Tekniikan alan jatkoopiskelun. ja kehittämistarpeet Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tekniikan alan jatkoopiskelun. ja kehittämistarpeet Suomessa"

Transkriptio

1 Tekniikan alan jatkoopiskelun nykytila ja kehittämistarpeet Suomessa

2 Tekniikan alan jatko-opiskelun nykytila ja kehittämistarpeet Suomessa 1

3 2 Tekniikan Akateemisten Liitto TEK 2001 Ulkoasu Maisa Nissinen Kansipiirros Timo Mikama ISBN

4 Esipuhe Jotta kansallisen tutkimus- ja tuotekehityspanoksen lisäämisellä päästäisiin toivottuihin tuloksiin, tieteellisiltä jatkotutkinnoilta on edellytettävä erittäin korkeaa laatutasoa. Jatkokoulutukseen on saatava parhaat ja teoreettisesta työskentelystä kiinnostuneimmat opiskelijat. Tekniikan Akateemisten Liiton (TEK) tavoitteena on kohottaa jatkotutkintojen suorittamisen kannattavuutta ja edistää jatkotutkintojen laadun jatkuvaa kehittämistä. Tämä tutkimus tekniikan alan jatko-opiskelun nykytilasta ja kehittämistarpeista Suomessa toteutettiin TEKin toimeksiannosta Teknillisen Korkeakoulun Koulutuskeskus Dipolin Kehittämispalvelut -yksikössä. Tutkimus toteutettiin vuosina Jatko-opiskelijatutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki Suomen teknillisissä korkeakouluissa ja -tiedekunnissa syyskuussa 1999 kirjoilla olleet tekniikan alan jatko-opiskelijat (noin 5 000). Jatko-opiskelijoille lähetetyn kyselyn vastausprosentiksi saatiin 24 %. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia tekniikan alan jatko-opiskelun nykytilaa ja kehittämistarpeita. Tavoitteena oli hyödyntää tutkimustuloksia luodessa suuntalinjoja tekniikan alan jatko-opiskelun kehittämiselle. Tutkimuksessa selvitettiin mm. jatko-opintoihin hakeutumisen motiiveja, opintojen ohjaus- ja palautejärjestelmää, tutkijakoulujen ja perinteisen tohtoriopintojen eroja, lisensiaattitutkinnon tarpeellisuutta ja jatko-opiskelijoiden urasuunnitelmia. Tutkimuksen tuloksena saatiin runsaasti mielenkiintoista taustatietoa tekniikan alan jatkokoulutuksen edelleen kehittämisen tueksi. Tämä tutkimuksen tuloksia esittelevä julkaisu koostuu seitsemästä artikkelista: Tutkimus hankkeen kuvaus, Perustietoa jatko-opiskelusta ja jatko-opiskelijoista, Motiiveja ja näkökulmia jatko-opintoihin hakeutumisen taustalla, Tekniikan jatkotutkimuksen ja -opiskelun rahoittaminen, Jatko-opiskelu ulkomailla, Ohjauskokemukset tekniikan alan jatko-opiskelussa ja Näkökulmia jatkokoulutettujen työmarkkinoihin. Lisäksi tutkimuksen keskeisimmistä tuloksista on esitetty lyhyt yhteenveto. Kiitämme tutkimuksen toteuttajaa TKK Dipolia yhteistyöstä tutkimusprosessissa. TEK jatkaa edelleen työtään suomalaisen teknillisen alan korkeakoulutuksen laadun ja arvostuksen edistämiseksi. Perustutkintokoulutuksen lisäksi myös jatko- ja täydennyskoulutuksen kehittämiseen on kiinnitettävä huomiota. Helsingissä, Jukka Mäkelä Kati Korhonen 3

5 4

6 Kirjoittajat Esipuhe ja Yhteenveto tekniikan alan jatko-opintotutkimuksen tuloksista Jukka Mäkelä Kati Korhonen 1 Johdanto: Tutkimushankkeen kuvaus Saara A. Brax Riikka Lauhia 2 Perustietoa jatko-opiskelusta ja jatko-opiskelijoista Riikka Lauhia 3 Motiiveja ja näkökulmia jatko-opintoihin hakeutumisen taustalla Saara A. Brax 4 Tekniikan jatkotutkimuksen ja -opiskelun rahoittamisesta Saara A. Brax 5 Jatko-opiskelu ulkomailla Eeva Matthews Outi Aitio 6 Ohjauskokemukset tekniikan alan jatko-opiskelussa Anna-Maija Ahonen 7 Näkökulmia jatkokoulutettujen työmarkkinoihin Outi Aitio 5

7 Sisältö Esipuhe 3 Yhteenveto tekniikan alan jatko-opintotutkimuksen tuloksista 9 1 Johdanto: Tutkimushankkeen kuvaus Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen toteutus Tutkimuksessa käytetyt analyysimenetelmät Yleisiä näkökulmia tutkimuksen luotettavuuteen Lähteet Perustietoa jatko-opiskelusta ja jatko-opiskelijoista 19 Tiivistelmä Johdanto Jatko-opintojen tavoitteet ja tutkintorakenne Jatko-opintokelpoisuus ja hakumenettely Jatko-opiskelun monet mahdollisuudet Tutkijakoulut Jatko-opiskelusta kerättävä palaute Tulokset Vastaajien taustatiedot Jatko-opiskelijoiden elämäntilanne Aikaisemmat opinnot Jatko-opiskelu Jatko-opiskelusta kerättävä palaute Päätelmät...43 Lähteet Muut lähteet Motiiveja ja näkökulmia jatko-opintoihin hakeutumisen taustalla 22 Tiivistelmä Johdanto Yksilöllinen suuntautuminen ja valinnat opinnoissa Jatkokoulutukseen hakeutuvien motiivit Motivaatio ja jatkokoulutus Jatko-opinnot uran ja elämän näkökulmasta Ura-ankkurit suuntautumisen määrittäjinä Koulutussosiologinen näkökulma tutkintoihin Tulokset Jatko-opintoihin hakeutumisen päättämisen ajankohta Päätöksentekoajankohtaan liittyviä tekijöitä Perheellisyyden yhteys hakeutumispäätöksen tekoajankohtaan Hakeutumismotiivien tarkastelua Opiskelupaikan valintaan vaikuttaneet tekijät

8 3.6 Päätelmät Suuntautuminen ja ammatilliset motiivit tulosten valossa Jatko-opiskelijoiden oppimismotivaatio Akateeminen koulutus osana koulutussosiologista mekanismia Neljä näkökulmaa Yhteenveto Lähteet Tekniikan jatkotutkimuksen ja -opiskelun rahoittamisesta 77 Tiivistelmä Johdanto Tekniikan tutkimuksen tilasta ja resurssoinnista Suomessa Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus hallinnonaloittain Korkeakoulujen ulkopuolinen tutkimusrahoitus Akateemisten jatko-opintojen rahoitus Opintotuki Apurahat Jatko-opintojen rahoittaminen ulkomailla Tutkijakoulut Tulokset Vastaajien tulonlähteet Vastaajien toimeentulokokemukset Jatko-tutkimuksen rahoittaminen Opintojen maksullisuus Päätelmät Toimeentulo Jatkotutkimuksen rahoituskysymykset Yhteenveto Lähteet Jatko-opiskelu ulkomailla 91 Tiivistelmä Johdanto Apurahat jatko-opiskeluun ja tutkimukseen ulkomailla Euroopan Unionin koulutusohjelmat Kahdenväliset yhteistyösopimukset Muut opiskelijavaihto- ja apurahaohjelmat Tulokset Suunnitelmat jatko-opintojen suorittamisesta ulkomailla Jatko-opintojen suorittaminen ja järjestäminen ulkomailla Päätelmät Yhteenveto Lähteet Muut lähteet Ohjauskokemukset tekniikan alan jatko-opiskelussa 99 Tiivistelmä Johdanto Ohjauksen käsite Ohjaustahot Korkeakoulun antama ohjauksellinen tuki Työnantajalta saatava ohjauksellinen tuki Vertaistuki

9 Ohjaus eri opiskelijaryhmille Täysipäiväiset opiskelijat Korkeakoululla työskentelevät opiskelijat Muualla työelämässä olevat opiskelijat Vaihto-opiskelijoiden ohjaaminen Tulokset Eri asioihin saadun ohjauksen määrä ja ohjauksen tärkeys Sukupuoli, suoritettava tutkinto ja ohjausalueiden tärkeys Eri tahoilta saatu ohjaus ja saadun ohjauksen riittävyys Ohjausalueiden tärkeyden vaikutus ohjauksen saamiseen Ohjaajan piirteiden tärkeys Ohjaajan piirteiden faktorianalyysi Sukupuolen vaikutus ohjaajatyyppien tärkeyteen Suoritettava jatkotutkinto ja ohjaajatyypit Muita ristiintaulukointeja Päätelmät Ohjauksen hakeminen ja saaminen Ohjauksen saaminen eri tahoilta Ohjauksen riittävyyden kokeminen Jatko-opintojen ohjaajan tärkeät ominaisuudet Yhteenvetoa Lähteet Näkökulmia jatkokoulutettujen työmarkkinoihin 133 Tiivistelmä Johdanto Tekniikan alan tutkinnon suorittaneet ja työelämä Tekniikan alan tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään Korkeakoulujen suhde työelämään Työntekijän ja työnantajan intressit työmarkkinoilla Työntekijän intressit Työnantajan intressit Yritysten suhtautuminen ulkomailla opiskelleisiin sekä ulkomaisiin opiskelijoihin Laatunäkökulma teknillisen alan tutkintoon Perustutkinto Tekniikan alan tutkintojen kansainvälinen vastaavuus Lisensiaatin tutkinnon arvonimeke Tekniikan tutkintonimekkeet Yhdysvalloissa Tulokset Muuhun työhön käytettävä aika Päätoimi Työssäkäynnin kannalta ongelmalliseksi koetut asiat Toimiasema ja keskeiset työtehtävät Työnantajan tuki Lisensiaatin tutkinnon ongelmallisuus kansainvälisessä kanssakäymisessä Lisensiaatin tutkinnon lakkauttaminen Lisensiaatin tutkinnon kehittäminen ammatillisesti suuntautuneeksi jatkotukinnoksi Urasuunnitelmat Päätelmät Yhteenveto Lähteet Muut lähteet Liitteet 153

10 Yhteenveto tekniikan alan jatko-opintotutkimuksen tuloksista Kati Korhonen Jukka Mäkelä Hakeutuminen ja motiivit jatko-opintoihin Tekniikan alan jatko-opiskelijoista 71 % päätti hakeutua jatko-opintoihin joko perusopintojen aikana tai viimeistään alle kahden vuoden kuluttua valmistumisesta. Motivaatio jatko-opintoihin on monen osatekijän summa. Voidaan kuitenkin sanoa, että jatko-opintoihin hakeutuessa taloudelliset motiivit eivät ole useinkaan etusijalla. 24 % jatkoopiskelijoista ilmoitti, että taloudelliset seikat eivät olleet tärkeä motiivi ja 49 %:lle taloudelliset seikat olivat neutraaleja jatko-opintoihin hakeutumisen kannalta. Erottautumismotiivi nousi taloudellisia motiiveja tärkeämmäksi. Lähes 90 %:lle erottautumismotiivi oli vähintään keskitärkeä syy hakeutua jatko-opintoihin. Vain 10 % jatko-opiskelijoista koki, että erottautumismotiivilla ei ollut mitään merkitystä tai että merkitys oli vähäinen hakeutumispäätöstä tehtäessä. Teknillisten korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen sisäänotot ovat kasvaneet 1990-luvulla voimakkaasti. Henkilöt, jotka haluavat erottua korkeakoulututkinnon suorittaneiden joukosta, voivat hakea etulyöntiasemaa jatkotutkinnon tieteellisyyden kautta, jolloin lisäarvo tulee juuri jatkotutkimuksesta. Akateeminen jatkokoulutus saattaa olla keino erottautua työmarkkinoilla ammattikorkeakoulututkinnon ja akateemisen perustutkinnon suorittaneista. Vain 10 %:lle jatko-opiskelijoista työttömyys tai sen uhka on ollut tärkeä tai erittäin tärkeä tekijä jatko-opintoihin hakeutumisen motiivina. Harva diplomi-insinööri siis ajautuu jatkoopiskelijaksi. Jatko-opiskelijoiden ohjaus- ja palautejärjestelmä on puutteellinen Jatko-opiskelijoista suurin osa oli saanut eri ohjausalueisiin vähän tai jonkin verran ohjausta. Heikko opintojen ohjaus on huomattava puutealue sekä sisällöllisen, menetelmällisen että motivoinnin osalta. Toisaalta opiskelijat eivät myöskään itse aktiivisesti hae ohjausta, vaikka olisivat siihen tyytymättömiä. Opiskelijat odottavat ohjaajalta ennen kaikkea tiedollista ja tutkimusteknistä asiantuntemusta, palautetta rohkaisua ja kannustusta. Konkreettisia neuvoja ei kaivata niinkään paljon. Tärkeä kysymys onkin miksi opiskelijat eivät ole saaneet enempää neuvontaa ja tukea tärkeäksi katsomiinsa ohjausalueisiin. Eräänä syynä voi olla se, että korkeakoulukulttuuri edellyttää toimijoiltaan yksin tekemisen kykyä ja itsenäisyyttä tutkimuksessa ja opiskelussa. Näin ollen opiskelijan voi olla vaikea hakea ohjausta ohjausta hakemalla hän voi pelätä 9

11 10 osoittavansa kyvyttömyytensä toimia tiedeyhteisön sisällä. Niinpä ohjausta haetaan vain viimeisessä hädässä kun omat ponnistelut eivät enää tuota tulosta. Opiskelijat eivät hae usein ohjausta muiltakaan tahoilta: useimmat opiskelijat hakevat ohjausta työpaikan ohjaajalta, muilta opiskelijoilta ja kollegoilta ja opinto-ohjaajilta tai suunnittelijoilta joko harvoin tai ei koskaan. Tärkeä kysymys onkin keneltä jatko-opiskelijat saavat opintoihinsa tarvittavan tuen ja neuvonnan, jos he käyvät vain harvoin eri ohjaustahojen luona keskustelemassa? Jatko-opiskelijoilta kerätään erittäin vähän palautetta yliopistotasolla. Yliopistojen välillä on kuitenkin eroja. Tampereen teknillinen korkeakoulu ja Åbo Akademi keräävät muita enemmän jatko-opiskelijapalautetta. Teollisuus ja yliopistot tukevat selvästi enemmän tohtori- kuin lisensiaattiopiskelijoita Tekniikan tohtoriopiskelijat saivat työnantajiltaan lisensiaattiopiskelijoita selvästi enemmän ohjausta, taloudellista tukea ja aikaa työn tekemiseen. Näyttää siltä, että yritykset kokevat hyötyvänsä tohtorin tutkinnon suorittaneista lisensiaattitutkintoa enemmän ja kannustavat näin ollen enemmän tohtorin tutkinnon suorittamiseen. Sekä yksittäisten ohjaajien tasolla että yliopistotasolla tohtoriopiskelijoilta kerätään enemmän palautetta kuin lisensiaattiopiskelijoilta. Yliopistot ovat kiinnostuneempia tohtoriopiskelijoista kuin lisensiaattiopiskelijoista. Noin puolet tällä hetkellä tohtoriksi opiskelevista tähtää tohtorin tutkintoon suoraan perustutkinnon pohjalta. Naiset tähtäävät jatko-opinnoissaan miehiä useammin suoraan tohtorin tutkintoon. Lisensiaatin tutkinnon kansainvälistä vertailtavuutta parannettava Lisensiaatti-tutkintoa piti ongelmallisena tai joskus ongelmallisena peräti yli puolet vastaajista (56 %). Ongelmat liittyvät lisensiaatin tutkinnon huonoon kansainväliseen vertailtavuuteen. Lisensiaattitutkinnon lakkauttamisen kannalla oli kolmasosa (33 %) vastaajista. 14 % piti lakkauttamista yhdentekevänä ja joka toinen (50 %) oli säilyttämisen kannalla. Miehet (36 %) olivat naisia (28 %) enemmän lakkauttamisen kannalla. Lisensiaattitutkinnon suorittaneet olivat tutkintoa suorittamattomia useammin valmiita lakkauttamaan lisensiaatin tutkinnon. Tutkijakoulut nopeuttavat opintoja ja lisäävät yritysyhteistyötä Yrityksen kanssa yhteistyössä tutkimustaan tekevillä jatko-opinnot kestävät lyhyemmän aikaa kuin muilla opiskelijoilla. Lähes joka toinen (45 %) yrityksen kanssa yhteistyötä tekevä tekniikan alan jatko-opiskelija suorittaa opintonsa arviolta 3 6 vuodessa, kun vastaavaan yltää muista opiskelijoista vain joka kolmas (34 %). Kolmasosa (31 %) jatko-opiskelijoista teki lisensiaattityötään tai väitöskirjaansa yhteistyössä yrityksen kanssa. Tekniikan tohtorin tutkintoa suorittavat tekevät lisensiaattiopiskelijoita enemmän yritysyhteistyötä. Tekniikan tohtoreiksi opiskelevista 37 % teki väitöskirjaansa yhteistyössä yrityksen kanssa ja tekniikan lisensiaatiksi opiskelevista 27 %. Tutkijakouluissa opiskelevista suurempi osa tekee jatkotutkimustaan yhteistyössä yrityksen kanssa kuin perinteisen jatkokoulutusmallin tapaan opiskeleva. Tutkijakoulussa opiskelevista 40 % teki jatkotutkimustaan yhteistyössä yrityksen kanssa. Perinteisessä jatkokoulutuksessa opiskelevista 31 % teki yritysyhteistyötä.

12 Monografin tekijöihin verrattuna (34 %) nippuväitöskirjaa tekevistä suurempi osa (43 %) arvioi valmistuvansa 3 6 vuodessa. Neljäsosalla (24 %) jatko-opiskelijoista tutkintoon oli sisältynyt opintoja muissa yliopistoissa. Ulkomailla tiesi varmuudella suorittavansa opintoja kuitenkin vain noin 8 %. Joka neljäs ei vielä osannut vastata suunnitelmiin ulkomailla opiskelusta. Suurin osa tekee jatko-opintojaan sivutoimisesti oman työn ohessa Vastaajista yli puolet (54 %) ilmoitti ettei saanut rahoitusta jatko-opinnoilleen. Jatko-opiskelijoista 2/3 (66 %) käyttää jatko-opintoihinsa korkeintaan yhden päivän viikossa. Käytännössä tämä tarkoittanee, että suurin osa jatko-opiskelijoista tekee opintojaan sivutoimisesti oman työn ohessa. 2/3 ei ole kokenut toimeentulo-ongelmia jatko-opiskelun aikana. 15 %:lla ongelmia on ollut usein. Niistä, joilla ongelmia on ollut usein, suurin osa työskentelee apurahalla, tutkijakoulussa tai korkeakoulussa opettajana. Tästä ryhmästä 2/3 ilmoitti, että heillä on ollut usein toimeentulo-ongelmia. Vain 5 %:lla jatko-opiskelijoista opinnot olivat maksullisia. Yli puolet pitää todennäköisenä työskentelyä teollisuudessa valmistumisen jälkeen Tekniikan jatko-opiskelijoista yli puolet (56 %) pitää todennäköisenä työskentelyä teollisuudessa jatkotutkinnon suorittamisen jälkeen. Joka neljäs (23 %) pitää todennäköisenä työskentelyä yliopistolla. Verrattuna aiempiin tutkimuksiin jatko-opintoja suorittaneiden kiinnostus työskennellä teollisuudessa on kasvanut. 11

