Tekniikan alan jatkoopiskelun. ja kehittämistarpeet Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tekniikan alan jatkoopiskelun. ja kehittämistarpeet Suomessa"

Transkriptio

1 Tekniikan alan jatkoopiskelun nykytila ja kehittämistarpeet Suomessa

2 Tekniikan alan jatko-opiskelun nykytila ja kehittämistarpeet Suomessa 1

3 2 Tekniikan Akateemisten Liitto TEK 2001 Ulkoasu Maisa Nissinen Kansipiirros Timo Mikama ISBN

4 Esipuhe Jotta kansallisen tutkimus- ja tuotekehityspanoksen lisäämisellä päästäisiin toivottuihin tuloksiin, tieteellisiltä jatkotutkinnoilta on edellytettävä erittäin korkeaa laatutasoa. Jatkokoulutukseen on saatava parhaat ja teoreettisesta työskentelystä kiinnostuneimmat opiskelijat. Tekniikan Akateemisten Liiton (TEK) tavoitteena on kohottaa jatkotutkintojen suorittamisen kannattavuutta ja edistää jatkotutkintojen laadun jatkuvaa kehittämistä. Tämä tutkimus tekniikan alan jatko-opiskelun nykytilasta ja kehittämistarpeista Suomessa toteutettiin TEKin toimeksiannosta Teknillisen Korkeakoulun Koulutuskeskus Dipolin Kehittämispalvelut -yksikössä. Tutkimus toteutettiin vuosina Jatko-opiskelijatutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki Suomen teknillisissä korkeakouluissa ja -tiedekunnissa syyskuussa 1999 kirjoilla olleet tekniikan alan jatko-opiskelijat (noin 5 000). Jatko-opiskelijoille lähetetyn kyselyn vastausprosentiksi saatiin 24 %. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia tekniikan alan jatko-opiskelun nykytilaa ja kehittämistarpeita. Tavoitteena oli hyödyntää tutkimustuloksia luodessa suuntalinjoja tekniikan alan jatko-opiskelun kehittämiselle. Tutkimuksessa selvitettiin mm. jatko-opintoihin hakeutumisen motiiveja, opintojen ohjaus- ja palautejärjestelmää, tutkijakoulujen ja perinteisen tohtoriopintojen eroja, lisensiaattitutkinnon tarpeellisuutta ja jatko-opiskelijoiden urasuunnitelmia. Tutkimuksen tuloksena saatiin runsaasti mielenkiintoista taustatietoa tekniikan alan jatkokoulutuksen edelleen kehittämisen tueksi. Tämä tutkimuksen tuloksia esittelevä julkaisu koostuu seitsemästä artikkelista: Tutkimus hankkeen kuvaus, Perustietoa jatko-opiskelusta ja jatko-opiskelijoista, Motiiveja ja näkökulmia jatko-opintoihin hakeutumisen taustalla, Tekniikan jatkotutkimuksen ja -opiskelun rahoittaminen, Jatko-opiskelu ulkomailla, Ohjauskokemukset tekniikan alan jatko-opiskelussa ja Näkökulmia jatkokoulutettujen työmarkkinoihin. Lisäksi tutkimuksen keskeisimmistä tuloksista on esitetty lyhyt yhteenveto. Kiitämme tutkimuksen toteuttajaa TKK Dipolia yhteistyöstä tutkimusprosessissa. TEK jatkaa edelleen työtään suomalaisen teknillisen alan korkeakoulutuksen laadun ja arvostuksen edistämiseksi. Perustutkintokoulutuksen lisäksi myös jatko- ja täydennyskoulutuksen kehittämiseen on kiinnitettävä huomiota. Helsingissä, Jukka Mäkelä Kati Korhonen 3

5 4

6 Kirjoittajat Esipuhe ja Yhteenveto tekniikan alan jatko-opintotutkimuksen tuloksista Jukka Mäkelä Kati Korhonen 1 Johdanto: Tutkimushankkeen kuvaus Saara A. Brax Riikka Lauhia 2 Perustietoa jatko-opiskelusta ja jatko-opiskelijoista Riikka Lauhia 3 Motiiveja ja näkökulmia jatko-opintoihin hakeutumisen taustalla Saara A. Brax 4 Tekniikan jatkotutkimuksen ja -opiskelun rahoittamisesta Saara A. Brax 5 Jatko-opiskelu ulkomailla Eeva Matthews Outi Aitio 6 Ohjauskokemukset tekniikan alan jatko-opiskelussa Anna-Maija Ahonen 7 Näkökulmia jatkokoulutettujen työmarkkinoihin Outi Aitio 5

7 Sisältö Esipuhe 3 Yhteenveto tekniikan alan jatko-opintotutkimuksen tuloksista 9 1 Johdanto: Tutkimushankkeen kuvaus Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen toteutus Tutkimuksessa käytetyt analyysimenetelmät Yleisiä näkökulmia tutkimuksen luotettavuuteen Lähteet Perustietoa jatko-opiskelusta ja jatko-opiskelijoista 19 Tiivistelmä Johdanto Jatko-opintojen tavoitteet ja tutkintorakenne Jatko-opintokelpoisuus ja hakumenettely Jatko-opiskelun monet mahdollisuudet Tutkijakoulut Jatko-opiskelusta kerättävä palaute Tulokset Vastaajien taustatiedot Jatko-opiskelijoiden elämäntilanne Aikaisemmat opinnot Jatko-opiskelu Jatko-opiskelusta kerättävä palaute Päätelmät...43 Lähteet Muut lähteet Motiiveja ja näkökulmia jatko-opintoihin hakeutumisen taustalla 22 Tiivistelmä Johdanto Yksilöllinen suuntautuminen ja valinnat opinnoissa Jatkokoulutukseen hakeutuvien motiivit Motivaatio ja jatkokoulutus Jatko-opinnot uran ja elämän näkökulmasta Ura-ankkurit suuntautumisen määrittäjinä Koulutussosiologinen näkökulma tutkintoihin Tulokset Jatko-opintoihin hakeutumisen päättämisen ajankohta Päätöksentekoajankohtaan liittyviä tekijöitä Perheellisyyden yhteys hakeutumispäätöksen tekoajankohtaan Hakeutumismotiivien tarkastelua Opiskelupaikan valintaan vaikuttaneet tekijät

8 3.6 Päätelmät Suuntautuminen ja ammatilliset motiivit tulosten valossa Jatko-opiskelijoiden oppimismotivaatio Akateeminen koulutus osana koulutussosiologista mekanismia Neljä näkökulmaa Yhteenveto Lähteet Tekniikan jatkotutkimuksen ja -opiskelun rahoittamisesta 77 Tiivistelmä Johdanto Tekniikan tutkimuksen tilasta ja resurssoinnista Suomessa Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus hallinnonaloittain Korkeakoulujen ulkopuolinen tutkimusrahoitus Akateemisten jatko-opintojen rahoitus Opintotuki Apurahat Jatko-opintojen rahoittaminen ulkomailla Tutkijakoulut Tulokset Vastaajien tulonlähteet Vastaajien toimeentulokokemukset Jatko-tutkimuksen rahoittaminen Opintojen maksullisuus Päätelmät Toimeentulo Jatkotutkimuksen rahoituskysymykset Yhteenveto Lähteet Jatko-opiskelu ulkomailla 91 Tiivistelmä Johdanto Apurahat jatko-opiskeluun ja tutkimukseen ulkomailla Euroopan Unionin koulutusohjelmat Kahdenväliset yhteistyösopimukset Muut opiskelijavaihto- ja apurahaohjelmat Tulokset Suunnitelmat jatko-opintojen suorittamisesta ulkomailla Jatko-opintojen suorittaminen ja järjestäminen ulkomailla Päätelmät Yhteenveto Lähteet Muut lähteet Ohjauskokemukset tekniikan alan jatko-opiskelussa 99 Tiivistelmä Johdanto Ohjauksen käsite Ohjaustahot Korkeakoulun antama ohjauksellinen tuki Työnantajalta saatava ohjauksellinen tuki Vertaistuki

