Hochschule Aalen WS05. Finnisch für Interessierte. Quelle: Dozent: Magnus Mäkelä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hochschule Aalen WS05. Finnisch für Interessierte. Quelle: http://www.helsinginsanomat.fi/viivijawagner/1101982015529. Dozent: Magnus Mäkelä"

Transkriptio

1 Hochschule Aalen WS05 Finnisch für Interessierte Quelle: Dozent: Magnus Mäkelä Diese Unterlage ist nur im Zusammenhang mit der Vorlesung vollständig und sollte möglichst nicht isoliert verwendet werden. Aktualisiert am: 3. Januar 2006.

2 Introduktion...3 Finnisch ist anders!...3 Keine Artikel, kein Geschlecht...3 Endungen ohne Ende...3 Original finnische Wörter (sind originell)...4 Geschriebenes und Gesprochenes...4 Das kenne ich!...5 Aussprache...6 Fremdwörter...7 Diphthonge...8 Stufenwechsel...8 Das Alphabet...9 Vokale...10 Konsonante...10 Zahlen...11 Grundzahlen (numerot)...11 Ordnungszahlen (järjestysluvut)...11 Wochentage und Monate...12 Viikonpäivät...12 Kuukaudet...12 Schilder und Hinweise...12 Nützliches...13 Ensimmäinen kappale Erste Lektion...15 Esittäytyminen (Sich vorstellen)...15 Harjoituksia (Übungen)...16 Toinen kappale zweite Lektion...18 Harjoituksia...19 Kolmas kappale dritte Lektion...21 Verbit (Verbe)...22 Verneinung des Verbs...24 Verbit: Lauserakenne (Verbe: Satzbau)...25 Was lernen wir daraus?...28 Haben...30 Lisää harjoituksia Weitere Übungen...30 Zum Nachschlagen...32 Die Fälle des Finnischen...32 Fragewörter...33 Pronomen...33 Tage, Monate, Datum...34 Datum und Uhrzeiten...35 Himmelsrichtungen...36 Ein paar nützliche Ortsangaben...36 Wortstämme...37 Anhang

3 Introduktion Finnisch ist anders! Die meisten europäischen Sprachen sind miteinander näher oder entfernter verwandt; vgl. Deutsch Niederländisch Englisch, Italienisch Französisch Spanisch usw. Diese gehören derselben Sprachfamilie an: der indo-europäischen (die ersten der germanischen, die zweiten der romanischen). Finnisch gehört zur ural-altaiischen Sprachfamilie und der Gruppe der finnischugrischen Sprachen. Zu dieser letzten Gruppe gehören auch Ungarisch, Estnisch und Lappisch. Unter diesen vier sind das Finnische und das Estnische am nächsten verwandt, d.h., praktisch gesehen, mit Kenntnissen der einen Sprache kann man die zweite zum Teil verstehen, bzw. etwas einfacher erlernen. Dennoch sollte man sich bewusst sein, dass diese Sprachen sich bereits mehrere tausende Jahre getrennt entwickelt haben. Die Verwandtschaft beruht hauptsächlich auf folgenden Eigenarten: 1) kein grammatisches Geschlecht (hän in Finnisch kann sowohl er als auch sie bedeuten) 2) keine Artikel (der/die/das) 3) lange Wörter aufgrund der Sprachstruktur (agglutinierende Sprache) 4) viele grammatische Fälle (15, vgl. Deutsch 4, Russisch und Latein 6) 5) Possessiv-Endungen (Suffix) 6) Post-Positionen zusätzlich zu Prä-Positionen 7) kein Verb für haben Keine Artikel, kein Geschlecht Das Fehlen der Artikel und des Geschlechts macht das Finnische in gewisser Hinsicht einfacher. Deswegen kann es vorkommen, dass ein Finne, der Deutsch spricht, mal sie sagt, wenn er er meint. Beispiele: auto das Auto lusikka der Löffel hän er, sie haarukka die Gabel veitsi das Messer Endungen ohne Ende Das Finnische benötigt Affixe (hauptsächlich Infixe und Suffixe), um verschiedene Bedeutungen und Relationen auszudrücken, wo andere Sprachen Präpositionen einsetzen. Dies bedeutet, ein bisschen wie in deutschen Nebensätzen, dass die vollständige Information erst am Ende zu finden ist. Beispiele: auto+ssa im Auto puhu+t du sprichst auto+ssa+ni in meinem Auto puhu+t+ko? sprichst du? auto+i+ssa in Autos (in den ) puhu+i+t du sprachst Es gibt jedoch auch einige Postpositionen und Präpositionen, die den deutschen entsprechen. Liisan kanssa mit Liisa ilman Liisaa ohne Liisa Liisan jälkeen nach (zeitlich) Liisa ennen Liisaa vor (zeitlich) Liisa Liisan edessä vor Liisa 3

4 Liisan takana hinter Liisa Wörtern Endungen hinzuzufügen kann etwas merkwürdig vorkommen, vor allem weil nicht selten der Wortstamm sich dann auch ändert, aber diese Änderungen sind relativ gesetzmäßig und dadurch recht gut erlernbar. Original finnische Wörter (sind originell) Heutzutage gibt es im Finnischen ziemlich viele Lehnwörter hauptsächlich aus dem Schwedischen und dem Englischen. Die Entlehnung aus anderen Sprachen geht weit zurück, z.t. so weit, dass die Ursprungssprachen sich danach weiter entwickelt haben: das finnische Wort kuningas stammt aus dem deutschen König, genauer gesagt aus dem Altsächsischen kuning. Vgl. Schwedisch kung, oder etwas veraltet konung. Das finnische Wort für Deutschland stammt auch aus dieser Zeit, vgl. Sachsen mit Saksa. Aber da die meisten Wörter doch original finnisch sind, muss ziemlich viel Zeit mit dem Erlernen neuer Wörter verbracht werden. Beispiele: puhelin Telefon sähkö Elektrizität, Strom tietokone Computer sähke Telegramm Wörter können auch durch das Hinzufügen eines Suffixes geformt werden: kirja Buch sana Wort kirjasto Bibliothek sanasto Vokabular Zusammengesetzte Wörter sind ebenfalls möglich: sanakirja Wörterbuch Wort-Buch tietosanakirja Lexikon Wissen-Wort-Buch tietokoneohjelma Computerprogramm Wissen-Maschine-Programm matkapuhelin Mobiltelefon Reise-Telefon (Für Handy wird aber umgangssprachlich kännykkä oder känny benutzt, was, wie im Deutschen, von käsi Hand geformt wurde.) Geschriebenes und Gesprochenes Das Finnische hat den Vorteil, dass das Geschriebene genauso gesprochen wird (werden kann), d.h. die finnische Schrift ist eine phonetische. Nur entwickelt sich die gesprochene Sprache trotzdem schneller als die (und teilweise unabhängig von der) geschriebene(n) Sprache. Dies ist manchmal etwas irritierend für Ausländer, die dabei sind, sich die Sprache anzueignen. Vgl.: minä olen ich bin Umgangssprachlich mä oon sinä menet du gehst sä meet Dazu gibt es regionale Unterschiede. Diese sind jedoch nicht so groß wie die zwischen z.b. Schleswig-Holstein und Bayern und betreffen hauptsächlich die Wortwahl und die Aussprache, nicht die Grammatik. Vgl.: 4

5 minä ich mä mää mie minulle mir mulle mul miulle Das kenne ich! Es gibt, wie gesagt, auch Lehnwörter aus z.b. dem Schwedischen (die häufig aus dem Deutschen stammen) oder dem Englischen. Diese werden aber immer eingefinnischt, d.h. für die finnische Zunge aussprechbar gemacht (und gleichzeitig wird die Orthographie angepasst). Dies geschieht nicht selten durch hinzufügen eines Vokals. Ergänze die Tabelle mit den deutschen Übersetzungen! Finnisch taksi bussi pubi filmi hotelli posti pankki rokki musiikki presidentti teatteri banaani museo Deutsch Vor allem in der Umgangssprache (unter Jugendlichen) werden englische Ausdrücke benutzt. Welche könnten hier gemeint sein? Umgangssprachlich od. Slang Englisch (ergänze!) Standardfinnisch iisi helppo okei jess sori selvä kyllä anteeksi Bevor Finnland Finnland wurde, war es lange Zeit ein Teil Schwedens. Deswegen gibt es immer noch eine Minderheit (5-6%), deren Muttersprache Schwedisch ist und deswegen haben viele Orte (Straßen ) zwei Namen: einen auf Finnisch, einen auf Schwedisch (historisch gesehen der ältere). Diese sind nur selten erkennbar als der gleiche Name in der jeweils anderen Sprache. Vgl.: 5

