Kansatieteilijä lapsuutensa maisemissa
|
|
- Marika Hukkanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 This document is downloaded from HELDA - The Digital Repository of University of Helsinki. Title Author(s) Citation Kansatieteilijä lapsuutensa maisemissa Snellman, Hanna Pohjoiset identiteetit ja mentaliteetit. Osa 2, Tunturista tupaan, s Date 1999 URL HELDA - The Digital Repository of University of Helsinki - Terms and User Rights By using HELDA - The Digital Repository of University of Helsinki you are bound by the following Terms & Conditions. Please read them carefully. I have read and I understand the following statement: All material supplied via HELDA is protected by copyright and other intellectual property rights, and duplication or sale of all or part of any of the repository collections is not permitted, except that material may be duplicated by you for your research use or educational purposes in electronic or print form. You must obtain permission for any other use. Electronic or print copies may not be offered, whether for sale or otherwise to anyone who is not an authorised user.
2 I Hanna Snellman KANSATIETEILIJÄ LAPSUUTENSA MAISEMISSA Uumajan yliopiston etnologian professori Billy Ehn pohtii vuonna 1993 julkaisemassaan artikkelissa "Min etnologi" sitä, mikä merkitys tutkijan taustalla ja elämänkokemuksilla on kansatieteilijän tutkimustyöhön. Haastatellessaan vuonna 1985 kolmeatoista Ruotsin johtavaa etnologia heidän elämästään etnologina hän huomasi, miten jo varhaislapsuudesta on löydettävissä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia, jotka viittaavat tulevaan ammattiin professorina tai dosenttina: varhainen kiinnostus kotiseutuun sekä paikkakunnan tarinankertojiin ja erikoisiin persoonallisuuksin - jotka eivät suinkaan yleensä olleet paikkakunnan merkkimiehiä, pikemminkin päinvastoin - antavat viitteitä siitä, että henkilöstä voi tulla kansatieteilijä tai folkloristi. Myös tulevien etnologien lapsuuteen kuuluvat leikit ja harrastukset kulttuurihistoriallisten aiheiden parissa kertovat Ehnin mukaan luonteenlaadusta, joka on ominainen näiden tieteiden edustajille. Billy Ehn jopa väittää, että on olemassa tietty etnologin ominaisluonne: etnologi ei lepää koskaan vaan on parantumaton tirkistelijä, joka koko ajan tulkitsee näkemäänsä ja kuulemaansa kulttuurihistorian näkökulmasta. Uteliaisuus on se polttoaine, joka innostaa häntä työssään; siispä se, mikä herättää hänen uteliaisuutensa, on tärkeää. 1 Edelleen Billy Ehn kirjoittaa, että monet 1980-luvun johtavista kansatieteen tutkijoista ovat löytäneet tutkimusaiheensa lapsuutensa maisemista. Monilla oli ollut tutkimuksissaan mahdollisuus tarkastella omaa, vanhempiensa tai esi-isiensä elämää, tutkia itseään historiallisessa jatkumossa. Esimerkkinä voi mainita vaikkapa Gösta Arvastsonin, jolle papin poikana oli luontevaa valita tutkimuskohteekseen Skånen pappilat, tai Anders Gustavssonin, joka maalaistalon poikana koki kansatieteen historiaa kiinnostavampana op- KANSATIETEILIJÄ LAPSUUTENSA MAISEMISSA 137
3 piaineena; kansatieteen opinnoissa hänellä oli apua lapsuudenkodissaan oppimastaan maaseudun työvuoden, työmenetelmien ja työvälineiden tuntemuksesta. 2 Seuraavassa tarkastelen kulttuurintutkijoiden suhdetta tutkimuskohteeseensa kahdesta näkökulmasta. Aluksi pohdin, missä määrin suomalaiset kansatieteilijät, siis oman oppiaineeni edustajat, ovat paljastaneet lukijoille tutkimustensa taustalla olevia motiiveja nimenomaan tutkimusalueen suhteen. Lopuksi laajennan tarkastelun kahden Pohjoissuomessa kenttätöitä tehneen antropologin suhteeseen tutkimuskohteeseensa. Säästyivätkö he kotipaikkasokeuden mukanaan tuomilta ongelmilta tutkiessaan itselleen aluksi vierasta seutua? Tutkijana kuulun itse molempiin näihin ryhmiin: kerätessäni aineistoa Kemijokivarren tukkilaisista tutkin itselleni lapsuudesta läheistä elämänpiiriä, mutta samalla olin myös kansatieteilijä vuosisataisen kulttuurintutkijoiden ketjussa. Oma elämänhistoria ja oppiaineen traditiot vaikuttivat - halusin sitä tai en - tapaan, jolla kenttätöitä tein. Paljastetut ja salatut subjektiviteetit Kansatieteen oppiaineen piirissä julkaistujen väitöskirjojen ja bibliografioiden systemaattinen lukeminen osoittaa, että ruotsalaisten kollegojensa lailla myös suomalaiset kansatieteilijät ovat hyvin usein löytäneet tutkimusaiheensa läheltä omaa elämäänsä, ja he ovat pystyneet tutkimuksissaan hyödyntämään omaa elämänkokemustaan. Vaikka tutkimus olisikin käsitellyt koko Suomea, ovat kenttätyöt usein suuntautuneet kotiseudulle. Monelle vanha äiti tai isä ovat olleet mainioita oppaita ennen eletyn kartoittamisessa. 3 Vain harva on kuitenkaan viitannut siihen, että lapsuuden kasvuympäristöllä oli vaikutusta aiheenvalintaan tai että lapsuuden kokemuksista oli tutkimustyössä apua. Voisi silti olettaa, että hyvin monella vanhemman polven Suomen kansatieteilijöistä tutkimusaiheen valintaan vaikutti merkittävällä tavalla se lapsuuden miljöö, jonka he olivat jättäneet taakseen opintielle lähtiessään. Tämä ei suinkaan vähennä töiden tieteellistä arvoa, sillä tutkimusongelmat ovat tieteellisin kriteerein valittuja, vaikka tutkimuskohde olisikin alueellisesti kotiseudulta tai omasta kokemusmaailmasta. On itsestään selvää, että Toivo Vuorelalle kotiseutu ja sen tunteminen olivat keskeisiä tekijöitä hänen valitessa tutkimusaihettaan. 4 Etelä-Pohjanmaan kansanrakennuksista (1949) väitellyt Vuorela ei kuitenkaan mainitse väitöskirjansa esipuheessa sanallakaan sitä, että hän oli syntynyt Jalasjärvellä ja että hän kuului eteläpohjalaiseen talollissukuun; tutkiessaan Etelä-Pohjanmaan kansanrakennuksia hän siis tutki sitä fyysistä miljöötä, jossa hänen esi-isänsä olivat vuosisatoja asuneet. Syntymäpitäjän merkityksestä Vuorelan kenttätyökohteena kertonee jotakin se, että väitöskirjassa julkaistuista 231 valokuvasta tai kartasta noin viidenneksessä kohde oli Jalasjärveltä. 5 Albert Hämäläisen vastaava tutkimus Keski-Suomen kansanrakennuksista (1930) ei ole väitöskirja, mutta lienee tarkoituksenmukaista ottaa teos esille tässä yhteydessä. Myöhemmässä tutkimuksessa Hämäläisen rakennustutkimusta on pidetty innovatiivisena siinä mielessä, että hän ei tarkastele rakennuksia ainoastaan esineinä irrotettuna henkilöistä, jotka ne ovat pystyttäneet, vaan hän ottaa - ehkä intuitiivisesti - huomioon kansatieteen perusdimensiot, ajan, alueen ja sosiaaliryhmän. Se, että Hämäläinen syntyperäisenä keskisuomalaisena tunsi kotiseutunsa sosiaalisen hierarkkisuuden ja sosiaalisen elämän kirjoittamattomat lait ja symbolit, varmasti auttoi häntä työssään, vaikka näiden asioiden kartoittaminen ei hänen työssään ollutkaan keskeistä. 6 Aineistonkeruutaan Hämäläinen kuvailee seuraavasti: "Tämän tutkimuksen aineiston muodostavat ne kuvat, piirrokset ja muistiinpanot, jotka ovat kertyneet allekirjoittaneen neljänä viimeksi kuluneena kesänä Keski-Suomeen tekeminen matkojen tuloksena." Katsaus kirjan kuvitukseen osoittaa jälleen, että kenttätöitä on tehty nimenomaan kotipitäjässä: kirjan 240 kuvasta kuudennes on otettu Viitasaarella, Albert Hämäläisen syntymäkunnassa. 7 Kotiseutusuuntautuneisuus näkyy väitöskirjojakin enemmän pienemmissä töissä, artikkeleissa ja sanomalehtijutuissa sekä väitöskirjan jälkeisissä töissä. Esimerkiksi Veikko Anttilan keskipohjalaisuus näkyi myös hänen tuotannossaan. Matti Räsästä lainaten: "Sieviläinen syntyperä, keskipohjalaisuus ja sen sukukyläperinne tulee esille monissa yhteyksissä. Se on se pohja, jonka läpi Veikko Anttila suodatti tutkittaviaan ja tutkimuksiaan." 8 Tässä yhteydessä kannattaa mainita vielä kaksi nimeä, TI. Itkonen ja Esko Aaltonen, joiden tieteellinen panos suomalaisessa kansatieteessä on merkittävä. Heistä kumpikaan ei aloittanut tutkijan uraansa kansatieteilijänä - Aaltonenhan oli sosiologi ja Itkonen kielitieteilijä- mutta molempien tutkimuksia voidaan pitää kansatieteen klassikkoina. Molemmille oli ominaista se, että heidän tieteellinen uteliaisuutensa kohdistui omaan kotiseutuun. Hekään eivät ajan tapaa noudattaen kerro itsestään mitään tutkimuksissaan, eivät edes esipuheissaan, mutta toki muut ovat viimeistään juhlapuheissa tai muistokirjoituksissa kiinnittäneet asiaan huomiota. 9 Martti Linkola arvioi T.I. Itkosen elämäntyötä seuraavasti: "Itkonen aloitti tutkijanuransa - ainakin muodollisesti - kielentutkijana. Tutkittavan kielen (ja kulttuurin) tarjosi hänen lapsuudenympäristönsä ja -kotinsa: pappila Suomen saamelaisalueella, perheenpäänä inarinsaamea taitava, juuriltaan savolainen pappissäätyyn kuuluva isä."' 10 Myös E.A. Virtanen oli papin poika. Ollessaan vasta 22-vuotias hän julkaisi Suomen museossa pienen artikkelin isänsä työpaikasta, Karinaisten kirkosta. Vaikka väitöskirja syntyikin kaukaaa kotoa, itäkarjalaisten kalastusoikeudesta, luonnehdittiin E.A. Virtasen tieteellistä tuotantoa Kalevalaseuran vuosikirjassa vuonna 1971 seuraavasti: "Oma kotipiiri, Karinaisten talonpoika ja maalaisyhteiskunta, oli tärkeältä osalta se havaintokenttä, jonka antamiin kokemuksiin ja muistoihin hän tukeutui työssään, niinkuin monesti keskusteluissa kävi ilmi." 11 Kotipitäjän kuvastin Suomessa on toistaiseksi pohdittu melko vähän sitä, miten tutkijan kotiseutusuuntautuneisuus on heijastunut hänen tutkimuksiinsa. Onko tutkijoita vaivannut kotipaikkasokeus, ja onko heidän ollut vaikea etääntyä tutkimuskohteestaan? Onko heidän tutkimuksistaan löydettävissä jälleen yksi tendenssi? Kansallisten tieteiden ensimmäisen polven johtohahmot olivat pitkään säätyläisten, yleensä pappien poikia. Kansatieteen piiristä voi edellä esille tulleiden lisäksi mainita A.O. Heikelin ja U.T. Sireliuksen. Sotien välisenä aikana on havaittavissa selkeä muutos. Opintielle lähdettäessä hyvästejä vanhemmille ei jätettykään pappilan salissa vaan talonpoikaistalon pirtissä: toisen polven johtavat kansatieteilijät olivat yleensä maalaistalojen poikia, joiden juuret olivat vahvasti kotiseudussa ja vanhojen sukutilojen perinteissä. Miten tämä muutos kansatieteilijöiden sosiaalisessa taustassa heijastuu heidän tutkimuksissaan, olisi pohtimisen arvoinen asia. Voisi olettaa, että talollisten pojat olivat pappien poikia vankemmin sitoutuneet kotiseutuunsa, ja U.T. Sireliuksen esimerkki tukeekin ajatusta. Populaaritieteellisissä kirjoituksissa Sireliuksen tendenssimäisyys tulee parhaiten esille, sillä niissä hän saattoi välittää käsityksiään karjalaisuudesta ja tunnustaa kotiseuturakkauttaan ilman tieteellisen kirjoittamisen rajoituksia. 12 Kaksi kansatieteen merkkimiestä, Kustaa Vilkuna ja Niilo Valonen, ovat vielä mainit- 138 "JO VAIN MAILMA ON MUUTTUNU" KANSATIETEIUJA LAPSUUTENSA MAISEMISSA 139