13 12

14 1 Johdanto: Tutkimushankkeen kuvaus Saara A. Brax. Riikka Lauhia 1.1. Tutkimuksen taustaa Tutkimus alkoi muotoutua keväällä 1999, kun Tekniikan Akateemisten Liitto TEK otti yhteyttä TKK Dipolin Kehittämispalveluihin ja esitteli tekniikan jatko-opiskelua käsittelevän tutkimuksen ideaa ja pääteemoja. Tavoitteena oli tutkimuksen keinoin selvittää muun muassa jatko-opiskelijoiden taustoja ja niiden yhteyttä jatko-opinnoissa edistymiseen, jatko-opiskelijoiden taloudellista tilannetta sekä vaihto-opiskelun yleisyyttä ja siihen yhteydessä olevia asioita. Tärkeänä opintojen edistymisen kannalta pidettiin jatko-opiskelijan eri tahoilta saamaa tukea ja neuvontaa, jota selvitettiin ohjausta käsittelevässä osuudessa. Tutkimuksen ohjausryhmä pyrki tutkimuksen avulla saamaan myös tietoa jatko-opinnoille esteitä aiheuttavista seikoista ja niistä seikoista, joiden arveltiin hidastavan jatkotutkinnon suorittamista. Kiinnostavana pidettiin jatko-opiskelijoiden työelämäsuhdetta ja heidän kokemuksiaan jatko-opintojen tekemisestä yhteistyössä yritysten kanssa. Tutkimuksen avulla haluttiin myös vertailla yritysten kanssa yhteistyössä tehdyn jatkotutkimuksen ja yliopistolla esimerkiksi tutkijakoulussa tai muulla rahoituksella tehdyn tutkimusprosessin ominaispiirteitä. Tutkimusta käynnistettäessä pohdittiin myös niitä syitä, joiden takia valmistuneet hakeutuvat jatko-opintojen pariin. Haluttiin kartoittaa jatko-opiskeluun liittyviä motiiveja, jotta lahjakkaiden opiskelijoiden innostusta jatko-opiskeluun voitaisiin jatkossa edelleen vahvistaa. Tutkimuksen näkökulmat olivat edellä luetellun perusteella hyvin moninaiset jo alkuvaiheessa. Laajojen teemojen lisäksi tutkimus pyrittiin muutenkin pitämään kartoittavana ja yleisenä, sillä tarkoituksena oli luoda mieluummin kattava yleiskuva tekniikan jatko-opiskelun tilanteesta yksityiskohtaisempien teoriamallien rakentelun sijaan. Nähtiin myös, että tämän tyyppinen laajahko kartoitus voisi toimia tulevien tarkempien tutkimusten suunnittelupohjana. Tässä tutkimuksessa ei haluttu rajata aihetta vain jatko-opiskelijaan toimijana tai toiminnan kohteena, jatko-opintoihin ja niiden rakenteeseen tai jatko-opintojen kehittämiseen mahdollisesti paremmiksi, eikä myöskään yliopistoihin jatko-opintojen kehysinstituutiona. Sen sijaan on haluttu valottaa näitä eri tekijöitä tutkimuksen tilaajan ja muiden sidosryhmien kannalta kiinnostavien kysymysten avulla. Tutkimuksen tavoitteena ei myöskään ole ollut nostaa esiin vertailuja eri yliopistojen kesken, vaikka näin on jonkin yksittäisen muuttujan kohdalla saatettukin tehdä. Eri yliopistojen vertaileminen tällaisessa tutkimuksessa ei ole mielekästä, koska tuloksiin vaikuttavia monia tekijöitä ei ole ollut tarkoituksen mukaista selvittää alunperinkään. Siten eri yliopistojen vertailu yhden tai kahden muuttujan välillä ei ole tutkimustuloksena mitenkään luotettavaa, 13

15 eikä tällaisia tulkintoja esitellyistä tuloksia toivottavasti tehdä. Edelleenkään vertailuja eri alojen välillä ei ole haluttu liiaksi tehdä, koska yliopistoilla on painotettuja vahvuusalueita sekä myöskin erilaisia organisatorisia jakoja. Tieteenalojen jaot eivät ole ylittämättömiä aitoja, vaan poikkitieteellisyys ilmenee jatko-opinnoissakin monella tavalla. Ilmeisimpänä esimerkkinä voidaan mainita jonkin tutkimuskohteen ympärille ryhmittyneet rinnakkaisalojen yhteiset tutkijakoulut. Tutkimuksen lukijoiden kannattaa pitää mielessään tutkimuksen lähtökohdat tutkimustuloksiin perehtyessään, jotta tutkimustuloksia ei tulkittaisi irrallaan niiden kontekstista. Kyselylomaketutkimus ei myöskään ole arvovapaata siinä kuin ei mikään muukaan tutkimus, sillä tutkimuksen edetessä tutkijat ovat joutuneet ottamaan kantaa tahtomattaankin hyvin moniin seikkoihin. Tutkimuksen luotettavuuden parantamiseksi näitä seikkoja esitellään tässä johdannossa yleisellä tasolla ja myöhemmin tutkimusartikkeleissa yksityiskohtaisemmin Tutkimuksen toteutus Edellä esitettyjen teemojen pohjalta tutkijaryhmä toteutti kesällä 1999 alustavan teoreettisen katsauksen, ns. esitutkimuksen, saatavilla olevien aineistojen ja lähteiden perusteella. Tutkimuksen toinen vaihe taas käsitti tutkimusongelmien tarkentamisen, mittarin eli kyselylomakkeen suunnittelun ja toteutuksen, aineiston hankintaan liittyvät suunnittelutoimet ja valmistelut sekä aineiston hankinnan, sen analysoinnin ja tutkimuksen tulosten raportoinnin. Esiselvitys toimi tutkimuksen toisen vaiheen työskentelyn perustana. 14 Tutkimuksen alkuperäinen ajatus syntyi TEKissä, ja yhteistyössä tutkimuksen suunnittelu alkoi huhtikuussa Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen raportti esiteltiin piakkoin kesäkuussa, ja artikkelimuotoinen väliraportti valmistui elokuussa TEKin koulutusvaliokunnasta oli mukana henkilöitä tutkimuksen ohjausryhmässä, joka kokoontui vaihtelevin kokoonpanoin tutkimusprosessin aikana. TEKin koulutus- ja työvoimapoliittisen yksikön johtaja Jukka Mäkelä toimi tutkimuksen pääohjaajana ja oli runsaasti tutkimusryhmän käytettävissä. Myös asiamies Sari Taukojärvi TEKistä osallistui tutkimuksen koordinointiin merkittävällä panoksella. Tilaajan toivomuksesta tutkimuksen kohderyhmänä pidettiin alusta lähtien kaikkia Suomen teknillisissä korkeakouluissa tai tiedekunnissa opiskelevia tekniikan jatko-opiskelijoita. Tutkimusryhmän tiedettiin käsittävän noin 5000 henkilöä. Kyselylomake lähetettiin näille jatko-opiskelijoille. Nimi- ja osoitelähteenä käytettiin korkeakoulujen luovuttamia osoitetietoja. Tutkimukseen vastanneet olivat siis jatko-opiskelijoina jossakin viidestä yliopistosta. Nämä yliopistot olivat Teknillinen korkeakoulu Espoossa (TKK), Tampereen teknillinen korkeakoulu (TTKK), Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu (LTKK). Lisäksi mukana olivat teknilliset tiedekunnat Åbo Akademista (ÅA) ja Oulun yliopistosta (OY). Tutkimukseen osallistuivat ne jatko-opiskelijat, jotka eivät olleet kieltäneet korkeakoulua luovuttamasta osoitetietoja kolmannelle osapuolelle tutkimustarkoituksessa. Tutkimuksen mittari eli kyselylomake laadittiin kesällä Postitus ja vastausten palautuminen tapahtui syys- ja lokakuun aikana. Lomakkeita lähetettiin 5132 kpl. Saatekirje ja kyselylomake löytyvät liitteistä 1.1. ja 1.2. Annetun vastausajan jälkeen muistutuskirjeitä lähetettiin noin tuhat kappaletta, siten että kyselyä ei sen laajuuden vuoksi uusittu kokonaan, vaan muistutuskirjeet lähetettiin valitsemalla aina tietty sukunimen alkukirjain ja lähettämällä vastauskirjeet kaikille niille, jotka eivät olleet ensimmäisellä kerralla vastanneet ja joiden sukunimi alkoi jollakin arvotuista kirjaimista. Vaikka muistutuskirjeitä ei siten lähetetty kaikille vastaajille, ei tutkimustulosten voida katsoa tästä vääristyneen, sillä minkäänlaista alueellista tai muutakaan valikointia ei

