakennetaan mielekkäitä kokonaisuuksia. Luokittelun perustana käytetään lisäksi - läheisyyttä, samanlaisuutta, yhtenevyyttä, jatkuvuutta, symmetriaa (objektien kokoa, päällekkäisyyttä, kirkkautta, tarkkuutta, varjoja, pintakuvioita, yms.) Esimerkki: Mitä ao. kuvioissa "lukee"? (mieti miksi päädyit 1. tulkintaan) ATE MY HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 212

15 Huomiokyky Ihmisen huomiokyky on rajoittunut (eri tekijöistä johtuen) - keskittynyt huomiointi (vrt. tärkeän kirjeen kirjoittaminen ystävälle) - jakautunut huomiointi (vrt. autolla ajaminen) Huomiokyvyn kohdistaminen on osin tahdonalaista, osin spontaania (vrt. coctail party -ilmiö) Hyvä käyttöliittymä "kaappaa" käyttäjän huomiokyvyn kulloinkin olennaisiin kohtiin: - tiedon suodattaminen, rakenteistaminen ja kuvallinen koodaus (myös äänet) - symbolien, värien, yms. käyttö, huomiota kiinnittävät signaalit Tehtävistä suoriutumiseen voidaan käyttää kognitiivisia apuvälineitä - havaitsemisen apuvälineet (vrt. edellä spontaani ryhmittely- yms. ilmiöt) - keskittymisen apuvälineet (ei häiritseviä tai epäoleellisia tekijöitä) - muistin apuvälineet ("recognition before recall") HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 213

16 Tietoiset ja tiedostamattomat kognitiiviset prosessit Kognitiiviset prosessit ovat osin tietoisia, osin tiedostamattomia Tiedostamattomat kognitiiviset toiminnot - ovat yleensä nopeita - eivät vaadi "aktiivista keskittymistä" - tietoinen selittäminen ei yleensä mahdollista (tai ainakaan helppoa) Tietoiset (hallitut) kognitiiviset toiminnot - suorittaminen yleensä hidasta - vaativat aktiivista keskittymistä - usein järkeiltävissä, mutta kuluttavat rajallisia resurssejamme Oppimisen myötä osa tietoisista kognitiivisista toiminnoista siirtyy tiedostamattomien ("opittujen") toimintojen varastoon HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 214

17 Koska käyttäjillä jo valmiiksi iskostuneina tiettyjä automatisoituneita tiedostamattomia kognitiivisia prosesseja, pitää tämä ottaa huomioon tuotesuunnittelussa ja koulutuksessa Esimerkkejä välineen ja jo automatisoidun kognitiivisen toiminnon virheellisestä yhdistämisestä ei ole vaikea keksiä - millaista auton A ajaminen olisi jos ratin, vaihdekepin tai polkimien toiminnallisuutta muutettaisiin (esim. ratin pyörityssuunta toisin päin)? - entäpä jos Windows-ohjelman B ohjelman sulkeminen tallettamatta suoritettaisiin Ctrl-S -komentoyhdistelmällä? ("Stop immediately") - entäpä jos WWW-sovelluksessa C sininen alleviivattu teksti tarkoittaisi asiasanan vahvennusta (muttei linkkiviittausta) Yleisessä tapauksessa automaattiset kognitiiviset toiminnot ovat arvattavissa (esim. oman kokemuksen perusteella), erityissovelluksissa vain todelliset loppukäyttäjät tuntevat ne Automaattisista kognitiivisista toiminnoista "poisoppiminen" on todella työlästä (joskus tarkoituksenmukaista, muttei yleensä vain yhden työkalun takia), niinpä järkevämpää on pyrkiä käyttäjien "aivopesun" sijaan pyrkiä kehittämään tietokoneohjelmia (ja erityisesti näiden käyttöliittymiä) soveltuvammiksi HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 215

18 Esimerkki: Tiedostamattomien kognitiivisten toimintojen "ei-toivottu sekoittaminen" hidastaa ja vaikeuttaa työtehtäviä ja altistaa virheille. Kokeile itse: - lue seuraavat kaksi saraketta "spontaanisti" läpi (kumpi oli nopeampaa?) - peitä toinen sarake ja etsi toisesta tekstit "sininen" ja "keltainen" punainen musta keltainen vihreä harmaa sininen valkoinen punainen musta keltainen vihreä harmaa sininen valkoinen Keksi itse vastaava esimerkki muotojen, numeroiden yms. tapauksessa ( ja käyttöliittymän tapauksessa!) noluesittentämälausekäyttöliittymissäasianäkyyesimryhmittelyssämitäluuletauttai sikotaustavärinvaihtaminenerisanojenerottamiseksitämänkintekstinlukemisessa? HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 216

19 Oppiminen ja tie osaamiseen Oppiminen on aktiivinen prosessi jossa merkityksellisiä asioita omaksutaan pitkälti tekemisen kautta (tekeminen voi olla myös "päänsisäistä") Osaamisessa on "aineksina": - deklaratiivista tietämystä (=peruskäsitteet ja niiden jäsennys) - proseduraalista tietämystä (=käyttö) Oppimisessa noviisit kartuttavat aluksi deklaratiivista tietämystään, oppivat assosioimaan tietojaan ja lopulta kehittyvät eksperteiksi proseduraalisen tietämyksen karttuessa tekemällä asioita Usein hyvä opetusmalli on tarjota noviiseille "turvallinen hiekkalaatikko", jossa omaksua ja kokeilla asioita ilman pelkoa peruuttamattomista virhetilanteista ("syvällistä" oppimista tapahtuu myös yrityksen ja erehdyksen kautta) Lopputuloksena tietämyksen autonominen taso: työn painopiste on siirtynyt välineen käytön opiskelusta sen käyttämiseen HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 217

20 Tietämyksen kehityksen (noviisista ekspertiksi) voidaan kärjistetysti hahmotella noudattavan seuraavaa kehityskulkua - syntaktinen tietämys (osaa jäsentää ongelmat) - semanttinen tietämys (keksii niiden merkityksen) - skemaattinen tietämys (osaa luonnostella ratkaisuja) - strateginen tietämys (pystyy suunnittelemaan kokonaisia ratkaisumalleja) Vrt. toiminnalliset vs. rakenteelliset mentaaliset mallit Ideaalitapauksessa (aina ei tietenkään mahdollista) hyvä väline johdattelee noviisin turvallisesti vakiokäyttäjäksi oikeiden töiden ohessa ("työ tekijäänsä opettaa") Ajattelutavan eräs konkreettinen ilmenemismuoto on ns. minimalistinen opastus ("teoreettinen" tietämys karttuu sopivan tehtäväsuunnittelun myötä kun välinettä käytetään "asteittain" oikeiden töiden tekemisessä) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 218

21 Käytettävyyssuunnittelun & -testauksen tuloksia Tulosten kirjaaminen, niistä oppiminen sekä korjaus- & muutostyöt Koska "valmiiden tuotteiden" korjaaminen on yleensä työlästä ja kallista käytettävyyttä tulisi testata jo ennen tuotteen valmistumista. Työtapoja: 1. kuvitteleminen ja keskusteleminen 2. paperilla tapahtuva rajoitettu testaus (käyttöliittymäkuvat piirretty paperille, testihenkilö kertoo mitä haluaa tehdä ja sovelluksen kehittäjä kertoo vieressä ["auttamatta liikaa"] miten sovellus käyttäytyisi) 3. testaus "nopeasti toteutetun" (käyttöliittymä)leikkisovelluksen avulla (esim. ns. RAD-välineet, Rapid Application Development, tällöin esim. käyttöliittymään "kuulumaton tuotteen muu suorituskyky" ei ole riittävä ja iso osa ominaisuuksista jätetään toteuttamatta) 4. prototyypin tai keskeneräisen toimivan tuotteen avulla tapahtuva testaus Käytännössä kaikkia yo. työtapoja yhdistellään luovasti (+havainnoinnin menetelmät: tulosten kirjaaminen, näyttöjen/käyttäjien videointi, yms.) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 219

22 Käytettävyyden lisäksi yleensä testataan toki muutakin (esim. hyödyllisyys [yleensä "työteho"], suorituskyky, virheistä toipuminen, tietoturva yms.) Sovellusarkkitehtuurissa (käyt.)testauksen tuloksena tehtäviä parannuksia - suunnittelukäsitteiden ja loppukäyttäjäkäsitteiden erottaminen toisistaan(!) - välineen ja todellisen työtehtävän toimintojen ja niitä kuvaavien käsitteiden yhtenäistäminen - suorituskykyyn, skaalautuvuuteen, saatavuuteen, yms. liittyvät parannukset Käyttöliittymässä - selkeästi turhien tai virheellisten toimintojen korjaaminen - tarpeellisten informaationäyttöjen lisääminen, turhien poistaminen - näytettävän informaation "tarkoituksenmukainen" jäsentäminen - usein toistuvien töiden komentopolkujen optimointi (yleensä "lyhentäminen") ja automatisointi (mahdollisuuksien rajoissa) - harvemmin tarvittavien toimintojen siirtäminen "syrjemmälle" käyttöliittymässä HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 220

23 - varmennuksen (tai peru-toiminnon) toteuttaminen virhealttiiden toimintojen yhteyteen - skaalautuvuuteen liittyvät parannukset (yleensä vaikeita toteuttaa, saattavat jopa vaatia vaihtoehtoisia käyttöliittymiä) Käyttöohjeissa ja opasteissa - loppukäyttäjän käsitteiden ja realististen työtapojen huomiointi (vrt. arkkitehtuuri) - tarvittaessa eri käyttöohjeet ja opasteet eri käyttäjille ("yleensä" noviisi, peruskäyttäjä, ylläpitäjä) - esityksen tarkkuuden täsmentäminen (informaatiota ei saa liian vähän muttei myöskään "liikaa") - opasteissa "oikeisiin ongelmiin" vastaaminen (käyttöesimerkit ja virheistä toipumaan opastavat esimerkit pitää valita kohdeyleisön ja työtapojen mukaan) - sisällön ohella myös opasteiden käytettävyys välineenä on varmistettava (saatavilla & info löydettävissä, kohdennetut opasteet, opasteen käyttö ei ehkäisen itse sovelluksen käyttöä, yms.) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 221

24 Lopuksi Käytettävyys on keskeinen osa kaikissa "välineissä", erityisesti hypermediassa (jonka "näkyvin osa" ovat nimenomaan käyttöliittymät ja niiden toiminta) Käytettävyyden edellytys on käyttäjäkeskeinen suunnittelu ja testaus Tyypillisiä syitä käytettävyysnäkökulmista lipsumiseen ovat - "on kiire, rahaa tai tekijöitä ei ole" käytettävyyden määrittely tippuu pois kirjatuista reaalisista tavoitteista varsin helposti - asiaa ei huomata ajatella(!) - uudentyyppinen suunnittelu tai laajamittainen testaaminen on "liian kallista" - lopputuotteen mukauttaminen erilaisten käyttäjien tarpeita vastaavaksi käytettävyystutkimuksen perusteella on vaikeaa tai tulisi "liian" kalliiksi Pahimpien käytettävyysvirheiden karsiminen tuotteesta vaatii kuitenkin oikeastaan vain miettimistä (ja erittäin vaatimatonta testausta) "Motto": 10% satsaus käytettävyyteen tuottaa helposti 90% lisäyksen käyttökelpoisuudessa (hyötysuhde tosin yleensä pienenee lisäsatsauksen myötä) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 222