Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen STRATEGIA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen STRATEGIA VUOSILLE 2010-2015"

Transkriptio

1 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen STRATEGIA VUOSILLE kuntayhtymähallitus versio

2 Johdanto Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ydintavoitteena on, että kansalaisille pystytään turvaamaan palvelujen saatavuus kaikkialla Suomessa asuinpaikasta riippumatta kohtuullisin kustannuksin. Tavoitteeseen päästäkseen kunnissa tarvitaan rakennemuutoksia sekä lisäksi palvelutarjontamuotojen ja prosessien kehittämistä, uusien teknologisten työvälineiden käyttöönottoa sekä osaamisen vahvistamista. (Puitelain toteuttaminen 2006.) Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevassa puitelaissa säädetään järjestelyistä, jotka edellyttävät kuntien yhdistymistä tai yhteistoiminta-alueen muodostumista. Yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin asukasta. Puitelaissa säädetään laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen kokoamisesta nykyisten sairaanhoitopiirien kuntayhtymien pohjalta. (Puitelain toteuttaminen 2006.) Toimintaympäristön muutokset muodostavat kunta- ja palvelurakenteiden uudistamiselle ulkoisen pakon ohella myös mahdollisuuden etsiä aidosti uutta strategista suuntaa. Kuntien vastuulla olevat palvelut saavat näin vahvan rakenteellisen ja taloudellisen perustan niiden järjestämisen ja tuottamisen turvaamiseksi tulevaisuudessa. (Puitelain toteuttamien 2006.) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tulevat olemaan entistä selkeämmin kuntien painopistealueita tulevaisuudessa. Kansanterveyslakiin on vuoden 2006 alusta lisätty kunnille velvollisuus kuntalaisten terveyden edistämiseen, seurantaan ja arviointiin. Nyt valmistelussa olevassa uudessa terveydenhuoltolaki-esityksessä painotetaan myös vahvasti terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä terveyssektorin ponnistelut eivät tule riittämään vaan haaste on kaikilla hallinnonaloilla yhteinen: terveempi, aktiivisempi, vastuullisempi kuntalainen. Niin yhdelle kunnalle kuin Paras-lain mahdollistavilla yhteistoiminta-alueillekin on esitetty toimintamuodot terveyden edistämiseen. Nämä toimintamuodot korostavat yli hallintokuntien ulottuvaa yhteistoimintaa sekä julkisen ja yksityisen sektoreiden rajoja rikkovaa koordinoitua toimintaa. Perinteisen terveyden edistämisen rinnalle nousee myös sosioekonomisen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnissa. (Terveyden edistämisen laatusuositus 2006, Terveydenhuoltolaki esitys 2008.) Haapajärven ja Pyhäjärven kaupungit ja Kärsämäen ja Reisjärven kunnat ovat muodostaneet yhteisen peruspalveluja tuottavan kuntayhtymä, joka aloitti toimintansa Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen tehtävänä ja vastuulla on järjestää jäsenkuntiensa asukkaille lain säätämät sosiaali- ja terveydenhuolto- ja erikoissairaanhoidon palvelut. Kuntayhtymän tehtävänä ja vastuulla on järjestää myös ympäristöterveydenhuollon, ympäristösuojelun, maa-aineslain, rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan palvelut. Kaikkien jäsenkuntien valtuustot ovat yhtäpitävin päätöksin hyväksyneet peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen ja siihen liittyvän taustamuistion kesällä

3 Kansalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2015 Sosiaali- ja terveysministeriö kiteyttää sosiaali- ja terveyspolitiikan suunnan vuoteen 2015 neljään strategiseen linjaukseen, jotka sisältävät erilaisia tavoitteita, toimenpidelinjauksia ja toimeenpanon painotuksia. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2006.) 1. Edistetään terveyttä ja toimintakykyä Koko yhteiskuntapolitiikka tukee terveyttä ja hyvinvointia. Väestöryhmien terveyseroja kavennetaan vaikuttamalla erityisesti niihin ryhmiin, joissa on eniten terveysriskejä. Lasten ja nuorten tervettä ja turvallista kehitystä tuetaan oikea-aikaisesti, jotta elinikäinen pohja sosiaaliselle hyvinvoinnille ja terveydelle luodaan jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Työikäisten terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä parannetaan työterveyshuollon ja kuntoututtavien toimenpiteiden yhteistyötä tehostamalla. Ikääntyvien ja vanhusten toimintakykyyyn vaikutetaan luomalla uusia toimintamalleja ehkäisevään ja kuntouttavaan toimintaan. Kolmannen sektorin toimijoiden kanssa lisätään yhteistyötä ja heidän osaamistaan käytetään hyväksi, kun vahvistetaan ja vakiinnutetaan ehkäisevää toimintaa. Vammaisten henkilöiden aktiivista osallistumista yhteiskuntaan tuetaan turvaamalla heille itsenäisen elämän edellytykset ja täysivaltainen oikeus osallistua yhteiskuntaelämään omien voimavarojensa mukaan. 2. Lisätään työelämän vetovoimaa Työelämän hyvinvointi asetetaan painopisteeksi ja työntekijöille taataan hyvät työolot. Työelämän tasa-arvoisuutta ja samanpalkkaisuutta vahvistetaan. Työ- ja perhe-elämä sovitetaan paremmin yhteen edistämällä perhevapaiden jakautumista tasaisemmin miesten ja naisten kesken. Sosiaalivakuutuksen kannustavuutta vahvistetaan. 3. Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi on ensisijaiseksi näkökulmaksi otettava ehkäisevä näkökulma. Ennakoivassa työssä yhteistyötä ovat tekemässä neuvolat, päiväkodit, koulut ja työpaikat. Lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin puututaan kokonaisvaltaisella ehkäisevällä työllä. Koulupudokkaiden varhaisessa tunnistamisessa lisätään viranomaisyhteistyötä. Pitkäaikaistyöttömien ongelmiin puututaan ja sosiaalisen työllistymisen mahdollisuuksia lisätään. Heikoimmassa asemassa olevien toimeentulo taataan. Maahanmuuttajien ja muiden etnisten ryhmien osallisuutta tuetaan. Päihdehaittojen ehkäisyä vahvistetaan, erityisesti lasten ja nuorten päihteiden käytön ehkäisyä tukevia palveluja tehostetaan. Kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia vahvistetaan. 4. Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva Hoidon tarpeen ja sen tarjonnan tehokkaammalla kohtaamisella turvataan asiakkaan asema, palvelujen laatu ja palvelujen saatavuus. Palvelutarpeen arviointi, yksilölliset hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmat sovittavat yhteen tarpeen ja tarjonnan. Laatutyö otetaan osaksi 3

4 palveluorganisaation toimintaa: laatusuositukset ja hoito-ohjelmat ohjaavat toimintaa. Erityisesti mielenterveys- ja päihdekuntoutujien sekä kroonisesti sairaiden elämää parannetaan. Lapsiperheiden kotipalvelu palautetaan ennaltaehkäiseväksi peruspalveluksi neuvola-, kouluterveydenhuolto- ja lastensuojelutyön rinnalle. Vanhuspalvelujen saatavuutta ja laatua parannetaan voimavarojen turvaamisella ja painopisteen siirtämisellä kotona ja lähipalveluna annettaviin palveluihin. Henkilöstön geriatrista osaamista myös parannetaan. Vammaisten henkilöiden itsenäistä elämää tuetaan, myös ohjausta ja neuvontaa lisätään. Työvoiman riittävyys ja osaaminen varmistetaan koulutuksella. Työolojen kehitetään niin, että työvoimaa on saatavilla. Sosiaalihuollon henkilöstömitoituksen ja rakenteen suositukset otetaan käyttöön. Viestintä- ja tietoteknologiaa hyödynnetään sosiaali- ja terveyspalveluissa tehokkaammin. Tavoitteena on, että Suomi on vuonna 2015 elinvoimainen, taloudellisesti kestävä ja toiminnoiltaan tehokas ja dynaaminen yhteiskunta. Hyvinvoinnin perustana ovat työ- ja toimintakyvyn ylläpito, kohtuullinen toimeentuloturva sekä omatoimisuus. Maakunnallisen hyvinvointistrategian linjat Kuvio 1. Oulun Eteläisen hyvinvoinnin aluesuunnitelman pääkohdat. 4