6 Finnisch Helsinki Turku Porvoo Pietarsaari Vaasa Aleksanterinkatu Hämeentie Schwedisch Helsingfors Åbo Borgå Jakobstad Vasa Alexandersgatan Tavastvägen Aus demselben Grund sind öffentliche Hinweisschilder oft (und per Gesetz) in beiden Sprachen (im Prinzip in jedem Ort, wo die Minderheit mindestens 6% der Bevölkerung ausmacht). Für Deutschsprachige sind schwedischsprachige Schilder leichter zu verstehen. Vgl.: Finnisch ravintola yliopisto puhelin seis asema Schwedisch restaurang universitet telefon stop station Übersetze folgende Wörter ins Deutsche! Radio, televisio, faksi, video, kahvi, tee, viini, siideri, viski, tupakka, tomaatti, meloni, banaani, oliivi, professori, ministeri, turisti, auto, bussi, metro, taksi, museossa, hotellissa, teatterissa, pubissa. Und was waren diese noch in Finnisch? Bank, Bar, Telefon, Buch, Bibliothek, Wort, Wörterbuch, Computer. Aussprache Wie oben bereits erwähnt, bedient sich das Finnische einer phonetischen Schrift. D.h. dass jeder Buchstabe immer den gleichen Laut repräsentiert. Die Laute sind entweder kurz oder lang (die langen Laute sind ein bisschen mehr als doppelt so lang, wie die kurzen). Es ist sehr wichtig für die Bedeutung, ob ein Laut kurz oder lang ist. Vgl.: tuli Feuer tapan ich töte mato Wurm tuuli Wind tapaan ich treffe matto Teppich tulli Zoll Das finnische Alphabet hat 8 Vokale. Die Vokale a, o, u (hintere Vokale)können niemals in einem Wort zusammen mit ä, ö, y (vordere Vokale) vorkommen; dies nennt sich Vokalharmonie. Die Vokale e und i (mittlere Vokale) sind neutral und können also zusammen mit jedem anderen Vokal auftreten. ä e a ö i o y u 6

7 Dies führt dazu, dass die meisten Suffixe in zwei Varianten auftreten. auto+ssa im Auto puhut+ko sprichst du? keittiö+ssä in der Küche kysyt+kö fragst du? Es ist auch sehr wichtig, zwischen a und ä (und o und ö) zu unterscheiden. Vgl.: Minä valitan hänestä. Minä välitän hänestä. Minä näin hänet. Minä nain hänet. tuo työ tuhma - tyhmä Ich beschwere mich über ihn/sie. Ich mag ihn/sie. Ich sah ihn/sie. Ich heiratete ihn/sie. das da - Arbeit ungezogen - dumm In zusammengesetzten Wörtern können alle Vokale zusammen auftreten; das letzte Wort der Zusammensetzung bestimmt den Vokal der Endung. Vgl.: kirja+hylly Buchregal kirja+kauppa Buchladen kirjahylly+ssä kirjakaupa+ssa Eine weitere (absolute) Regelmäßigkeit findet man in der Betonung: das Finnische betont immer die erste Silbe: banaani tomaatti musiikki paraati televisio museo tupakka prosentti Die Satzintonation ist steigend-fallend, sogar in Fragen. Versuche, die folgenden Sätze auszusprechen. Minä rakastan sinua. Mitä kello on? Mitä kuuluu? Ich liebe dich. Wieviel Uhr ist es? Wie geht s? Fremdwörter Noch kurz zur Aussprache von Fremdwörtern. Das Finnische hat lange vermieden Fremdwörter mit vielen Konsonanten am Anfang des Wortes einzuführen, bzw. hat diese immer entsprechend angepasst, vgl. Strand und ranta. Eine weitere Eigenheit ist einen Vokal ans Ende des fremden Wortes anzuhängen, vgl. mug und muki. In späterer Zeit hat man dennoch Wörter eingeführt, die diesem Standard nicht ganz entsprechen, z.b. presidentti. Dies hat dazu geführt, dass manche Finnen, vor allem ältere, ein Wort wie presidentti dann als resitentti aussprechen. Dieses Phänomen beruht auch auf der Tatsache, dass Finnisch nicht (wirklich) unterscheidet zwischen stimmhafte (b, d, g) und stimmlose (p, t, k) Konsonanten. Es gibt keine, wie im Englischen, s.g. minimalen Paare: gate/kate, bag/back, bed/pet, dent/tent usw. Deswegen haben Finnen manchmal Probleme, diese Buchstaben bzw. Laute (b/p, d/t, g/k) auseinander zu halten. Des weitern hat das Finnische nur einen Sibilant (Zischlaut) s und einen Semivokal v, vgl. noch mit dem Englischen: sin/share, size; vice/wise/fare. Also müssen die meisten Ausländer, die 7

8 Finnisch lernen, einfach weniger Laute einsetzen, als sie es in ihrer eigenen Sprache normalerweise tun. Diphthonge Vokale spielen wie gesagt eine wichtige Rolle im Finnischen. Lang oder kurz ist entscheidend für die Bedeutung. Daher ist es vielleicht nicht überraschend, dass Vokale auch in Verbindung für sich ausgesprochen werden; es gibt viele Diphthonge (Zwielaute) im Finnischen. a) auf i endende Diphthonge -ei-: leipä Brot ; -äi-: äiti,mutter ; -ui-: uida Schwimmen ; -ai-: kaikki alle ; -oi-: voi Butter ; -öi-: öisin nachts ; -yi-: lyijy Blei b) auf u endende Diphthonge -au-: sauna Sauna ; -ou-: koulu Schule ; -eu-: seutu Gegend ; -iu-: viulu Violine c) auf y endende Diphthonge -äy-: täynnä voll ; -öy-: löyly Aufguss in der Sauna ; sowie: -ie-: mies Mann ; -yö-: yö Nacht ; -uo-: juoma Getränk. Andere Vokalbindungen, die hier nicht auftauchen, sind auch keine Diphthonge, sondern zwei aufeinander folgende Vokale, die zu zwei verschiedenen Silben gehören, z.b. ka-pe-a schmal. Stoßen an der Verbindungsstelle eines zusammengesetzten Wortes zwei gleiche Vokale aneinander, werden sie durch einen Bindestrich getrennt, z.b. linja-auto Autobus. Stufenwechsel Der Stufenwechsel ist ein weiteres Phänomen des Finnischen, das mit der Aussprache zusammenhängt. Da das Finnische so viele Endungen und Beugungen hat, hat das dazu geführt, dass auch der Stamm (an den die Endung angehängt wird) sich ändert, damit das ganze aussprechbar bleibt. Man spricht von starker und schwacher Stufe (z.b. pp: stark; p: schwach). Den Stufenwechsel lernt man zusammen mit den Vokabeln, aber eine Auflistung der Möglichkeiten kann dennoch hilfreich sein. 8

9 stark - schwach Nominativ bzw. Genitiv bzw. Stufe Infinitiv 1. Person Singular 1. pp p lamppu lampun Lampe 2. tt t matto maton Teppich 3. kk k kukka kukan Blume 4. p v tapa tavan Art 5. Vok.+t Vok.+d mato madon Wurm 6. ht hd lähteä lähden gehen 7. k - 0 jalka jalan Fuß 8. mp mm kampa kamman Kamm 9. nt nn ranta rannan Strand 10. nk ng lanka langan Faden 11. lt ll kulta kullan Gold 12. rt rr parta parran Bart 13. lke lje polkea poljen radeln 14. rke rje särkeä särjen Weh tun 15. hke hje rohjeta (schwach) rohkenen (stark) wagen 16. k v puku puvun Anzug Das Alphabet Wie bereits angedeutet, sind das finnische Alphabet und die finnischen Laute eng mit einander verbunden, wobei das Alphabet mehr Laute aufführt, als es das Finnische eigentlich benötigt. In Kursiv alle Buchstaben die nur in Fremdwörtern oder fremden Eigennamen vorkommen. A [aa] K [koo] U [uu] B [bee] L [äl] V [vee] C [see] M [äm] W [tupla-vee; D [dee] N [än] kaksois-vee] E [ee] O [oo] X [äks] F [äf] P [pee] Y [yy] G [gee] Q [kuu] Z [tseta] H [hoo] R [är] Å [ruotsalainen oo] I [ii] S [äs] Ä [ää] J [jii] T [tee] Ö [öö] Å (ruotsalainen oo = das schwedische å) findet man nur in schwedischen Eigennamen, z.b. Åland (fi. Ahvenanmaa). B, c, f, q, w, š, x, z, ž kommen ebenfalls nur in Fremdwörtern vor. Die Buchstaben š und ž wurden um das Jahr 1998 eingeführt und dienen vor allem der Transkription fremder Eigennamen, kommen aber auch in Fremdwörtern wie šekki (Scheck; aber auch sekki) vor. Ü wird saksalainen üü genannt. Jetzt wird wieder geübt! - Ja nimi on? Und der Name? - Heinz Schlumberger. - Anteeksi? Wie bitte? - Heinz Schlumberger - Miten se kirjoitetaan? Wie wird das geschrieben? 9

10 - Etunimi hoo, ee, i Vorname sukunimi äs, see, hoo Nachname Vokale Wie im Deutschen a aa Kallis maa! Teures Land! Kalt o oo Oletko Roope? Bist du Roope? Rot u uu Ulkona tuulee. Draußen weht es. Mutter ä ää Minä tykkään Ich mag dies. Ähnlich (aber offener) tästä. ö öö Sinäkö insinööri? Du Ingenieur? Mögen (aber offerner) y yy Hyvä tekosyy. Gute Ausrede. Mühle e ee Anteeksi, en tiedä. Entschuldigung, ich weiß es Nest nicht. i ii Iso viini, kiitos! Ein großen Wein, bitte (danke)! Liste Zur Übung. Voi, hän sanoi. Äiti on Australiassa. Rakkaus on sokea. Hyi, kuinka kauheaa. Koska olen köyhä, olen työssä öisinkin. Oh, sagte er. Mutter ist in Australien. Liebe ist blind. Igitt, wie schrecklich. Weil ich arm bin, arbeite ich auch nachts. Konsonante Wie im Deutschen k kk Kuka nukkuu? Wer schläft? Laken p pp Halpaa soppaa. Günstige Suppe. Mappe t tt Sata vuotta. Hundert Jahre. Tag l ll Tulen kello neljä. Ich komme um vier Uhr. Licht m mm Kummallinen mies! Komischer Mann! Macht n nn Minne menet Anna? Wohin gehst du, Anna? Monat r rr Herra Harri Jurva. Herr Harri Jurva. Zungenspitzen-r s ss Tässä on Pasin passi. Dies ist Pasis Pass. Maß, das (stimmlos!) h - Hän lähtee heti. Er geht sofort. Haus j - Juoko Jaana kaljaa? Trinkt Jaana Bier? Jahr v - Vanha vitsi! Alter Witz! Löwe d - En siedä tätä! Ich kann es nicht aushalten! jeder nk Helsinki on kaupunki. Helsinki ist eine Stadt. wanken ng Asun Helsingissä. Ich wohne in Helsinki. Gang 10

11 In Fremdwörtern: g b f c z x geologia, grilli banaani, bussi, baari filmi, filosofia, faksi c-vitamiini [see] Coca-cola [koo] pizza (auch pitsa) taxi (häufiger taksi) Zahlen Grundzahlen (numerot) 0 nolla 11 yksitoista 1 yksi 12 kaksitoista 2 kaksi 13 kolmetoista 3 kolme 14 neljätoista 4 neljä 15 viisitoista 5 viisi 16 kuusitoista 6 kuusi 17 seitsemäntoista 7 seitsemän 18 kahdeksantoista 8 kahdeksan 19 yhdeksäntoista 9 yhdeksän 20 kaksikymmentä 10 kymmenen 21 kaksikymmentäyksi Ordnungszahlen (järjestysluvut) 1. ensimmäinen 11. yhdestoista 2. toinen 12. kahdestoista 3. kolmas 13. kolmastoista 4. neljäs 14. neljästoista 5. viides 15. viidestoista 6. kuudes 16. kuudestoista 7. seitsemäs 17. seitsemästoista 8. kahdeksas 18. kahdeksastoista 9. yhdeksäs 19. yhdeksästoista 10. kymmenes 20. kahdeskymmenes 11

12 Wochentage und Monate Viikonpäivät Tag Kürzel Wann? (Päivä) (Lyhenne) (Milloin?) maanantai ma maanantaina am Montag tiistai ti tiistaina am Dienstag keskiviikko ke keskiviikkona am Mittwoch torstai to torstaina am Donnerstag perjantai pe perjantaina am Freitag lauantai la lauantaina am Samstag sunnuntai su sunnuntaina am Sonntag Kuukaudet tammikuu tammikuussa im Januar helmikuu helmikuussa im Februar maaliskuu maaliskuussa im März huhtikuu huhtikuussa im April toukokuu toukokuussa im Mai kesäkuu kesäkuussa im Juni heinäkuu heinäkuussa im Juli elokuu elokuussa im August syyskuu syyskuussa im September lokakuu lokakuussa im Oktober marraskuu marraskuussa im November joulukuu joulukuussa im Dezember Schilder und Hinweise AVOINNA ma-pe AUKI Ark arkisin SULJETTU la-su KIINNI KASSA VUORONUMERO jonotusnumero, palvelunumero VEDÄ TYÖNNÄ ALE alennusmyynti Geöffnet Mo-Fr An Arbeitstagen Geschlossen Sa-So Kasse Wartenummer Ziehen Schieben Schlussverkauf 12

13 WC N (Naiset) M (Miehet) VARATTU VAPAA TÄYNNÄ LOPPUUNMYYTY RIKKI EPÄKUNNOSSA ULOS SISÄÄN SISÄÄNKÄYNTI VARATIE, varauloskäynti VAIN HENKILÖKUNNALLE SEIS KIELLETTY pääsy kielletty tupakointi kielletty VAARA HISSI RULLAPORTAAT, liukuportaat VUOKRATAAN MYYDÄÄN PYSÄHTYY WC Damen Herren Besetzt, reserviert Frei Voll Ausverkauft Kaputt Außer Betrieb Ausgang Eingang Notausgang Nur für Personal Stop Verboten Zutritt verboten Rauchen verboten Gefahr Aufzug Rolltreppe Zu Vermieten Zu Verkaufen Hält (im Bus oder in der Straßenbahn) Nützliches Apua! Poliisi Ambulanssi Varo! Heti! Nyt! Minä olen Minä en puhu suomea. Puhutko englantia? Minä en ymmärrä. Kiitos. Ei kiitos. Kyllä kiitos. Hilfe! Polizei Krankenwagen Pass auf! Sofort! Jetzt! Ich bin Ich spreche kein Finnisch. Sprichst du Englisch? Ich verstehe nicht. Danke. Nein danke. Gerne (Ja danke). 13

14 Hei! Näkemiin/Hei hei! Kyllä/Joo Selvä Hyvä Anteeksi Hetkinen/Pieni hetki. Hallo! Auf widersehen/tschüß! Ja. Klar. Gut Entschuldigung Einen Moment. 14

15 Ensimmäinen kappale Erste Lektion Esittäytyminen (Sich vorstellen) Minä olen Minä olen Senja. Minä olen suomalainen. Minä asun nyt Hampurissa. Olen ammatiltani opettaja. Minä puhun saksaa ja suomea. Kuka sinä olet? -Kuka sinä olet? -Minkämaalainen sinä olet? -Missä sinä asut? -Mitä kieliä sinä puhut? -Mikä olet ammatiltasi? Minun nimi on... -Entä kuka sinä olet? -Minkämaalainen sinä olet? -Missä sinä asut? -Mikä olet ammatiltasi? -Se on suomeksi myyjä. -Mitä kieliä sinä puhut? -Minä olen Gisela. -Olen saksalainen. -Asun Hampurissa. -Puhun saksaa ja vähän ranskaa. -Olen sairaanhoitaja. -Nimeni on Gunda Peterson. -Olen ruotsalainen. -Asun nyt Pinnebergissä. -Verkäuferin mitä Verkäuferin on suomeksi? -Olen siis myyjä. -Puhun ruotsia, saksaa ja englantia. Nimeni on Michael Kranz. Minä olen saksalainen ja asun Hampurissa Volksdorfissa. Olen ammatiltani virkailija. Puhun saksaa, ranskaa, englantia ja ruotsia. Nimeni on Lena. Olen ruotsalainen ja asun Tukholmassa. Minä olen myyjä. Puhun ruotsia ja suomea. Minä olen Pekka. Olen suomalainen ja asun Kuopiossa. Olen ohjelmoija. Minä puhun suomea, englantia ja saksaa. Minä olen Jane. Olen englantilainen. Asun Lontoossa. Olen opettaja ja puhun englantia ja ranskaa. Minä olen Jeanette. Olen ammatiltani lääkäri. Minä asun Pariisissa. Olen ranskalainen. Puhun ranskaa, saksaa, englantia ja espanjaa. Sanasto (Vokabeln) aamu, -n, -a Morgen ammatti,-n,-a Beruf olla ammatilta+poss.suff. von Beruf sein asua 1 wohnen entä und (bei Fragen) lääkäri, -n, -ä Arzt -in nyt jetzt ohjelmoija, -n, -a Programmierer-in olla 3* sein opettaja, -n, -a Lehrer -in opiskelija, -n, -a Student -in puhua 1 sprechen päivä, -n, -ä Tag sairaanhoitaja,-n,-a Krankenschwester suomeksi auf finnisch saksaksi auf deutsch jne. usw. tulla 3 kommen virkailija, -n, -a Beamte-r yö, -n, -tä Nacht Tervehdyksiä (Grüße) Hyvää huomenta! Hyvää päivää! Hyvää iltaa! Hyvää yötä! Tervetuloa! Guten Morgen! Guten Tag! Guten Abend! Gute Nacht! Willkommen! Moi! Hei! Terve! Nähdään! Näkemiin! Moin! (Vgl. Norddeutschland) Hallo! Grüß dich! Man sieht sich! (Umgspr.) Auf Wiedersehen! 15

16 Harjoituksia (Übungen) Taivutus (Beugung) Siehe auch Wortstämme unten im Abschnitt Zum Nachschlagen. Täytä taulukko mallin mukaan (Ergänze die Tabelle nach dem Modell). Lösungen im Anhang. Deutsch Nominativ Genitiv Partitiv Wurm mato madon matoa Teppich matto mattoa musiikki musiikkia Pub Sprache kielen sana Tomate tomaattia Artz lääkäri myyjän Tee Deutschland/Deutsch saksan Familie perheen perhettä Telefon puhelimen puhelinta Welche Endungen kommen im Genitiv vor? Und welche im Partitiv? Welche anderen Phänomene gibt es bei der Beugung? 16

17 Welche Genitiv-Stämme haben also die folgenden Wörter? mato matto musiikki pubi kieli sana lääkäri myyjä tee saksa perhe puhelin tomaatti Die finnischen Fälle Inessiv (-ssa/-ssä) und Ablativ (-lta/-ltä) entsprechen (u.a.) jeweils den deutschen Präpositionen in und von. Wie heißt es dann auf Finnisch? in Inessiv von Ablativ im Wurm im Teppich in der Musik im Pub in der Sprache im Wort in der Tomate im Artz im Verkäufer im Tee in Deutschland in der Familie im Telefon vom Wurm vom Teppich von der Musik vom Pub von der Sprache vom Wort von der Tomate vom Artz vom Verkäufer vom Tee von Deutschland von der Familien vom Telefon 17

18 Toinen kappale zweite Lektion Oletko sinä Ursula? Bist du Ursula? Sanasto -Oletko sinä Ursula? -Oletko saksalainen? -Asutko sinä Hampurissa? -Puhutko sinä suomea? -Oletko ammatiltasi opettaja? -Olen. -Kyllä, olen saksalainen. -En asu Hampurissa. Asun Stadessa. -Puhun suomea hyvin vähän. Tavallisesti puhun saksaa. -En ole. Olen ammatiltani opas. -ko/-kö Fragepartikel olla, olen 3* sein kyllä ja vähän wenig hyvin vähän sehr wenig tavallisesti normalerweise opas, oppaan, opasta Guide -Oletko sinä Tuula? -Oletko sinä saksalainen? -Asutko sinä Helsingissä? -Oletko ammatiltasi sairaanhoitaja? -Puhutko sinä saksaa? -Etkö sinä puhu englantia? -Oletko sinä Petri? -Oletko sinä suomalainen? -Asutko sinä Kuopiossa? -Puhutko sinä englantia? -Etkö puhu saksaa? -Mikä olet ammatiltasi? Onko Tarja kotona? -Onko Tarja kotona? -Onko hän ulkona? -Missä Katja on? -Onko Gisela täällä? -Entä tiedätkö, missä Mika on? Kuka tuo nainen on? -Kuka tuo nainen on? -Minkämaalainen hän on? -Millainen Katri on? -Onko Katri vanha? -Puhuuko hän suomea? -Entä saksaa? -Kuka tuo mies on? -Onko Otto saksalainen? -Millainen Otto on? -Onko hän vanha? -Puhuuko hän saksaa? -Kuka tuo tyttö on? -En ole, minä olen Kaisa. -En ole, olen suomalainen. -En, minä asun Lieksassa. -En, olen opettaja. -En. Puhun suomea. -Kyllä, puhun myös englantia. -Kyllä olen. -Olen. -Asun. -Kyllä, puhun myös englantia. -En, valitettavasit en puhu saksaa. -Olen lääkäri. -Ei, valitettavasti hän ei ole kotona. -On. -Hän on tuolla. -Kyllä on. -En tiedä. Wer ist jene Frau? -Hän on Katri Savolainen. -Hän on suomalainen. -Hän on oikein mukava. -Ei, hän on nuori. -Tietysti. -Kyllä. Hän puhuu myös saksaa. -Hän on Otto. -Ei ole, hän on suomalainen. -Hän on kiva. -Kyllä on. -Ei puhu. Hän puhuu vain suomea ja ruotsia. -Hän on Pia. sairaanhoitaja, -n, -a Krankenschwester (ännlich und weiblich) myös auch valitettavasti leider kotona zu Hause ulkona draußen tuolla dort täällä hier tuo jene millainen wie vanha alt mukava nett kiva nett vain nur ruotsi, -n, -a Schwedisch 18

19 -Onko Pia saksalainen? -Onko Pia kiva? -Mitä kieliä Pia puhuu? -Ymmärtääkö hän espanjaa? -Kuka tuo poika on? -Onko Olli myös suomalainen? -Millainen Olli on? -Etkö sinä ole Jussi? -Entä kuka tuo poika on? -Ei ole, hän on myös suomalainen. -Kyllä on. -Hän puhuu suomea, saksaa ja englantia. -Ei ymmärrä. -Hän on Olli. -Kyllä on. -Hän on myös oikein mukava. -En ole. Olen Pekka. -Hän on Mikko. oikein sehr, wirklich Harjoituksia Täydennä! Vervollständige! a. Minä... Leena. c. Kuka tuo tyttö...? e. Hän... kotona. g. Kuka sinä...? i. Minä...nyt suomen kurssilla. k.... Pekka...täällä? m. En... minä...mikko. o....sinä usein poissa? q....tuo kiva tyttö Leena? r. Hei, minä... Marja. t. Minä olen... (Suomi). v. Minä olen... (Ranska). x....sinä Maija?... y. Anteeksi, että minä...myöhässä. b.... sinä Kaija? d....päivi täällä? f....sinä usein kotona? h.... sinä usein täällä? j. Kuka tuo kiva rouva...? l.... sinä...jussi? n. Kuka...tuolla ulkona? p. Mikä sinun nimi...? Kyllä... s. Kuka hän...? u. Minkämaalainen...? w. Minun nimi...hanna. ole, minä... Ulla. Ei... rouva, -n, -a Frau (Anrede) poissa weg olla myöhässä sich verspäten Pane annetut sanat oikeaan muotoon! Setze die angegebenen Wörter in der richtigen Form ein! a. (puhua) sinä..(ruotsi)? b. Minä (puhua) tavallisesti. (englanti). c. (mitä kieli) sinä (puhua) työssä? d....(puhua) Pekka myös...(saksa)? e....(puhua) Leena myös...(unkari)? f....(sanoa) Marja aina hyvää huomenta? g....(puhua) tuo ruotsalainen mies myös...(englanti)? h. Mitä kieliä tuo japanilainen nainen... (puhua)? i. Kuka...(puhua) hyvin... (espanja)? j....(puhua) sinä... (norja)? k. Eikö Pekka... (puhua)... (ranska)? l. Minä...(ymmärtää) vähän... (ranska)? m....(ymmärtää) sinä...(venäjä)? Entä...(suomi)? 19

20 Kysykää pareittain. Fragt euch gegenseitig. Asutko sinä..? Oletko sinä.? Puhutko.? Asuuko...? Onko...? Puhuuko...? Täydennä ja muodosta 6 lausetta. Ergänze die Verbformen und bilde damit 6 Sätze. ich bin ich bin nicht bin ich? bin ich nicht? minä olen minä en ole olenko minä? enkö minä ole? sinä......et sinä? etkö...? hän...? olemmeko me?...? ?......eivät ? Vastaa. Beantworte die folgenden Fragen. a. Oletko sinä Katri?.. b. Kuka sinä olet?... c. Oletko englantilainen?... d. Minkämaalainen sinä olet? e. Mikä olet ammatiltasi?.. f. Asutko Stadessa?.. g. Missä sinä asut? h. Millaine olet? i. Mitä kieliä puhut?. j. Ymmärrätkö italiaa?. Muodosta annetuista sanoista kahdeksan kysymyslausetta. Bilde 8 Fragesätze mit den vorgegebenen Wörtern. olet minkämaalainen mitä olet sinä mikä asut oletko puhut asutko saksalainen stadessa sinä insinööri kieliä oletko - puhutko suomea ammatiltasi ammatiltasi missä. a.... b.... c.... d.... e.... f.... g.... h

21 Kolmas kappale dritte Lektion Finnisch umgangssprachlicher hier kommen neue Zeitformen des Verbs dazu. Siehe auch die Verbübersicht nach dem Text. Baarissa tavataan Man trifft sich in der Bar Sanasto - Moi! - Miten menee? - Hyvin tässä menee! Ole hyvä, istu! - Ne on tulossa, mitä haluat juoda? - En ole. Ajattelin ottaa kahvin. - No moi! - Mitäs tässä, aika hyvin! Entäs itselläsi? - Kiitos, kiitos. Tuleeko muut? - Oletko tilannut itsellesi? - Hyvä, tilataan kahvia! mitäs = mitä [umgangspr.] entäs = entä [umgangspr.] muu, -n, -ta andere/r/s muut die anderen olla, olen 3* tulossa unterwegs sein tilata, tilaan 4 bestellen tilata jotakin jollekin jemandem etwas bestellen ajatella, ajattelen 3 denken hier: vor haben ottaa, otan 1 nehmen Baarissa tilataan Man bestellt (was) in der Bar Tarjoilija:- Moi, mitä saa olla? tarjoilija, -n, -a Bedienung - Moi, kaksi kahvia, kiitos. - Ja aski tupakkaa. aski, -n, -a Schachtel Tarjoilia: - Kaksi kahvia ja aski tupakkaa, selvä. - Anteeksi, kännykkä soi. - Siitä vain. - Terve Jussi! Selvä, ollaan baarissa. Hyvä, nähdään. - Kysyivät missä ollaan. - Ai, jaa. Tarjoilija: - Tässä kahvit, olkaa hyvä. Ja savukkeet, se tekee yhteensä kymmenen euroa. tupakka, tupakan, tupakkaa Tabak selvä klar kännykkä, kännykän, kännykkää Handy soida, soi (3.PSg) 2 klingeln siitä vain nur zu! kysyä, kysyn 1 fragen savuke, savukkeen, savuketta Zigarette tehdä, teen 2 machen yhteensä zusammen - Tässä kymppi, ole hyvä. kymppi, kympin, kymppiä Zehn- Euro-Schein Tarjoilija: - Kiitos. Baarissa juodaan Man trinkt (was) in der Bar juoda, juon 2 trinken - Tuossa muut tulevat. - En tiedä. Kysytään! - Hyvä juttu! Kuka tuo on? juttu, jutun, juttua Sache tietää, tiedän 1 wissen - Terve, miten menee? - Tässä on Kurt, saksalainen vaihto-opiskelija. - Opiskelen täällä matematiikkaa ja suomea! - No jaa, on se vähän vaikeaa. - Kiitos, juon mieluummin viiniä. - Hyvin, kiitos vain! - Moi Kurt, me jo ajateltiin, että kuka tuo on. Mitä sinä täällä teet? - Ja ilmeisesti se menee hyvin, puhut suomea hyvin! - Ei se mitään, tilataan olutta, niin kyllä se siitä! - Sekin järjestyy! Tarjoilija!... vaihto-opiskelija, -n, -a Austauschstudent tehdä, teen 2 tun, machen opiskella, opiskelen 3 studieren matematiikka, matematiikan, matematiikkaa Mathe olut, oluen, olutta Bier viini, -n, -ä Wein vgl. viina, -n, -a hoch-% Alkohol mieluummin lieber 21

22 -kin Partikel für auch; sekin das auch järjestyä, järjestyy (3.PSg) (sich) ordnen, arrangieren Verbit (Verbe) Aikamuodot (Tempus) Preesens (ilmaisee myös fuuturin) Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti (ilmaista ausdrücken, myös auch) asun, asut, asuu, asumme, asutte, asuvat asuin, asuit, asui, asuimme, asuitte, asuivat olen asunut, olet asunut, on asunut jne. olin asunut, olit asunut, oli asunut jne. (jne.= ja niin edelleen usw.) Verbityypit (Verbtypen) Tyyppi 1 sano-a 2 juo-da 3 tul-la pan-na nous-ta pur-ra 4 huoma-ta 5 tarvi-ta 6 vanhe-ta sagen trinken kommen legen aufstehen -steigen beissen merken benötigen altern tietä-ä pysäköi-dä kävel-lä men-nä pes-tä herä-tä merki-tä kylme-tä wissen parken (spazieren)gehen gehen waschen aufwachen markieren abkühlen Verbityyppi 1 asu-a wohnen minä asun sinä asut hän asuu me asumme (me asutaan) te asutte he asuvat +-n +-t +-Vokalverlängerung +-mme (me + Passiv: Umgspr.) +-tte +-vat Stufenwechsel möglich Z.B. anta-a geben annan (schwache Stufe) annat (schwache Stufe) hän antaa (starke Stufe) annamme (schwache Stufe) (me annetaan) annatte (schwache Stufe) antavat (starke Stufe) HUOMAA (NB!) Die Bildung des Passivs wird an anderer Stelle behandelt. Hier kommt er nur als umgangssprachliche wir-form vor. Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti asuin, asuit, hän asui, asuimme, (asuttiin), asuitte, he asuivat olen jne. asunut (Sg.); olemme jne. asuneet (Pl.) olin jne. asunut (Sg.); olimme jne. asuneet (Pl.) Verbityyppi 2 Ausnahmen; Beugung wie lukea juo-da trinken näh-dä sehen teh-dä tun, machen minä juon sinä juot hän juo me juomme (me juodaan) te juotte he juovat Regelmäßige Beugung ohne Stufenwechsel; Ausnahmen: nähdä, tehdä minä näen sinä näet hän näkee me näemme (me nähdään) te näette he näkevät minä teen sinä teet hän tekee me teemme (me tehdään) te teette he tekevät 22

Finnisch Sprachkurs mit Maria Baier. 1. Kurze Vorstellung. Personalpronomen 1. minä 2. sinä 3. hän (se bei Gegenständen, Tieren)

Finnisch Sprachkurs mit Maria Baier. 1. Kurze Vorstellung. Personalpronomen 1. minä 2. sinä 3. hän (se bei Gegenständen, Tieren) Finnisch Sprachkurs mit Maria Baier 1. Kurze Vorstellung Kuka sinä olet? Wer du bist? Wer bist du? Minä olen... Ich bin... Hauska tutustua! Schön, dich kennen zulernen Personalpronomen 1. minä 2. sinä

Lisätiedot

Kertaustehtävät. 1 Ratkaise numeroristikko. 2 Täydennä verbitaulukko. kommen finden nehmen schlafen. du er/sie/es. Sie. a b a) 20.

Kertaustehtävät. 1 Ratkaise numeroristikko. 2 Täydennä verbitaulukko. kommen finden nehmen schlafen. du er/sie/es. Sie. a b a) 20. Kertaustehtävät 1 Ratkaise numeroristikko. a b a) 20 c b) 9 c) 11 d d) 12 e e) 40 f f) 2 g g) 3 h h) 70 i i) 30 j j) 6 k k) 100 l l) 18 m m) 17 n n) 61 o)! 2 Täydennä verbitaulukko. ich du er/sie/es kommen

Lisätiedot

Lektion 5. Unterwegs

Lektion 5. Unterwegs Lektion 5 Unterwegs ÜBUNG 1.a) und b) 1. Dessau 2. Dresden 3. Frankfurt an der Oder 4. Jena 5. Leipzig 6. Rostock 7. Weimar 8. Wittenberg A Sachsen-Anhalt B Sachsen E Brandenburg C Thüringen H Sachsen

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Esittäytyminen Vorstellungen

Esittäytyminen Vorstellungen Esittäytyminen Vorstellungen Tehtävän kohderyhmä saksa; yläkoulun A- ja B-kieli Tehtävän konteksti Suomalainen ja saksalainen oppilas tapaavat toisensa ensimmäistä kertaa oltuaan sähköpostiyhteydessä.

Lisätiedot

ÜB. 1. der Fuβ der Kopf das Knie der Bauch die Schulter das Auge der Mund. jalka pää polvi vatsa hartia, olkapää silmä suu

ÜB. 1. der Fuβ der Kopf das Knie der Bauch die Schulter das Auge der Mund. jalka pää polvi vatsa hartia, olkapää silmä suu Lektion 7 Hatschi! ÜB. 1 der Fuβ der Kopf das Knie der Bauch die Schulter das Auge der Mund jalka pää polvi vatsa hartia, olkapää silmä suu ÜB. 1 Fortsetzung die Hand das Ohr der Finger die Nase das Bein

Lisätiedot

Das Erste Finnische Lesebuch für Anfänger

Das Erste Finnische Lesebuch für Anfänger Das Erste Finnische Lesebuch für Anfänger 1 2 Enni Saarinen Das Erste Finnische Lesebuch für Anfänger Stufen A1 und A2 zweisprachig mit finnisch-deutscher Übersetzung 3 Das Erste Finnische Lesebuch für

Lisätiedot

BESCHREIBUNG: MATERIAL FÜR HUMANISTEN/GESELLSCHAFTSWISSENSCHAFTLER

BESCHREIBUNG: MATERIAL FÜR HUMANISTEN/GESELLSCHAFTSWISSENSCHAFTLER BESCHREIBUNG: MATERIAL FÜR HUMANISTEN/GESELLSCHAFTSWISSENSCHAFTLER Allgemeines Bei der Systembeschreibung, die bei diesen Fachrichtungen üblich ist, wird wie folgt vorangegangen: 1. Schritt: Das System

Lisätiedot

DESIGN NEWS MATTI MÄKINEN EIN DESIGNER IN ANGEBOT WIE LOCKEN WIR DEN GEIST IN DIE FLASCHE?

DESIGN NEWS MATTI MÄKINEN EIN DESIGNER IN ANGEBOT WIE LOCKEN WIR DEN GEIST IN DIE FLASCHE? WIE KÖNNEN SIE MATTI MÄKINEN TREFFEN? EIN DESIGNER IN ANGEBOT EIN GELUNGENES PRODUKT WORAN ERKENNT MAN DAS GELUNGENE PRODUKT? WIE LOCKEN WIR DEN GEIST IN DIE FLASCHE? UND WAS BEDEUTET DIESES KURZ ZUSAMMENGEFASST?

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

die Olympischen Spiele: 1936 B:ssä järjestettiin kesäolympialaiset, joita kansallissosialistit käyttivät myös propagandistisesti hyväkseen.

die Olympischen Spiele: 1936 B:ssä järjestettiin kesäolympialaiset, joita kansallissosialistit käyttivät myös propagandistisesti hyväkseen. Lektion 2 Eine Wild-East-Tour ÜB. 1 (2) die Spree: Berliinin läpi virtaava joki der Bundeskanzler: pääkaupunkiaseman vuoksi Saksan politiikan johtohahmon, liittokanslerin, asemapaikka die Türkei (Turkki):

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Harrastukset ja vapaa-aika Hobby und Freizeit. Tehtävän kohderyhmä. Tehtävän konteksti. saksa; yläkoulun A- ja B-kieli

Harrastukset ja vapaa-aika Hobby und Freizeit. Tehtävän kohderyhmä. Tehtävän konteksti. saksa; yläkoulun A- ja B-kieli Harrastukset ja vapaa-aika Hobby und Freizeit Tehtävän kohderyhmä saksa; yläkoulun A- ja B-kieli Tehtävän konteksti Suomalainen nuori kertoo harrastuksistaan saman ikäisille ulkomaalaisille nuorille. Aihepiirinä

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

HAKIJA ID Valvoja täyttää. yht. maks. 30 p. / min. 10 p. maks. 30 p. / min. 10 p.

HAKIJA ID Valvoja täyttää. yht. maks. 30 p. / min. 10 p. maks. 30 p. / min. 10 p. HAKIJA ID Valvoja täyttää HELSINGIN YLIOPISTO GERMAANINEN FILOLOGIA / SAKSAN KÄÄNTÄMINEN Valintakoe / Tasokoe SAKSAN KIELEN KOE 4.6.2010 Sivua ei saa kääntää ennen kuin siihen annetaan lupa. Merkitse kaikki

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

1. asua asutaan ei asuta antaa annetaan ei anneta a, ä >e; schwache Stufe. 2. saada saadaan ei saada. 4. osata osataan ei osata

1. asua asutaan ei asuta antaa annetaan ei anneta a, ä >e; schwache Stufe. 2. saada saadaan ei saada. 4. osata osataan ei osata PASSIV DIE FORMENBILDUNG 1. asua asutaan ei asuta antaa annetaan ei anneta a, ä >e; schwache Stufe 2. saada saadaan ei saada 3. tulla tullaan ei tulla 4. osata osataan ei osata 5. tarvita tarvitaan ei

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

1 Täydennä werden-verbillä. Wie alt 1) ihr Anna, Peter und Paul? Anna 2) 18 und Peter und ich 3) 16.

1 Täydennä werden-verbillä. Wie alt 1) ihr Anna, Peter und Paul? Anna 2) 18 und Peter und ich 3) 16. Kertaustehtävät 1 Täydennä werden-verbillä. Mira: Paul: Wie alt 1) ihr Anna, Peter und Paul? Anna 2) 18 und Peter und ich 3) 16. Laura: Frau Schumacher, wie alt 4) Sie dieses Jahr? Frau Schumacher: Ich

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Lektion 1. Ärger in Tegel

Lektion 1. Ärger in Tegel Lektion 1 Ärger in Tegel ÜB. 1. a) 1. C 2. G 3. K 4. E (myös: der Föhn) 5. D 6. I 7. M 8. A 9. H 10. B 11. F 12. J 13. L ÜB. 2 (1) draußen lentokenttä essen gehen valitettavasti der Gast erledigen ulkona

Lisätiedot

PEKKA ERVASTIN KIRJE RUDOLF STEINERILLE

PEKKA ERVASTIN KIRJE RUDOLF STEINERILLE PEKKA ERVASTIN KIRJE RUDOLF STEINERILLE Käännös saksankielestä 18.1.1999 Kristian Miettinen. Käännöksen tarkistus Pentti Aaltonen. Alaviitteet Seppo Aalto. Kirje on peräisin Dornachin Rudolf Steiner -arkistosta.

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten

Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten Puhuttaessa vieraasta kielestä kieliopin termien avulla on ymmärrettävä, mitä ovat 1. sanaluokat (esim. substantiivi), 2. lausekkeet (esim. substantiivilauseke)

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Idő és idő kifejezése Aika ja ajanilmaukset

Idő és idő kifejezése Aika ja ajanilmaukset Idő és idő kifejezése Aika ja ajanilmaukset Vuodenajat Évszakok talvi tél kevät tavasz syksy ősz kesä nyár vuosi év edellisenä vuonna előző évben viime vuonna múlt évben seuraavana vuonna jövőre vuodenaika

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Post- ja prepositioiden rektiosijoista

Post- ja prepositioiden rektiosijoista OsMo IKOLA Post- ja prepositioiden rektiosijoista E. N. Setälän tuttu määritelmä kuuluu: "Postpositiot ja prepositiot muodostavat jonkin substantiivin sijan yhteydessä lauseessa adverbiaalin (harvoin attribuutin)."

Lisätiedot

Einheit 1. Aihepiiri. Viestinnällinen tavoite. Ääntäminen (kertaus) Kielioppi. Moniste-/Kalvopohjat. Vinkkejä käsittelyyn.

Einheit 1. Aihepiiri. Viestinnällinen tavoite. Ääntäminen (kertaus) Kielioppi. Moniste-/Kalvopohjat. Vinkkejä käsittelyyn. Aihepiiri Vaateostoksilla Viestinnällinen tavoite Esittäytyminen ja tutustuminen (kertaus) Ostosten tekeminen Ääntäminen (kertaus) Vokaaliyhtymät ei, ie ja eu ä Vokaalin jälkeinen h b, d, g sanan ja tavun

Lisätiedot

MEDIENMITTEILUNG (HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS) (Frei zur Veröffentlichung am 28.11.2013 Informationssekretärin Anni Lehtonen

MEDIENMITTEILUNG (HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS) (Frei zur Veröffentlichung am 28.11.2013 Informationssekretärin Anni Lehtonen HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS HELSINKI DISTRICT COURT BEZIRKSGERICHT HELSINKI MEDIENMITTEILUNG (HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS) (Frei zur Veröffentlichung am 28.11.2013 Informationssekretärin Anni Lehtonen um 10.00 Uhr)

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Erään. henkisen parantumisen tukijan. Credo. eines. Spirituellenheilungsbegleiters - 1 -

Erään. henkisen parantumisen tukijan. Credo. eines. Spirituellenheilungsbegleiters - 1 - Erään henkisen parantumisen tukijan Credo eines Spirituellenheilungsbegleiters - 1 - Credo eines Spirituellenheilungsbegleiters Text: Pablo Andrés Alemany Lektorat: Astrid Ogbeiwi In Finnisch übersetzt

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

ABC kissa kävelee. A B C kissa kävelee. Tikapuita pitkin taivaaseen. A B C D E. kas kissa hyppelee! Kuuntelu

ABC kissa kävelee. A B C kissa kävelee. Tikapuita pitkin taivaaseen. A B C D E. kas kissa hyppelee! Kuuntelu Kappale 1 ABC ABC kissa kävelee A B C kissa kävelee. Tikapuita pitkin taivaaseen. A B C D E kas kissa hyppelee! Kuuntelu Kuuntele kirjan teksti ABC internetistä (äänite numero 1). 3 Suomen kielen aakkoset

Lisätiedot

Perfektiin liittyvää lisämateriaalia on runsaasti. Siitä voi valita ryhmän tarpeen ja käytettävissä olevan ajan mukaan.

Perfektiin liittyvää lisämateriaalia on runsaasti. Siitä voi valita ryhmän tarpeen ja käytettävissä olevan ajan mukaan. Aihepiiri Wienin nähtävyyksiä Kulkuneuvot Viestinnällinen tavoite Tien kysyminen ja neuvominen Sähköpostiviestin kirjoittaminen Menneestä kertominen Ääntäminen (kertaus) s-äänteet r-äänteet Sanapaino en-pääte

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Getränke Kaffee 2,20 Tee 1,60 Heiße Zitrone 1,20 Heiße Schokolade 2,80. Cola 2,50 Orangensaft 2,50 Mineralwasser 2,50 Apfelschorle 2,50

Getränke Kaffee 2,20 Tee 1,60 Heiße Zitrone 1,20 Heiße Schokolade 2,80. Cola 2,50 Orangensaft 2,50 Mineralwasser 2,50 Apfelschorle 2,50 02 Im Café Speisen Croissant 1,20 Bagel 2,70 Pizza 5,90 Salat 4,50 Muffin 2,20 Apfelstrudel 2,70 Fruchtsalat 3,00 Eis 0,90 pro Kugel Getränke Kaffee 2,20 Tee 1,60 Heiße Zitrone 1,20 Heiße Schokolade 2,80

Lisätiedot

TERVETULOA Meijän kouluun

TERVETULOA Meijän kouluun Kirja kynä vihko TERVETULOA Meijän kouluun Ole hyvä, tämä on sinun oma opiskeluvihko nimi päivitys 4.5. 2016/ta Suomen kielen aakkoset, ääntäminen kirjoita viivalle kirjaimella alkava sana, sanoja (opettaja

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Tehtävä 4. Tehtävä 3. Saksan kielessä c, d, x, z ja q ovat yleisiä kirjaimia. Agricola hyödynsi näitä omissa teksteissään hyvin paljon.

Tehtävä 4. Tehtävä 3. Saksan kielessä c, d, x, z ja q ovat yleisiä kirjaimia. Agricola hyödynsi näitä omissa teksteissään hyvin paljon. Tehtävä 1 Vieressä olevalle tuomiokirkon kartalle on merkitty neljä nuolta, etsi nuolien kohdalla olevat hautakivet kirkosta ja kirjoita niissä lukevat saksalaiset sukunimet ylös. Yritä löytää ainakin

Lisätiedot

Hotelliin saapuminen An der Rezeption

Hotelliin saapuminen An der Rezeption 1 Tehtävän kohderyhmä saksa A- ja B-kieli, 7.-9.-luokka 2 Tehtävän konteksti matkustaminen aihepiirin käsittelyvaihe: Hotelliin saapuminen An der Rezeption Ennakkoon on käsitelty lukukirjasta tekstikappale,

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 15 Audio - osa 1. Tulin, näin, voitin!

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 15 Audio - osa 1. Tulin, näin, voitin! Oppitunti 15 Audio - osa 1 Käännä omalle kielellesi. 1 Tulin, näin, voitin! (Julius Caesar) Hän voittaa paljon. Ensimmäinen on voittaja. kortteja Voittaja hymyilee. Voittajat hymyilevät. voittaa voitan

Lisätiedot

Sydämen koti. saatesanat

Sydämen koti. saatesanat saatesanat Sydämen koti yhä uudelleen juuriltaan revitty sielu vereslihalla kaikkien tuolien välissä matkalaukussa sydämen koti Näin kirjoitin muutama vuosi sitten, kun taas kerran kipuilin oman itseni

Lisätiedot

Einheit 4. Aihepiiri. Viestinnällinen tavoite. Ääntäminen (kertaus) Kielioppi. Moniste-/Kalvopohjat. Vinkkejä käsittelyyn. Syntymäpäivät Asuminen

Einheit 4. Aihepiiri. Viestinnällinen tavoite. Ääntäminen (kertaus) Kielioppi. Moniste-/Kalvopohjat. Vinkkejä käsittelyyn. Syntymäpäivät Asuminen Aihepiiri Syntymäpäivät Asuminen Viestinnällinen tavoite Juhliin kutsuminen Onnitteleminen Asumisesta kertominen Ääntäminen (kertaus) Painotus lauseessa Lainasanat Kielioppi Werden-verbi Persoonapronominien

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Apukysymyksiä: Wie viele Einwohner? Wie alt? Sehenswürdigkeiten? Was kann man dort machen?

Apukysymyksiä: Wie viele Einwohner? Wie alt? Sehenswürdigkeiten? Was kann man dort machen? Aihepiiri Helsinki Suomen kesä Mökkielämä Viestinnällinen tavoite Matkalipun osto Hotellihuoneen varaaminen Toriostosten tekeminen Suomen kesästä kertominen Oman kotipaikkakunnan esitteleminen Ääntäminen

Lisätiedot

Einheit 1 Liebe fürs Leben oder auch nicht?

Einheit 1 Liebe fürs Leben oder auch nicht? Liebe fürs Leben oder auch nicht? Los geht s! Aller Anfang ist schwer Ääniteteksti...14 Schlüsseltext: Zwischen Kind und Karriere Sisältö: Teksti kertoo ensin yleisellä tasolla väestökehityksestä Saksassa.

Lisätiedot

b) finiitti verbin imperfektillä (+ ptp ja tai infinitiivillä) * sana muodoissa huomioitavaa sija valinnan jälkeen (substantiivi fraase)

b) finiitti verbin imperfektillä (+ ptp ja tai infinitiivillä) * sana muodoissa huomioitavaa sija valinnan jälkeen (substantiivi fraase) SAKSAN KIELIOPPI (opintoni muistiinpanoja) 1) KURSSEILLA > OPITAAN KIELEN PERUS YKSITYISKOHDAT ja KÄYTTÄMINEN * sanatasolla (sanamuodot) > fraasetasolla (sijat) > lausetasolla (sanajärjestys) > virketasolla

Lisätiedot

Kolmas kappale Dritte Lektion

Kolmas kappale Dritte Lektion Dritte Lektion A. Dialogeja 1. Voitko sinä käydä kaupassa? Kannst du einkaufen gehen? L: Heikki, voitko sinä käydä kaupassa? H: Tietysti, mitä me tarvitsemme? L: Kaikkea. Jääkaappi on ihan tyhjä. H: Voitko

Lisätiedot

Deutschsprachige Ärzte in Helsinki. Allgemeinmedizin:

Deutschsprachige Ärzte in Helsinki. Allgemeinmedizin: Stand April 2016 Deutschsprachige Ärzte in Helsinki Allgemeiner NOTRUF 112 Medizinischer Notdienst (09) 10023 Diese Angaben basieren auf Informationen, die der Auslandsvertretung zum Zeitpunkt der Abfassung

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset saksa-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset saksa-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Herzlichen Glückwunsch! Für Euren gemeinsamen Lebensweg wünschen wir Euch alle Liebe und alles Glück dieser Welt. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa.

Lisätiedot

Ich und meine Freizeit NÄYTE. Yhdistä suomen- ja saksankielinen vapaa-ajan tekeminen. Kirjoita kirjain ruutuun.

Ich und meine Freizeit NÄYTE. Yhdistä suomen- ja saksankielinen vapaa-ajan tekeminen. Kirjoita kirjain ruutuun. INTRO Ich und meine Freizeit A Verbinde bitte! Yhdistä suomen- ja saksankielinen vapaa-ajan tekeminen. Kirjoita kirjain ruutuun. 1. kuunnella musiikkia 2. laulaa kuorossa 3. soittaa kitaraa/pianoa 4. harrastaa

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-saksa

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-saksa Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Herzlichen Glückwunsch! Für Euren gemeinsamen Lebensweg wünschen wir Euch alle Liebe und alles Glück dieser

Lisätiedot

------lmltätieltä Te pu h utte?)

------lmltätieltä Te pu h utte?) N NKIIöTIFDOT Silmien väri: Pituus: Syntymäaika ja -paikka: etunimi sukunimi Sosiaaliturvatunnus: Osoite: Puhelinnumero: Kansalaisuus: lähiosoite kotinumero (Minkämaalainen olette?) postinumero työnumero

Lisätiedot

Keresztes. László. Finn nyelvkönyv. kezdőknek és középhaladóknak. Második kiadás

Keresztes. László. Finn nyelvkönyv. kezdőknek és középhaladóknak. Második kiadás Outi Karanko Keresztes Irmeli Kniivilá László Finn nyelvkönyv kezdőknek és középhaladóknak Második kiadás Tankönyvkiadó. Budapest, 1987 TARTALOMJEGYZÉK Bevezetés Hangtan Áántámisharjoituksia Kiejtési gyakorlatok

Lisätiedot

SUOMI-INFO. Finnland ist ca. 1.140 km lang und an der breitesten Stelle ca. 530 km breit.

SUOMI-INFO. Finnland ist ca. 1.140 km lang und an der breitesten Stelle ca. 530 km breit. SUOMI-INFO Ein paar Fakten über SUOMI... Finnland hat 5,2 Mio. Einwohner. Davon leben ca. 560.000 in der Hauptstadt Helsinki. Tampere ist die 3. größte Stadt mit ca. 204.000 Einwohnern. Finnland gehört

Lisätiedot

Der alternative Verkehrsdienst Vaihtoehtoinen kuljetuspalvelu A N D I. in der Verbandsgemeinde St.Goar-Oberwesel

Der alternative Verkehrsdienst Vaihtoehtoinen kuljetuspalvelu A N D I. in der Verbandsgemeinde St.Goar-Oberwesel Der alternative Verkehrsdienst Vaihtoehtoinen kuljetuspalvelu A N D I in der Verbandsgemeinde St.Goar-Oberwesel Ausgangssituation Lähtökohta Das Land Rheinland-Pfalz hatte Ende der Neunziger Jahre ein

Lisätiedot

Zur Wiedergabe von Helsinkier Toponymen in den deutschen Übersetzungen von drei finnischen Romanen

Zur Wiedergabe von Helsinkier Toponymen in den deutschen Übersetzungen von drei finnischen Romanen UNIVERSITÄT HELSINKI Institut für moderne Sprachen Germanistik Zur Wiedergabe von Helsinkier Toponymen in den deutschen Übersetzungen von drei finnischen Romanen Magisterarbeit Betreuerin: Prof. Dr. Irma

Lisätiedot

Kappale 2. Tervetuloa!

Kappale 2. Tervetuloa! Kappale 2 Tervetuloa! 17 Virtaset muuttavat On maanantai. Virtaset muuttavat. Osoite on Koivutie 8. 18 Joonas Virtanen on pihalla. Pieni poika tulee ulos. Hei, kuka sinä olet? Minä olen Joonas Virtanen.

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Maaliskuu - März 201 4 Nr. 1

Maaliskuu - März 201 4 Nr. 1 Maaliskuu - März 201 4 Nr. 1 DER KIENSPAN S U O M I -S AKS A YH D I S TYS F I N N I S CH -D E U TS CH E R VE RE I N LAP P E E N RAN TA DER KIENSPAN Lappeenrannan Suomi-Saksa Yhdistys ry:n tiedotuslehti

Lisätiedot

Kappale 2. Olla-verbi. Kirjoita kyllä-muoto (positiivinen). Kirjoita ei-muoto (negatiivinen). Matti mies. Minä opettaja. Me koulussa. Sinä iloinen.

Kappale 2. Olla-verbi. Kirjoita kyllä-muoto (positiivinen). Kirjoita ei-muoto (negatiivinen). Matti mies. Minä opettaja. Me koulussa. Sinä iloinen. Lisä- harjoituksia Kappale 2 Olla-verbi Kirjoita kyllä-muoto (positiivinen). Matti mies. Minä opettaja. Me koulussa. Sinä iloinen. Te Helsingissä. Kirjoita ei-muoto (negatiivinen). Matti nainen. Minä opiskelija.

Lisätiedot

Mechernich 2010. Ohjelma. Saksan-matkan ohjelma (4.5. 11.5.2010)

Mechernich 2010. Ohjelma. Saksan-matkan ohjelma (4.5. 11.5.2010) Mechernich 2010 Ohjelma Saksan-matkan ohjelma (4.5. 11.5.2010) ti 4.5. Lähtö Orivedeltä n. klo 14.30. Lähtöselvitys Tampere-Pirkkalan kentällä n. klo 15.30 GOING OUT From Tampere(TMP) to Frankfurt-Hahn(HHN)

Lisätiedot

Min demhewê sefer kem bo Îngilîstan_ê. Detanhewê: Haluatte / Demhewê: Haluan

Min demhewê sefer kem bo Îngilîstan_ê. Detanhewê: Haluatte / Demhewê: Haluan I ف ربوونی زمانی کوردی O [ BO KIWÊ? / LE KIWÊ? / LEKIWÊ ŘA ] / [ بۆ کوێ / له کوێ / له کوێ ڕا ] / [ (MINNE? / MIHIN) / MISSÄ / MISTÄ ] Le ç wiļatêk?: Missä maassa? FERHENGOK / فهرههنگۆک / SANASTO : Le kiwêy?

Lisätiedot

Herranniemi 1920-luvulla

Herranniemi 1920-luvulla IDEASTA TOSITOIMIIN Elettiin vuotta 1958, jolloin Aino ja Lauri Nevalainen asustivat Herranniemessä pitäen karjaa ja hoitaen viljelyksiä noin 50 hehtaarin maatilalla. Talvella Aino-emäntä huomasi sanomalehti

Lisätiedot

ZUR EXPLIZIERUNG ALS ÜBERSETZUNGSSTRATEGIE

ZUR EXPLIZIERUNG ALS ÜBERSETZUNGSSTRATEGIE ZUR EXPLIZIERUNG ALS ÜBERSETZUNGSSTRATEGIE Explikationen in der finnischen Übersetzung von Petra Hammesfahrs Erzählung Der Blinde Pro Gradu Arbeit Institut für moderne und klassische Sprachen Deutsche

Lisätiedot

Page 1 of 9. Suurlähettiläs Päivi Luostarinen Itsenäisyyspäivän vastaanotto 6.12.2011 Felleshus. Hyvät naiset ja herrat, Hyvät ystävät,

Page 1 of 9. Suurlähettiläs Päivi Luostarinen Itsenäisyyspäivän vastaanotto 6.12.2011 Felleshus. Hyvät naiset ja herrat, Hyvät ystävät, Page 1 of 9 Suurlähettiläs Päivi Luostarinen Itsenäisyyspäivän vastaanotto 6.12.2011 Felleshus Hyvät naiset ja herrat, Hyvät ystävät, Olen tavattoman iloinen ja ylpeä, että saan emännöidä ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

Ich und meine Freizeit

Ich und meine Freizeit INTRO Ich und meine Freizeit A Verbinde bitte! Yhdistä suomen- ja saksankielinen vapaa-ajan tekeminen. Kirjoita kirjain ruutuun. 1. kuunnella musiikkia 2. laulaa kuorossa 3. soittaa kitaraa/pianoa 4. harrastaa

Lisätiedot

NunnaUuni-Anleitung zur Händlerwerbung

NunnaUuni-Anleitung zur Händlerwerbung NunnaUuni-Anleitung zur Händlerwerbung Diese Anleitung enthält die allgemeinen Grundsätze zur Darstellung der Produktmarke und Produkte von NunnaUuni in den Anzeigen der Händler. Vom Standpunkt des einheitlichen

Lisätiedot

Gesetzentwurf. Deutscher Bundestag 8. Wahlperiode. Drucksache 8/3993. der Bundesregierung

Gesetzentwurf. Deutscher Bundestag 8. Wahlperiode. Drucksache 8/3993. der Bundesregierung Deutscher Bundestag 8. Wahlperiode Drucksache 8/3993 12.05.80 Gesetzentwurf der Bundesregierung Sachgebiet 810 Entwurf eines Gesetzes zu dem Abkommen vom 23. April 1979 zwischen der Bundesrepublik Deutschland

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Oppitunti 9 - osa 1. lihaa ja perunasose perunasose = perunamuusi perunasoseuttaja ja kolme perunaa perunamuusi ja kanaa (kanankoipi) kurpitsasose

Oppitunti 9 - osa 1. lihaa ja perunasose perunasose = perunamuusi perunasoseuttaja ja kolme perunaa perunamuusi ja kanaa (kanankoipi) kurpitsasose Oppitunti 9 - osa 1 numeroita ehjä - rikki sata kaksisataa kolmesataa neljäsataa tuhat kaksituhatta kolmetuhatta neljätuhatta kymmenentuhatta kaksikymmentätuhatta satatuhatta miljoona 1 lihaa ja perunasose

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi).

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi). Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi). 1. Pääsitkö sinä yliopistoon... OPISKELLA? opiskelemaan 2. Milloin sinä menet... TAVATA Katjua? tapaamaan 3. Mitä sinä menet... TEHDÄ Tampereelle? tekemään

Lisätiedot

KH 2222. Surroundsound-System mit Q-Sound. Bedienungsanleitung

KH 2222. Surroundsound-System mit Q-Sound. Bedienungsanleitung KH 2222 Surroundsound-System mit Q-Sound Bedienungsanleitung De KH 2222 IB v. 1.0, 04-12-2003 Kompernaß Handelsgesellschaft mbh Burgstraße 21 D-44867 Bochum, Deutschland www.kompernass.com Index 1. Technische

Lisätiedot

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och 100 kpl/st. Kuntaliitos Sammatin kanssa 1.1.2009 - Kommunsammanslagning med Sammatti 1.1.2009 Kuntaliitos Karjalohjan ja Nummi-Pusulan

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Koska naapurit olivat kaataneet puun meidän pihalle, he korjasivat sen pois.

Koska naapurit olivat kaataneet puun meidän pihalle, he korjasivat sen pois. JATKA LAUSETTA. PLUSKVAMPERFEKTI + IMPERFEKTI Kun minä olin syntynyt, olin pieni vauva. Kun me olimme kuorineet perunat, keitimme ne. Sitten kun perunat olivat kiehuneet, söimme ne kastikkeen kanssa. Koska

Lisätiedot

Oppitunti 7 - osa 1 Numerot 11-26 [yhdestätoista kahteenkymmeneenkuuteen] vaalea ja tumma

Oppitunti 7 - osa 1 Numerot 11-26 [yhdestätoista kahteenkymmeneenkuuteen] vaalea ja tumma Oppitunti 7 - osa 1 Numerot 11-26 [yhdestätoista kahteenkymmeneenkuuteen] vaalea ja tumma 1 yksitoista (11) kaksitoista (12) kolmetoista (13) neljätoista (14) viisitoista (15) kuusitoista (16) seitsemäntoista

Lisätiedot

Kappale 3. Hyvää ruokahalua!

Kappale 3. Hyvää ruokahalua! Kappale 3 Hyvää ruokahalua! Maija tekee ruokaa Maija Virtanen on keittiössä. Hän keittää spagettia. Pöydällä on 4 haarukkaa, veistä, lautasta ja lasia. Lattialla on neljä tuolia ja matto. Hellalla on kaksi

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Kappale 2 A. Avannolla kehrääjät

Kappale 2 A. Avannolla kehrääjät A. Avannolla kehrääjät Olipa kerran ukko ja akka ja heillä tytär. Lapsen ollessa vielä pieni äiti kuoli ja isä meni uusiin naimisiin. Ei kestänyt kauankaan, kunnes äitipuoli sai myös lapsen, tyttären hänkin.

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Mohamedin serkku Omid tulee ensi viikonloppuna Helsingistä Tampereelle. Mohamed soittaa Omidille.

Mohamedin serkku Omid tulee ensi viikonloppuna Helsingistä Tampereelle. Mohamed soittaa Omidille. 14. kappale (neljästoista kappale): P UHELIMESSA 14.1 Treffit Mohamedin serkku Omid tulee ensi viikonloppuna Helsingistä Tampereelle. Mohamed soittaa Omidille. Omidin äiti: Mohamed: Omidin äiti: Mohamed:

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

SATZUNG SÄÄNNÖT SAKSALAIS-SUOMALAISEN KAUPPAKAMARIN. der DEUTSCH-FINNISCHEN HANDELSKAMMER e. V. verabschiedet auf der. vahvistettu

SATZUNG SÄÄNNÖT SAKSALAIS-SUOMALAISEN KAUPPAKAMARIN. der DEUTSCH-FINNISCHEN HANDELSKAMMER e. V. verabschiedet auf der. vahvistettu SATZUNG der DEUTSCH-FINNISCHEN HANDELSKAMMER e. V. verabschiedet auf der Mitgliederversammlung am 26. Mai 2003 in Helsinki SAKSALAIS-SUOMALAISEN KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT vahvistettu jäsenkokouksessa 26. toukokuuta

Lisätiedot

Arvoisa lukija, kuulun niihin ihmisiin, jotka

Arvoisa lukija, kuulun niihin ihmisiin, jotka M. A. Numminen Ludwig Wittgensteinin Tractatuksen ensimmäinen lause Jaakko Mattila, Myöhempi pimeä kohta, 2010, fotoetsaus, 60x60cm, 20kpl, editio Arvoisa lukija, kuulun niihin ihmisiin, jotka ahmivat

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Kulttuurierot kuluttajaverkkokaupassa Suomen ja Saksan välillä Antti Grönlund 16.4.2015

Kulttuurierot kuluttajaverkkokaupassa Suomen ja Saksan välillä Antti Grönlund 16.4.2015 Kulttuurierot kuluttajaverkkokaupassa Suomen ja Saksan välillä Antti Grönlund 16.4.2015 Saksan kauppakamariverkosto 2 Saksan ulkomaankaupantuki Kolme pylvästä IHK eli sisämaan kauppakamarit läsnä 90 alueella

Lisätiedot

"Wir trinken bis Iittala erscheint" Pressglas und Andenken-Becher aus der Glashütte Iiittala, Finnland

Wir trinken bis Iittala erscheint Pressglas und Andenken-Becher aus der Glashütte Iiittala, Finnland Abb. 2002-5/038 Weingläser, gepresst, teilweise mit angeschmolzenen, geblasenen Stielen aus Iittala 1981, S. 79/84, Abb. 4, Weingläser [Viinapikareita] von links nach rechts: Dekor Arvika, gepresst Nr.

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Deutschsprachige Ärzte in Helsinki. Allgemeinmedizin:

Deutschsprachige Ärzte in Helsinki. Allgemeinmedizin: Stand September 2015 Deutschsprachige Ärzte in Helsinki Allgemeiner NOTRUF 112 Medizinischer Notdienst (09) 10023 Diese Angaben basieren auf Informationen, die der Auslandsvertretung zum Zeitpunkt der

Lisätiedot

KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä?

KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä? MONIKON PARTITIIVI KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä? Minulla on kirjoja. Hänellä on koiria. Minulla ei ole levyjä. Hänellä ei ole ystäviä. 2. Missä? Mistä? VERBI Mitä? Ketä? Mihin? (yksikkö) Pöydällä

Lisätiedot