4 sematta. Olivatko he vahvasti kotiseutuunsa sitoutuneita tutkijoita vai tutkijoita ilman kotiseutua? Kustaa Vilkuna 13 oli identiteetiltään vahvasti keskipohjalainen ja Niilo Valonen 14 satakuntalainen. Kummankaan väitöskirja ei pitäytynyt alueellisesti kotiseudulle, pikemminkin päinvastoin. Niilo Valonen oli kuitenkin aloittanut väitöskirjansa kirjoittamisen Ylä-Satakunnan eräelinkeinoista. 15 Satakunta-suuntautuneisuus näkyy Niilo Valosen tuotannossa muutenkin koko ajan. Hän osallistui moniin satakuntalaisen ja hämäläisen osakunnan järjestämiin kenttätyöretkiin. Osakunnan tutkimusretkien merkityksen omassa tieteellisessä kehityksessään Niilo Valonen arvioi suureksi: omien sanojensa mukaan hän oppi noilla retkillä luontevasti haastattelemaan ihmisiä heidän omassa ympäristössään ja tuntemaan kotimaakuntansa kansankulttuurin suuret erot, mikä antoi aihetta pohdiskella niiden syitä. 16 Kun oppii huomaamaan erilaisuuden tutussa ympäristössä, oppii sitä varmasti etsimään vieraassakin ympäristössä. Sitähän kulttuurintutkimus pitkälti on. Jos palautetaan mieliin U.T. Sireliuksen itäsuomalainen tendenssi hänen hahmotellessaan Suomen alueellista kokonaiskuvaa, voi kysyä, onko samantapaista tendenssimäisyyttä löydettävissä myös Valosen tuotannosta. Oliko Niilo Valosen Suomi Satakuntaa ja sen naapurialuetta Hämettä? Jos asiaa tarkastelee Valosen kylätutkimusprojektin valossa, voi näin sanoa olevan. Ainakin Valosen Suomi oli läntistä Pelto-Suomea. Kansallismuseossa työskennellessään Niilo Valonen aloitti etnologiset rakennus- ja kylämittaukset vuonna Kun kylätutkimusohjelma saatiin valmiiksi vuonna 1972, oli koossa monipuolinen perustutkimukseen pohjautuva aines suomalaisista kyläyhteisöistä, "erittäinkin vanhalta länsisuomalaiselta kylätonttialueelta". 17 Kylätutkimusohjelmaan kuului 30 kylää, joista suurin osa sijaitsi nimen omaan Länsi-Suomessa. Pohjois-Suomesta mukana oli ainoastaan yksi kylä Ylitorniolta, yksi kylä Kuusamosta ja yksi kylä Iistä. 18 Entäpä Kustaa Vilkuna? Jos edellä on pohdittu sitä, oliko Valosen Suomi Satakuntaa, voi jatkaa kysymällä oliko Kustaa Vilkunan Suomi Pohjanmaata. Aivan näin jyrkästi ei kenties voi Vilkunan kohdalla sanoa, mutta on selvää, ettei Pohjanmaa eikä varsinkaan Keski-Pohjanmaa ilman Vilkunaa olisi niin selkeästi kansatieteen kartalla kuin se on. Kuvaavaa on se, että Kustaa Vilkunan laajassa kirjallisessa tuotannossa Keski-Pohjanmaa on keskeisellä sijalla. Hänen ensimmäinen artikkelinsa, tosin vielä ilman allekirjoitusta julkaistuna, on "Sanansutkautuksia Keskipohjanmaalta" vuodelta Kotopiiristä tutut ilmiöt esiintyivät Vilkunan tuotannossa loppuun saakka. Arvostettuna akateemikkona hän kirjoitti vuonna 1978, viisi vuotta ennen kuolemaansa, mutista, vaatimattomasta jauhoruuasta, joka kuuluu kyllä nivalalaiseen mutta vain harvaan helsinkiläiseen ruokapöytään." Luonnehtiessaan 60-vuotiaan Toivo Vuorelan tieteellistä tuotantoa Kotiseudun juhlanumerossa Vilkuna tuli varmasti paljastaneeksi jotakin myös itsestään. Hän nimittäin kommentoi Vuorelan Etelä-Pohjanmaata käsittelevää laajaa tuotantoa sanoilla:"ne olivat sydämen halusta maksettuja kymmenyksiä kaikesta siitä hyvästä, mitä kotiseutu oli runsain mitoin antanut." 20 Sopeutuminen Helsinkiin ei Kustaa Vilkunan kaltaiselle maalaispojalle ollut helppoa, kuten Ilkka Herlin on väitöskirjassaan osoittanut. "Opintojen alkuvaihe oli Vilkunalle vaikeaa aikaa. Hänellä ei ollut tarkkaa tietoa elämänsä suunnasta. Jäädäkö maanviljelykseen Nivalaan vai ottaa mittaa sivistyneistöstä Helsingissä?" Vilkunaa askarrutti se, miten yhdistää kodin ja kaupungin perinne, niiden vastakkaisuus. Vuonna 1924 hän kirjoitti kotiin oltuaan seuraamassa U.T. Sireliuksen luentosarjaa, että siellä oli esitetty kotoisia laitteita. Lapsuudenympäristöstä tutut maataloustyökalut ja niihin liittyvä elämäntapa toimivat kompromissina tutun ja vieraan välillä jopa siinä määrin, että opiskelujen painopiste siirtyi suomen kielestä kansatieteeseen. Vilkunan sanoin "Pohjanmaan syrjäisen pitäjän yksinäisen metsätalon pojalle tuli elämys siitä, että oli kasvanut keskellä kansatiedettä". 21 Tutkimuskohteena Lappi Kulttuurintutkijalla on leilissään vettä monesta lähteestä: hänen näkökulmaansa vaikuttaa oppiaineen tradition lisäksi vahvasti se, mitä hän on elämänsä aikana itse kokenut. Kun itse aloitin kansatieteellisen tutkimukseni Kemijokivarren tukkilaisista, olin ristiriitaisessa tilanteessa. Kansatieteen traditioihinhan ei kuulunut oman taustan esittely, kuten edellä on esitetty. Se, että olin syntynyt Pohjois-Suomessa ja että tukkilaiskulttuuri oli minulle tuttua lapsuudenkodin lisäksi myös omasta kesätyökokemuksestani Kemijoen Uittoyhdistyksen palveluksessa, vaikutti merkittävästi näkökulmaani kenttätöissä. Valitsin tutkimuskohteekseni Kemijoen tukkilaiset juuri siksi, että koin Kemijokivarren kotiseudukseni. En kuitenkaan kokenut tutun kulttuurialueen ja elämänpiirin tutkimusta ongelmattomaksi, mikä ilmenee tutkimukseni johdannossa. Kenttätöiden onnistumisen kannalta paikallistuntemuksesta oli minulle hyötyä, mutta tutkimuskohteen näennäinen tuttuus toi paikoin myös ongelmia: luulin aihepiiriä tutummaksi kuin se olikaan. 22 Edellä kävi ilmi, että suomalaiset kansatieteilijät ovat orientoituneet eteläsuomalaisittain: tutkiessaan kotiseutujaan ovat he useimmiten pysyneet Napapiirin eteläpuolella. Lappi tutkimuskohteena sen sijaan on kiinnostanut erityisesti ulkomaalaisia antropologeja. Jopa siinä määrin, että paikallisväestö on joskus kyllästynyt olemaan tutkimusten objektina, kuvina vieraalla kielellä kirjoitettujen kirjojen sivuilla. 23 Lappilaisena tulee pohtineeksi - ehkäpä etnosentrisesti - sitä, miten vaikeaa on täytynyt olla päästä kenttätöissä ihmisten lähelle. Ulkomaalainenhan kun ei tavallaan ole "mistään pois", eikä kenenkään tytär tai poika; nämähän ovat asioita, jotka kenttätyöntekijältä heti aluksi tiedustellaan. Tästä ilmiöstä Kanadan pohjoisosia tutkinut Rob Shileds on käyttänyt nimitystä identifioinnin prosessi (engl. process of identification). 24 Kolttasaamelaisista 1970-luvun alussa väitöskirjansa kirjoittanut Tim Ingold kuvaili uteliaisuutensa lähteitä sekä identifioinnin prosessia Sevettijärvellä seuraavasti: Se oli semmoinen sattuma. Kun minä kävin Suomessa ensi kertaa 17-vuotiaana. Olin matkalle Norjan rannikolle. Piti matkustaa Suomen läpi pohjoiseen ja matkalla kävin Sevettijärvellä. Koska minun opaskirjani Suomi-opaskirjani sanoi, että täällä elää vielä sellainen primitiivinen kansa. Silloin 17- vuotiaana poikana minä olin kiinnostunut primitiivisistä kansoista ja minä halusin käydä katsomassa minkälaista siellä oli. Niin minä kävin Sevettijärvellä. Kaksi vuotta sen jälkeen minä kävin taas Suomessa leirillä Pohjois-Karjalassa ja sekin oli sattumaa. Ja sitten seuraavana vuonna oli samanlainen leiri Sevettijärvellä. Ja niin minä olin sitten siellä Siinä vaiheessa olin juuri aloittanut antropologian opiskelut. Kun olin tehnyt loppututkinnon, piti valita mihin minä lähden tekemään kenttätyöt. Minulla oli jo jonkinlaisia kontakteja [Sevettijärvelle]. Sitten vaan reppu selässä ja iso matkalaukku kädessä niin se lähti alkuun vuonna Olin oppinut suomea kirjasta ja nauhoista. Olin oppinut suurin piirtein kieliopin ja jonkin verran sanastoa. Se kesti ehkä puolitoista kuukautta ennen kuin lähti liikkeelle. Juu. Se kuuluu asiaan semmoinen [vastauksena haastattelijan kysymykseen, pilailivatko haastateltavat tutkijan kustannuksella]. Vai- 140 "JO VAIN MAILMA ON MUUTTUNlT KANSATIETEILIJA LAPSUUTENSA MAISEMISSA 141
5 keutena [hyväksymisessä] oli se, että muutamaa vuotta aikaisemmin oli ollut suuri kansainvälinen tutkimus "International biologicalprogramme". Inariin oli tullut koko joukko niitä tiedemiehiä. Koltat mitattiin ja oli kaikenlaisia hassuja kyselykaavakkeita. Niillä oli sellainen aika paha kokemus tutkijoista. Minä en voinut esitellä itseäni tutkijana ollenkaan, että se oli itsestään selvä, että minä en ollut tervetullut lainkaan. Minä esittelin itseni niin kuin ihmisenä. Ja piti kertoa omasta perheestään, mistä on peräisin ja omista sukulaisistaan." 25 Väitöskirjassani esitin, että se, että olin nainen tutkimassa miesvaltaista yhteisöä, ei viime kädessä ollut kenttätöiden sujumisen kannalta yhtä merkittävää kuin se, että olin kotoisin Pohjois-Suomesta. Tätä perustelin sillä, että jako etelään ja pohjoiseen on monesti sukupuolieroa suurempi vedenjakaja Lapissa ja että eteläsuomalaisiin suhtaudutaan usein hyvinkin epäilevästi ja jopa penseästi. 26 Asetelma on kuitenkin monitahoisempi. Itse kullakin on omat vahvuutensa kenttätöiden onnistumisen vakuutena. Kyse ei ole ainoastaan syntyperästä ja sukupuolesta, vaan yhtä lailla siihen voi vaikuttaa muu elämäntilanne. Haastatellessani Tim Ingoldia tuli esille kysymys siitä, miten oma perhetilanne vaikuttaa sukupuolen lailla kenttätöiden kulkuun. Ingoldin mukaan hän poikamiehenä Sevettijärvellä aineistoa kerätessään ei tullut edes ajatelleeksi esittää lastenhoitoon liittyviä kysymyksiä. Kun hän saman vuosikymmenen lopulla - nyt perheellisenä miehenä - teki kenttätöitä Sallassa, oli tilanne toinen: Se oli todella niin että kun minä liikuin [Sevettijärvellä] niin minä kävin taloissa, ja taloissahan voi puhua kaikkien kanssa, mutta toisaalta olin tietenkin enemmän mukana miesten kanssa esimerkiksi myös lapsista minulla oli hyvin huonoja tietoja. Naisten maailma jäi minulta tavallaan pois. Mutta minä olin niin ehkä naiivi silloin, että en ehkä ottanut paljon edes huomioon tätä asiaa. Siis