16 tapahtunut. Vastaajien määrä oli joka tapauksessa riittävän suuri tilastollisesti pätevien tulosten saamiseksi, ja toisaalta ei ollut mitään keinoa saada jokaista jatko-opiskelijaa vastaamaan, jolloin joka tapauksessa oli tyydyttävä tilastollisiin yleistyksiin. Vastauksia odotettiin lokakuun loppuun saakka. Osa lomakkeista jouduttiin hylkäämään, sillä niitä palautui esimerkiksi täyttämättömänä, jolloin saatiin vastausprosentiksi 23,5 %. Tutkimuksen lopullinen vastaajamäärä oli siten 1207 henkilöä. Tutkimuslomakkeet tallennettiin automaattisesti skannerilla alihankintana MDC Gallup Oy:ssä. Epäselvät kohdat tarkistettiin manuaalisesti oikean tuloksen varmistamiseksi. Vastaajat saivat lähettää palautetta kyselystä tutkijoille lomakkeen mukana tai sähköpostitse, mutta kyselylomakkeisiin tehdyt ylimääräiset kommentit eivät käsittelytavasta johtuen välittyneet tutkijoille. Tästä oli etukäteen mainittu tutkimuksen saatteessa. Tutkimuksen tulososuuksissa esiteltävät analyysit tutkijaryhmä toteutti itse tilastolliseen analyysiin tarkoitetulla ohjelmalla. Seuraavassa esitellään pääpiirteittäin tutkimuksessa käytetyt analyysimenetelmät Tutkimuksessa käytetyt analyysimenetelmät Epäparametriset menetelmät Kyselylomakkeella kerätty tieto oli kokonaan kvantitatiivisessa muodossa, mutta kaikki muuttujat eivät olleet tyypiltään skaala-asteikollisia. Monet tutkimuksessa tarkastellut muuttujat olivat laadultaan nominaaliasteikollisia tai ordinaaliasteikollisia, joten niiden osalta käytettiin nonparametrisia analyysimenetelmiä (ks. Tähtinen & Kaljonen 1998, 12). Ks. muuttujaluettelo liitteessä 1.3. Nominaaliasteikolliset muuttujat ovat kategorisia muuttujia, jotka kartoittavat jonkin laadullisen ominaisuuden esiintymistä. Muuttujien arvoilla ei ole mitään erityistä järjestystä tai paikkaa, eikä havainto voi kuulua kuin yhteen luokkaan. (Tähtinen & Kaljonen 1998, 12) Tässä aineistossa esimerkiksi sukupuoli -muuttuja tai perustutkinnon pääaine edustaa laatueroasteikkoa: vastausvaihtoehdot ovat laadullisesti kaksi eri ominaisuutta, eivät saman ominaisuuden eri määriä. Eroja eri ominaisuuksien välillä voitiin tarkastella erilaisten frekvenssiesitysten ohella ristiintaulukoimalla. Ristiintaulukoinnissa otetaan huomioon havainnon sijainti samanaikaisesti molempien taulukoitavien muuttujien osalta. Ristiintaulukoinnin yksi sarake tai rivi on ehdollinen jakauma, koska se tarkastelee muuttujan jakaumaa toisen muuttajan yhden arvon perusteella. (Alkula ym. 1994, 175) Ristiintaulukoinnin tuloksia ei kuitenkaan pidä tulkita kausaalisiksi, jos tutkimusasetelman nojalla ei ole esittää muita perusteita syyseuraussuhteille (Tähtinen & Kaljonen 1998, 66). Suurin osa tutkimuksen aineistosta on analysoitu ristiintaulukointia käyttäen. Ristiintaulukoinnin tilastollista merkitsevyyttä tarkastellaan ensinnä khin-neliötestin avulla. Khin-neliötesti on jakauman yhteensopivuustesti, joka vertaa havaittuja frekvenssejä odotettuihin arvoihin. Sen avulla saadaan tietoa siitä, onko tarkasteltujen muuttujien välillä riippuvuussuhde. Khin-neliötestin arvoon vaikuttaa otoksen suuruus ja taulukon solujen määrä. Sen käytölle on asetettu seuraavat kriteerit: 1) lähtöluvut ovat aina frekvenssejä, 2) korkeintaan 20 % odotusarvojakauman frekvensseistä on arvoltaan alle 5, ja 3) jokainen odotusarvofrekvenssi on arvoltaan suurempi kuin 1 (Karma & Komulainen 1984, 75 77; Munro 1997, ; Tähtinen & Kaljonen 1998, 79). Khin-neliötestin kriteerien täyttämiseksi muuttujien luokkia jouduttiin usein yhdistelemään, varsinkin silloin, kun jotakin mitattiin viisiportaisella Likert-tyyppisellä asteikolla, tai kun luokkajako muutoin oli tarpeettoman yksityiskohtainen ristiintaulukointia ajatellen. Ristiintaulukoinnin tulokset voidaan esittää joko havaintojen määränä eli absoluuttisina frekvensseinä tai prosenttijakaumina. Prosentuaalista esitystapaa käytettiin tässä tutkimukses- 15

17 sa, koska se on havainnollisempi ja informatiivisempi kuin havaintojen määrään perustuva tapa (ks. Alkula ym. 1994, ). Munro (1997, 103) suositteleekin prosenttilukujen käyttöä silloin, kun sarakesumma ei ole kaikissa sarakkeissa sama: prosenttilukujen avulla vertailu selkeytyy. Tämä johtuu siitä, että eri solujen arvot ovat prosentuaalisina keskenään suoraan vertailtavissa. Khin-neliö ja muut mahdollisesti esitetyt tunnusluvut perustuvat aivan normaalilla tavalla havaintomatriisista laskettuihin absoluuttisiin frekvensseihin. Prosenttilukujen käyttö ei vaikuta tutkimustuloksiin ja tulkintoihin millään muotoa (Katso tarkemmin frekvenssien ja prosenttijakaumien käytöstä: Munro 1997, ). Khin-neliötestiä käytetään nominaalimuuttujia tarkasteltaessa. Jos muuttujat ovat järjestysasteikollisia, on käytettävissä myös muita merkitsevyyden tarkastelemiseen tarkoitettuja testejä. Munron (1997, 109) mukaan kaksi keskeisintä riippumattomien ryhmien ja ordinaalimuuttujien analyysimenetelmää ovat Mann-Whitneyn U-testi ja Kruskal-Wallis -testi. Mann-Whitneyn U-testiä käytetään kahden ryhmän vertailemiseen, ja se vastaa parametristen menetelmien t-testiä. Kruskal-Wallis -testiä käytetään kahden tai useamman ryhmän tarkasteluun, ja se vastaa parametristen menetelmien varianssianalyysiä. (Munro 1997, 109). Tässä tutkimuksessa useita muuttujia pidettiin järjestysasteikollisena, vaikka ne olisivatkin sisältäneet ns. kaatoluokan eli en osaa sanoa -vastausvaihtoehdon. Nämä vastaukset kuitenkin muutettiin tyhjiksi. Faktorianalyysi Faktorianalyysi on tilastollinen menetelmä, jota käytetään määrittelemään laajan muuttujajoukon mahdollisesti sisältämiä dimensioita, joiden avulla voidaan kuvata useampaa muuttujaa samanaikaisesti. Analyysi voidaan toteuttaa joko eksploratorisena, jolloin se toteutetaan yleensä tutkimuksen alkuvaiheessa, tai konfirmatorisena, jolloin se testaa hypoteeseja (Dixon 1997, 313). Kuvaileva (deskriptiivinen, eksploratorinen) faktorianalyysi on tavallisempi, ja se lasketaan yleensä korrelaatiomatriisin pohjalta (Alkula ym. 1994, ). Faktorianalyysin alussa esitetyn korrelaatiomatriisin sopivuutta faktorianalyysiin kuvaa Kaiser-Meyer-Olkin indeksi (KMO), jonka arvon tulisi mielellään olla yli.70 (Carmines & Zeller 1979 Varilan 1990, 56 mukaan). Tutkimuksessa tehdyt faktorianalyysit toteutettiin exploratorisina pääkomponenttianalyyseinä, ellei analyysin ohessa ole toisin mainittu. Kommunaliteetti eli muuttujan lataus faktorilla on yksi faktorianalyysin keskeisistä suureista. Ominaisarvo (eigenvalue) saadaan kullekin faktorille korottamalla sen lataukset toiseen potenssiin ja laskemalla niiden summa sarakkeessa. Faktorin selitysaste saadaan jakamalla sen ominaisarvo muuttujien lukumäärällä. Kun faktorien ominaisarvojen summa jaetaan muuttujien määrällä, saadaan faktorianalyysin selitysaste (Alkula ym. 1994, 271). Rotatoimalla muuttujien väliset korrelaatiot, jotka voidaan hahmottaa muuttujien välisinä kulmina, saadaan mahdollisimman mielekkäästi tulkittavissa olevia faktoreita (Alkula ym. 1994, ). Useimmiten käytettiin Varimax-suorakulmarotaatiomenetelmää. Sen etuna on pyrkimys mahdollisimman selkeään esitysrakenteeseen, jossa kukin muuttuja latautuisi selvästi yhdelle faktorille (Karma & Komulainen 1984, 44 45). Faktorianalyysin tulkinta perustuu niihin muuttujiin, jotka latautuvat faktorilla. Niitä muuttujia, jotka saavat korkeimpia latauksia faktorilla, kutsutaan kärkimuuttujiksi. Faktorin tulkitseminen tapahtuu kärkimuuttujia tarkastelemalla. Kärkimuuttujien latausten tulisi olla vähintään.50, mutta hieman alempia voidaan ottaa mukaan, jos se on kärkimuuttujien perusteella mielekästä. Muuttujan latauksen ollessa.50 selittää faktori neljäsosan sen vaihtelusta (Alkula ym. 1994, 273.). Menetelmän järkevään käyttöön kuuluu mukaan otettavien muuttujien valikointi. Muuttujat valitaan sisällöllisin kriteerein ja niiden korrelaatioita tarkastelemalla (Alkula ym. 1994, 276.). Esimerkiksi tässä tutkimuksessa valintaperusteena oli aluksi jokin teema lomakkeessa, kuten hakeutumismotiivit, jotka mittasivat jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyviä syitä 16

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA Arkkitehtuurin osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TOHTORIOHJELMA HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA LUKUVUOSILLE 2014-2015 JA 2015-2016,

KASVATUSTIETEIDEN TOHTORIOHJELMA HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA LUKUVUOSILLE 2014-2015 JA 2015-2016, PASSIIVIREKISTERI Henkilökohtainen opintosuunnitelma palautetaan tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijalle passiivirekisterilomakkeen kanssa viimeistään 31.3. Lisätietoa passiivirekisteristä www.utu.fi/opiskelu/opinnot/passiivirekisteri/

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet VALINTA JATKOKOULUTUKSEEN 1. Yleinen hakukelpoisuus Yleinen hakukelpoisuus määritellään yliopistolaissa

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Laitosten FL-jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa. Ajanmukaistamista (esim.

