Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen STRATEGIA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen STRATEGIA VUOSILLE 2010-2015"

Transkriptio

1 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen STRATEGIA VUOSILLE kuntayhtymähallitus versio

2 Johdanto Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ydintavoitteena on, että kansalaisille pystytään turvaamaan palvelujen saatavuus kaikkialla Suomessa asuinpaikasta riippumatta kohtuullisin kustannuksin. Tavoitteeseen päästäkseen kunnissa tarvitaan rakennemuutoksia sekä lisäksi palvelutarjontamuotojen ja prosessien kehittämistä, uusien teknologisten työvälineiden käyttöönottoa sekä osaamisen vahvistamista. (Puitelain toteuttaminen 2006.) Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevassa puitelaissa säädetään järjestelyistä, jotka edellyttävät kuntien yhdistymistä tai yhteistoiminta-alueen muodostumista. Yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin asukasta. Puitelaissa säädetään laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen kokoamisesta nykyisten sairaanhoitopiirien kuntayhtymien pohjalta. (Puitelain toteuttaminen 2006.) Toimintaympäristön muutokset muodostavat kunta- ja palvelurakenteiden uudistamiselle ulkoisen pakon ohella myös mahdollisuuden etsiä aidosti uutta strategista suuntaa. Kuntien vastuulla olevat palvelut saavat näin vahvan rakenteellisen ja taloudellisen perustan niiden järjestämisen ja tuottamisen turvaamiseksi tulevaisuudessa. (Puitelain toteuttamien 2006.) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tulevat olemaan entistä selkeämmin kuntien painopistealueita tulevaisuudessa. Kansanterveyslakiin on vuoden 2006 alusta lisätty kunnille velvollisuus kuntalaisten terveyden edistämiseen, seurantaan ja arviointiin. Nyt valmistelussa olevassa uudessa terveydenhuoltolaki-esityksessä painotetaan myös vahvasti terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä terveyssektorin ponnistelut eivät tule riittämään vaan haaste on kaikilla hallinnonaloilla yhteinen: terveempi, aktiivisempi, vastuullisempi kuntalainen. Niin yhdelle kunnalle kuin Paras-lain mahdollistavilla yhteistoiminta-alueillekin on esitetty toimintamuodot terveyden edistämiseen. Nämä toimintamuodot korostavat yli hallintokuntien ulottuvaa yhteistoimintaa sekä julkisen ja yksityisen sektoreiden rajoja rikkovaa koordinoitua toimintaa. Perinteisen terveyden edistämisen rinnalle nousee myös sosioekonomisen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnissa. (Terveyden edistämisen laatusuositus 2006, Terveydenhuoltolaki esitys 2008.) Haapajärven ja Pyhäjärven kaupungit ja Kärsämäen ja Reisjärven kunnat ovat muodostaneet yhteisen peruspalveluja tuottavan kuntayhtymä, joka aloitti toimintansa Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen tehtävänä ja vastuulla on järjestää jäsenkuntiensa asukkaille lain säätämät sosiaali- ja terveydenhuolto- ja erikoissairaanhoidon palvelut. Kuntayhtymän tehtävänä ja vastuulla on järjestää myös ympäristöterveydenhuollon, ympäristösuojelun, maa-aineslain, rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan palvelut. Kaikkien jäsenkuntien valtuustot ovat yhtäpitävin päätöksin hyväksyneet peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen ja siihen liittyvän taustamuistion kesällä

3 Kansalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2015 Sosiaali- ja terveysministeriö kiteyttää sosiaali- ja terveyspolitiikan suunnan vuoteen 2015 neljään strategiseen linjaukseen, jotka sisältävät erilaisia tavoitteita, toimenpidelinjauksia ja toimeenpanon painotuksia. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2006.) 1. Edistetään terveyttä ja toimintakykyä Koko yhteiskuntapolitiikka tukee terveyttä ja hyvinvointia. Väestöryhmien terveyseroja kavennetaan vaikuttamalla erityisesti niihin ryhmiin, joissa on eniten terveysriskejä. Lasten ja nuorten tervettä ja turvallista kehitystä tuetaan oikea-aikaisesti, jotta elinikäinen pohja sosiaaliselle hyvinvoinnille ja terveydelle luodaan jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Työikäisten terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä parannetaan työterveyshuollon ja kuntoututtavien toimenpiteiden yhteistyötä tehostamalla. Ikääntyvien ja vanhusten toimintakykyyyn vaikutetaan luomalla uusia toimintamalleja ehkäisevään ja kuntouttavaan toimintaan. Kolmannen sektorin toimijoiden kanssa lisätään yhteistyötä ja heidän osaamistaan käytetään hyväksi, kun vahvistetaan ja vakiinnutetaan ehkäisevää toimintaa. Vammaisten henkilöiden aktiivista osallistumista yhteiskuntaan tuetaan turvaamalla heille itsenäisen elämän edellytykset ja täysivaltainen oikeus osallistua yhteiskuntaelämään omien voimavarojensa mukaan. 2. Lisätään työelämän vetovoimaa Työelämän hyvinvointi asetetaan painopisteeksi ja työntekijöille taataan hyvät työolot. Työelämän tasa-arvoisuutta ja samanpalkkaisuutta vahvistetaan. Työ- ja perhe-elämä sovitetaan paremmin yhteen edistämällä perhevapaiden jakautumista tasaisemmin miesten ja naisten kesken. Sosiaalivakuutuksen kannustavuutta vahvistetaan. 3. Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi on ensisijaiseksi näkökulmaksi otettava ehkäisevä näkökulma. Ennakoivassa työssä yhteistyötä ovat tekemässä neuvolat, päiväkodit, koulut ja työpaikat. Lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin puututaan kokonaisvaltaisella ehkäisevällä työllä. Koulupudokkaiden varhaisessa tunnistamisessa lisätään viranomaisyhteistyötä. Pitkäaikaistyöttömien ongelmiin puututaan ja sosiaalisen työllistymisen mahdollisuuksia lisätään. Heikoimmassa asemassa olevien toimeentulo taataan. Maahanmuuttajien ja muiden etnisten ryhmien osallisuutta tuetaan. Päihdehaittojen ehkäisyä vahvistetaan, erityisesti lasten ja nuorten päihteiden käytön ehkäisyä tukevia palveluja tehostetaan. Kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia vahvistetaan. 4. Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva Hoidon tarpeen ja sen tarjonnan tehokkaammalla kohtaamisella turvataan asiakkaan asema, palvelujen laatu ja palvelujen saatavuus. Palvelutarpeen arviointi, yksilölliset hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmat sovittavat yhteen tarpeen ja tarjonnan. Laatutyö otetaan osaksi 3

4 palveluorganisaation toimintaa: laatusuositukset ja hoito-ohjelmat ohjaavat toimintaa. Erityisesti mielenterveys- ja päihdekuntoutujien sekä kroonisesti sairaiden elämää parannetaan. Lapsiperheiden kotipalvelu palautetaan ennaltaehkäiseväksi peruspalveluksi neuvola-, kouluterveydenhuolto- ja lastensuojelutyön rinnalle. Vanhuspalvelujen saatavuutta ja laatua parannetaan voimavarojen turvaamisella ja painopisteen siirtämisellä kotona ja lähipalveluna annettaviin palveluihin. Henkilöstön geriatrista osaamista myös parannetaan. Vammaisten henkilöiden itsenäistä elämää tuetaan, myös ohjausta ja neuvontaa lisätään. Työvoiman riittävyys ja osaaminen varmistetaan koulutuksella. Työolojen kehitetään niin, että työvoimaa on saatavilla. Sosiaalihuollon henkilöstömitoituksen ja rakenteen suositukset otetaan käyttöön. Viestintä- ja tietoteknologiaa hyödynnetään sosiaali- ja terveyspalveluissa tehokkaammin. Tavoitteena on, että Suomi on vuonna 2015 elinvoimainen, taloudellisesti kestävä ja toiminnoiltaan tehokas ja dynaaminen yhteiskunta. Hyvinvoinnin perustana ovat työ- ja toimintakyvyn ylläpito, kohtuullinen toimeentuloturva sekä omatoimisuus. Maakunnallisen hyvinvointistrategian linjat Kuvio 1. Oulun Eteläisen hyvinvoinnin aluesuunnitelman pääkohdat. 4

5 Selänteen palvelustrategian linjat Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen strategiatyö aloitettiin syksyllä Työskentelyä oli tukemassa Tyrni-projektin projektipäällikkö Leena Kantola ja projektin kautta kehittämiskonsulttina Kimmo Keskitalo Verve Consulting Oy:stä. Työskentelyssä mukana olivat Selänteen valmisteluvaiheen ohjausryhmä ja kuntayhtymän hallitus sekä viranhaltijat: kuntayhtymän johtaja, talous- ja henkilöstöjohtaja, palvelujohtajat ja palvelupäälliköt. Palvelustrategian tarkoituksena on antaa tietoa kuntalaisille, kuntayhtymän henkilöstölle sekä samalla ulkopuolisille tahoille palveluiden tuotannon kehittymisestä, tavoitteista ja painopistealueista vuosille Palvelustrategian toteuttaminen mahdollistaa myös kuntatalouden tavoitteiden saavuttamisen seurantaa. Selänteen ohjausryhmän kokouksessa on käsitelty strategiatyön perustaksi seuraavia linjauksia: Tarkoituksena on järjestää jäsenkuntien asukkaille joustava peruspalveluiden saatavuus ja siten säilyttää alueella asutut kunnat. Asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on mukana kaikessa toiminnassa. Selänteen organisaatio toimii ja järjestää palvelut taloudellisesti ja kustannustehokkaasti. Ydinpalveluiden ja tukipalveluiden järjestämisen malli sovelletaan erityisesti Selänteen tarpeet ja lähtökohdat huomioiden. Selänteessä toimitaan nykyisellä henkilöstöllä, jonka siirtymisessä kuntayhtymän palvelukseen noudatetaan Paras-lakia. Muutoksen hallintaan ja työyhteisön kehittämiseen järjestetään koulutusta ja muutoinkin henkilöstön osallistumiseen jo valmisteluvaiheessa kannustetaan. Selänteen palvelustrategian tavoitteena on linjata Selänteen ydin- ja tukipalvelujen kehittämisen suunta vuoteen Palvelustrategiassa kuvataan Selänteen toiminta-ajatus ja visio sekä linjataan Selänteelle strategiset näkökulmat, painopisteet eli kriittiset menestystekijät ja toimenpiteet. Strategia tulee olemaan samanaikaisesti toimenpideohjelma, joka ohjaa peruspalvelukuntayhtymä Selänteen toimintaa ja konkretisoi strategiset tavoitteet. Palvelulinjakohtaiset mittaristot tavoitteiden saavuttamisen arviointiin valmistellaan yhdessä henkilöstön kanssa. Mittareiden antamaa tietoa hyödynnetään sekä seurannassa että tulevan palvelutason suunnittelussa. Strategiaa tullaan päivittämään vuosittain palvelutasosuunnitelman ja taloussuunnittelun yhteydessä. Palvelustrategia nojaa kansallisiin, maakunnallisiin ja alueellisiin sosiaali- ja terveyspoliittisiin ohjelmiin ja linjauksiin. Jäsenkuntien omat strategiset linjaukset ohjaavat Selänteen suunnittelua ja toimintaa. Perussopimuksen mukaisesti Selänteen ylintä päätösvaltaa käyttävät jäsenkuntien valtuustot. 5

6 Palvelustrategia Tasapainotettu mittaristo Useissa toteutetuissa palvelustrategiaprosesseissa on sovellettu strategisen johtamisen työkaluna Balanced Scorecard menetelmää (BSC). Sen avulla toimijat voivat määritellä yhteisen vision ja strategian keskeiset painopistealueet. Ideana on purkaa visio ja strategia syy-seuraussuhteessa oleviin näkökulmiin ja kuvata konkreettisella tavalla miten voidaan saavuttaa visio ja siitä johdettu strategia. Visiolla kuvataan pitkän aikavälin tavoitetilaa palvelutoiminnan ja -yhteistyön näkökulmasta. Visiosta voidaan johtaa strategian keskeiset painopistealueet. Painopistealueille määritellään kriittiset menestystekijät, joissa on ehdottomasti onnistuttava vision ja strategian toteutumiseksi. Strategiset toimenpiteet konkretisoivat kriittisiä menestystekijöitä ja vastaavat kysymykseen millä varmistamme sen, että onnistumme valitussa kriittisessä menestystekijässä. Toimenpiteet voivat olla esimerkiksi projekteja, toimintaa kokoavia kehittämiskonsepteja, toimintatapojen uudistamista, rakenteellisia muutoksia tai mittareita. BSC:n perusoivallus on kuvata sitä, miten organisaatio saavuttaa tavoitteensa matkalla visiotaan kohti. Strategian tasapainoisuuden korostamisen merkitsee sitä, että on kuunneltava kaikkia organisaation kannalta tärkeitä tahoja, kun strategiaa kehitetään ja toteutetaan. Lisäksi strategian toteutumista tulee kyetä arvioimaan sekä kokonaisuuden että sen tärkeimpien osatekijöiden näkökulmasta. Selänteen strategisena viitekehyksenä on BSC-malli, jonka mukaisesti toimintaa ohjataan. Jotta uuden organisaation johtaminen, ohjaus, seuranta ja arviointi saadaan mallin mukaiseksi, tarvitaan useiden vuosien pitkäjänteinen työ. Tämän työn tämä ensimmäinen strategiapaperi laittaa alulle. Toiminta-ajatus: Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen tehtävänä on tuottaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä ratkaisuja alueensa asukkaiden hyvinvoinnin ja elinympäristön turvallisuuden tukemiseksi. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen tehtävänä on vahvistaa alueensa asukkaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja hyvinvointia tuottamalla kustannustehokkaasti näihin liittyviä palveluja. Kuntayhtymä järjestää asukkailleen lain säätämät sosiaali- ja terveydenhuolto- ja erikoissairaanhoidon palvelut, ympäristöterveydenhuollon, ympäristösuojelun, maa-aineslain, rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan palvelut. Arvot: Kaikessa toiminnassa sekä päätöksenteossa että palveluissa edistetään kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä ja omatoimisuutta. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen arvoina ovat: - oikeudenmukaisuus Oikeudenmukaisuus toteutuu, kun toimitaan palvelutasosuunnitelman, kuntien antamien taloudellisten edellytysten, hyvän hallinnon vaatimusten sekä yhtenäisen henkilöstöpolitiikan mukaan. 6

7 - asiakaslähtöisyys - inhimillisyys - tuloksellisuus Visio 2015: Palveluprosessit perustuvat asiakkaan tarpeisiin. Prosesseissa asiakas on aktiivinen toimija ja vastuussa omalta osaltaan hyvinvoinnistaan ja elinympäristönsä turvallisuudesta. Palvelut ja palveluprosessit ovat ihmiskeskeisiä, laadukkaita ja perustuvat hyviin hoito- ja hoivakäytäntöihin. Tuloksellisuudella tarkoitetaan palvelutoiminnan taloudellisuutta, vaikuttavuutta, tehokkuutta ja palvelukykyä. Toimintaprosessien lyhyen ja pitkän tähtäimen tulokset tunnistetaan. Tuloksia arvioidaan ja saatua tietoa hyödynnetään toiminnan jatkuvassa suunnittelussa ja toteutuksessa. Peruspalvelukuntayhtymä Selänne on yhtenäinen kuntayhtymä, jolla on yhteinen tahto toteuttaa perustehtäväänsä sekä kyky että halu sopeutua ja ennakoida tulevaa. Peruspalvelukuntayhtymä Selänne vaikuttaa osaltaan tuottamillaan terveydenhuollon ja hyvinvoinnin palveluilla alueen säilymiseen vetovoimaisena asukkaille. Se kykenee tuottamaan kustannustehokkaasti laadukkaita lakisääteisiä palveluja kehittämällä jatkuvasti toimintaansa. Alue tunnetaan aktiivisesta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Selänne on arvostettu alueellinen vaikuttaja ja haluttu yhteistyökumppani. Alueen asukkailla on mahdollisuus osallistua Selänteen kehittämistoimintaan. Asukkailla on vastuu omasta terveydestä, jota Selänne tarvittaessa tukee. Strategia Selänteen strategiana on edistää asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia kaikessa toiminnassa. Tavoitteita toteutetaan yhdessä asukkaiden kanssa edistämällä heidän toimintakykyään, ennalta ehkäisemällä sairauksia ja syrjäytymistä yhteiskunnasta. Toiminnan suunnittelussa ja päätöksen teossa otetaan käyttöön IVA-arviointi (ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointimenetelmä) ja hyödynnetään asiakaspalautejärjestelmän antamaa tietoa. Palvelurakennetta vahvistetaan yhdistämällä erillisten organisaatioiden, yksiköiden ja toimijoiden voimavarat hyödyntäen teknologisia ratkaisuja ja mahdollisia laadunhallinta- tai toiminnanohjausjärjestelmiä. Palveluketjut ja työmenetelmät selkiytetään toimiviksi ja tuloksellisiksi uudistamalla prosesseja jatkuvan arvioinnin ja toiminnan kehittämisen avulla yhdessä henkilöstön kanssa. Tällä varmistetaan peruspalveluiden saatavuus alueen asukkaille joustavasti, kattavasti ja tasapuolisesti Selänteen alueen yhtenäisyyttä korostaen. Asiakaslähtöinen palvelutuotanto ylittää joustavasti eri palvelulinjat ja kuntarajat. Lähi- ja keskitettyjen palveluiden tarvetta ja tarjontaa tarkennetaan palvelutasosuunnitelman ja vuosisuunnittelun yhteydessä. Palvelutuotannon perusteena on jäsenkuntien valtuustojen hyväksymät palvelutasosuunnitelma ja talousarvio sekä niihin sisältyvät henkilöresurssit 7

8 Selänteen omaa palvelutoimintaa täydennetään suunnitellusti ja hallitusti verkostoitumalla, mahdollisilla kumppanuussopimuksilla, ostopalveluilla ja palveluseteleillä. Strategian näkökulmat Vaikuttavuus Oikein kohdennetut laadukkaat ja monipuoliset palvelut Laaja-alaisesti terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut Yhteistoiminnallinen palvelujärjestelmä Asiakasnäkökulma Asiakkaan saama hyöty ja tyytyväisyys tarvitsemiinsa palveluihin Palveluiden valinnan mahdollisuus yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti Asiakkaan osallisuuden tukeminen ja asiakaspalautejärjestelmän hyödyntäminen Tasavertaiset ja oikeudenmukaiset palvelut Prosessit ja talous Toimivat, yhtenäiset, kustannustehokkaat ja tulokselliset palvelurakenteet ja ketjut Asiakaslähtöiset, teknologiaa hyödyntävät ja vahvaan osaamiseen perustuvat palveluprosessit Kumppanuuksien, ostopalveluiden ja palvelusetelijärjestelmän hyödyntäminen Henkilöstö Muuttuviin palvelutarpeisiin vastaava henkilöstö Riittävä, hyvinvoiva, osaava, innovatiivinen ja sitoutunut henkilöstö Vuorovaikutteinen johtaminen ja toimiva työyhteisö (esimies- ja alaistaidot ja työtoveruus) Kriittiset menestystekijät Lasten ja perheiden palvelut Strateginen päämäärä: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen Kriittiset menestystekijät (painopistealueet) 1. Yksilöllinen ja asiakaslähtöinen palvelu 2. Perheen voimavarojen ja erityistarpeiden tunnistaminen ja huomiointi 3. Varhainen puuttuminen ja vanhemmuuden tukeminen 4. Terveellisiin elämäntapoihin ohjaaminen ja tukeminen 5. Henkilöstön osaamisen, pysyvyyden ja saatavuuden turvaaminen sekä oikea kohdentaminen 6. Työyhteisön kehittäminen: johtaminen, esimiestyö, työhyvinvointi ja työyhteisöllisyys 7. Talous: kokonaisuuden hallinta, rajapintojen tunnistaminen ja niiden hyödyntäminen sekä avopalveluiden painottaminen Toimenpiteet palveluyksiköittäin (suluissa olevat numerot viittaavat kriittisiin menestystekijöihin) 8

9 Neuvolat ja opiskeluterveydenhuolto 1. Terveystarkastuksien lisääminen ja niiden sisältöjen tarkentaminen (1,2,4) 2. Erityistukea tarvitsevien perheiden seurannan kehittäminen yhdessä mm. varhaiskasvatuksen, perhetyön ja lastensuojelun kanssa (1,2,3) 3. Täydennyskoulutus (5,6,7) 4. Lasten ja nuorten terveellisten elämäntapojen edistäminen ja osallisuuden lisääminen (4) 5. Erityisongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen (2,3,4) Varhaiskasvatus 1. Alle 3-vuotiaiden lasten palveluiden kehittäminen (1,2,3) 2. Perhepäivähoidon kehittäminen (1,5) 3. Avoimen varhaiskasvatuksen kehittäminen (1,2,3,7) 4. Lasten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (3,4,) Lastensuojelu, lastenvalvojan tehtävät ja perhetyö 1. Monipuolisten ja toimivien työmenetelmien käyttö ja kehittäminen huomioiden erityisesti lapsen etu palvelutarvetta arvioitaessa (1,2,3) 2. Painopisteen siirtäminen avohuollon palveluihin ja ennalta ehkäisevään työhön (2,3,5,7) 3. Moniammatillisen ja monialainen yhteistyön hyödyntäminen (1,2,7) 4. Työnohjaus, täydennyskoulutus ja työhyvinvoinnin ylläpito (5,6) Psykososiaaliset palvelut Strateginen päämäärä: Psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin, vastuullisuuden ja omatoimisen suoriutumisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy Kriittiset menestystekijät (painopistealueet) 1. Yksilöllinen ja asiakaslähtöinen palvelu 2. Asiakkaan voimavarojen ja erityistarpeiden tunnistaminen ja huomiointi 3. Varhainen puuttuminen 4. Terveellisiin elämäntapoihin ohjaaminen ja tukeminen 5. Henkilöstön osaamisen, pysyvyyden ja saatavuuden turvaaminen ja oikea kohdentaminen 6. Työyhteisön kehittäminen: johtaminen, esimiestyö, työhyvinvointi ja työyhteisöllisyys 7. Talous: kokonaisuuden hallinta, rajapintojen tunnistaminen ja niiden hyödyntäminen, avopalveluiden painottaminen sekä ostopalveluiden harmonisointi Toimenpiteet palveluyksiköittäin (suluissa olevat numerot viittaavat kriittisiin menestystekijöihin) Aikuissosiaalityö 1. Nuorten työttömien aikuisten ja pitkäaikaistyöttömien aktivointi ja syrjäytymisen ehkäisy (1,3,4,5) 2. Päätökset tehdään säädetyissä määräajoissa, noudattaen yhdenmukaisia soveltamisohjeita ja tehdyt suunnitelmat pidetään ajantasaisina (1) 3. Työnohjaus, täydennyskoulutus ja työhyvinvoinnin ylläpito (6,7) 9

10 4. Aikuissosiaalityön arvostuksen ja näkyvyyden lisääminen (6,7) Vammaispalvelut 1. Asumispalvelun kehittäminen (1,3) 2. Palveluohjaukseen panostaminen (1,3,4) 3. Työnohjaus, täydennyskoulutus ja työhyvinvoinnin ylläpito (6,7) 4. Asiakastiedonhallinnan kehittäminen (1,7) Terapiapalvelut 1. Palvelujen järjestäminen toimivaksi kokonaisuudeksi siten, että ne ovat kuntalaisille helposti saatavilla (1,3,7) 2. Erityisongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen (3,4) 3. Henkilöstön yhteistyön vahvistaminen ja työssä jaksamisen tukeminen (6,7) 4. Keskeisten toimintojen yhdenmukaistaminen ja laadullinen yhtenäistäminen (2,6,7) Hoito- ja vanhustyön palvelut Strateginen päämäärä: Ikääntyvän väestön hyvinvoinnin edistäminen ja akuuttisairaanhoitoa vaativien potilaiden hyvä hoito Kriittiset menestystekijät (painopistealueet) 1. Yksilöllinen ja asiakaslähtöinen palvelu elämänkaaren kaikissa vaiheissa 2. Asiakkaiden/potilaiden voimavarojen ja erityistarpeiden tunnistaminen ja toimintakyvyn tukeminen 3. Kotona asumisen turvaaminen 4. Ennaltaehkäisevien palvelujen painottaminen 5. Henkilöstön osaamisen, pysyvyyden ja saatavuuden turvaaminen ja oikea kohdentaminen 6. Työyhteisön kehittäminen: johtaminen, esimiestyö, työhyvinvointi ja työyhteisöllisyys 7. Talous: kokonaisuuden hallinta, joustava hoidonporrastus sekä ostopalveluiden harmonisointi Toimenpiteet palveluyksiköittäin (suluissa olevat numerot viittaavat kriittisiin menestystekijöihin) Kotiin annettavat palvelut 1. Kotihoidon kohdentaminen paljon hoitoa ja huolenpitoa tarvitseville yli 75-vuotiaille (1,2,3,4,7) 2. Hoito- ja huolenpito yksilöllisen hoito- ja palvelusuunnitelman mukaan (1,2,3) 3. Seniorineuvola ja muistipkl-toiminta (1,2,3,4) 4. Kotikäynnit yli 80-vuotiaille ei palvelujen piirissä oleville (1,2,3,4) 5. Erityisongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen (3,4) 6. Kotihoidon henkilöstön osaamisen kehittäminen huonokuntoisten vanhusten kotihoitoon (1,2,3,5) Vanhusten asumispalvelut 1. Eritasoisten hoitopaikkojen tasapaino hoidonporrastuksen mahdollistamiseksi (1,2,3,4,7) 10

11 2. Asumisen tilat, laitteet ja kalusteet mukautuvat joustavasti hoidon tarpeen tai asukkaan hoitoisuuden muuttuessa (1,2,4,7) 3. Erityisongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen (3,4) 4. Henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen (1,2,3,4,5,6) Vuodeosasto 1. Pitkäaikaishoitoa vähennetään laatusuositusten tasolle (1,2,7) 2. Kuntouttavan työotteen kehittäminen ja kotiutuskäytäntöjen parantaminen (1,2,3,4,5,7) 3. Asiantuntijapalveluiden (mm. lääkärit, kuntoutushenkilöstö) turvaaminen kaikille vuodeosastoille (1,2,3,4,7) 4. Erityisongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen (3,4) 5. Vuodeosastojen tilat, laitteet ja kalusteet mukautuvat joustavasti hoidon tarpeen tai potilaan hoitoisuuden muuttuessa (1,2,4,7) 6. Henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen (1,2,4,5,6) Terveyden ja sairaanhoidon avopalvelut ja erikoissairaanhoito Strateginen päämäärä: Perusterveydenhuollon palveluiden saatavuuden turvaaminen alueen kuntalaisille ja perustason erikoissairaanhoidon palveluiden säilyminen alueella Kriittiset menestystekijät (painopistealueet) 1. Yksilöllinen ja asiakaslähtöinen palvelu 2. Asiakkaiden/potilaiden voimavarojen ja erityistarpeiden tunnistaminen ja toimintakyvyn tukeminen 3. Ennaltaehkäisevien palvelujen painottaminen ja asiakkaiden/potilaiden itsehoidon edistäminen 4. Terveellisiin elämäntapoihin ohjaaminen ja terveellisen työympäristön edistäminen 5. Henkilöstön osaamisen, pysyvyyden ja saatavuuden turvaaminen ja oikea kohdentaminen 6. Työyhteisön kehittäminen: johtaminen, esimiestyö, työhyvinvointi ja työyhteisöllisyys 7. Talous: kokonaisuuden hallinta, joustava hoidonporrastus sekä ostopalveluiden omaa toimintaa täydentävä käyttö Toimenpiteet palveluyksiköittäin (suluissa olevat numerot viittaavat kriittisiin menestystekijöihin) Avovastaanotot ja täydentävät palvelut 1. Painopisteen siirtäminen päivystyksestä päiväaikaisiin vastaanottoihin (1,2,5,7) 2. Neuvonnan, ohjauksen ja hoidon tarpeen arvioinnin kehittäminen (mm. puhelinpalvelu) (1,2,3,4,5,6,7) 3. Hoidonporrastuksen kehittäminen/toteuttaminen (hoitaja-lääkäri-erikoislääkäri-esh) (1,2,3,5,6,7) 4. Erityisongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen (3,4) 5. Diabeteksen ja muiden pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisy ja hoidon kehittäminen (2,3,4,7) 6. Moniammatillisen, monialaisen ja yli kuntarajojen ulottuvan yhteistyön hyödyntäminen (1,3,4,5,6,7) 11

12 7. Henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen ja aktiivinen rekrytointi (1,2,3,4,5,6,7) Kuntoutus (Ft, pt ja lääk.kunt) 1. Kuntalaisten toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen ja parantaminen elämänkaaren kaikissa vaiheissa (1,2,3,4) 2. Erityisongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen (3,4) 3. Ostopalvelu- ja palvelusetelijärjestelmän käyttöön otto omaa toimintaa täydentämään (1,2,3,7) 4. Moniammatillisen, monialaisen ja yli kuntarajojen ulottuvan yhteistyön hyödyntäminen (1,3,4,5,6,7) 5. Henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen (1,2,3,4,5,6,7) Työterveyshuolto 1. Kokonaisvaltaisen työterveyshuollon palveluiden kehittäminen alueen yrityksille ja organisaatioille (1,2,3,4,7) 2. Erityisongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen (3,4) 3. Moniammatillisen ja monialaisen yhteistyön hyödyntäminen (1,3,4,5,6,7) 4. Henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen (1,2,3,4,5,6,7) Suun- ja hampaiden terveydenhuolto 1. Verkostomaisen organisaation muodostaminen Selänteen alueelle (1,5,6,7) 2. Suun ja hampaiden terveyden edistämisen suunnitelman toteuttaminen (3,4,5) 3. Moniammatillisen ja monialaisen yhteistyön hyödyntäminen Selänteessä ja myös Oulun Eteläisellä alueella (1,3,4,5,6,7) 4. Henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen (1,2,3,4,5,6,7) Erikoissairaanhoito 1. Peruserikoisairaanhoidon palveluilla tuetaan Selänteen terveyskeskuksien omaa toimintaa. (1,2,3,7) 2. Erikoisairaanhoidon palveluiden käytön hallinta. (1,2,7) 3. Oman toiminnan täydentäminen suunnitelmallisesti ostopalveluilla ja muilla kumppanuuksilla (1,2,7) 4. Dialyysihoitojen tarpeeseen vastaaminen Selänteen alueella. (1,2,3,4,7) 5. Henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen ja aktiivinen rekrytointi (1,2,3,4,5,6,7) Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut Strateginen päämäärä: Turvallisen, terveellisen ja viihtyisän asuin- ja elinympäristön sekä hyöty- ja kotieläinten hyvinvoinnin turvaaminen Kriittiset menestystekijät (painopistealueet) 1. Yksilöllinen ja asiakaslähtöinen palvelu 2. Ammattiryhmien sujuva yhteistoiminta 3. Ennaltaehkäisevien palvelujen painottaminen 4. Henkilöstön osaamisen, pysyvyyden ja saatavuuden turvaaminen ja oikea kohdentaminen 5. Työyhteisön kehittäminen: johtaminen, esimiestyö, työhyvinvointi ja työyhteisöllisyys 12

13 6. Talous: kokonaisuuden hallinta, oikein kohdennetuilla ja riittävillä resursseilla turvataan myös tulojen saanti Toimenpiteet palveluyksiköittäin (suluissa olevat numerot viittaavat kriittisiin menestystekijöihin) Ympäristöterveydenhuolto (ympäristöterveysvalvonta ja eläinlääkintähuolto) 1. Ympäristöterveyden valvonnan, lupamenettelyn, tarkastuksien, neuvonnan ja ohjauksen sekä ennakoinnin toteuttaminen (1,2,3,6) 2. Peruseläinlääkintähuollon ja elintarvikkeiden turvallisuuden valvonnan turvaaminen (1,2,3,6) 3. Moniammatillisen ja monialaisen yhteistyön hyödyntäminen (1,2,3,4,5,6) 4. Henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen ja rekrytointitarpeen jatkuva seuranta (1,2,3,4,5,6) Ympäristönsuojelu 1. Ympäristönsuojelun edistäminen sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisy (2,3,4,6) 2. Ympäristönsuojelun valvonnan, lupamenettelyn, tarkastuksien, neuvonnan, ohjauksen ja tiedottamisen toteuttaminen (1,2,3,6) 3. Moniammatillisen ja monialaisen yhteistyön hyödyntäminen (1,2,3,4,5,6) 4. Henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen (1,2,3,4,5,6) Rakennusvalvonta ja korjausneuvonta 1. Rakennusvalvonnan, lupamenettelyn, tarkastuksien, neuvonnan ja ohjauksen toteuttaminen ja väestötietojärjestelmän ylläpito (1,2,3,6) 2. Moniammatillisen ja monialainen yhteistyön hyödyntäminen (1,2,3,4,5,6) 3. Henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen (1,2,3,4,5,6) Tukipalveluyksikkö Selma Strateginen päämäärä: talous- ja henkilöstöhallinnon sekä It-palvelujen tuottaminen Selänteelle ja jäsenkunnille Kriittiset menestystekijät (painopistealueet) 1. Tehokkaat ja tulokselliset palvelut Selänteelle ja jäsenkunnille 2. Yhtenäisten talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien kehittäminen 3. Yhtenäisten It palvelujen kehittäminen 4. Henkilöstön osaamisen, pysyvyyden ja saatavuuden turvaaminen ja oikea kohdentaminen 5. Työyhteisön kehittäminen: johtaminen, esimiestyö, työhyvinvointi ja työyhteisöllisyys 6. Talous: kokonaisuuden hallinta, rajapintojen tunnistaminen ja niiden hyödyntäminen Toimenpiteet 1. Sähköisten toimintojen laajentaminen talous- ja henkilöstöhallinnossa Selman ja yhteistyökumppaneiden välillä (1,2,3,4,6) 2. Prosessien ja toimintaketjujen kehittäminen (1,2,5,6) 13

14 3. Osallistuminen uusien it palvelujen ja ratkaisujen suunnitteluun ja käyttöönottoon Selänteen alueella (1,2,3,4,5,6) 4. Henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen (1,4,5,6) 14

Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020

Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 Kuntayhtymähallitus XX.X.2015 Johdanto Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa (2015) korostetaan terveyden edistämistä ja varhaista

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014

2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014 2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014 2.6 Sosiaalilautakunta 1 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; Sosiaalitoimen hallinto, Sosiaalityö, Vanhustyö/kotipalvelu sekä Vammais. Sitovuustasoihin

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

PERUSTURVAN STRATEGIA 2015

PERUSTURVAN STRATEGIA 2015 PERUSTURVAN STRATEGIA 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO Väestötietoja ja ennuste 2015 3 Swot-analyysi 4 Perusturvan toiminta-ajatus 5 Perusturvan arvot 6 Perusturvan visio vuoteen 2015 7 Perusturvan toimintatapa

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 /5 Organisaatiot Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2013 2015 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä 65 75 -vuotiaiden määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta. Tehtäväalue. 210 Perusturvakuntayhtymä Akseli

Sosiaalilautakunta. Tehtäväalue. 210 Perusturvakuntayhtymä Akseli Sosiaalilautakunta Tehtäväalue Vanhustenhuolto ja kotipalvelut Tilivelvollinen Sosiaalijohtaja ja avopalveluohjaaja Vanhustenhuolto ja kotipalvelut -vastuualue siirtyy Perusturvakuntayhtymä Akseliin 1.1.2011

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006 Varhaiskasvatuksen strategia Opla 48 10.05.2006 Visio 2013 Lohjan varhaiskasvatus tarjoaa 2800 lapselle perheen tarpeisiin vastaavat alueelliset ja laadukkaat peruspalvelut. Palvelutoimintaa toteuttaa

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 16.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

Strategiakortit 2015

Strategiakortit 2015 Kh 13.1.2015 4 Liite kh nro 1 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2015 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot