Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen STRATEGIA VUOSILLE
|
|
- Anna Niemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen STRATEGIA VUOSILLE kuntayhtymähallitus versio
2 Johdanto Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ydintavoitteena on, että kansalaisille pystytään turvaamaan palvelujen saatavuus kaikkialla Suomessa asuinpaikasta riippumatta kohtuullisin kustannuksin. Tavoitteeseen päästäkseen kunnissa tarvitaan rakennemuutoksia sekä lisäksi palvelutarjontamuotojen ja prosessien kehittämistä, uusien teknologisten työvälineiden käyttöönottoa sekä osaamisen vahvistamista. (Puitelain toteuttaminen 2006.) Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevassa puitelaissa säädetään järjestelyistä, jotka edellyttävät kuntien yhdistymistä tai yhteistoiminta-alueen muodostumista. Yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin asukasta. Puitelaissa säädetään laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen kokoamisesta nykyisten sairaanhoitopiirien kuntayhtymien pohjalta. (Puitelain toteuttaminen 2006.) Toimintaympäristön muutokset muodostavat kunta- ja palvelurakenteiden uudistamiselle ulkoisen pakon ohella myös mahdollisuuden etsiä aidosti uutta strategista suuntaa. Kuntien vastuulla olevat palvelut saavat näin vahvan rakenteellisen ja taloudellisen perustan niiden järjestämisen ja tuottamisen turvaamiseksi tulevaisuudessa. (Puitelain toteuttamien 2006.) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tulevat olemaan entistä selkeämmin kuntien painopistealueita tulevaisuudessa. Kansanterveyslakiin on vuoden 2006 alusta lisätty kunnille velvollisuus kuntalaisten terveyden edistämiseen, seurantaan ja arviointiin. Nyt valmistelussa olevassa uudessa terveydenhuoltolaki-esityksessä painotetaan myös vahvasti terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä terveyssektorin ponnistelut eivät tule riittämään vaan haaste on kaikilla hallinnonaloilla yhteinen: terveempi, aktiivisempi, vastuullisempi kuntalainen. Niin yhdelle kunnalle kuin Paras-lain mahdollistavilla yhteistoiminta-alueillekin on esitetty toimintamuodot terveyden edistämiseen. Nämä toimintamuodot korostavat yli hallintokuntien ulottuvaa yhteistoimintaa sekä julkisen ja yksityisen sektoreiden rajoja rikkovaa koordinoitua toimintaa. Perinteisen terveyden edistämisen rinnalle nousee myös sosioekonomisen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnissa. (Terveyden edistämisen laatusuositus 2006, Terveydenhuoltolaki esitys 2008.) Haapajärven ja Pyhäjärven kaupungit ja Kärsämäen ja Reisjärven kunnat ovat muodostaneet yhteisen peruspalveluja tuottavan kuntayhtymä, joka aloitti toimintansa Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen tehtävänä ja vastuulla on järjestää jäsenkuntiensa asukkaille lain säätämät sosiaali- ja terveydenhuolto- ja erikoissairaanhoidon palvelut. Kuntayhtymän tehtävänä ja vastuulla on järjestää myös ympäristöterveydenhuollon, ympäristösuojelun, maa-aineslain, rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan palvelut. Kaikkien jäsenkuntien valtuustot ovat yhtäpitävin päätöksin hyväksyneet peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen ja siihen liittyvän taustamuistion kesällä
3 Kansalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2015 Sosiaali- ja terveysministeriö kiteyttää sosiaali- ja terveyspolitiikan suunnan vuoteen 2015 neljään strategiseen linjaukseen, jotka sisältävät erilaisia tavoitteita, toimenpidelinjauksia ja toimeenpanon painotuksia. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2006.) 1. Edistetään terveyttä ja toimintakykyä Koko yhteiskuntapolitiikka tukee terveyttä ja hyvinvointia. Väestöryhmien terveyseroja kavennetaan vaikuttamalla erityisesti niihin ryhmiin, joissa on eniten terveysriskejä. Lasten ja nuorten tervettä ja turvallista kehitystä tuetaan oikea-aikaisesti, jotta elinikäinen pohja sosiaaliselle hyvinvoinnille ja terveydelle luodaan jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Työikäisten terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä parannetaan työterveyshuollon ja kuntoututtavien toimenpiteiden yhteistyötä tehostamalla. Ikääntyvien ja vanhusten toimintakykyyyn vaikutetaan luomalla uusia toimintamalleja ehkäisevään ja kuntouttavaan toimintaan. Kolmannen sektorin toimijoiden kanssa lisätään yhteistyötä ja heidän osaamistaan käytetään hyväksi, kun vahvistetaan ja vakiinnutetaan ehkäisevää toimintaa. Vammaisten henkilöiden aktiivista osallistumista yhteiskuntaan tuetaan turvaamalla heille itsenäisen elämän edellytykset ja täysivaltainen oikeus osallistua yhteiskuntaelämään omien voimavarojensa mukaan. 2. Lisätään työelämän vetovoimaa Työelämän hyvinvointi asetetaan painopisteeksi ja työntekijöille taataan hyvät työolot. Työelämän tasa-arvoisuutta ja samanpalkkaisuutta vahvistetaan. Työ- ja perhe-elämä sovitetaan paremmin yhteen edistämällä perhevapaiden jakautumista tasaisemmin miesten ja naisten kesken. Sosiaalivakuutuksen kannustavuutta vahvistetaan. 3. Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi on ensisijaiseksi näkökulmaksi otettava ehkäisevä näkökulma. Ennakoivassa työssä yhteistyötä ovat tekemässä neuvolat, päiväkodit, koulut ja työpaikat. Lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin puututaan kokonaisvaltaisella ehkäisevällä työllä. Koulupudokkaiden varhaisessa tunnistamisessa lisätään viranomaisyhteistyötä. Pitkäaikaistyöttömien ongelmiin puututaan ja sosiaalisen työllistymisen mahdollisuuksia lisätään. Heikoimmassa asemassa olevien toimeentulo taataan. Maahanmuuttajien ja muiden etnisten ryhmien osallisuutta tuetaan. Päihdehaittojen ehkäisyä vahvistetaan, erityisesti lasten ja nuorten päihteiden käytön ehkäisyä tukevia palveluja tehostetaan. Kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia vahvistetaan. 4. Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva Hoidon tarpeen ja sen tarjonnan tehokkaammalla kohtaamisella turvataan asiakkaan asema, palvelujen laatu ja palvelujen saatavuus. Palvelutarpeen arviointi, yksilölliset hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmat sovittavat yhteen tarpeen ja tarjonnan. Laatutyö otetaan osaksi 3
4 palveluorganisaation toimintaa: laatusuositukset ja hoito-ohjelmat ohjaavat toimintaa. Erityisesti mielenterveys- ja päihdekuntoutujien sekä kroonisesti sairaiden elämää parannetaan. Lapsiperheiden kotipalvelu palautetaan ennaltaehkäiseväksi peruspalveluksi neuvola-, kouluterveydenhuolto- ja lastensuojelutyön rinnalle. Vanhuspalvelujen saatavuutta ja laatua parannetaan voimavarojen turvaamisella ja painopisteen siirtämisellä kotona ja lähipalveluna annettaviin palveluihin. Henkilöstön geriatrista osaamista myös parannetaan. Vammaisten henkilöiden itsenäistä elämää tuetaan, myös ohjausta ja neuvontaa lisätään. Työvoiman riittävyys ja osaaminen varmistetaan koulutuksella. Työolojen kehitetään niin, että työvoimaa on saatavilla. Sosiaalihuollon henkilöstömitoituksen ja rakenteen suositukset otetaan käyttöön. Viestintä- ja tietoteknologiaa hyödynnetään sosiaali- ja terveyspalveluissa tehokkaammin. Tavoitteena on, että Suomi on vuonna 2015 elinvoimainen, taloudellisesti kestävä ja toiminnoiltaan tehokas ja dynaaminen yhteiskunta. Hyvinvoinnin perustana ovat työ- ja toimintakyvyn ylläpito, kohtuullinen toimeentuloturva sekä omatoimisuus. Maakunnallisen hyvinvointistrategian linjat Kuvio 1. Oulun Eteläisen hyvinvoinnin aluesuunnitelman pääkohdat. 4
5 Selänteen palvelustrategian linjat Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen strategiatyö aloitettiin syksyllä Työskentelyä oli tukemassa Tyrni-projektin projektipäällikkö Leena Kantola ja projektin kautta kehittämiskonsulttina Kimmo Keskitalo Verve Consulting Oy:stä. Työskentelyssä mukana olivat Selänteen valmisteluvaiheen ohjausryhmä ja kuntayhtymän hallitus sekä viranhaltijat: kuntayhtymän johtaja, talous- ja henkilöstöjohtaja, palvelujohtajat ja palvelupäälliköt. Palvelustrategian tarkoituksena on antaa tietoa kuntalaisille, kuntayhtymän henkilöstölle sekä samalla ulkopuolisille tahoille palveluiden tuotannon kehittymisestä, tavoitteista ja painopistealueista vuosille Palvelustrategian toteuttaminen mahdollistaa myös kuntatalouden tavoitteiden saavuttamisen seurantaa. Selänteen ohjausryhmän kokouksessa on käsitelty strategiatyön perustaksi seuraavia linjauksia: Tarkoituksena on järjestää jäsenkuntien asukkaille joustava peruspalveluiden saatavuus ja siten säilyttää alueella asutut kunnat. Asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on mukana kaikessa toiminnassa. Selänteen organisaatio toimii ja järjestää palvelut taloudellisesti ja kustannustehokkaasti. Ydinpalveluiden ja tukipalveluiden järjestämisen malli sovelletaan erityisesti Selänteen tarpeet ja lähtökohdat huomioiden. Selänteessä toimitaan nykyisellä henkilöstöllä, jonka siirtymisessä kuntayhtymän palvelukseen noudatetaan Paras-lakia. Muutoksen hallintaan ja työyhteisön kehittämiseen järjestetään koulutusta ja muutoinkin henkilöstön osallistumiseen jo valmisteluvaiheessa kannustetaan. Selänteen palvelustrategian tavoitteena on linjata Selänteen ydin- ja tukipalvelujen kehittämisen suunta vuoteen Palvelustrategiassa kuvataan Selänteen toiminta-ajatus ja visio sekä linjataan Selänteelle strategiset näkökulmat, painopisteet eli kriittiset menestystekijät ja toimenpiteet. Strategia tulee olemaan samanaikaisesti toimenpideohjelma, joka ohjaa peruspalvelukuntayhtymä Selänteen toimintaa ja konkretisoi strategiset tavoitteet. Palvelulinjakohtaiset mittaristot tavoitteiden saavuttamisen arviointiin valmistellaan yhdessä henkilöstön kanssa. Mittareiden antamaa tietoa hyödynnetään sekä seurannassa että tulevan palvelutason suunnittelussa. Strategiaa tullaan päivittämään vuosittain palvelutasosuunnitelman ja taloussuunnittelun yhteydessä. Palvelustrategia nojaa kansallisiin, maakunnallisiin ja alueellisiin sosiaali- ja terveyspoliittisiin ohjelmiin ja linjauksiin. Jäsenkuntien omat strategiset linjaukset ohjaavat Selänteen suunnittelua ja toimintaa. Perussopimuksen mukaisesti Selänteen ylintä päätösvaltaa käyttävät jäsenkuntien valtuustot. 5
6 Palvelustrategia Tasapainotettu mittaristo Useissa toteutetuissa palvelustrategiaprosesseissa on sovellettu strategisen johtamisen työkaluna Balanced Scorecard menetelmää (BSC). Sen avulla toimijat voivat määritellä yhteisen vision ja strategian keskeiset painopistealueet. Ideana on purkaa visio ja strategia syy-seuraussuhteessa oleviin näkökulmiin ja kuvata konkreettisella tavalla miten voidaan saavuttaa visio ja siitä johdettu strategia. Visiolla kuvataan pitkän aikavälin tavoitetilaa palvelutoiminnan ja -yhteistyön näkökulmasta. Visiosta voidaan johtaa strategian keskeiset painopistealueet. Painopistealueille määritellään kriittiset menestystekijät, joissa on ehdottomasti onnistuttava vision ja strategian toteutumiseksi. Strategiset toimenpiteet konkretisoivat kriittisiä menestystekijöitä ja vastaavat kysymykseen millä varmistamme sen, että onnistumme valitussa kriittisessä menestystekijässä. Toimenpiteet voivat olla esimerkiksi projekteja, toimintaa kokoavia kehittämiskonsepteja, toimintatapojen uudistamista, rakenteellisia muutoksia tai mittareita. BSC:n perusoivallus on kuvata sitä, miten organisaatio saavuttaa tavoitteensa matkalla visiotaan kohti. Strategian tasapainoisuuden korostamisen merkitsee sitä, että on kuunneltava kaikkia organisaation kannalta tärkeitä tahoja, kun strategiaa kehitetään ja toteutetaan. Lisäksi strategian toteutumista tulee kyetä arvioimaan sekä kokonaisuuden että sen tärkeimpien osatekijöiden näkökulmasta. Selänteen strategisena viitekehyksenä on BSC-malli, jonka mukaisesti toimintaa ohjataan. Jotta uuden organisaation johtaminen, ohjaus, seuranta ja arviointi saadaan mallin mukaiseksi, tarvitaan useiden vuosien pitkäjänteinen työ. Tämän työn tämä ensimmäinen strategiapaperi laittaa alulle. Toiminta-ajatus: Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen tehtävänä on tuottaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä ratkaisuja alueensa asukkaiden hyvinvoinnin ja elinympäristön turvallisuuden tukemiseksi. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen tehtävänä on vahvistaa alueensa asukkaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja hyvinvointia tuottamalla kustannustehokkaasti näihin liittyviä palveluja. Kuntayhtymä järjestää asukkailleen lain säätämät sosiaali- ja terveydenhuolto- ja erikoissairaanhoidon palvelut, ympäristöterveydenhuollon, ympäristösuojelun, maa-aineslain, rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan palvelut. Arvot: Kaikessa toiminnassa sekä päätöksenteossa että palveluissa edistetään kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä ja omatoimisuutta. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen arvoina ovat: - oikeudenmukaisuus Oikeudenmukaisuus toteutuu, kun toimitaan palvelutasosuunnitelman, kuntien antamien taloudellisten edellytysten, hyvän hallinnon vaatimusten sekä yhtenäisen henkilöstöpolitiikan mukaan. 6
7 - asiakaslähtöisyys - inhimillisyys - tuloksellisuus Visio 2015: Palveluprosessit perustuvat asiakkaan tarpeisiin. Prosesseissa asiakas on aktiivinen toimija ja vastuussa omalta osaltaan hyvinvoinnistaan ja elinympäristönsä turvallisuudesta. Palvelut ja palveluprosessit ovat ihmiskeskeisiä, laadukkaita ja perustuvat hyviin hoito- ja hoivakäytäntöihin. Tuloksellisuudella tarkoitetaan palvelutoiminnan taloudellisuutta, vaikuttavuutta, tehokkuutta ja palvelukykyä. Toimintaprosessien lyhyen ja pitkän tähtäimen tulokset tunnistetaan. Tuloksia arvioidaan ja saatua tietoa hyödynnetään toiminnan jatkuvassa suunnittelussa ja toteutuksessa. Peruspalvelukuntayhtymä Selänne on yhtenäinen kuntayhtymä, jolla on yhteinen tahto toteuttaa perustehtäväänsä sekä kyky että halu sopeutua ja ennakoida tulevaa. Peruspalvelukuntayhtymä Selänne vaikuttaa osaltaan tuottamillaan terveydenhuollon ja hyvinvoinnin palveluilla alueen säilymiseen vetovoimaisena asukkaille. Se kykenee tuottamaan kustannustehokkaasti laadukkaita lakisääteisiä palveluja kehittämällä jatkuvasti toimintaansa. Alue tunnetaan aktiivisesta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Selänne on arvostettu alueellinen vaikuttaja ja haluttu yhteistyökumppani. Alueen asukkailla on mahdollisuus osallistua Selänteen kehittämistoimintaan. Asukkailla on vastuu omasta terveydestä, jota Selänne tarvittaessa tukee. Strategia Selänteen strategiana on edistää asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia kaikessa toiminnassa. Tavoitteita toteutetaan yhdessä asukkaiden kanssa edistämällä heidän toimintakykyään, ennalta ehkäisemällä sairauksia ja syrjäytymistä yhteiskunnasta. Toiminnan suunnittelussa ja päätöksen teossa otetaan käyttöön IVA-arviointi (ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointimenetelmä) ja hyödynnetään asiakaspalautejärjestelmän antamaa tietoa. Palvelurakennetta vahvistetaan yhdistämällä erillisten organisaatioiden, yksiköiden ja toimijoiden voimavarat hyödyntäen teknologisia ratkaisuja ja mahdollisia laadunhallinta- tai toiminnanohjausjärjestelmiä. Palveluketjut ja työmenetelmät selkiytetään toimiviksi ja tuloksellisiksi uudistamalla prosesseja jatkuvan arvioinnin ja toiminnan kehittämisen avulla yhdessä henkilöstön kanssa. Tällä varmistetaan peruspalveluiden saatavuus alueen asukkaille joustavasti, kattavasti ja tasapuolisesti Selänteen alueen yhtenäisyyttä korostaen. Asiakaslähtöinen palvelutuotanto ylittää joustavasti eri palvelulinjat ja kuntarajat. Lähi- ja keskitettyjen palveluiden tarvetta ja tarjontaa tarkennetaan palvelutasosuunnitelman ja vuosisuunnittelun yhteydessä. Palvelutuotannon perusteena on jäsenkuntien valtuustojen hyväksymät palvelutasosuunnitelma ja talousarvio sekä niihin sisältyvät henkilöresurssit 7
8 Selänteen omaa palvelutoimintaa täydennetään suunnitellusti ja hallitusti verkostoitumalla, mahdollisilla kumppanuussopimuksilla, ostopalveluilla ja palveluseteleillä. Strategian näkökulmat Vaikuttavuus Oikein kohdennetut laadukkaat ja monipuoliset palvelut Laaja-alaisesti terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut Yhteistoiminnallinen palvelujärjestelmä Asiakasnäkökulma Asiakkaan saama hyöty ja tyytyväisyys tarvitsemiinsa palveluihin Palveluiden valinnan mahdollisuus yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti Asiakkaan osallisuuden tukeminen ja asiakaspalautejärjestelmän hyödyntäminen Tasavertaiset ja oikeudenmukaiset palvelut Prosessit ja talous Toimivat, yhtenäiset, kustannustehokkaat ja tulokselliset palvelurakenteet ja ketjut Asiakaslähtöiset, teknologiaa hyödyntävät ja vahvaan osaamiseen perustuvat palveluprosessit Kumppanuuksien, ostopalveluiden ja palvelusetelijärjestelmän hyödyntäminen Henkilöstö Muuttuviin palvelutarpeisiin vastaava henkilöstö Riittävä, hyvinvoiva, osaava, innovatiivinen ja sitoutunut henkilöstö Vuorovaikutteinen johtaminen ja toimiva työyhteisö (esimies- ja alaistaidot ja työtoveruus) Kriittiset menestystekijät Lasten ja perheiden palvelut Strateginen päämäärä: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen Kriittiset menestystekijät (painopistealueet) 1. Yksilöllinen ja asiakaslähtöinen palvelu 2. Perheen voimavarojen ja erityistarpeiden tunnistaminen ja huomiointi 3. Varhainen puuttuminen ja vanhemmuuden tukeminen 4. Terveellisiin elämäntapoihin ohjaaminen ja tukeminen 5. Henkilöstön osaamisen, pysyvyyden ja saatavuuden turvaaminen sekä oikea kohdentaminen 6. Työyhteisön kehittäminen: johtaminen, esimiestyö, työhyvinvointi ja työyhteisöllisyys 7. Talous: kokonaisuuden hallinta, rajapintojen tunnistaminen ja niiden hyödyntäminen sekä avopalveluiden painottaminen Toimenpiteet palveluyksiköittäin (suluissa olevat numerot viittaavat kriittisiin menestystekijöihin) 8
9 Neuvolat ja opiskeluterveydenhuolto 1. Terveystarkastuksien lisääminen ja niiden sisältöjen tarkentaminen (1,2,4) 2. Erityistukea tarvitsevien perheiden seurannan kehittäminen yhdessä mm. varhaiskasvatuksen, perhetyön ja lastensuojelun kanssa (1,2,3) 3. Täydennyskoulutus (5,6,7) 4. Lasten ja nuorten terveellisten elämäntapojen edistäminen ja osallisuuden lisääminen (4) 5. Erityisongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen (2,3,4) Varhaiskasvatus 1. Alle 3-vuotiaiden lasten palveluiden kehittäminen (1,2,3) 2. Perhepäivähoidon kehittäminen (1,5) 3. Avoimen varhaiskasvatuksen kehittäminen (1,2,3,7) 4. Lasten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (3,4,) Lastensuojelu, lastenvalvojan tehtävät ja perhetyö 1. Monipuolisten ja toimivien työmenetelmien käyttö ja kehittäminen huomioiden erityisesti lapsen etu palvelutarvetta arvioitaessa (1,2,3) 2. Painopisteen siirtäminen avohuollon palveluihin ja ennalta ehkäisevään työhön (2,3,5,7) 3. Moniammatillisen ja monialainen yhteistyön hyödyntäminen (1,2,7) 4. Työnohjaus, täydennyskoulutus ja työhyvinvoinnin ylläpito (5,6) Psykososiaaliset palvelut Strateginen päämäärä: Psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin, vastuullisuuden ja omatoimisen suoriutumisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy Kriittiset menestystekijät (painopistealueet) 1. Yksilöllinen ja asiakaslähtöinen palvelu 2. Asiakkaan voimavarojen ja erityistarpeiden tunnistaminen ja huomiointi 3. Varhainen puuttuminen 4. Terveellisiin elämäntapoihin ohjaaminen ja tukeminen 5. Henkilöstön osaamisen, pysyvyyden ja saatavuuden turvaaminen ja oikea kohdentaminen 6. Työyhteisön kehittäminen: johtaminen, esimiestyö, työhyvinvointi ja työyhteisöllisyys 7. Talous: kokonaisuuden hallinta, rajapintojen tunnistaminen ja niiden hyödyntäminen, avopalveluiden painottaminen sekä ostopalveluiden harmonisointi Toimenpiteet palveluyksiköittäin (suluissa olevat numerot viittaavat kriittisiin menestystekijöihin) Aikuissosiaalityö 1. Nuorten työttömien aikuisten ja pitkäaikaistyöttömien aktivointi ja syrjäytymisen ehkäisy (1,3,4,5) 2. Päätökset tehdään säädetyissä määräajoissa, noudattaen yhdenmukaisia soveltamisohjeita ja tehdyt suunnitelmat pidetään ajantasaisina (1) 3. Työnohjaus, täydennyskoulutus ja työhyvinvoinnin ylläpito (6,7) 9
10 4. Aikuissosiaalityön arvostuksen ja näkyvyyden lisääminen (6,7) Vammaispalvelut 1. Asumispalvelun kehittäminen (1,3) 2. Palveluohjaukseen panostaminen (1,3,4) 3. Työnohjaus, täydennyskoulutus ja työhyvinvoinnin ylläpito (6,7) 4. Asiakastiedonhallinnan kehittäminen (1,7) Terapiapalvelut 1. Palvelujen järjestäminen toimivaksi kokonaisuudeksi siten, että ne ovat kuntalaisille helposti saatavilla (1,3,7) 2. Erityisongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen (3,4) 3. Henkilöstön yhteistyön vahvistaminen ja työssä jaksamisen tukeminen (6,7) 4. Keskeisten toimintojen yhdenmukaistaminen ja laadullinen yhtenäistäminen (2,6,7) Hoito- ja vanhustyön palvelut Strateginen päämäärä: Ikääntyvän väestön hyvinvoinnin edistäminen ja akuuttisairaanhoitoa vaativien potilaiden hyvä hoito Kriittiset menestystekijät (painopistealueet) 1. Yksilöllinen ja asiakaslähtöinen palvelu elämänkaaren kaikissa vaiheissa 2. Asiakkaiden/potilaiden voimavarojen ja erityistarpeiden tunnistaminen ja toimintakyvyn tukeminen 3. Kotona asumisen turvaaminen 4. Ennaltaehkäisevien palvelujen painottaminen 5. Henkilöstön osaamisen, pysyvyyden ja saatavuuden turvaaminen ja oikea kohdentaminen 6. Työyhteisön kehittäminen: johtaminen, esimiestyö, työhyvinvointi ja työyhteisöllisyys 7. Talous: kokonaisuuden hallinta, joustava hoidonporrastus sekä ostopalveluiden harmonisointi Toimenpiteet palveluyksiköittäin (suluissa olevat numerot viittaavat kriittisiin menestystekijöihin) Kotiin annettavat palvelut 1. Kotihoidon kohdentaminen paljon hoitoa ja huolenpitoa tarvitseville yli 75-vuotiaille (1,2,3,4,7) 2. Hoito- ja huolenpito yksilöllisen hoito- ja palvelusuunnitelman mukaan (1,2,3) 3. Seniorineuvola ja muistipkl-toiminta (1,2,3,4) 4. Kotikäynnit yli 80-vuotiaille ei palvelujen piirissä oleville (1,2,3,4) 5. Erityisongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen (3,4) 6. Kotihoidon henkilöstön osaamisen kehittäminen huonokuntoisten vanhusten kotihoitoon (1,2,3,5) Vanhusten asumispalvelut 1. Eritasoisten hoitopaikkojen tasapaino hoidonporrastuksen mahdollistamiseksi (1,2,3,4,7) 10
11 2. Asumisen tilat, laitteet ja kalusteet mukautuvat joustavasti hoidon tarpeen tai asukkaan hoitoisuuden muuttuessa (1,2,4,7) 3. Erityisongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen (3,4) 4. Henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen (1,2,3,4,5,6) Vuodeosasto 1. Pitkäaikaishoitoa vähennetään laatusuositusten tasolle (1,2,7) 2. Kuntouttavan työotteen kehittäminen ja kotiutuskäytäntöjen parantaminen (1,2,3,4,5,7) 3. Asiantuntijapalveluiden (mm. lääkärit, kuntoutushenkilöstö) turvaaminen kaikille vuodeosastoille (1,2,3,4,7) 4. Erityisongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen (3,4) 5. Vuodeosastojen tilat, laitteet ja kalusteet mukautuvat joustavasti hoidon tarpeen tai potilaan hoitoisuuden muuttuessa (1,2,4,7) 6. Henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen (1,2,4,5,6) Terveyden ja sairaanhoidon avopalvelut ja erikoissairaanhoito Strateginen päämäärä: Perusterveydenhuollon palveluiden saatavuuden turvaaminen alueen kuntalaisille ja perustason erikoissairaanhoidon palveluiden säilyminen alueella Kriittiset menestystekijät (painopistealueet) 1. Yksilöllinen ja asiakaslähtöinen palvelu 2. Asiakkaiden/potilaiden voimavarojen ja erityistarpeiden tunnistaminen ja toimintakyvyn tukeminen 3. Ennaltaehkäisevien palvelujen painottaminen ja asiakkaiden/potilaiden itsehoidon edistäminen 4. Terveellisiin elämäntapoihin ohjaaminen ja terveellisen työympäristön edistäminen 5. Henkilöstön osaamisen, pysyvyyden ja saatavuuden turvaaminen ja oikea kohdentaminen 6. Työyhteisön kehittäminen: johtaminen, esimiestyö, työhyvinvointi ja työyhteisöllisyys 7. Talous: kokonaisuuden hallinta, joustava hoidonporrastus sekä ostopalveluiden omaa toimintaa täydentävä käyttö Toimenpiteet palveluyksiköittäin (suluissa olevat numerot viittaavat kriittisiin menestystekijöihin) Avovastaanotot ja täydentävät palvelut 1. Painopisteen siirtäminen päivystyksestä päiväaikaisiin vastaanottoihin (1,2,5,7) 2. Neuvonnan, ohjauksen ja hoidon tarpeen arvioinnin kehittäminen (mm. puhelinpalvelu) (1,2,3,4,5,6,7) 3. Hoidonporrastuksen kehittäminen/toteuttaminen (hoitaja-lääkäri-erikoislääkäri-esh) (1,2,3,5,6,7) 4. Erityisongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen (3,4) 5. Diabeteksen ja muiden pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisy ja hoidon kehittäminen (2,3,4,7) 6. Moniammatillisen, monialaisen ja yli kuntarajojen ulottuvan yhteistyön hyödyntäminen (1,3,4,5,6,7) 11
12 7. Henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen ja aktiivinen rekrytointi (1,2,3,4,5,6,7) Kuntoutus (Ft, pt ja lääk.kunt) 1. Kuntalaisten toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen ja parantaminen elämänkaaren kaikissa vaiheissa (1,2,3,4) 2. Erityisongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen (3,4) 3. Ostopalvelu- ja palvelusetelijärjestelmän käyttöön otto omaa toimintaa täydentämään (1,2,3,7) 4. Moniammatillisen, monialaisen ja yli kuntarajojen ulottuvan yhteistyön hyödyntäminen (1,3,4,5,6,7) 5. Henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen (1,2,3,4,5,6,7) Työterveyshuolto 1. Kokonaisvaltaisen työterveyshuollon palveluiden kehittäminen alueen yrityksille ja organisaatioille (1,2,3,4,7) 2. Erityisongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen (3,4) 3. Moniammatillisen ja monialaisen yhteistyön hyödyntäminen (1,3,4,5,6,7) 4. Henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen (1,2,3,4,5,6,7) Suun- ja hampaiden terveydenhuolto 1. Verkostomaisen organisaation muodostaminen Selänteen alueelle (1,5,6,7) 2. Suun ja hampaiden terveyden edistämisen suunnitelman toteuttaminen (3,4,5) 3. Moniammatillisen ja monialaisen yhteistyön hyödyntäminen Selänteessä ja myös Oulun Eteläisellä alueella (1,3,4,5,6,7) 4. Henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen (1,2,3,4,5,6,7) Erikoissairaanhoito 1. Peruserikoisairaanhoidon palveluilla tuetaan Selänteen terveyskeskuksien omaa toimintaa. (1,2,3,7) 2. Erikoisairaanhoidon palveluiden käytön hallinta. (1,2,7) 3. Oman toiminnan täydentäminen suunnitelmallisesti ostopalveluilla ja muilla kumppanuuksilla (1,2,7) 4. Dialyysihoitojen tarpeeseen vastaaminen Selänteen alueella. (1,2,3,4,7) 5. Henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen ja aktiivinen rekrytointi (1,2,3,4,5,6,7) Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut Strateginen päämäärä: Turvallisen, terveellisen ja viihtyisän asuin- ja elinympäristön sekä hyöty- ja kotieläinten hyvinvoinnin turvaaminen Kriittiset menestystekijät (painopistealueet) 1. Yksilöllinen ja asiakaslähtöinen palvelu 2. Ammattiryhmien sujuva yhteistoiminta 3. Ennaltaehkäisevien palvelujen painottaminen 4. Henkilöstön osaamisen, pysyvyyden ja saatavuuden turvaaminen ja oikea kohdentaminen 5. Työyhteisön kehittäminen: johtaminen, esimiestyö, työhyvinvointi ja työyhteisöllisyys 12
13 6. Talous: kokonaisuuden hallinta, oikein kohdennetuilla ja riittävillä resursseilla turvataan myös tulojen saanti Toimenpiteet palveluyksiköittäin (suluissa olevat numerot viittaavat kriittisiin menestystekijöihin) Ympäristöterveydenhuolto (ympäristöterveysvalvonta ja eläinlääkintähuolto) 1. Ympäristöterveyden valvonnan, lupamenettelyn, tarkastuksien, neuvonnan ja ohjauksen sekä ennakoinnin toteuttaminen (1,2,3,6) 2. Peruseläinlääkintähuollon ja elintarvikkeiden turvallisuuden valvonnan turvaaminen (1,2,3,6) 3. Moniammatillisen ja monialaisen yhteistyön hyödyntäminen (1,2,3,4,5,6) 4. Henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen ja rekrytointitarpeen jatkuva seuranta (1,2,3,4,5,6) Ympäristönsuojelu 1. Ympäristönsuojelun edistäminen sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisy (2,3,4,6) 2. Ympäristönsuojelun valvonnan, lupamenettelyn, tarkastuksien, neuvonnan, ohjauksen ja tiedottamisen toteuttaminen (1,2,3,6) 3. Moniammatillisen ja monialaisen yhteistyön hyödyntäminen (1,2,3,4,5,6) 4. Henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen (1,2,3,4,5,6) Rakennusvalvonta ja korjausneuvonta 1. Rakennusvalvonnan, lupamenettelyn, tarkastuksien, neuvonnan ja ohjauksen toteuttaminen ja väestötietojärjestelmän ylläpito (1,2,3,6) 2. Moniammatillisen ja monialainen yhteistyön hyödyntäminen (1,2,3,4,5,6) 3. Henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen (1,2,3,4,5,6) Tukipalveluyksikkö Selma Strateginen päämäärä: talous- ja henkilöstöhallinnon sekä It-palvelujen tuottaminen Selänteelle ja jäsenkunnille Kriittiset menestystekijät (painopistealueet) 1. Tehokkaat ja tulokselliset palvelut Selänteelle ja jäsenkunnille 2. Yhtenäisten talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien kehittäminen 3. Yhtenäisten It palvelujen kehittäminen 4. Henkilöstön osaamisen, pysyvyyden ja saatavuuden turvaaminen ja oikea kohdentaminen 5. Työyhteisön kehittäminen: johtaminen, esimiestyö, työhyvinvointi ja työyhteisöllisyys 6. Talous: kokonaisuuden hallinta, rajapintojen tunnistaminen ja niiden hyödyntäminen Toimenpiteet 1. Sähköisten toimintojen laajentaminen talous- ja henkilöstöhallinnossa Selman ja yhteistyökumppaneiden välillä (1,2,3,4,6) 2. Prosessien ja toimintaketjujen kehittäminen (1,2,5,6) 13
14 3. Osallistuminen uusien it palvelujen ja ratkaisujen suunnitteluun ja käyttöönottoon Selänteen alueella (1,2,3,4,5,6) 4. Henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen (1,4,5,6) 14
Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020
Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 Kuntayhtymähallitus XX.X.2015 Johdanto Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa (2015) korostetaan terveyden edistämistä ja varhaista
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia
Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma
LisätiedotToiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.
Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotSTM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet
STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio
LisätiedotSosiaali- ja terveysryhmä
Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-
LisätiedotHyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa
Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö
LisätiedotOsaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille
Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,
LisätiedotHYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.
HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista
LisätiedotMarttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016
Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille
LisätiedotJULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN
JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan
LisätiedotOulun palvelumalli 2020:
Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:
LisätiedotHaapajärvi 7701 Kärsämäki 2922 Pyhäjärvi 6008 Reisjärvi 3008 Yhteensä (06/10)
Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Haapajärvi 7701 Kärsämäki 2922 Pyhäjärvi 6008 Reisjärvi 3008 Yhteensä 19639 (06/10) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Lasten ja perheiden palvelut KUNNAT Ympäristö-
LisätiedotIkäihminen toimijana hanke
Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston
LisätiedotErityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa
Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon
LisätiedotPerheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti
Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Heli Hätönen Neuvotteleva virkamies Sosiaali ja terveysministeriö 1 13.9.2017 Pysyvä muutos 2 13.9.2017 Etunimi Sukunimi
LisätiedotKaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen
Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa
LisätiedotKumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.
LisätiedotPäijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotTaipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,
LisätiedotSosiaalilautakunta 4.2.2004 16
1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015
Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:
LisätiedotHyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus
Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus Heli Hätönen, TtT, neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö 1 11.02.2019 Etunimi Sukunimi Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
LisätiedotTARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA
KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa
LisätiedotIäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa
Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin
LisätiedotPalvelustrategia Helsingissä
Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin
LisätiedotIISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010
IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus
LisätiedotVetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle
Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana
LisätiedotHyvinvoinnin monet kasvot mitä kohti mennään?
Hyvinvoinnin monet kasvot mitä kohti mennään? Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Hyvinvoinnin ja terveyden edistämien Hyvinvoinnin
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotKuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi 2017-2018 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi Lapin sairaanhoitopiirissä Arviointiin ovat osallistuneet sosiaali-
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen
LisätiedotLapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)
LisätiedotLapin aluehallintovirasto
Lapin aluehallintovirasto 1 Toimintaympäristö 3 % koko maan väestöstä - väkiluku 180 848 (joulukuu 2015) - 75-v täyttäneitä 18209, 2030 ennuste 10 800 enemmän 30 % koko Suomen maapinta-alasta - maapinta-ala
LisätiedotMitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?
Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö
LisätiedotPERUSTURVAN STRATEGIA 2015
PERUSTURVAN STRATEGIA 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO Väestötietoja ja ennuste 2015 3 Swot-analyysi 4 Perusturvan toiminta-ajatus 5 Perusturvan arvot 6 Perusturvan visio vuoteen 2015 7 Perusturvan toimintatapa
LisätiedotPalveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa
Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson
LisätiedotEVA osana Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista valvontaohjelmaa
EVA osana Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista valvontaohjelmaa Irja Hemmilä Ylitarkastaja Terveydenhuollon valvontaosasto 28.9.2018 Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti
LisätiedotPERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT
PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio
LisätiedotJyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja
Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja 9.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
Lisätiedotyhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015
Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu
LisätiedotKyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa
Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013
LisätiedotKinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotPalvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa
Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 13
23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotKouvolan päihdestrategia 2009-2012
Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian
LisätiedotToimintakyky ja arjen sujuvuus
Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.
Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,
LisätiedotPÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM
PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset
LisätiedotMYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020
Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten
LisätiedotKaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy
Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi
LisätiedotToimintakyky ja arjen sujuvuus
Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta
LisätiedotTerveyden ja hyvinvoinnin tähden
Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä
LisätiedotSosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.
Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa
LisätiedotNUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija
NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi
LisätiedotAjankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Tallink Silja, 11.5.2017 Anne Taulu, Ylitarkastaja, FT, TtM, sh Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1 Hyvinvoinnin
LisätiedotTerveyden edistämisen laatusuositus
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen
LisätiedotTOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA
TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto
Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen
LisätiedotKeski-Suomen tulevaisuusfoorumi
Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari
Lisätiedot2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014
2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014 2.6 Sosiaalilautakunta 1 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; Sosiaalitoimen hallinto, Sosiaalityö, Vanhustyö/kotipalvelu sekä Vammais. Sitovuustasoihin
LisätiedotTOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ
TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA
LisätiedotSosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa
Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian
Lisätiedot2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut
Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan
LisätiedotJoutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja
Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja 14.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotORIMATTILA. Kaupunkistrategia
ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto
LisätiedotEHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
LisätiedotSuomen Terveydenhoitajaliiton näkemyksiä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon painopisteistä vuosina
Suomen Terveydenhoitajaliiton näkemyksiä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon painopisteistä vuosina 2019 2023 Suomi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallimaaksi Suomalaisessa terveyspolitiikassa painotetaan
LisätiedotKasvu, oppiminen, perheet
Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen
LisätiedotHOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla
HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia
LisätiedotAsumispalveluiden visio. Asumispalveluiden johtoryhmä
Asumispalveluiden visio Asumispalveluiden johtoryhmä Vantaan kaupungin strategia 2018-2021 VISIO PAINOPISTEET ROHKEA JA RENTO Vantaa on edelläkävijä ja vastuullinen kasvun keskus. 1 2 3 4 5 6 Turvaamme
LisätiedotKunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin
Johanna Lohtander Muutosagentti, I & O- kärkihanke, Maakunta- sote valmistelu Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin Lapin maakunnan Ikäihmisten sosiaalihuoltolain
LisätiedotAjankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko
Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
LisätiedotMAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2011-2024 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2011 2024 1 (4) JOHDANTO Strategia kattaa kuluvan valtuustokauden lopun ja kolme seuraavaa valtuustokautta. Tavoitteena
LisätiedotTOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA
TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA
LisätiedotLainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen
Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
LisätiedotJorma Posio
Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)
LisätiedotSote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?
Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)
LisätiedotHyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana
Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa
LisätiedotPOKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma
POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi
LisätiedotTUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016
TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM
LisätiedotHyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki
Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET
LisätiedotTasa-arvoa terveyteen
Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotKunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Uudenmaan Maakuntaparlamentti 23. 24.11.2017 Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja Järvenpää Kuntien nykyisten tehtävien muuttuminen maakunta-
Lisätiedot