JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN LIIKUNTAVERKON KEHITTÄMINEN. Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN LIIKUNTAVERKON KEHITTÄMINEN. Loppuraportti"

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN LIIKUNTAVERKON KEHITTÄMINEN Loppuraportti 1(50)

2 2(50) SISÄLLYS Esipuhe Johdanto Selvitystyön toteutus Liikuntaharrastuneisuus Suomessa Väestön liikuntaharrastuneisuus 2000-luvulla Liikuntaharrastuneisuus tulevaisuudessa Liikuntapaikat Jyväskylässä Yleistä Liikuntapaikkojen jaottelu Liikuntapaikkojen käyttö Koulut ja oppilaitokset Seuratoiminta Liikuntapaikkojen varauskäytännöistä Jalkapallo- ja pesäpallokentät Isot sisäliikuntatilat Uimahallit Koulujen liikuntasalit Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut Toiminta-ajatus Henkilöstö Talous Tunnusluvut Nykyisen liikuntaverkon ylläpito Liikuntapaikkojen ylläpito on usean toimijan vastuulla Koulujen salien ja opetuksen erikoisliikuntapaikkojen tilakustannukset Nykyiset liikunnan toiminta-avustukset ja yhteistyöverkosto Nykyisen liikuntaverkon kehittämistarpeet... 35

3 3(50) 9.1. Toiminnan kehittämistarpeet Jyväskylän kaupungin Liikuntapalvelut Talonrakennushankkeet Muut liikuntapaikkojen investointitarpeet Henkilöstön kehittämistarpeet Kevyen liikenteen väylien kehittämistarpeet Seudullinen kehittämissuunnitelma Jyväskylän kaupungin liikuntaverkon kehittäminen Arvio nykyisen liikuntaverkon ylläpitokustannuksista vuonna Mahdollisuuksia kustannusnousun hillitsemiseksi Lähteet Liitteet: 1. Ulkoliikuntapaikkojen luettelo 2. Sisäliikuntapaikkojen luettelo 3. Vuonna 2010 toiminta- ja kohdeavustuksia hakeneet järjestöt 4. Luettelo liikuntapalveluiden työntekijöiden ammattinimikkeistä 5. Jyväskylän kaupungin liikuntapalveluiden vuoden 2010 budjetti toiminnoittain 6. Sisäliikuntapaikkojen ja huoltorakennusten ylläpitovastuu sekä kuntoluokka 7. Liikuntaan/urheiluun liittyvät Jyväskylän kaupungin vastuulla olevat kustannuserät

4 4(50) Esipuhe Nyt käsillä oleva Jyväskylän liikuntaverkkoselvitys on tehty Infonia Oy:n ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitoksen sekä Jyväskylän kaupungin sivistys-, opetus-, liikunta-, tilapalvelu-, kaavoitus-, henkilöstö- ja vihersuunnittelun asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä. Suuri kiitos kaikille oman panoksensa antamisesta Jyväskylän liikuntaverkon optimoinnissa. Infonia Oy:n ja Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteiden laitoksen välisen työnjaon mukaan Liikuntatieteiden laitoksen tehtävänä oli viimeisimmän tutkimustiedon tuottaminen alalta raporttiin - erityisesti jyväskyläläisten liikuntaharrastuneisuudesta - mikä näkyy raportin kappaleissa 1-8 ja Infonia Oy on vastannut kappaleiden 9-10 kirjoittamisesta, joissa tuodaan esiin nykyisen ja tulevan kaupungin liikuntaverkon kehittäminen. Tehdyt tutkimukset osoittavat, että vaikka liikuntapalvelujen menot ovat Jyväskylässä hieman yli 2 % kaikista kunnan toimintakuluista, niin liikunnan säteilevä vaikutus terveyden, ilon ja virkistyksen sekä sosiaalisuuden edistäjänä on eurolukuja suurempi. Jyväskylää pidetään liikuntakaupunkina mm. sen voimakkaan urheiluseuratoiminnan ja kaupunkiin sijoitettujen liikuntatieteellisten osaamiskeskusten vuoksi. Rakennettuja liikuntapaikkoja tarvitsevat ensisijaisesti lapset, nuoret ja nuoret aikuiset. Samaan aikaan aikuisväestön liikuntaharrastus toteutuu entistä suuremmassa määrin kevyen liikenteen väylästöllä sekä aidossa ja muokatussa luontoympäristössä luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä seuratoiminnan vaatimukset menestyvien urheiluseurojen myötä ovat jo ajaneet osittain kaupungin tarjoamien mahdollisuuksien ohi liikuntatilojen määrän ja laadun suhteen. Tutkimustulosten mukaan jyväskyläläiset tarvitsisivat lisää liikuntapaikkoja mm. aikuisväestö erilaista luontoympäristöä ja kevyenliikenteenväylästöä ja lapset sekä nuoret sisähalleja. Tämän selvityksen tavoitteena oli Jyväskylän liikuntapalvelujen ylläpitämän liikuntaverkon optimointi. Kyse ei ole liikuntapaikkaverkoston supistamisesta vaan tarkoituksena oli löytää päätöksentekijöille näkökulmia, jolloin kustannus- ja menokriisissä oleva kuntatalous voisi selviytyä paremmin. On syytä muistaa, että jokainen uusi liikuntapaikka synnyttää uusia käyttömenoja entisten lisäksi. Vaikka liikunta lopetettaisiin kokonaan Jyväskylästä kunnallisena toimintana, ei se auttaisi kaupunkia talousongelmissaan kovinkaan paljon, koska nykyinen nettopanostus on n. 1 liikuntapaikoilta käyttömaksuja käyttäjiltä kymmeneen suurimpaan kaupunkiin verrattuna; n. 3 liikuntakulttuurissa on, että kaupunki tukee vuosibudjettinsa kautta joka vuosi erilaisia paikallisia, josta suurin osa ei kuulu kaupungin liikuntapalvelujen vuosibudjettiin.

5 5(50) Kaupungin liikuntapalveluiden suurimmat kiinteät menoerät ovat liikuntapaikkojen sisäinen vuokra tilapalvelulle ja henkilöstökulut, jotka yhdessä muodostavat lähes 4/5 kaikista menoista. Energia, sähkö ja vesi ovat hieman vajaa 1/10 kaikista kiinteistä menoista. Luvut osoittavat, että nykyinen liikuntaverkko on kustannusrakenteeltaan hyvin jäykkä ja etukäteen sidottu. Liikuntaverkon optimointia on mahdotonta tehdä ilman liikuntapaikkojen ja henkilöstön vähentämistä. Luvut osoittavat myös, että mikäli nykyisen verkoston rakenteisiin ei puututa ja tulevat liikuntapaikkojen peruskorjausinvestoinnit toteutetaan, liikuntapalveluiden vuotuiset menot Raportin lopussa esitettyä tulevaisuuden liikuntapalvelujen kehittämistä on pidettävä keskustelun avauksena jatkotyöstämiselle. Työryhmä toivoo tehdyn selvityksen helpottavan prosessia strategisten linjausten muodostamisessa ja liikuntapalveluiden tulevien kustannusten hallinnassa. Muuratsalossa KIMMO SUOMI Liikuntasuunnittelun professori Jyväskylän yliopisto

6 6(50) 1. Johdanto Kuntalaisten liikunta-aktiivisuudella on huomattavia yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Liikunta on tärkeää kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Liikunta on kunnallinen peruspalvelu, jota ei lain tasolla määritellä tarkasti. Liikuntalain mukaan kuntien tulee luoda edellytyksiä liikunnalle. Tämä korostaa kunnan omaa vastuuta ja strategista näkemystä väestön palvelutarpeista sekä palveluiden tuottamisen tavasta. Jyväskylän kaupunki on kehittänyt määrätietoisesti liikuntapalveluverkkoa. Ensimmäinen strateginen liikuntasuunnitelma Jyväskylän kaupungille laadittiin vuonna 2000 Jyväskylän yliopiston Liikunnan kehittämiskeskuksen toimesta. Strategian tavoitteita on toteutettu, vaikutuksia seurattu ja strategiaa on edelleen päivitetty. Viimeisin suunnitelma on syksyllä tehty Jyväskylän kaupungin ja lähialueen kuntien; Laukaa, Hankasalmi, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen, yhteistyönä. Maan hallitus on vuonna 2009 velvoittanut 20 suurinta kaupunkia laatimaan tuottavuusohjelman kuntatalouden tasapainottamiseksi. Uuden tuottavuusohjelman paineet kohdistuvat myös liikuntapalveluihin. Tämä edellyttää palveluverkon, palveluiden järjestämistavan ja liikuntapalveluun käytettävien varojen uudelleen arviointia. Kaupungin sivistyspalvelualueen johtoryhmä on vastuuttanut kaupungin liikuntapalvelun tarkas- Tarkastelussa otetaan huomioon myös alueen yksityisten palvelutuottajien tarjonta sekä kolmannen sektorin tuomat mahdollisuudet ja arvioidaan, mitkä liikuntapalvelut ovat jatkossa kaupungin tuottamia palveluita. Selvitys tehdään vuoden 2010 aikana ja siinä tarkastellaan analyyttisesti myös henkilöstötarvetta. Henkilöstötarvetta tarkastellaan kriittisesti jatkuvasti ja esimerkiksi kuluvan valtuustokauden aikana tavoitteena on, että 4-5 eläköitymisen kautta avautuvaa vakanssia jätetään liikuntapalveluissa täyttämättä. Tästä henkilöstön vähentämistavoitteesta vuoteen 2011 mennessä on toteutunut 3 henkilötyövuotta. Tässä selvityksessä kuvataan väestön liikuntaharrastuneisuutta, liikuntapaikkoja, liikuntapaikkojen investointi- ja ylläpitovastuita sekä esitetään kolme erilaista lähestymistapaa Jyväskylän kaupungin liikuntaverkon kehittämiseksi. Selvitystyö on tehty Jyväskylän kaupungin toimeksiannosta syksyllä 2010 ja se on valmistunut maaliskuussa Työ luovutetaan tilaajalle ja se toimii lähtötietona erityisesti Jyväskylän liikuntapalvelujen toiminnan kehittämisen näkökulmasta.

7 7(50) 2. Selvitystyön toteutus Selvitystyö on toteutettu Infonia Oy:n ja Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteiden laitoksen yhteistyönä. Selvitystyön ovat tehneet projektipäällikkö Raili Kuosmanen Infonia Oy:stä ja liikuntasuunnittelun professori Kimmo Suomi, projektipäällikkö Virva Glan, tutkijatohtori Jouni Vettenranta sekä tutkija Pertti Matilainen Liikuntatieteiden laitokselta. Työtä on ohjannut liikuntaverkkoselvityksen työryhmä: Ari Karimäki Pekka Sihvonen Eeva Simula Rauno Saukkonen Kari Häkkinen Veera Pälvimäki Ulla Rannanheimo Sirpa Väyliö Eino Leisimo Sami Kalaja Tuula Smolander Vesa Lehtinen Timo Vuoriainen Orvokki Riekkinen Vesa Rajaniemi Kimmo Ahonen vastuualuejohtaja, Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut liikuntajohtaja suunnittelupäällikkö, Liikuntapalvelut liikuntapalvelupäällikkö ulkoilualueiden esimies harjoittelija, Liikuntapalvelut ( asti) suunnittelupäällikkö, Tilapalvelu kiinteistömanageri, Tilapalvelu opetusjohtaja rehtori, Kilpisen koulu katupäällikkö, Yhdyskuntatekniikka kaupunginpuutarhuri, Yhdyskuntatekniikka rakennuttajainsinööri, Yhdyskuntatekniikka kaavoitustutkija, Kaavoitus kaavoitusinsinööri, Kaavoitus pääluottamusmies 3. Liikuntaharrastuneisuus Suomessa 3.1. Väestön liikuntaharrastuneisuus 2000-luvulla Jäljempänä väestön liikuntaharrastuneisuutta kuvataan kahden eri liikuntaharrastuneisuustutkimuksen avulla. Ensisijaisesti selvitys perustuu Jyväskylän yliopistossa vuosina 1998 ja 2009 tehtyihin seurantatutkimuksiin Liikuntapaikkapalvelut ja kansalaisten tasa-arvo Suomessa, Seurantatutkimus (Suomi, K. et all. 2010) jonka tarkoituksena on ollut selvittää, kuinka hyvin eri tasa-arvotekijät toteutuvat liikuntapaikkapalvelujen saannissa. Tutkimusten tasaarvotekijöitä olivat sukupuoli, asuinpaikan koko, asuinympäristö (maaseutu/kaupunki), taloudelliset tekijät, maantieteelliset sijaintitekijät, ikä, koulutus sekä sosioekonomiset tekijät. Tutkimuksessa selvitettiin liikuntapaikkapalvelujen saavutettavuutta ja keskeisten tasa-arvotekijöiden to-

8 8(50) teutumista liikunnassa. Erityiskysymyksinä selvitettiin lisäksi liikuntapalvelujen saavutettavuuteen liittyviä etäisyystekijöitä, suomalaisten liikuntaharrastuneisuutta yleensä, sen esteitä ja motiiveja sekä tulevaisuuden liikuntaharrastustoiveita. Vuoden 2008 aineisto on tilastollisesti oikaistu vastaamaan maan ikä- ja sukupuolijakaumaa. Myös Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n tekemän Kansallisen liikuntatutkimuksen tulokset liikuntalajien harrastamisesta ovat hyvin saman suuntaiset Tasa tutkimuksen tulosten kanssa. Toinen liikuntaharrastuneisuuskysely, jota hyödynnettiin tämän raportin taustatietoja kartoitettaessa, on Jyväskylän liikuntapalveluiden vuonna 2009 Innolink Research Oy:llä teettämä Jyväskylän seudun liikuntapalvelut - liikuntapalveluiden kuntalaiskysely. Sen tavoitteena oli kartoittaa Jyväskylän seudun asukkaiden liikuntatottumuksia, selvittää liikuntapalveluiden ja paikkojen merkityksellisyyttä, selvittää vastaajien tyytyväisyyttä oman asuinkunnan liikuntapalveluihin ja paikkoihin, kartoittaa liikuntaharrastusten edellytyksiä ja esteitä sekä kerätä kehittämisehdotuksia ja vapaamuotoista palautetta liikuntapalveluista ja paikoista Jyväskylän seudulla. Tutkimus on toteutettu puhelinhaastatteluna tammi-helmikuussa Kohderyhmänä oli Jyväskylän ja lähialueen kuntien (Jyväskylä, Hankasalmi, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen) asukkaita. Loppuun saatettuja haastatteluja kertyi 1015 kappaletta. (Innolink Research 2009, 3.) Kyselyn keskeisenä tuloksena oli, että noin puolet Jyväskyläläisistä harrastaa liikuntaa jollakin tasolla ja puolet ei käytännössä harrasta liikuntaa lainkaan. (Innolink Research 2009, 7.) Kuvio 1. Liikunnan harrastaminen Jyväskylässä (Innolink Research 2009)

9 9(50) Liikunnan harrastamiseen käytetty aika suomalaisten aikuisten keskuudessa on Tasa tutkimuksen mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana hieman kasvanut. Erityisesti työikäiset naiset liikkuvat tänä päivän noin puoli tuntia enemmän viikossa kuin kymmenen vuotta sitten. Miehillä kehitys ei ole ollut samansuuntaista. Erityisesti nuorten miesten kohdalla kehityksen suunta on huolestuttava. Taulukko 1. Aikuisten liikunnan harrastus Suomessa h/vko (h:min). Tilastollisesti merkitsevät erot tummennettu. (Suomi, K. et all. 2010) Ikä Nainen 1998 Nainen 2008 Muutos naiset Miehet 1998 Miehet 2008 Muutos miehet :28 3:47-00:41 5:53 4:00-01: :23 3:52 0:29 4:36 4:45 0: :10 3:46 0:36 3:21 3:49 0: :53 3:30 0:37 3:41 3:45 0: :42 3:15 0:33 3:19 3:07-00: :15 3:32 0:17 3:42 4:01 0: :02 3:59 0:57 3:31 3:15-00:16 Yhteensä 3:06 3:36 0:30 3:47 3:50 0:03 Liikuntalajeista kävelylenkkeilyn suosio on kymmenessä vuodessa pudonnut saman verran kuin juoksulenkkeilyn suosio on kasvanut. Myös kaupallisilla trendeillä ja markkinoinnilla on oma merkityksensä harrastettuihin liikuntalajeihin. Viime vuosina maratonin juokseminen on ollut erittäin trendikästä ja monissa liikuntakeskuksissa markkinoidaan tuotteistettua juoksukoulua ja siihen liittyvää maratonmatkaa. Myös sauvakävelyn tuotteistaminen noin kymmenen vuotta sitten ja sen suosion säilyminen näkyy lajin harrastajamäärissä. Yksityisten kuntokeskusten laajamittainen tuleminen suomalaiseen liikuntakulttuuriin on ajoittunut pääasiassa 2000-luvulle. Tästä löytynee yksi syy kuntosaliharrastuksen suosion kasvuun. Hiihdon suosion hienoisen laskemisen syytä voidaan taas etsiä esimerkiksi huonoista lumiolosuhteista 2000-luvulla useana talvena.

10 10(50) Taulukko 2. Aikuisten harrastamat liikuntalajit Suomessa. Tilastollisesti merkitsevät erot tummennettu. (Suomi, K. et all. 2010) Laji Naiset 1998 Naiset 2008 Muutos naiset Miehet 1998 Miehet 2008 Muutos miehet Kävelylenkkeily 75 % 54 % -21 % 56 % 44 % -12 % Pyöräily 40 % 43 % 3 % 37 % 40 % 3 % Juoksulenkkeily 9 % 27 % 18 % 13 % 28 % 15 % Kuntosali 11 % 20 % 10 % 11 % 20 % 9 % Uinti 18 % 19 % 1 % 15 % 14 % -1 % Hiihto 11 % 8 % -3 % 20 % 14 % -6 % Kuntokoulu/jumppa 16 % 13 % -2 % 4 % 3 % -1 % Aeropic 12 % 6 % -6 % 0 % 0 % 0 % Sauvakävely 1 % 10 % 9 % 0 % 4 % 4 % Ulkoilu 6 % 5 % -1 % 6 % 5 % -1 % N Innolink Researchin tutkimuksen mukaan Jyväskylän alueella viimeisen vuoden aikana käytetyin ulkoliikuntapaikka oli kevyen liikenteen väylä, jota oli käyttänyt liikuntaan 75 % vastaajista. (Innolink Research 2009, 8.) Myös TASA tutkimuksessa tämä on näkynyt sekä vuonna 1998 että Taulukko 3. Aikuisten käyttämät liikuntapaikat Suomessa. Tilastollisesti merkitsevät erot tummennettu. (Suomi, K. et all. 2010) Liikuntapaikka Naiset 1998 Naiset 2008 Muutos naiset Miehet 1998 Miehet 2008 Muutos miehet Kevyen liikenteen väylät 68,2 % 70,8 % 2,6 % 51,5 % 55,3 % 3,8 % Sisäliikuntatilat 31,6 % 35,2 % 3,6 % 29,3 % 33,8 % 4,5 % Maastoliikuntapaikat 24,9 % 31,6 % 6,7 % 26,5 % 30,3 % 3,8 % Uimalat (sis. uimahallit) 12,5 % 18,5 % 6,0 % 10,4 % 9,0 % -1,4 % Eläinurheilualueet 4,4 % 4,9 % 0,5 % 3,3 % 2,6 % -0,7 % Ulkokentät 3,4 % 4,6 % 1,2 % 10,3 % 11,6 % 1,3 % Erityisurheilulaitokset 2,2 % 3,8 % 1,6 % 6,0 % 6,2 % 0,2 % Veneily 3,1 % 2,6 % -0,5 % 6,0 % 5,7 % -0,3 %

11 11(50) Tyttöjen harrastamista lajeista erityisesti jalkapallo ja tanssi ovat nostaneet suosiotaan kymmenessä vuodessa, kun taas leikki- ja satuliikunnan sekä jumpan suosio on vähentynyt jonkun verran. Muuten tyttöjen kohdalla perinteisesti suositut lajit näyttävät säilyttäneen asemansa. Poikien harrastamista lajeista jalkapallon suosio on lisääntynyt melko runsaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Salibandy / sähly on pitänyt asemansa, kun taas leikki- ja satuliikunnan, luistelun ja jääkiekon suosio on hieman laskenut. Taulukko 4. Tyttöjen ja poikien (alle 18 vuotta) harrastamat lajit Suomessa. Tilastollisesti merkitsevät erot tummennettu. (Suomi, K. et all. 2010) Laji Tytöt 1998 Tytöt 2008 Muutos Laji Pojat 1998 Pojat 2008 Muutos Uinti 10 % 13 % 3 % Jalkapallo 13 % 18 % 5 % Tanssi 7 % 13 % 5 % Salibandy/Sähly 14 % 14 % 0 % Jalkapallo 3 % 10 % 7 % Jääkiekko 10 % 9 % -1 % Hevosurheilu 5 % 8 % 2 % Uinti 9 % 9 % 1 % Luistelu 5 % 7 % 2 % Yleisurheilu 4 % 6 % 2 % Naisvoimistelu 2 % 6 % 4 % Koripallo 2 % 6 % 3 % Yleisurheilu 6 % 5 % 0 % Luistelu 5 % 5 % -1 % Kuntokoulu/- jumppa 9 % 5 % -4 % Hiihto 3 % 5 % 1 % Leikki- ja satuliikunta 13 % 5 % -8 % Kuntokoulu/- jumppa 3 % 2 % -1 % Salibandy/Sähly 5 % 3 % -1 % Leikki- ja satuliikunta 7 % 2 % -5 % Lasten käyttämien liikuntapaikkojen kohdalla koulun liikuntasalien käyttö on laskenut samassa suhteessa kuin isojen liikuntahallien käyttö on noussut. Poikien kohdalla toinen merkittävä muutos on ulkoilualueiden käytön melko selvä lisääntyminen viimeisen kymmenen vuoden aikana.

12 12(50) Taulukko 5. Tyttöjen ja poikien (alle 18 vuotta) käyttämät liikuntapaikat. Tilastollisesti merkitsevät erot tummennettu. (Suomi, K. et all. 2010) Liikuntapaikka Tytöt 1998 Tytöt 2008 Muutos tytöt Pojat 1998 Pojat 2008 Muutos pojat koulun liikuntasali 41 % 36 % -5 % 34 % 28 % -6 % iso liikuntahalli 6 % 13 % 7 % 7 % 14 % 7 % pallokenttä 3 % 5 % 2 % 7 % 12 % 5 % uimahalli 9 % 13 % 4 % 8 % 11 % 3 % ulkoilualue 3 % 7 % 4 % 2 % 10 % 8 % jäähalli 3 % 4 % 1 % 7 % 7 % 0 % yleisurheilukenttä 3 % 4 % 1 % 5 % 5 % 0 % tekojää 2 % 4 % 2 % 5 % 5 % 0 % hiihtolatu 2 % 3 % 1 % 2 % 2 % 0 % luonnonjää 3 % 1 % -2 % 2 % 2 % 0 % hevosurheilualue 5% 2% 2 % 0% 0 % 0% 3.2. Liikuntaharrastuneisuus tulevaisuudessa Kuntalaisia parhaiten palvelevia liikuntapaikkoja ovat eri tutkimusten mukaan olleet kevyen liikenteen väylät sekä ulkoilualueet ja reitit. Ne palvelevat samalla tavalla kaikkia ja ovat sijoittelunsa ja luonteensa puolesta aina lähellä jokaista kuntalaista. Kevyen liikenteen väylille ja ulkoilureiteille on helppo lähteä lenkille tai iltakävelylle miltei suoraan omalta kotiovelta. Ne ovat matalan osallistumiskynnyksen liikuntapaikkoja ja palvelevat suuria ihmisjoukkoja. Rakennetut liikuntapaikat palvelevat aikuisista vain pientä osa. Lasten ja nuorten kohdalla tilanne on toinen. He käyttävät pääasiassa rakennettuja liikuntapaikkoja. Tämä selittyy suomalaisen liikuntajärjestelmän rakenteella, jossa kunnat järjestävät liikuntapaikat ja -mahdollisuudet ja urheiluseurat järjestävät niissä toimintaa. Urheiluseurojen toiminta taas on pääasiassa lapsille ja nuorille suunnattua. Liikunnan ja urheilun merkitystä yhteiskunnan näkökulmasta voidaan perustella monella tavalla. Urheilu on kansalaistoiminnan laajin muoto. Urheiluseurojen toimintaan osallistuu lähes miljoona suomalaista. Urheiluseurat tekevät varsinaisten lajitaitojen opettamisen ohessa laajaa kasvatustyötä, jolla pyritään sosiaalistamaan lapsia ja nuoria yhteiskuntaan. Urheilu tuottaa jännittäviä elämyksiä ja viihteellistä hetkiä ja sen avulla rakennetaan alueellista tai kansallista identiteettiä. Näiden ja muidenkin kulttuuristen, yhteisöllisten ja talousvaikutusten lisäksi urheilulla on luon-

13 13(50) nollisesti myös mittavat kansanterveydelliset vaikutukset. Fyysisen aktiivisuuden säilyttäminen läpi elämän on nykypäivänä laajasti kansantaloudellinen tekijä. (Lämsä, J. 2009). Lapsen tai nuoren urheiluharrastuksen lopettaminen on moniulotteinen asia ja sitä voidaan tarkastella yksilön, urheiluseuran tai lajiliiton näkökulmista (Lämsä, J. & Mäenpää, P. 2002, 6-7). Laajemmin yhteiskunnallisesti merkittäväksi drop out voi muodostua siinä tapauksessa, että lapsi tai nuori jättäytyy kokonaan liikunnan ulkopuolelle ja passivoituu fyysisesti kokonaan. out- -18 vuotiailla on 28 % (Lämsä, J ). Erityinen vuotiaat. Tässä ikävaiheessa lajien ja tekemisen luonne muuttuu usein kevyestä ja leikkimielisestä lasten urheilusta aikuisten totista tekemistä jäljitteleväksi. Harjoitus- ja kilpailumäärien takia nuori joutuu valitsemaan panostaako lajiin täysillä vai jättäytyä ulkopuolelle. Tässä iässä nuoren on vaikeampi löytää itselleen uutta urheilulajia, koska nuoren suhtautuminen itseen ja ympäristöön on kriittistä. (Lämsä, J. & Mäenpää, P. 2002, ) Harjoitus- ja kilpailutoiminnan määrällistä ja laadullista muutosta syynä lopettamiseen korostaa myös Virtanen (1999) Pro gradu työssään naisjalkapalloilun drop out ilmiöstä. Keinoina drop outin vähentämiseen ja nuorten pitämiseen mukana urheilutoiminnassa murrosiän ylitse, Lämsä ja Mäenpää mainitsevat mm. seuraavia: Toiminnan tulee olla laadukasta siten, että huomioidaan myös harrastajat, joilla ei ole tähtäin ammattilaisurheilussa. Fyysisten ja taktisten asioiden rinnalla huomioidaan myös psyykkis-sosiaaliset aspektit. Pysyvyys ja ryhmään kuuluminen ovat niin ikään tärkeitä identiteetin rakennusaineita nuorille. Puulaakikilpailut ja sarjat sekä harrastuksenomainen toiminta ilman tulostavoitteita tarjoaa juuri tällaista elämyksellistä sisältöä. (EML) Kunnallisen tason liikuntakentässä tällaista toimintaa voidaan tukea huolehtimalla lähiliikuntapaikoista: ulkoilureiteistä, pienistä kentistä, toimintapuistoista sekä koulupihoista jotka soveltuvat spontaaniin ja vapaamuotoiseen harrastustoimintaan. Lähiliikuntapaikka on liikuntapaikkarakentamisessa uudehko termi. Termin tarkkaa määrittelyä on pyritty välttämään, jotta siihen jäisi tilaa erilaisille paikallisille toteutusmalleille. Yleisesti lähiliikuntapaikoilla kuitenkin tarkoitetaan vapaassa käytössä olevia, kaikille väestöryhmille tarkoitettuja monipuolisia liikuntapaikkoja, jotka sijaitsevat asuinalueilla, lähellä käyttäjiä. Hyvä lähiliikuntapaikka sijaitsee yhdyskuntarakenteessa keskeisellä paikalla, on monipuolinen, monikäyttöinen ja viihtyisä asuinalueen liikunnallinen kohtauspaikka. (Nuori Suomi. Koulupihat lähiliikuntapaikkoina ) Koulujen pihat ovat sijaintinsa ja varustuksensa näkökulmasta hyvin lähiliikuntapaikoiksi soveltuvia kohteita. Koulujen pihat palvelevat koulujen välitunti- ja opetuskäyttöä, iltapäiväkerhotoi-

14 14(50) mintaa sekä ilta- ja viikonloppukäyttöä. Monipuolisen lähiliikuntapaikan toteuttaminen koulun pihaan tulee edullisemmaksi, kuin erillisen liikuntapaikan rakentaminen. Koulun pihoilla on omaehtoisen liikunnan käyttöperinne ja sitä on hyvä vahvistaa tulevaisuudessa. Pihat ovat kouluaikojen ulkopuolella, iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina, asukkaiden vapaasti ja maksutta käytettävissä. Toisaalta lähiliikuntapaikkojen keskittäminen koulujen pihoille parantaa koululaisten mahdollisuuksia välituntiliikuntaan, laajentaa liikunnan opetuksen ja iltapäivätoiminnan käytössä olevia resursseja. (EML) Koulupihojen kehittämisellä on tutkitusti vaikutusta lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuteen. Nuoren Suomen tekemän arviointitutkimuksen mukaan kouluissa, joiden piha-alueet oli kunnostettu, oppilaiden välituntiliikunta lisääntyi selvästi. Kunnostaminen lisäsi myös lasten vapaa-ajan liikuntaa, kun koulupihoja käytettiin myös kouluajan ulkopuolella. Tutkimuksessa havaittiin myös muita positiivisia vaikutuksia, kuten koululaisten parantunut keskittyminen ja jaksaminen oppitunneilla, koulupihojen lisääntyneet käyttömahdollisuudet oppimisympäristöinä sekä välituntien häiriökäyttäytymisen väheneminen. (Nuori Suomi. Lähiliikuntapaikkojen arviointitutkimus ) Koulujen kerhotoiminnasta Jyväskylässä tehdyn tutkimuksen mukaan (Wennström, M-L. ym. 2010) myös koulujen liikuntakerhoilla on onnistuttu tavoittamaan myös liikunnallisesti passiivisia lapsia liikunnan pariin. Tutkimuksessa todettiin, että sekä tytöt että pojat osallistuivat koulujen kerhoista eniten liikuntakerhoihin. Lasten oman mielipiteen mukaan kerhotoiminta Jyväskylässä on laadukasta ja sitä toivotaan laajennettavan sekä toimintakertojen että ohjaajien lisäämisen muodossa. Liikuntakerhojen suosion takana oli monipuolinen liikunta ja suuri valikoima liikuntalajeja. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut muutos liikuntapaikkojen suosiossa on ollut alle 8 % luokkaa. Liikuntalajien suosiossa on tapahtunut isompia muutoksia, kun esim. aikuisten keskuudessa juoksulenkkeily on nostanut suosiotaan kävelylenkkeilyn kustannuksella. Tulevaisuuden liikuntaharrastuneisuudessa voi arvioida näkyvän saman ilmiön. Uusia lajeja syntyy (esim. Zumba, Futsal jne.), mutta liikuntapaikkojen suosion voi arvioida säilyvän nykyisen kaltaisena. Aikuisten suosituimmat liikuntapaikat ovat kevyen liikenteen väylät, maastoliikuntapaikat, sisäliikuntatilat ja uimahallit. Lasten suosituimmat liikuntapaikat ovat koulujen liikuntasalit, isot liikuntahallit, pallokentät ja uimahallit. Väestön terveyden kannalta ja sitä kautta myös kansantaloudellisesti on tavoiteltavaa, että säännöllisesti liikuntaa harrastavien osuus väestöstä kasvaa tulevaisuudessa. Siksi on tärkeää, että Jyväskylän kaupungin liikuntaolosuhteet ovat tulevaisuudessa toimivat ja liikuntaaktiivisuuteen kannustavat.

15 15(50) 4. Liikuntapaikat Jyväskylässä 4.1. Yleistä Jyväskylässä on yhteensä 462 liikuntapaikkaa, joista 356 on julkisia kaupungin liikuntapalveluiden hallinnoimia liikuntapaikkoja. Osakeyhtiön, rekisteröidyn yhdistyksen, säätiön tai jonkun muun tahon hallinnoimia liikuntapaikkoja on 71 ja hallinnoijaa ei ole märitelty 35 liikuntapaikan kohdalla. Tässä selvityksessä keskitytään pääasiassa Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelujen hallinnoimiin liikuntapaikkoihin, mutta kokonaisuuden hyvän hahmottamisen kannalta esitetään myös muut kaupungin alueella olevat liikuntapaikat omistajasta tai hallinnoijasta riippumatta. Liikuntapaikkojen tiedot sekä myöhemmin esitettävät liikuntatoimien talouden tunnusluvut on saatu Lipas järjestelmästä, jota hallinnoi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitos. Järjestelmän tietosisällöstä vastaavat kunnat ja järjestelmän kehittämistä koordinoivat yhteistyössä liikuntatieteiden laitos, kuntien liikuntatoimet, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Kuntaliitto sekä Suomen ympäristökeskus Liikuntapaikkojen jaottelu Lipas järjestelmässä liikuntapaikat jaetaan seitsemään pääryhmään (tyyppiluokkaan), jotka edelleen jakautuvat alaryhmiin tyyppinsä tai ominaisuuksiensa perusteella. Nämä pääryhmät ovat: virkistyskohteet, vesiliikunta, ulkokentät, sisäliikunta, maastoliikunta, erityisurheilu, eläinurheilu. Tässä raportissa liikuntapaikkoja tarkastellaan Lipas luokittelun mukaisesti. Lisäksi olemme yksinkertaistaneet jaottelua ulkona ja sisällä tapahtuvan liikunnan paikkoihin. Edelleen liikuntapaikat on jaettu vielä toiminnallisuutensa perusteella erityyppisiin paikkoihin. Virkistysalueet, ulkoilureitit, pienet lähikentät, pururadat ja lähiliikuntapaikat ovat kaikkien kuntalaisten vapaassa käytössä jatkuvasti ilman erillistä varausta. Rakennetut liikuntapaikat ja osittain ulkokentät ovat varausjärjestelmän piirissä, jota hallinnoi kaupungin liikuntapalvelut. Ulkoliikuntapaikat Jyväskylässä Pääosin Jyväskylän liikuntapalvelujen ylläpitämiä ulkoliikuntapaikkoja Jyväskylässä ovat tekonurmet, nurmikentät, hiekkakentät, pesäpallokentät, tekojäät, puistojen ja koulujen pihojen jäät, tenniskentät, pallokentät, uimarannat, kuntoradat ja ladut, jääladut, virkistysalueet, lähiliikuntapaikat, retkiluisteluradat, luontopolut ja rakennetut skeittialueet sekä Hippoksen ulkokoripallokentät ja Viitaniemen jousiammuntarata. Osa pallokentistä on yhdyskuntatekniikan hoitamia ja ylläpitämiä. Niin ikään yhdyskuntatekniikan vastuualueelle kuuluvat leikki-, koira-, ja skeittipuistot voidaan laajassa merkityksessä nähdä liikuntapaikkoina ja palveluina. (Jyväskylän viherpalveluohjelma , raporttitiivistelmä , 5.) Kahdestatoista liikuntapuistoista lähtevät latureitit ja kuntoradat ovat ympärivuotisesti vapaassa käytössä. Jyväskylän alueen kuntoradoista ja -laduista valaistuja on yli 50 kilometriä. Reitit ovat valaistuja pääosin klo

16 16(50) Lisäksi lähes jokaisessa liikuntapuistossa sijaitsee talviaikaan jäädytettävä luonnonjäärata mailapelejä ja perusluistelua varten. Kesäisin liikuntapuistojen pallokentillä on seurojen vakiovuoroja. Vakiovuorojen ulkopuolisina aikoina hiekkakentät ja pienet pallokentät ovat vapaassa käytössä. Liikuntapuistoissa on wc:t, puku- ja pesutilat. ( Lotta Puttonen (2010) on tutkinut vielä julkaisemattomassa liikunnan yhteiskuntatieteiden Pro gradu työssään Jyväskylän ulkoilureittien muutosta, nykytilaa ja kehitystarpeita. Hänen työssään todetaan Jyväskylän seudun ulkoilureittien leventyneen, pidentyneen ja lisääntyneen määrällisesti kymmenessä vuodessa. Tämän lisäksi valaistuja reittejä on rakennettu lisää. Muutosta oli tapahtunut myös lajivalikoimassa. Retkiluistelu ja maastopyöräily ovat esimerkkejä lajeista, jotka olivat tämän ajanjakson aikana nousseet uudenlaiseen suosioon. Asuinaluekohtaisissa tarkasteluissa näytti selkeästi siltä, että Korpilahden ulkoiluolosuhteet eivät rakennettujen reittien osalta yllä muun kaupungin tasolle. Merkittävimmät kehittämistarpeet nähtiin ulkoilureittien viittojen, opasteiden sekä taukopaikkojen lisäämisessä. Ehdottomasti suurin lisätarve koko kaupungin alueella on kuitenkin talvisille kävelyreiteille, joiden puute ajaa kävelijät ja koiran ulkoiluttajat hiihtoladuille ja aiheuttaa näin suoranaisia vaaratilanteita. (Puttonen 2010, ) Uimarannat Uimarantojen osalta jako liikuntapalveluiden hallinnoimiin ja ylläpitämiin rantoihin ja toisaalta yhdyskuntatoimen vastuualueelle kuuluviin rantoihin on hyvin selkeä. Uimaranta nimellä voidaan yleisesti ottaen kutsua kaikkia uimiseen soveltuvia ranta-alueita. Jyväskylän kaupungin virallisen luokittelun mukaan uimarantoja ovat kuitenkin vain ne luonnonvaraisella tai rakennetulla rannalla olevat paikat, joiden kävijämäärä uintikaudella on alle 100 kävijää vuorokaudessa. Tällaisia uimarantoja oli vuoden 2010 alussa Jyväskylässä 43 kappaletta. Nämä uimarannat kuuluvat yhdyskuntatekniikan vastuualueelle. Näille rannoille on määritelty minimivarustustaso, joka tulee täyttyä jokaisella rannalla. Tämän tason mukaisiin varusteisiin kuuluvat pelastusrengas, roska-astia, opastaulu ja koirakieltokyltit. Jokaisella rannalla tulee myös turvallisuuden takia olla rannalle opastettu pelastusajoneuvoreitti. Rantakohtaisia lisävarusteita saattavat olla wc, pukukopit, laiturit, pelikentät, syvyyttä kuvaavat taulut, grillikatokset ym. oleskeluvarusteet. (Jyväskylän viherpalveluohjelma , raporttitiivistelmä ) Jyväskylän asettaman oman laatumääritelmän mukaan EU uimarannalla kuuluu olla uimarantojen minimivarustuksen lisäksi wc ja pukukopit. EU uimarannat ovat niitä rantoja, joilla kävijämäärä ylittää vuorokaudessa 100 henkilöä ja joiden ranta kierretään ja huolletaan kesän aikana säännöllisesti. Hyvin varusteltuja EU-uimarantoja on Jyväskylässä yksitoista: Tuomiojärvi, Köhniö, Tikka, Sääksjärvi, Uimalanniemi, Jyskä, Kirri, Myllylampi, Ollila, Lohikoski sekä Korpilahden Pappilan ranta. Näiden rantojen ylläpidosta huolehtii Jyväskylän liikuntapalvelut. Uimavalvonta ei ole pakollinen, mutta se pyritään rannoilla mahdollisuuksien mukaan järjestämään.

17 17(50) Talviuintipaikkoja on Jyväskylässä kuusi ja niiden ylläpidosta vastaa Jyväskylän avantouintiseura kaupungin kanssa tekemänsä erillisen käyttösopimuksen pohjalta. Vedenlaatua tarkkaillaan kaikilla kaupungin yleisillä uimarannoilla siten, että uimakaudella otetaan vähintään neljä näytettä siten, että näytteenottoväli ei ylitä yhtä kuukautta. Jyväskylän Viherpalveluohjelmassa on esitetty rakennettavaksi vuosina kolme uutta uimarantakohdetta. Nämä ovat yhdyskuntatekniikan vastuulla. Kaikkien rantojen varustetasoa ja turvallisuutta tullaan yhdenmukaistamaan ja parantamaan edellä esitettyjen minimivaatimusten mukaisiksi. (EML, 15.) n. Ulkokentät Ulkokenttien tyypit vaihtelevat nurmipintaisista jalkapallo- ja yleisurheilukentistä ja stadioneista korttelipuistojen pikkukenttiin. Kenttäpalveluita hallinnoivat Liikuntapalvelut, Tilapalvelut sekä Yhdyskuntatekniikka. Liikuntapalveluiden hallinnoimat kentät ovat pääasiassa aktiiviseen harrastuskäyttöön, kilpaurheiluun ja koululiikuntaan suunnattuja kenttiä, eivätkä ne ole asukkaiden vapaassa käytössä. Yhdyskuntatekniikan hallinnoimat kentät ovat lähikenttiä, mille ei jaeta aikataulutettuja käyttövuoroja, vaan ne ovat asukkaiden käytössä vapaasti ilman käyttömaksuja tai - vuoroja. Tilapalvelu taas hallinnoin kiinteistöjen yhteydessä olevia kenttiä, joka käytännössä tarkoittaa, että nämä kentät ovat koulujen yhteydessä ja ensisijaisesti niiden käytössä. Koulujen toiminta-aikojen ulkopuolella kentät ovat kuitenkin alueen asukkaiden vapaassa käytössä. (EML, 16.) Ulkoliikuntapaikkojen sijainti Seuraavassa kartassa on esitetty Lipas järjestelmän mukainen ulkoliikuntapaikkojen sijainti Jyväskylässä. Ulkoliikuntapaikkoja ovat yleisurheilukentät, tenniskentät, pallokentät, yhdistelmäkentät, uimarannat sekä hiihto, veneily yms. ulkoilupaikat. Yhdistelmäkentät ovat kenttiä, joilla on useampi käyttötarkoitus niin, että talvella kenttää käytetään esim. luisteluun ja kesäaikaan tennikseen. Yhdistelmäkentällä voi olla vaikkapa talvisin koottava kaukalo ja kesällä tenniskentän verkot. Hiihto, veneily ja muut kohta on luokka, johon on koottu yksittäisiä ulkoliikuntapaikkoja, jotka eivät kuulu kartan muihin luokkiin. Piste on joko reitin alkupiste /lähtöpiste, huoltorakennus, laavu tms, tai vaikkapa lintutorni tapauksesta riippuen. Jos kiinteää rakennelmaa ei ole, piste on kuitenkin sijoitettu yleensä sinne missä liikuntapaikan / virkistyspaikan katsotaan sijaitsevan.

18 18(50) Kuva 1. Ulkoliikuntapaikat Jyväskylässä. (Kuvan oikeudet Lipas liikuntapaikkojen paikkatietojärjestelmä / Jouni Vettenranta. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteiden laitos ) Ulkoliikuntapaikkojen luettelo on liitteenä 1. Sisäliikuntapaikkojen sijainti Sisäliikunnan tiloja Jyväskylässä ovat jäähallit, uimahallit, sisäliikuntahallit ja muut sisäliikuntatilat sekä koulujen ja oppilaitosten liikuntasalit. Jyväskylässä on noin 120 sisäliikuntapaikkaa,

19 19(50) joissa voi harrastaa useita liikuntalajeja harrasteliikunnasta huippu-urheiluun. Hyvät sisäliikuntamahdollisuudet palvelevat sekä liikuntaseuroja että yksityisiä käyttäjiä. Kuvassa 2 on esitetty Lipas järjestelmän mukainen Jyväskylän sisäliikuntapaikkojen sijainti kartalla. Kuva 2. Sisäliikuntapaikat, koulujen ja oppilaitosten liikuntasalit Jyväskylässä. (Kuvan oikeudet Lipas liikuntapaikkojen paikkatietojärjestelmä / Jouni Vettenranta. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteiden laitos ) Sisäliikuntapaikkojen luettelo on liitteenä 2.

20 20(50) 5. Liikuntapaikkojen käyttö Kaupungin liikuntatilojen käyttäjiä ovat koulut ja oppilaitokset, yksityiset kuntalaiset, kaveriporukat, liikuntapalvelujen ryhmätoiminta, muut kaupungin toimintayksiköt (esim. sosiaali- ja terveyspalvelut), urheilu- ja liikuntaseurat sekä yritykset Koulut ja oppilaitokset Koulujen liikuntasaleja ja piha-alueita käytetään liikunnanopetukseen. Erikoisliikuntapaikkoja (jäähalli, uimahalli, isot sisäliikuntahallit, lajispesifit tilat) ei luonnollisesti ole kouluilla itsellään, mutta opetussuunnitelmiin sisältyy myös näiden lajien opettaminen. Kouluilla on mahdollisuus hakea kaupungin liikuntatiloista tiloja opetuskäyttöön. Jyväskylän kaupungin peruskouluissa on noin oppilasta ja vuoden 2010 tilavarauksen käyttötilaston mukaan koulut ovat käyttäneet erikoisliikuntatiloja yhteensä tuntia vuodessa. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän oppilaitokset ovat varanneet erikoisliikuntatiloja tuntia ja yksityis- sekä valtionkoulut (mm. Jyväskylän kristillinen koulu, Seiner-koulu, Normaalikoulu, Näkövammaisten koulu) 850 tuntia vuodessa. Erityisen haastavia kouluille ovat nk. rospuuttoajat syksyllä ja keväällä, kun ulkoliikunnan mahdollisuuksia ei ole ja kaikki ryhmät tarvitsisivat sisätiloja Seuratoiminta Jyväskylässä on yli 200 liikunta- ja urheiluseuraa, missä on mahdollista harrastaa lähes 70 eri lajia. Liikuntaseura on tärkeä lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen mahdollistaja. Jyväskyläläisistä lapsista ja nuorista kaksi kolmasosaa kuuluu liikuntaseuraan, ja aikuisistakin viidennes. Kaupungin liikuntalautakunta tukee liikuntaseurojen työtä luomalla edellytykset seurojen toiminnalle, suunnittelemalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja ja myöntämällä toiminta- ja kohdeavustuksia. ( Vaikka seurojen pääasiallisia jäseniä ovat lapset ja nuoret, seurat tarjoavat monipuolista liikuntatoimintaa myös aikuisille ja erityisryhmille. (Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelujen vuosikertomus 2009, 14.) Liitteessä 3 on esitetty vuoden 2010 toiminta- ja kohdeavustuksia hakeneet järjestöt. Anna-Leena Kärkkäinen (2009) on liikuntasuunnittelun pro gradu työssään tutkinut jyväskyläläisiä liikuntaseuroja. Seurojen tärkeimmät tavoitteet omassa toiminnassaan olivat terveyttä edistävän liikuntatoiminnan järjestäminen, yhdessäolo ja sosiaalisuus sekä suorituksen parantaminen. Seurojen edustajista 58 % näki oman seuran toiminnan erittäin tai melko tärkeänä. Perusteluina nousivat eniten esiin seuran toiminnan kohdistuminen lapsiin ja nuoriin sekä seuran tärkeys osana alueen liikuntakulttuuria. Tulevaisuudessa liikunta- ja urheiluseuroilla on eniten kiinnostusta järjestää omalla toiminta-alueellaan lasten ja nuorten liikuntaa, erilaisia liikuntatapahtumia sekä työikäisille suunnattua kunto- ja terveysliikuntaa. (Kärkkäinen 2009, )

21 21(50) Seurojen näkemyksen mukaan seuran tärkein yhteistyötaho on oman kunnan liikuntapalvelut (47%). Seuroista 63 % ilmoitti olevansa erittäin tai melko tyytyväisiä kaupungin liikuntapalveluiden asiakaspalveluun sekä liikuntapaikkoihin. Erityistä tyytyväisyyttä koettiin vuorojen varaamista, viestintää ja tiedottamista kohtaan. Tärkeimmiksi yhteistyömuodoiksi seuran ja kunnan liikuntapalveluiden välillä nähtiin lasten ja nuorten liikunnan järjestäminen (38 %), liikuntaseurojen toiminnasta tiedottaminen (33 %), liikuntapaikkojen valvonta ja hoito (28 %) sekä kunto- ja terveysliikunnan järjestäminen työikäisille (25 %). Parhaiten hoidettuja liikuntapaikkoja seurojen näkökulmasta olivat liikuntahallit ja salit, koulujen salit, ulkoilureitit ja alueet, kuntoradat / pururadat sekä hiihtoladut. Uusille liikuntapaikoille nähtiin tulevaisuudessa tarvetta seuraavasti: pienten lajien suorituspaikkoja (26 %), lähiliikuntapaikkoja (14 %), jäähalli (11 %), jalkapallohalli (11 %). Suurien seurojen kohdalla oli nähtävissä viitteitä siitä, että niillä olisi tulevaisuudessa halukkuutta osallistua liikuntapaikkojen osarahoitukseen ja sitä kautta uusien liikuntapaikkojen rakentamiseen. (EML) Seurojen mielestä kunnan liikuntapalveluiden tulisi toiminnassaan seuraavan viiden vuoden aikana keskittyä eri lajien suorituspaikkojen rakentamiseen ja kunnossapitoon, lisätä edullisten liikuntatilojen tarjontaa sekä lisätä katsomo- ja sosiaalitiloja Hippoksen nurmikentälle. Liikuntapalveluille suunnatussa palautteessa kiitosta annettiin henkilökunnalle, asiakaspalvelulle ja hyvälle yhteistyölle. (EML) 5.3. Liikuntapaikkojen varauskäytännöistä Keväällä 2010 liikuntatoimelle jätettiin seuraavaksi toimintakaudeksi kirjallisesti määräaikaan mennessä 624 vuorohakemusta, näiden lisäksi liikuntapalvelujen toimistoon tulee runsaasti vuorohakemuksia esim. puhelimitse. Varauksista noin 30 % on ollut juniorivuoroja (käyttäjät alle 18 v) ja 27 % aikuisten vuoroja, tämän lisäksi varauksista noin 11 % on ollut koulujen vuoroja (Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelujen vuosikertomus 2009, 14). Kaupungin liikuntatilojen käyttövuorojen hakeminen on jatkuva ja ympärivuotinen prosessi. Kaupungin liikuntatiloja voidaan varata vakiovuoroille talveksi ja kesäksi erikseen. Vakiovuorojen kohdalla seurojen ja liikuntatilojen muiden käyttäjäryhmien tulee anoa toivomansa tilat ja ajat keväisin huhtikuun loppuun mennessä (30.4.) Jyväskylän liikuntapalveluiden varausyksiköstä. Toimintavuosi talven yli noudattelee koulujen lukuvuotta. Poikkeuksena ovat luonnonjäävuorot, joille hakemus tehdään aina marraskuun loppuun mennessä. Kesän ajaksi tilat ja vuorot haetaan erikseen maaliskuun loppuun mennessä. Liikuntapalveluiden varausyksikkö hoitaa vakiovuorojen varausjärjestelyt sisäliikuntatilojen ja varattavien ulkokenttien osalta. Liikuntapalveluiden varausyksikkö hoitaa myös koulujen liikuntasalien ilta- ja viikonloppukäytön varausjärjestelyt.

22 22(50) Kaupungin liikuntalautakunta on päättänyt vuorojen jakoperusteista seuraavasti: Vuorot sijoitetaan kaupungin liikuntatiloihin ottamalla mahdollisuuksien mukaan huomioon lajin tilavaatimukset, seuran kotipaikka sekä ryhmän koko. Vuorojen jaossa huomioidaan ensisijaisesti liikuntaseuroissa harrastavat lapset ja nuoret, kuitenkin turvaamalla kilpa- ja huippuurheilun edellytykset toimia. Liikuntaseurojen sekä muiden yhteisöjen lasten ja nuorten harjoitusvuorot pyritään sijoittamaan klo 16 ja väliselle ajalle. Aikuisten vuorojen alkamisajankohta on pääsääntöisesti klo jälkeen. Vuoroja ei myönnetä hakijalle, jolla on hoitamattomia maksuvelvoitteita Jyväskylän kaupungille. Vuorojen jaossa ja vuorojen ajoittamisessa pyritään noudattamaan seuraavaa jakojärjestystä : 1. Alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten harjoitusvuorot eli ns. juniorivuorot, joiden järjestäjiä ovat jyväskyläläiset rekisteröityneet liikuntaseurat (liikuntalautakunnan päätös , 16). Junioreiden harjoitusvuoroilla kaikkien vuoron käyttäjien on oltava alle 18-vuotiaita lukuun ottamatta joukkueen tai ryhmän vastuuhenkilöitä. 2. Jyväskylän kaupungin järjestämät erityisliikunnan ryhmät. 3. Jyväskyläläisten rekisteröityneiden liikunta- ja urheiluseurojen aikuisten vuorot sekä Jyväskylän kansalaisopiston liikuntavuorot. 4. Lasten ja nuorten vuorot, joiden järjestäjiä ovat muut kuin rekisteröityneet liikunta- ja urheiluseurat. 5. Muut jyväskyläläiset liikuntatiloja käyttävät tahot kuten yritykset ja vapaamuotoiset kaveriporukat. 6. Ulkopaikkakuntalaiset toimijat. ( Yksittäisen harjoitusvuoron voi hakea liikuntapalveluiden varausyksiköstä sähköpostilla, puhelimitse tai varausjärjestelmän kautta. Varausjärjestelmä on Jyväskylän kaupungin verkkosivuilla toimiva sähköinen tilavarausjärjestelmä WebTimmi, jossa on mahdollisuus nähdä liikuntapaikkojen varaustilanne ja tehdä liikuntapaikkavarauksia. Varaus tulee tehdä kahta arkipäivää ennen haettavaa vuoroa. Seuraavassa kuvataan liikuntapaikkojen käyttövolyymia ja joidenkin jyväskyläläisten laji- ja seuratoimijoiden vapaasti kertomia näkemyksiä vuorojen varaustoiminnasta Jalkapallo- ja pesäpallokentät Jalkapallon ja pesäpallon osalta vuorot jaetaan kerrallaan noin 4-6 viikon jaksoissa johtuen lajien kausiluonteisuudesta ja otteluvarauksista. Vuorojaon suhteen Jyväskylän liikuntatoimessa noudatetaan jalkapallon kohdalla Palloliiton asettamia ohjeistuksia. Vuorot jaetaan järjestykses-

23 23(50) sä Veikkausliiga, miesten Ykkönen, miesten Kakkonen, naisten Ykkönen, jonka jälkeen sarjatason määrittämässä järjestyksessä. Lisäksi Suomen Palloliitto suosittelee junioreille myönnettäväksi vuoroja ikäluokkakohtaisesti järkevät kellonajat huomioiden. Jalkapallon osalta on tärkeää huomioida, että harjoittelu ja pelaaminen tapahtuvat kesäaikaan nurmilla, tekonurmilla sekä hiekkakentillä. Kysyntä luonnonnurmille ja tekonurmille on merkittävästi suurempaa kuin hiekkakentille. Hiekkakenttiä olisi kuitenkin tarjolla enemmän kuin mitä seurojen nykyinen tarve olisi. Ongelmana on siis luonnonnurmien ja tekonurmien vähäisyys erityisesti alkukesästä. Haastateltavien arvion mukaan ruuhka-aikoina seurojen tarve tulisi melko hyvin tyydytettyä, mikäli tekonurmikenttiä olisi käytettävissä enemmän siten, että jokaisella tekonurmella olisi 6 tuntia lisää käyttöaikaa viikossa. Tällä hetkellä kaikkia tekonurmia (5 kpl) on mahdollista käyttää noin 24 tuntia viikossa, kun tarve olisi arvioiden mukaan noin 30 tuntia. Luonnonnurmien osalta kysyntä on niin ikään huomattavasti suurempi kuin tarjonta. Ongelmana luonnonnurmikenttien vuorojen jaossa on kuitenkin se, että Palloliiton suositusten mukaan nurmikenttiä tulisi käyttää ainoastaan 15 tuntia viikossa, jotta nurmi säilyy pelikuntoisena läpi kesän. Jyväskylässä käyttöä on noin 16,5 tuntia viikossa. Luonnonnurmikenttien kohdalla pitää huomioida, että yleisurheilun heittolajit vaativat alustakseen myös luonnonnurmen. Jalkapallon vuorojaossa huomioitavaa on harjoittelun kausiluonteisuuden tuomat merkittävät vaihtelut. Kevätkaudella harjoitteluvuorojen kysyntä ylittää selvästi tarjonnan. Erityisesti tähän aikaan pula tekonurmista ja luonnonnurmista on suuri. Seuroille tarjotaan korvikkeena hiekkakenttiä, mutta kaikki seurat eivät niitä halua käyttää. Kesäkuussa tilanne paranee luonnonnurmikenttien käytön mahdollistuttua. Heinäkuussa tarjonta on seuroille riittävä ja kenttiä on myös hyödyntämättä, koska seurojen juniorijoukkueet pitävät kesätaukoa. Elo-syyskuussa tilanne on jälleen kesäkuun kaltainen. Myöhemmin syksyllä tilanne on tarjonnan suhteen luonnonnurmien sulkeuduttua heikompi, mutta samanaikaisesti myös seurojen tarve on syksyllä hieman pienempi. Talvikaudella tarjonta on jälleen huomattavasti pienempi kuin kysyntä. Toki seurajoukkueet pitävät taukoa harjoittelusta ja käyttävät vaihtoehtoisia harjoittelumuotoja. Haastattelussa esille nousi myös, että vuoroja haetaan pääasiassa tekonurmille aikavälille klo Mikäli tämä kysyntä pystyttäisiin tyydyttämään, tarvittaisiin merkittävä määrä uusia tekonurmikenttiä. Seurat eivät siis tunnu olevan tyytyväisiä heikompiin aikoihin ja/tai heikompiin olosuhteisiin. Tästä johtuen tilastot haettujen ja myönnettyjen vuorojen osalta eivät kohtaa. Seurat hakevat myös jonkun verran enemmän vuoroja kuin mitä niiden todellinen tarve olisi. Pesäpallon osalta vuorojakotilanne vaikutti kohtuullisen hyvältä. Käytännössä kaikki haetut vuorot on kyetty myös myöntämään ulkokenttien osalta. Sisähallivuoroista kilpailevat myös muiden palloilulajien edustajat, mikä aiheuttaa sen, että kysyntä ylittää tarjonnan eikä kaikille joukkueille ole saatavilla haluttuja vuoroja. Ottelujärjestelytkään eivät ole tuottaneet ongelmaa, vaan

24 24(50) ne on pystytty toteuttamaan pääosin haluttuihin aikoihin halutuissa paikoissa. Ainoastaan joitakin maakuntasarjan otteluita on jouduttu siirtämään toisille pelipäiville päällekkäisyyksien takia Isot sisäliikuntatilat Isojen sisäliikuntasalien käyttöasteet ovat viime vuosina olleet säännönmukaisesti erittäin hyvät. Lipas tietokannassa iso liikuntasali on yli 600 m2 liikuntasali. Vuoden 2010 WebTimmi käyttötilastoissa isojen salien varaajina oli yli 370 eri käyttäjää (seurat, kaupungin omat palvelut ja yksityiset käyttäjät). Varauksia oli yli tuntia. Suurimmat käyttäjät olivat seuraavat: opetuspalvelukeskus tuntia vuodessa (17%) Jyväskylän Naisvoimistelijat ry tuntia vuodessa (5,3%) liikuntapalvelut tuntia vuodessa (5,8 %) Happee Ry tuntia vuodessa (3,8 %) V- ja U-seura Korpilahden pyrintö 981 tuntia vuodessa (3 %) Jyväskylän Sulkapalloseura ry 763 tuntia vuodessa (2,3 %) käyttötuntia vuodessa on noin 23 tuntia viikossa, jos toimintaviikkoja lasketaan olevan 44 vuodessa. Opetustoiminnassa toimintaviikkoja on 38 eli opetuspalveluiden varaukset kuormittavat viittä isoa salia arkipäivisin koko lukuvuoden ajan noin 30 tuntia viikossa. Seurojen näkökulmasta isojen sisäsalien puute koettiin ongelmana. Nykyisin hyvin paljon harrastettuun salibandyyn löytyy viralliset mitat täyttävä tila vain Monitoimitalolta ja Vaajakosken liikuntahallista. Näiden lisäksi Liikuntapalvelujen varaustoiminnassa suuria saleja on Graniitissa, Huhtaharjun koululla, Keljonkankaan koululla, Tikkakosken koululla ja Lehtisaaren kuntotalolla. Harrastajamäärien ollessa erittäin suuret, salibandyseurat harjoittelevat paljon myös yksityisten liikuntakeskusten tiloissa Killerillä ja Hutungissa. Lisäksi joidenkin liikuntapaikkojen kunnon ja varustetason vanheneminen vaikuttaa siihen, miten seurat voivat sisäliikuntatiloja käyttää. Meneillään olevien kouluhankkeiden myötä isojen sisäliikuntasalien taso parantuu vuoteen 2014 mennessä. (Keski-Palokan alakoulu sekä Mankolan, Huhtasuon, Palokan ja Vaajakosken yhtenäiskoulut) Uimahallit AaltoAlvarin kävijämäärä vuonna 2009 oli henkilöä. Näistä urheiluseurojen kortilla kävi 9,6 % eli noin henkilöä. Tämä asiakasmäärä kattaa myös kaikki vuoden aikana järjestettyjen tapahtumien kävijät. AaltoAlvari on auki kaikille asiakasryhmille arkisin klo 6-20 ja viikonloppuisin klo 10 18, mutta käyttöä on näidenkin aukiolojen ulkopuolella mm. ryhmille ja seuroille arkisin klo 6-22, lauantaisin klo ja sunnuntaisin klo Lisäksi uimahalli on kiinni kesäaikana juhannuksen tienoilta eteenpäin 6-8 viikkoa, koska kysyntää ei juuri ole. Sulkemisajankohta riippuu liikuntatieteiden laitoksen sisäänpääsykokeiden ajankohdasta. Yleisesti ot-

25 25(50) taen uimahallin vilkkaimmat kuukaudet ovat syyskuun puolivälistä joulukuuhun ja taas tammikuusta huhtikuun loppuun, eli karkeasti sanottuna koulujen toiminta-aikoina. Lisäkapasiteetille olisi huutava tarve, sillä 25 metrin allas on 65 70% seurojen käytössä ja 50 metrin allasta käyttävät yhtä aikaa eri ikä- ja käyttäjäryhmät sekä yksittäiset asiakkaat ja ryhmät. Käyttövuorojen jakoperusteet noudattavat AaltoAlvarissa seuraavaa järjestystä: Kaupungin liikuntapalvelujen ohjausryhmät, sosiaali- ja terveyspalvelut, yliopisto ja koulujen lakisääteinen uimaopetus. Liikuntapalvelujen suosituimmat ohjausryhmät ovat niin täynnä, että kaikki halukkaat eivät mahdu tunneille, joten myös niille olisi lisätarvetta. Seurojen vuorojaon osalta Aalto- Alvarissa seuroille annetaan kiintiö, josta ne jakavat vuorot keskenään. Uimahallia käyttäviä lajeja ovat Jyväskylän seudulla uinti, vesipallo, sukellus, uimahypyt sekä taitouinti, ja yhteensä näitä lajeja edustavia seuroja alueella on 12. Koska vuoroja on jaossa vähemmän kuin mikä tarve olisi, harjoittelevat eri seurojen ryhmät jopa yhdessä. Yleisesti ottaen vuoroja anotaan vähemmän, kuin mitä tarve olisi, sillä kiintiö on tiedossa, ja seurat tietävät että tiettyä määrää enempää on turha hakea, koska niiden toteutuminen olisi mahdotonta. AaltoAlvarille sen keskeinen sijainti Hippoksen liikuntakeskittymässä ja Jyväskylän keskustan läheisyydessä on ensiarvoisen tärkeä. Usein törmätään sellaiseen ongelmaan, että vuoroja olisi annettavana lähialueen uimahalleista, mutta niitä ei oteta vastaan niiden hankalien kulkuyhteyksien takia. Wellamossa oli vuonna kävijää, joista 2222 seurojen vuoroilla allastiloissa. Vuorot jaetaan tasapuolisesti Vaajakosken Uimaseuran ja Swimming Jyväskylän välillä. Lauantaisin uimahalli on kokonaan varattu seurojen käyttöön aamupäivisin ennen klo 12. Myös Wellamossa seuroilla olisi suurempi tarve, kuin mitä vuoroja on mahdollista myöntää. Tikkakosken uimahallin kävijämäärä vuonna 2009 oli , joista 1018 kävijää seurojen vuoroilla. Tikkakosken uimahallia käyttää yksi uimaseura ja siellä vuorojen riittävyyden kanssa ei ole ollut ongelmaa. Myös Tikkakoskella lauantai aamupäivä on varattu seuran toimintaan kokonaan. AaltoAlvarin peruskorjauksen yhteydessä kasvatetaan uimahallin teknistä kapasiteettia kävijään vuodessa. Tulevaisuudessa AaltoAlvari ja Wellamo pystyvät tyydyttämään kaupungin tarpeen kävijämäärissä mitattuna Koulujen liikuntasalit Koulut ovat liikuntasalien pääkäyttäjiä arkipäivisin. Iltaisin ja viikonloppuisin saleja käyttävät eri seurat ja kansalaisopisto. Suurimmat ilta- ja viikonloppukäyttäjät ovat Jyväskylän Naisvoimistelijat ry (JNV) ja Jyväskylän kansalaisopisto. Koulujen liikuntasalien käyttöaste ilta ja viikonloppukäytössä on riippuvainen salin koosta. Pienissä saleissa käyttöaste jää matalammaksi (20-40 %), isommissa liikuntasaleissa käyttöaste nousee erittäin korkeaksi (80-90%).

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN LIIKUNTAVERKON KEHITTÄMINEN. Loppuraportti 31.3.2011

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN LIIKUNTAVERKON KEHITTÄMINEN. Loppuraportti 31.3.2011 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN LIIKUNTAVERKON KEHITTÄMINEN Loppuraportti 1(50) 2(50) SISÄLLYS Esipuhe... 4 1. Johdanto... 6 2. Selvitystyön toteutus... 7 3. Liikuntaharrastuneisuus Suomessa... 7 3.1. Väestön liikuntaharrastuneisuus

Lisätiedot

LIIKUNTATILOJEN HINNASTO Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut

LIIKUNTATILOJEN HINNASTO Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut LIIKUNTATILOJEN HINNASTO 2017 Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut 2 Sisällys Liikuntatilojen hinnoittelun periaatteet... 3 Liikuntatilojen hintaluokitukset ja -perusteet... 3 Hintojen perusteet... 3

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN LIIKUNTASEURAKYSELY Tulokset

NURMIJÄRVEN LIIKUNTASEURAKYSELY Tulokset NURMIJÄRVEN LIIKUNTASEURAKYSELY 07 Tulokset TAUSTATIEDOT Kyselyyn vastanneet seurat Seuratyyppi Klaukkalan Kiri Ry Klaukkalan NMKY ry Kurra Hockey ry Nurmijärven Hiihtoseura ry Nurmijärven Jalkapalloseura

Lisätiedot

KÄYTTÖVUOROJEN YLEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET LIIKUNTAPALVELUT 26.3.2015 ALKAEN

KÄYTTÖVUOROJEN YLEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET LIIKUNTAPALVELUT 26.3.2015 ALKAEN KÄYTTÖVUOROJEN YLEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET LIIKUNTAPALVELUT 26.3.2015 ALKAEN 1 Sisällys 1. KÄYTTÖVUOROJEN HAKU... 3 1.2 YLEISTÄ... 3 2. KÄYTTÖVUOROJEN JAKOPERUSTEET JA -KÄYTÄNTEET... 3 2.1 VAKIOVUOROT...

Lisätiedot

KÄYTTÖVUOROJEN YLEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET LIIKUNTAPALVELUT

KÄYTTÖVUOROJEN YLEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET LIIKUNTAPALVELUT KÄYTTÖVUOROJEN YLEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET LIIKUNTAPALVELUT alkaen 1.2.2018 1 Sisällys 1. KÄYTTÖVUOROJEN HAKU... 3 1.1 YLEISTÄ... 3 2. KÄYTTÖVUOROJEN JAKOPERUSTEET JA KÄYTÄNTEET... 3 2.1 VAKIOVUOROT...

Lisätiedot

KÄYTTÖVUOROJEN YLEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET LIIKUNTAPALVELUT

KÄYTTÖVUOROJEN YLEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET LIIKUNTAPALVELUT KÄYTTÖVUOROJEN YLEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET LIIKUNTAPALVELUT alkaen 1.2.2018 1 Sisällys 1. KÄYTTÖVUOROJEN HAKU... 3 1.1 YLEISTÄ... 3 2. KÄYTTÖVUOROJEN JAKOPERUSTEET JA KÄYTÄNTEET... 3 2.1 VAKIOVUOROT...

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Tutkimusaineisto koottu puhelinhaastatteluina helmikuun 2009 ja tammikuun 2010 aikana Kohteena 3 18-vuotiaat (vanhemmat vastanneet 3 11-vuotiaiden puolesta ja 12 18- vuotiaat vastanneet itse kysymyksiin)

Lisätiedot

LOHJAN LIIKUNTAPAIKKOJEN VAKIOVUOROJEN JAKOSÄÄNTÖ

LOHJAN LIIKUNTAPAIKKOJEN VAKIOVUOROJEN JAKOSÄÄNTÖ 1 LOHJAN LIIKUNTAPAIKKOJEN VAKIOVUOROJEN JAKOSÄÄNTÖ 1. YLEISET VAKIOVUORON MYÖNTÄMISTÄ OHJAAVAT TEKIJÄT 1.1. Lajiprofilointi - Liikuntapaikan vakiokäyttövuorojen myöntämistä ohjaa ensisijaisesti lajiprofilointi

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSSUUNNITELMA (17)

KÄYTTÖTALOUSSUUNNITELMA (17) KÄYTTÖTALOUSSUUNNITELMA 2011 1(17) Määräraha Liikuntapalvelut TP2010 TA2010 TA2011 +/- % Toimintatulot 4 123 073 2 945 100 2 814 000-131 100-4,5 Toimintamenot 16 255 739 15 380 700 15 401 000 20 300 0,1

Lisätiedot

UIMAHALLIEN HINNASTO Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut

UIMAHALLIEN HINNASTO Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut UIMAHALLIEN HINNASTO 2017 Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut 2 Sisällys Liikuntatilojen hinnoittelun periaatteet... 3 Uimahallien hintaluokitukset ja -perusteet... 3 Hintojen perusteet... 3 Tilojen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTAPALVELUT Liikuntapalveluiden kuntalaiskysely 2009

JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTAPALVELUT Liikuntapalveluiden kuntalaiskysely 2009 JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTAPALVELUT Liikuntapalveluiden kuntalaiskysely 2009 JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTAPALVELUT / LIIKUNTAPALVELUIDEN KUNTALAISKYSELY 2009 2 (48) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA...

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Selvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin Hannu Tuuri, Marja Katajavirta

Selvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin Hannu Tuuri, Marja Katajavirta Selvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin 2018 Hannu Tuuri, Marja Katajavirta Sisällys Dian nro Taustoja tutkimukselle Tutkimuksen toteuttaminen

Lisätiedot

Oulun kaupungin liikuntapalveluiden vuoronjakoperiaatteet ja ka ytto ehdot

Oulun kaupungin liikuntapalveluiden vuoronjakoperiaatteet ja ka ytto ehdot Oulun kaupungin liikuntapalveluiden vuoronjakoperiaatteet ja ka ytto ehdot 1 SISÄLTÖ Vuoronjakoperiaatteet... 2 Yleisperiaatteet ja hierarkia kausivuoroja jaettaessa... 2 Jakoon ja hierarkiaan vaikuttavat...

Lisätiedot

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä Viherseminaari 1.11.2012 Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Liikkuminen on luonnollista Leikki-ikäinen lapsi liikkuu luonnostaan, kuitenkin

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Liikunnan kehittämissuunnitelma 2011 2020 Liite 5. TAVOITE TOIMENPIDE-EHDOTUKSET TULEVAISUUS TOTEUTUS/VASTUUTAHO AIKATAULU

Liikunnan kehittämissuunnitelma 2011 2020 Liite 5. TAVOITE TOIMENPIDE-EHDOTUKSET TULEVAISUUS TOTEUTUS/VASTUUTAHO AIKATAULU 1 Ohjausryhmän hyväksymä päivitys 11.12.2014 1. TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LIIKUNTA Kouluikäisten liikunnan lisääminen Suositus: Koululaiset kulkevat koulumatkat pyörällä tai kävellen Sivistyslautakunta antaa

Lisätiedot

Koulupihat kuntoon. Imatra Kristian Åbacka, ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Koulupihat kuntoon. Imatra Kristian Åbacka, ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Koulupihat kuntoon Imatra 15.4.2016 Kristian Åbacka, ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Lähiliikuntapaikka Liikuntapaikkarakentamisen painopisteenä vuodesta 2000 Korotettu valtionavustusmahdollisuus

Lisätiedot

Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen

Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Työn sisältö Kuntastrategia ja kunnan hyvinvointiohjelma liikuntaa edistämässä Miten eri väestöryhmät liikkuvat ja Hollolan kunta liikunnan edistäjänä Kuvaus Hollolan

Lisätiedot

LIIKUNTAHINNASTO 2014

LIIKUNTAHINNASTO 2014 LIIKUNTAHINNASTO 2014 Liikuntapaikkojen hinnat 1.1.2014 alkaen Tarkennettu hinnasto 9.4.2014 Yleiset ehdot 1. Urheiluseurojen hinnat Urheiluseurojen hinnat koskevat nokialaisia rekisteröityneitä urheilu-

Lisätiedot

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI 2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset. Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta

Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset. Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omatoiminen liikunta Harrastaminen

Lisätiedot

Liikuntapaikkojen käyttöhinnasto 1.6.2015 alkaen Alv sisältyy hintoihin, liikuntatapahtumat 10 %, muut tilaisuudet/vuokrat 24 %

Liikuntapaikkojen käyttöhinnasto 1.6.2015 alkaen Alv sisältyy hintoihin, liikuntatapahtumat 10 %, muut tilaisuudet/vuokrat 24 % Liikuntapaikkojen käyttöhinnasto 1.6.2015 alkaen Alv sisältyy hintoihin, liikuntatapahtumat 10 %, muut tilaisuudet/vuokrat 24 % Ulkoliikuntapaikat (kentät, ladut) Hänninkenttä, kesäkausi Harjoitukset Aikuiset

Lisätiedot

Pudasjärven kaupungin liikuntapalveluiden vuorojen jakoperiaatteet ja käyttöehdot alkaen

Pudasjärven kaupungin liikuntapalveluiden vuorojen jakoperiaatteet ja käyttöehdot alkaen Pudasjärven kaupungin liikuntapalveluiden vuorojen jakoperiaatteet ja käyttöehdot 1.5.2017 alkaen Liikuntafoorumin laatima Vuoronjakoperiaatteet Yleisperiaatteet ja hierarkia kausivuoroja jaettaessa 1.

Lisätiedot

KENTÄT LIIKUNTAPALVELUIDEN HINNASTO NURMIKENTÄT

KENTÄT LIIKUNTAPALVELUIDEN HINNASTO NURMIKENTÄT Liikunta- ja nuorisopalvelut LIIKUNTAPALVELUIDEN HINNASTO Alv. sis. hintoihin; liikuntatapahtumat 10 %, muut tilaisuudet 24 %, kaupungin sisäinen käyttö 0 % KENTÄT NURMIKENTÄT Aikuiset A-jun ja nuoremmat

Lisätiedot

Liikuntapalveluiden järjestökirje nr 2/2009 6.3.2009

Liikuntapalveluiden järjestökirje nr 2/2009 6.3.2009 Liikuntapalveluiden järjestökirje nr 2/2009 6.3.2009 Liikuntapalveluiden järjestökirje on Jyväskylän kaupungissa toimiville liikuntaseuroille ja -järjestöille 3 5 kertaa vuodessa lähetettävä ajankohtaistiedote,

Lisätiedot

KENTÄT LIIKUNTAPALVELUIDEN HINNASTO NURMIKENTÄT

KENTÄT LIIKUNTAPALVELUIDEN HINNASTO NURMIKENTÄT Liikunta- ja nuorisopalvelut LIIKUNTAPALVELUIDEN HINNASTO Alv. sis. hintoihin; liikuntatapahtumat 10 %, muut tilaisuudet 24 %, kaupungin sisäinen käyttö 0 % KENTÄT NURMIKENTÄT A-jun ja nuoremmat ½ kenttä

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta

Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta Arviointituloksia (VLN 2013) Hallituskaudella (2007-2011) valtion liikuntatoimen resursointi kasvoi 100 milj. eurosta 140

Lisätiedot

ENNAKKOMATERIAALI 2015

ENNAKKOMATERIAALI 2015 ENNAKKOMATERIAALI 2015 TERVETULOA KANSALLISEEN LIIKUNTAFOORUMIIN! Graafinen suunnittelu: Pirita Tolvanen HARRASTAMISEN HINTA Ei 6% Ei 5% 6 547 vastaajaa EOS 11% 56 vaikuttajaa Kyllä 94% Kyllä 86% Ovatko

Lisätiedot

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta TAUSTAMATERIAALI Kansallinen aikusten liikuntatutkimus 2006 Tahot, joiden kanssa tai järjestämänä kuntoilua, liikuntaa tai urheilua harrastetaan 19-65 - vuotiaiden keskuudessa. 1997-98 2001-02 2005-06

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

SITOUTUMINEN. Liikunnan edistämisen tavoitteet toiminta ja taloussuunnitelmassa

SITOUTUMINEN. Liikunnan edistämisen tavoitteet toiminta ja taloussuunnitelmassa SITOUTUMINEN Ohjelmien käsittely luottamushenkilöhallinnossa Miten liikuntatoimen luottamushenkilöhallinnossa (lautakunta/kuntayhtymän hallitus yms.) on käsitelty seuraavia kansallisia ohjelmia ja suosituksia?

Lisätiedot

Harrastamisen hinta tutkimuksen valossa. Itäsuomalaisten kuntien liikuntaviranhaltijoiden työkokous ylitarkastaja Sari Virta

Harrastamisen hinta tutkimuksen valossa. Itäsuomalaisten kuntien liikuntaviranhaltijoiden työkokous ylitarkastaja Sari Virta Harrastamisen hinta tutkimuksen valossa Itäsuomalaisten kuntien liikuntaviranhaltijoiden työkokous 9.-10.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omatoiminen liikunta Harrastaminen

Lisätiedot

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen

Lisätiedot

Tilavaraukset. Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 27.4.2016

Tilavaraukset. Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 27.4.2016 Tilavaraukset Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 27.4.2016 Tiloja, alueita ja paikkoja vapaa-ajan käyttöön Vapaasti käytettäviä tiloja - Maksutta esim. lähiliikuntapaikat ja monitoimikentät (jalkapallo,

Lisätiedot

KÄYTTÖVUOROJEN YLEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET LIIKUNTAPALVELUT

KÄYTTÖVUOROJEN YLEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET LIIKUNTAPALVELUT KÄYTTÖVUOROJEN YLEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET LIIKUNTAPALVELUT alkaen 1.2.2016 1 Sisällys 1. KÄYTTÖVUOROJEN HAKU... 3 1.1 YLEISTÄ... 3 2. KÄYTTÖVUOROJEN JAKOPERUSTEET JA KÄYTÄNTEET... 3 2.1 VAKIOVUOROT...

Lisätiedot

USKO = liikunta tekee terveeksi ja jokainen kansalainen on huolehdittava itsestään ettei koituu haitaksi yhteiskunnalle. terve sielu terveessä

USKO = liikunta tekee terveeksi ja jokainen kansalainen on huolehdittava itsestään ettei koituu haitaksi yhteiskunnalle. terve sielu terveessä USKO = liikunta tekee terveeksi ja jokainen kansalainen on huolehdittava itsestään ettei koituu haitaksi yhteiskunnalle. terve sielu terveessä ruumissa TOIVO = maan paras liikuntapalvelu vuonna 2015. RAKKAUS

Lisätiedot

Seurakysely Liikunta-avustusten uudistaminen

Seurakysely Liikunta-avustusten uudistaminen Seurakysely 2015 Liikunta-avustusten uudistaminen Vastaajatyypit Vastaajia kaikkiaan 138 kpl 35 Seuran edustajana 59 Ryhmän/joukkueen edustajana Harrastaja 44 21.1.2015 2 Vastaajien taustaseurojen luokittelua

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

Alv. sis. hintoihin; liikuntatapahtumat 10 %, muut tilaisuudet 24 %, kaupungin sisäinen käyttö 0 %

Alv. sis. hintoihin; liikuntatapahtumat 10 %, muut tilaisuudet 24 %, kaupungin sisäinen käyttö 0 % Liikuntapalveluiden hinnasto Kentät Urpolan lämmitettävä tekonurmi, talvikausi TALVIKAUSI (lämmitettävä aika) Aikuiset 17,00 27,00 A-juniorit ja nuoremmat 9,00 12,00 Kaupunginosaseurat ja kylätoimikunnat

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto Kulttuurilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kulttuurilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 117 15.11.2016 Kulttuurilautakunta 42 11.04.2017 Kaupunginhallitus 102 24.04.2017 Kaupunginvaltuusto 45 09.05.2017 Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite lasten harrastustakuusta 3492/12.05.00/2016

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Ulla Silventoinen, Liikuntatoimen ylitarkastaja, PSAVI 28.9.2017 1 Valtionavustukset liikunnan tukemiseen Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Kehittämisavustukset:

Lisätiedot

Vesilahden kunta, liikunta- ja nuorisotoimen taksat 2019

Vesilahden kunta, liikunta- ja nuorisotoimen taksat 2019 Vesilahden kunta, liikunta- ja nuorisotoimen taksat 2019 SIVISTYSLAUTAKUNTA TAKSAT 1.1.2019 ALKAEN VUOKRAUSEHDOT Maksut, koskevat kaikkia liikuntatiloja. Vesilahtelaisten urheiluseurojen ja yhdistysten

Lisätiedot

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Ulla Silventoinen, Liikuntatoimen ylitarkastaja, PSAVI 7.12.2016 1 Valtionavustukset liikunnan tukemiseen Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Kehittämisavustukset:

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

Aikuisten harrasteliikkuminen yhdistyksissä

Aikuisten harrasteliikkuminen yhdistyksissä Aikuisten harrasteliikkuminen yhdistyksissä Suomalainen tapa on organisoitua ja perustaa yhdistyksiä eri toimintoja ja tavoitteita varten Yhdistystoiminta on hyvin kirjavaa ja pääosin toiminta perustuu

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

1 johdanto...3 2 pertunmaan kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus

1 johdanto...3 2 pertunmaan kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus PERTUNMAAN KUNTA 1 johdanto...3 2 pertunmaan kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Tehtävänkuvaus ja toiminta-ajatus

Lisätiedot

KÄRKÖLÄN KUNTA. 4 liikuntatoimen tavoitteet ja tehtävät...7 4.1 Yleistä 4.2 Toimenpiteet. 5 Johtopäätöksiä liikuntatoiminnan kehittämiseksi...

KÄRKÖLÄN KUNTA. 4 liikuntatoimen tavoitteet ja tehtävät...7 4.1 Yleistä 4.2 Toimenpiteet. 5 Johtopäätöksiä liikuntatoiminnan kehittämiseksi... KÄRKÖLÄN KUNTA 1 johdanto...3 2 yleiskuvaa kärkölän kunnasta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 kärkölän liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Hallinto

Lisätiedot

TP 2014 TA 2015 TA2016 TS2017 TS2018

TP 2014 TA 2015 TA2016 TS2017 TS2018 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Toteutuma Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma TP 2014 TA 2015 TA2016 TS2017 TS2018 Liikuntalautakunta Toimintatulot 745 150 747 500 748 725 752 469 Toimintamenot

Lisätiedot

Lappeenrannan liikuntayhdistyskysely 2015 - Päätulokset / Muut yhdistykset

Lappeenrannan liikuntayhdistyskysely 2015 - Päätulokset / Muut yhdistykset Lappeenrannan liikuntayhdistyskysely 5 - Päätulokset / Muut yhdistykset KYSELYN YLEISIÄ TAUSTATIETOJA Kyselyn tavoitteena on ollut selvittää Lappeenrannan liikuntayhdistysten näkemyksiä Lappeenrannan liikuntaolosuhteiden

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

TEAviisari 2016 Oma kuntani. Esimerkki yhteenveto TEAviisarin liikunnan edistämisen tuloksista

TEAviisari 2016 Oma kuntani. Esimerkki yhteenveto TEAviisarin liikunnan edistämisen tuloksista TEAviisari 2016 Oma kuntani Esimerkki yhteenveto TEAviisarin liikunnan edistämisen tuloksista Liikunnan edistäminen kunnissa 2016 tulokset Joka toinen vuosi toteutettavan tiedonkeruun tavoitteena on seurata

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI LIIKUNTAPALVELUT HINNASTO

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI LIIKUNTAPALVELUT HINNASTO JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI LIIKUNTAPALVELUT Voimassa 1.1.2015 alkaen UUDEN AALLON KAUPUNKI Sisällysluettelo... 1 LIIKUNTAPAIKKOJEN HINNOITTELU JA PERIAATTEET... 3 LIIKUNTAHALLIT... 4 LIIKUNTASALIT... 6 KUNTOSALIT...

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Liikuntalautakunta LJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Liikuntalautakunta LJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 1 (7) 5 Liikuntatilojen maksuttoman ja tuetun käytön perusteet vuonna 2014 HEL 2013-016072 T 02 05 01 00 Päätös päätti, että avustettaville seuroille ositetaan liikuntatilojen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI LIIKUNTAPALVELUT HINNASTO

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI LIIKUNTAPALVELUT HINNASTO JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI LIIKUNTAPALVELUT Voimassa 1.1.2014 alkaen UUDEN AALLON KAUPUNKI Sisällysluettelo... 1 LIIKUNTAPAIKKOJEN HINNOITTELU JA PERIAATTEET... 3 LIIKUNTAHALLIT... 4 LIIKUNTASALIT... 6 KUNTOSALIT...

Lisätiedot

HYVINVOINTIPALVELUIDEN AVUSTUSMUODOT JA JAKOPERUSTEET. - Kouvolan kaupungin yhteisesti sovitut periaatteet - Liikuntajärjestöjen avustukset

HYVINVOINTIPALVELUIDEN AVUSTUSMUODOT JA JAKOPERUSTEET. - Kouvolan kaupungin yhteisesti sovitut periaatteet - Liikuntajärjestöjen avustukset HYVINVOINTIPALVELUIDEN AVUSTUSMUODOT JA JAKOPERUSTEET - Kouvolan kaupungin yhteisesti sovitut periaatteet - Liikuntajärjestöjen avustukset TOIMIALOJEN AVUSTUSTEN YHTEISET JAKOPERUSTEET Kouvolan kaupunki

Lisätiedot

Siuntion kunta Sjundeå kommun 1

Siuntion kunta Sjundeå kommun 1 Siuntion kunta Sjundeå kommun 1 SIVLTK 362/2010 SIVLTK 24.4.2013 23 Siuntion kunnan sivistystoimen hallinnoimien tilojen KÄYTTÖMAKSUT 1.5.2013 alkaen Siuntion kunta Sjundeå kommun 2 1. Sivistystoimen tiloja

Lisätiedot

OKM:n seuratuen haku

OKM:n seuratuen haku Seuratuen 2018 haku Haku päättyy 15.12.2017 klo 16.15. Hakemus täytetään sähköisesti www.seuraverkko.fi Seuralla pitää olla päätös hakemiselle Kysy liiton toimistolta lisätietoja, vinkkejä ja apua Lähetä

Lisätiedot

Uusi Hankasalmi Väliraporttiseminaari. Liikunnan, virkistyksen ja vapaa-ajan

Uusi Hankasalmi Väliraporttiseminaari. Liikunnan, virkistyksen ja vapaa-ajan 27.10.2016 Väliraporttiseminaari Liikunnan, virkistyksen ja vapaa-ajan Uusi Hankasalmi Hankasalmen liikunta-, virkistys- ja vapaa-aikasuunnitelma 2017-2025 SEMINAARIN OHJELMA Hankasalmen kunta tarjoaa

Lisätiedot

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta

Lisätiedot

Kokkolan varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen palveluverkkojen tavoitetila 2020-luvulla; vaikutukset liikuntalautakunnan alaisiin palveluihin

Kokkolan varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen palveluverkkojen tavoitetila 2020-luvulla; vaikutukset liikuntalautakunnan alaisiin palveluihin Liikuntalautakunta 9 08.02.2017 Kokkolan varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen palveluverkkojen tavoitetila 2020-luvulla; vaikutukset liikuntalautakunnan alaisiin palveluihin 942/12.00.01/2016 LILTK 9 Valmistelijat:

Lisätiedot

Liikuntapalvelujen toimintaavustusten. uudistaminen. Vaihtoehtojen vertailu

Liikuntapalvelujen toimintaavustusten. uudistaminen. Vaihtoehtojen vertailu Liikuntapalvelujen toimintaavustusten arviointikriteerien uudistaminen Vaihtoehtojen vertailu Avustusuudistuksen vaiheet 2013-2014 (sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta) Touko-kesäkuu Kysely yhdistyksille

Lisätiedot

Tähän otsikkoa. Abra cadab rakad. Uimahallit koko kansan liikuttajina

Tähän otsikkoa. Abra cadab rakad. Uimahallit koko kansan liikuttajina Tähän otsikkoa Abra cadab rakad Uimahallit koko kansan liikuttajina Uimahallibarometri 2008 ja Uimahallien asiakasbarometri 2010 barometrien keskeiset tulokset Ilpo Johansson tekninen asiantuntija Suomen

Lisätiedot

Teemakysely: Liikenneväylät, puistot, yleiset alueet ja liikuntapaikat, 2019

Teemakysely: Liikenneväylät, puistot, yleiset alueet ja liikuntapaikat, 2019 Teemakysely: Liikenneväylät, puistot, yleiset alueet ja liikuntapaikat, 2019 Vastaajien kokonaismäärä: 128 1. Vastaajan ikä alle 20 2 1,56% 20-30 22 17,19% 30-40 30 23,44% 40-50 33 25,78% 50-60 23 17,97%

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN LIIKUNTAPALVELUIDEN HALLINNASSA OLEVIEN SISÄLIIKUNTATILOJEN KÄYTTÖVUOROJEN JAKOPERUSTEET JA SÄÄNNÖT

YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN LIIKUNTAPALVELUIDEN HALLINNASSA OLEVIEN SISÄLIIKUNTATILOJEN KÄYTTÖVUOROJEN JAKOPERUSTEET JA SÄÄNNÖT YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN LIIKUNTAPALVELUIDEN HALLINNASSA OLEVIEN SISÄLIIKUNTATILOJEN KÄYTTÖVUOROJEN JAKOPERUSTEET JA SÄÄNNÖT YLEISTÄ Ylöjärven liikuntapalvelujen hallinnassa olevia sisäliikuntatiloja ovat koulujen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma, vuosi 2016

Toimintasuunnitelma, vuosi 2016 Toimintasuunnitelma, vuosi 2016 Sisällysluettelo 1 Toiminta-ajatus... 2 2 Arvot... 2 3 Visio... 2 4 Yleistä... 2 5 Painopistealueet... 3 6 Harrastus- ja kilpailutoiminta... 4 7 Pallokoulu ja PerheFutis...

Lisätiedot

Lempäälän kunta Vapaa-aikapalvelut HINNASTO 2015. Voimassa 31.8.2015 alkaen tai hinnastokohdassa erikseen ilmoitettuna aikana

Lempäälän kunta Vapaa-aikapalvelut HINNASTO 2015. Voimassa 31.8.2015 alkaen tai hinnastokohdassa erikseen ilmoitettuna aikana Lempäälän kunta Vapaa-aikapalvelut HINNASTO 2015 Voimassa 31.8.2015 alkaen tai hinnastokohdassa erikseen ilmoitettuna aikana VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 19.3.2015 LIIKUNTAPALVELUT Liikuntatilat ja -alueet Liikuntatilojen

Lisätiedot

Seuraseminaari OKM:n seuratuen 2018 haku

Seuraseminaari OKM:n seuratuen 2018 haku Seuraseminaari 28.10.2017 OKM:n seuratuen 2018 haku Hakuaika: alkaa 13.11.2017 ja päättyy 15.12.2017 klo 16.15. Hakemus täytetään sähköisesti www.seuraverkko.fi (tarkista täytyykö lähettää vielä sen jälkeen

Lisätiedot

LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA

LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA 12.10.2016 Kuntalaisten mielipiteiden huomiointi Kiteen kuntakysely: Mitkä seikat vaikuttavat liikunnan

Lisätiedot

Sivistyslautakunta Liikuntatoimen avustukset / /2017

Sivistyslautakunta Liikuntatoimen avustukset / /2017 Sivistyslautakunta 25 25.04.2017 Liikuntatoimen avustukset 2017 160/02.05.01.03.00/2017 Sivltk 25.04.2017 25 Liikuntatoimen vuoden 2016 avustuksiin on varattu 15 000. Näistä 13 000 oli haettavana maaliskuussa

Lisätiedot

LIIKUNNAN MERKITYKSEN KASVATTAMINEN OSANA KUNTALAISTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISTÄ

LIIKUNNAN MERKITYKSEN KASVATTAMINEN OSANA KUNTALAISTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISTÄ LIIKUNNAN MERKITYKSEN KASVATTAMINEN OSANA KUNTALAISTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISTÄ Juuan kunnan liikuntastrategia vuosille 2018-2021 Sisällysluettelo 1. Juuan kunnan päästrategia 2. Liikuntalaki

Lisätiedot

Seuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari

Seuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari Seuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari 8.10.2016 ylitarkastaja Sari Virta Kansalaistoiminnan nykytila Yhdistysrekisteri: 20 000 liikuntatoimintaan liittyvää yhdistystä Kunnat: avustusjärjestelmissä

Lisätiedot

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN 23.9.2016 Matti Kettunen Vapaa-aikajohtaja Asikkalan kunnan toimenpiteet terveysliikuntaprosessissa 2005 2006 2008 2009 2011 Liikuntastrategian

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Mitä kuuluu uimaseurojen ja uimahallien yhteistyölle? Havaintoja Uimaliiton olosuhdekyselystä. Uimahallifoorumi 2.10.2014

Mitä kuuluu uimaseurojen ja uimahallien yhteistyölle? Havaintoja Uimaliiton olosuhdekyselystä. Uimahallifoorumi 2.10.2014 Mitä kuuluu uimaseurojen ja uimahallien yhteistyölle? Havaintoja Uimaliiton olosuhdekyselystä Uimahallifoorumi 2.10.2014 Suomen Uimaliitto tänään 130 jäsenseuraa, joissa jäseniä noin 45 000 Lasten ja nuorten

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN SISÄLIIKUNTATILOJEN JAKOPERUSTEET JA KÄYTÖN LINJAUKSET

LEMPÄÄLÄN KUNNAN SISÄLIIKUNTATILOJEN JAKOPERUSTEET JA KÄYTÖN LINJAUKSET Vapaa-aikalautakunta 5.2.2015 LEMPÄÄLÄN KUNNAN SISÄLIIKUNTATILOJEN JAKOPERUSTEET JA KÄYTÖN LINJAUKSET YLEISTÄ Lempäälän kunnan liikuntapalvelujen hallinnassa olevia sisäliikuntatiloja ovat Hakkarin, Kuljun,

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Liikunta kunnan toiminnassa 2014 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

TURUN JA TURUN SEUDUN UIMAHALLIT

TURUN JA TURUN SEUDUN UIMAHALLIT TURUN JA TURUN SEUDUN UIMAHALLIT Raportti uimahallien tilanteesta 26.6.2012 / päivitys 10.10.2012 Projektipäällikkö Reijo Hakorinta / Rajattomasti liikuntaa Turun seudulla -hanke Apulaiskaupunginjohtajan

Lisätiedot

Helsinki liikuntakaupunki

Helsinki liikuntakaupunki Helsinki liikuntakaupunki Helsingin liikuntapalvelut Helsingin lukuisat liikuntapalvelut tarjoavat rajattomat mahdollisuudet harrastaa liikuntaa ympäri vuoden sekä sisällä että ulkona. Helsinkiläiset ovat

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480 Liikuntakysely 1. Sukupuoli 2. Kotikunta 3. Syntymävuosi Keski-ikä 46,2 4. Koulutustaso 5. Työtilanne ja ammatti 6. Kuinka suuren osan päivittäisestä valveillaoloajasta vietät oman arviosi mukaan passiivisesti

Lisätiedot

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen. Hyvinvointiennakointi Hyvinvointijohtaminen kunnassa ja yhdyspinnoilla Uusi hyvinvointi Ympäristön muutos Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti Hyvinvointinäkökulmaa yhdyspintasopimu ksiin Tulevaisuuden

Lisätiedot

Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan vastuualue, Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto

Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan vastuualue, Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto Avustusmahdollisuuksia soveltavaan luontoliikuntaan OKM:n liikuntatoimen hallinnonalalla Soveltavan luontoliikunnan verkostotilaisuus 28.9.2018, Tarvaspää Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI LIIKUNTAPALVELUT HINNASTO

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI LIIKUNTAPALVELUT HINNASTO LIIKUNTAPALVELUT Versio 9.12.2010 UUDEN AALLON KAUPUNKI SISÄLLYSLUETTELO LIIKUNTAPAIKKOJEN HINNOITTELU JA PERIAATTEET...3 LIIKUNTAHALLIT...4 LIIKUNTASALIT...6 KUNTOSALIT...7 MUUT SISÄLIIKUNTATILAT...8

Lisätiedot

LIIKUNTAPAIKKAKYSELY 2018

LIIKUNTAPAIKKAKYSELY 2018 LIIKUNTAPAIKKAKYSELY 2018 Liikuntapalvelut/Sari Sarpaneva Kyselyn tarkoitus ja toteutustapa Kauniaisten liikuntapaikoista tehtiin kyselytutkimus 16.-31.3.18. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää mitä mieltä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 33/ (5) Kaupunginhallitus Asia/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 33/ (5) Kaupunginhallitus Asia/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 33/2018 1 (5) 546 V 26.9.2018, Valtuutettu Petrus Pennasen aloite tilojen avaamisesta vuorotyötä tekevien yksinhuoltajien lasten iltakerhoille Päätös esitti kaupunginvaltuustolle

Lisätiedot

ORIMATTILAN LIIKUNTATILOJEN KÄYTTÖVUOROJEN JAKOPERIAATTEET JA MENETTELYTAPAOHJEET

ORIMATTILAN LIIKUNTATILOJEN KÄYTTÖVUOROJEN JAKOPERIAATTEET JA MENETTELYTAPAOHJEET ORIMATTILAN LIIKUNTATILOJEN KÄYTTÖVUOROJEN JAKOPERIAATTEET JA MENETTELYTAPAOHJEET Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 16.12.2014 157 Liikuntatilojen käyttövuorojen jakoperiaatteet ja toimintaohjeet Orimattilan

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SISÄLIIKUNTATILOJEN KÄYTTÖVUOROJEN JAKOPERUSTEET JA SÄÄNNÖT

YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SISÄLIIKUNTATILOJEN KÄYTTÖVUOROJEN JAKOPERUSTEET JA SÄÄNNÖT YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SISÄLIIKUNTATILOJEN KÄYTTÖVUOROJEN JAKOPERUSTEET JA SÄÄNNÖT (Päivitys 5/2015) YLEISTÄ Ylöjärven liikuntapalvelujen hallinnassa olevia sisäliikuntatiloja ovat koulujen liikuntasalit

Lisätiedot