Laitosten FL-jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa. Ajanmukaistamista (esim. O U L U N Y L I O P I S T O L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a F L - t u t k i n n o n s u o r i t t a m i n e n 1. Opinto-oikeus Jatko-opinto-oikeuden saaminen. Tieteellisen, taiteellisen

Lisätiedot

TEKNILLISTEN TIETEIDEN TOHTORIOHJELMAN JATKOTUTKINTOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

TEKNILLISTEN TIETEIDEN TOHTORIOHJELMAN JATKOTUTKINTOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET TEKNILLISTEN TIETEIDEN TOHTORIOHJELMAN JATKOTUTKINTOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Tohtoriohjelman kuvaus http://www.uva.fi/fi/research/researcher/graduate_school/programmes/technical_sciences/ Opiskelijavalinta

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA Sisällys: 1. Suunnitteletko maisterintutkinnon jälkeisiä jatko-opintoja? Väitöskirjaa? 2. Alustavaa informaatiota jatko-opiskelusta perustutkintovaiheessa

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

HAKEMUS OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMAAN

HAKEMUS OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMAAN HAKEMUS OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMAAN 1. Henkilötiedot * Etunimi Sukunimi Osoite Postinumero Postitoimipaikka Maa Puhelin Syntymäaika 2. Hakijan pohjatutkinto * Tutkinnon nimi Yliopisto Valmistumispäivä

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

HUMANISTISEN ALAN JATKOTUTKINTO-OPAS

HUMANISTISEN ALAN JATKOTUTKINTO-OPAS TAMPEREEN YLIOPISTO HUMANISTINEN TIEDEKUNTA HUMANISTISEN ALAN JATKOTUTKINTO-OPAS TOIMITTANUT TERTTU ORPANA SISÄLLYS Lukijalle 1. TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS HUMANISTISESSA TIEDEKUNNASSA Filosofian tohtorin

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Suostun ohjaajaksi ja hyväksyn oheisen liitteen mukaisen tutkimus- ja jatko-opintosuunnitelman.

Suostun ohjaajaksi ja hyväksyn oheisen liitteen mukaisen tutkimus- ja jatko-opintosuunnitelman. HAKEMUS Lääketieteen yksikkö Lääketieteen tohtorin Filosofian tohtorin Terveystieteiden tohtorin Filosofian lisensiaatin Terveystieteiden lisensiaatin TUTKINNON SUORITTAMISEKSI JA VÄITÖSKIRJAN/LISENSIAATINTUTKIMUKSEN

Lisätiedot

Hyväksytty kauppatieteellisen tiedekuntaneuvoston kokouksessa 29.1.2013. Kauppatieteellisen alan jatkotutkintoja koskevat tutkintomääräykset

Hyväksytty kauppatieteellisen tiedekuntaneuvoston kokouksessa 29.1.2013. Kauppatieteellisen alan jatkotutkintoja koskevat tutkintomääräykset 1 Kauppatieteellisen alan jatkotutkintoja koskevat tutkintomääräykset Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta kauppatieteiden kandidaateille kevät 2014 Kasvatustieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 1. Yleistä Joustava opintopolun kasvatuspsykologian

Lisätiedot

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA 1 TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA Prof. Kirsi Pyhältö TAUSTAA: TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAISELLE KEHITTÄMISELLE 2 Tohtorikoulutus on yliopiston toiminnan

Lisätiedot

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa 1 (Alleviivattuna uusittu ehdotus ja lisäykset) Säädökset Tohtorin ja lisensiaatin tutkinnoista säädetään asetuksessa yliopistojen

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE Sivu 1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Konetekniikan osasto 22.10.2006 LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE 1. OHJEEN TARKOITUS Ohjeen tarkoituksena on antaa jatko

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Miten pääsen alkuun?

Miten pääsen alkuun? 26.11.14 Miten pääsen alkuun? LL Markku Lehikoinen 27.11.2014 Sidonnaisuudet: HY, Akateeminen terveyskeskus ja Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto, Töölön ta Osa-aikaisen tutkijan arki Aikataulut uusiksi

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 204 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.2.205 Pirre Hyötynen, TEK TEKNIIKAN ALAN PALAUTEKYSELY VASTAVALMISTUNEILLE 3.2.205 2 3.2.205 204 ENG:LTÄ VALMISTUNEET, YHTEENVETO /4 Sivunumerot

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) määrittelee 21 :ssä tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteeksi, että opiskelija:

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) määrittelee 21 :ssä tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteeksi, että opiskelija: TOHTORIOHJELMAT JA NIIDEN JOHTAJAT 2013 ja TUTKINTOVAATIMUKSET 2013 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) määrittelee 21 :ssä tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteeksi, että opiskelija:

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

20. TUTKINTOSÄÄNTÖ. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003)

20. TUTKINTOSÄÄNTÖ. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003) 243 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003) 20. TUTKINTOSÄÄNTÖ PERUSTUTKINNOT 1 Arkkitehdin tutkinto suoritetaan arkkitehtuurin

Lisätiedot

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian

Lisätiedot

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 Sisällysluettelo ALKUSANAT 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON 5 SISÄLLYSLUETTELO 6 1 PERUSASIOITA JA AINEISTON SYÖTTÖ 8 11 PERUSNÄKYMÄ 8 12 AINEISTON SYÖTTÖ VERSIOSSA 9 8 Muuttujan määrittely versiossa 9 11

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

OHJE Jatko-opintosuunnitelmat 24.8.2012 1 (6) JATKO-OPINTOJEN AIKANA LAADITTAVAT SUUNNITELMAT

OHJE Jatko-opintosuunnitelmat 24.8.2012 1 (6) JATKO-OPINTOJEN AIKANA LAADITTAVAT SUUNNITELMAT 1 (6) JATKO-OPINTOJEN AIKANA LAADITTAVAT SUUNNITELMAT Suunnitelmat Opiskelija laatii ennen jatko-opiskelijaksi hakeutumistaan yhteistyössä työnohjaajansa, työnohjaajiensa tai ohjausryhmän kanssa tutkinnonsuorittamissuunnitelman,

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti 28.3.2007 Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän jäsenet Hannu Soini, professori (pj.) Leena Syrjälä, professori

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Peda-forum 21.5.2008 Opintojenseuranta hanke 2005-2008 Opintoprosessien seurantahanke Mukana kaikki teknillistieteelliset

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JATKOKOULUTUKSEN YLEISET LINJAUKSET JA TOIMINTAPERIAATTEET

TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JATKOKOULUTUKSEN YLEISET LINJAUKSET JA TOIMINTAPERIAATTEET TEKNILLINEN KORKEAKOULU Jatkokoulutustyöryhmä/Anneli Ahvenniemi 9.11.2009 YDINPROSESSI: JATKOKOULUTUS Voimaan 1.8.2009 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JATKOKOULUTUKSEN YLEISET LINJAUKSET JA TOIMINTAPERIAATTEET

Lisätiedot

Täydennyskoulutusohjelman esittely

Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma 70 op Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 ohjelman Lahdessa klo 15.45 alkaen Koulutuspäällikkö Tuuli Ikäheimonen Ohjelman sisältö KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

JATKO-OPINTOSUUNNITELMA KASVATUSTIETEEN TOHTORIN TUTKINTOON

JATKO-OPINTOSUUNNITELMA KASVATUSTIETEEN TOHTORIN TUTKINTOON Jyväskylän yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta JATKO-OPINTOSUUNNITELMA KASVATUSTIETEEN TOHTORIN TUTKINTOON Henkilökohtaiseen jatko-opintosuunnitelmaan (HOPS) kirjataan tohtorin tutkintoon sisällytettävät

Lisätiedot

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto (hiusalan ja maatalousalan vertailut) Anu Räisänen Helsinki 2013 ARVIOINTIASETELMA

Lisätiedot

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001?

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/5 SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OPINTO-OPAS 2003-2004, luvut 1 10 ( (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/estopas2003/index.htm) (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/tltopas2003/index.htm)

Lisätiedot

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat

Lisätiedot

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Satu Helin, TtT Avoimen yliopiston johtaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Perustelut ja tausta tutkintotavoitteisten opiskelupolkujen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,

Lisätiedot

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.!

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.! HAKUOHJEET 2014 Tiina ja Antti Herlinin säätiön ensimmäinen hakuaika järjestetään 1.-30.11.2014. Säätiö vastaanottaa avustushakemuksia sekä yhteisöiltä että yksityishenkilöiltä. Avustuksia myönnetään säätiön

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Tarkasteluja lähtötason merkityksestä opintomenestykseen. MAMK:n tekniikassa

Tarkasteluja lähtötason merkityksestä opintomenestykseen. MAMK:n tekniikassa 1 Tarkasteluja lähtötason merkityksestä opintomenestykseen MAMK:n tekniikassa 2 1. Tutkimuksen perusteita Tekniikan alalle otetaan opiskelijoita kolmesta eri lähteestä : -ammattitutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

6. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

6. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 28 6. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA n osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 email: juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Markku Ihonen Tutkijakoulu Tohtorikoulutus tutkimuksen arvioinnissa YLEISHUOMIO yksikköjen, ohjelmien ja tohtoriopiskelijoiden välinen vaihtelu suurta

Lisätiedot

Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla

Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 22.1.2015 Ulkomailla opiskelun hyödyt Akateeminen hyöty Uusia

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Opintoihin orientointi

Opintoihin orientointi Opintoihin orientointi Tervetuloa opiskelemaan fysiikkaa Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! 2.9.2014 1 Ennen opintojen alkua Tutustu huolellisesti ja hyvin opinto-ohjelmaan. Tee HOPS eli henkilökohtainen

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013.

Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013. Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013. Tämä sääntö sisältää tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen. Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY

Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen. Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY 1 Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY Hankkeen taustaa 2 KORKEAKOULUT TIETEENALAT Korkeakoulut matriisiorganisaationa

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Yliopistojen kandipalaute

Yliopistojen kandipalaute Yliopistojen kandipalaute Helena Rasku-Puttonen Korkeakoulujen KOTA-seminaari 17.9.2014 Taustaa Opiskelijoiden aloitteesta v. 2008; useita työryhmiä Palautekyselyiden kartoitus: Opiskelijoiden osallistaminen

Lisätiedot

Sukunimi Kutsumanimi Ryhmä Hetu Sähköpostiosoite. OPINTOKOKONAISUUS / OPINTOJAKSO, JOSTA AHOT menettelyä haetaan. Opiskelija täyttää

Sukunimi Kutsumanimi Ryhmä Hetu Sähköpostiosoite. OPINTOKOKONAISUUS / OPINTOJAKSO, JOSTA AHOT menettelyä haetaan. Opiskelija täyttää 1 OSAAMISEN OSOITTAMINEN, AHOT menettely A OPISKELIJAN TIEDOT Opiskelija täyttää. Lomake palautetaan yhdessä osaamisportfolion (liitteineen) kanssa AHOT menettelyä koskevan opintokokonaisuuden / opintojakson

Lisätiedot

1. Lukijalle. Ja sitten vain töihin! Reino Kurki-Suonio 1. vararehtori

1. Lukijalle. Ja sitten vain töihin! Reino Kurki-Suonio 1. vararehtori 1. Lukijalle Jatko-opintojen luonteesta voi olla monenlaisia mielikuvia. Jatko-opiskelijan onkin syytä tarkistaa, vastaako hänen oma asenteensa nykytilannetta vai joitain vanhentuneita käsityksiä. Jatko-opiskelu

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA Opetushallituksen päätökset ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen rinnastamisesta

Lisätiedot

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11. KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.2012 1 DOUBLE DEGREE-TUTKINNOT kansainvälinen kaksoistutkinto kahden

Lisätiedot

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2 Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Bolognan prosessi ja kolmas sykli Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Miksi Bolognan prosessi? Globaali kilpailu ja väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen 7.3.2014 LL TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen SISÄLTÖ 1. KTK Giga - kandidaatintutkinnon suorittaminen

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET 4. - Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti toteuttama vuotuinen palautekysely vastavalmistuneille

Lisätiedot

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu VÄITÖSKIRJAOHJE

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu VÄITÖSKIRJAOHJE Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun akateeminen komitea 19.9.2012 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu VÄITÖSKIRJAOHJE Tätä ohjetta noudatetaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen - Nykytilan kartoitus

Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen - Nykytilan kartoitus Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen - Nykytilan kartoitus Laskennallisten tieteiden päivä Tampere 13.11.2009 Auri Kaihlavirta Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen 2009 nykytilan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011. 299/2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011. 299/2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011 299/2011 Valtioneuvoston asetus opintotukiasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Ohjeita FM-opintojen loppukiemuroihin ja FM-tutkinnon hakemiseen

Ohjeita FM-opintojen loppukiemuroihin ja FM-tutkinnon hakemiseen 1(5) Maantieteen yksikkö Oulun yliopisto 22.4.2014 / Äikkään pohjalta Suorsa Ohjeita FM-opintojen loppukiemuroihin ja FM-tutkinnon hakemiseen Maantieteen opinnot, ja FM-opinnot, huipentuvat pro gradu -seminaariin

Lisätiedot

Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset

Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty farmasian tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 3.5.2011. I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Tutkintojen ja opintojen

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot