Hochschule Aalen WS05. Finnisch für Interessierte. Quelle: Dozent: Magnus Mäkelä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hochschule Aalen WS05. Finnisch für Interessierte. Quelle: http://www.helsinginsanomat.fi/viivijawagner/1101982015529. Dozent: Magnus Mäkelä"

Transkriptio

1 Hochschule Aalen WS05 Finnisch für Interessierte Quelle: Dozent: Magnus Mäkelä Diese Unterlage ist nur im Zusammenhang mit der Vorlesung vollständig und sollte möglichst nicht isoliert verwendet werden. Aktualisiert am: 3. Januar 2006.

2 Introduktion...3 Finnisch ist anders!...3 Keine Artikel, kein Geschlecht...3 Endungen ohne Ende...3 Original finnische Wörter (sind originell)...4 Geschriebenes und Gesprochenes...4 Das kenne ich!...5 Aussprache...6 Fremdwörter...7 Diphthonge...8 Stufenwechsel...8 Das Alphabet...9 Vokale...10 Konsonante...10 Zahlen...11 Grundzahlen (numerot)...11 Ordnungszahlen (järjestysluvut)...11 Wochentage und Monate...12 Viikonpäivät...12 Kuukaudet...12 Schilder und Hinweise...12 Nützliches...13 Ensimmäinen kappale Erste Lektion...15 Esittäytyminen (Sich vorstellen)...15 Harjoituksia (Übungen)...16 Toinen kappale zweite Lektion...18 Harjoituksia...19 Kolmas kappale dritte Lektion...21 Verbit (Verbe)...22 Verneinung des Verbs...24 Verbit: Lauserakenne (Verbe: Satzbau)...25 Was lernen wir daraus?...28 Haben...30 Lisää harjoituksia Weitere Übungen...30 Zum Nachschlagen...32 Die Fälle des Finnischen...32 Fragewörter...33 Pronomen...33 Tage, Monate, Datum...34 Datum und Uhrzeiten...35 Himmelsrichtungen...36 Ein paar nützliche Ortsangaben...36 Wortstämme...37 Anhang

3 Introduktion Finnisch ist anders! Die meisten europäischen Sprachen sind miteinander näher oder entfernter verwandt; vgl. Deutsch Niederländisch Englisch, Italienisch Französisch Spanisch usw. Diese gehören derselben Sprachfamilie an: der indo-europäischen (die ersten der germanischen, die zweiten der romanischen). Finnisch gehört zur ural-altaiischen Sprachfamilie und der Gruppe der finnischugrischen Sprachen. Zu dieser letzten Gruppe gehören auch Ungarisch, Estnisch und Lappisch. Unter diesen vier sind das Finnische und das Estnische am nächsten verwandt, d.h., praktisch gesehen, mit Kenntnissen der einen Sprache kann man die zweite zum Teil verstehen, bzw. etwas einfacher erlernen. Dennoch sollte man sich bewusst sein, dass diese Sprachen sich bereits mehrere tausende Jahre getrennt entwickelt haben. Die Verwandtschaft beruht hauptsächlich auf folgenden Eigenarten: 1) kein grammatisches Geschlecht (hän in Finnisch kann sowohl er als auch sie bedeuten) 2) keine Artikel (der/die/das) 3) lange Wörter aufgrund der Sprachstruktur (agglutinierende Sprache) 4) viele grammatische Fälle (15, vgl. Deutsch 4, Russisch und Latein 6) 5) Possessiv-Endungen (Suffix) 6) Post-Positionen zusätzlich zu Prä-Positionen 7) kein Verb für haben Keine Artikel, kein Geschlecht Das Fehlen der Artikel und des Geschlechts macht das Finnische in gewisser Hinsicht einfacher. Deswegen kann es vorkommen, dass ein Finne, der Deutsch spricht, mal sie sagt, wenn er er meint. Beispiele: auto das Auto lusikka der Löffel hän er, sie haarukka die Gabel veitsi das Messer Endungen ohne Ende Das Finnische benötigt Affixe (hauptsächlich Infixe und Suffixe), um verschiedene Bedeutungen und Relationen auszudrücken, wo andere Sprachen Präpositionen einsetzen. Dies bedeutet, ein bisschen wie in deutschen Nebensätzen, dass die vollständige Information erst am Ende zu finden ist. Beispiele: auto+ssa im Auto puhu+t du sprichst auto+ssa+ni in meinem Auto puhu+t+ko? sprichst du? auto+i+ssa in Autos (in den ) puhu+i+t du sprachst Es gibt jedoch auch einige Postpositionen und Präpositionen, die den deutschen entsprechen. Liisan kanssa mit Liisa ilman Liisaa ohne Liisa Liisan jälkeen nach (zeitlich) Liisa ennen Liisaa vor (zeitlich) Liisa Liisan edessä vor Liisa 3

4 Liisan takana hinter Liisa Wörtern Endungen hinzuzufügen kann etwas merkwürdig vorkommen, vor allem weil nicht selten der Wortstamm sich dann auch ändert, aber diese Änderungen sind relativ gesetzmäßig und dadurch recht gut erlernbar. Original finnische Wörter (sind originell) Heutzutage gibt es im Finnischen ziemlich viele Lehnwörter hauptsächlich aus dem Schwedischen und dem Englischen. Die Entlehnung aus anderen Sprachen geht weit zurück, z.t. so weit, dass die Ursprungssprachen sich danach weiter entwickelt haben: das finnische Wort kuningas stammt aus dem deutschen König, genauer gesagt aus dem Altsächsischen kuning. Vgl. Schwedisch kung, oder etwas veraltet konung. Das finnische Wort für Deutschland stammt auch aus dieser Zeit, vgl. Sachsen mit Saksa. Aber da die meisten Wörter doch original finnisch sind, muss ziemlich viel Zeit mit dem Erlernen neuer Wörter verbracht werden. Beispiele: puhelin Telefon sähkö Elektrizität, Strom tietokone Computer sähke Telegramm Wörter können auch durch das Hinzufügen eines Suffixes geformt werden: kirja Buch sana Wort kirjasto Bibliothek sanasto Vokabular Zusammengesetzte Wörter sind ebenfalls möglich: sanakirja Wörterbuch Wort-Buch tietosanakirja Lexikon Wissen-Wort-Buch tietokoneohjelma Computerprogramm Wissen-Maschine-Programm matkapuhelin Mobiltelefon Reise-Telefon (Für Handy wird aber umgangssprachlich kännykkä oder känny benutzt, was, wie im Deutschen, von käsi Hand geformt wurde.) Geschriebenes und Gesprochenes Das Finnische hat den Vorteil, dass das Geschriebene genauso gesprochen wird (werden kann), d.h. die finnische Schrift ist eine phonetische. Nur entwickelt sich die gesprochene Sprache trotzdem schneller als die (und teilweise unabhängig von der) geschriebene(n) Sprache. Dies ist manchmal etwas irritierend für Ausländer, die dabei sind, sich die Sprache anzueignen. Vgl.: minä olen ich bin Umgangssprachlich mä oon sinä menet du gehst sä meet Dazu gibt es regionale Unterschiede. Diese sind jedoch nicht so groß wie die zwischen z.b. Schleswig-Holstein und Bayern und betreffen hauptsächlich die Wortwahl und die Aussprache, nicht die Grammatik. Vgl.: 4

5 minä ich mä mää mie minulle mir mulle mul miulle Das kenne ich! Es gibt, wie gesagt, auch Lehnwörter aus z.b. dem Schwedischen (die häufig aus dem Deutschen stammen) oder dem Englischen. Diese werden aber immer eingefinnischt, d.h. für die finnische Zunge aussprechbar gemacht (und gleichzeitig wird die Orthographie angepasst). Dies geschieht nicht selten durch hinzufügen eines Vokals. Ergänze die Tabelle mit den deutschen Übersetzungen! Finnisch taksi bussi pubi filmi hotelli posti pankki rokki musiikki presidentti teatteri banaani museo Deutsch Vor allem in der Umgangssprache (unter Jugendlichen) werden englische Ausdrücke benutzt. Welche könnten hier gemeint sein? Umgangssprachlich od. Slang Englisch (ergänze!) Standardfinnisch iisi helppo okei jess sori selvä kyllä anteeksi Bevor Finnland Finnland wurde, war es lange Zeit ein Teil Schwedens. Deswegen gibt es immer noch eine Minderheit (5-6%), deren Muttersprache Schwedisch ist und deswegen haben viele Orte (Straßen ) zwei Namen: einen auf Finnisch, einen auf Schwedisch (historisch gesehen der ältere). Diese sind nur selten erkennbar als der gleiche Name in der jeweils anderen Sprache. Vgl.: 5

6 Finnisch Helsinki Turku Porvoo Pietarsaari Vaasa Aleksanterinkatu Hämeentie Schwedisch Helsingfors Åbo Borgå Jakobstad Vasa Alexandersgatan Tavastvägen Aus demselben Grund sind öffentliche Hinweisschilder oft (und per Gesetz) in beiden Sprachen (im Prinzip in jedem Ort, wo die Minderheit mindestens 6% der Bevölkerung ausmacht). Für Deutschsprachige sind schwedischsprachige Schilder leichter zu verstehen. Vgl.: Finnisch ravintola yliopisto puhelin seis asema Schwedisch restaurang universitet telefon stop station Übersetze folgende Wörter ins Deutsche! Radio, televisio, faksi, video, kahvi, tee, viini, siideri, viski, tupakka, tomaatti, meloni, banaani, oliivi, professori, ministeri, turisti, auto, bussi, metro, taksi, museossa, hotellissa, teatterissa, pubissa. Und was waren diese noch in Finnisch? Bank, Bar, Telefon, Buch, Bibliothek, Wort, Wörterbuch, Computer. Aussprache Wie oben bereits erwähnt, bedient sich das Finnische einer phonetischen Schrift. D.h. dass jeder Buchstabe immer den gleichen Laut repräsentiert. Die Laute sind entweder kurz oder lang (die langen Laute sind ein bisschen mehr als doppelt so lang, wie die kurzen). Es ist sehr wichtig für die Bedeutung, ob ein Laut kurz oder lang ist. Vgl.: tuli Feuer tapan ich töte mato Wurm tuuli Wind tapaan ich treffe matto Teppich tulli Zoll Das finnische Alphabet hat 8 Vokale. Die Vokale a, o, u (hintere Vokale)können niemals in einem Wort zusammen mit ä, ö, y (vordere Vokale) vorkommen; dies nennt sich Vokalharmonie. Die Vokale e und i (mittlere Vokale) sind neutral und können also zusammen mit jedem anderen Vokal auftreten. ä e a ö i o y u 6

7 Dies führt dazu, dass die meisten Suffixe in zwei Varianten auftreten. auto+ssa im Auto puhut+ko sprichst du? keittiö+ssä in der Küche kysyt+kö fragst du? Es ist auch sehr wichtig, zwischen a und ä (und o und ö) zu unterscheiden. Vgl.: Minä valitan hänestä. Minä välitän hänestä. Minä näin hänet. Minä nain hänet. tuo työ tuhma - tyhmä Ich beschwere mich über ihn/sie. Ich mag ihn/sie. Ich sah ihn/sie. Ich heiratete ihn/sie. das da - Arbeit ungezogen - dumm In zusammengesetzten Wörtern können alle Vokale zusammen auftreten; das letzte Wort der Zusammensetzung bestimmt den Vokal der Endung. Vgl.: kirja+hylly Buchregal kirja+kauppa Buchladen kirjahylly+ssä kirjakaupa+ssa Eine weitere (absolute) Regelmäßigkeit findet man in der Betonung: das Finnische betont immer die erste Silbe: banaani tomaatti musiikki paraati televisio museo tupakka prosentti Die Satzintonation ist steigend-fallend, sogar in Fragen. Versuche, die folgenden Sätze auszusprechen. Minä rakastan sinua. Mitä kello on? Mitä kuuluu? Ich liebe dich. Wieviel Uhr ist es? Wie geht s? Fremdwörter Noch kurz zur Aussprache von Fremdwörtern. Das Finnische hat lange vermieden Fremdwörter mit vielen Konsonanten am Anfang des Wortes einzuführen, bzw. hat diese immer entsprechend angepasst, vgl. Strand und ranta. Eine weitere Eigenheit ist einen Vokal ans Ende des fremden Wortes anzuhängen, vgl. mug und muki. In späterer Zeit hat man dennoch Wörter eingeführt, die diesem Standard nicht ganz entsprechen, z.b. presidentti. Dies hat dazu geführt, dass manche Finnen, vor allem ältere, ein Wort wie presidentti dann als resitentti aussprechen. Dieses Phänomen beruht auch auf der Tatsache, dass Finnisch nicht (wirklich) unterscheidet zwischen stimmhafte (b, d, g) und stimmlose (p, t, k) Konsonanten. Es gibt keine, wie im Englischen, s.g. minimalen Paare: gate/kate, bag/back, bed/pet, dent/tent usw. Deswegen haben Finnen manchmal Probleme, diese Buchstaben bzw. Laute (b/p, d/t, g/k) auseinander zu halten. Des weitern hat das Finnische nur einen Sibilant (Zischlaut) s und einen Semivokal v, vgl. noch mit dem Englischen: sin/share, size; vice/wise/fare. Also müssen die meisten Ausländer, die 7

8 Finnisch lernen, einfach weniger Laute einsetzen, als sie es in ihrer eigenen Sprache normalerweise tun. Diphthonge Vokale spielen wie gesagt eine wichtige Rolle im Finnischen. Lang oder kurz ist entscheidend für die Bedeutung. Daher ist es vielleicht nicht überraschend, dass Vokale auch in Verbindung für sich ausgesprochen werden; es gibt viele Diphthonge (Zwielaute) im Finnischen. a) auf i endende Diphthonge -ei-: leipä Brot ; -äi-: äiti,mutter ; -ui-: uida Schwimmen ; -ai-: kaikki alle ; -oi-: voi Butter ; -öi-: öisin nachts ; -yi-: lyijy Blei b) auf u endende Diphthonge -au-: sauna Sauna ; -ou-: koulu Schule ; -eu-: seutu Gegend ; -iu-: viulu Violine c) auf y endende Diphthonge -äy-: täynnä voll ; -öy-: löyly Aufguss in der Sauna ; sowie: -ie-: mies Mann ; -yö-: yö Nacht ; -uo-: juoma Getränk. Andere Vokalbindungen, die hier nicht auftauchen, sind auch keine Diphthonge, sondern zwei aufeinander folgende Vokale, die zu zwei verschiedenen Silben gehören, z.b. ka-pe-a schmal. Stoßen an der Verbindungsstelle eines zusammengesetzten Wortes zwei gleiche Vokale aneinander, werden sie durch einen Bindestrich getrennt, z.b. linja-auto Autobus. Stufenwechsel Der Stufenwechsel ist ein weiteres Phänomen des Finnischen, das mit der Aussprache zusammenhängt. Da das Finnische so viele Endungen und Beugungen hat, hat das dazu geführt, dass auch der Stamm (an den die Endung angehängt wird) sich ändert, damit das ganze aussprechbar bleibt. Man spricht von starker und schwacher Stufe (z.b. pp: stark; p: schwach). Den Stufenwechsel lernt man zusammen mit den Vokabeln, aber eine Auflistung der Möglichkeiten kann dennoch hilfreich sein. 8

9 stark - schwach Nominativ bzw. Genitiv bzw. Stufe Infinitiv 1. Person Singular 1. pp p lamppu lampun Lampe 2. tt t matto maton Teppich 3. kk k kukka kukan Blume 4. p v tapa tavan Art 5. Vok.+t Vok.+d mato madon Wurm 6. ht hd lähteä lähden gehen 7. k - 0 jalka jalan Fuß 8. mp mm kampa kamman Kamm 9. nt nn ranta rannan Strand 10. nk ng lanka langan Faden 11. lt ll kulta kullan Gold 12. rt rr parta parran Bart 13. lke lje polkea poljen radeln 14. rke rje särkeä särjen Weh tun 15. hke hje rohjeta (schwach) rohkenen (stark) wagen 16. k v puku puvun Anzug Das Alphabet Wie bereits angedeutet, sind das finnische Alphabet und die finnischen Laute eng mit einander verbunden, wobei das Alphabet mehr Laute aufführt, als es das Finnische eigentlich benötigt. In Kursiv alle Buchstaben die nur in Fremdwörtern oder fremden Eigennamen vorkommen. A [aa] K [koo] U [uu] B [bee] L [äl] V [vee] C [see] M [äm] W [tupla-vee; D [dee] N [än] kaksois-vee] E [ee] O [oo] X [äks] F [äf] P [pee] Y [yy] G [gee] Q [kuu] Z [tseta] H [hoo] R [är] Å [ruotsalainen oo] I [ii] S [äs] Ä [ää] J [jii] T [tee] Ö [öö] Å (ruotsalainen oo = das schwedische å) findet man nur in schwedischen Eigennamen, z.b. Åland (fi. Ahvenanmaa). B, c, f, q, w, š, x, z, ž kommen ebenfalls nur in Fremdwörtern vor. Die Buchstaben š und ž wurden um das Jahr 1998 eingeführt und dienen vor allem der Transkription fremder Eigennamen, kommen aber auch in Fremdwörtern wie šekki (Scheck; aber auch sekki) vor. Ü wird saksalainen üü genannt. Jetzt wird wieder geübt! - Ja nimi on? Und der Name? - Heinz Schlumberger. - Anteeksi? Wie bitte? - Heinz Schlumberger - Miten se kirjoitetaan? Wie wird das geschrieben? 9

10 - Etunimi hoo, ee, i Vorname sukunimi äs, see, hoo Nachname Vokale Wie im Deutschen a aa Kallis maa! Teures Land! Kalt o oo Oletko Roope? Bist du Roope? Rot u uu Ulkona tuulee. Draußen weht es. Mutter ä ää Minä tykkään Ich mag dies. Ähnlich (aber offener) tästä. ö öö Sinäkö insinööri? Du Ingenieur? Mögen (aber offerner) y yy Hyvä tekosyy. Gute Ausrede. Mühle e ee Anteeksi, en tiedä. Entschuldigung, ich weiß es Nest nicht. i ii Iso viini, kiitos! Ein großen Wein, bitte (danke)! Liste Zur Übung. Voi, hän sanoi. Äiti on Australiassa. Rakkaus on sokea. Hyi, kuinka kauheaa. Koska olen köyhä, olen työssä öisinkin. Oh, sagte er. Mutter ist in Australien. Liebe ist blind. Igitt, wie schrecklich. Weil ich arm bin, arbeite ich auch nachts. Konsonante Wie im Deutschen k kk Kuka nukkuu? Wer schläft? Laken p pp Halpaa soppaa. Günstige Suppe. Mappe t tt Sata vuotta. Hundert Jahre. Tag l ll Tulen kello neljä. Ich komme um vier Uhr. Licht m mm Kummallinen mies! Komischer Mann! Macht n nn Minne menet Anna? Wohin gehst du, Anna? Monat r rr Herra Harri Jurva. Herr Harri Jurva. Zungenspitzen-r s ss Tässä on Pasin passi. Dies ist Pasis Pass. Maß, das (stimmlos!) h - Hän lähtee heti. Er geht sofort. Haus j - Juoko Jaana kaljaa? Trinkt Jaana Bier? Jahr v - Vanha vitsi! Alter Witz! Löwe d - En siedä tätä! Ich kann es nicht aushalten! jeder nk Helsinki on kaupunki. Helsinki ist eine Stadt. wanken ng Asun Helsingissä. Ich wohne in Helsinki. Gang 10

11 In Fremdwörtern: g b f c z x geologia, grilli banaani, bussi, baari filmi, filosofia, faksi c-vitamiini [see] Coca-cola [koo] pizza (auch pitsa) taxi (häufiger taksi) Zahlen Grundzahlen (numerot) 0 nolla 11 yksitoista 1 yksi 12 kaksitoista 2 kaksi 13 kolmetoista 3 kolme 14 neljätoista 4 neljä 15 viisitoista 5 viisi 16 kuusitoista 6 kuusi 17 seitsemäntoista 7 seitsemän 18 kahdeksantoista 8 kahdeksan 19 yhdeksäntoista 9 yhdeksän 20 kaksikymmentä 10 kymmenen 21 kaksikymmentäyksi Ordnungszahlen (järjestysluvut) 1. ensimmäinen 11. yhdestoista 2. toinen 12. kahdestoista 3. kolmas 13. kolmastoista 4. neljäs 14. neljästoista 5. viides 15. viidestoista 6. kuudes 16. kuudestoista 7. seitsemäs 17. seitsemästoista 8. kahdeksas 18. kahdeksastoista 9. yhdeksäs 19. yhdeksästoista 10. kymmenes 20. kahdeskymmenes 11

12 Wochentage und Monate Viikonpäivät Tag Kürzel Wann? (Päivä) (Lyhenne) (Milloin?) maanantai ma maanantaina am Montag tiistai ti tiistaina am Dienstag keskiviikko ke keskiviikkona am Mittwoch torstai to torstaina am Donnerstag perjantai pe perjantaina am Freitag lauantai la lauantaina am Samstag sunnuntai su sunnuntaina am Sonntag Kuukaudet tammikuu tammikuussa im Januar helmikuu helmikuussa im Februar maaliskuu maaliskuussa im März huhtikuu huhtikuussa im April toukokuu toukokuussa im Mai kesäkuu kesäkuussa im Juni heinäkuu heinäkuussa im Juli elokuu elokuussa im August syyskuu syyskuussa im September lokakuu lokakuussa im Oktober marraskuu marraskuussa im November joulukuu joulukuussa im Dezember Schilder und Hinweise AVOINNA ma-pe AUKI Ark arkisin SULJETTU la-su KIINNI KASSA VUORONUMERO jonotusnumero, palvelunumero VEDÄ TYÖNNÄ ALE alennusmyynti Geöffnet Mo-Fr An Arbeitstagen Geschlossen Sa-So Kasse Wartenummer Ziehen Schieben Schlussverkauf 12

13 WC N (Naiset) M (Miehet) VARATTU VAPAA TÄYNNÄ LOPPUUNMYYTY RIKKI EPÄKUNNOSSA ULOS SISÄÄN SISÄÄNKÄYNTI VARATIE, varauloskäynti VAIN HENKILÖKUNNALLE SEIS KIELLETTY pääsy kielletty tupakointi kielletty VAARA HISSI RULLAPORTAAT, liukuportaat VUOKRATAAN MYYDÄÄN PYSÄHTYY WC Damen Herren Besetzt, reserviert Frei Voll Ausverkauft Kaputt Außer Betrieb Ausgang Eingang Notausgang Nur für Personal Stop Verboten Zutritt verboten Rauchen verboten Gefahr Aufzug Rolltreppe Zu Vermieten Zu Verkaufen Hält (im Bus oder in der Straßenbahn) Nützliches Apua! Poliisi Ambulanssi Varo! Heti! Nyt! Minä olen Minä en puhu suomea. Puhutko englantia? Minä en ymmärrä. Kiitos. Ei kiitos. Kyllä kiitos. Hilfe! Polizei Krankenwagen Pass auf! Sofort! Jetzt! Ich bin Ich spreche kein Finnisch. Sprichst du Englisch? Ich verstehe nicht. Danke. Nein danke. Gerne (Ja danke). 13

14 Hei! Näkemiin/Hei hei! Kyllä/Joo Selvä Hyvä Anteeksi Hetkinen/Pieni hetki. Hallo! Auf widersehen/tschüß! Ja. Klar. Gut Entschuldigung Einen Moment. 14

15 Ensimmäinen kappale Erste Lektion Esittäytyminen (Sich vorstellen) Minä olen Minä olen Senja. Minä olen suomalainen. Minä asun nyt Hampurissa. Olen ammatiltani opettaja. Minä puhun saksaa ja suomea. Kuka sinä olet? -Kuka sinä olet? -Minkämaalainen sinä olet? -Missä sinä asut? -Mitä kieliä sinä puhut? -Mikä olet ammatiltasi? Minun nimi on... -Entä kuka sinä olet? -Minkämaalainen sinä olet? -Missä sinä asut? -Mikä olet ammatiltasi? -Se on suomeksi myyjä. -Mitä kieliä sinä puhut? -Minä olen Gisela. -Olen saksalainen. -Asun Hampurissa. -Puhun saksaa ja vähän ranskaa. -Olen sairaanhoitaja. -Nimeni on Gunda Peterson. -Olen ruotsalainen. -Asun nyt Pinnebergissä. -Verkäuferin mitä Verkäuferin on suomeksi? -Olen siis myyjä. -Puhun ruotsia, saksaa ja englantia. Nimeni on Michael Kranz. Minä olen saksalainen ja asun Hampurissa Volksdorfissa. Olen ammatiltani virkailija. Puhun saksaa, ranskaa, englantia ja ruotsia. Nimeni on Lena. Olen ruotsalainen ja asun Tukholmassa. Minä olen myyjä. Puhun ruotsia ja suomea. Minä olen Pekka. Olen suomalainen ja asun Kuopiossa. Olen ohjelmoija. Minä puhun suomea, englantia ja saksaa. Minä olen Jane. Olen englantilainen. Asun Lontoossa. Olen opettaja ja puhun englantia ja ranskaa. Minä olen Jeanette. Olen ammatiltani lääkäri. Minä asun Pariisissa. Olen ranskalainen. Puhun ranskaa, saksaa, englantia ja espanjaa. Sanasto (Vokabeln) aamu, -n, -a Morgen ammatti,-n,-a Beruf olla ammatilta+poss.suff. von Beruf sein asua 1 wohnen entä und (bei Fragen) lääkäri, -n, -ä Arzt -in nyt jetzt ohjelmoija, -n, -a Programmierer-in olla 3* sein opettaja, -n, -a Lehrer -in opiskelija, -n, -a Student -in puhua 1 sprechen päivä, -n, -ä Tag sairaanhoitaja,-n,-a Krankenschwester suomeksi auf finnisch saksaksi auf deutsch jne. usw. tulla 3 kommen virkailija, -n, -a Beamte-r yö, -n, -tä Nacht Tervehdyksiä (Grüße) Hyvää huomenta! Hyvää päivää! Hyvää iltaa! Hyvää yötä! Tervetuloa! Guten Morgen! Guten Tag! Guten Abend! Gute Nacht! Willkommen! Moi! Hei! Terve! Nähdään! Näkemiin! Moin! (Vgl. Norddeutschland) Hallo! Grüß dich! Man sieht sich! (Umgspr.) Auf Wiedersehen! 15

16 Harjoituksia (Übungen) Taivutus (Beugung) Siehe auch Wortstämme unten im Abschnitt Zum Nachschlagen. Täytä taulukko mallin mukaan (Ergänze die Tabelle nach dem Modell). Lösungen im Anhang. Deutsch Nominativ Genitiv Partitiv Wurm mato madon matoa Teppich matto mattoa musiikki musiikkia Pub Sprache kielen sana Tomate tomaattia Artz lääkäri myyjän Tee Deutschland/Deutsch saksan Familie perheen perhettä Telefon puhelimen puhelinta Welche Endungen kommen im Genitiv vor? Und welche im Partitiv? Welche anderen Phänomene gibt es bei der Beugung? 16

17 Welche Genitiv-Stämme haben also die folgenden Wörter? mato matto musiikki pubi kieli sana lääkäri myyjä tee saksa perhe puhelin tomaatti Die finnischen Fälle Inessiv (-ssa/-ssä) und Ablativ (-lta/-ltä) entsprechen (u.a.) jeweils den deutschen Präpositionen in und von. Wie heißt es dann auf Finnisch? in Inessiv von Ablativ im Wurm im Teppich in der Musik im Pub in der Sprache im Wort in der Tomate im Artz im Verkäufer im Tee in Deutschland in der Familie im Telefon vom Wurm vom Teppich von der Musik vom Pub von der Sprache vom Wort von der Tomate vom Artz vom Verkäufer vom Tee von Deutschland von der Familien vom Telefon 17

18 Toinen kappale zweite Lektion Oletko sinä Ursula? Bist du Ursula? Sanasto -Oletko sinä Ursula? -Oletko saksalainen? -Asutko sinä Hampurissa? -Puhutko sinä suomea? -Oletko ammatiltasi opettaja? -Olen. -Kyllä, olen saksalainen. -En asu Hampurissa. Asun Stadessa. -Puhun suomea hyvin vähän. Tavallisesti puhun saksaa. -En ole. Olen ammatiltani opas. -ko/-kö Fragepartikel olla, olen 3* sein kyllä ja vähän wenig hyvin vähän sehr wenig tavallisesti normalerweise opas, oppaan, opasta Guide -Oletko sinä Tuula? -Oletko sinä saksalainen? -Asutko sinä Helsingissä? -Oletko ammatiltasi sairaanhoitaja? -Puhutko sinä saksaa? -Etkö sinä puhu englantia? -Oletko sinä Petri? -Oletko sinä suomalainen? -Asutko sinä Kuopiossa? -Puhutko sinä englantia? -Etkö puhu saksaa? -Mikä olet ammatiltasi? Onko Tarja kotona? -Onko Tarja kotona? -Onko hän ulkona? -Missä Katja on? -Onko Gisela täällä? -Entä tiedätkö, missä Mika on? Kuka tuo nainen on? -Kuka tuo nainen on? -Minkämaalainen hän on? -Millainen Katri on? -Onko Katri vanha? -Puhuuko hän suomea? -Entä saksaa? -Kuka tuo mies on? -Onko Otto saksalainen? -Millainen Otto on? -Onko hän vanha? -Puhuuko hän saksaa? -Kuka tuo tyttö on? -En ole, minä olen Kaisa. -En ole, olen suomalainen. -En, minä asun Lieksassa. -En, olen opettaja. -En. Puhun suomea. -Kyllä, puhun myös englantia. -Kyllä olen. -Olen. -Asun. -Kyllä, puhun myös englantia. -En, valitettavasit en puhu saksaa. -Olen lääkäri. -Ei, valitettavasti hän ei ole kotona. -On. -Hän on tuolla. -Kyllä on. -En tiedä. Wer ist jene Frau? -Hän on Katri Savolainen. -Hän on suomalainen. -Hän on oikein mukava. -Ei, hän on nuori. -Tietysti. -Kyllä. Hän puhuu myös saksaa. -Hän on Otto. -Ei ole, hän on suomalainen. -Hän on kiva. -Kyllä on. -Ei puhu. Hän puhuu vain suomea ja ruotsia. -Hän on Pia. sairaanhoitaja, -n, -a Krankenschwester (ännlich und weiblich) myös auch valitettavasti leider kotona zu Hause ulkona draußen tuolla dort täällä hier tuo jene millainen wie vanha alt mukava nett kiva nett vain nur ruotsi, -n, -a Schwedisch 18

19 -Onko Pia saksalainen? -Onko Pia kiva? -Mitä kieliä Pia puhuu? -Ymmärtääkö hän espanjaa? -Kuka tuo poika on? -Onko Olli myös suomalainen? -Millainen Olli on? -Etkö sinä ole Jussi? -Entä kuka tuo poika on? -Ei ole, hän on myös suomalainen. -Kyllä on. -Hän puhuu suomea, saksaa ja englantia. -Ei ymmärrä. -Hän on Olli. -Kyllä on. -Hän on myös oikein mukava. -En ole. Olen Pekka. -Hän on Mikko. oikein sehr, wirklich Harjoituksia Täydennä! Vervollständige! a. Minä... Leena. c. Kuka tuo tyttö...? e. Hän... kotona. g. Kuka sinä...? i. Minä...nyt suomen kurssilla. k.... Pekka...täällä? m. En... minä...mikko. o....sinä usein poissa? q....tuo kiva tyttö Leena? r. Hei, minä... Marja. t. Minä olen... (Suomi). v. Minä olen... (Ranska). x....sinä Maija?... y. Anteeksi, että minä...myöhässä. b.... sinä Kaija? d....päivi täällä? f....sinä usein kotona? h.... sinä usein täällä? j. Kuka tuo kiva rouva...? l.... sinä...jussi? n. Kuka...tuolla ulkona? p. Mikä sinun nimi...? Kyllä... s. Kuka hän...? u. Minkämaalainen...? w. Minun nimi...hanna. ole, minä... Ulla. Ei... rouva, -n, -a Frau (Anrede) poissa weg olla myöhässä sich verspäten Pane annetut sanat oikeaan muotoon! Setze die angegebenen Wörter in der richtigen Form ein! a. (puhua) sinä..(ruotsi)? b. Minä (puhua) tavallisesti. (englanti). c. (mitä kieli) sinä (puhua) työssä? d....(puhua) Pekka myös...(saksa)? e....(puhua) Leena myös...(unkari)? f....(sanoa) Marja aina hyvää huomenta? g....(puhua) tuo ruotsalainen mies myös...(englanti)? h. Mitä kieliä tuo japanilainen nainen... (puhua)? i. Kuka...(puhua) hyvin... (espanja)? j....(puhua) sinä... (norja)? k. Eikö Pekka... (puhua)... (ranska)? l. Minä...(ymmärtää) vähän... (ranska)? m....(ymmärtää) sinä...(venäjä)? Entä...(suomi)? 19

20 Kysykää pareittain. Fragt euch gegenseitig. Asutko sinä..? Oletko sinä.? Puhutko.? Asuuko...? Onko...? Puhuuko...? Täydennä ja muodosta 6 lausetta. Ergänze die Verbformen und bilde damit 6 Sätze. ich bin ich bin nicht bin ich? bin ich nicht? minä olen minä en ole olenko minä? enkö minä ole? sinä......et sinä? etkö...? hän...? olemmeko me?...? ?......eivät ? Vastaa. Beantworte die folgenden Fragen. a. Oletko sinä Katri?.. b. Kuka sinä olet?... c. Oletko englantilainen?... d. Minkämaalainen sinä olet? e. Mikä olet ammatiltasi?.. f. Asutko Stadessa?.. g. Missä sinä asut? h. Millaine olet? i. Mitä kieliä puhut?. j. Ymmärrätkö italiaa?. Muodosta annetuista sanoista kahdeksan kysymyslausetta. Bilde 8 Fragesätze mit den vorgegebenen Wörtern. olet minkämaalainen mitä olet sinä mikä asut oletko puhut asutko saksalainen stadessa sinä insinööri kieliä oletko - puhutko suomea ammatiltasi ammatiltasi missä. a.... b.... c.... d.... e.... f.... g.... h

21 Kolmas kappale dritte Lektion Finnisch umgangssprachlicher hier kommen neue Zeitformen des Verbs dazu. Siehe auch die Verbübersicht nach dem Text. Baarissa tavataan Man trifft sich in der Bar Sanasto - Moi! - Miten menee? - Hyvin tässä menee! Ole hyvä, istu! - Ne on tulossa, mitä haluat juoda? - En ole. Ajattelin ottaa kahvin. - No moi! - Mitäs tässä, aika hyvin! Entäs itselläsi? - Kiitos, kiitos. Tuleeko muut? - Oletko tilannut itsellesi? - Hyvä, tilataan kahvia! mitäs = mitä [umgangspr.] entäs = entä [umgangspr.] muu, -n, -ta andere/r/s muut die anderen olla, olen 3* tulossa unterwegs sein tilata, tilaan 4 bestellen tilata jotakin jollekin jemandem etwas bestellen ajatella, ajattelen 3 denken hier: vor haben ottaa, otan 1 nehmen Baarissa tilataan Man bestellt (was) in der Bar Tarjoilija:- Moi, mitä saa olla? tarjoilija, -n, -a Bedienung - Moi, kaksi kahvia, kiitos. - Ja aski tupakkaa. aski, -n, -a Schachtel Tarjoilia: - Kaksi kahvia ja aski tupakkaa, selvä. - Anteeksi, kännykkä soi. - Siitä vain. - Terve Jussi! Selvä, ollaan baarissa. Hyvä, nähdään. - Kysyivät missä ollaan. - Ai, jaa. Tarjoilija: - Tässä kahvit, olkaa hyvä. Ja savukkeet, se tekee yhteensä kymmenen euroa. tupakka, tupakan, tupakkaa Tabak selvä klar kännykkä, kännykän, kännykkää Handy soida, soi (3.PSg) 2 klingeln siitä vain nur zu! kysyä, kysyn 1 fragen savuke, savukkeen, savuketta Zigarette tehdä, teen 2 machen yhteensä zusammen - Tässä kymppi, ole hyvä. kymppi, kympin, kymppiä Zehn- Euro-Schein Tarjoilija: - Kiitos. Baarissa juodaan Man trinkt (was) in der Bar juoda, juon 2 trinken - Tuossa muut tulevat. - En tiedä. Kysytään! - Hyvä juttu! Kuka tuo on? juttu, jutun, juttua Sache tietää, tiedän 1 wissen - Terve, miten menee? - Tässä on Kurt, saksalainen vaihto-opiskelija. - Opiskelen täällä matematiikkaa ja suomea! - No jaa, on se vähän vaikeaa. - Kiitos, juon mieluummin viiniä. - Hyvin, kiitos vain! - Moi Kurt, me jo ajateltiin, että kuka tuo on. Mitä sinä täällä teet? - Ja ilmeisesti se menee hyvin, puhut suomea hyvin! - Ei se mitään, tilataan olutta, niin kyllä se siitä! - Sekin järjestyy! Tarjoilija!... vaihto-opiskelija, -n, -a Austauschstudent tehdä, teen 2 tun, machen opiskella, opiskelen 3 studieren matematiikka, matematiikan, matematiikkaa Mathe olut, oluen, olutta Bier viini, -n, -ä Wein vgl. viina, -n, -a hoch-% Alkohol mieluummin lieber 21

22 -kin Partikel für auch; sekin das auch järjestyä, järjestyy (3.PSg) (sich) ordnen, arrangieren Verbit (Verbe) Aikamuodot (Tempus) Preesens (ilmaisee myös fuuturin) Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti (ilmaista ausdrücken, myös auch) asun, asut, asuu, asumme, asutte, asuvat asuin, asuit, asui, asuimme, asuitte, asuivat olen asunut, olet asunut, on asunut jne. olin asunut, olit asunut, oli asunut jne. (jne.= ja niin edelleen usw.) Verbityypit (Verbtypen) Tyyppi 1 sano-a 2 juo-da 3 tul-la pan-na nous-ta pur-ra 4 huoma-ta 5 tarvi-ta 6 vanhe-ta sagen trinken kommen legen aufstehen -steigen beissen merken benötigen altern tietä-ä pysäköi-dä kävel-lä men-nä pes-tä herä-tä merki-tä kylme-tä wissen parken (spazieren)gehen gehen waschen aufwachen markieren abkühlen Verbityyppi 1 asu-a wohnen minä asun sinä asut hän asuu me asumme (me asutaan) te asutte he asuvat +-n +-t +-Vokalverlängerung +-mme (me + Passiv: Umgspr.) +-tte +-vat Stufenwechsel möglich Z.B. anta-a geben annan (schwache Stufe) annat (schwache Stufe) hän antaa (starke Stufe) annamme (schwache Stufe) (me annetaan) annatte (schwache Stufe) antavat (starke Stufe) HUOMAA (NB!) Die Bildung des Passivs wird an anderer Stelle behandelt. Hier kommt er nur als umgangssprachliche wir-form vor. Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti asuin, asuit, hän asui, asuimme, (asuttiin), asuitte, he asuivat olen jne. asunut (Sg.); olemme jne. asuneet (Pl.) olin jne. asunut (Sg.); olimme jne. asuneet (Pl.) Verbityyppi 2 Ausnahmen; Beugung wie lukea juo-da trinken näh-dä sehen teh-dä tun, machen minä juon sinä juot hän juo me juomme (me juodaan) te juotte he juovat Regelmäßige Beugung ohne Stufenwechsel; Ausnahmen: nähdä, tehdä minä näen sinä näet hän näkee me näemme (me nähdään) te näette he näkevät minä teen sinä teet hän tekee me teemme (me tehdään) te teette he tekevät 22

ÜB. 1. a) Lektion 7. Ein Gute-Nacht-Bier ÜB. 2 (1) ÜB. 1. b)

ÜB. 1. a) Lektion 7. Ein Gute-Nacht-Bier ÜB. 2 (1) ÜB. 1. b) ÜB. 1. a) Lektion 7 Ein Gute-Nacht-Bier 1. Mozart-Straße 23 2. Kahden hengen huone maksaa 103-170 euroa. 3. Ensin lähijunalla Marienplatzille ja sitten metrolla Universitätille (yliopiston pysäkille).

Lisätiedot

Kertaustehtävät. 1 Ratkaise numeroristikko. 2 Täydennä verbitaulukko. kommen finden nehmen schlafen. du er/sie/es. Sie. a b a) 20.

Kertaustehtävät. 1 Ratkaise numeroristikko. 2 Täydennä verbitaulukko. kommen finden nehmen schlafen. du er/sie/es. Sie. a b a) 20. Kertaustehtävät 1 Ratkaise numeroristikko. a b a) 20 c b) 9 c) 11 d d) 12 e e) 40 f f) 2 g g) 3 h h) 70 i i) 30 j j) 6 k k) 100 l l) 18 m m) 17 n n) 61 o)! 2 Täydennä verbitaulukko. ich du er/sie/es kommen

Lisätiedot

Lektion 5. Unterwegs

Lektion 5. Unterwegs Lektion 5 Unterwegs ÜBUNG 1.a) und b) 1. Dessau 2. Dresden 3. Frankfurt an der Oder 4. Jena 5. Leipzig 6. Rostock 7. Weimar 8. Wittenberg A Sachsen-Anhalt B Sachsen E Brandenburg C Thüringen H Sachsen

Lisätiedot

auto das Auto lusikka der Löffel hän er, sie haarukka die Gabel

auto das Auto lusikka der Löffel hän er, sie haarukka die Gabel 1. Introduktion 1.1 Finnisch ist anders! Die meisten europäischen Sprachen sind miteinander näher oder entfernter verwandt; vgl. Deutsch Niederländisch Englisch, Italienisch Französisch Spanisch usw. Diese

Lisätiedot

PARTIZIPIEN. -tava / -tävä, -ttava/ -ttävä -tu / -ty, -ttu / -tty. AKTIV PASSIV PRÄSENS lukeva luettava PERFEKT lukenut luettu

PARTIZIPIEN. -tava / -tävä, -ttava/ -ttävä -tu / -ty, -ttu / -tty. AKTIV PASSIV PRÄSENS lukeva luettava PERFEKT lukenut luettu PARTIZIPIEN AKTIV PASSIV PRÄSENS lukeva luettava PERFEKT lukenut luettu Die Partizipien sind Adjektive, die von Verben gebildet werden. Sie ersetzen einen Relativ- Nebensatz (joka-nebensatz). Sie kongruiren

Lisätiedot

ÜB. 1. der Fuβ der Kopf das Knie der Bauch die Schulter das Auge der Mund. jalka pää polvi vatsa hartia, olkapää silmä suu

ÜB. 1. der Fuβ der Kopf das Knie der Bauch die Schulter das Auge der Mund. jalka pää polvi vatsa hartia, olkapää silmä suu Lektion 7 Hatschi! ÜB. 1 der Fuβ der Kopf das Knie der Bauch die Schulter das Auge der Mund jalka pää polvi vatsa hartia, olkapää silmä suu ÜB. 1 Fortsetzung die Hand das Ohr der Finger die Nase das Bein

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Finnisch. Wort für Wort. plus Wörterbuch. Kauderwelsch plus. mit über Einträgen. Die wichtigsten Floskeln & Redewendungen. ja ei.

Finnisch. Wort für Wort. plus Wörterbuch. Kauderwelsch plus. mit über Einträgen. Die wichtigsten Floskeln & Redewendungen. ja ei. Kauderwelsch plus plus Wörterbuch mit über 10.000 Einträgen Finnisch Wort für Wort Die wichtigsten Floskeln & Redewendungen kyllä, joo ja ei nein Kiitos (sinulle)! Danke (dir)! Kiitos samoin! Danke gleichfalls!

Lisätiedot

BESCHREIBUNG: MATERIAL FÜR HUMANISTEN/GESELLSCHAFTSWISSENSCHAFTLER

BESCHREIBUNG: MATERIAL FÜR HUMANISTEN/GESELLSCHAFTSWISSENSCHAFTLER BESCHREIBUNG: MATERIAL FÜR HUMANISTEN/GESELLSCHAFTSWISSENSCHAFTLER Allgemeines Bei der Systembeschreibung, die bei diesen Fachrichtungen üblich ist, wird wie folgt vorangegangen: 1. Schritt: Das System

Lisätiedot

DESIGN NEWS MATTI MÄKINEN EIN DESIGNER IN ANGEBOT WIE LOCKEN WIR DEN GEIST IN DIE FLASCHE?

DESIGN NEWS MATTI MÄKINEN EIN DESIGNER IN ANGEBOT WIE LOCKEN WIR DEN GEIST IN DIE FLASCHE? WIE KÖNNEN SIE MATTI MÄKINEN TREFFEN? EIN DESIGNER IN ANGEBOT EIN GELUNGENES PRODUKT WORAN ERKENNT MAN DAS GELUNGENE PRODUKT? WIE LOCKEN WIR DEN GEIST IN DIE FLASCHE? UND WAS BEDEUTET DIESES KURZ ZUSAMMENGEFASST?

Lisätiedot

Hyvää päivää! Erste Lektion. ENSIMMÄINEN OPPITUNTI [en-ßim-mäi-nen op-pi-tun-ti] Guten Tag!

Hyvää päivää! Erste Lektion. ENSIMMÄINEN OPPITUNTI [en-ßim-mäi-nen op-pi-tun-ti] Guten Tag! 1 yksi kaksi 2 ENSIMMÄINEN OPPITUNTI [en-ßim-mäi-nen op-pi-tun-ti] Erste Lektion Hyvää päivää! 1 Hyvää päivää! Anteeksi... 1 2 Hyvää päivää! Mitä etsitte? 2 3 Olen ulkomaalainen matkailija. 345 4 Missä

Lisätiedot

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 haluta herätä karata 1 vokaali & -ta -tä

Lisätiedot

Liike-elämä Sähköposti

Liike-elämä Sähköposti - Aloitus Suomi Saksa Arvoisa Herra Presidentti Sehr geehrter Herr Präsident, Erittäin virallinen, vastaanottajalla arvonimi jota käytetään nimen sijasta Hyvä Herra, Virallinen, vastaanottaja mies, nimi

Lisätiedot

PRAKTISCHES LEHRBUCH FINNISCH

PRAKTISCHES LEHRBUCH FINNISCH LANGENSCHEIDTS PRAKTISCHES LEHRBUCH FINNISCH von DR. RICHARD SEMRAU LANGENSCHEIDT BERLIN MÜNCHEN WIEN ZÜRICH NEW YORK Inhaltsverzeichnis Erklärung der grammatischen Fachausdrücke 11 Abkürzungsverzeichnis

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Idő és idő kifejezése Aika ja ajanilmaukset

Idő és idő kifejezése Aika ja ajanilmaukset Idő és idő kifejezése Aika ja ajanilmaukset Vuodenajat Évszakok talvi tél kevät tavasz syksy ősz kesä nyár vuosi év edellisenä vuonna előző évben viime vuonna múlt évben seuraavana vuonna jövőre vuodenaika

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

die Olympischen Spiele: 1936 B:ssä järjestettiin kesäolympialaiset, joita kansallissosialistit käyttivät myös propagandistisesti hyväkseen.

die Olympischen Spiele: 1936 B:ssä järjestettiin kesäolympialaiset, joita kansallissosialistit käyttivät myös propagandistisesti hyväkseen. Lektion 2 Eine Wild-East-Tour ÜB. 1 (2) die Spree: Berliinin läpi virtaava joki der Bundeskanzler: pääkaupunkiaseman vuoksi Saksan politiikan johtohahmon, liittokanslerin, asemapaikka die Türkei (Turkki):

Lisätiedot

ÜB. 1. a) ja b) (1) Lektion 6. Aber bitte mit Sahne! ÜB. 1. a) ja b) (2) ÜB. 2. a)

ÜB. 1. a) ja b) (1) Lektion 6. Aber bitte mit Sahne! ÜB. 1. a) ja b) (2) ÜB. 2. a) ÜB. 1. a) ja b) (1) Lektion 6 Aber bitte mit Sahne! Amaretto-Apfel-Torte Amaretto-omenakakku X Apfelstrudel Omenatorttu Bananenkuchen Banaanikakku Champagner-Torte Samppanjakakku X Erdbeerkuchen Mansikkakakku

Lisätiedot

Lektion 10. Basel tickt anders ÜB. 1

Lektion 10. Basel tickt anders ÜB. 1 Lektion 10 Basel tickt anders ÜB. 1 1. väärin (Haastateltavan mukaan Baselissa on melkein 30 museota.) 2. väärin (Kemian yritykset[konsernit] rakentavat Baselissa museoita.) 3. väärin (Baselin sijainti

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä

Matkustaminen Yleistä - Olennaiset Können Sie mir bitte helfen? Avun pyytäminen Sprechen Sie Englisch? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Kan du hjælpe mig, tak? Snakker du engelsk? Sprechen Sie _[Sprache]_? Tiedustelu

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

PEKKA ERVASTIN KIRJE RUDOLF STEINERILLE

PEKKA ERVASTIN KIRJE RUDOLF STEINERILLE PEKKA ERVASTIN KIRJE RUDOLF STEINERILLE Käännös saksankielestä 18.1.1999 Kristian Miettinen. Käännöksen tarkistus Pentti Aaltonen. Alaviitteet Seppo Aalto. Kirje on peräisin Dornachin Rudolf Steiner -arkistosta.

Lisätiedot

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 haluta herätä karata 1 vokaali & -ta -tä

Lisätiedot

Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten

Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten Puhuttaessa vieraasta kielestä kieliopin termien avulla on ymmärrettävä, mitä ovat 1. sanaluokat (esim. substantiivi), 2. lausekkeet (esim. substantiivilauseke)

Lisätiedot

ÜB. 1. a) Lektion 5. Immer geradeaus! ÜB. 1. d) ÜB. 2. a) (1) 1.C 3. B 5. G 7. A 2. F 4. E 6. H 8. D

ÜB. 1. a) Lektion 5. Immer geradeaus! ÜB. 1. d) ÜB. 2. a) (1) 1.C 3. B 5. G 7. A 2. F 4. E 6. H 8. D ÜB. 1. a) Lektion 5 1.C 3. B 5. G 7. A 2. F 4. E 6. H 8. D Immer geradeaus! Esim. Johann Strau Herbert von Karajan Siegmund Freud Maria Theresia Franz Josef Sissi Kurt Waldheim ÜB. 1. d) Wolfgang Schüssel

Lisätiedot

Lektion 1. Ärger in Tegel

Lektion 1. Ärger in Tegel Lektion 1 Ärger in Tegel ÜB. 1. a) 1. C 2. G 3. K 4. E (myös: der Föhn) 5. D 6. I 7. M 8. A 9. H 10. B 11. F 12. J 13. L ÜB. 2 (1) draußen lentokenttä essen gehen valitettavasti der Gast erledigen ulkona

Lisätiedot

TERVETULOA Meijän kouluun

TERVETULOA Meijän kouluun Kirja kynä vihko TERVETULOA Meijän kouluun Ole hyvä, tämä on sinun oma opiskeluvihko nimi päivitys 4.5. 2016/ta Suomen kielen aakkoset, ääntäminen kirjoita viivalle kirjaimella alkava sana, sanoja (opettaja

Lisätiedot

Auswandern Dokumente. Dokumente - Allgemeines. Dokumente - Persönliche Informationen. Fragen wo man ein Formular findet

Auswandern Dokumente. Dokumente - Allgemeines. Dokumente - Persönliche Informationen. Fragen wo man ein Formular findet - Allgemeines Wo kann ich das Formular für finden? Fragen wo man ein Formular findet Wann wurde ihr [Dokument] ausgestellt? Fragen wann ein Dokument ausgestellt wurde Wo wurde Ihr [Dokument] ausgestellt?

Lisätiedot

Opiskelijan materiaali. Juha Mäkirinta

Opiskelijan materiaali. Juha Mäkirinta Opiskelijan materiaali Juha Mäkirinta 4 4 5 1. Kuka sinä olet? Minä olen Som Wang. Minä olen thaimaalainen. Nyt minä asun Suomessa, Hämeenlinnassa. Ennen minä asuin Thaimaassa. Minä asuin Bangkokissa.

Lisätiedot

SAKSA, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ, kirjallinen osa

SAKSA, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ, kirjallinen osa SAKSA, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ, kirjallinen osa 21.9.2016 Tutkintoaineen sensorikokous on tarkentanut hyvän vastauksen sisältöjä seuraavasti. Sisällysluettelo: Täydet pisteet antavan vastauksen sisällöt Kokeen

Lisätiedot

Die Variation des Genitiv Plural als Herausforderung für Finnischlernende

Die Variation des Genitiv Plural als Herausforderung für Finnischlernende Ernst-Moritz-Arndt-Universität Greifswald Institut für fremdsprachliche Philologien Nordische Abteilung Die Variation des Genitiv Plural als Herausforderung für Finnischlernende Erstgutachter: Prof. Dr.

Lisätiedot

Auswandern Dokumente. Dokumente - Allgemeines. Dokumente - Persönliche Informationen. Fragen wo man ein Formular findet

Auswandern Dokumente. Dokumente - Allgemeines. Dokumente - Persönliche Informationen. Fragen wo man ein Formular findet - Allgemeines Mistä löydän lomakkeen varten? Fragen wo man ein Formular findet Milloin [dokumenttisi] on myönnetty? Fragen wann ein Dokument ausgestellt wurde Missä [dokumenttisi] on myönnetty? Fragen

Lisätiedot

Yksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje

Yksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje - Osoite Herrn Peter Müller Falkenstraße 28 20140 Hamburg Deutschland Osoitteen ulkomuoto Suomessa: kadun nimi + katunumero postiosoite + kaupungin nimi maa. Matti Meikäläinen Puistokatu 17 A 01234 Helsinki

Lisätiedot

TERVETULOA Meijän kouluun

TERVETULOA Meijän kouluun YÖ koti poika tyttö ui SYÖDÄ isä lukea sisko juoda nukkua päivä veli punainen a e i o u y ä ö TERVETULOA Meijän kouluun Ole hyvä, tämä on sinun oma opiskeluvihko nimi päivitys 2.3.2016/ta Suomen kielen

Lisätiedot

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään - Jos vartalon viimeinen vokaali on a tai ä, siitä tulee passiivissa e. - Kielteiseen passiiviin lisätään ei, ja otetaan -an/-än

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä

Matkustaminen Yleistä - Olennaiset Può aiutarmi? Avun pyytäminen Parla inglese? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Können Sie mir bitte helfen? Sprechen Sie Englisch? Parla _[lingua]_? Tiedustelu henkilöltä puhuuko

Lisätiedot

ÜB. 1. a) Lektion 2. ÜB. 1. b) (2) ÜB. 1. b) (1)

ÜB. 1. a) Lektion 2. ÜB. 1. b) (2) ÜB. 1. b) (1) ÜB. 1. a) Lektion 2 Aus Klein-Tokio 1. Sepp Paulaner on 40-vuotias. 2. Hän asuu Münchenissä. 3. Teemavaelluksia hän on vetänyt jo 15 vuoden ajan. 4. Hän puhuu saksaa, englantia ja vähän italiaa. ÜB. 1.

Lisätiedot

Maahanmuutto Dokumentit

Maahanmuutto Dokumentit - Yleistä Mistä löydän lomakkeen varten? Kysyt, mistä löydät lomakkeen Milloin [dokumenttisi] on myönnetty? Kysyt, milloin dokumentti on myönnetty Missä [dokumenttisi] on myönnetty? Kysyt, missä dokumentti

Lisätiedot

MEDIENMITTEILUNG (HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS) (Frei zur Veröffentlichung am 28.11.2013 Informationssekretärin Anni Lehtonen

MEDIENMITTEILUNG (HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS) (Frei zur Veröffentlichung am 28.11.2013 Informationssekretärin Anni Lehtonen HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS HELSINKI DISTRICT COURT BEZIRKSGERICHT HELSINKI MEDIENMITTEILUNG (HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS) (Frei zur Veröffentlichung am 28.11.2013 Informationssekretärin Anni Lehtonen um 10.00 Uhr)

Lisätiedot

Erään. henkisen parantumisen tukijan. Credo. eines. Spirituellenheilungsbegleiters - 1 -

Erään. henkisen parantumisen tukijan. Credo. eines. Spirituellenheilungsbegleiters - 1 - Erään henkisen parantumisen tukijan Credo eines Spirituellenheilungsbegleiters - 1 - Credo eines Spirituellenheilungsbegleiters Text: Pablo Andrés Alemany Lektorat: Astrid Ogbeiwi In Finnisch übersetzt

Lisätiedot

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten

Lisätiedot

Post- ja prepositioiden rektiosijoista

Post- ja prepositioiden rektiosijoista OsMo IKOLA Post- ja prepositioiden rektiosijoista E. N. Setälän tuttu määritelmä kuuluu: "Postpositiot ja prepositiot muodostavat jonkin substantiivin sijan yhteydessä lauseessa adverbiaalin (harvoin attribuutin)."

Lisätiedot

Mr. Adam Smith Smith Plastics 8 Crossfield Road Selly Oak Birmingham West Midlands B29 1WQ

Mr. Adam Smith Smith Plastics 8 Crossfield Road Selly Oak Birmingham West Midlands B29 1WQ - Osoite Mr. J- Rhodes Rhodes & Rhodes Corp. 212 Silverback Drive California Springs CA 92926 Osoitteen ulkoasu amerikkalaisittain: katunumero + katuosoite kaupungin nimi + osavaltion nimi + osavaltion

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Getränke Kaffee 2,20 Tee 1,60 Heiße Zitrone 1,20 Heiße Schokolade 2,80. Cola 2,50 Orangensaft 2,50 Mineralwasser 2,50 Apfelschorle 2,50

Getränke Kaffee 2,20 Tee 1,60 Heiße Zitrone 1,20 Heiße Schokolade 2,80. Cola 2,50 Orangensaft 2,50 Mineralwasser 2,50 Apfelschorle 2,50 02 Im Café Speisen Croissant 1,20 Bagel 2,70 Pizza 5,90 Salat 4,50 Muffin 2,20 Apfelstrudel 2,70 Fruchtsalat 3,00 Eis 0,90 pro Kugel Getränke Kaffee 2,20 Tee 1,60 Heiße Zitrone 1,20 Heiße Schokolade 2,80

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

PIKAPEREHDYTYS VENÄJÄN KIELEN ALKEISIIN KEVÄT 2013. Asiakaspalvelua venäjäksi

PIKAPEREHDYTYS VENÄJÄN KIELEN ALKEISIIN KEVÄT 2013. Asiakaspalvelua venäjäksi PIKAPEREHDYTYS VENÄJÄN KIELEN ALKEISIIN KEVÄT 2013 1 Asiakaspalvelua venäjäksi. 2 VENÄJÄN KIELEN PIKAKURSSI KEVÄT 2013 Riitta Tiensuu 1. TUTUSTUMISTA, TERVEHDYKSIÄ YM. KOHTELIASTA Hyvää huomenta! Hyvää

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

Vyberte správný tvar slovesa: Me tänään ulkona. He Suomessa. a) ovat a) asuvat b) olette b) asutte c) olemme c) asumme

Vyberte správný tvar slovesa: Me tänään ulkona. He Suomessa. a) ovat a) asuvat b) olette b) asutte c) olemme c) asumme Vyberte správný tvar slovesa: Me tänään ulkona. He Suomessa. a) ovat a) asuvat b) olette b) asutte c) olemme c) asumme Hän tšekkiläinen. Minä Brnossa. a) et ole a) et asu b) ei ole b) en asu c) eivät ole

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Verben Kap. 1 Kap. 6 (Stand )

Verben Kap. 1 Kap. 6 (Stand ) Verben Kap. 1 Kap. 6 (Stand 22.01.2007) abfahren 1 lähteä, lähden, lähtee abholen 1 hakea, haen, hakee anfangen 1 aloittaa anfangen 1 alkaa, alan, alkaa ankommen 1 saapua, saavun,saapuu annehmen 3 luulla

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Fremdsprachenunterricht in der Natur

Fremdsprachenunterricht in der Natur Fremdsprachenunterricht in der Natur Analyse einer Umfrage bei finnischen DeutschlehrerInnen Pro-Gradu-Arbeit Universität Turku Institut für Sprach- und Translationswissenschaften Deutsche Sprache Studienpfad

Lisätiedot

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto KESKUSTELUJA KELASSA Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto Materiaalin tekijät: Teksti: Mirja Manninen Ulkoasu/muokkaus: Sari Pajarinen Piirroskuvat:

Lisätiedot

KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä?

KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä? MONIKON PARTITIIVI KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä? Minulla on kirjoja. Hänellä on koiria. Minulla ei ole levyjä. Hänellä ei ole ystäviä. 2. Missä? Mistä? VERBI Mitä? Ketä? Mihin? (yksikkö) Pöydällä

Lisätiedot

Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori?

Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori? MILLAINEN? vertailu Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori? Sää oli ihana viikonloppuna! Pekka on komea mies. Kumpi teistä haluaa tulla ensin? Kumpi on parempi,

Lisätiedot

KENEN? MINKÄ? MILLAISEN?

KENEN? MINKÄ? MILLAISEN? KENEN? MINKÄ? MILLAISEN? Heidin äidin nimi on Sirpa. (Kenen äidin nimi on Sirpa?) Yukikon sukunimi on Kettunen. Estefanian toinen nimi on Patricia. Nahlan ammatti on opettaja. Hawazenin mies on Abdullah.

Lisätiedot

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 MAANANTAI 2 TIISTAI 3 KESKIVIIKKO 4 TORSTAI 5 PERJANTAI 6 Loppiainen LAUANTAI 7 SUNNUNTAI 8 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 2 MAANANTAI 9 TIISTAI 10 KESKIVIIKKO 11 TORSTAI 12 PERJANTAI 13

Lisätiedot

GERMAANINEN FILOLOGIA Valintakoe / Tasokoe

GERMAANINEN FILOLOGIA Valintakoe / Tasokoe HELSINGIN YLIOPISTO GERMAANINEN FILOLOGIA Valintakoe / Tasokoe 5.6.2009 Hakijan henkilötunnus Sivua ei saa kääntää ennen kuin siihen annetaan lupa. Kaikki paperit palautetaan. Merkitse kaikki vastaukset

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Deutschsprachige Ärzte in Helsinki. Allgemeinmedizin:

Deutschsprachige Ärzte in Helsinki. Allgemeinmedizin: Stand April 2016 Deutschsprachige Ärzte in Helsinki Allgemeiner NOTRUF 112 Medizinischer Notdienst (09) 10023 Diese Angaben basieren auf Informationen, die der Auslandsvertretung zum Zeitpunkt der Abfassung

Lisätiedot

TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1

TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1 TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1 MAANANTAI 4 TIISTAI 5 KESKIVIIKKO 6 Loppiainen TORSTAI 7 PERJANTAI 8 LAUANTAI 9 SUNNUNTAI 10 Jussi Kiiskilä Valteri-koulu, Onerva 1 TAMMIKUU 2016 VIIKKO 2 MAANANTAI 11 TIISTAI 12

Lisätiedot

Aika (aijan : aika : aikkaa) Tid

Aika (aijan : aika : aikkaa) Tid Aika (aijan : aika : aikkaa) Tid Janturi (janturin : janturii) Mikä janturinaika? aamu aamupäivä päivä iltapäivä ilta yö iltayö keskiyö aamuyö - Døgn Hvilken tid på døgnet? - morgen - formiddag - dag -

Lisätiedot

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta a/a aamiainen aamiaisen aamiaista aamiaisia aamu aamun aamua aamuja aamupäivä aamupäivän aamupäivää aamupäiviä aatto aaton aattoa aattoja ahkera ahkeran ahkeraa ahkeria ai aihe aiheen aihetta aiheita aika

Lisätiedot

Yksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje

Yksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje - Osoite Mr. N. Summerbee 335 Main Street New York NY 92926 Osoitteen ulkomuoto Suomessa: kadun nimi + katunumero postiosoite + kaupungin nimi maa. Herrn Peter Müller Falkenstraße 28 20140 Hamburg Deutschland

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

PUHEKIELEN PRONOMINIT

PUHEKIELEN PRONOMINIT PUHEKIELEN PRONOMINIT Mä: mua, mut, mussa, musta, muhun, mulla, multa, mulle Sä: sua, sut, sussa, susta, suhun, sulla, sulta, sulle Pk. Mä luulen, et huomenna mul on aikaa. Kk. Luulen, että huomenna minulla

Lisätiedot

Kolmas kappale Dritte Lektion

Kolmas kappale Dritte Lektion Dritte Lektion A. Dialogeja 1. Voitko sinä käydä kaupassa? Kannst du einkaufen gehen? L: Heikki, voitko sinä käydä kaupassa? H: Tietysti, mitä me tarvitsemme? L: Kaikkea. Jääkaappi on ihan tyhjä. H: Voitko

Lisätiedot

VERBIN AIKAMUODOT. Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti. Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät?

VERBIN AIKAMUODOT. Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti. Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät? Harri Laitinen VERBIN AIKAMUODOT Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät? Verbi ilmaisee myös aikaa. Milloin jokin tekeminen tapahtuu? Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti

Lisätiedot

6. ÓRA. Finn nyelvi előkészítő 1. Buzgó Anita Finnugor Nyelvtudományi Tanszék buzgo.anita@gmail.com IGEI CSOPORTOK

6. ÓRA. Finn nyelvi előkészítő 1. Buzgó Anita Finnugor Nyelvtudományi Tanszék buzgo.anita@gmail.com IGEI CSOPORTOK Finn nyelvi előkészítő 1. Buzgó Anita Finnugor Nyelvtudományi Tanszék buzgo.anita@gmail.com 6. ÓRA IGEI CSOPORTOK 1. puhua-típusú igék: az ide tartozó igék infinitívusza -a/-ä, ragozáskor levágjuk az igéről,

Lisätiedot

Suomi 2A. Tiistai

Suomi 2A. Tiistai Suomi 2A Tiistai 14.2.2017 Tänään Sanatyypit Mennään! Rektio (verbi + sana) Mutta ensin Kotitehtävät: imperfekti, pikkusanat, matkailusanat, sanatyypit:kysymyksiä? Infoa Info: Suomi 2B Suomi 2B 28.2.-6.4.2017

Lisätiedot

arjen aakkoset a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck Arjen aakkoset turun kristillinen opisto 2012

arjen aakkoset a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck Arjen aakkoset turun kristillinen opisto 2012 arjen aakkoset b a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck turun kristillinen opisto 2012 1 { Tekijät: Julkaisija: isbn 978-952-5803-23-5 Paino: 2 SISÄLTÖ Opettajalle...7 Aakkoset

Lisätiedot

Bussipysäkillä. Hei sori, onks sulla kelloa? Okei, kiitti kuitenkin. Anteeks, tiiätkö, paljonko kello on? Se on kakskyt vaille kymmenen.

Bussipysäkillä. Hei sori, onks sulla kelloa? Okei, kiitti kuitenkin. Anteeks, tiiätkö, paljonko kello on? Se on kakskyt vaille kymmenen. 1 Bussipysäkillä 1. Hei sori, onks sulla kelloa? puhekieli kirjakieli bussipysäkki = linja-autopysäkki = 2. Mies: Sori, ei oo. Okei, kiitti kuitenkin. Anteeks, tiiätkö, paljonko kello on? Joo, hetki Se

Lisätiedot

Yksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje

Yksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje - Osoite Mr. N. Summerbee Tyres of Manhattan 335 Main Street New York NY 92926 Osoitteen ulkomuoto Suomessa: kadun nimi + katunumero postiosoite + kaupungin nimi maa. Herrn Peter Müller Falkenstraße 28

Lisätiedot

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 Lukiessa -rakenne (2. infinitiivin inessiivi) Temporaalinen lauseenvastike 1 korvaa kun-lauseen, jonka toiminta on samanaikaista päälauseen toiminnan kanssa. Verbityyppi

Lisätiedot

Wort für Wort. Finnisch. Kauderwelsch. Die wichtigsten Floskeln & Redewendungen. ja ei. kyllä, joo. nein Kiitos (sinulle)! Danke (dir)! Kiitos samoin!

Wort für Wort. Finnisch. Kauderwelsch. Die wichtigsten Floskeln & Redewendungen. ja ei. kyllä, joo. nein Kiitos (sinulle)! Danke (dir)! Kiitos samoin! Die wichtigsten Floskeln & Redewendungen kyllä, joo ja ei nein Kiitos (sinulle)! Danke (dir)! Kiitos samoin! Danke gleichfalls! Kauderwelsch Finnisch Wort für Wort Hyvää päivää! Hyvää yötä! Terve!, Moi!,

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Puhelimen ostaminen Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä

Puhelimen ostaminen Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Puhelimen ostaminen Moi! Mä tarvisin uuden kännykän. Jaahas. Mitähän hintaluokkaa se saisi olla? No ei mikään ihan kauhean kallis, mutta siinä saisi olla hyvä akku, riittävästi muistia ja sellainen toimiva

Lisätiedot

Kun sä olet poissa kurssilta

Kun sä olet poissa kurssilta Kun sä olet poissa kurssilta Kun sä olet poissa kurssilta, soita tai kirjoita viesti. Anteeksi, mä en voi tulla tänään kurssille, koska mä oon sairas. mulla on flunssa. mun vatsa on tosi kipeä. mun lapsi

Lisätiedot

Lexikalischer Transfer aus L2- Deutsch in L3-Schwedisch der finnischen Lernenden

Lexikalischer Transfer aus L2- Deutsch in L3-Schwedisch der finnischen Lernenden Lexikalischer Transfer aus L2- Deutsch in L3-Schwedisch der finnischen Lernenden Veijo Vaakanainen Abhandlung im Nebenfach Deutsche Sprache, Studienpfad Sprachen lehren und lernen Institut für Sprach-

Lisätiedot

SUOMI-INFO. Finnland ist ca. 1.140 km lang und an der breitesten Stelle ca. 530 km breit.

SUOMI-INFO. Finnland ist ca. 1.140 km lang und an der breitesten Stelle ca. 530 km breit. SUOMI-INFO Ein paar Fakten über SUOMI... Finnland hat 5,2 Mio. Einwohner. Davon leben ca. 560.000 in der Hauptstadt Helsinki. Tampere ist die 3. größte Stadt mit ca. 204.000 Einwohnern. Finnland gehört

Lisätiedot

PETRI NIEMELÄ MENSCHSEIN

PETRI NIEMELÄ MENSCHSEIN PETRI NIEMELÄ MENSCHSEIN Eine Ausstelllung der Münchner Bank eg, Frauenplatz 2 Als Gegenpol zur heute omnipräsenten digitalen Welt erschafft Petri Niemelä eine malerische Welt in Öl auf Leinwand, in der

Lisätiedot

Bastian Fähnrich & Samuel Hägele

Bastian Fähnrich & Samuel Hägele Papas Bastian Fähnrich & Samuel Hägele 2012 Erinnerungsbilder Im Leben können wir nichts und niemanden auf Dauer für uns festhalten oder behalten. Dies ist uns nur in der Erinnerung möglich, solange unser

Lisätiedot

Hakemus Työhakemus. Työhakemus - Aloitus. Virallinen, vastaanottaja mies, nimi tuntematon. Virallinen, vastaanottaja nainen, nimi tuntematon

Hakemus Työhakemus. Työhakemus - Aloitus. Virallinen, vastaanottaja mies, nimi tuntematon. Virallinen, vastaanottaja nainen, nimi tuntematon - Aloitus Sehr geehrter Herr, Virallinen, vastaanottaja mies, nimi tuntematon Sehr geehrte Frau, Virallinen, vastaanottaja nainen, nimi tuntematon Hyvä Herra, Hyvä Rouva, Sehr geehrte Damen und Herren,

Lisätiedot

MITTAAMINEN I. Käännä! matematiikkalehtisolmu.fi

MITTAAMINEN I. Käännä! matematiikkalehtisolmu.fi 1 MITTAAMINEN I Tehtävät sopivat peruskoulun alaluokille. Ne on koostettu Matematiikkalehti Solmun Matematiikkadiplomeista I IV. Sivunumerot viittaavat näiden diplomitehtävien sivuihin. Aihepiirejä: oma

Lisätiedot

Zur Wiedergabe von Helsinkier Toponymen in den deutschen Übersetzungen von drei finnischen Romanen

Zur Wiedergabe von Helsinkier Toponymen in den deutschen Übersetzungen von drei finnischen Romanen UNIVERSITÄT HELSINKI Institut für moderne Sprachen Germanistik Zur Wiedergabe von Helsinkier Toponymen in den deutschen Übersetzungen von drei finnischen Romanen Magisterarbeit Betreuerin: Prof. Dr. Irma

Lisätiedot

ZUR EXPLIZIERUNG ALS ÜBERSETZUNGSSTRATEGIE

ZUR EXPLIZIERUNG ALS ÜBERSETZUNGSSTRATEGIE ZUR EXPLIZIERUNG ALS ÜBERSETZUNGSSTRATEGIE Explikationen in der finnischen Übersetzung von Petra Hammesfahrs Erzählung Der Blinde Pro Gradu Arbeit Institut für moderne und klassische Sprachen Deutsche

Lisätiedot

Belz & Gelberg & /01

Belz & Gelberg & /01 Deutsch Fünfter sein Arabisch Ernst Jandl. Norman Junge &' (! )$(.! "# $% Belz & Gelberg 234506 & /01 Ernst Jandl, 1925 in Wien geboren und 2000 dort gestorben, zählt zu den bedeutendsten Lyrikern unserer

Lisätiedot

Page 1 of 9. Suurlähettiläs Päivi Luostarinen Itsenäisyyspäivän vastaanotto 6.12.2011 Felleshus. Hyvät naiset ja herrat, Hyvät ystävät,

Page 1 of 9. Suurlähettiläs Päivi Luostarinen Itsenäisyyspäivän vastaanotto 6.12.2011 Felleshus. Hyvät naiset ja herrat, Hyvät ystävät, Page 1 of 9 Suurlähettiläs Päivi Luostarinen Itsenäisyyspäivän vastaanotto 6.12.2011 Felleshus Hyvät naiset ja herrat, Hyvät ystävät, Olen tavattoman iloinen ja ylpeä, että saan emännöidä ensimmäistä kertaa

Lisätiedot