miehenä minä en ollut edes ajatellut kysyä niistä naisasioista ei tullut mieleenkään kysyä. En olisi voinutkaan kysyä näistä asioista. Niin kuin lapsiasioista ei tullut mieleenkään. Sallassa se oli eri asia. Minä olin naimisissa, minulla oli kaksi pientä lasta nämä lastenhoitoasiat olivat hyvin tuttuja. Oli itsestään selvä, että perheenisänä minä voin puhua muitten vanhempien kanssa lapsista ja lasten ongelmista ja niin pois päin. Se oli helppoa. Kuuluu juuri siihen, että missä elämänvaiheessa se tutkija on. 27 Kenttätöitä Lapissa tehnyt Ludger Muller- Wille on myös pohtinut perheen merkitystä kenttätöissä. Tullessaan Utsjoelle vuonna 1968 keräämään aineistoa väitöskirjaa varten Muller-Willellä oli mukanaan puoliso ja kuuden viikon ikäinen esikoinen. Tulevina vuosina perhe kasvoi ja osallistui aineiston keruuseen; tutkijalla oli näin monta ikkunaa yhteisöön. 28 Omissa kenttätöissäni minulla oli suuri apu puolisostani 29, joka oli osan aikaa mukana kentällä. Pystyin esimerkiksi näkemään, mitkä olivat ne tilanteet, jotka olivat minulta naisena suljettuja mutta joihin puolisoni - vaikka oli samalla lailla yhteisön ulkopuolelta - pääsi. Kenttätöihini vaikuttaneet henkilökohtaiset tekijät löytyvät kolmen polun risteyksestä, joista kahteen ensimmäiseen en ollut pystynyt vaikuttamaan: kotiseudusta, lapsuudenkodista ja elämäntilanteesta. 1 2 Ehn 1993, 30. Viitteet Arvastson 1993; Gustavsson Ks. Kortesalmi 1996; Snellman 1996; Vallinheimo 1956;Äström Toivo Vuorelasta ks. Taive Vuorela Albet Hämäläisestä ks. Räsänen Hämäläinen Räsänen 1989, 7. 9 Ks. esim. Haavio Linkola 1992, Ks. Valonen Lehtonen 1972, Kustaa Vilkunasta ks. Lehtonen Niilo Valosesta ks. Korhonen & Räsänen Virtaranta 1983, Virtaranta 1983, Virtaranta 1983, 19. Ks. Sallinen-Gimpl Kecskemeti & Nurminen Vilkuna 1969, 46. Herlin 1993, Ks. Snellman 1996, Saamenmaahan kohdistuvasta tutkimuksesta ks. Miiller-Wille Shields 1992, Tim Ingoldin haastattelu Ks. Snellman 1996, 32. Tim Ingoldin haastattelu Muller-Wille 1985, Tässä yhteydessä on sopiva tilaisuus kiittää Antti Kokkosta väitöskirjatyöni monipuolisesta tukemisesta. Lähteet PAINAMATTOMAT LÄHTEET Professori Tim Ingoldin haastattelu Haastattelunauha on haastattelija Hanna Snellmanin hallussa. PAINETUT LÄHTEET JA KIRJALLISUUS Arvastson, Anders: I tidens termik. Teoksessa Etnologisia visioner. Femton forskare reflekterar kring sitt ämne. Toim. Lena Gerholm. Carlssons, Stockholm Ehn, Billy: Min etnologi. Teoksessa Etnologiska visioner. Femton forskare reflekterar kring sitt ämne. Toim. Lena Gerholm. Carlssons, Stockholm Gustavsson, Anders: Att upptäcka människor. Teoksessa Etnologiska visioner. Femton forskare reflekterar kring sitt ämne. Toim. Lena Gerholm. Carlssons, Stockholm Haavio, Martti: Esko Aaltosen tie. Teoksessa Kotiseutu 2/1966. Herlin, Ilkka: Kivijalasta harjahirteen. Kustaa Vilkunan yhteiskunnallinen ajattelu ja toiminta. Otava, Keuruu Hämäläinen, Albert: Keski-Suomen kansanrakennukset. Asuntohistoriallinen tutkimus. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 186. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Tampere Ingold, Tim: Fieldwork in Sevettijärvi. Some preliminary thoughts. Teoksessa Nord Nytt 4, Kecskemeti, Outi & Nurminen, Hanna: Kustaa Vilkunan kirjallinen tuotanto Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Pieksämäki Korhonen, Teppo & Räsänen, Matti: Niilo Valonen Teoksessa Pioneers. The history of Finnish ethnologists. Studia Fennica Ethnologica Toim. Matti Räsänen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Tampere Kortesalmi, J. Juhani: Pohjois-Vienan poronhoito. Talonpojan poronhoidon alue, ominaislaatu, ikä, alkuperä ja kehityslinjat vuoteen Kansatieteellinen arkisto 41. Suomen Muinaismuistoyhdistys, Vammala Lehtonen, Juhani U.E.: U.T. Sirelius ja kansatiede. Kansatieteellinen Arkisto 23. Suomen Muinaismuistoyhdistys, Helsinki Lehtonen, Juhani U.E.: Kustaa Vilkuna. Teoksessa Pioneers. The history of Finnish ethnologists. Studia Fennica Ethnologica Toim. Mani Räsänen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Tampere Linkola, Martti: TI. Itkonen Teoksessa Suomen Museo 1991, Muller-Wille, Ludger: Ethnische Studien in der polaren Ökumene. Mit Familie bei Sami und Finnen. Teoksessa Feldforschungen. Berichte zur Einfuhrung in Probleme und Methoden. (Toim. Hans Fischer). Dietrich ReimerVerlag, Berlin Muller-Wille, Ludger: Finnish Lapland between south and north: developments in anthropology and human geography since the Teoksessa Terra 101:1. Räsänen, Matti: Veikko Anttila 60 vuotta. Teoksessa 142 "JO VAIN MAILMA ON MUUTTUNU" KANSATIETEILIJÄ LAPSUUTENSA MAISEMISSA 143
6 Kansa kuvastimessa. Etnisyys ja identiteetti. Tietolipas 114. Toim. Teppo Korhonen & Matti Räsänen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki Räsänen, Riitta: Albert Hämäläinen - champion of Finno-Ugrian ethnology. Teoksessa Pioneets. The history of Finnish ethnologists. Studia Fennica Ethnologica. Toim. Matti Räsänen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Tampere Sallinen-Gimpl, Pirkko: Ethnological Village Study in Finland. Teoksessa Ethnologia Fennica , Shields, Rob: Places on the Margin. Alternative geographies of modernity. Routledge: Great Britain. Snellman, Hanna: Tukkilaisen tulo ja lähtö. Kansatieteellinen tutkimus Kemijoen metsä- ja uittotyöstä. Scripta Historica 25. Pohjoinen, Jyväskylä Taive, Ilmar: Toivo Vuorela. Teoksessa Pioneers. The history of Finnish ethnologists. Studia Fennica Ethnologica. Toim. Matti Räsänen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Tampere Vallinheimo, Veera: Das Spinnen in Finnland, unter besonderer Beriicksictigung schwedischer Tradition. Kansatieteellinen Arkisto 11. Suomen Muinaismuistoyhdistys, Hämeenlinna Valonen, Niilo: E.A. Virtanen Teoksessa Kalevalaseuran vuosikirja 51. Vanhaa ja uutta Lappia. WSOY, Vaasa Vilkuna, Kustaa: Kuusikymmenvuotias Toivo Vuorela. Organisaattori ja tiedemies. Teoksessa Kotiseutu 2-3/1969. Virtaranta, Pertti: 70-vuotias Niilo Valonen. Teoksessa Res referunt repertae. Juhlakirja Niilo Valoselle. Suomalais-ugrilaisen Seuran toimituksia No 183. Suomalais-ugrilainen Seura, Helsinki Vuorela, Toivo: Etelä-Pohjanmaan kansanrakennukset. Kyronmaa VI. Etelä-Pohjalainen Osakunta, Vaasa Åström, Anna-Maria: "Sockenboarne". Herrgårdskultur i Savolax Folklivisstudier XIX. Folkkulturarkivet, Ekenäs "JO VAIN MAILMA ON MUUTTUNU"
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Lähdesmäki, Tuuli Title: Keiden perinteitä tulisi vaalia?
LisätiedotLisätty todellisuus ja sen sovellukset: kiehtovaa visualisointia ja havainnollistamista
This document is downloaded from the Digital Open Access Repository of VTT Title Lisätty todellisuus ja sen sovellukset: kiehtovaa visualisointia ja havainnollistamista Author(s) Siltanen, Sanni Citation
LisätiedotThis is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Ylikotila, Anna-Kaisa Title: Tytöt ovat kilttejä ja tottelevaisia,
LisätiedotThis is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Vienola, Minna-Kerttu Title: Toisen ymmärtäminen ja dialogin
LisätiedotThis is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Pitkänen, Silja Title: Kah vi myl ly pyö rii! Year: Version:
LisätiedotThis document is downloaded from the Digital Open Access Repository of VTT. P.O. box 1000 FI VTT Finland VTT
This document is downloaded from the Digital Open Access Repository of VTT Title Informaatioinfrastruktuurin toteutussuositukset yhtenäistävät maiden välisiä Author(s) Kulmala, R.; Innamaa, Satu Citation
LisätiedotThis is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Viljaranta, Jaana Title: Pystynksmä muka siihen? : oppijaminäkuvan
LisätiedotThis is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Kangasvieri, Teija; Vaarala, Heidi Title: Puhetta yksilön,
LisätiedotThis document is downloaded from the Digital Open Access Repository of VTT. VTT P.O. box 1000 FI VTT Finland
This document is downloaded from the Digital Open Access Repository of VTT Title Mikä on robottijournalismi - miten sitä voi hyödyntää? Author(s) Södergård, Caj Citation Uudet mediapalvelut, median uudistuvat
LisätiedotThis is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Backman, Jussi; Hacklin, Saara; Hotanen, Juho Title: Jeps,
LisätiedotThe permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201212121096
This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201212121096 Kustantajan versio
LisätiedotKansatiede kansallisuus kansainvälisyys
11 25 HANNA SNELLMAN Kansatiede kansallisuus kansainvälisyys Kansatieteen tehtävät ja tutkimuskohteet ovat vaihdelleet eri aikoina. 1930-luvun Suomessa tieteenala oli jopa ideologisesti tärkeä, toteaa
LisätiedotThis is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Lilja, Johanna; Ylönen, Irene Title: Kotimaisten tiedelehtien
LisätiedotThis is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Fingerroos, Outi Title: Kirja-arvio: Mertanen, Virve 2007:
LisätiedotJyväskylä-Laajavuoren Rotaryklubin kokous Jyväskylä 16.6.2010 Date 2010. This article may be downloaded for personal use only
This document is downloaded from the Digital Open Access Repository of VTT Title Ravitsemussuositukset ja painonhallinta Author(s) Sallinen, Janne Citation Jyväskylä-Laajavuoren Rotaryklubin kokous Jyväskylä
LisätiedotMinun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017
Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun
LisätiedotMistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten
Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulutyö 2018 Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle,
LisätiedotThis is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Alisaari, Jenni; Reiman, Nina; Vaarala, Heidi Title: Tätä
LisätiedotThis is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Karonen, Petri Title: Ajatuksella ja ahkeruudella kolmen
LisätiedotThis is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Eskelinen, Teppo Title: Aikapankki innostaa ja rikkoo rajoja
LisätiedotDokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.
LisätiedotThis is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Sivunen, Anu Title: Työelämän teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen
LisätiedotRIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019
RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 Espoon tuomiokirkkoseurakunta Kirkkokatu 10 09 80501 Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu
LisätiedotEspoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua.
Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle, leirillemme
LisätiedotThis is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Hirvilammi, Tuuli Title: Aikapankki luo kestävää hyvinvointia
LisätiedotThis is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Saarinen, Taina Title: Uskonvahvistusta suomalaiselle koulutukselle!
LisätiedotThis is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Kettunen, Jaana Title: Millaisia taitoja sosiaalisessa
LisätiedotThis is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Hyytinen, Ari Title: Pienten ja keskisuurten yritysten
LisätiedotThis is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Hämeenaho, Pilvi Title: Maaseudun palvelut ja hyvä arki
LisätiedotThis is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Hyytinen, Ari Title: Pienten ja keskisuurten yritysten
LisätiedotTuulivoiman sijoitteluun vaikuttavat monet tekijät
This document is downloaded from the VTT s Research Information Portal https://cris.vtt.fi VTT Technical Research Centre of Finland Tuulivoiman sijoitteluun vaikuttavat monet tekijät Rinne, Erkka; Miettinen,
LisätiedotThis is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Saarimäki, Pasi Title: Ylempisäätyistä rakkautta Year:
LisätiedotThis is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Eerola, Petteri; Mykkänen, Johanna Title: Isänä vankilassa
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
LisätiedotThis is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Pitkänen, Silja Title: Kiinan (nais)historian pikkujättiläinen
LisätiedotThis is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Hämeenaho, Pilvi Title: Kirja-arvio: Miesten ja naisten
LisätiedotThis is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Kotilainen, Sofia Title: Kansallista ja kansainvälistä
LisätiedotOsoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?
TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.
LisätiedotKUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA
KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa
LisätiedotTieteellisiä havaintoja kännykällä
Tieteellisiä havaintoja kännykällä Havainto Arkipäivässäkin voi tehdä tieteellisiä havaintoja erilaisista luonnonilmiöistä. Tieteellisiin havaintoihin kuuluu havainnon dokumentointi ja erilaisten mittausten
LisätiedotKoulutusta ja arkea Seminaarinmäellä
Koulutusta ja arkea Seminaarinmäellä Kampusopaskoulutus 2008 Heli Valtonen, FT Historian ja etnologian laitos, JY Heli.valtonen@jyu.fi Jyväskylän seminaarilaisia ja opettajia retkellä. Kuva: Jyväskylän
LisätiedotVerkkojulkaisemisen ja kirja kerrallaan -painetun kirjan yhdistelmä turvaa tiedejulkaisemisen tulevaisuuden
This document is downloaded from HELDA - The Digital Repository of University of Helsinki. Title Verkkojulkaisemisen ja kirja kerrallaan -painetun kirjan yhdistelmä turvaa tiedejulkaisemisen tulevaisuuden
LisätiedotThis is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Kautonen, Maria Title: Kuinka ohjata tulevaa kielenopettajaa?
LisätiedotThis is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Tamminen, Mikko Title: Jou to päi vien Urho Kek ko nen
LisätiedotKivi leivässä vai manteli puurossa?
Kivi leivässä vai manteli puurossa? Itseoppineet perinteenkerääjät arkiston keruuideologian haastajina FT tutkijatohtori Kati Mikkola Helsingin yliopisto / SKS:n tutkimusosasto Esityksen kuvat: SKS ja
LisätiedotKansalaisen oikeudet ja velvollisuudet
Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat
LisätiedotKansatieteen heimokulttuuri
Elore (ISSN 1456-3010), vol. 16 1/2009. Leena Paaskoski Julkaisija: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry. [http://www.elore.fi/arkisto/1_09/ajank_paaskoski_01_09.pdf] Ajankohtaista: Kansatieteen heimokulttuuri
LisätiedotViihteen vallassa Kovala, Urpo; Peltonen, Eeva Kulttuurintutkimus. 21 (2004) : 1, 1. artikkeli Date 2004
This document is downloaded from HELDA - The Digital Repository of University of Helsinki. Title Viihteen vallassa Author(s) Kovala, Urpo; Peltonen, Eeva Citation Kulttuurintutkimus. 21 (2004) : 1, 1.
LisätiedotPääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.
KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan
LisätiedotHaavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.
Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden
LisätiedotHistorian ja etnologian laitos
Historian ja etnologian laitos JYU. Since 1863. 15.11.2018 1 Historia JYU. Since 1863. 15.11.2018 2 Historian oppiaineen sisältöjä Historiassa ei opiskella vain tosiasioita tai faktoja, vaan opetellaan
LisätiedotTutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen
Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla
LisätiedotElämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain
Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa
LisätiedotTohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut
Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari
LisätiedotThis is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Ahola, Sari; Hirvelä, Tuija Title: Mikä merkitys osallistujan
LisätiedotMillainen maailmani pitäisi olla?
Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta
LisätiedotFSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata
LisätiedotThe permanent address of the publication is
This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201212121094 Kustantajan versio
LisätiedotMinä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.
Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa
LisätiedotMoni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi. J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987)
Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8.11.2016 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987) toi sukupolvet suomalaiseen yhteiskuntatutkimukseen Aineistona
LisätiedotThis is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Fingerroos, Outi Title: Folkloristiikkaa Etiopiassa Year:
LisätiedotMieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti
Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin
LisätiedotKulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa (KUMU)
Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa (KUMU) Etnologia, antropologia & kulttuuripolitiikka 1 Kuva: Pixabay Mikä on KUMU? Jyväskylän yliopiston uusi, täysin uniikki tutkinto-ohjelma, jossa yhdistyvät
LisätiedotThis is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Rautiainen, Matti Title: Osallisuus ja demokratia koulussa
LisätiedotTaideopintoja, historian tutkimusta, kävelylenkkejä uuden elämän askelin
Taideopintoja, historian tutkimusta, kävelylenkkejä uuden elämän askelin Posted on 18.12.2013 by Eeva-Liisa Viitala 2 Helsingin yliopiston kirjaston keväällä 2013 eläkkeelle jäänyt ylikirjastonhoitaja
LisätiedotEKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?
EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan
LisätiedotThis is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Nevalainen, Pasi Title: Pragmaattisen porvarin myyttiset
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
LisätiedotOppikirjat oman aikansa ilmentyminä
Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN
LisätiedotParhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia
Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.
LisätiedotTammikuun työllisyyskatsaus 2015
NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200
LisätiedotMainiot matkailukysymykset
Mainiot matkailukysymykset Tulosta, leikkaa suikaleiksi, valitse parhaat, keksi uusia ja pyydä osallistujia nappaamaan Mainio matkailukysymys. Kannusta keskustelemaan matkailuaiheesta ja aiheen vierestä.
LisätiedotDokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:
FSD3079 MUISTOJA JA MIELIKUVIA RADIOAKTIIVISUUDEN ILMIÖISTÄ 2015 FSD3079 MEMORIES AND MENTAL IMAGES OF PHENOMENA RELATED TO RADIOACTI- VITY 2015 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen
LisätiedotMies ja seksuaalisuus
Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo
LisätiedotJokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.
Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun
LisätiedotKandiaikataulu ja -ohjeita
Kandiaikataulu ja -ohjeita Kandin tavoitteet Opinto-opas LuK-tutkielma: kirjallinen työ, osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman kohteena olevaan aihepiiriin, kykyä tieteelliseen kirjoittamiseen ja tieteellisten
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui
LisätiedotHyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tutkimussuunnitelma. Miten se tehdään?
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Tutkimussuunnitelma Miten se tehdään? 2016 Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelma on käsikirjoitus, joka kuvaa tutkimuksen olennaisimmat asiat. Sitä seuraamalla tutkija
LisätiedotMaakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset
Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä
LisätiedotRakastan työtäni mutta miksi?
Rakastan työtäni mutta miksi? Elina Jokinen FT, Kirjoitusviestinnän opettaja JYU / Kielikeskus Esityksen kuvat, videot ja kommentit Gradu- ja väitöskirjaretriitti kevät 2016, Konnevesi Tieteen popularisointi
LisätiedotTASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA
TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA Muistiot 2011:1 1 Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2011:1 ISBN 978-952-13-4639-2 (pdf) ISSN-L 1798-8896 ISSN 1798-890X (verkkojulkaisu) Taitto: Sirpa Ropponen
LisätiedotEntisajan vaatteissa. Tehtävät koululle
Entisajan vaatteissa Tehtävät koululle Työpajassa tutustutaan arkipukeutumiseen 1900-luvun alussa. Keski-Suomi sijaitsee itäisen ja läntisen kulttuurialueen rajalla, mikä on johtanut kulttuuripiirteiden
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotHelka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana
Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto
LisätiedotEila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola
Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotThis is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Husso, Marita Title: Laadullinen tutkimus ja tutkimuksen
LisätiedotThis is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Pöyhönen, Sari; Viitanen, Pietu Title: Kielimatka Muuramesta
LisätiedotEsko Korpilinna ja ketsua. Esitys Ruutiukoissa Matti Kataja
Esko Korpilinna ja ketsua Esitys Ruutiukoissa 8.1.2018 Matti Kataja Esko Korpilinna Itkevät Jumalat kirjoitussarja Apu-lehdessä 1967 Kirjailija, pääasiassa kuunnelmia Lappeenranta 28.06.1928 Sollentuna
LisätiedotSaamelainen kulttuuri KEVÄÄN 2010 OHJELMA III periodi ja IV periodi
Saamelainen kulttuuri 9.2.10 KEVÄÄN 2010 OHJELMA III periodi 11. 1. 5.3. ja IV periodi 15. 3. 21.5.2010 PERUSOPINNOT 683394P Saamelaisten maailmankuvat ja taide 5op Luennot (20 t) ja luentopäiväkirja 2
LisätiedotDokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:
FSD1359 ISÄ JA ISYYS: NYT-LIITTEEN ISÄNPÄIVÄN KYSELY 2003 FSD1359 FATHERHOOD 2003 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa. Dokumenttia
LisätiedotHelmikuun työllisyyskatsaus 2015
NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.3.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja lähes kolmanneksen vuoden takaista enemmän. Pitkäaikaistyöttömien
LisätiedotSuomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014
Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 28.08.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tarkoituksena
LisätiedotPaneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi
Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia
LisätiedotVALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP
1 (5) VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP Oletko kiinnostunut politiikan ja vallan tutkimuksesta, poliittisista järjestelmistä ja poliittisen ajattelun kehityksestä? Valtio-opin opinnot tarjoavat perustietoja
LisätiedotDetta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga
KYSELYLOMAKE: FSD3057 KORKEAKOULUJEN UUDET OPISKELIJAT: ENSIKOKEMUKSET 2014 QUESTIONNAIRE: FSD3057 NEW STUDENTS IN UNIVERSITIES 2014: FIRST IMPRESSIONS Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen
LisätiedotVUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus
VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus Missio Välitämme pelastuksen evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Visio Seurakuntamme on armon ja rauhan yhteisö, joka tuo ajallista
LisätiedotKYSELYLOMAKE: FSD3134 LAPSIBAROMETRI 2016 QUESTIONNAIRE: FSD3134 CHILD BAROMETER 2016
KYSELYLOMAKE: FSD3134 LAPSIBAROMETRI 2016 QUESTIONNAIRE: FSD3134 CHILD BAROMETER 2016 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa. Kyselylomaketta
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotThis is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Vaarala, Heidi Title: Sävyjä sysisuomalaisuuteen Year:
Lisätiedot