5 Selänteen palvelustrategian linjat Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen strategiatyö aloitettiin syksyllä Työskentelyä oli tukemassa Tyrni-projektin projektipäällikkö Leena Kantola ja projektin kautta kehittämiskonsulttina Kimmo Keskitalo Verve Consulting Oy:stä. Työskentelyssä mukana olivat Selänteen valmisteluvaiheen ohjausryhmä ja kuntayhtymän hallitus sekä viranhaltijat: kuntayhtymän johtaja, talous- ja henkilöstöjohtaja, palvelujohtajat ja palvelupäälliköt. Palvelustrategian tarkoituksena on antaa tietoa kuntalaisille, kuntayhtymän henkilöstölle sekä samalla ulkopuolisille tahoille palveluiden tuotannon kehittymisestä, tavoitteista ja painopistealueista vuosille Palvelustrategian toteuttaminen mahdollistaa myös kuntatalouden tavoitteiden saavuttamisen seurantaa. Selänteen ohjausryhmän kokouksessa on käsitelty strategiatyön perustaksi seuraavia linjauksia: Tarkoituksena on järjestää jäsenkuntien asukkaille joustava peruspalveluiden saatavuus ja siten säilyttää alueella asutut kunnat. Asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on mukana kaikessa toiminnassa. Selänteen organisaatio toimii ja järjestää palvelut taloudellisesti ja kustannustehokkaasti. Ydinpalveluiden ja tukipalveluiden järjestämisen malli sovelletaan erityisesti Selänteen tarpeet ja lähtökohdat huomioiden. Selänteessä toimitaan nykyisellä henkilöstöllä, jonka siirtymisessä kuntayhtymän palvelukseen noudatetaan Paras-lakia. Muutoksen hallintaan ja työyhteisön kehittämiseen järjestetään koulutusta ja muutoinkin henkilöstön osallistumiseen jo valmisteluvaiheessa kannustetaan. Selänteen palvelustrategian tavoitteena on linjata Selänteen ydin- ja tukipalvelujen kehittämisen suunta vuoteen Palvelustrategiassa kuvataan Selänteen toiminta-ajatus ja visio sekä linjataan Selänteelle strategiset näkökulmat, painopisteet eli kriittiset menestystekijät ja toimenpiteet. Strategia tulee olemaan samanaikaisesti toimenpideohjelma, joka ohjaa peruspalvelukuntayhtymä Selänteen toimintaa ja konkretisoi strategiset tavoitteet. Palvelulinjakohtaiset mittaristot tavoitteiden saavuttamisen arviointiin valmistellaan yhdessä henkilöstön kanssa. Mittareiden antamaa tietoa hyödynnetään sekä seurannassa että tulevan palvelutason suunnittelussa. Strategiaa tullaan päivittämään vuosittain palvelutasosuunnitelman ja taloussuunnittelun yhteydessä. Palvelustrategia nojaa kansallisiin, maakunnallisiin ja alueellisiin sosiaali- ja terveyspoliittisiin ohjelmiin ja linjauksiin. Jäsenkuntien omat strategiset linjaukset ohjaavat Selänteen suunnittelua ja toimintaa. Perussopimuksen mukaisesti Selänteen ylintä päätösvaltaa käyttävät jäsenkuntien valtuustot. 5

6 Palvelustrategia Tasapainotettu mittaristo Useissa toteutetuissa palvelustrategiaprosesseissa on sovellettu strategisen johtamisen työkaluna Balanced Scorecard menetelmää (BSC). Sen avulla toimijat voivat määritellä yhteisen vision ja strategian keskeiset painopistealueet. Ideana on purkaa visio ja strategia syy-seuraussuhteessa oleviin näkökulmiin ja kuvata konkreettisella tavalla miten voidaan saavuttaa visio ja siitä johdettu strategia. Visiolla kuvataan pitkän aikavälin tavoitetilaa palvelutoiminnan ja -yhteistyön näkökulmasta. Visiosta voidaan johtaa strategian keskeiset painopistealueet. Painopistealueille määritellään kriittiset menestystekijät, joissa on ehdottomasti onnistuttava vision ja strategian toteutumiseksi. Strategiset toimenpiteet konkretisoivat kriittisiä menestystekijöitä ja vastaavat kysymykseen millä varmistamme sen, että onnistumme valitussa kriittisessä menestystekijässä. Toimenpiteet voivat olla esimerkiksi projekteja, toimintaa kokoavia kehittämiskonsepteja, toimintatapojen uudistamista, rakenteellisia muutoksia tai mittareita. BSC:n perusoivallus on kuvata sitä, miten organisaatio saavuttaa tavoitteensa matkalla visiotaan kohti. Strategian tasapainoisuuden korostamisen merkitsee sitä, että on kuunneltava kaikkia organisaation kannalta tärkeitä tahoja, kun strategiaa kehitetään ja toteutetaan. Lisäksi strategian toteutumista tulee kyetä arvioimaan sekä kokonaisuuden että sen tärkeimpien osatekijöiden näkökulmasta. Selänteen strategisena viitekehyksenä on BSC-malli, jonka mukaisesti toimintaa ohjataan. Jotta uuden organisaation johtaminen, ohjaus, seuranta ja arviointi saadaan mallin mukaiseksi, tarvitaan useiden vuosien pitkäjänteinen työ. Tämän työn tämä ensimmäinen strategiapaperi laittaa alulle. Toiminta-ajatus: Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen tehtävänä on tuottaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä ratkaisuja alueensa asukkaiden hyvinvoinnin ja elinympäristön turvallisuuden tukemiseksi. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen tehtävänä on vahvistaa alueensa asukkaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja hyvinvointia tuottamalla kustannustehokkaasti näihin liittyviä palveluja. Kuntayhtymä järjestää asukkailleen lain säätämät sosiaali- ja terveydenhuolto- ja erikoissairaanhoidon palvelut, ympäristöterveydenhuollon, ympäristösuojelun, maa-aineslain, rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan palvelut. Arvot: Kaikessa toiminnassa sekä päätöksenteossa että palveluissa edistetään kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä ja omatoimisuutta. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen arvoina ovat: - oikeudenmukaisuus Oikeudenmukaisuus toteutuu, kun toimitaan palvelutasosuunnitelman, kuntien antamien taloudellisten edellytysten, hyvän hallinnon vaatimusten sekä yhtenäisen henkilöstöpolitiikan mukaan. 6

7 - asiakaslähtöisyys - inhimillisyys - tuloksellisuus Visio 2015: Palveluprosessit perustuvat asiakkaan tarpeisiin. Prosesseissa asiakas on aktiivinen toimija ja vastuussa omalta osaltaan hyvinvoinnistaan ja elinympäristönsä turvallisuudesta. Palvelut ja palveluprosessit ovat ihmiskeskeisiä, laadukkaita ja perustuvat hyviin hoito- ja hoivakäytäntöihin. Tuloksellisuudella tarkoitetaan palvelutoiminnan taloudellisuutta, vaikuttavuutta, tehokkuutta ja palvelukykyä. Toimintaprosessien lyhyen ja pitkän tähtäimen tulokset tunnistetaan. Tuloksia arvioidaan ja saatua tietoa hyödynnetään toiminnan jatkuvassa suunnittelussa ja toteutuksessa. Peruspalvelukuntayhtymä Selänne on yhtenäinen kuntayhtymä, jolla on yhteinen tahto toteuttaa perustehtäväänsä sekä kyky että halu sopeutua ja ennakoida tulevaa. Peruspalvelukuntayhtymä Selänne vaikuttaa osaltaan tuottamillaan terveydenhuollon ja hyvinvoinnin palveluilla alueen säilymiseen vetovoimaisena asukkaille. Se kykenee tuottamaan kustannustehokkaasti laadukkaita lakisääteisiä palveluja kehittämällä jatkuvasti toimintaansa. Alue tunnetaan aktiivisesta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Selänne on arvostettu alueellinen vaikuttaja ja haluttu yhteistyökumppani. Alueen asukkailla on mahdollisuus osallistua Selänteen kehittämistoimintaan. Asukkailla on vastuu omasta terveydestä, jota Selänne tarvittaessa tukee. Strategia Selänteen strategiana on edistää asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia kaikessa toiminnassa. Tavoitteita toteutetaan yhdessä asukkaiden kanssa edistämällä heidän toimintakykyään, ennalta ehkäisemällä sairauksia ja syrjäytymistä yhteiskunnasta. Toiminnan suunnittelussa ja päätöksen teossa otetaan käyttöön IVA-arviointi (ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointimenetelmä) ja hyödynnetään asiakaspalautejärjestelmän antamaa tietoa. Palvelurakennetta vahvistetaan yhdistämällä erillisten organisaatioiden, yksiköiden ja toimijoiden voimavarat hyödyntäen teknologisia ratkaisuja ja mahdollisia laadunhallinta- tai toiminnanohjausjärjestelmiä. Palveluketjut ja työmenetelmät selkiytetään toimiviksi ja tuloksellisiksi uudistamalla prosesseja jatkuvan arvioinnin ja toiminnan kehittämisen avulla yhdessä henkilöstön kanssa. Tällä varmistetaan peruspalveluiden saatavuus alueen asukkaille joustavasti, kattavasti ja tasapuolisesti Selänteen alueen yhtenäisyyttä korostaen. Asiakaslähtöinen palvelutuotanto ylittää joustavasti eri palvelulinjat ja kuntarajat. Lähi- ja keskitettyjen palveluiden tarvetta ja tarjontaa tarkennetaan palvelutasosuunnitelman ja vuosisuunnittelun yhteydessä. Palvelutuotannon perusteena on jäsenkuntien valtuustojen hyväksymät palvelutasosuunnitelma ja talousarvio sekä niihin sisältyvät henkilöresurssit 7

8 Selänteen omaa palvelutoimintaa täydennetään suunnitellusti ja hallitusti verkostoitumalla, mahdollisilla kumppanuussopimuksilla, ostopalveluilla ja palveluseteleillä. Strategian näkökulmat Vaikuttavuus Oikein kohdennetut laadukkaat ja monipuoliset palvelut Laaja-alaisesti terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut Yhteistoiminnallinen palvelujärjestelmä Asiakasnäkökulma Asiakkaan saama hyöty ja tyytyväisyys tarvitsemiinsa palveluihin Palveluiden valinnan mahdollisuus yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti Asiakkaan osallisuuden tukeminen ja asiakaspalautejärjestelmän hyödyntäminen Tasavertaiset ja oikeudenmukaiset palvelut Prosessit ja talous Toimivat, yhtenäiset, kustannustehokkaat ja tulokselliset palvelurakenteet ja ketjut Asiakaslähtöiset, teknologiaa hyödyntävät ja vahvaan osaamiseen perustuvat palveluprosessit Kumppanuuksien, ostopalveluiden ja palvelusetelijärjestelmän hyödyntäminen Henkilöstö Muuttuviin palvelutarpeisiin vastaava henkilöstö Riittävä, hyvinvoiva, osaava, innovatiivinen ja sitoutunut henkilöstö Vuorovaikutteinen johtaminen ja toimiva työyhteisö (esimies- ja alaistaidot ja työtoveruus) Kriittiset menestystekijät Lasten ja perheiden palvelut Strateginen päämäärä: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen Kriittiset menestystekijät (painopistealueet) 1. Yksilöllinen ja asiakaslähtöinen palvelu 2. Perheen voimavarojen ja erityistarpeiden tunnistaminen ja huomiointi 3. Varhainen puuttuminen ja vanhemmuuden tukeminen 4. Terveellisiin elämäntapoihin ohjaaminen ja tukeminen 5. Henkilöstön osaamisen, pysyvyyden ja saatavuuden turvaaminen sekä oikea kohdentaminen 6. Työyhteisön kehittäminen: johtaminen, esimiestyö, työhyvinvointi ja työyhteisöllisyys 7. Talous: kokonaisuuden hallinta, rajapintojen tunnistaminen ja niiden hyödyntäminen sekä avopalveluiden painottaminen Toimenpiteet palveluyksiköittäin (suluissa olevat numerot viittaavat kriittisiin menestystekijöihin) 8

9 Neuvolat ja opiskeluterveydenhuolto 1. Terveystarkastuksien lisääminen ja niiden sisältöjen tarkentaminen (1,2,4) 2. Erityistukea tarvitsevien perheiden seurannan kehittäminen yhdessä mm. varhaiskasvatuksen, perhetyön ja lastensuojelun kanssa (1,2,3) 3. Täydennyskoulutus (5,6,7) 4. Lasten ja nuorten terveellisten elämäntapojen edistäminen ja osallisuuden lisääminen (4) 5. Erityisongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen (2,3,4) Varhaiskasvatus 1. Alle 3-vuotiaiden lasten palveluiden kehittäminen (1,2,3) 2. Perhepäivähoidon kehittäminen (1,5) 3. Avoimen varhaiskasvatuksen kehittäminen (1,2,3,7) 4. Lasten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (3,4,) Lastensuojelu, lastenvalvojan tehtävät ja perhetyö 1. Monipuolisten ja toimivien työmenetelmien käyttö ja kehittäminen huomioiden erityisesti lapsen etu palvelutarvetta arvioitaessa (1,2,3) 2. Painopisteen siirtäminen avohuollon palveluihin ja ennalta ehkäisevään työhön (2,3,5,7) 3. Moniammatillisen ja monialainen yhteistyön hyödyntäminen (1,2,7) 4. Työnohjaus, täydennyskoulutus ja työhyvinvoinnin ylläpito (5,6) Psykososiaaliset palvelut Strateginen päämäärä: Psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin, vastuullisuuden ja omatoimisen suoriutumisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy Kriittiset menestystekijät (painopistealueet) 1. Yksilöllinen ja asiakaslähtöinen palvelu 2. Asiakkaan voimavarojen ja erityistarpeiden tunnistaminen ja huomiointi 3. Varhainen puuttuminen 4. Terveellisiin elämäntapoihin ohjaaminen ja tukeminen 5. Henkilöstön osaamisen, pysyvyyden ja saatavuuden turvaaminen ja oikea kohdentaminen 6. Työyhteisön kehittäminen: johtaminen, esimiestyö, työhyvinvointi ja työyhteisöllisyys 7. Talous: kokonaisuuden hallinta, rajapintojen tunnistaminen ja niiden hyödyntäminen, avopalveluiden painottaminen sekä ostopalveluiden harmonisointi Toimenpiteet palveluyksiköittäin (suluissa olevat numerot viittaavat kriittisiin menestystekijöihin) Aikuissosiaalityö 1. Nuorten työttömien aikuisten ja pitkäaikaistyöttömien aktivointi ja syrjäytymisen ehkäisy (1,3,4,5) 2. Päätökset tehdään säädetyissä määräajoissa, noudattaen yhdenmukaisia soveltamisohjeita ja tehdyt suunnitelmat pidetään ajantasaisina (1) 3. Työnohjaus, täydennyskoulutus ja työhyvinvoinnin ylläpito (6,7) 9

10 4. Aikuissosiaalityön arvostuksen ja näkyvyyden lisääminen (6,7) Vammaispalvelut 1. Asumispalvelun kehittäminen (1,3) 2. Palveluohjaukseen panostaminen (1,3,4) 3. Työnohjaus, täydennyskoulutus ja työhyvinvoinnin ylläpito (6,7) 4. Asiakastiedonhallinnan kehittäminen (1,7) Terapiapalvelut 1. Palvelujen järjestäminen toimivaksi kokonaisuudeksi siten, että ne ovat kuntalaisille helposti saatavilla (1,3,7) 2. Erityisongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen (3,4) 3. Henkilöstön yhteistyön vahvistaminen ja työssä jaksamisen tukeminen (6,7) 4. Keskeisten toimintojen yhdenmukaistaminen ja laadullinen yhtenäistäminen (2,6,7) Hoito- ja vanhustyön palvelut Strateginen päämäärä: Ikääntyvän väestön hyvinvoinnin edistäminen ja akuuttisairaanhoitoa vaativien potilaiden hyvä hoito Kriittiset menestystekijät (painopistealueet) 1. Yksilöllinen ja asiakaslähtöinen palvelu elämänkaaren kaikissa vaiheissa 2. Asiakkaiden/potilaiden voimavarojen ja erityistarpeiden tunnistaminen ja toimintakyvyn tukeminen 3. Kotona asumisen turvaaminen 4. Ennaltaehkäisevien palvelujen painottaminen 5. Henkilöstön osaamisen, pysyvyyden ja saatavuuden turvaaminen ja oikea kohdentaminen 6. Työyhteisön kehittäminen: johtaminen, esimiestyö, työhyvinvointi ja työyhteisöllisyys 7. Talous: kokonaisuuden hallinta, joustava hoidonporrastus sekä ostopalveluiden harmonisointi Toimenpiteet palveluyksiköittäin (suluissa olevat numerot viittaavat kriittisiin menestystekijöihin) Kotiin annettavat palvelut 1. Kotihoidon kohdentaminen paljon hoitoa ja huolenpitoa tarvitseville yli 75-vuotiaille (1,2,3,4,7) 2. Hoito- ja huolenpito yksilöllisen hoito- ja palvelusuunnitelman mukaan (1,2,3) 3. Seniorineuvola ja muistipkl-toiminta (1,2,3,4) 4. Kotikäynnit yli 80-vuotiaille ei palvelujen piirissä oleville (1,2,3,4) 5. Erityisongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen (3,4) 6. Kotihoidon henkilöstön osaamisen kehittäminen huonokuntoisten vanhusten kotihoitoon (1,2,3,5) Vanhusten asumispalvelut 1. Eritasoisten hoitopaikkojen tasapaino hoidonporrastuksen mahdollistamiseksi (1,2,3,4,7) 10

11 2. Asumisen tilat, laitteet ja kalusteet mukautuvat joustavasti hoidon tarpeen tai asukkaan hoitoisuuden muuttuessa (1,2,4,7) 3. Erityisongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen (3,4) 4. Henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen (1,2,3,4,5,6) Vuodeosasto 1. Pitkäaikaishoitoa vähennetään laatusuositusten tasolle (1,2,7) 2. Kuntouttavan työotteen kehittäminen ja kotiutuskäytäntöjen parantaminen (1,2,3,4,5,7) 3. Asiantuntijapalveluiden (mm. lääkärit, kuntoutushenkilöstö) turvaaminen kaikille vuodeosastoille (1,2,3,4,7) 4. Erityisongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen (3,4) 5. Vuodeosastojen tilat, laitteet ja kalusteet mukautuvat joustavasti hoidon tarpeen tai potilaan hoitoisuuden muuttuessa (1,2,4,7) 6. Henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen (1,2,4,5,6) Terveyden ja sairaanhoidon avopalvelut ja erikoissairaanhoito Strateginen päämäärä: Perusterveydenhuollon palveluiden saatavuuden turvaaminen alueen kuntalaisille ja perustason erikoissairaanhoidon palveluiden säilyminen alueella Kriittiset menestystekijät (painopistealueet) 1. Yksilöllinen ja asiakaslähtöinen palvelu 2. Asiakkaiden/potilaiden voimavarojen ja erityistarpeiden tunnistaminen ja toimintakyvyn tukeminen 3. Ennaltaehkäisevien palvelujen painottaminen ja asiakkaiden/potilaiden itsehoidon edistäminen 4. Terveellisiin elämäntapoihin ohjaaminen ja terveellisen työympäristön edistäminen 5. Henkilöstön osaamisen, pysyvyyden ja saatavuuden turvaaminen ja oikea kohdentaminen 6. Työyhteisön kehittäminen: johtaminen, esimiestyö, työhyvinvointi ja työyhteisöllisyys 7. Talous: kokonaisuuden hallinta, joustava hoidonporrastus sekä ostopalveluiden omaa toimintaa täydentävä käyttö Toimenpiteet palveluyksiköittäin (suluissa olevat numerot viittaavat kriittisiin menestystekijöihin) Avovastaanotot ja täydentävät palvelut 1. Painopisteen siirtäminen päivystyksestä päiväaikaisiin vastaanottoihin (1,2,5,7) 2. Neuvonnan, ohjauksen ja hoidon tarpeen arvioinnin kehittäminen (mm. puhelinpalvelu) (1,2,3,4,5,6,7) 3. Hoidonporrastuksen kehittäminen/toteuttaminen (hoitaja-lääkäri-erikoislääkäri-esh) (1,2,3,5,6,7) 4. Erityisongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen (3,4) 5. Diabeteksen ja muiden pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisy ja hoidon kehittäminen (2,3,4,7) 6. Moniammatillisen, monialaisen ja yli kuntarajojen ulottuvan yhteistyön hyödyntäminen (1,3,4,5,6,7) 11

12 7. Henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen ja aktiivinen rekrytointi (1,2,3,4,5,6,7) Kuntoutus (Ft, pt ja lääk.kunt) 1. Kuntalaisten toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen ja parantaminen elämänkaaren kaikissa vaiheissa (1,2,3,4) 2. Erityisongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen (3,4) 3. Ostopalvelu- ja palvelusetelijärjestelmän käyttöön otto omaa toimintaa täydentämään (1,2,3,7) 4. Moniammatillisen, monialaisen ja yli kuntarajojen ulottuvan yhteistyön hyödyntäminen (1,3,4,5,6,7) 5. Henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen (1,2,3,4,5,6,7) Työterveyshuolto 1. Kokonaisvaltaisen työterveyshuollon palveluiden kehittäminen alueen yrityksille ja organisaatioille (1,2,3,4,7) 2. Erityisongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen (3,4) 3. Moniammatillisen ja monialaisen yhteistyön hyödyntäminen (1,3,4,5,6,7) 4. Henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen (1,2,3,4,5,6,7) Suun- ja hampaiden terveydenhuolto 1. Verkostomaisen organisaation muodostaminen Selänteen alueelle (1,5,6,7) 2. Suun ja hampaiden terveyden edistämisen suunnitelman toteuttaminen (3,4,5) 3. Moniammatillisen ja monialaisen yhteistyön hyödyntäminen Selänteessä ja myös Oulun Eteläisellä alueella (1,3,4,5,6,7) 4. Henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen (1,2,3,4,5,6,7) Erikoissairaanhoito 1. Peruserikoisairaanhoidon palveluilla tuetaan Selänteen terveyskeskuksien omaa toimintaa. (1,2,3,7) 2. Erikoisairaanhoidon palveluiden käytön hallinta. (1,2,7) 3. Oman toiminnan täydentäminen suunnitelmallisesti ostopalveluilla ja muilla kumppanuuksilla (1,2,7) 4. Dialyysihoitojen tarpeeseen vastaaminen Selänteen alueella. (1,2,3,4,7) 5. Henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen ja aktiivinen rekrytointi (1,2,3,4,5,6,7) Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut Strateginen päämäärä: Turvallisen, terveellisen ja viihtyisän asuin- ja elinympäristön sekä hyöty- ja kotieläinten hyvinvoinnin turvaaminen Kriittiset menestystekijät (painopistealueet) 1. Yksilöllinen ja asiakaslähtöinen palvelu 2. Ammattiryhmien sujuva yhteistoiminta 3. Ennaltaehkäisevien palvelujen painottaminen 4. Henkilöstön osaamisen, pysyvyyden ja saatavuuden turvaaminen ja oikea kohdentaminen 5. Työyhteisön kehittäminen: johtaminen, esimiestyö, työhyvinvointi ja työyhteisöllisyys 12

13 6. Talous: kokonaisuuden hallinta, oikein kohdennetuilla ja riittävillä resursseilla turvataan myös tulojen saanti Toimenpiteet palveluyksiköittäin (suluissa olevat numerot viittaavat kriittisiin menestystekijöihin) Ympäristöterveydenhuolto (ympäristöterveysvalvonta ja eläinlääkintähuolto) 1. Ympäristöterveyden valvonnan, lupamenettelyn, tarkastuksien, neuvonnan ja ohjauksen sekä ennakoinnin toteuttaminen (1,2,3,6) 2. Peruseläinlääkintähuollon ja elintarvikkeiden turvallisuuden valvonnan turvaaminen (1,2,3,6) 3. Moniammatillisen ja monialaisen yhteistyön hyödyntäminen (1,2,3,4,5,6) 4. Henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen ja rekrytointitarpeen jatkuva seuranta (1,2,3,4,5,6) Ympäristönsuojelu 1. Ympäristönsuojelun edistäminen sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisy (2,3,4,6) 2. Ympäristönsuojelun valvonnan, lupamenettelyn, tarkastuksien, neuvonnan, ohjauksen ja tiedottamisen toteuttaminen (1,2,3,6) 3. Moniammatillisen ja monialaisen yhteistyön hyödyntäminen (1,2,3,4,5,6) 4. Henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen (1,2,3,4,5,6) Rakennusvalvonta ja korjausneuvonta 1. Rakennusvalvonnan, lupamenettelyn, tarkastuksien, neuvonnan ja ohjauksen toteuttaminen ja väestötietojärjestelmän ylläpito (1,2,3,6) 2. Moniammatillisen ja monialainen yhteistyön hyödyntäminen (1,2,3,4,5,6) 3. Henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen (1,2,3,4,5,6) Tukipalveluyksikkö Selma Strateginen päämäärä: talous- ja henkilöstöhallinnon sekä It-palvelujen tuottaminen Selänteelle ja jäsenkunnille Kriittiset menestystekijät (painopistealueet) 1. Tehokkaat ja tulokselliset palvelut Selänteelle ja jäsenkunnille 2. Yhtenäisten talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien kehittäminen 3. Yhtenäisten It palvelujen kehittäminen 4. Henkilöstön osaamisen, pysyvyyden ja saatavuuden turvaaminen ja oikea kohdentaminen 5. Työyhteisön kehittäminen: johtaminen, esimiestyö, työhyvinvointi ja työyhteisöllisyys 6. Talous: kokonaisuuden hallinta, rajapintojen tunnistaminen ja niiden hyödyntäminen Toimenpiteet 1. Sähköisten toimintojen laajentaminen talous- ja henkilöstöhallinnossa Selman ja yhteistyökumppaneiden välillä (1,2,3,4,6) 2. Prosessien ja toimintaketjujen kehittäminen (1,2,5,6) 13

14 3. Osallistuminen uusien it palvelujen ja ratkaisujen suunnitteluun ja käyttöönottoon Selänteen alueella (1,2,3,4,5,6) 4. Henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen (1,4,5,6) 14

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja Ilkka Luoma yhdessä johtoryhmän kanssa TOIMINTA-AJATUS: Sosiaali- ja terveydenhuollon syvään toiminnalliseen

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen.

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen. Kuntayhtymähallitus 17 28.02.2013 Tarkastuslautakunta 28 16.05.2013 Tarkastuslautakunta 35 28.05.2013 Tilinpäätös vuodelta 2012 23/02.02.02/2013 KYHALL 28.02.2013 17 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Hyväksytty Heinolan sosiaali- ja terveyslautakunnassa / 201 ja ympäristö- ja rakennuslautakunnassa / 201 Hyväksytty n hallituksessa / 201, PUITESOPIMUS 2016 SOPIJAOSAPUOLET Tilaaja

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Strategia Luotsaa hyvinvointia

Strategia Luotsaa hyvinvointia Strategia 2015 Luotsaa hyvinvointia Toimintaympäristön kehitysnäkymiä Ilmastonmuutokset ja globaalitalouden häiriöt aiheuttavat epävarmuutta ja ennakointivaikeuksia kaikilla toimialoilla. Julkisen talouden

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa !

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa ! 1 Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa 13.2.2008! Kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö / Perhe- ja sosiaaliosasto 24.11.2008 2 Ikääntyneiden palvelujen kehittämistä

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia

Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia 12.8.2009 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin uudistuva kaupunkikeskusta sekä vireä maaseutu ja puhtaat vesistöt

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Orimattilan kaupunki Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hyväksytty Orimattilan perusturvalautakunnassa / 201 Hyväksytty Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tuottavuutta kehitetään tilaamalla Seuranta arviointi Oman toiminnan ja markkinoiden seuranta Tarjonta Laatu Hinta Tulevaisuuden palvelutarpeen ja tarjonnan kehitys

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Haapajärvi 7614 Kärsämäki 2723 Pyhäjärvi 5733 Reisjärvi 2928 Yhteensä 18998 (31.12.2013)

Haapajärvi 7614 Kärsämäki 2723 Pyhäjärvi 5733 Reisjärvi 2928 Yhteensä 18998 (31.12.2013) Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Haapajärvi 7614 Kärsämäki 2723 Pyhäjärvi 5733 Reisjärvi 2928 Yhteensä 18998 (31.12.2013) Väestöennuste 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2005 2010 2015 2020 2025 2000 1000

Lisätiedot

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu kriittinen tavoitteet ja hankkeet Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Monikulttuurisuuden edistäminen ja hyödyntäminen Monikulttuurisuusohjelman

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot