Sosku-hankkeen ihanat harjoittelijat. Joulukuussa esittäytyy Mia

Transkriptio

1 Sosku-hankkeen ihanat harjoittelijat. Joulukuussa esittäytyy Mia Hei, olen Mia ja kohta toista vuotta opiskellut sosionomilinjalla Diakoniaammattikorkeakoulussa Helsingin Kalasatamassa. Opiskelut aloitin työn ohessa tammikuussa 2015, mutta nyt opiskelen päätoimisesti. Tarkoitus olisi valmistua syksyllä Sosku - hankkeesta kiinnostuin jo ensimmäisen harjoitteluni aikana Keski- Uudenmaan Klubitalolla. Tuolloin sain mahdollisuuden osallistua Tukiryhmään 2:een klubitalolaisten kanssa. Tämä toinen harjoitteluni kestää 14 viikkoa. Odotan innolla ja mielenkiinnolla mitä se tuo tullessaan ja mitä uutta saan täältä matkaani. Tavoitteena on tutustua hanke- ja kehittämistyön moninaisiin kuvioihin sekä kovasti kiinnostavaan VERNE - vertaisneuvoja toimintaan. Opinnäytetyöni tiimoilta on myös tärkeää saada lisätietoa ja ymmärrystä sosiaalisen kuntoutuksen kokonaisuudesta ja kuntoutujan polusta siinä. Ja varmasti tulee paljon muutakin mitä en vielä osaa edes kuvitella Green Carea ja sosiaalipedagogista hevostoimintaa tarjolla ryhmätoimintana sosiaalisessa kuntoutuksessa Vuoden 2016 ajan joka tiistaiaamu on sosiaalisen kuntoutuksen Walssista ja Työ-ja päivätoiminnasta lähtenyt talon auton verran porukkaa sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan, jota järjestää Luomatuotanto Knehtilän luomutilalla. Mitä on Green Care? Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvää ammatillista toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämälaatua. Ammattialan osaamisen mukaisesti käytetään monia erilaisia eläin- ja luontoavusteisuuden menetelmiä. Näitä ovat muun muassa ratsastusterapia ja sosiaalipedagoginen hevostoiminta, sosiaalinen ja terapeuttinen puutarhatoiminta, maatilojen kuntouttava toiminta sekä ekopsykologian menetelmät. Toimintaa harjoitetaan tavoitteellisesti, vastuullisesti sekä ammatillisesti. Hyvinvointia lisäävät vaikutukset syntyvät muun muassa luonnon elvyttävyyden, osallisuuden ja kokemuksellisuuden avulla. Toiminta sijoittuu usein luonnonympäristöön tai maatilalle, mutta luonnon elementtejä voidaan tuoda ja käyttää myös kaupunki- ja laitosympäristöissä.

2 Sosiaalipedagoginen hevostoiminta sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaille Sosiaalipedagogiselle hevostoiminnalle sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaiden kohdalla tavoitteiksi on asetettu ryhmä ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen ja lisääminen sekä yhdessä tekeminen. Hevostoiminta on asiakaslähtöistä, jokaisen vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet huomioivaa toimintaa. Ryhmässä voi myös harjoitella asioita, jotka tukevat mahdollista työskentelyä yksilöavotyössä. Osalla osallistujista on selkeä halu työllistyä maatalouden, puutarhan tai puisto puolelle, niin tämä on hyvää harjoitusta myös siihen. Toiminnan tavoitteena on myös tuoda elämään arjenhallintaa, toiminnallista sisältöä ja päivään rytmiä. Keskeistä on kasvattaa motivaatiota, jolla saavutetaan aitoa muutosta elämään. Sosiaalipedagogisesta toiminnasta osallistujat saavat välineitä ja tukea elämäänsä, todellisen muutoksen he tekevät kuitenkin itse ajatteluunsa ja toimintaansa. Hevostoimissa korostetaan nähdyksi ja kuulluksi tulemisen merkitystä ja sen myötä mahdollistetaan motivoituminen toimimaan toisin omassa elämässä. Toiminta tallilla Toiminta alkaa sillä, että kokoonnutaan tallituvalle kahvin ja teen merkeissä keskustelemaan kuulumisia. Kuulumisista keskustelun lähtökohtana on antaa jokaiselle puheenvuoro. Vuorollaan jokainen saa kertoa omat kuulumiset toisten kuunnellessa. Hevostoiminnan ohjaaja varmistaa, että kaikki saavat puhua rauhassa ja keskeyttämättä. Ohjaaja tiedustelee kuulumisia vuorotellen jokaiselta, kommentoi lyhyesti sekä antaa positiivista palautetta. Jokainen saa näin kuulluksi tulemisen kokemuksen. Näissä tilanteissa harjaantuu omanvuoron odottaminen ja toisen kuunteleminen. Keskustelutilanteissa ohjaaja nostaa näkyville puheista voimaannuttavia näkökulmia. Keskustelut ovat hyvin kannustavia ja palkitsevia. Näissä tilanteissa puhutaan arkipäivän asioista kuten harrastuksista, unelmista, tunteista, voimavaroista, tehdyistä töistä jne. Keskusteluissa kannustetaan tuomaan omaa ajattelua esille. Mitä itse ajattelee asioista, sillä on merkityksensä. Keskustelujen lopuksi tallitoiminnan ohjaaja esittelee mitä töitä tallilla on tarjolla. Jokainen saa valita itselleen mieluisan työtehtävän. Tehtäviä suoritetaan joko isompana ryhmänä tai pareittain. Yhdessä tekeminen on merkittävä osa työskentelyä. Sillä luodaan yhteisöllisyyttä ja osallisuuden tunnetta. Jokaiselle on tärkeää tuntea kuuluvansa ryhmään. Ryhmässä koetut onnistumiset voivat vaikuttaa suotuisasti osallistujan elämään. Ison merkityksen toiminnalla antaa hyvä ryhmähenki, sekä ryhmän sisäinen luottamus. Hevostoiminnassa mukana oleva ryhmä on "hitsautunut" hyvin yhteen ja se on hyvin toimiva kokonaisuus. Vesikanisterit käydään täyttämässä ja hakemassa yhdessä. Aamuheinät hevosille pakataan ja punnitaan yhdessä sekä viedään hevosille. Pihatto ja tallit siivotaan porukalla. Usein työskentelyn aikana hevoset ovat läsnä pihatossa

3 tai tarhassa niitä siivottaessa. Hevosten läsnäolo tuo oman mausteen toimintaan. Toisinaan hevosia päästään harjaamaan ja putsaamaan kavioita. Mielekkäänä koetaan myös hevosten vieminen tai hakeminen laitumelta. Hevosen kanssa työskentely on hyvin terapeuttista, vaikkakaan se ei ole terapiaa. Hevonen on erittäin herkkä eläin aistimaan ihmisen tunteita ja osaa myös vaatia läsnäolijaltaan tietynlaista käyttäytymistä. Ulkoaitauksessa on mahdollisuus tehdä tuttavuutta hevosiin omien tuntemustensa, rohkeutensa ja haluamisen puitteissa. Jokainen ryhmäläinen etenee hevosten tutus-tumisen osalta omaan tahtiinsa. Tallilla suoritetaan paljon yleishyödyllisiä tehtäviä, kuten erilaisten tavaroiden siirtelyä ja tallituvansiivoamista. Eräällä käyntikerralla siirrettiin 330 kiloinen tuorerehupaali lavan päälle. Tässä tehtävässä huomasi yhdessä tekemisen voiman. Jokainen sai varmasti onnistumisen kokemuksen ja hyvänmielen kun paali oli siirretty paikoilleen. Toiminnassa tarkoituksena ei kuitenkaan ole tehdyn työn määrä ja laatu vaan yhdessä tekeminen, toisten huomioon ottaminen, toisten auttaminen, ryhmässä työskentelyn ja vuorovaikutuksen lisääminen. maatilaympäristössä on kuntoutuksellinen vaikutus. Kun tehtävät on tehty, kokoonnutaan tallituvalle aina loppukeskusteluun. Loppukeskustelu on kokemusten reflektointia ja jakamista toisten kanssa. Sen avulla voi pohtia ja jäsentää kokemuksiaan. Tärkeää on oman toiminnan kautta saatu kokemus. Reflektoinnin avulla tulee tietoiseksi omasta toiminnasta ja tuntemuksistaan. Vuorotellen käydään läpi jokaisen mietteet ja tuntemukset mitä on noussut pintaan päivän työskentelystä. Loppukeskustelun jälkeen palataan autoillen takaisin Walssin ja Työja päivätoiminnan arkeen. Toisinaan on tarvetta palata edellisen kerran merkittäviin tapahtumiin vielä uudelleen ja käydä niistä saatuja kokemuksia ja tuntemuksia läpi. Esimerkiksi rehupaalin siirto oli selkeästi kaikille merkittävä onnistumisen kokemus ja se puhututti myös seuraavalla kerralla. Loppukeskusteluissa tuodaan esille omaa tyytyväisyyttään, harmistumisiaan ja onnistumisiaan, sekä oliko päivä hyvä ja kiva. Teksti: opiskelija/harjoittelija Tiina Kääriäinen ja Hevostoiminnan ohjaaja ja osallistujat ovat olleet joka kerta tyytyväinen tehtyyn työhön. Ohjaaja on ollut myös hyvin kiitollinen saadusta avusta. Toiminnalle on ominaista osallistujan aktiivinen rooli toimijana, joka vahvistaa itseohjautuvuutta. Myös positiivisilla kokemuksilla ja elämyksillä

4 Kokemusasiantuntijat osana Justissa toimivaa matalan kynnyksen palvelua lähtien Sosku-hankkeessa on toiminut aktiivisesti koko hankkeen ajan useampi kokemusasiantuntija. Yksi heistä otti puheeksi kokemusasiantuntijan vastaanoton mahdollisuuden Järvenpäässä. Hanketyöntekijä mietti asiaa hankkeen näkökulmasta ja näki, että kyseinen toiminta tukisi myös hankkeen yhtä tavoitetta: Asiakkaan sosiaalisen kuntoutuksen prosessi, erityisesti siirtymävaiheiden palveluiden ja sieltä eteenpäin siirtymisen kuvaaminen sekä tarkoituksen mukaisten palvelujen ja toimien löytäminen prosessin eri vaiheisiin -kokemustoimija- ja vertaistoimintaa sekä kolmannen sektorin yhteistyötä kehittämällä. Alussa lähdettiin miettimään kokemusasiantuntijan vastaanoton mahdollisuutta terveyspalveluissa ja tehtiinkin tiivistä suunnittelutyötä yhdessä terveyden edistämisen päällikön kanssa. Suunnitelman selkeytyessä mukaan kutsuttiin myös mielenterveys-ja päihdetyönyksikön päällikkö. Toimintaa ideoitiin lisää ja saatiin kuulla, että tulevaan Järvenpään uuteen sosiaali-ja terveysasemaan (Justiin) oli tulossa matalan kynnyksen palvelu, jossa mukana olisi mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä sosiaalitoimen palvelut. Tähän palveluun sopisi hyvin myös kokemusasiantuntijan vastaanotto. Mikä ihmeen kokemusasiantuntija? Kokemustieto yhdistettynä koulutukseen luo kokemusasiantuntijan. Kokemusasiantuntijalla on omakohtainen kokemus sairaudesta/sairausjaksoista. Hän tietää millaista on olla hoidossa ja myös kuntoutua. Kokemusasiantuntija pystyy kertomaan mikä heitä on auttanut toipumisessa, mitkä palvelut ovat auttaneet ja miksi ne ovat olleet tehokkaita. He myös tietävät mitkä kaikki asiat ovat vaikuttaneet heidän omaan kuntoutumiseen ja mitkä mahdollisesti pitkittäneet sitä. He kääntävät omat kokemuksensa voimavaroikseen ja auttavat muita saman kokeneita. Kokemusasiantuntijat ovat valmiita puhumaan vaikeistakin asioita ja jakamaan henkilökohtaisia tarinoitaan. Kokemusasiantuntijat voivat toimia seuraavissa tehtävissä: - ryhmänohjaajana ammattilaisen työparina - vertaisohjaajana vertaisryhmässä - kokemuskouluttajana oppilaitoksissa, koulutustilaisuuksissa ja seminaareissa - antamalla haastatteluja eri medioihin - kehittäjänä ohjausryhmien, työryhmien tai johtoryhmien jäsenenä tai järjestöjen kehittämistehtävissä - kokemusarvioijana osallistumalla palvelujen toimivuuden, laadun sekä ihmisoikeuksien toteutumisen arvioimiseen tutkimusryhmän jäsenenä. - tukihenkilönä tai vertaisneuvojana Milloin kokemusasiantuntijan juttusille Justissa? Kokemusasiantuntijan juttusille voi tulla ihminen, jolla on tarve päästä puhumaan omasta tai läheisen päihde- ja /tai mielenterveysongelmasta ja siihen liittyvistä asioista vertaisen kanssa. Keskustelu voi tapahtua siinä vaiheessa, kun ihminen ei ole vielä mielenterveys- tai päihdepalveluiden piirissä, mutta haluaisi jollekin

5 puhua omasta ongelmastaan ja ehkä kuulla miten vertainen on selvinnyt tilanteesta. Keskustelemaan voi tulla ihminen, joka on mielenterveys- tai päihdepalveluissa ja on jatkamassa hoitoketjussaan eteenpäin, itsehoidollisempaan suuntaan, niin että saa tukea ominvoimin etenemiseen. Keskustelutukea voi tulla hakemaan myös läheisen mielenterveys- tai päihdeongelmista huolissaan oleva omainen. Miten kokemusasiantuntijan juttusille pääsee? Kokemusasiantuntijan puheille voi tulla saapumalla matalan kynnyksen vastaanotolle tai soittamalla. Kokemusasiantuntijan juttusille voi ohjata myös terveydenhuollon tai sosiaalipalveluiden ammattilaiset, mikäli kokevat että keskustelu vertaisen kanssa voisi auttaa heidän asiakastaan. Miten kokemusasiantuntija voi auttaa? Kokemusasiantuntijan suurin tehtävä on kuunnella. Kuuntelun pohjalta hän nostaa esille asioita ja esittää kysymyksiä. Vertaisen ominaisuudessa hänen on ehkä helpompi ottaa puheeksi asioita, joista saattaa olla haastavaa puhua esimerkiksi ammattilaisen tai läheisen kanssa. Kuullun perusteella kokemusasiantuntija voi suositella joitakin hoitovaihtoehtoja mihin kannattaisi hakeutua. Toivottelee:,, Sosku-hanke Järvenpää

6 SOSKU-hanke Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallisessa kehittämishankkeessa (SOSKU) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset ja asiakkaat ideoivat, luovat, kehittävät ja testaavat yhdessä sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalleja. Tutkimus ja koulutus tukevat kehittämistyötä. SOSKU-hanketta toteuttavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Diakoniaammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Kuntoutussäätiö, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä (FSHKY), Laukaan kunta, Jyväskylän, Järvenpään, Mikkelin, Rovaniemen, Seinäjoen ja Vantaan kaupungit. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Lisätietoja hankkeesta: Järvenpään osahanke Osahankkeen yhteistyökumppaneina ja mukana kehittämisessä Järvenpään kaupunki - Sosiaalinen kuntoutus - Sosiaalityö - Työllisyysyksikkö - Mielenterveys- ja päihdetyön yksikkö - Nuorisokeskus - Myllytien toimintakeskus - Myllytien terveysasema - Järvenpään kaupungin kirjasto Setlementti Louhela ViaDia Järvenpää Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Keski-Uudenmaan Klubitalo Pollesta Potkua ry Tmi Luomatuotanto Diakonia-ammattikorkeakoulu KokoA ry:n ja kuuma-alueen a-paja verkoston kokemusasiantuntijat Asiakkaat Järvenpään osahanketta toteutetaan Järvenpään kaupungissa Sosiaalisen kuntouksen alaisuudessa vuosina Osahanke tulee keskittymään palvelujen ja palveluprosessien kehittämiseen, erityisesti asiakasprosessin näkökulmasta, jotta palvelut saadaan järjestetyksi mahdollisimman helposti löydettäviksi ja saataviksi. Lisäksi hankkeen avulla luodaan polkuja sosiaalisen kuntoutuksen yksikön ja muiden sosiaalista kuntoutusta tarjoavien tahojen välille, jotta sosiaalinen kuntoutus nähdään kokonaisuuden ja asiakkaan kuntoutumisen, ei pelkästään palvelujen näkökulmasta. Kehittämistyötä tehdään yhteiskehittämisen mallia käyttäen, jossa toimijat muodostavat luottamukseen perustuvia siteitä ja verkostosidoksia. Kehittämismallissa asiakkaille tarjotaan mahdollisuus olla syvällisesti mukana palvelujen kehittämisessä. Osahankkeen tavoitteet Kokonaisuuden kehittäminen: sosiaalisen kuntoutuksen kokonaisuuden ja tarjottavien palveluiden selkeyttäminen Järvenpään kaupungissa Kuntouttava työtoiminta: asiakkaan kuntoutumisen portaittainen eteneminen kuntouttavan työtoiminnan palveluissa sekä yhteistyörakenteiden ja palvelujen kehittäminen ja kuvaaminen Siirtymävaiheiden vahvistaminen: asiakkaan sosiaalisen kuntoutuksen prosessi, erityisesti siirtymävaiheiden palveluiden ja sieltä eteenpäin siirtymisen kuvaaminen sekä tarkoituksenmukaisten palvelujen ja toimien löytäminen prosessin eri vaiheisiin, - kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaa sekä kolmannen sektorin yhteistyötä kehittämällä.