9 Ohjaus eri opiskelijaryhmille Täysipäiväiset opiskelijat Korkeakoululla työskentelevät opiskelijat Muualla työelämässä olevat opiskelijat Vaihto-opiskelijoiden ohjaaminen Tulokset Eri asioihin saadun ohjauksen määrä ja ohjauksen tärkeys Sukupuoli, suoritettava tutkinto ja ohjausalueiden tärkeys Eri tahoilta saatu ohjaus ja saadun ohjauksen riittävyys Ohjausalueiden tärkeyden vaikutus ohjauksen saamiseen Ohjaajan piirteiden tärkeys Ohjaajan piirteiden faktorianalyysi Sukupuolen vaikutus ohjaajatyyppien tärkeyteen Suoritettava jatkotutkinto ja ohjaajatyypit Muita ristiintaulukointeja Päätelmät Ohjauksen hakeminen ja saaminen Ohjauksen saaminen eri tahoilta Ohjauksen riittävyyden kokeminen Jatko-opintojen ohjaajan tärkeät ominaisuudet Yhteenvetoa Lähteet Näkökulmia jatkokoulutettujen työmarkkinoihin 133 Tiivistelmä Johdanto Tekniikan alan tutkinnon suorittaneet ja työelämä Tekniikan alan tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään Korkeakoulujen suhde työelämään Työntekijän ja työnantajan intressit työmarkkinoilla Työntekijän intressit Työnantajan intressit Yritysten suhtautuminen ulkomailla opiskelleisiin sekä ulkomaisiin opiskelijoihin Laatunäkökulma teknillisen alan tutkintoon Perustutkinto Tekniikan alan tutkintojen kansainvälinen vastaavuus Lisensiaatin tutkinnon arvonimeke Tekniikan tutkintonimekkeet Yhdysvalloissa Tulokset Muuhun työhön käytettävä aika Päätoimi Työssäkäynnin kannalta ongelmalliseksi koetut asiat Toimiasema ja keskeiset työtehtävät Työnantajan tuki Lisensiaatin tutkinnon ongelmallisuus kansainvälisessä kanssakäymisessä Lisensiaatin tutkinnon lakkauttaminen Lisensiaatin tutkinnon kehittäminen ammatillisesti suuntautuneeksi jatkotukinnoksi Urasuunnitelmat Päätelmät Yhteenveto Lähteet Muut lähteet Liitteet 153

10 Yhteenveto tekniikan alan jatko-opintotutkimuksen tuloksista Kati Korhonen Jukka Mäkelä Hakeutuminen ja motiivit jatko-opintoihin Tekniikan alan jatko-opiskelijoista 71 % päätti hakeutua jatko-opintoihin joko perusopintojen aikana tai viimeistään alle kahden vuoden kuluttua valmistumisesta. Motivaatio jatko-opintoihin on monen osatekijän summa. Voidaan kuitenkin sanoa, että jatko-opintoihin hakeutuessa taloudelliset motiivit eivät ole useinkaan etusijalla. 24 % jatkoopiskelijoista ilmoitti, että taloudelliset seikat eivät olleet tärkeä motiivi ja 49 %:lle taloudelliset seikat olivat neutraaleja jatko-opintoihin hakeutumisen kannalta. Erottautumismotiivi nousi taloudellisia motiiveja tärkeämmäksi. Lähes 90 %:lle erottautumismotiivi oli vähintään keskitärkeä syy hakeutua jatko-opintoihin. Vain 10 % jatko-opiskelijoista koki, että erottautumismotiivilla ei ollut mitään merkitystä tai että merkitys oli vähäinen hakeutumispäätöstä tehtäessä. Teknillisten korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen sisäänotot ovat kasvaneet 1990-luvulla voimakkaasti. Henkilöt, jotka haluavat erottua korkeakoulututkinnon suorittaneiden joukosta, voivat hakea etulyöntiasemaa jatkotutkinnon tieteellisyyden kautta, jolloin lisäarvo tulee juuri jatkotutkimuksesta. Akateeminen jatkokoulutus saattaa olla keino erottautua työmarkkinoilla ammattikorkeakoulututkinnon ja akateemisen perustutkinnon suorittaneista. Vain 10 %:lle jatko-opiskelijoista työttömyys tai sen uhka on ollut tärkeä tai erittäin tärkeä tekijä jatko-opintoihin hakeutumisen motiivina. Harva diplomi-insinööri siis ajautuu jatkoopiskelijaksi. Jatko-opiskelijoiden ohjaus- ja palautejärjestelmä on puutteellinen Jatko-opiskelijoista suurin osa oli saanut eri ohjausalueisiin vähän tai jonkin verran ohjausta. Heikko opintojen ohjaus on huomattava puutealue sekä sisällöllisen, menetelmällisen että motivoinnin osalta. Toisaalta opiskelijat eivät myöskään itse aktiivisesti hae ohjausta, vaikka olisivat siihen tyytymättömiä. Opiskelijat odottavat ohjaajalta ennen kaikkea tiedollista ja tutkimusteknistä asiantuntemusta, palautetta rohkaisua ja kannustusta. Konkreettisia neuvoja ei kaivata niinkään paljon. Tärkeä kysymys onkin miksi opiskelijat eivät ole saaneet enempää neuvontaa ja tukea tärkeäksi katsomiinsa ohjausalueisiin. Eräänä syynä voi olla se, että korkeakoulukulttuuri edellyttää toimijoiltaan yksin tekemisen kykyä ja itsenäisyyttä tutkimuksessa ja opiskelussa. Näin ollen opiskelijan voi olla vaikea hakea ohjausta ohjausta hakemalla hän voi pelätä 9

11 10 osoittavansa kyvyttömyytensä toimia tiedeyhteisön sisällä. Niinpä ohjausta haetaan vain viimeisessä hädässä kun omat ponnistelut eivät enää tuota tulosta. Opiskelijat eivät hae usein ohjausta muiltakaan tahoilta: useimmat opiskelijat hakevat ohjausta työpaikan ohjaajalta, muilta opiskelijoilta ja kollegoilta ja opinto-ohjaajilta tai suunnittelijoilta joko harvoin tai ei koskaan. Tärkeä kysymys onkin keneltä jatko-opiskelijat saavat opintoihinsa tarvittavan tuen ja neuvonnan, jos he käyvät vain harvoin eri ohjaustahojen luona keskustelemassa? Jatko-opiskelijoilta kerätään erittäin vähän palautetta yliopistotasolla. Yliopistojen välillä on kuitenkin eroja. Tampereen teknillinen korkeakoulu ja Åbo Akademi keräävät muita enemmän jatko-opiskelijapalautetta. Teollisuus ja yliopistot tukevat selvästi enemmän tohtori- kuin lisensiaattiopiskelijoita Tekniikan tohtoriopiskelijat saivat työnantajiltaan lisensiaattiopiskelijoita selvästi enemmän ohjausta, taloudellista tukea ja aikaa työn tekemiseen. Näyttää siltä, että yritykset kokevat hyötyvänsä tohtorin tutkinnon suorittaneista lisensiaattitutkintoa enemmän ja kannustavat näin ollen enemmän tohtorin tutkinnon suorittamiseen. Sekä yksittäisten ohjaajien tasolla että yliopistotasolla tohtoriopiskelijoilta kerätään enemmän palautetta kuin lisensiaattiopiskelijoilta. Yliopistot ovat kiinnostuneempia tohtoriopiskelijoista kuin lisensiaattiopiskelijoista. Noin puolet tällä hetkellä tohtoriksi opiskelevista tähtää tohtorin tutkintoon suoraan perustutkinnon pohjalta. Naiset tähtäävät jatko-opinnoissaan miehiä useammin suoraan tohtorin tutkintoon. Lisensiaatin tutkinnon kansainvälistä vertailtavuutta parannettava Lisensiaatti-tutkintoa piti ongelmallisena tai joskus ongelmallisena peräti yli puolet vastaajista (56 %). Ongelmat liittyvät lisensiaatin tutkinnon huonoon kansainväliseen vertailtavuuteen. Lisensiaattitutkinnon lakkauttamisen kannalla oli kolmasosa (33 %) vastaajista. 14 % piti lakkauttamista yhdentekevänä ja joka toinen (50 %) oli säilyttämisen kannalla. Miehet (36 %) olivat naisia (28 %) enemmän lakkauttamisen kannalla. Lisensiaattitutkinnon suorittaneet olivat tutkintoa suorittamattomia useammin valmiita lakkauttamaan lisensiaatin tutkinnon. Tutkijakoulut nopeuttavat opintoja ja lisäävät yritysyhteistyötä Yrityksen kanssa yhteistyössä tutkimustaan tekevillä jatko-opinnot kestävät lyhyemmän aikaa kuin muilla opiskelijoilla. Lähes joka toinen (45 %) yrityksen kanssa yhteistyötä tekevä tekniikan alan jatko-opiskelija suorittaa opintonsa arviolta 3 6 vuodessa, kun vastaavaan yltää muista opiskelijoista vain joka kolmas (34 %). Kolmasosa (31 %) jatko-opiskelijoista teki lisensiaattityötään tai väitöskirjaansa yhteistyössä yrityksen kanssa. Tekniikan tohtorin tutkintoa suorittavat tekevät lisensiaattiopiskelijoita enemmän yritysyhteistyötä. Tekniikan tohtoreiksi opiskelevista 37 % teki väitöskirjaansa yhteistyössä yrityksen kanssa ja tekniikan lisensiaatiksi opiskelevista 27 %. Tutkijakouluissa opiskelevista suurempi osa tekee jatkotutkimustaan yhteistyössä yrityksen kanssa kuin perinteisen jatkokoulutusmallin tapaan opiskeleva. Tutkijakoulussa opiskelevista 40 % teki jatkotutkimustaan yhteistyössä yrityksen kanssa. Perinteisessä jatkokoulutuksessa opiskelevista 31 % teki yritysyhteistyötä.

12 Monografin tekijöihin verrattuna (34 %) nippuväitöskirjaa tekevistä suurempi osa (43 %) arvioi valmistuvansa 3 6 vuodessa. Neljäsosalla (24 %) jatko-opiskelijoista tutkintoon oli sisältynyt opintoja muissa yliopistoissa. Ulkomailla tiesi varmuudella suorittavansa opintoja kuitenkin vain noin 8 %. Joka neljäs ei vielä osannut vastata suunnitelmiin ulkomailla opiskelusta. Suurin osa tekee jatko-opintojaan sivutoimisesti oman työn ohessa Vastaajista yli puolet (54 %) ilmoitti ettei saanut rahoitusta jatko-opinnoilleen. Jatko-opiskelijoista 2/3 (66 %) käyttää jatko-opintoihinsa korkeintaan yhden päivän viikossa. Käytännössä tämä tarkoittanee, että suurin osa jatko-opiskelijoista tekee opintojaan sivutoimisesti oman työn ohessa. 2/3 ei ole kokenut toimeentulo-ongelmia jatko-opiskelun aikana. 15 %:lla ongelmia on ollut usein. Niistä, joilla ongelmia on ollut usein, suurin osa työskentelee apurahalla, tutkijakoulussa tai korkeakoulussa opettajana. Tästä ryhmästä 2/3 ilmoitti, että heillä on ollut usein toimeentulo-ongelmia. Vain 5 %:lla jatko-opiskelijoista opinnot olivat maksullisia. Yli puolet pitää todennäköisenä työskentelyä teollisuudessa valmistumisen jälkeen Tekniikan jatko-opiskelijoista yli puolet (56 %) pitää todennäköisenä työskentelyä teollisuudessa jatkotutkinnon suorittamisen jälkeen. Joka neljäs (23 %) pitää todennäköisenä työskentelyä yliopistolla. Verrattuna aiempiin tutkimuksiin jatko-opintoja suorittaneiden kiinnostus työskennellä teollisuudessa on kasvanut. 11

13 12

14 1 Johdanto: Tutkimushankkeen kuvaus Saara A. Brax. Riikka Lauhia 1.1. Tutkimuksen taustaa Tutkimus alkoi muotoutua keväällä 1999, kun Tekniikan Akateemisten Liitto TEK otti yhteyttä TKK Dipolin Kehittämispalveluihin ja esitteli tekniikan jatko-opiskelua käsittelevän tutkimuksen ideaa ja pääteemoja. Tavoitteena oli tutkimuksen keinoin selvittää muun muassa jatko-opiskelijoiden taustoja ja niiden yhteyttä jatko-opinnoissa edistymiseen, jatko-opiskelijoiden taloudellista tilannetta sekä vaihto-opiskelun yleisyyttä ja siihen yhteydessä olevia asioita. Tärkeänä opintojen edistymisen kannalta pidettiin jatko-opiskelijan eri tahoilta saamaa tukea ja neuvontaa, jota selvitettiin ohjausta käsittelevässä osuudessa. Tutkimuksen ohjausryhmä pyrki tutkimuksen avulla saamaan myös tietoa jatko-opinnoille esteitä aiheuttavista seikoista ja niistä seikoista, joiden arveltiin hidastavan jatkotutkinnon suorittamista. Kiinnostavana pidettiin jatko-opiskelijoiden työelämäsuhdetta ja heidän kokemuksiaan jatko-opintojen tekemisestä yhteistyössä yritysten kanssa. Tutkimuksen avulla haluttiin myös vertailla yritysten kanssa yhteistyössä tehdyn jatkotutkimuksen ja yliopistolla esimerkiksi tutkijakoulussa tai muulla rahoituksella tehdyn tutkimusprosessin ominaispiirteitä. Tutkimusta käynnistettäessä pohdittiin myös niitä syitä, joiden takia valmistuneet hakeutuvat jatko-opintojen pariin. Haluttiin kartoittaa jatko-opiskeluun liittyviä motiiveja, jotta lahjakkaiden opiskelijoiden innostusta jatko-opiskeluun voitaisiin jatkossa edelleen vahvistaa. Tutkimuksen näkökulmat olivat edellä luetellun perusteella hyvin moninaiset jo alkuvaiheessa. Laajojen teemojen lisäksi tutkimus pyrittiin muutenkin pitämään kartoittavana ja yleisenä, sillä tarkoituksena oli luoda mieluummin kattava yleiskuva tekniikan jatko-opiskelun tilanteesta yksityiskohtaisempien teoriamallien rakentelun sijaan. Nähtiin myös, että tämän tyyppinen laajahko kartoitus voisi toimia tulevien tarkempien tutkimusten suunnittelupohjana. Tässä tutkimuksessa ei haluttu rajata aihetta vain jatko-opiskelijaan toimijana tai toiminnan kohteena, jatko-opintoihin ja niiden rakenteeseen tai jatko-opintojen kehittämiseen mahdollisesti paremmiksi, eikä myöskään yliopistoihin jatko-opintojen kehysinstituutiona. Sen sijaan on haluttu valottaa näitä eri tekijöitä tutkimuksen tilaajan ja muiden sidosryhmien kannalta kiinnostavien kysymysten avulla. Tutkimuksen tavoitteena ei myöskään ole ollut nostaa esiin vertailuja eri yliopistojen kesken, vaikka näin on jonkin yksittäisen muuttujan kohdalla saatettukin tehdä. Eri yliopistojen vertaileminen tällaisessa tutkimuksessa ei ole mielekästä, koska tuloksiin vaikuttavia monia tekijöitä ei ole ollut tarkoituksen mukaista selvittää alunperinkään. Siten eri yliopistojen vertailu yhden tai kahden muuttujan välillä ei ole tutkimustuloksena mitenkään luotettavaa, 13

15 eikä tällaisia tulkintoja esitellyistä tuloksia toivottavasti tehdä. Edelleenkään vertailuja eri alojen välillä ei ole haluttu liiaksi tehdä, koska yliopistoilla on painotettuja vahvuusalueita sekä myöskin erilaisia organisatorisia jakoja. Tieteenalojen jaot eivät ole ylittämättömiä aitoja, vaan poikkitieteellisyys ilmenee jatko-opinnoissakin monella tavalla. Ilmeisimpänä esimerkkinä voidaan mainita jonkin tutkimuskohteen ympärille ryhmittyneet rinnakkaisalojen yhteiset tutkijakoulut. Tutkimuksen lukijoiden kannattaa pitää mielessään tutkimuksen lähtökohdat tutkimustuloksiin perehtyessään, jotta tutkimustuloksia ei tulkittaisi irrallaan niiden kontekstista. Kyselylomaketutkimus ei myöskään ole arvovapaata siinä kuin ei mikään muukaan tutkimus, sillä tutkimuksen edetessä tutkijat ovat joutuneet ottamaan kantaa tahtomattaankin hyvin moniin seikkoihin. Tutkimuksen luotettavuuden parantamiseksi näitä seikkoja esitellään tässä johdannossa yleisellä tasolla ja myöhemmin tutkimusartikkeleissa yksityiskohtaisemmin Tutkimuksen toteutus Edellä esitettyjen teemojen pohjalta tutkijaryhmä toteutti kesällä 1999 alustavan teoreettisen katsauksen, ns. esitutkimuksen, saatavilla olevien aineistojen ja lähteiden perusteella. Tutkimuksen toinen vaihe taas käsitti tutkimusongelmien tarkentamisen, mittarin eli kyselylomakkeen suunnittelun ja toteutuksen, aineiston hankintaan liittyvät suunnittelutoimet ja valmistelut sekä aineiston hankinnan, sen analysoinnin ja tutkimuksen tulosten raportoinnin. Esiselvitys toimi tutkimuksen toisen vaiheen työskentelyn perustana. 14 Tutkimuksen alkuperäinen ajatus syntyi TEKissä, ja yhteistyössä tutkimuksen suunnittelu alkoi huhtikuussa Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen raportti esiteltiin piakkoin kesäkuussa, ja artikkelimuotoinen väliraportti valmistui elokuussa TEKin koulutusvaliokunnasta oli mukana henkilöitä tutkimuksen ohjausryhmässä, joka kokoontui vaihtelevin kokoonpanoin tutkimusprosessin aikana. TEKin koulutus- ja työvoimapoliittisen yksikön johtaja Jukka Mäkelä toimi tutkimuksen pääohjaajana ja oli runsaasti tutkimusryhmän käytettävissä. Myös asiamies Sari Taukojärvi TEKistä osallistui tutkimuksen koordinointiin merkittävällä panoksella. Tilaajan toivomuksesta tutkimuksen kohderyhmänä pidettiin alusta lähtien kaikkia Suomen teknillisissä korkeakouluissa tai tiedekunnissa opiskelevia tekniikan jatko-opiskelijoita. Tutkimusryhmän tiedettiin käsittävän noin 5000 henkilöä. Kyselylomake lähetettiin näille jatko-opiskelijoille. Nimi- ja osoitelähteenä käytettiin korkeakoulujen luovuttamia osoitetietoja. Tutkimukseen vastanneet olivat siis jatko-opiskelijoina jossakin viidestä yliopistosta. Nämä yliopistot olivat Teknillinen korkeakoulu Espoossa (TKK), Tampereen teknillinen korkeakoulu (TTKK), Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu (LTKK). Lisäksi mukana olivat teknilliset tiedekunnat Åbo Akademista (ÅA) ja Oulun yliopistosta (OY). Tutkimukseen osallistuivat ne jatko-opiskelijat, jotka eivät olleet kieltäneet korkeakoulua luovuttamasta osoitetietoja kolmannelle osapuolelle tutkimustarkoituksessa. Tutkimuksen mittari eli kyselylomake laadittiin kesällä Postitus ja vastausten palautuminen tapahtui syys- ja lokakuun aikana. Lomakkeita lähetettiin 5132 kpl. Saatekirje ja kyselylomake löytyvät liitteistä 1.1. ja 1.2. Annetun vastausajan jälkeen muistutuskirjeitä lähetettiin noin tuhat kappaletta, siten että kyselyä ei sen laajuuden vuoksi uusittu kokonaan, vaan muistutuskirjeet lähetettiin valitsemalla aina tietty sukunimen alkukirjain ja lähettämällä vastauskirjeet kaikille niille, jotka eivät olleet ensimmäisellä kerralla vastanneet ja joiden sukunimi alkoi jollakin arvotuista kirjaimista. Vaikka muistutuskirjeitä ei siten lähetetty kaikille vastaajille, ei tutkimustulosten voida katsoa tästä vääristyneen, sillä minkäänlaista alueellista tai muutakaan valikointia ei

16 tapahtunut. Vastaajien määrä oli joka tapauksessa riittävän suuri tilastollisesti pätevien tulosten saamiseksi, ja toisaalta ei ollut mitään keinoa saada jokaista jatko-opiskelijaa vastaamaan, jolloin joka tapauksessa oli tyydyttävä tilastollisiin yleistyksiin. Vastauksia odotettiin lokakuun loppuun saakka. Osa lomakkeista jouduttiin hylkäämään, sillä niitä palautui esimerkiksi täyttämättömänä, jolloin saatiin vastausprosentiksi 23,5 %. Tutkimuksen lopullinen vastaajamäärä oli siten 1207 henkilöä. Tutkimuslomakkeet tallennettiin automaattisesti skannerilla alihankintana MDC Gallup Oy:ssä. Epäselvät kohdat tarkistettiin manuaalisesti oikean tuloksen varmistamiseksi. Vastaajat saivat lähettää palautetta kyselystä tutkijoille lomakkeen mukana tai sähköpostitse, mutta kyselylomakkeisiin tehdyt ylimääräiset kommentit eivät käsittelytavasta johtuen välittyneet tutkijoille. Tästä oli etukäteen mainittu tutkimuksen saatteessa. Tutkimuksen tulososuuksissa esiteltävät analyysit tutkijaryhmä toteutti itse tilastolliseen analyysiin tarkoitetulla ohjelmalla. Seuraavassa esitellään pääpiirteittäin tutkimuksessa käytetyt analyysimenetelmät Tutkimuksessa käytetyt analyysimenetelmät Epäparametriset menetelmät Kyselylomakkeella kerätty tieto oli kokonaan kvantitatiivisessa muodossa, mutta kaikki muuttujat eivät olleet tyypiltään skaala-asteikollisia. Monet tutkimuksessa tarkastellut muuttujat olivat laadultaan nominaaliasteikollisia tai ordinaaliasteikollisia, joten niiden osalta käytettiin nonparametrisia analyysimenetelmiä (ks. Tähtinen & Kaljonen 1998, 12). Ks. muuttujaluettelo liitteessä 1.3. Nominaaliasteikolliset muuttujat ovat kategorisia muuttujia, jotka kartoittavat jonkin laadullisen ominaisuuden esiintymistä. Muuttujien arvoilla ei ole mitään erityistä järjestystä tai paikkaa, eikä havainto voi kuulua kuin yhteen luokkaan. (Tähtinen & Kaljonen 1998, 12) Tässä aineistossa esimerkiksi sukupuoli -muuttuja tai perustutkinnon pääaine edustaa laatueroasteikkoa: vastausvaihtoehdot ovat laadullisesti kaksi eri ominaisuutta, eivät saman ominaisuuden eri määriä. Eroja eri ominaisuuksien välillä voitiin tarkastella erilaisten frekvenssiesitysten ohella ristiintaulukoimalla. Ristiintaulukoinnissa otetaan huomioon havainnon sijainti samanaikaisesti molempien taulukoitavien muuttujien osalta. Ristiintaulukoinnin yksi sarake tai rivi on ehdollinen jakauma, koska se tarkastelee muuttujan jakaumaa toisen muuttajan yhden arvon perusteella. (Alkula ym. 1994, 175) Ristiintaulukoinnin tuloksia ei kuitenkaan pidä tulkita kausaalisiksi, jos tutkimusasetelman nojalla ei ole esittää muita perusteita syyseuraussuhteille (Tähtinen & Kaljonen 1998, 66). Suurin osa tutkimuksen aineistosta on analysoitu ristiintaulukointia käyttäen. Ristiintaulukoinnin tilastollista merkitsevyyttä tarkastellaan ensinnä khin-neliötestin avulla. Khin-neliötesti on jakauman yhteensopivuustesti, joka vertaa havaittuja frekvenssejä odotettuihin arvoihin. Sen avulla saadaan tietoa siitä, onko tarkasteltujen muuttujien välillä riippuvuussuhde. Khin-neliötestin arvoon vaikuttaa otoksen suuruus ja taulukon solujen määrä. Sen käytölle on asetettu seuraavat kriteerit: 1) lähtöluvut ovat aina frekvenssejä, 2) korkeintaan 20 % odotusarvojakauman frekvensseistä on arvoltaan alle 5, ja 3) jokainen odotusarvofrekvenssi on arvoltaan suurempi kuin 1 (Karma & Komulainen 1984, 75 77; Munro 1997, ; Tähtinen & Kaljonen 1998, 79). Khin-neliötestin kriteerien täyttämiseksi muuttujien luokkia jouduttiin usein yhdistelemään, varsinkin silloin, kun jotakin mitattiin viisiportaisella Likert-tyyppisellä asteikolla, tai kun luokkajako muutoin oli tarpeettoman yksityiskohtainen ristiintaulukointia ajatellen. Ristiintaulukoinnin tulokset voidaan esittää joko havaintojen määränä eli absoluuttisina frekvensseinä tai prosenttijakaumina. Prosentuaalista esitystapaa käytettiin tässä tutkimukses- 15

17 sa, koska se on havainnollisempi ja informatiivisempi kuin havaintojen määrään perustuva tapa (ks. Alkula ym. 1994, ). Munro (1997, 103) suositteleekin prosenttilukujen käyttöä silloin, kun sarakesumma ei ole kaikissa sarakkeissa sama: prosenttilukujen avulla vertailu selkeytyy. Tämä johtuu siitä, että eri solujen arvot ovat prosentuaalisina keskenään suoraan vertailtavissa. Khin-neliö ja muut mahdollisesti esitetyt tunnusluvut perustuvat aivan normaalilla tavalla havaintomatriisista laskettuihin absoluuttisiin frekvensseihin. Prosenttilukujen käyttö ei vaikuta tutkimustuloksiin ja tulkintoihin millään muotoa (Katso tarkemmin frekvenssien ja prosenttijakaumien käytöstä: Munro 1997, ). Khin-neliötestiä käytetään nominaalimuuttujia tarkasteltaessa. Jos muuttujat ovat järjestysasteikollisia, on käytettävissä myös muita merkitsevyyden tarkastelemiseen tarkoitettuja testejä. Munron (1997, 109) mukaan kaksi keskeisintä riippumattomien ryhmien ja ordinaalimuuttujien analyysimenetelmää ovat Mann-Whitneyn U-testi ja Kruskal-Wallis -testi. Mann-Whitneyn U-testiä käytetään kahden ryhmän vertailemiseen, ja se vastaa parametristen menetelmien t-testiä. Kruskal-Wallis -testiä käytetään kahden tai useamman ryhmän tarkasteluun, ja se vastaa parametristen menetelmien varianssianalyysiä. (Munro 1997, 109). Tässä tutkimuksessa useita muuttujia pidettiin järjestysasteikollisena, vaikka ne olisivatkin sisältäneet ns. kaatoluokan eli en osaa sanoa -vastausvaihtoehdon. Nämä vastaukset kuitenkin muutettiin tyhjiksi. Faktorianalyysi Faktorianalyysi on tilastollinen menetelmä, jota käytetään määrittelemään laajan muuttujajoukon mahdollisesti sisältämiä dimensioita, joiden avulla voidaan kuvata useampaa muuttujaa samanaikaisesti. Analyysi voidaan toteuttaa joko eksploratorisena, jolloin se toteutetaan yleensä tutkimuksen alkuvaiheessa, tai konfirmatorisena, jolloin se testaa hypoteeseja (Dixon 1997, 313). Kuvaileva (deskriptiivinen, eksploratorinen) faktorianalyysi on tavallisempi, ja se lasketaan yleensä korrelaatiomatriisin pohjalta (Alkula ym. 1994, ). Faktorianalyysin alussa esitetyn korrelaatiomatriisin sopivuutta faktorianalyysiin kuvaa Kaiser-Meyer-Olkin indeksi (KMO), jonka arvon tulisi mielellään olla yli.70 (Carmines & Zeller 1979 Varilan 1990, 56 mukaan). Tutkimuksessa tehdyt faktorianalyysit toteutettiin exploratorisina pääkomponenttianalyyseinä, ellei analyysin ohessa ole toisin mainittu. Kommunaliteetti eli muuttujan lataus faktorilla on yksi faktorianalyysin keskeisistä suureista. Ominaisarvo (eigenvalue) saadaan kullekin faktorille korottamalla sen lataukset toiseen potenssiin ja laskemalla niiden summa sarakkeessa. Faktorin selitysaste saadaan jakamalla sen ominaisarvo muuttujien lukumäärällä. Kun faktorien ominaisarvojen summa jaetaan muuttujien määrällä, saadaan faktorianalyysin selitysaste (Alkula ym. 1994, 271). Rotatoimalla muuttujien väliset korrelaatiot, jotka voidaan hahmottaa muuttujien välisinä kulmina, saadaan mahdollisimman mielekkäästi tulkittavissa olevia faktoreita (Alkula ym. 1994, ). Useimmiten käytettiin Varimax-suorakulmarotaatiomenetelmää. Sen etuna on pyrkimys mahdollisimman selkeään esitysrakenteeseen, jossa kukin muuttuja latautuisi selvästi yhdelle faktorille (Karma & Komulainen 1984, 44 45). Faktorianalyysin tulkinta perustuu niihin muuttujiin, jotka latautuvat faktorilla. Niitä muuttujia, jotka saavat korkeimpia latauksia faktorilla, kutsutaan kärkimuuttujiksi. Faktorin tulkitseminen tapahtuu kärkimuuttujia tarkastelemalla. Kärkimuuttujien latausten tulisi olla vähintään.50, mutta hieman alempia voidaan ottaa mukaan, jos se on kärkimuuttujien perusteella mielekästä. Muuttujan latauksen ollessa.50 selittää faktori neljäsosan sen vaihtelusta (Alkula ym. 1994, 273.). Menetelmän järkevään käyttöön kuuluu mukaan otettavien muuttujien valikointi. Muuttujat valitaan sisällöllisin kriteerein ja niiden korrelaatioita tarkastelemalla (Alkula ym. 1994, 276.). Esimerkiksi tässä tutkimuksessa valintaperusteena oli aluksi jokin teema lomakkeessa, kuten hakeutumismotiivit, jotka mittasivat jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyviä syitä 16

18 mahdollisimman monipuolisesti. Faktorianalyysiä käytettiin selvittämään mahdollisia muuttujien välisiä yhtenevyyksiä tässä muuttujajoukossa. Faktorianalyysin suorittamisen jälkeen analysointia jatkettiin muodostamalla faktorin muuttujista summamuuttuja. Niille voitiin laskea Cronbachin alfakerroin, joka määrittää osioiden riittävyyttä kuvata faktorin osoittamaa ulottuvuutta. Cronbachin alfa on siis reliabiliteettikerroin, joka perustuu osioiden korrelaatiokertoimiin (Yli-Luoma 1997, 72). Sitä voidaan tulkita korrelaatiokertoimen tavoin Yleisiä näkökulmia tutkimuksen luotettavuuteen Tutkijoiden saaman palautteen mukaan rekisterit eivät ole olleet kaikissa korkeakouluissa ja yliopistoissa ajan tasalla. Ilmeisesti Tampereen teknillisessä korkeakoulussa ja Åbo Akademissa rekisteristä on siivottu ne, jotka eivät ole kirjoittautuneet läsnäoleviksi jatko-opiskelijoiksi. Vastaajien antaman palautteen perusteella kuitenkaan ainakaan Teknillinen korkeakoulu ei ilmeisesti ole näin tehnyt. Muutamissa tapauksissa jatko-opiskelija oli suorittanut lisensiaatin tutkinnon, eikä aikonut enää jatkaa väitöskirjaan saakka. Omasta näkökulmastaan opiskelija oli siis valmistunut, mutta rekisterilähteen mukaan yhä jatko-opiskelija. Tällaiset vastaukset toki poistettiin analysoitavien vastausten joukosta, mutta välttämättä kaikkia tapauksia ei tullut ilmi. Lisensiaattitutkintoon kohdistuvia mielipiteitä selvitettiin osana tutkimusta. Tutkimustuloksiin on suhtauduttava varauksella muutamista syistä. Ensinnäkin tutkinnon ongelmallisuutta kansainvälisessä kanssakäymisessä mitattaessa tutkimustuloksiin vaikuttanee se, että valtaosa jatko-opiskelijoista ei ollut suorittanut mitään jatko-opintoja ulkomailla. Tutkinnon suorittaneet kuitenkin pitivät nimikettä hieman ongelmallisempana kuin muut, mikä saattaisi viitata juuri tällaiseen vääristymään. Myöskään jatko-opiskelijoiden kansainvälisen kanssakäymisen määrää ei mitattu muulla tavoin, esimerkiksi työtehtäviin liittyvän matkustamisen määrää. Lähteet Alkula, T., Pöntinen, S. & Ylöstalo, P Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät. Helsinki: tekijät ja WSOY. Dixon, J Grouping techniques. Teoksessa B. Munro: Statistical Methods for Health Care Research. 3. painos. Philadelphia: Lippincott-Raven. Karma, K. & Komulainen, E Käyttäytymistieteiden tilastomenetelmien jatkokurssi. Helsinki: Gaudeamus. Munro, B Statistical Methods for Health Care Research. Kolmas painos. New York: Lippincott. Tähtinen, J. & Kaljonen, A Tilastollisen analyysin perusteita kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Turun opettajankoulutuslaitos. Julkaisusarja B 59. Varila, J Itseohjautuvan oppimisen käsitteellistä ja empiiristä tarkastelua. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Tutkimuksia no Yli-Luoma, P Johdatus kvantitatiivisiin analyysimenetelmiin SPSS for Windows ohjelman avulla. Sipoo: International Multimedia & Distance Learning. 17

19 18

20 2 Perustietoa jatko-opiskelusta ja jatkoopiskelijoista Tiivistelmä Riikka Lauhia Artikkelissa esitetään perustietoa tekniikan jatko-opiskelusta Suomessa. Keskeisiä selvitettäviä asioita ovat ensinnäkin teknillistieteellisen jatkokoulutuksen lainsäädännölliset lähtökohdat ja vallitsevat käytännöt. Jatko-opintojen etenemiseen ja opintoja koskeviin valintoihin vaikuttavat monet tekijät, kuten yksilön oma opiskeluhistoria ja elämäntilanne jatko-opintojen aikana. Toisena keskeisenä tehtävänä tässä artikkelissa onkin tarjota perustietoa tekniikan jatko-opiskelijoista. Artikkelissa esitetään tutkimusaineiston perusteella tietoa jatko-opiskelun arjesta - siihen vaikuttavista yksilötekijöistä ja opiskelua koskevista järjestelyistä, kuten ajankäytöstä ja tutkimustyön tekemisestä. 2.1 Johdanto Tässä artikkelissa hahmotellaan jatko-opiskelun käytäntöjä 1. Alkuosassa jatko-opiskelua tarkastellaan hallinnollisten menettelytapojen ja säädösten kautta. Jatko-opiskelijan näkökulmaa valotetaan oman jatko-opintosuunnitelman rakentamisessa. Lisäksi paneudutaan jatkoopintojen suorittamisen vaihtoehtoihin esittelemällä kahta Suomessa käytössä olevaa jatkokoulutusjärjestelmää perinteistä tieteellistä jatkokoulutusta ja tutkijakouluja ja vertailemalla niitä toisiinsa. Pääpaino on tutkijakoulujen tarkastelussa. Se miten jatkoopiskelusta kerätään palautetta kuuluu myös tämän artikkelin aihepiiriin. Sitä tarkastellaan lähinnä yliopistotasoisena kysymyksenä ja tutkimustuloksissa myös osasto- ja laitoskohtaisesti sekä yksittäisten opettajien harjoittamana toimintana. Luvun toisessa osassa esitellään tutkimustuloksia ja niiden pohjalta muodostettuja johtopäätöksiä. Tarkoituksena on tehdä näkyväksi tekniikan jatko-opiskelijoiden joukkoa heidän taustojensa, elämäntilanteensa ja opiskeluhistoriansa osalta. Lisäksi tässä artikkelissa selvitetään, miten paljon eri jatkokoulutusmallin mukaisesti opiskelevia on, ja miten itse jatkotutkimuksen lisensiaatin tutkimustyön tai väitöskirjan tekeminen on järjestynyt. Kuvailevan perustiedon lisäksi on pyritty selvittämään mitkä seikat opiskelijoiden taustassa ja elämäntilanteessa vaikuttavat jatko-opiskeluun ja myös missä määrin opiskeluun liittyvät asiat ovat yhteydessä toisiinsa. 2.2 Jatko-opintojen tavoitteet ja tutkintorakenne Asetuksessa teknillistieteellisistä tutkinnoista määritellään tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet valtakunnallisella tasolla. Sen lisäksi korkeakoulut määrittelevät omissa tutkintosäännöissään ja opetussuunnitelmatasolla tarkemmat jatkokoulutukselle asetettavat tavoitteet. Tässä alaluvussa jatko-opintojen tavoitteet esitetään kokoavasti korkeakoulujen jatko-opinto -oppaissa mainituista tavoitteista. 19

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä

Lisätiedot

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT TEKNILLINEN KORKEAKOULU REHTORIN PÄÄTÖS 15.6.2005 VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT Teknillisen korkeakoulun rehtori on tänään tekemällään päätöksellä hyväksynyt liitteenä olevan tutkintorakennetyöryhmän

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta 2014

Taloustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta 2014 1. Maisteriohjelman nimi Taloustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta 2014 Kauppatieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 2. Maisteriohjelman yleiskuvaus Maisteritason erillisessä

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot

Lisätiedot

OHJEET VÄITÖSKIRJAN ESITARKASTAJILLE JA VASTAVÄITTÄJILLE

OHJEET VÄITÖSKIRJAN ESITARKASTAJILLE JA VASTAVÄITTÄJILLE OHJEET VÄITÖSKIRJAN ESITARKASTAJILLE JA VASTAVÄITTÄJILLE Pikaohje esitarkastajille: Arviointi tulee tehdä kahden (2) kuukauden kuluessa siitä kun esitarkastaja on saanut käsikirjoituksen. Esitarkastuksessa

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TOHTORIOHJELMA HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA LUKUVUOSILLE 2014-2015 JA 2015-2016,

KASVATUSTIETEIDEN TOHTORIOHJELMA HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA LUKUVUOSILLE 2014-2015 JA 2015-2016, PASSIIVIREKISTERI Henkilökohtainen opintosuunnitelma palautetaan tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijalle passiivirekisterilomakkeen kanssa viimeistään 31.3. Lisätietoa passiivirekisteristä www.utu.fi/opiskelu/opinnot/passiivirekisteri/

Lisätiedot

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet VALINTA JATKOKOULUTUKSEEN 1. Yleinen hakukelpoisuus Yleinen hakukelpoisuus määritellään yliopistolaissa

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA Sisällys: 1. Suunnitteletko maisterintutkinnon jälkeisiä jatko-opintoja? Väitöskirjaa? 2. Alustavaa informaatiota jatko-opiskelusta perustutkintovaiheessa

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Jatko-opiskelijoiden seurantakysely. Tietoa vastaajista (9) 0,8 0,6 0,4 0,2 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,

Jatko-opiskelijoiden seurantakysely. Tietoa vastaajista (9) 0,8 0,6 0,4 0,2 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0, 5.2.213 1 (9) Perustieteiden tohtoriohjelma Jatko-opiskelijoiden seurantakysely Toteutettiin 14. 28.11.212 Kysely lähetettiin kaikille lukuvuoden 29 21 ja 21 211 aikana jatko-opintonsa aloittaneille. Vastausprosentti:

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Suostun ohjaajaksi ja hyväksyn oheisen liitteen mukaisen tutkimus- ja jatko-opintosuunnitelman.

Suostun ohjaajaksi ja hyväksyn oheisen liitteen mukaisen tutkimus- ja jatko-opintosuunnitelman. HAKEMUS Lääketieteen yksikkö Lääketieteen tohtorin Filosofian tohtorin Terveystieteiden tohtorin Filosofian lisensiaatin Terveystieteiden lisensiaatin TUTKINNON SUORITTAMISEKSI JA VÄITÖSKIRJAN/LISENSIAATINTUTKIMUKSEN

Lisätiedot

LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN

LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN TÄYDENTÄMÄÄN OSASTON DIPLOMITYÖOHJETTA http://www.ee.oulu.fi/opiskelu/lomakkeet/diplomity%f6/diplomity%f6n.teko-ohjeet.pdf Prof. Mika Ylianttila Informaationkäsittelyn

Lisätiedot

Miten pääsen alkuun?

Miten pääsen alkuun? 26.11.14 Miten pääsen alkuun? LL Markku Lehikoinen 27.11.2014 Sidonnaisuudet: HY, Akateeminen terveyskeskus ja Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto, Töölön ta Osa-aikaisen tutkijan arki Aikataulut uusiksi

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

Humanistisen alan jatkotutkintojen määräykset

Humanistisen alan jatkotutkintojen määräykset Humanistisen alan jatkotutkintojen määräykset Filosofisessa tiedekunnassa suoritettavista humanistisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta ja opiskelijoista on voimassa, mitä yliopistolaissa

Lisätiedot

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 204 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.2.205 Pirre Hyötynen, TEK TEKNIIKAN ALAN PALAUTEKYSELY VASTAVALMISTUNEILLE 3.2.205 2 3.2.205 204 ENG:LTÄ VALMISTUNEET, YHTEENVETO /4 Sivunumerot

Lisätiedot

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE Sivu 1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Konetekniikan osasto 22.10.2006 LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE 1. OHJEEN TARKOITUS Ohjeen tarkoituksena on antaa jatko

Lisätiedot

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa 1 (Alleviivattuna uusittu ehdotus ja lisäykset) Säädökset Tohtorin ja lisensiaatin tutkinnoista säädetään asetuksessa yliopistojen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Terveystieteiden yksikkö

Terveystieteiden yksikkö Terveystieteiden yksikkö HAKEMUS Terveystieteiden tohtorin Terveystieteiden lisensiaatin Filosofian tohtorin Filosofian lisensiaatin Lääketieteen tohtorin TUTKINNON SUORITTAMISEKSI JA VÄITÖSKIRJAN/LISENSIAATINTUTKIMUKSEN

Lisätiedot

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Terveystieteiden yksikkö

Terveystieteiden yksikkö Terveystieteiden yksikkö HAKEMUS Terveystieteiden tohtorin Terveystieteiden lisensiaatin Filosofian tohtorin Filosofian lisensiaatin Lääketieteen tohtorin TUTKINNON SUORITTAMISEKSI JA VÄITÖSKIRJAN/LISENSIAATINTUTKIMUKSEN

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Peda-forum 21.5.2008 Opintojenseuranta hanke 2005-2008 Opintoprosessien seurantahanke Mukana kaikki teknillistieteelliset

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö 1 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Täydennetty 9.9.2013 ja 2.2.2015 1 Yleisiä säännöksiä 1

Lisätiedot

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001?

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/5 SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OPINTO-OPAS 2003-2004, luvut 1 10 ( (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/estopas2003/index.htm) (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/tltopas2003/index.htm)

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A5 / 2010

OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A5 / 2010 OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A5 / 2010 Pertti Tikkanen Tiedekuntaneuvosto Kokous 2.6.2010 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTAT A 19 A 20 A 19/2010 1 Kokouksen päätösvaltaisuus A 20/2010 2 Ilmoitusasiat OULUN

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Tutkinnot suoritetaan siten kuin yliopistojen tutkinnoista 19. päivänä elokuuta

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Infoa 1.8.2015 voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Kasvatustieteiden yksikkö 10.9.2015 Arja Tahvola PÄÄAINEPOHJAISTEN KOULUTUSTEN

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 34 4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 4.1. DI-koulutusohjelmien rakenne ja tutkinnon suorittaminen Koulutusohjelman opintojen yleinen rakenne on Tampereen teknillisessä

Lisätiedot

Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen aloittaneille opiskelijoille

Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen aloittaneille opiskelijoille Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen 1.8.2012 aloittaneille opiskelijoille Tampereen yliopiston hallituksen 13.6.2012 hyväksymän ja 1.8.2012 voimaan tulevan tutkintosäännön 33 2 momentin mukaan

Lisätiedot

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Perustieteiden akateemisessa komiteassa 14. päivänä kesäkuuta 2011. 1 luku Yleisiä määräyksiä 1 Tehtävä Aalto-yliopiston perustieteiden

Lisätiedot

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakyselyt 2013 alkaen

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakyselyt 2013 alkaen mod. 1 Ohjaus ja neuvonta 1 (5) Taustakysymykset: Kysymyksien arviontiasteikko, ellei kysymyksessä ole toisin esitetty ja vastauksen painoarvo oppilaitos Täysin samaa mieltä. 5 sukupuoli Jokseenkin samaa

Lisätiedot

FILOSOFIAN LISENSIAATIN JA TOHTORIN TUTKINNOT

FILOSOFIAN LISENSIAATIN JA TOHTORIN TUTKINNOT FILOSOFIAN LISENSIAATIN JA TOHTORIN TUTKINNOT 1 Jatkotutkintojen suorittamisoikeus Filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkintoa suorittamaan tiedekunta voi hyväksyä hakijan, joka on suorittanut luonnontieteellisen

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti 28.3.2007 Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän jäsenet Hannu Soini, professori (pj.) Leena Syrjälä, professori

Lisätiedot

JATKO-OPINTOSUUNNITELMA KASVATUSTIETEEN TOHTORIN TUTKINTOON

JATKO-OPINTOSUUNNITELMA KASVATUSTIETEEN TOHTORIN TUTKINTOON Jyväskylän yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta JATKO-OPINTOSUUNNITELMA KASVATUSTIETEEN TOHTORIN TUTKINTOON Henkilökohtaiseen jatko-opintosuunnitelmaan (HOPS) kirjataan tohtorin tutkintoon sisällytettävät

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2 Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen

Lisätiedot

Uraseurantakysely vuosina tohtorin tutkinnon suorittaneille

Uraseurantakysely vuosina tohtorin tutkinnon suorittaneille Uraseurantakysely vuosina - 11 tohtorin tutkinnon suorittaneille (Jyväskylän yliopiston tuloksia) Vastausprosentti (17/1) Työelämäpalvelut 1 9 Sukupuoli (yhteensä17 kyselyyn vastannutta) 8 7 6 Mies Nainen

Lisätiedot

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS PL 4600, 90014 Oulun yliopisto p. 029 448 2920 http://www.oulu.fi/kauppakorkeakoulu/ HOPS henkilökohtainen opintosuunnitelma Pelkkää KTM-tutkintoa suorittamaan siirtyvät opiskelijat Nimi: Opiskelijanumero:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

klo 14:15 salissa FYS2

klo 14:15 salissa FYS2 Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Opintoasiain päällikön päätös 1 (1) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Aalto-yliopisto tukee perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälistä opiskelijavaihtoa

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET 4. - Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti toteuttama vuotuinen palautekysely vastavalmistuneille

Lisätiedot

Jatkotutkinnon tutkimusalan ja täydentävän aihealueen koodaus. Päivitys Anna-Kaarina Hakala

Jatkotutkinnon tutkimusalan ja täydentävän aihealueen koodaus. Päivitys Anna-Kaarina Hakala Jatkotutkinnon tutkimusalan ja täydentävän aihealueen koodaus Päivitys 24.5.2006 Anna-Kaarina Hakala Jatkokoulutuksen opinnot, moduulirakenne Tutkimusala Osastoneuvosto vahvistaa opiskelijan omalta tutkimusalalta

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden akateemisessa komiteassa 6. päivänä kesäkuuta 2011. 1 LUKU Yleisiä määräyksiä 1 Tehtävä Aalto-yliopiston insinööritieteiden

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään yliopistolain 49 :n 6 momentin nojalla: 1 Koulutuksen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS. Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava

Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS. Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava 29.8.2012 29.8.2012 Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1 2op) Pakollinen opintojakso kandidaatintutkinnossa

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen 4.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

Työpaja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / LSuominen

Työpaja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / LSuominen Hops-ohjausohjaus maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa Työpaja 18.8.2011 Leena Suominen ja Outi Vlk Valkama www.helsinki.fi/yliopisto 8.9.2011 1 Hops periaatteet HY:ssä (hops-työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU, MAISTERITASON ERILLISVALINTA

OULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU, MAISTERITASON ERILLISVALINTA OULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU, MAISTERITASON ERILLISVALINTA VALINTAPERUSTEET 2017 KOULUTUKSEN KUVAUS Tutkinto: Kauppatieteiden maisteri (KTM), pääaine laskentatoimi Opintojen laajuus: 120 opintopistettä

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,

Lisätiedot

Ennen kaikki oli paremmin?

Ennen kaikki oli paremmin? Ennen kaikki oli paremmin? tekniikan koulutus opiskelijanäkökulmasta ja TUPA-opiskelijakyselyn tulokset 2007 Ennen kaikki oli paremmin - miehet olivat rautaa - laivat puuta - presidentit olivat Kekkosia

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot