JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN LIIKUNTAVERKON KEHITTÄMINEN. Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN LIIKUNTAVERKON KEHITTÄMINEN. Loppuraportti 31.3.2011"

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN LIIKUNTAVERKON KEHITTÄMINEN Loppuraportti 1(50)

2 2(50) SISÄLLYS Esipuhe Johdanto Selvitystyön toteutus Liikuntaharrastuneisuus Suomessa Väestön liikuntaharrastuneisuus 2000-luvulla Liikuntaharrastuneisuus tulevaisuudessa Liikuntapaikat Jyväskylässä Yleistä Liikuntapaikkojen jaottelu Liikuntapaikkojen käyttö Koulut ja oppilaitokset Seuratoiminta Liikuntapaikkojen varauskäytännöistä Jalkapallo- ja pesäpallokentät Isot sisäliikuntatilat Uimahallit Koulujen liikuntasalit Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut Toiminta-ajatus Henkilöstö Talous Tunnusluvut Nykyisen liikuntaverkon ylläpito Liikuntapaikkojen ylläpito on usean toimijan vastuulla Koulujen salien ja opetuksen erikoisliikuntapaikkojen tilakustannukset Nykyiset liikunnan toiminta-avustukset ja yhteistyöverkosto Nykyisen liikuntaverkon kehittämistarpeet... 35

3 3(50) 9.1. Toiminnan kehittämistarpeet Jyväskylän kaupungin Liikuntapalvelut Talonrakennushankkeet Muut liikuntapaikkojen investointitarpeet Henkilöstön kehittämistarpeet Kevyen liikenteen väylien kehittämistarpeet Seudullinen kehittämissuunnitelma Jyväskylän kaupungin liikuntaverkon kehittäminen Arvio nykyisen liikuntaverkon ylläpitokustannuksista vuonna Mahdollisuuksia kustannusnousun hillitsemiseksi Lähteet Liitteet: 1. Ulkoliikuntapaikkojen luettelo 2. Sisäliikuntapaikkojen luettelo 3. Vuonna 2010 toiminta- ja kohdeavustuksia hakeneet järjestöt 4. Luettelo liikuntapalveluiden työntekijöiden ammattinimikkeistä 5. Jyväskylän kaupungin liikuntapalveluiden vuoden 2010 budjetti toiminnoittain 6. Sisäliikuntapaikkojen ja huoltorakennusten ylläpitovastuu sekä kuntoluokka 7. Liikuntaan/urheiluun liittyvät Jyväskylän kaupungin vastuulla olevat kustannuserät

4 4(50) Esipuhe Nyt käsillä oleva Jyväskylän liikuntaverkkoselvitys on tehty Infonia Oy:n ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitoksen sekä Jyväskylän kaupungin sivistys-, opetus-, liikunta-, tilapalvelu-, kaavoitus-, henkilöstö- ja vihersuunnittelun asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä. Suuri kiitos kaikille oman panoksensa antamisesta Jyväskylän liikuntaverkon optimoinnissa. Infonia Oy:n ja Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteiden laitoksen välisen työnjaon mukaan Liikuntatieteiden laitoksen tehtävänä oli viimeisimmän tutkimustiedon tuottaminen alalta raporttiin - erityisesti jyväskyläläisten liikuntaharrastuneisuudesta - mikä näkyy raportin kappaleissa 1-8 ja Infonia Oy on vastannut kappaleiden 9-10 kirjoittamisesta, joissa tuodaan esiin nykyisen ja tulevan kaupungin liikuntaverkon kehittäminen. Tehdyt tutkimukset osoittavat, että vaikka liikuntapalvelujen menot ovat Jyväskylässä hieman yli 2 % kaikista kunnan toimintakuluista, niin liikunnan säteilevä vaikutus terveyden, ilon ja virkistyksen sekä sosiaalisuuden edistäjänä on eurolukuja suurempi. Jyväskylää pidetään liikuntakaupunkina mm. sen voimakkaan urheiluseuratoiminnan ja kaupunkiin sijoitettujen liikuntatieteellisten osaamiskeskusten vuoksi. Rakennettuja liikuntapaikkoja tarvitsevat ensisijaisesti lapset, nuoret ja nuoret aikuiset. Samaan aikaan aikuisväestön liikuntaharrastus toteutuu entistä suuremmassa määrin kevyen liikenteen väylästöllä sekä aidossa ja muokatussa luontoympäristössä luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä seuratoiminnan vaatimukset menestyvien urheiluseurojen myötä ovat jo ajaneet osittain kaupungin tarjoamien mahdollisuuksien ohi liikuntatilojen määrän ja laadun suhteen. Tutkimustulosten mukaan jyväskyläläiset tarvitsisivat lisää liikuntapaikkoja mm. aikuisväestö erilaista luontoympäristöä ja kevyenliikenteenväylästöä ja lapset sekä nuoret sisähalleja. Tämän selvityksen tavoitteena oli Jyväskylän liikuntapalvelujen ylläpitämän liikuntaverkon optimointi. Kyse ei ole liikuntapaikkaverkoston supistamisesta vaan tarkoituksena oli löytää päätöksentekijöille näkökulmia, jolloin kustannus- ja menokriisissä oleva kuntatalous voisi selviytyä paremmin. On syytä muistaa, että jokainen uusi liikuntapaikka synnyttää uusia käyttömenoja entisten lisäksi. Vaikka liikunta lopetettaisiin kokonaan Jyväskylästä kunnallisena toimintana, ei se auttaisi kaupunkia talousongelmissaan kovinkaan paljon, koska nykyinen nettopanostus on n. 12 M vuodessa. Jyväskylän eräs erityispiirre on, että se kerää eniten liikuntapaikoilta käyttömaksuja käyttäjiltä kymmeneen suurimpaan kaupunkiin verrattuna; n. 3 M vuodessa eli käyttömaksut ovat valtakunnallisesti korkeat. Toinen erityispiirre kaupungin liikuntakulttuurissa on, että kaupunki tukee vuosibudjettinsa kautta joka vuosi erilaisia paikallisia liikuntayhteisöjä n. 1 M :lla, josta suurin osa ei kuulu kaupungin liikuntapalvelujen vuosibudjettiin.

5 5(50) Kaupungin liikuntapalveluiden suurimmat kiinteät menoerät ovat liikuntapaikkojen sisäinen vuokra tilapalvelulle ja henkilöstökulut, jotka yhdessä muodostavat lähes 4/5 kaikista menoista. Energia, sähkö ja vesi ovat hieman vajaa 1/10 kaikista kiinteistä menoista. Luvut osoittavat, että nykyinen liikuntaverkko on kustannusrakenteeltaan hyvin jäykkä ja etukäteen sidottu. Liikuntaverkon optimointia on mahdotonta tehdä ilman liikuntapaikkojen ja henkilöstön vähentämistä. Luvut osoittavat myös, että mikäli nykyisen verkoston rakenteisiin ei puututa ja tulevat liikuntapaikkojen peruskorjausinvestoinnit toteutetaan, liikuntapalveluiden vuotuiset menot tulevat kasvamaan nykyisestä noin 1 M. Raportin lopussa esitettyä tulevaisuuden liikuntapalvelujen kehittämistä on pidettävä keskustelun avauksena jatkotyöstämiselle. Työryhmä toivoo tehdyn selvityksen helpottavan prosessia strategisten linjausten muodostamisessa ja liikuntapalveluiden tulevien kustannusten hallinnassa. Muuratsalossa KIMMO SUOMI Liikuntasuunnittelun professori Jyväskylän yliopisto

6 6(50) 1. Johdanto Kuntalaisten liikunta-aktiivisuudella on huomattavia yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Liikunta on tärkeää kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Liikunta on kunnallinen peruspalvelu, jota ei lain tasolla määritellä tarkasti. Liikuntalain mukaan kuntien tulee luoda edellytyksiä liikunnalle. Tämä korostaa kunnan omaa vastuuta ja strategista näkemystä väestön palvelutarpeista sekä palveluiden tuottamisen tavasta. Jyväskylän kaupunki on kehittänyt määrätietoisesti liikuntapalveluverkkoa. Ensimmäinen strateginen liikuntasuunnitelma Jyväskylän kaupungille laadittiin vuonna 2000 Jyväskylän yliopiston Liikunnan kehittämiskeskuksen toimesta. Strategian tavoitteita on toteutettu, vaikutuksia seurattu ja strategiaa on edelleen päivitetty. Viimeisin suunnitelma on syksyllä 2010 julkaistu seudullinen liikuntasuunnitelma Liikuntapalvelujen askelmerkit 2010-luvulle, joka on tehty Jyväskylän kaupungin ja lähialueen kuntien; Laukaa, Hankasalmi, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen, yhteistyönä. Maan hallitus on vuonna 2009 velvoittanut 20 suurinta kaupunkia laatimaan tuottavuusohjelman kuntatalouden tasapainottamiseksi. Uuden tuottavuusohjelman paineet kohdistuvat myös liikuntapalveluihin. Tämä edellyttää palveluverkon, palveluiden järjestämistavan ja liikuntapalveluun käytettävien varojen uudelleen arviointia. Kaupungin sivistyspalvelualueen johtoryhmä on vastuuttanut kaupungin liikuntapalvelun tarkastelemaan liikuntapalveluita kokonaisvaltaisesti Tarkastelussa otetaan huomioon myös alueen yksityisten palvelutuottajien tarjonta sekä kolmannen sektorin tuomat mahdollisuudet ja arvioidaan, mitkä liikuntapalvelut ovat jatkossa kaupungin tuottamia palveluita. Selvitys tehdään vuoden 2010 aikana ja siinä tarkastellaan analyyttisesti myös henkilöstötarvetta. Henkilöstötarvetta tarkastellaan kriittisesti jatkuvasti ja esimerkiksi kuluvan valtuustokauden aikana tavoitteena on, että 4-5 eläköitymisen kautta avautuvaa vakanssia jätetään liikuntapalveluissa täyttämättä. Tästä henkilöstön vähentämistavoitteesta vuoteen 2011 mennessä on toteutunut 3 henkilötyövuotta. Tässä selvityksessä kuvataan väestön liikuntaharrastuneisuutta, liikuntapaikkoja, liikuntapaikkojen investointi- ja ylläpitovastuita sekä esitetään kolme erilaista lähestymistapaa Jyväskylän kaupungin liikuntaverkon kehittämiseksi. Selvitystyö on tehty Jyväskylän kaupungin toimeksiannosta syksyllä 2010 ja se on valmistunut maaliskuussa Työ luovutetaan tilaajalle ja se toimii lähtötietona erityisesti Jyväskylän liikuntapalvelujen toiminnan kehittämisen näkökulmasta.

7 7(50) 2. Selvitystyön toteutus Selvitystyö on toteutettu Infonia Oy:n ja Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteiden laitoksen yhteistyönä. Selvitystyön ovat tehneet projektipäällikkö Raili Kuosmanen Infonia Oy:stä ja liikuntasuunnittelun professori Kimmo Suomi, projektipäällikkö Virva Glan, tutkijatohtori Jouni Vettenranta sekä tutkija Pertti Matilainen Liikuntatieteiden laitokselta. Työtä on ohjannut liikuntaverkkoselvityksen työryhmä: Ari Karimäki Pekka Sihvonen Eeva Simula Rauno Saukkonen Kari Häkkinen Veera Pälvimäki Ulla Rannanheimo Sirpa Väyliö Eino Leisimo Sami Kalaja Tuula Smolander Vesa Lehtinen Timo Vuoriainen Orvokki Riekkinen Vesa Rajaniemi Kimmo Ahonen vastuualuejohtaja, Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut liikuntajohtaja suunnittelupäällikkö, Liikuntapalvelut liikuntapalvelupäällikkö ulkoilualueiden esimies harjoittelija, Liikuntapalvelut ( asti) suunnittelupäällikkö, Tilapalvelu kiinteistömanageri, Tilapalvelu opetusjohtaja rehtori, Kilpisen koulu katupäällikkö, Yhdyskuntatekniikka kaupunginpuutarhuri, Yhdyskuntatekniikka rakennuttajainsinööri, Yhdyskuntatekniikka kaavoitustutkija, Kaavoitus kaavoitusinsinööri, Kaavoitus pääluottamusmies 3. Liikuntaharrastuneisuus Suomessa 3.1. Väestön liikuntaharrastuneisuus 2000-luvulla Jäljempänä väestön liikuntaharrastuneisuutta kuvataan kahden eri liikuntaharrastuneisuustutkimuksen avulla. Ensisijaisesti selvitys perustuu Jyväskylän yliopistossa vuosina 1998 ja 2009 tehtyihin seurantatutkimuksiin Liikuntapaikkapalvelut ja kansalaisten tasa-arvo Suomessa, Seurantatutkimus (Suomi, K. et all. 2010) jonka tarkoituksena on ollut selvittää, kuinka hyvin eri tasa-arvotekijät toteutuvat liikuntapaikkapalvelujen saannissa. Tutkimusten tasaarvotekijöitä olivat sukupuoli, asuinpaikan koko, asuinympäristö (maaseutu/kaupunki), taloudelliset tekijät, maantieteelliset sijaintitekijät, ikä, koulutus sekä sosioekonomiset tekijät. Tutkimuksessa selvitettiin liikuntapaikkapalvelujen saavutettavuutta ja keskeisten tasa-arvotekijöiden to-

8 8(50) teutumista liikunnassa. Erityiskysymyksinä selvitettiin lisäksi liikuntapalvelujen saavutettavuuteen liittyviä etäisyystekijöitä, suomalaisten liikuntaharrastuneisuutta yleensä, sen esteitä ja motiiveja sekä tulevaisuuden liikuntaharrastustoiveita. Vuoden 2008 aineisto on tilastollisesti oikaistu vastaamaan maan ikä- ja sukupuolijakaumaa. Myös Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n tekemän Kansallisen liikuntatutkimuksen tulokset liikuntalajien harrastamisesta ovat hyvin saman suuntaiset Tasa tutkimuksen tulosten kanssa. Toinen liikuntaharrastuneisuuskysely, jota hyödynnettiin tämän raportin taustatietoja kartoitettaessa, on Jyväskylän liikuntapalveluiden vuonna 2009 Innolink Research Oy:llä teettämä Jyväskylän seudun liikuntapalvelut - liikuntapalveluiden kuntalaiskysely. Sen tavoitteena oli kartoittaa Jyväskylän seudun asukkaiden liikuntatottumuksia, selvittää liikuntapalveluiden ja paikkojen merkityksellisyyttä, selvittää vastaajien tyytyväisyyttä oman asuinkunnan liikuntapalveluihin ja paikkoihin, kartoittaa liikuntaharrastusten edellytyksiä ja esteitä sekä kerätä kehittämisehdotuksia ja vapaamuotoista palautetta liikuntapalveluista ja paikoista Jyväskylän seudulla. Tutkimus on toteutettu puhelinhaastatteluna tammi-helmikuussa Kohderyhmänä oli Jyväskylän ja lähialueen kuntien (Jyväskylä, Hankasalmi, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen) asukkaita. Loppuun saatettuja haastatteluja kertyi 1015 kappaletta. (Innolink Research 2009, 3.) Kyselyn keskeisenä tuloksena oli, että noin puolet Jyväskyläläisistä harrastaa liikuntaa jollakin tasolla ja puolet ei käytännössä harrasta liikuntaa lainkaan. (Innolink Research 2009, 7.) Kuvio 1. Liikunnan harrastaminen Jyväskylässä (Innolink Research 2009)

9 9(50) Liikunnan harrastamiseen käytetty aika suomalaisten aikuisten keskuudessa on Tasa tutkimuksen mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana hieman kasvanut. Erityisesti työikäiset naiset liikkuvat tänä päivän noin puoli tuntia enemmän viikossa kuin kymmenen vuotta sitten. Miehillä kehitys ei ole ollut samansuuntaista. Erityisesti nuorten miesten kohdalla kehityksen suunta on huolestuttava. Taulukko 1. Aikuisten liikunnan harrastus Suomessa h/vko (h:min). Tilastollisesti merkitsevät erot tummennettu. (Suomi, K. et all. 2010) Ikä Nainen 1998 Nainen 2008 Muutos naiset Miehet 1998 Miehet 2008 Muutos miehet :28 3:47-00:41 5:53 4:00-01: :23 3:52 0:29 4:36 4:45 0: :10 3:46 0:36 3:21 3:49 0: :53 3:30 0:37 3:41 3:45 0: :42 3:15 0:33 3:19 3:07-00: :15 3:32 0:17 3:42 4:01 0: :02 3:59 0:57 3:31 3:15-00:16 Yhteensä 3:06 3:36 0:30 3:47 3:50 0:03 Liikuntalajeista kävelylenkkeilyn suosio on kymmenessä vuodessa pudonnut saman verran kuin juoksulenkkeilyn suosio on kasvanut. Myös kaupallisilla trendeillä ja markkinoinnilla on oma merkityksensä harrastettuihin liikuntalajeihin. Viime vuosina maratonin juokseminen on ollut erittäin trendikästä ja monissa liikuntakeskuksissa markkinoidaan tuotteistettua juoksukoulua ja siihen liittyvää maratonmatkaa. Myös sauvakävelyn tuotteistaminen noin kymmenen vuotta sitten ja sen suosion säilyminen näkyy lajin harrastajamäärissä. Yksityisten kuntokeskusten laajamittainen tuleminen suomalaiseen liikuntakulttuuriin on ajoittunut pääasiassa 2000-luvulle. Tästä löytynee yksi syy kuntosaliharrastuksen suosion kasvuun. Hiihdon suosion hienoisen laskemisen syytä voidaan taas etsiä esimerkiksi huonoista lumiolosuhteista 2000-luvulla useana talvena.

10 10(50) Taulukko 2. Aikuisten harrastamat liikuntalajit Suomessa. Tilastollisesti merkitsevät erot tummennettu. (Suomi, K. et all. 2010) Laji Naiset 1998 Naiset 2008 Muutos naiset Miehet 1998 Miehet 2008 Muutos miehet Kävelylenkkeily 75 % 54 % -21 % 56 % 44 % -12 % Pyöräily 40 % 43 % 3 % 37 % 40 % 3 % Juoksulenkkeily 9 % 27 % 18 % 13 % 28 % 15 % Kuntosali 11 % 20 % 10 % 11 % 20 % 9 % Uinti 18 % 19 % 1 % 15 % 14 % -1 % Hiihto 11 % 8 % -3 % 20 % 14 % -6 % Kuntokoulu/jumppa 16 % 13 % -2 % 4 % 3 % -1 % Aeropic 12 % 6 % -6 % 0 % 0 % 0 % Sauvakävely 1 % 10 % 9 % 0 % 4 % 4 % Ulkoilu 6 % 5 % -1 % 6 % 5 % -1 % N Innolink Researchin tutkimuksen mukaan Jyväskylän alueella viimeisen vuoden aikana käytetyin ulkoliikuntapaikka oli kevyen liikenteen väylä, jota oli käyttänyt liikuntaan 75 % vastaajista. (Innolink Research 2009, 8.) Myös TASA tutkimuksessa tämä on näkynyt sekä vuonna 1998 että Taulukko 3. Aikuisten käyttämät liikuntapaikat Suomessa. Tilastollisesti merkitsevät erot tummennettu. (Suomi, K. et all. 2010) Liikuntapaikka Naiset 1998 Naiset 2008 Muutos naiset Miehet 1998 Miehet 2008 Muutos miehet Kevyen liikenteen väylät 68,2 % 70,8 % 2,6 % 51,5 % 55,3 % 3,8 % Sisäliikuntatilat 31,6 % 35,2 % 3,6 % 29,3 % 33,8 % 4,5 % Maastoliikuntapaikat 24,9 % 31,6 % 6,7 % 26,5 % 30,3 % 3,8 % Uimalat (sis. uimahallit) 12,5 % 18,5 % 6,0 % 10,4 % 9,0 % -1,4 % Eläinurheilualueet 4,4 % 4,9 % 0,5 % 3,3 % 2,6 % -0,7 % Ulkokentät 3,4 % 4,6 % 1,2 % 10,3 % 11,6 % 1,3 % Erityisurheilulaitokset 2,2 % 3,8 % 1,6 % 6,0 % 6,2 % 0,2 % Veneily 3,1 % 2,6 % -0,5 % 6,0 % 5,7 % -0,3 %

11 11(50) Tyttöjen harrastamista lajeista erityisesti jalkapallo ja tanssi ovat nostaneet suosiotaan kymmenessä vuodessa, kun taas leikki- ja satuliikunnan sekä jumpan suosio on vähentynyt jonkun verran. Muuten tyttöjen kohdalla perinteisesti suositut lajit näyttävät säilyttäneen asemansa. Poikien harrastamista lajeista jalkapallon suosio on lisääntynyt melko runsaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Salibandy / sähly on pitänyt asemansa, kun taas leikki- ja satuliikunnan, luistelun ja jääkiekon suosio on hieman laskenut. Taulukko 4. Tyttöjen ja poikien (alle 18 vuotta) harrastamat lajit Suomessa. Tilastollisesti merkitsevät erot tummennettu. (Suomi, K. et all. 2010) Laji Tytöt 1998 Tytöt 2008 Muutos Laji Pojat 1998 Pojat 2008 Muutos Uinti 10 % 13 % 3 % Jalkapallo 13 % 18 % 5 % Tanssi 7 % 13 % 5 % Salibandy/Sähly 14 % 14 % 0 % Jalkapallo 3 % 10 % 7 % Jääkiekko 10 % 9 % -1 % Hevosurheilu 5 % 8 % 2 % Uinti 9 % 9 % 1 % Luistelu 5 % 7 % 2 % Yleisurheilu 4 % 6 % 2 % Naisvoimistelu 2 % 6 % 4 % Koripallo 2 % 6 % 3 % Yleisurheilu 6 % 5 % 0 % Luistelu 5 % 5 % -1 % Kuntokoulu/- jumppa 9 % 5 % -4 % Hiihto 3 % 5 % 1 % Leikki- ja satuliikunta 13 % 5 % -8 % Kuntokoulu/- jumppa 3 % 2 % -1 % Salibandy/Sähly 5 % 3 % -1 % Leikki- ja satuliikunta 7 % 2 % -5 % Lasten käyttämien liikuntapaikkojen kohdalla koulun liikuntasalien käyttö on laskenut samassa suhteessa kuin isojen liikuntahallien käyttö on noussut. Poikien kohdalla toinen merkittävä muutos on ulkoilualueiden käytön melko selvä lisääntyminen viimeisen kymmenen vuoden aikana.

12 12(50) Taulukko 5. Tyttöjen ja poikien (alle 18 vuotta) käyttämät liikuntapaikat. Tilastollisesti merkitsevät erot tummennettu. (Suomi, K. et all. 2010) Liikuntapaikka Tytöt 1998 Tytöt 2008 Muutos tytöt Pojat 1998 Pojat 2008 Muutos pojat koulun liikuntasali 41 % 36 % -5 % 34 % 28 % -6 % iso liikuntahalli 6 % 13 % 7 % 7 % 14 % 7 % pallokenttä 3 % 5 % 2 % 7 % 12 % 5 % uimahalli 9 % 13 % 4 % 8 % 11 % 3 % ulkoilualue 3 % 7 % 4 % 2 % 10 % 8 % jäähalli 3 % 4 % 1 % 7 % 7 % 0 % yleisurheilukenttä 3 % 4 % 1 % 5 % 5 % 0 % tekojää 2 % 4 % 2 % 5 % 5 % 0 % hiihtolatu 2 % 3 % 1 % 2 % 2 % 0 % luonnonjää 3 % 1 % -2 % 2 % 2 % 0 % hevosurheilualue 5% 2% 2 % 0% 0 % 0% 3.2. Liikuntaharrastuneisuus tulevaisuudessa Kuntalaisia parhaiten palvelevia liikuntapaikkoja ovat eri tutkimusten mukaan olleet kevyen liikenteen väylät sekä ulkoilualueet ja reitit. Ne palvelevat samalla tavalla kaikkia ja ovat sijoittelunsa ja luonteensa puolesta aina lähellä jokaista kuntalaista. Kevyen liikenteen väylille ja ulkoilureiteille on helppo lähteä lenkille tai iltakävelylle miltei suoraan omalta kotiovelta. Ne ovat matalan osallistumiskynnyksen liikuntapaikkoja ja palvelevat suuria ihmisjoukkoja. Rakennetut liikuntapaikat palvelevat aikuisista vain pientä osa. Lasten ja nuorten kohdalla tilanne on toinen. He käyttävät pääasiassa rakennettuja liikuntapaikkoja. Tämä selittyy suomalaisen liikuntajärjestelmän rakenteella, jossa kunnat järjestävät liikuntapaikat ja -mahdollisuudet ja urheiluseurat järjestävät niissä toimintaa. Urheiluseurojen toiminta taas on pääasiassa lapsille ja nuorille suunnattua. Liikunnan ja urheilun merkitystä yhteiskunnan näkökulmasta voidaan perustella monella tavalla. Urheilu on kansalaistoiminnan laajin muoto. Urheiluseurojen toimintaan osallistuu lähes miljoona suomalaista. Urheiluseurat tekevät varsinaisten lajitaitojen opettamisen ohessa laajaa kasvatustyötä, jolla pyritään sosiaalistamaan lapsia ja nuoria yhteiskuntaan. Urheilu tuottaa jännittäviä elämyksiä ja viihteellistä hetkiä ja sen avulla rakennetaan alueellista tai kansallista identiteettiä. Näiden ja muidenkin kulttuuristen, yhteisöllisten ja talousvaikutusten lisäksi urheilulla on luon-

13 13(50) nollisesti myös mittavat kansanterveydelliset vaikutukset. Fyysisen aktiivisuuden säilyttäminen läpi elämän on nykypäivänä laajasti kansantaloudellinen tekijä. (Lämsä, J. 2009). Lapsen tai nuoren urheiluharrastuksen lopettaminen on moniulotteinen asia ja sitä voidaan tarkastella yksilön, urheiluseuran tai lajiliiton näkökulmista (Lämsä, J. & Mäenpää, P. 2002, 6-7). Laajemmin yhteiskunnallisesti merkittäväksi drop out voi muodostua siinä tapauksessa, että lapsi tai nuori jättäytyy kokonaan liikunnan ulkopuolelle ja passivoituu fyysisesti kokonaan. Lämsän ja Mäenpään tutkimuksen mukaan drop out-aste kaikkien lajien keskuudessa 6-18 vuotiailla on 28 % (Lämsä, J ). Erityinen riskiryhmä drop outeiksi ovat vuotiaat. Tässä ikävaiheessa lajien ja tekemisen luonne muuttuu usein kevyestä ja leikkimielisestä lasten urheilusta aikuisten totista tekemistä jäljitteleväksi. Harjoitus- ja kilpailumäärien takia nuori joutuu valitsemaan panostaako lajiin täysillä vai jättäytyä ulkopuolelle. Tässä iässä nuoren on vaikeampi löytää itselleen uutta urheilulajia, koska nuoren suhtautuminen itseen ja ympäristöön on kriittistä. (Lämsä, J. & Mäenpää, P. 2002, ) Harjoitus- ja kilpailutoiminnan määrällistä ja laadullista muutosta syynä lopettamiseen korostaa myös Virtanen (1999) Pro gradu työssään naisjalkapalloilun drop out ilmiöstä. Keinoina drop outin vähentämiseen ja nuorten pitämiseen mukana urheilutoiminnassa murrosiän ylitse, Lämsä ja Mäenpää mainitsevat mm. seuraavia: Toiminnan tulee olla laadukasta siten, että huomioidaan myös harrastajat, joilla ei ole tähtäin ammattilaisurheilussa. Fyysisten ja taktisten asioiden rinnalla huomioidaan myös psyykkis-sosiaaliset aspektit. Pysyvyys ja ryhmään kuuluminen ovat niin ikään tärkeitä identiteetin rakennusaineita nuorille. Puulaakikilpailut ja sarjat sekä harrastuksenomainen toiminta ilman tulostavoitteita tarjoaa juuri tällaista elämyksellistä sisältöä. (EML) Kunnallisen tason liikuntakentässä tällaista toimintaa voidaan tukea huolehtimalla lähiliikuntapaikoista: ulkoilureiteistä, pienistä kentistä, toimintapuistoista sekä koulupihoista jotka soveltuvat spontaaniin ja vapaamuotoiseen harrastustoimintaan. Lähiliikuntapaikka on liikuntapaikkarakentamisessa uudehko termi. Termin tarkkaa määrittelyä on pyritty välttämään, jotta siihen jäisi tilaa erilaisille paikallisille toteutusmalleille. Yleisesti lähiliikuntapaikoilla kuitenkin tarkoitetaan vapaassa käytössä olevia, kaikille väestöryhmille tarkoitettuja monipuolisia liikuntapaikkoja, jotka sijaitsevat asuinalueilla, lähellä käyttäjiä. Hyvä lähiliikuntapaikka sijaitsee yhdyskuntarakenteessa keskeisellä paikalla, on monipuolinen, monikäyttöinen ja viihtyisä asuinalueen liikunnallinen kohtauspaikka. (Nuori Suomi. Koulupihat lähiliikuntapaikkoina ) Koulujen pihat ovat sijaintinsa ja varustuksensa näkökulmasta hyvin lähiliikuntapaikoiksi soveltuvia kohteita. Koulujen pihat palvelevat koulujen välitunti- ja opetuskäyttöä, iltapäiväkerhotoi-

14 14(50) mintaa sekä ilta- ja viikonloppukäyttöä. Monipuolisen lähiliikuntapaikan toteuttaminen koulun pihaan tulee edullisemmaksi, kuin erillisen liikuntapaikan rakentaminen. Koulun pihoilla on omaehtoisen liikunnan käyttöperinne ja sitä on hyvä vahvistaa tulevaisuudessa. Pihat ovat kouluaikojen ulkopuolella, iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina, asukkaiden vapaasti ja maksutta käytettävissä. Toisaalta lähiliikuntapaikkojen keskittäminen koulujen pihoille parantaa koululaisten mahdollisuuksia välituntiliikuntaan, laajentaa liikunnan opetuksen ja iltapäivätoiminnan käytössä olevia resursseja. (EML) Koulupihojen kehittämisellä on tutkitusti vaikutusta lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuteen. Nuoren Suomen tekemän arviointitutkimuksen mukaan kouluissa, joiden piha-alueet oli kunnostettu, oppilaiden välituntiliikunta lisääntyi selvästi. Kunnostaminen lisäsi myös lasten vapaa-ajan liikuntaa, kun koulupihoja käytettiin myös kouluajan ulkopuolella. Tutkimuksessa havaittiin myös muita positiivisia vaikutuksia, kuten koululaisten parantunut keskittyminen ja jaksaminen oppitunneilla, koulupihojen lisääntyneet käyttömahdollisuudet oppimisympäristöinä sekä välituntien häiriökäyttäytymisen väheneminen. (Nuori Suomi. Lähiliikuntapaikkojen arviointitutkimus ) Koulujen kerhotoiminnasta Jyväskylässä tehdyn tutkimuksen mukaan (Wennström, M-L. ym. 2010) myös koulujen liikuntakerhoilla on onnistuttu tavoittamaan myös liikunnallisesti passiivisia lapsia liikunnan pariin. Tutkimuksessa todettiin, että sekä tytöt että pojat osallistuivat koulujen kerhoista eniten liikuntakerhoihin. Lasten oman mielipiteen mukaan kerhotoiminta Jyväskylässä on laadukasta ja sitä toivotaan laajennettavan sekä toimintakertojen että ohjaajien lisäämisen muodossa. Liikuntakerhojen suosion takana oli monipuolinen liikunta ja suuri valikoima liikuntalajeja. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut muutos liikuntapaikkojen suosiossa on ollut alle 8 % luokkaa. Liikuntalajien suosiossa on tapahtunut isompia muutoksia, kun esim. aikuisten keskuudessa juoksulenkkeily on nostanut suosiotaan kävelylenkkeilyn kustannuksella. Tulevaisuuden liikuntaharrastuneisuudessa voi arvioida näkyvän saman ilmiön. Uusia lajeja syntyy (esim. Zumba, Futsal jne.), mutta liikuntapaikkojen suosion voi arvioida säilyvän nykyisen kaltaisena. Aikuisten suosituimmat liikuntapaikat ovat kevyen liikenteen väylät, maastoliikuntapaikat, sisäliikuntatilat ja uimahallit. Lasten suosituimmat liikuntapaikat ovat koulujen liikuntasalit, isot liikuntahallit, pallokentät ja uimahallit. Väestön terveyden kannalta ja sitä kautta myös kansantaloudellisesti on tavoiteltavaa, että säännöllisesti liikuntaa harrastavien osuus väestöstä kasvaa tulevaisuudessa. Siksi on tärkeää, että Jyväskylän kaupungin liikuntaolosuhteet ovat tulevaisuudessa toimivat ja liikuntaaktiivisuuteen kannustavat.

15 15(50) 4. Liikuntapaikat Jyväskylässä 4.1. Yleistä Jyväskylässä on yhteensä 462 liikuntapaikkaa, joista 356 on julkisia kaupungin liikuntapalveluiden hallinnoimia liikuntapaikkoja. Osakeyhtiön, rekisteröidyn yhdistyksen, säätiön tai jonkun muun tahon hallinnoimia liikuntapaikkoja on 71 ja hallinnoijaa ei ole märitelty 35 liikuntapaikan kohdalla. Tässä selvityksessä keskitytään pääasiassa Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelujen hallinnoimiin liikuntapaikkoihin, mutta kokonaisuuden hyvän hahmottamisen kannalta esitetään myös muut kaupungin alueella olevat liikuntapaikat omistajasta tai hallinnoijasta riippumatta. Liikuntapaikkojen tiedot sekä myöhemmin esitettävät liikuntatoimien talouden tunnusluvut on saatu Lipas järjestelmästä, jota hallinnoi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitos. Järjestelmän tietosisällöstä vastaavat kunnat ja järjestelmän kehittämistä koordinoivat yhteistyössä liikuntatieteiden laitos, kuntien liikuntatoimet, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Kuntaliitto sekä Suomen ympäristökeskus Liikuntapaikkojen jaottelu Lipas järjestelmässä liikuntapaikat jaetaan seitsemään pääryhmään (tyyppiluokkaan), jotka edelleen jakautuvat alaryhmiin tyyppinsä tai ominaisuuksiensa perusteella. Nämä pääryhmät ovat: virkistyskohteet, vesiliikunta, ulkokentät, sisäliikunta, maastoliikunta, erityisurheilu, eläinurheilu. Tässä raportissa liikuntapaikkoja tarkastellaan Lipas luokittelun mukaisesti. Lisäksi olemme yksinkertaistaneet jaottelua ulkona ja sisällä tapahtuvan liikunnan paikkoihin. Edelleen liikuntapaikat on jaettu vielä toiminnallisuutensa perusteella erityyppisiin paikkoihin. Virkistysalueet, ulkoilureitit, pienet lähikentät, pururadat ja lähiliikuntapaikat ovat kaikkien kuntalaisten vapaassa käytössä jatkuvasti ilman erillistä varausta. Rakennetut liikuntapaikat ja osittain ulkokentät ovat varausjärjestelmän piirissä, jota hallinnoi kaupungin liikuntapalvelut. Ulkoliikuntapaikat Jyväskylässä Pääosin Jyväskylän liikuntapalvelujen ylläpitämiä ulkoliikuntapaikkoja Jyväskylässä ovat tekonurmet, nurmikentät, hiekkakentät, pesäpallokentät, tekojäät, puistojen ja koulujen pihojen jäät, tenniskentät, pallokentät, uimarannat, kuntoradat ja ladut, jääladut, virkistysalueet, lähiliikuntapaikat, retkiluisteluradat, luontopolut ja rakennetut skeittialueet sekä Hippoksen ulkokoripallokentät ja Viitaniemen jousiammuntarata. Osa pallokentistä on yhdyskuntatekniikan hoitamia ja ylläpitämiä. Niin ikään yhdyskuntatekniikan vastuualueelle kuuluvat leikki-, koira-, ja skeittipuistot voidaan laajassa merkityksessä nähdä liikuntapaikkoina ja palveluina. (Jyväskylän viherpalveluohjelma , raporttitiivistelmä , 5.) Kahdestatoista liikuntapuistoista lähtevät latureitit ja kuntoradat ovat ympärivuotisesti vapaassa käytössä. Jyväskylän alueen kuntoradoista ja -laduista valaistuja on yli 50 kilometriä. Reitit ovat valaistuja pääosin klo

16 16(50) Lisäksi lähes jokaisessa liikuntapuistossa sijaitsee talviaikaan jäädytettävä luonnonjäärata mailapelejä ja perusluistelua varten. Kesäisin liikuntapuistojen pallokentillä on seurojen vakiovuoroja. Vakiovuorojen ulkopuolisina aikoina hiekkakentät ja pienet pallokentät ovat vapaassa käytössä. Liikuntapuistoissa on wc:t, puku- ja pesutilat. (http://www.jkl.fi/liikunta/ulkoliikuntapaikat) Lotta Puttonen (2010) on tutkinut vielä julkaisemattomassa liikunnan yhteiskuntatieteiden Pro gradu työssään Jyväskylän ulkoilureittien muutosta, nykytilaa ja kehitystarpeita. Hänen työssään todetaan Jyväskylän seudun ulkoilureittien leventyneen, pidentyneen ja lisääntyneen määrällisesti kymmenessä vuodessa. Tämän lisäksi valaistuja reittejä on rakennettu lisää. Muutosta oli tapahtunut myös lajivalikoimassa. Retkiluistelu ja maastopyöräily ovat esimerkkejä lajeista, jotka olivat tämän ajanjakson aikana nousseet uudenlaiseen suosioon. Asuinaluekohtaisissa tarkasteluissa näytti selkeästi siltä, että Korpilahden ulkoiluolosuhteet eivät rakennettujen reittien osalta yllä muun kaupungin tasolle. Merkittävimmät kehittämistarpeet nähtiin ulkoilureittien viittojen, opasteiden sekä taukopaikkojen lisäämisessä. Ehdottomasti suurin lisätarve koko kaupungin alueella on kuitenkin talvisille kävelyreiteille, joiden puute ajaa kävelijät ja koiran ulkoiluttajat hiihtoladuille ja aiheuttaa näin suoranaisia vaaratilanteita. (Puttonen 2010, ) Uimarannat Uimarantojen osalta jako liikuntapalveluiden hallinnoimiin ja ylläpitämiin rantoihin ja toisaalta yhdyskuntatoimen vastuualueelle kuuluviin rantoihin on hyvin selkeä. Uimaranta nimellä voidaan yleisesti ottaen kutsua kaikkia uimiseen soveltuvia ranta-alueita. Jyväskylän kaupungin virallisen luokittelun mukaan uimarantoja ovat kuitenkin vain ne luonnonvaraisella tai rakennetulla rannalla olevat paikat, joiden kävijämäärä uintikaudella on alle 100 kävijää vuorokaudessa. Tällaisia uimarantoja oli vuoden 2010 alussa Jyväskylässä 43 kappaletta. Nämä uimarannat kuuluvat yhdyskuntatekniikan vastuualueelle. Näille rannoille on määritelty minimivarustustaso, joka tulee täyttyä jokaisella rannalla. Tämän tason mukaisiin varusteisiin kuuluvat pelastusrengas, roska-astia, opastaulu ja koirakieltokyltit. Jokaisella rannalla tulee myös turvallisuuden takia olla rannalle opastettu pelastusajoneuvoreitti. Rantakohtaisia lisävarusteita saattavat olla wc, pukukopit, laiturit, pelikentät, syvyyttä kuvaavat taulut, grillikatokset ym. oleskeluvarusteet. (Jyväskylän viherpalveluohjelma , raporttitiivistelmä ) Jyväskylän asettaman oman laatumääritelmän mukaan EU uimarannalla kuuluu olla uimarantojen minimivarustuksen lisäksi wc ja pukukopit. EU uimarannat ovat niitä rantoja, joilla kävijämäärä ylittää vuorokaudessa 100 henkilöä ja joiden ranta kierretään ja huolletaan kesän aikana säännöllisesti. Hyvin varusteltuja EU-uimarantoja on Jyväskylässä yksitoista: Tuomiojärvi, Köhniö, Tikka, Sääksjärvi, Uimalanniemi, Jyskä, Kirri, Myllylampi, Ollila, Lohikoski sekä Korpilahden Pappilan ranta. Näiden rantojen ylläpidosta huolehtii Jyväskylän liikuntapalvelut. Uimavalvonta ei ole pakollinen, mutta se pyritään rannoilla mahdollisuuksien mukaan järjestämään.

17 17(50) Talviuintipaikkoja on Jyväskylässä kuusi ja niiden ylläpidosta vastaa Jyväskylän avantouintiseura kaupungin kanssa tekemänsä erillisen käyttösopimuksen pohjalta. Vedenlaatua tarkkaillaan kaikilla kaupungin yleisillä uimarannoilla siten, että uimakaudella otetaan vähintään neljä näytettä siten, että näytteenottoväli ei ylitä yhtä kuukautta. Jyväskylän Viherpalveluohjelmassa on esitetty rakennettavaksi vuosina kolme uutta uimarantakohdetta. Nämä ovat yhdyskuntatekniikan vastuulla. Kaikkien rantojen varustetasoa ja turvallisuutta tullaan yhdenmukaistamaan ja parantamaan edellä esitettyjen minimivaatimusten mukaisiksi. (EML, 15.) Tuomiojärven uimarannasta esitetään kehitettäväksi Malliuimaranta. Ulkokentät Ulkokenttien tyypit vaihtelevat nurmipintaisista jalkapallo- ja yleisurheilukentistä ja stadioneista korttelipuistojen pikkukenttiin. Kenttäpalveluita hallinnoivat Liikuntapalvelut, Tilapalvelut sekä Yhdyskuntatekniikka. Liikuntapalveluiden hallinnoimat kentät ovat pääasiassa aktiiviseen harrastuskäyttöön, kilpaurheiluun ja koululiikuntaan suunnattuja kenttiä, eivätkä ne ole asukkaiden vapaassa käytössä. Yhdyskuntatekniikan hallinnoimat kentät ovat lähikenttiä, mille ei jaeta aikataulutettuja käyttövuoroja, vaan ne ovat asukkaiden käytössä vapaasti ilman käyttömaksuja tai - vuoroja. Tilapalvelu taas hallinnoin kiinteistöjen yhteydessä olevia kenttiä, joka käytännössä tarkoittaa, että nämä kentät ovat koulujen yhteydessä ja ensisijaisesti niiden käytössä. Koulujen toiminta-aikojen ulkopuolella kentät ovat kuitenkin alueen asukkaiden vapaassa käytössä. (EML, 16.) Ulkoliikuntapaikkojen sijainti Seuraavassa kartassa on esitetty Lipas järjestelmän mukainen ulkoliikuntapaikkojen sijainti Jyväskylässä. Ulkoliikuntapaikkoja ovat yleisurheilukentät, tenniskentät, pallokentät, yhdistelmäkentät, uimarannat sekä hiihto, veneily yms. ulkoilupaikat. Yhdistelmäkentät ovat kenttiä, joilla on useampi käyttötarkoitus niin, että talvella kenttää käytetään esim. luisteluun ja kesäaikaan tennikseen. Yhdistelmäkentällä voi olla vaikkapa talvisin koottava kaukalo ja kesällä tenniskentän verkot. Hiihto, veneily ja muut kohta on luokka, johon on koottu yksittäisiä ulkoliikuntapaikkoja, jotka eivät kuulu kartan muihin luokkiin. Piste on joko reitin alkupiste /lähtöpiste, huoltorakennus, laavu tms, tai vaikkapa lintutorni tapauksesta riippuen. Jos kiinteää rakennelmaa ei ole, piste on kuitenkin sijoitettu yleensä sinne missä liikuntapaikan / virkistyspaikan katsotaan sijaitsevan.

18 18(50) Kuva 1. Ulkoliikuntapaikat Jyväskylässä. (Kuvan oikeudet Lipas liikuntapaikkojen paikkatietojärjestelmä / Jouni Vettenranta. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteiden laitos ) Ulkoliikuntapaikkojen luettelo on liitteenä 1. Sisäliikuntapaikkojen sijainti Sisäliikunnan tiloja Jyväskylässä ovat jäähallit, uimahallit, sisäliikuntahallit ja muut sisäliikuntatilat sekä koulujen ja oppilaitosten liikuntasalit. Jyväskylässä on noin 120 sisäliikuntapaikkaa,

19 19(50) joissa voi harrastaa useita liikuntalajeja harrasteliikunnasta huippu-urheiluun. Hyvät sisäliikuntamahdollisuudet palvelevat sekä liikuntaseuroja että yksityisiä käyttäjiä. Kuvassa 2 on esitetty Lipas järjestelmän mukainen Jyväskylän sisäliikuntapaikkojen sijainti kartalla. Kuva 2. Sisäliikuntapaikat, koulujen ja oppilaitosten liikuntasalit Jyväskylässä. (Kuvan oikeudet Lipas liikuntapaikkojen paikkatietojärjestelmä / Jouni Vettenranta. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteiden laitos ) Sisäliikuntapaikkojen luettelo on liitteenä 2.

20 20(50) 5. Liikuntapaikkojen käyttö Kaupungin liikuntatilojen käyttäjiä ovat koulut ja oppilaitokset, yksityiset kuntalaiset, kaveriporukat, liikuntapalvelujen ryhmätoiminta, muut kaupungin toimintayksiköt (esim. sosiaali- ja terveyspalvelut), urheilu- ja liikuntaseurat sekä yritykset Koulut ja oppilaitokset Koulujen liikuntasaleja ja piha-alueita käytetään liikunnanopetukseen. Erikoisliikuntapaikkoja (jäähalli, uimahalli, isot sisäliikuntahallit, lajispesifit tilat) ei luonnollisesti ole kouluilla itsellään, mutta opetussuunnitelmiin sisältyy myös näiden lajien opettaminen. Kouluilla on mahdollisuus hakea kaupungin liikuntatiloista tiloja opetuskäyttöön. Jyväskylän kaupungin peruskouluissa on noin oppilasta ja vuoden 2010 tilavarauksen käyttötilaston mukaan koulut ovat käyttäneet erikoisliikuntatiloja yhteensä tuntia vuodessa. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän oppilaitokset ovat varanneet erikoisliikuntatiloja tuntia ja yksityis- sekä valtionkoulut (mm. Jyväskylän kristillinen koulu, Seiner-koulu, Normaalikoulu, Näkövammaisten koulu) 850 tuntia vuodessa. Erityisen haastavia kouluille ovat nk. rospuuttoajat syksyllä ja keväällä, kun ulkoliikunnan mahdollisuuksia ei ole ja kaikki ryhmät tarvitsisivat sisätiloja Seuratoiminta Jyväskylässä on yli 200 liikunta- ja urheiluseuraa, missä on mahdollista harrastaa lähes 70 eri lajia. Liikuntaseura on tärkeä lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen mahdollistaja. Jyväskyläläisistä lapsista ja nuorista kaksi kolmasosaa kuuluu liikuntaseuraan, ja aikuisistakin viidennes. Kaupungin liikuntalautakunta tukee liikuntaseurojen työtä luomalla edellytykset seurojen toiminnalle, suunnittelemalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja ja myöntämällä toiminta- ja kohdeavustuksia. (http://www.jkl.fi/liikunta/seurat.) Vaikka seurojen pääasiallisia jäseniä ovat lapset ja nuoret, seurat tarjoavat monipuolista liikuntatoimintaa myös aikuisille ja erityisryhmille. (Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelujen vuosikertomus 2009, 14.) Liitteessä 3 on esitetty vuoden 2010 toiminta- ja kohdeavustuksia hakeneet järjestöt. Anna-Leena Kärkkäinen (2009) on liikuntasuunnittelun pro gradu työssään tutkinut jyväskyläläisiä liikuntaseuroja. Seurojen tärkeimmät tavoitteet omassa toiminnassaan olivat terveyttä edistävän liikuntatoiminnan järjestäminen, yhdessäolo ja sosiaalisuus sekä suorituksen parantaminen. Seurojen edustajista 58 % näki oman seuran toiminnan erittäin tai melko tärkeänä. Perusteluina nousivat eniten esiin seuran toiminnan kohdistuminen lapsiin ja nuoriin sekä seuran tärkeys osana alueen liikuntakulttuuria. Tulevaisuudessa liikunta- ja urheiluseuroilla on eniten kiinnostusta järjestää omalla toiminta-alueellaan lasten ja nuorten liikuntaa, erilaisia liikuntatapahtumia sekä työikäisille suunnattua kunto- ja terveysliikuntaa. (Kärkkäinen 2009, )

21 21(50) Seurojen näkemyksen mukaan seuran tärkein yhteistyötaho on oman kunnan liikuntapalvelut (47%). Seuroista 63 % ilmoitti olevansa erittäin tai melko tyytyväisiä kaupungin liikuntapalveluiden asiakaspalveluun sekä liikuntapaikkoihin. Erityistä tyytyväisyyttä koettiin vuorojen varaamista, viestintää ja tiedottamista kohtaan. Tärkeimmiksi yhteistyömuodoiksi seuran ja kunnan liikuntapalveluiden välillä nähtiin lasten ja nuorten liikunnan järjestäminen (38 %), liikuntaseurojen toiminnasta tiedottaminen (33 %), liikuntapaikkojen valvonta ja hoito (28 %) sekä kunto- ja terveysliikunnan järjestäminen työikäisille (25 %). Parhaiten hoidettuja liikuntapaikkoja seurojen näkökulmasta olivat liikuntahallit ja salit, koulujen salit, ulkoilureitit ja alueet, kuntoradat / pururadat sekä hiihtoladut. Uusille liikuntapaikoille nähtiin tulevaisuudessa tarvetta seuraavasti: pienten lajien suorituspaikkoja (26 %), lähiliikuntapaikkoja (14 %), jäähalli (11 %), jalkapallohalli (11 %). Suurien seurojen kohdalla oli nähtävissä viitteitä siitä, että niillä olisi tulevaisuudessa halukkuutta osallistua liikuntapaikkojen osarahoitukseen ja sitä kautta uusien liikuntapaikkojen rakentamiseen. (EML) Seurojen mielestä kunnan liikuntapalveluiden tulisi toiminnassaan seuraavan viiden vuoden aikana keskittyä eri lajien suorituspaikkojen rakentamiseen ja kunnossapitoon, lisätä edullisten liikuntatilojen tarjontaa sekä lisätä katsomo- ja sosiaalitiloja Hippoksen nurmikentälle. Liikuntapalveluille suunnatussa palautteessa kiitosta annettiin henkilökunnalle, asiakaspalvelulle ja hyvälle yhteistyölle. (EML) 5.3. Liikuntapaikkojen varauskäytännöistä Keväällä 2010 liikuntatoimelle jätettiin seuraavaksi toimintakaudeksi kirjallisesti määräaikaan mennessä 624 vuorohakemusta, näiden lisäksi liikuntapalvelujen toimistoon tulee runsaasti vuorohakemuksia esim. puhelimitse. Varauksista noin 30 % on ollut juniorivuoroja (käyttäjät alle 18 v) ja 27 % aikuisten vuoroja, tämän lisäksi varauksista noin 11 % on ollut koulujen vuoroja (Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelujen vuosikertomus 2009, 14). Kaupungin liikuntatilojen käyttövuorojen hakeminen on jatkuva ja ympärivuotinen prosessi. Kaupungin liikuntatiloja voidaan varata vakiovuoroille talveksi ja kesäksi erikseen. Vakiovuorojen kohdalla seurojen ja liikuntatilojen muiden käyttäjäryhmien tulee anoa toivomansa tilat ja ajat keväisin huhtikuun loppuun mennessä (30.4.) Jyväskylän liikuntapalveluiden varausyksiköstä. Toimintavuosi talven yli noudattelee koulujen lukuvuotta. Poikkeuksena ovat luonnonjäävuorot, joille hakemus tehdään aina marraskuun loppuun mennessä. Kesän ajaksi tilat ja vuorot haetaan erikseen maaliskuun loppuun mennessä. Liikuntapalveluiden varausyksikkö hoitaa vakiovuorojen varausjärjestelyt sisäliikuntatilojen ja varattavien ulkokenttien osalta. Liikuntapalveluiden varausyksikkö hoitaa myös koulujen liikuntasalien ilta- ja viikonloppukäytön varausjärjestelyt.

22 22(50) Kaupungin liikuntalautakunta on päättänyt vuorojen jakoperusteista seuraavasti: Vuorot sijoitetaan kaupungin liikuntatiloihin ottamalla mahdollisuuksien mukaan huomioon lajin tilavaatimukset, seuran kotipaikka sekä ryhmän koko. Vuorojen jaossa huomioidaan ensisijaisesti liikuntaseuroissa harrastavat lapset ja nuoret, kuitenkin turvaamalla kilpa- ja huippuurheilun edellytykset toimia. Liikuntaseurojen sekä muiden yhteisöjen lasten ja nuorten harjoitusvuorot pyritään sijoittamaan klo 16 ja väliselle ajalle. Aikuisten vuorojen alkamisajankohta on pääsääntöisesti klo jälkeen. Vuoroja ei myönnetä hakijalle, jolla on hoitamattomia maksuvelvoitteita Jyväskylän kaupungille. Vuorojen jaossa ja vuorojen ajoittamisessa pyritään noudattamaan seuraavaa jakojärjestystä : 1. Alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten harjoitusvuorot eli ns. juniorivuorot, joiden järjestäjiä ovat jyväskyläläiset rekisteröityneet liikuntaseurat (liikuntalautakunnan päätös , 16). Junioreiden harjoitusvuoroilla kaikkien vuoron käyttäjien on oltava alle 18-vuotiaita lukuun ottamatta joukkueen tai ryhmän vastuuhenkilöitä. 2. Jyväskylän kaupungin järjestämät erityisliikunnan ryhmät. 3. Jyväskyläläisten rekisteröityneiden liikunta- ja urheiluseurojen aikuisten vuorot sekä Jyväskylän kansalaisopiston liikuntavuorot. 4. Lasten ja nuorten vuorot, joiden järjestäjiä ovat muut kuin rekisteröityneet liikunta- ja urheiluseurat. 5. Muut jyväskyläläiset liikuntatiloja käyttävät tahot kuten yritykset ja vapaamuotoiset kaveriporukat. 6. Ulkopaikkakuntalaiset toimijat. (http://www.jyvaskyla.fi/liikunta/varaukset/vuoronjako) Yksittäisen harjoitusvuoron voi hakea liikuntapalveluiden varausyksiköstä sähköpostilla, puhelimitse tai varausjärjestelmän kautta. Varausjärjestelmä on Jyväskylän kaupungin verkkosivuilla toimiva sähköinen tilavarausjärjestelmä WebTimmi, jossa on mahdollisuus nähdä liikuntapaikkojen varaustilanne ja tehdä liikuntapaikkavarauksia. Varaus tulee tehdä kahta arkipäivää ennen haettavaa vuoroa. Seuraavassa kuvataan liikuntapaikkojen käyttövolyymia ja joidenkin jyväskyläläisten laji- ja seuratoimijoiden vapaasti kertomia näkemyksiä vuorojen varaustoiminnasta Jalkapallo- ja pesäpallokentät Jalkapallon ja pesäpallon osalta vuorot jaetaan kerrallaan noin 4-6 viikon jaksoissa johtuen lajien kausiluonteisuudesta ja otteluvarauksista. Vuorojaon suhteen Jyväskylän liikuntatoimessa noudatetaan jalkapallon kohdalla Palloliiton asettamia ohjeistuksia. Vuorot jaetaan järjestykses-

23 23(50) sä Veikkausliiga, miesten Ykkönen, miesten Kakkonen, naisten Ykkönen, jonka jälkeen sarjatason määrittämässä järjestyksessä. Lisäksi Suomen Palloliitto suosittelee junioreille myönnettäväksi vuoroja ikäluokkakohtaisesti järkevät kellonajat huomioiden. Jalkapallon osalta on tärkeää huomioida, että harjoittelu ja pelaaminen tapahtuvat kesäaikaan nurmilla, tekonurmilla sekä hiekkakentillä. Kysyntä luonnonnurmille ja tekonurmille on merkittävästi suurempaa kuin hiekkakentille. Hiekkakenttiä olisi kuitenkin tarjolla enemmän kuin mitä seurojen nykyinen tarve olisi. Ongelmana on siis luonnonnurmien ja tekonurmien vähäisyys erityisesti alkukesästä. Haastateltavien arvion mukaan ruuhka-aikoina seurojen tarve tulisi melko hyvin tyydytettyä, mikäli tekonurmikenttiä olisi käytettävissä enemmän siten, että jokaisella tekonurmella olisi 6 tuntia lisää käyttöaikaa viikossa. Tällä hetkellä kaikkia tekonurmia (5 kpl) on mahdollista käyttää noin 24 tuntia viikossa, kun tarve olisi arvioiden mukaan noin 30 tuntia. Luonnonnurmien osalta kysyntä on niin ikään huomattavasti suurempi kuin tarjonta. Ongelmana luonnonnurmikenttien vuorojen jaossa on kuitenkin se, että Palloliiton suositusten mukaan nurmikenttiä tulisi käyttää ainoastaan 15 tuntia viikossa, jotta nurmi säilyy pelikuntoisena läpi kesän. Jyväskylässä käyttöä on noin 16,5 tuntia viikossa. Luonnonnurmikenttien kohdalla pitää huomioida, että yleisurheilun heittolajit vaativat alustakseen myös luonnonnurmen. Jalkapallon vuorojaossa huomioitavaa on harjoittelun kausiluonteisuuden tuomat merkittävät vaihtelut. Kevätkaudella harjoitteluvuorojen kysyntä ylittää selvästi tarjonnan. Erityisesti tähän aikaan pula tekonurmista ja luonnonnurmista on suuri. Seuroille tarjotaan korvikkeena hiekkakenttiä, mutta kaikki seurat eivät niitä halua käyttää. Kesäkuussa tilanne paranee luonnonnurmikenttien käytön mahdollistuttua. Heinäkuussa tarjonta on seuroille riittävä ja kenttiä on myös hyödyntämättä, koska seurojen juniorijoukkueet pitävät kesätaukoa. Elo-syyskuussa tilanne on jälleen kesäkuun kaltainen. Myöhemmin syksyllä tilanne on tarjonnan suhteen luonnonnurmien sulkeuduttua heikompi, mutta samanaikaisesti myös seurojen tarve on syksyllä hieman pienempi. Talvikaudella tarjonta on jälleen huomattavasti pienempi kuin kysyntä. Toki seurajoukkueet pitävät taukoa harjoittelusta ja käyttävät vaihtoehtoisia harjoittelumuotoja. Haastattelussa esille nousi myös, että vuoroja haetaan pääasiassa tekonurmille aikavälille klo Mikäli tämä kysyntä pystyttäisiin tyydyttämään, tarvittaisiin merkittävä määrä uusia tekonurmikenttiä. Seurat eivät siis tunnu olevan tyytyväisiä heikompiin aikoihin ja/tai heikompiin olosuhteisiin. Tästä johtuen tilastot haettujen ja myönnettyjen vuorojen osalta eivät kohtaa. Seurat hakevat myös jonkun verran enemmän vuoroja kuin mitä niiden todellinen tarve olisi. Pesäpallon osalta vuorojakotilanne vaikutti kohtuullisen hyvältä. Käytännössä kaikki haetut vuorot on kyetty myös myöntämään ulkokenttien osalta. Sisähallivuoroista kilpailevat myös muiden palloilulajien edustajat, mikä aiheuttaa sen, että kysyntä ylittää tarjonnan eikä kaikille joukkueille ole saatavilla haluttuja vuoroja. Ottelujärjestelytkään eivät ole tuottaneet ongelmaa, vaan

24 24(50) ne on pystytty toteuttamaan pääosin haluttuihin aikoihin halutuissa paikoissa. Ainoastaan joitakin maakuntasarjan otteluita on jouduttu siirtämään toisille pelipäiville päällekkäisyyksien takia Isot sisäliikuntatilat Isojen sisäliikuntasalien käyttöasteet ovat viime vuosina olleet säännönmukaisesti erittäin hyvät. Lipas tietokannassa iso liikuntasali on yli 600 m2 liikuntasali. Vuoden 2010 WebTimmi käyttötilastoissa isojen salien varaajina oli yli 370 eri käyttäjää (seurat, kaupungin omat palvelut ja yksityiset käyttäjät). Varauksia oli yli tuntia. Suurimmat käyttäjät olivat seuraavat: opetuspalvelukeskus tuntia vuodessa (17%) Jyväskylän Naisvoimistelijat ry tuntia vuodessa (5,3%) liikuntapalvelut tuntia vuodessa (5,8 %) Happee Ry tuntia vuodessa (3,8 %) V- ja U-seura Korpilahden pyrintö 981 tuntia vuodessa (3 %) Jyväskylän Sulkapalloseura ry 763 tuntia vuodessa (2,3 %) käyttötuntia vuodessa on noin 23 tuntia viikossa, jos toimintaviikkoja lasketaan olevan 44 vuodessa. Opetustoiminnassa toimintaviikkoja on 38 eli opetuspalveluiden varaukset kuormittavat viittä isoa salia arkipäivisin koko lukuvuoden ajan noin 30 tuntia viikossa. Seurojen näkökulmasta isojen sisäsalien puute koettiin ongelmana. Nykyisin hyvin paljon harrastettuun salibandyyn löytyy viralliset mitat täyttävä tila vain Monitoimitalolta ja Vaajakosken liikuntahallista. Näiden lisäksi Liikuntapalvelujen varaustoiminnassa suuria saleja on Graniitissa, Huhtaharjun koululla, Keljonkankaan koululla, Tikkakosken koululla ja Lehtisaaren kuntotalolla. Harrastajamäärien ollessa erittäin suuret, salibandyseurat harjoittelevat paljon myös yksityisten liikuntakeskusten tiloissa Killerillä ja Hutungissa. Lisäksi joidenkin liikuntapaikkojen kunnon ja varustetason vanheneminen vaikuttaa siihen, miten seurat voivat sisäliikuntatiloja käyttää. Meneillään olevien kouluhankkeiden myötä isojen sisäliikuntasalien taso parantuu vuoteen 2014 mennessä. (Keski-Palokan alakoulu sekä Mankolan, Huhtasuon, Palokan ja Vaajakosken yhtenäiskoulut) Uimahallit AaltoAlvarin kävijämäärä vuonna 2009 oli henkilöä. Näistä urheiluseurojen kortilla kävi 9,6 % eli noin henkilöä. Tämä asiakasmäärä kattaa myös kaikki vuoden aikana järjestettyjen tapahtumien kävijät. AaltoAlvari on auki kaikille asiakasryhmille arkisin klo 6-20 ja viikonloppuisin klo 10 18, mutta käyttöä on näidenkin aukiolojen ulkopuolella mm. ryhmille ja seuroille arkisin klo 6-22, lauantaisin klo ja sunnuntaisin klo Lisäksi uimahalli on kiinni kesäaikana juhannuksen tienoilta eteenpäin 6-8 viikkoa, koska kysyntää ei juuri ole. Sulkemisajankohta riippuu liikuntatieteiden laitoksen sisäänpääsykokeiden ajankohdasta. Yleisesti ot-

25 25(50) taen uimahallin vilkkaimmat kuukaudet ovat syyskuun puolivälistä joulukuuhun ja taas tammikuusta huhtikuun loppuun, eli karkeasti sanottuna koulujen toiminta-aikoina. Lisäkapasiteetille olisi huutava tarve, sillä 25 metrin allas on 65 70% seurojen käytössä ja 50 metrin allasta käyttävät yhtä aikaa eri ikä- ja käyttäjäryhmät sekä yksittäiset asiakkaat ja ryhmät. Käyttövuorojen jakoperusteet noudattavat AaltoAlvarissa seuraavaa järjestystä: Kaupungin liikuntapalvelujen ohjausryhmät, sosiaali- ja terveyspalvelut, yliopisto ja koulujen lakisääteinen uimaopetus. Liikuntapalvelujen suosituimmat ohjausryhmät ovat niin täynnä, että kaikki halukkaat eivät mahdu tunneille, joten myös niille olisi lisätarvetta. Seurojen vuorojaon osalta Aalto- Alvarissa seuroille annetaan kiintiö, josta ne jakavat vuorot keskenään. Uimahallia käyttäviä lajeja ovat Jyväskylän seudulla uinti, vesipallo, sukellus, uimahypyt sekä taitouinti, ja yhteensä näitä lajeja edustavia seuroja alueella on 12. Koska vuoroja on jaossa vähemmän kuin mikä tarve olisi, harjoittelevat eri seurojen ryhmät jopa yhdessä. Yleisesti ottaen vuoroja anotaan vähemmän, kuin mitä tarve olisi, sillä kiintiö on tiedossa, ja seurat tietävät että tiettyä määrää enempää on turha hakea, koska niiden toteutuminen olisi mahdotonta. AaltoAlvarille sen keskeinen sijainti Hippoksen liikuntakeskittymässä ja Jyväskylän keskustan läheisyydessä on ensiarvoisen tärkeä. Usein törmätään sellaiseen ongelmaan, että vuoroja olisi annettavana lähialueen uimahalleista, mutta niitä ei oteta vastaan niiden hankalien kulkuyhteyksien takia. Wellamossa oli vuonna kävijää, joista 2222 seurojen vuoroilla allastiloissa. Vuorot jaetaan tasapuolisesti Vaajakosken Uimaseuran ja Swimming Jyväskylän välillä. Lauantaisin uimahalli on kokonaan varattu seurojen käyttöön aamupäivisin ennen klo 12. Myös Wellamossa seuroilla olisi suurempi tarve, kuin mitä vuoroja on mahdollista myöntää. Tikkakosken uimahallin kävijämäärä vuonna 2009 oli , joista 1018 kävijää seurojen vuoroilla. Tikkakosken uimahallia käyttää yksi uimaseura ja siellä vuorojen riittävyyden kanssa ei ole ollut ongelmaa. Myös Tikkakoskella lauantai aamupäivä on varattu seuran toimintaan kokonaan. AaltoAlvarin peruskorjauksen yhteydessä kasvatetaan uimahallin teknistä kapasiteettia kävijään vuodessa. Tulevaisuudessa AaltoAlvari ja Wellamo pystyvät tyydyttämään kaupungin tarpeen kävijämäärissä mitattuna Koulujen liikuntasalit Koulut ovat liikuntasalien pääkäyttäjiä arkipäivisin. Iltaisin ja viikonloppuisin saleja käyttävät eri seurat ja kansalaisopisto. Suurimmat ilta- ja viikonloppukäyttäjät ovat Jyväskylän Naisvoimistelijat ry (JNV) ja Jyväskylän kansalaisopisto. Koulujen liikuntasalien käyttöaste ilta ja viikonloppukäytössä on riippuvainen salin koosta. Pienissä saleissa käyttöaste jää matalammaksi (20-40 %), isommissa liikuntasaleissa käyttöaste nousee erittäin korkeaksi (80-90%).

26 26(50) Opetuspalvelut maksavat 100%:sti tilavuokran salien käytöstä ja koulun järjestämät tapahtumat yms. menevät muun käytön edelle. Iltakäytön peruuntumiset, kun liikuntatiloja tarvitaan koulujen omiin tapahtumiin, vanhempainiltoihin, koulujen juhliin, henkilökunnan tapahtumiin nähdään ongelmana. Jos iltakäyttö peruuntuu, on korvaavan vuoron löytyminen lähes mahdotonta. Molemmilla haastatetuilla toimijoilla, sekä JNV:llä että Kansalaisopistolla peruuntumistapaukset aiheuttavat toimijoille suoranaista taloudellista haittaa. Molemmilla on lukukausimaksut, jotka pitää korvata asiakkaille, mikäli kaikkia kertoja ei pystytä toteuttamaan. Jyväskylän kuntaliitoksen yhteydessä tehty päätös lasten ja nuorten ryhmien ensisijaisuudesta aikuisiin nähden vuoroja jaettaessa on tuonut mukanaan ongelmia aikuisryhmille. Esitettiin, että aikuisten siirtäminen pikkusaleihin vie monelta innokkaalta mahdollisuuden harrastaa suosittua harrastusmuotoa, kun tiloihin eivät kaikki halukkaat mahdu. 6. Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut 6.1. Toiminta-ajatus Liikuntapalvelut kuuluu Jyväskylän kaupungin organisaatiomallin mukaan hallinnollisesti sivistyspalvelujen palvelualueeseen ja siellä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut -vastuualueeseen. Liikunta-asioista on vuoteen 2010 päättänyt liikuntalautakunta. Vuoden 2011 alusta päätöksenteko siirtyy kulttuuri-, liikunta-, ja nuorisolautakuntaan. Liikunta-asiat valmistellaan liikuntajaostossa. Liikuntapalvelujen toiminnassa painotetaan lasten ja nuorten liikuntaedellytysten sekä seurojen toimintaedellytysten turvaamista. Lisäksi korostetaan työikäisten terveysliikuntapalveluja ja erityisryhmien ja ikääntyneiden liikuntapalvelujen kehittämistä sekä eettisesti kestävän kilpaurheilun edistämistä. Liikuntapalvelujen tehtävänä on tarjota liikuntatiloja ja -paikkoja kilpa- ja huippu-urheilun tarpeisiin sekä erityis- ja kunto- ja arkiliikunnan käyttöön. Tavoitteena on ylläpitää sisä- ja ulkoliikuntapaikkojen taso laadukkaana sekä niiden käyttöaste mahdollisimman korkeana. Liikuntapaikkojen ylläpidossa ja kunnossapidossa otetaan huomioon erilaisten ja eri-ikäisten käyttäjien tarpeet, kaupungin eri asuinalueiden ominaispiirteet sekä ympäristönäkökohdat.

27 27(50) 6.2. Henkilöstö Vuonna 2010 liikuntapalveluissa työskenteli vakituisessa työsuhteessa 131 henkilöä. Määräaikaisia työntekijöitä liikuntapalveluissa oli 16 henkilöä. Lisäksi määräaikaisia tuntiohjaajia ja sijaisia eripituisissa työsuhteissa oli vuoden aikana noin 70 henkilöä. Henkilöstö on jakautunut eri tehtäviin siten, että liikuntapalvelujen järjestämis- ja hallintotehtävissä toimii 30 henkilöä. Yli 100 henkilöä työskentelee liikuntalaitoksissa ja liikuntapaikkojen kunnossapidossa. Erilaisia ammattinimikkeitä liikuntapalvelujen työntekijöillä on noin 30. Esimerkkejä nimikkeistä ovat liikuntapaikkojen hoitaja, siistijä, uinninvalvoja, vahtimestari, kassanhoitaja, laitosmies, liikunnanohjaaja, kehittämispäällikkö ja liikuntapalveluesimies. Esimies- tai työnjohtotehtävissä toimii 18 työntekijää. Vuoteen 2015 mennessä arvioidaan eläköityvän 6 liikuntapaikkahoitajaa, 3 siistijää sekä yksittäisiä henkilöitä eri ammattinimikkeistä. Tulevan viiden vuoden aikana eläkkeellä arvioidaan jäävän yhteensä 17 henkilöä ja vuosina yhteensä 27 henkilöä. Liitteenä 4 on luettelo liikuntapalvelujen työntekijöiden ammattinimikkeistä Talous Vuonna 2010 liikuntapalvelujen budjetoidut käyttömenot olivat noin 15,3 miljoonaa euroa ja tulot noin 3 miljoonaa euroa. Liikuntapalvelujen määrärahoista noin 66 % eli noin 10 miljoonaa euroa käytettiin kaupungin sisäliikuntapaikkojen ylläpitoon (erikoisliikuntapaikat). Määrärahoista noin 15% eli 2,3 miljoonaa euroa käytettiin liikuntapuistojen ja kenttien ja noin 3 % eli reittien ja latujen ylläpitoon. Ohjattujen erityis-, terveys- ja kuntoliikunnan palveluja tuotettiin noin eurolla. Liikuntajärjestöille jaettiin toiminta- ja kohdeavustuksia yhteensä noin euroa. Vuoden tuloista 95 % kertyy erikoisliikuntapaikkojen käyttömaksuista. Suurin yksittäinen tulonlähde oli vesiliikuntakeskus AaltoAlvari, jonka tulot olivat noin 1,4 miljoonaa euroa. Erikoisliikuntapaikkojen nettokulut (käyttömenot -käyttötuotot) ovat siis noin 7 miljoonaa euroa vuodessa. Seuraavassa taulukossa on esitetty liikuntapalvelujen vuodelle 2010 budjetoitujen käyttötalousmenojen jakautuminen (15,36 M ).

28 28(50) Käyttötalousmenot VUOSI 2010 M NIMIKE OSUUS 15,36 HENKILÖSTÖKULUT 35,2 % 5,41 RAKENNUSTEN JA ALUEIDEN RAKENTAMINEN JA KUNNOSSAPITO 1,8 % 0,28 KONEIDEN JA LAITTEIDEN KUNNOSSAPITO JA VUOKRAT 2,2 % 0,34 RAKENNUSTEN JA HUONEISTOJEN VUOKRAT 39,9 % 6,13 LÄMMITYS, SÄHKÖ, VESI 8,3 % 1,27 AVUSTUKSET YHTEISÖILLE 1,5 % 0,23 MUUT KULUT 11,1 % 1,70 YHTEENSÄ 100,0 % 15,36 Taulukko 8. Vuoden 2010 Liikuntapalveluiden käyttötalousmenojen jakautuminen Suurin menoerä muodostuu vuokrista, lämmitys, sähkö sekä vesimaksuista yhteensä 7,4 M eli 48,2%. Rakennusten ja huoneistojen vuokrat ovat Jyväskylän kaupungin sisäisiä vuokria. Tilat on vuokrattu Jyväskylän kaupungin Tilapalvelulta. Lämmitys, sähkö ja vesi kohdentuvat rakennuksiin sekä kenttien hoitoon. Nykyiset henkilöstökulut (131 henkilötyövuotta) ovat noin 5,41 M eli 35,2 % (ka /henkilötyövuosi). Rakennusten ja alueiden kunnossapitoon käytetään käyttötalousmenoista vuosittain noin euroa ja koneiden ja laitteiden kunnossapitoon tai leasingmaksuihin noin euroa. Avustuksia myönnetään noin eurolla. Muut kulut 1,7 M pitävät sisällään mm. sisäisten palvelujen ostot ( euroa) kuljetukset, matkat ja muut yhteistoimintaosuudet ( euroa), posti, vakuutukset ja pesulapalvelut ( euroa) sekä muut toimintakulut ( euroa). Käyttötalousmenojen lisäksi budjetoitiin vuonna 2010 Liikuntapalvelujen kone- ja laiteinvestointeihin noin euroa vuodessa ja liikuntapaikkojen yhdyskuntarakentamisen investointeihin (kentät, reitit jne) noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Liikuntapaikkojen ylläpidon (sis. henkilöstö, vuokra, lämpö, sähkö, huolto yms.) kustannukset ovat korkeimmat erikoisliikuntapaikoissa. Seuraavassa kaaviokuvassa on kuvattu liikuntapaikkojen toimintamenojen suhdetta potentiaalisten käyttäjien määrään. Kallein yksittäinen liikuntapaikka / asukas on uimahalli, mutta se sijoittuu kuviossa keskivaiheille suuren käyttäjämääränsä vuoksi. Uimahallin käyttäjäkunta on käyttäjien ikärakenteen ja käyttäjäryhmien puolesta laajempi kuin muiden liikuntapaikkojen.

29 29(50) Jäähallit Nurmikentät Uimahallit Sisäliikuntasalit Koulun liikuntasalit Hiekkakentät Ulkoilureitit Lähiliikuntapaikat Luontopolut Kuva 4. Liikuntapaikkojen kustannukset ja liikkujien määrä Liitteenä 5 on Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelujen vuoden 2010 budjetti, jossa kustannukset on esitetty toiminnoittain ja liikuntapaikoittain 6.4. Tunnusluvut Lipas liikuntapaikkajärjestelmään on kerätty kuntien liikuntapalvelujen käyttömenot ja käyttötuotot. Jyväskylän kaupungin Liikuntapalvelujen käyttötalousmenoja ja tuottoja verrattiin Kouvolan, Kuopion, Lahden, Oulun, Tampereen ja Turun kaupunkien vastaaviin lukuihin. Alla taulukossa on esitetty vuosien tietojen pohjalta lasketut tunnusluvut eri kaupungeissa. Jyväskylän tiedot on muokattu vastaamaan nykyistä kuntajakoa. Vuoden 2010 pylväs esittää Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelujen käyttötalousmenoja, vertailutietoa muista kaupungeista ei ole vielä saatavissa.

30 30(50) Kouvola 80 Jyväskylä Kuopio Lahti 60 Oulu Tampere Turku KA Kuva 5. Liikuntapalvelujen käyttömenot / asukas Jyväskylässä ja vertailukaupungeissa. Jyväskylän kaupunki on käyttänyt rahaa liikuntapalveluihin tutkituista kaupungeista 2. tai 3. eniten. Vuonna 2008 kolmen kärki liikuntapalveluihin resursoinnissa oli Tampere, Jyväskylä ja Kouvola. Liikuntapalvelujen käyttömenojen keskiarvo vuonna 2008 oli 117,80 euroa / asukas. Vuoden 2010 budjetoidut käyttömenot olivat Jyväskylässä 117,20 euroa / asukas. Resursointi liikuntapalveluihin on laskenut 2008 vuoden tasosta noin 6 % (8 euroa/asukas). Samasta tietokannasta saadaan myös käyttötuotot. Jyväskylä on vuosina kerännyt käyttö yms. maksuja tutkituista kaupungeista eniten. Vuoden 2010 pylväs esittää Jyväskylän kaupungin Liikuntapalvelujen käyttötuottoja, jotka olivat noin 22,5 euroa / asukas. Vuosina käyttötuotot ovat pienentyneet jäähallin yhtiöittämisen ja junioreiden harjoitusvuorojen maksuttomuuden vaikutuksesta Kouvola Jyväskylä Kuopio Lahti Oulu Tampere Turku KA Kuva 6. Liikuntapalvelujen käyttötuotot /asukas Jyväskylässä ja vertailukaupungeissa

31 31(50) Käyttötalousmenot ja käyttötuotot huomioiden Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelujen nettomenot ovat olleet vuosina tutkittujen kaupunkien keskiarvossa tai hieman keskiarvon alapuolella Kouvola Jyväskylä Kuopio Lahti Oulu Tampere Turku KA Kuva Kuva 7. Liikuntapalvelujen 6. nettomenot /asukas Jyväskylässä ja vertailukaupungeissa Liikunta- 7. Nykyisen liikuntaverkon pal- veluj ylläpito lujen 7.1. Liikuntapaikkojen käyt ylläpito on usean toimijan vastuulla tötuotot noin 460 liikuntapaikasta, jotka on rekisteröity Lipas tietokantaan, on Jyväskylän Jyväskylän kaupungin vastuulla /as noin 77% eli noin 356 liikuntapaikkaa. Osakeyhtiöt, säätiöt tai muut toimijat uka vastaavat muista s noin 23% liikuntapaikoista. Jyväs- Jäljempänä ky- olevassa kuvassa esitetään liikuntapaikkojen monimuotoisuutta virkistysalueista sisäliikuntapaikkoihinlässä Ellipsit ja tekstit tasojen päällä kuvaavat eri julkishallinnon toimijan toimintaalaa ylläpitovastuun ja näkökulmasta. Liikuntapalveluiden ellipsin sisällä on esitetty myös ylläpitovastuuseen vertailu kuuluvien liikuntapaikkojen nimet. lukautoimijoiden lisäksi osaa liikuntapaikoista ylläpitävät yksityiset yritykset, yhdistyk- Julkishallinnon pun set jne.. Kaikki geisnämä palvelut yhdessä muodostavat asukkaan näkökulmasta kaupungin liikuntaolosuhteet. sa 22

32 32(50) Kuva 3. Liikkumisympäristöt ja ylläpitovastuut Liikuntapalveluiden käytössä olevia sisäliikuntapaikkoja on yhteensä m2 ja liikuntapuistojen, kenttien yms. yhteydessä olevia huoltorakennuksia on yhteensä m2. Tilojen ylläpitovastuu on jaettu Liikuntapalvelujen ja Tilapalvelun kesken. Sisäliikuntapaikkojen kiinteistön hoito ja huolto kuuluu Tilapalvelulle, poikkeuksen muodostavat Hippoksen alueen liikuntarakennukset, joissa myös kiinteistön hoito ja huolto kuuluvat liikuntapalvelulle (ko. tilojen laajuus noin m2). Liikuntapalvelut vastaa toiminnan ylläpidosta kaikissa sisäliikuntapaikoissa. Kilpajäähalli (6 250 m2) on yhtiöitetty vuonna 2009 ja sen ylläpitovastuu on jaettu yhtiön ja liikuntapalveluiden kesken. Koulujen liikuntasaleja on yhteensä noin 50 kappaletta ja niissä on tilaa noin m2, niiden ylläpidosta vastaa Tilapalvelu. Tilapalvelu vastaa myös koulujen pihojen ylläpidosta ja hoidosta. Jyväskylän kaupungin Tilapalvelu vastaa pääosin talonrakennushankkeiden investoinneista (sisäliikuntapaikat ja huoltorakennukset). Tapauskohtaisesti myös liikuntapalvelut voi vastata liikuntapaikkojen huoltorakennusten yms. rakennusinvestoinneista. Ulkoliikuntapaikkojen investointivastuu jakautuu liikuntapalveluille, yhdyskuntatekniikalle ja Tilapalvelulle (koulujen pihat). Liikuntapalvelut vastaa 12 liikuntapuiston, 11 EU- uimarannan ja vuodesta 2010 alkaen 74 luistinradan ylläpidosta ja hoidosta sekä noin 450 km kuntoratojen ja latujen ylläpidosta ja hoidosta. Valaistuja kuntoratoja on 75 km, pohjattuja valaisemattomia latuja on 75 km, haja-asutusalueiden latuja on noin 200 km ja jäälatuja noin 100 km. Yhdyskuntatekniikka vastaa kaupungin skeitti-, parkour-, ym. puistojen sekä uimapaikkojen ylläpidosta ja hoidosta.

LIIKUNTATILOJEN HINNASTO Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut

LIIKUNTATILOJEN HINNASTO Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut LIIKUNTATILOJEN HINNASTO 2017 Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut 2 Sisällys Liikuntatilojen hinnoittelun periaatteet... 3 Liikuntatilojen hintaluokitukset ja -perusteet... 3 Hintojen perusteet... 3

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN LIIKUNTAVERKON KEHITTÄMINEN. Loppuraportti

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN LIIKUNTAVERKON KEHITTÄMINEN. Loppuraportti JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN LIIKUNTAVERKON KEHITTÄMINEN Loppuraportti 1(50) 2(50) SISÄLLYS Esipuhe... 4 1. Johdanto... 6 2. Selvitystyön toteutus... 7 3. Liikuntaharrastuneisuus Suomessa... 7 3.1. Väestön liikuntaharrastuneisuus

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

Oulun kaupungin liikuntapalveluiden vuoronjakoperiaatteet ja ka ytto ehdot

Oulun kaupungin liikuntapalveluiden vuoronjakoperiaatteet ja ka ytto ehdot Oulun kaupungin liikuntapalveluiden vuoronjakoperiaatteet ja ka ytto ehdot 1 SISÄLTÖ Vuoronjakoperiaatteet... 2 Yleisperiaatteet ja hierarkia kausivuoroja jaettaessa... 2 Jakoon ja hierarkiaan vaikuttavat...

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä Viherseminaari 1.11.2012 Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Liikkuminen on luonnollista Leikki-ikäinen lapsi liikkuu luonnostaan, kuitenkin

Lisätiedot

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI 2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

UIMAHALLIEN HINNASTO Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut

UIMAHALLIEN HINNASTO Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut UIMAHALLIEN HINNASTO 2017 Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut 2 Sisällys Liikuntatilojen hinnoittelun periaatteet... 3 Uimahallien hintaluokitukset ja -perusteet... 3 Hintojen perusteet... 3 Tilojen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTAPALVELUT Liikuntapalveluiden kuntalaiskysely 2009

JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTAPALVELUT Liikuntapalveluiden kuntalaiskysely 2009 JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTAPALVELUT Liikuntapalveluiden kuntalaiskysely 2009 JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTAPALVELUT / LIIKUNTAPALVELUIDEN KUNTALAISKYSELY 2009 2 (48) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA...

Lisätiedot

KÄYTTÖVUOROJEN YLEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET LIIKUNTAPALVELUT

KÄYTTÖVUOROJEN YLEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET LIIKUNTAPALVELUT KÄYTTÖVUOROJEN YLEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET LIIKUNTAPALVELUT alkaen 1.2.2016 1 Sisällys 1. KÄYTTÖVUOROJEN HAKU... 3 1.1 YLEISTÄ... 3 2. KÄYTTÖVUOROJEN JAKOPERUSTEET JA KÄYTÄNTEET... 3 2.1 VAKIOVUOROT...

Lisätiedot

Koulupihat kuntoon. Imatra Kristian Åbacka, ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Koulupihat kuntoon. Imatra Kristian Åbacka, ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Koulupihat kuntoon Imatra 15.4.2016 Kristian Åbacka, ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Lähiliikuntapaikka Liikuntapaikkarakentamisen painopisteenä vuodesta 2000 Korotettu valtionavustusmahdollisuus

Lisätiedot

Tilavaraukset. Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 27.4.2016

Tilavaraukset. Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 27.4.2016 Tilavaraukset Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 27.4.2016 Tiloja, alueita ja paikkoja vapaa-ajan käyttöön Vapaasti käytettäviä tiloja - Maksutta esim. lähiliikuntapaikat ja monitoimikentät (jalkapallo,

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset. Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta

Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset. Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omatoiminen liikunta Harrastaminen

Lisätiedot

KÄRKÖLÄN KUNTA. 4 liikuntatoimen tavoitteet ja tehtävät...7 4.1 Yleistä 4.2 Toimenpiteet. 5 Johtopäätöksiä liikuntatoiminnan kehittämiseksi...

KÄRKÖLÄN KUNTA. 4 liikuntatoimen tavoitteet ja tehtävät...7 4.1 Yleistä 4.2 Toimenpiteet. 5 Johtopäätöksiä liikuntatoiminnan kehittämiseksi... KÄRKÖLÄN KUNTA 1 johdanto...3 2 yleiskuvaa kärkölän kunnasta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 kärkölän liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Hallinto

Lisätiedot

Uusi Hankasalmi Väliraporttiseminaari. Liikunnan, virkistyksen ja vapaa-ajan

Uusi Hankasalmi Väliraporttiseminaari. Liikunnan, virkistyksen ja vapaa-ajan 27.10.2016 Väliraporttiseminaari Liikunnan, virkistyksen ja vapaa-ajan Uusi Hankasalmi Hankasalmen liikunta-, virkistys- ja vapaa-aikasuunnitelma 2017-2025 SEMINAARIN OHJELMA Hankasalmen kunta tarjoaa

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

Seurakysely Liikunta-avustusten uudistaminen

Seurakysely Liikunta-avustusten uudistaminen Seurakysely 2015 Liikunta-avustusten uudistaminen Vastaajatyypit Vastaajia kaikkiaan 138 kpl 35 Seuran edustajana 59 Ryhmän/joukkueen edustajana Harrastaja 44 21.1.2015 2 Vastaajien taustaseurojen luokittelua

Lisätiedot

JANAKKALAN SISÄLIIKUNTATILOJEN VUOROJAKOPERUSTEET. Salivuoroihin oikeutetut

JANAKKALAN SISÄLIIKUNTATILOJEN VUOROJAKOPERUSTEET. Salivuoroihin oikeutetut hyväksytty ella 23.2.2016 12 JANAKKALAN SISÄLIIKUNTATILOJEN VUOROJAKOPERUSTEET Salivuoroihin oikeutetut Janakkalan sisäliikuntatilojen vuoroihin oikeutettuja ovat rekisteröidyt urheiluseurat / liikuntajärjestöt,

Lisätiedot

Harrastamisen hinta tutkimuksen valossa. Itäsuomalaisten kuntien liikuntaviranhaltijoiden työkokous ylitarkastaja Sari Virta

Harrastamisen hinta tutkimuksen valossa. Itäsuomalaisten kuntien liikuntaviranhaltijoiden työkokous ylitarkastaja Sari Virta Harrastamisen hinta tutkimuksen valossa Itäsuomalaisten kuntien liikuntaviranhaltijoiden työkokous 9.-10.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omatoiminen liikunta Harrastaminen

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

Lappeenrannan liikuntayhdistyskysely 2015 - Päätulokset / Muut yhdistykset

Lappeenrannan liikuntayhdistyskysely 2015 - Päätulokset / Muut yhdistykset Lappeenrannan liikuntayhdistyskysely 5 - Päätulokset / Muut yhdistykset KYSELYN YLEISIÄ TAUSTATIETOJA Kyselyn tavoitteena on ollut selvittää Lappeenrannan liikuntayhdistysten näkemyksiä Lappeenrannan liikuntaolosuhteiden

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN LIIKUNTAPALVELUIDEN HALLINNASSA OLEVIEN SISÄLIIKUNTATILOJEN KÄYTTÖVUOROJEN JAKOPERUSTEET JA SÄÄNNÖT

YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN LIIKUNTAPALVELUIDEN HALLINNASSA OLEVIEN SISÄLIIKUNTATILOJEN KÄYTTÖVUOROJEN JAKOPERUSTEET JA SÄÄNNÖT YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN LIIKUNTAPALVELUIDEN HALLINNASSA OLEVIEN SISÄLIIKUNTATILOJEN KÄYTTÖVUOROJEN JAKOPERUSTEET JA SÄÄNNÖT YLEISTÄ Ylöjärven liikuntapalvelujen hallinnassa olevia sisäliikuntatiloja ovat koulujen

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Seuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari

Seuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari Seuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari 8.10.2016 ylitarkastaja Sari Virta Kansalaistoiminnan nykytila Yhdistysrekisteri: 20 000 liikuntatoimintaan liittyvää yhdistystä Kunnat: avustusjärjestelmissä

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset

Lisätiedot

LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA

LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA 12.10.2016 Kuntalaisten mielipiteiden huomiointi Kiteen kuntakysely: Mitkä seikat vaikuttavat liikunnan

Lisätiedot

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Millainen FC Kangasala olisi jalkapalloseurana parhaimmillaan / unelmana vuoden 2017 lopulla Keskittyminen junioritoimintaan vaihtoehtoisena brändinä

Millainen FC Kangasala olisi jalkapalloseurana parhaimmillaan / unelmana vuoden 2017 lopulla Keskittyminen junioritoimintaan vaihtoehtoisena brändinä Millainen FC Kangasala olisi jalkapalloseurana parhaimmillaan / unelmana vuoden 2017 lopulla Keskittyminen junioritoimintaan vaihtoehtoisena brändinä Imago kunnossa: pelaajat haluavat pelata seurassa,

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma, vuosi 2016

Toimintasuunnitelma, vuosi 2016 Toimintasuunnitelma, vuosi 2016 Sisällysluettelo 1 Toiminta-ajatus... 2 2 Arvot... 2 3 Visio... 2 4 Yleistä... 2 5 Painopistealueet... 3 6 Harrastus- ja kilpailutoiminta... 4 7 Pallokoulu ja PerheFutis...

Lisätiedot

Seuran yhteystiedot Lyhyt kuvaus seurasta Palvelut / Tarjonta Muuta Aamupäivisin ohjaamme

Seuran yhteystiedot Lyhyt kuvaus seurasta Palvelut / Tarjonta Muuta Aamupäivisin ohjaamme Seuran yhteystiedot Lyhyt kuvaus seurasta Palvelut / Tarjonta Muuta Aamupäivisin ohjaamme välituntiliikuntaa Vaajakosken yhtenäiskoululla sekä Jyskän ja Tammirinteen kouluilla, iltapäivällä liikutaan ja

Lisätiedot

KARKKILAN LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN HINNASTO

KARKKILAN LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN HINNASTO KARKKILAN LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN HINNASTO 1.1.2016 KARKKILAN VAPAA-AIKALAUTAKUNTA HINTOJEN MÄÄRÄYTYMINEN Karkkilalaiset liikunta- ja nuorisoyhdistykset - hinnat koskevat rekisteröityneitä Karkkilalaisia

Lisätiedot

LIIKUNTALATURIN KÄYTTÄJÄKYSELYN RAPORTTI

LIIKUNTALATURIN KÄYTTÄJÄKYSELYN RAPORTTI LIIKUNTALATURIN KÄYTTÄJÄKYSELYN RAPORTTI Mukava, rauhallinen & rento ohjaaja, uskaltaa tehdä ja epäonnistua nolostumatta Kivaa ja rentoa pelailua! Ei liian kilpailuhenkistä. Paljon monipuolisia lajeja,

Lisätiedot

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17 J.Kinnunen / 3.2.2017 Kuntavaalit 17 Kuntavaalit 9.4.2017 Nyt on erityinen syy olla paikallisesti aktiivinen: Sote- & aluehallintouudistus Lajin positiivinen alueellinen noste ja seurojen kehitysnäkymät

Lisätiedot

YHTEENVETO. Toni Piispanen Valtion liikuntaneuvosto, yhdenvertaisuus ja tasaarvojaosto. Erityisliikunnan symposio 2.6.

YHTEENVETO. Toni Piispanen Valtion liikuntaneuvosto, yhdenvertaisuus ja tasaarvojaosto. Erityisliikunnan symposio 2.6. YHTEENVETO Toni Piispanen Valtion liikuntaneuvosto, yhdenvertaisuus ja tasaarvojaosto Erityisliikunnan symposio 2.6.2016 Scandic Park Päivän aikana nousseita asioita liikunta liittyy hyvinvointiin kaikkinensa,

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA Aluejärjestöt Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 16 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä

Lisätiedot

Kokkolan varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen palveluverkkojen tavoitetila 2020-luvulla; vaikutukset liikuntalautakunnan alaisiin palveluihin

Kokkolan varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen palveluverkkojen tavoitetila 2020-luvulla; vaikutukset liikuntalautakunnan alaisiin palveluihin Liikuntalautakunta 9 08.02.2017 Kokkolan varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen palveluverkkojen tavoitetila 2020-luvulla; vaikutukset liikuntalautakunnan alaisiin palveluihin 942/12.00.01/2016 LILTK 9 Valmistelijat:

Lisätiedot

Tilojen ym. käyttömaksut

Tilojen ym. käyttömaksut Tilojen ym. käyttömaksut Yhteenveto hinnastoista Nilsiä-neuvottelukunnalle, huomioitu vain liikuntapaikat ja tilat, jotka vaikuttavat Nilsiään. Peruskoulujen ja lukioiden tilojen käyttömaksut 1.1.2015

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Uimahallien suunnittelu ja rakentaminen eri käyttäjäryhmien näkökulmasta

Uimahallien suunnittelu ja rakentaminen eri käyttäjäryhmien näkökulmasta Uimahallien suunnittelu ja rakentaminen eri käyttäjäryhmien näkökulmasta Ville Nummelin 13.10.2016 Esityksen sisältö (35-40min) Esittely Nykytilanne ja liikuntalaki Uimahallin tilat eri käyttäjien näkökulmista

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

1 johdanto...3 2 hämeenkosken kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Kunnan väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.

1 johdanto...3 2 hämeenkosken kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Kunnan väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2. HÄMEENKOSKEN KUNTA 1 johdanto...3 2 hämeenkosken kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Kunnan väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Tehtävän

Lisätiedot

Sivistyspalvelujen kehitysnäkymät Keljonkangas-Säynätsalo alueella. Eino Leisimo Toimialajohtaja

Sivistyspalvelujen kehitysnäkymät Keljonkangas-Säynätsalo alueella. Eino Leisimo Toimialajohtaja Sivistyspalvelujen kehitysnäkymät Keljonkangas-Säynätsalo alueella Eino Leisimo Toimialajohtaja 8.12.2016 8.12.2016 Lähtökohdat (1) Palveluverkkoja kehitettävä aina niin alueiden kuin koko kaupungin näkökulmasta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI LIIKUNTAPALVELUT HINNASTO

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI LIIKUNTAPALVELUT HINNASTO JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI LIIKUNTAPALVELUT Voimassa 1.1.2013 alkaen UUDEN AALLON KAUPUNKI Sisällysluettelo... 1 LIIKUNTAPAIKKOJEN HINNOITTELU JA PERIAATTEET... 3 LIIKUNTAHALLIT... 4 LIIKUNTASALIT... 6 KUNTOSALIT...

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Urpolan lämmitettävä tekonurmi, talvikausi Alv. sis. hintoihin; liikuntatapahtumat 10 %, muut tilaisuudet 24 %, kaupungin sisäinen käyttö 0 %

Urpolan lämmitettävä tekonurmi, talvikausi Alv. sis. hintoihin; liikuntatapahtumat 10 %, muut tilaisuudet 24 %, kaupungin sisäinen käyttö 0 % Liikuntapalvelut Kentät Urpolan lämmitettävä tekonurmi, talvikausi TALVIKAUSI (lämmitettävä aika) Aikuiset 17,00 27,00 A-juniorit ja nuoremmat 9,00 12,00 Kaupunginosaseurat ja kylätoimikunnat 35,00 35,00

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Juuan kunnan liikuntastrategia

Juuan kunnan liikuntastrategia Juuan kunnan liikuntastrategia 2015-2017 Strateginen päämäärä: Liikunnan merkityksen kasvattaminen osana kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä 1. Kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden lisääminen

Lisätiedot

LIIKUNTAPALVELUIDEN HINNASTO

LIIKUNTAPALVELUIDEN HINNASTO KENTÄT Urpolan lämmitettävä tekonurmi, talvikausi TALVIKAUSI (lämmitettävä aika) Harjoitukset, Ottelut, kilpailut, Mikkeliläiset rekisteröidyt urheiluseurat Aikuiset 20,00 30,00 A-juniorit ja nuoremmat

Lisätiedot

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä.

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä. Siilinjärvi Hankkeessa mukana alakoulu Siilinlahti ja yläkoulu Ahmo Haasteena kehittää kahden ison koulun (n. 1200 oppilasta) liikunnallista toimintakulttuuria ja yhteistyötä Liikuntamyönteisen kasvun

Lisätiedot

Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi-kärkiseminaari

Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi-kärkiseminaari Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi-kärkiseminaari 8.2.2017 Johtaja Kristiina Poikajärvi Lapin aluehallintovirasto 1 Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomat 65 ja 75 vuotta täyttäneet Lapissa ja koko maassa

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN LIIKUNTATOIMEN ULKOISET MAKSUT 1.1.2006 ALKAEN Maksut sisältävät voimassa olevan arvonlisäveron.

VIHDIN KUNNAN LIIKUNTATOIMEN ULKOISET MAKSUT 1.1.2006 ALKAEN Maksut sisältävät voimassa olevan arvonlisäveron. VIHDIN KUNNAN LIIKUNTATOIMEN ULKOISET MAKSUT 1.1.2006 ALKAEN Maksut sisältävät voimassa olevan arvonlisäveron. 1. KENTÄT 1.1. Vihdin ja Nummelan Urheilukentät Jalkapallonurmi vakioharjoitusvuoro/tunti

Lisätiedot

Sisällysluettelo Yhteystiedot Yleiset ehdot sekä vuokrausehdot Liikuntasalit Uimahalli Ulkoliikuntapaikat Sauvosaaren urheilupuisto Tervahalli

Sisällysluettelo Yhteystiedot Yleiset ehdot sekä vuokrausehdot Liikuntasalit Uimahalli Ulkoliikuntapaikat Sauvosaaren urheilupuisto Tervahalli Sisällysluettelo Yhteystiedot 3 Yleiset ehdot sekä vuokrausehdot 4 Liikuntasalit 5 Uimahalli 6 Ulkoliikuntapaikat 9 Sauvosaaren urheilupuisto 10 Tervahalli 11 Sauvosali ja Nyrkkeilysali 12 Kuntotestit

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Liikuntapaikat.fi. LIPAS liikuntapaikkatiedon lähteenä. Kirsi Vehkakoski, Lipas- projekti, liikuntatieteellinen tiedekunta

Liikuntapaikat.fi. LIPAS liikuntapaikkatiedon lähteenä. Kirsi Vehkakoski, Lipas- projekti, liikuntatieteellinen tiedekunta Liikuntapaikat.fi LIPAS liikuntapaikkatiedon lähteenä Kirsi Vehkakoski, Lipas- projekti, liikuntatieteellinen tiedekunta Liikuntapaikat siellä ja täällä Lipas Liikuntapaikat.fi on valtakunnallinen tietokanta

Lisätiedot

LIIKUNTATOIMEN PERUSAVUSTUSHAKEMUS

LIIKUNTATOIMEN PERUSAVUSTUSHAKEMUS LIEDON KUNTA Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta HAKEMUS LIIKUNTATOIMEN PERUSAVUSTUSHAKEMUS 1. HAKIJA Seura/yhdistys Lähiosoite Postitoimipaikka Pankki ja tilin n:ro Kotipaikka Rekisteröimisvuosi Yhdistysrekisterinumero

Lisätiedot

Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi , ja Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja

Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi , ja Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi 2016-2017, 2017-2018 ja 2018-2019 Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja strategiset painopisteet Strategian osana on määritelty myös seuran

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.

Lisätiedot

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Lisää oppitunteja opetussuunnitelmaan Lisää kerhotunteja Lisää valinnaisuutta Painotteisuutta ( palvelee vain

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin 15.4.2016 10.30 Valtakunnallinen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma palkitsi tänä vuonna Kajaanin ammattikorkeakoulun Liiku Myötätuulta

Lisätiedot

ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON

ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON Opetus- ja kulttuuriministeriön koululaiskysely 2017 Hei, vuosi sitten lähetin kouluusi kyselyn, mitä sinä ja muut oppilaat haluaisitte harrastaa koulussa iltapäivisin. Kyselyyn

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

SIVISTYSLAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ SIVISTYSLAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ Sivistyslautakunta 26.11.2013 113 KULTTUURIAVUSTUKSET 1. KOHDEAVUSTUS YHTEISÖILLE Kohdeavustusta voidaan myöntää sellaiselle tervolalaiselle yhdistykselle, yhteisölle

Lisätiedot

KOTKAN KAUPUNKI YLEISKIRJE 2/2016 Liikuntapalvelukeskus Puistotie 9-11 48100 KOTKA Puh. 040 831 0389 Fax. 234 5424 3.3.2016

KOTKAN KAUPUNKI YLEISKIRJE 2/2016 Liikuntapalvelukeskus Puistotie 9-11 48100 KOTKA Puh. 040 831 0389 Fax. 234 5424 3.3.2016 KOTKAN KAUPUNKI YLEISKIRJE 2/2016 Liikuntapalvelukeskus Puistotie 9-11 48100 KOTKA Puh. 040 831 0389 Fax. 234 5424 3.3.2016 1 URHEILUSEUROILLE AVUSTUKSET VUODELLE 2016 Liikuntalautakunnan myöntämä Järjestöyhteistyöavustus

Lisätiedot

KÄYTTÖMAKSUT 1.1.2015 alkaen Hyvinvoinnin edistämisen johtajan päätös 15.12.2014 Maksut 4 LIIKUNTAPAIKKAPALVELUT

KÄYTTÖMAKSUT 1.1.2015 alkaen Hyvinvoinnin edistämisen johtajan päätös 15.12.2014 Maksut 4 LIIKUNTAPAIKKAPALVELUT KÄYTTÖMAKSUT 1.1.2015 alkaen Hyvinvoinnin edistämisen johtajan päätös 15.12.2014 Maksut 4 LIIKUNTAPAIKKAPALVELUT Käyttömaksut kattavat ko. liikuntapaikalla jo olevan varustuksen. Ylimääräisten siirtojen,

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN AVUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2016 ALKAEN

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN AVUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2016 ALKAEN HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN AVUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2016 ALKAEN Hyväksytty kulttuuri- ja vapaaaikalautakunnassa 13.12.2012 86 SISÄLLYSLUETTELO LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN AVUSTUSSÄÄNTÖ

Lisätiedot

M-Teamin strategia

M-Teamin strategia M-Teamin strategia 2014-2018 25.8.2014 Toimintaympäristön muutostekijät M-Teamin strategia Salibandyliiton strategia Yhteisöllisyys, vapaaehtoistyö ja seurauskollisuus Kilpailu kunnallisista liikuntapaikoista

Lisätiedot

Lempäälän kunta Vapaa-aikapalvelut HINNASTO Voimassa alkaen tai hinnastokohdassa erikseen ilmoitettuna aikana

Lempäälän kunta Vapaa-aikapalvelut HINNASTO Voimassa alkaen tai hinnastokohdassa erikseen ilmoitettuna aikana Lempäälän kunta Vapaa-aikapalvelut HINNASTO 2016 Voimassa 29.8.2016 alkaen tai hinnastokohdassa erikseen ilmoitettuna aikana VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 12.5.2016 LIIKUNTAPALVELUT Liikuntatilat ja -alueet Liikuntatilojen

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi 1 Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi

Lisätiedot

Vuorojenjakoperusteet, kausi Jaakko Sundquist

Vuorojenjakoperusteet, kausi Jaakko Sundquist Vuorojenjakoperusteet, kausi 2017 Jaakko Sundquist Taustaa Seuran harjoitusvuorojen jako on TPV:n kaltaisessa isossa seurassa aina vaikeaa Joukkueita on tällä hetkellä 25 Tavoitetilanne on jakaa näille

Lisätiedot

Liikuntapalvelujen tehtäväjärjestelyt

Liikuntapalvelujen tehtäväjärjestelyt Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Vapaa-aikalautakunta 10 12.2.2013 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 37 25.2.2013 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 49 11.3.2013 27 Liikuntapalvelujen tehtäväjärjestelyt

Lisätiedot

25,60 27,90 28,50 Päiväkäyttö ns. vapaat vuorot (ma-pe ) 25,60 27,90 28,50

25,60 27,90 28,50 Päiväkäyttö ns. vapaat vuorot (ma-pe ) 25,60 27,90 28,50 VAPAA-AIKATOIMEN VUOKRAT JA MAKSUT 2013, esitys Jäähalli Kaupungin koulut ja päiväkodit koulut 2012 2013 23,60 25,70 26,50 53,40 58,20 60,00 Jääurheilua harrastavat seurat (1.9. - 31.3.) 39,50 43,10 44,50

Lisätiedot

Kuntien liikuntatointa koskevat keskeiset indikaattorit

Kuntien liikuntatointa koskevat keskeiset indikaattorit Kuntien liikuntatointa koskevat keskeiset indikaattorit Liikuntapolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet Vaikuttavuustavoite 1 Liikuntaan ja urheiluun osallistuminen Vaikuttavuustavoite 2

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

LIIKUNTATUTKIMUS SENIORILIIKUNTA. Seniori- 2007-2008. Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa.

LIIKUNTATUTKIMUS SENIORILIIKUNTA. Seniori- 2007-2008. Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa. Seniori- LIIKUNTATUTKIMUS 27-28 SENIORILIIKUNTA Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa. Suomen Kuntoliikuntaliitto, Kunto ry Suomen Liikunta ja Urheilu TNS

Lisätiedot

PARIKKALAN LIIKUNTASTRATEGIA 2013-2016

PARIKKALAN LIIKUNTASTRATEGIA 2013-2016 PARIKKALAN LIIKUNTASTRATEGIA 2013-2016 PARIKKALAN KUNTA Liikuntatoimi Sivistyslautakunta 30.08.2012 45 SISÄLTÖ: 1. JOHDANTO.. 3 2. LIIKUNTATOIMEN LÄHTÖKOHDAT / TAUSTA.. 4 3. NYKYTILAN ANALYYSI... 4 3.1.

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot