Kuntarakenneselvitys

Transkriptio

1 1 Kuntarakenneselvitys Varkaus Heinävesi Joroinen - Leppävirta Sivistystoimen selvitystyöryhmän loppuraportti Sivistystoimen työryhmä Koulutoimenjohtaja Taisto Kainulainen, työryhmän puheenjohtaja, Leppävirta Sivistystoimenjohtaja Timo Tuunainen, Varkaus Sivistysjohtaja Maarika Kasonen, Heinävesi Sivistysjohtaja Timo Smolander, Joroinen Sivistysjohtaja Petri Vainikka, Joroinen Henkilöstön edustaja Kirsi Nykänen, Varkaus (Vara: henkilöstön edustaja Eero Holopainen, Leppävirta) Sivistysjohtaja Johanna Vesterinen, työryhmän sihteeri, Leppävirta

2 2 TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTIN SISÄLTÖ Työryhmien tehtävä 1. Nykytilan kuvaus 1.1 Sivistystoimen kuvaus kunnittain 1.2 Sivistystoimen lautakunnat kunnissa 1.3 Sivistystoimen hallinnon viranhaltijat 1.4 Varhaiskasvatus 1.5 Koulutoimi: esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus 1.6 Kansalaisopisto Soisalo-opisto 1.7 Kirjastotoimi 1.8 Nuorisotoimi 1.9 Liikuntatoimi 1.10 Kulttuuritoimi 2. Palvelujen tavoitteet ja organisointi uudessa kunnassa 2.1 Esi- ja perusopetus 2.2 Lukiokoulutus 2.3 Hallinnon organisointi 2.4 Palvelujen organisointi 3. Arvio uuden kunnan perustamisvaikutuksista 4. Erityiskysymykset 5. Kunta- ja palveluyhteistyömahdollisuudet LIITTEET: Kuntakohtaiset oppilasennusteet, Koulu- ja oppilaskohtaiset kustannukset Työryhmien tehtävä Työryhmien tehtävänä oli valmistella kuntaliitosselvityksen ohjausryhmälle oman vastuualueensa osalta selvitykset 1. alueen ja kuntien nykytilanteesta, 2. yhdistymisen mahdollisuuksista ja vaikutuksista sekä 3. organisoitumisen ja palveluiden järjestämisen uudessa kunnassa. Sivistystoimen työryhmä kokoontui kaikkiaan 5 kertaa, tapaamisten muistiot löytyvät osoitteesta 1. Nykytilan kuvaus: Sivistyspalveluiden organisointi kunnissa Kuntien sivistyspalveluihin kuuluu Varhaiskasvatus (Leppävirtaa lukuun ottamatta) Perusopetus Lukiokoulutus (Varkaus: SAKKY järjestäjänä) Kansalaisopisto ja taiteen perusopetus Soisalo-opisto

3 3 Ammatillinen koulutus (Leppävirta ja Varkaus ovat mukana SAKKY:n jäsenkuntina) Kulttuuritoimi Kirjastotoimi Liikuntatoimi Museotoimi (vain Varkaus) Nuorisotoimi 1.1 Sivistystoimen kuvaus kunnittain Varkaus Varkauden kauden kaupungin sivistystoimi koostuu neljästä palvelualueesta, jotka ovat varhaiskasvatus, perusopetus, kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut sekä vapaa sivistystyö (seudullinen Soisalo-opisto). Sivistysjohtaja johtaa toimialaa sekä oto:na perusopetusta. Muilla kolmella palvelualueella on oma palvelualueen esimies. Toiminta on sivistyslautakunnan alaista, mutta Soisalo-opistolla on seutujaosto, jossa on edustus Varkauden lisäksi Heinävedeltä, Joroisista ja Leppävirralta. Sivistystoimen hallinto TP 2013: TA 2014: Varhaiskasvatuksen toimintakulut TP 2013: TA 2014: Perusopetuksen toimintakulut TP 2013: TA 2014: Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden toimintakulut TP 2013: TA 2014: Vapaan sivistystyön toimintakulut TP 2013: TA 2014: Sivistystoimen toimintakulut TP 2013: TA 2014: Heinävesi Heinäveden kunnan sivistystoimi muodostuu neljästä osastosta varhaiskasvatus, perusopetus, toisen asteen opetus ja vapaa sivistystyö. Sivistysjohtaja johtaa koko toimialaa sekä kaikki osastot lukuun ottamatta varhaiskasvatusta, jota johtaa varhaiskasvatusjohtaja. Sivistystoimen hallinto TP2013: TA2014: (=koulutoimisto) sisältyvät perusopetuksen toimintakuluihin Varhaiskasvatuksen toimintakulut TP 2013: TA 2014: Perusopetuksen toimintakulut TP 2013: TA 2014: Kulttuuri- ja vapaa-ajan TP2013: TA2014: palveluiden toimintakulut Vapaan sivistystyön toimintakulut TP2013: TA2014: (Musiikkiopisto, Soisalo-opisto) Lukiokoulutuksen toimintakulut TP 2013: TA 2014: Sivistystoimen toimintakulut TP 2013: TA 2014: Joroinen Joroisten kunta tuottaa Joroisissa varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukio-opetuksen, koululaisten iltapäivätoiminnan, vapaa-aikatoimen (kulttuuri, liikunta, nuoriso) ja kirjaston palvelut

4 4 (Toenperän kirjasto: Joroinen, Juva, Rantasalmi). Vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen palvelut ostetaan Soisalo-opistolta. Määräaikainen sivistysjohtaja, asti, vastaa toimialasta apunaan varhaiskasvatuksen esimies, kirjastotoimenjohtaja ja vapaa-aikatoimen päällikkö. Sivistystoimen hallinto TP 2013: TA 2014: Sivistystoimen hallinnonkulu sisältyy toimialojen kuluihin. Hallintokulu laskutetaan toimialan yleiskuluna yksiköiltä prosentuaalisesti välittömien kulujen suhteessa. Varhaiskasvatuksen toimintakulut TP 2013: TA 2014: Perusopetuksen toimintakulut TP 2013: TA 2014: Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden toimintakulut TP 2013: TA 2014: Vapaan sivistystyön toimintakulut TP 2013: TA 2014: Lukion toimintakulut TP 2013: TA 2014: Kirjaston toimintakulut TP 2013: TA 2014: Sivistystoimen toimintakulut TP 2013: TA 2014: Leppävirta Leppävirran kunnan sivistysosasto muodostuu koulutoimen ja sivistystoimen tulosalueista. Sivistysosastoa johtaa osastopäällikkö. Koulutoimesta vastaava virkamies on koulutoimenjohtaja, toimielin koululautakunta. Sivistysosastosta vastaa sivistysjohtaja, toimielin kulttuuri- ja vapaaaikalautakunta. Sivistysosaston hallinto (koulu+siv.) TP2013: TA2014: Perusopetuksen toimintakulut TP2013: TA2014: Lukion toimintakulut TP2013: TA2014: Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintakulut TP2013: TA2014: Vapaan sivistystyön toimintakulut TP2013: TA2014: Koulutoimen toimintakulut TP 2013: TA 2014: Sivistystoimen toimintakulut TP 20123: TA 2014: Sivistysosasto yhteensä TP 2013: TA 2014: Varhaiskasvatus (perusturva) TP2013: TA2014: Sivistystoimen lautakunnat kunnissa Varkaus Sivistyslautakunta, 11 jäsentä Sivistyslautakunnan toimialaan kuuluvat: varhaiskasvatus, perusopetus, kirjastopalvelut, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut, museopalvelut, nuorisopalvelut ja Soisalo-opisto. Sivistyslautakunta huolehtii toimialansa lainsäädännössä, muissa säädöksissä määritellyistä sekä muista erikseen määrätyistä tehtävistä.

5 5 Lisäksi lautakunnan tehtävänä on järjestää laadukkaat ja monipuoliset koulutus-, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut. Tehtävänsä toteuttamiseksi lautakunta ja sen alainen organisaatio toimivat tiiviissä yhteistyössä vapaan kansalaistoiminnan, yrityselämän, eri viranomaisten, ympäristökuntien ja muiden tahojen kanssa. Heinävesi Sivistyslautakunta, 7 jäsentä Sivistyslautakunta vastaa opetustoimesta ja vapaan sivistystyön palvelujen sekä varhaiskasvatuksen järjestämisestä. Toimiala vastaa yleissivistävästä koulutuksesta, johon kuuluu esiopetus, perusopetus ja lukiokoulutus sekä kirjasto-, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalveluista ja vapaasta sivistystyöstä (Soisalo opisto, musiikkiopisto, taiteen perusopetus) sekä varhaiskasvatuksesta (perhepäivähoito, päiväkotihoito, esiopetus, avoin varhaiskasvatus, lastenhoidontuki). Lautakunnan esittelijänä toimii toimialapäällikkö. Joroinen Sivistyslautakunta, 5 jäsentä Lautakunta hoitaa seuraavissa laeissa säädetyistä tehtävistä ja toimii laeissa tarkoitettuna toimielimenä: laki lasten päivähoidosta (36/73), perusopetuslaki (628/98), lukiolaki (629/98), kirjastolaki (904/98), kunnan kulttuuritoiminnasta annettu laki (728/92), taiteen perusopetuksesta annettu laki (633/98), nuorisolaki (72/06), liikuntalaki (1054/98) ja museolaki (729/92). Sivistyslautakunta päättää 1. varhaiskasvatuksen suunnitelmasta, esiopetuksen, perusopetuksen ja lukio-opetuksen opetussuunnitelmista 2. koulujen lukuvuoden työajasta 3. koulukuljetusperiaatteet 4. lukion opiskelijaksi ottamisen perusteista 5. nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimen avustusten jakamisperiaatteista ja ohjeista 6. kunnassa järjestettävästä esiopetuksesta 7. kirjallisen varoituksen antamisesta ja oppilaan erottamisesta koulusta määräajaksi, 8. perusopetuslain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämistavasta, 9. perusopetuksen oppilaan ottamisesta tai siirrosta erityisopetukseen tai 11-vuotiseen opetukseen mikäli vanhemmat vastustavat siirtoa 10. perusopetukseen valmistavan tai lisäopetuksen järjestämisestä 11. toimialansa hankkeisiin ja kokeiluihin osallistumisesta 12. palvelujen ostamisesta Soisalo-opistolta/kansalaisopistolta. Lisäksi lautakunnalla tehtäviin kuuluu ratkaista muut lautakunnille annetut yleisen ratkaisuvallan tehtävät. Leppävirta Koululautakunta, 9 jäsentä Perusopetuksesta ja lukiosta annetussa lainsäädännössä kunnan ratkaistavaksi säädetyt muut kuin viranhaltijoiden ratkaistavaksi siirretyt asiat, mutta esiopetuksen osalta vain yhdysluokissa tapahtuvaa esiopetusta koskien. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta, 9 jäsentä Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan ratkaistavat asiat: 1. Kirjastolaitoksen käyttösäännöt 2. Seurojen, yhdistysten ja yhteisöjen toiminta-avustusten jakamisperusteet 3. Liikuntatoimen sekä kansalais- ja musiikkiopiston ostopalvelut 4. Ulkoilureittien sijoittamissopimusten ja käytön

6 6 korvausten perusteet 5. Liikuntapaikkojen käyttömaksuista päättäminen 6. Kotiseutumuseon käytöstä perittävät maksut ja taksat 7. Kirjastotoimen maksut ja taksat 1.3 Sivistystoimen hallinnon viranhaltijat Varkaus Heinävesi Joroinen Leppävirta Sivistysjohtaja Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Varhaiskasvatuspäällikkö 4 Toimistosihteeriä Sivistysjohtaja Varhaiskasvatusjohtaja 2 Toimistosihteeriä Sivistysjohtaja (määräaik., asti) Vapaa-aikatoimen päällikkö Varhaiskasvatuksen esimies Sivistystoimen sihteeri Toimistosihteeri, 50 % Koulutoimenjohtaja Sivistysjohtaja Toimistosihteeri, koulutoimi 1.4 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja esiopetuksen kokonaisuudesta. Keski-Savossa (Heinävesi, Joroinen, Leppävirta, Pieksämäki, Varkaus) on yhteinen päivähoidon palvelualue, jossa asiakkaat voivat hakeutua päivähoitoon yli kuntarajojen. Varkaus Päivähoito Varkaudessa on kuusi kaupungin omaa päiväkotia, kaksi palvelurahalla toimivaa yksityistä päiväkotia, 24 kunnallista perhepäivähoitajaa, 8 yksityistä perhepäivähoitajaa (palvelurahalla), yksi ryhmäperhepäivähoitokoti sekä avoimen varhaiskasvatuksen palveluja (leikkikerho, perhekerho ja vertaistukiryhmät). Päiväkotiyksiköt ovat suuria. Jokaisella kunnallisella päiväkodilla on hallinnollinen johtaja ja jokaisella johtajalla on oman yksikkönsä lisäksi vastuullaan alueensa perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, avoin varhaiskasvatustoiminta sekä muita vastuukokonaisuuksia, kuten erityispäivähoidon koordinointi, vuorohoidosta vastaaminen, jne. Koulujen esiopetuksen henkilöstöhallinnosta vastaa yhden koulun esiopetusryhmän lastentarhanopettaja. Varhaiskasvatuspäällikkö ja seitsemän lähiesimiestä muodostavat varhaiskasvatuksen johtoryhmän. Päivähoidon erityisvarhaiskasvatuksen toteuttaa varhaiskasvatuksen kaksi alueellista erityislastentarhanopettajaa.

7 7 Varkauden perhepäivähoidossa toimii 24 kunnallista ja 8 yksityistä perhepäivähoitajaa. Kunnalliset perhepäivähoitajat toimivat alueensa päiväkodin johtajan alaisina. Yksityisestä päivähoidosta, palvelurahapäätöksistä ja kuntien välisistä maksusitoumuksista sekä hoidon valvonnasta kunnassa vastaa varhaiskasvatuspäällikkö. Esiopetus Esiopetusta järjestetään neljässä kunnallisessa päiväkodissa, yhdessä yksityisessä päiväkodissa sekä kuudella koululla kahdeksassa eri ryhmässä. Ruotsinkielinen ja englanninkielinen esiopetusryhmä toimivat Könönpellon koulussa. Kangaslammin esiopetus on integroitu perusopetuksen ykkösluokkaan. Kouluilla toimivat esiopetusryhmät ja alakoulun 1-2 luokat muodostavat koululleen ns. pienten koulun, jossa päivittäinen yhteistyö on erittäin tiivistä. Koulujen esiopetuksen erityisopetuksen toteuttaa koulun erityisopettaja. Esiopetuksen lähiesimiehinä kouluilla toimii koulun rehtori. Esiopetuksen jälkeistä leikkitoimintaa on integroitu perusopetuksen APIP toiminnan henkilöstöresurssin osalta. Heinävesi Päivähoito Heinävedellä päiväkotihoitoa annetaan Päiväkoti Päivänpesässä 3-6 v. lapsille sekä lisäksi esiopetuksen jälkeistä päivähoitoa esiopetusikäisille Otto Kotilaisen koulun erillisen esiopetusryhmän tiloissa. Kirkonkylässä toimii tällä hetkellä lisäksi kaksi ryhmäperhepäiväkotia, joista toinen toimii keskitetysti vuorohoitoryhmäperhepäiväkotina. Pohjois-Heinävedellä Karvion koulun yhteydessä toimii ryhmäperhepäiväkoti Pohjois-Heinäveden lapsille. Kunnallisia perhepäivähoitajia on tällä hetkellä kolme vakituista. Yksityistä päivähoitoa on Heinävedellä satunnaisesti. Varhaiskasvatusjohtaja toimii varhaiskasvatuksen esimiehenä. Hänellä on kokonaisvastuu varhaiskasvatuksen (perhepäivähoito, päiväkotihoito, esiopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta, lastenhoidon tuki) henkilöstöhallinnosta, toiminnasta ja taloudesta (järjestäminen, ohjaus ja valvonta, kehittäminen). Hän vastaa myös yksityisestä päivähoidosta ja seudullisista sopimuksista ja yhteistyöstä. Päivähoidon erityisvarhaiskasvatusta toteuttaa päiväkodin erityislastentarhanopettaja koko päivähoidossa ja lisäksi esiopetuksessa erityislastentarhanopettajan koulutuksen saanut lastentarhanopettaja. Joroinen Joroisten varhaiskasvatuksen piirissä on noin 210 lasta sisältäen puolipäivähoidossa olevat esiopetuksen oppilaat. Joroisissa on kaksi päiväkotia: Kirkonkylässä ja Kuvansissa. Kirkonkylässä annetaan laajennettua hoitoa ja Kuvansissa vuorohoitoa (myös viikonloppuisin). Yöhoito ostetaan Varkaudesta. Lisäksi päivähoitoa antavat 3 ryhmäperhepäiväkotia (Kirkonkylässä, Kolmalla, Kaitaisissa) sekä 10 omassa kotona hoitavaa perhepäivähoitajaa. Avointa varhaiskasvatusta annetaan Kirkonkylässä ja Kuvansissa. Esiopetus järjestetään päiväkotien yhteydessä, mutta haja-astusalueen esiopetus perusopetuksen luokissa (Kolmalla ja Kaitaisissa).

8 8 Leppävirta Muista selvityskunnista poiketen Leppävirran varhaiskasvatuksen kokonaisuus kuuluu perusturvan alaisuuteen ja toimintaa johtaa varhaiskasvatusjohtaja. Leppävirralla on neljä päiväkotia (Kirkonkylä, Sorsakoski, Viitosvintiöt Paukarlahdella ja Oravikoskella sekä Timola). Lisäksi eri puolella kuntaa toimii useita perhepäiväkoteja Koulutoimen kuvaukset Esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus Varkaus Varkauden kaupungissa on 10 perusopetusta antavaa koulua, joista yksi antaa perusopetusta vuosiluokille 0-6. Kaupungissa on kaksi vuosiluokkien 7-9 opetusta antavaa koulua. Valtuusto on tehnyt päätöksen, että lv alusta yläkouluopetus keskitetään yhdelle yhtenäiskoululle. Esiopetusta annetaan kahdeksalla koululla, mutta hallinnollisesti se on varhaiskasvatuksen alaisuudessa. Erityisopetusta on keskitetty Repokankaan koululle. Varkauden lukio toimii Savon ammatillisen koulutuskuntayhtymän alaisuudessa ja siellä on noin 300 oppilasta. Varkaudessa annetaan myös 2. asteen ammatillista opetusta SAKKY:n toimesta, jonka osakkaana Varkauden kaupunki on noin 22 % äänimäärällä. Liitteenä Varkauden kaupungin koulut ja niiden oppilasennusteet. Heinävesi Esiopetusta annetaan pohjoisen oppilaaksiottoalueen esioppilaille Karvion koulussa integroituna alkuopetukseen. Esiopetusta varhaiskasvatuksen alaisuudessa annetaan eteläisen oppilaaksiottoalueen esioppilaille Päiväkoti Päivänpesässä yhdessä ryhmässä ja Otto Kotilaisen koululla erillisessä esiopetusryhmässä (tällä hetkellä kaksi ryhmää). Henkilöstö on varhaiskasvatuksen henkilöstöä ja palvelussuhteen ehdot määräytyvät KVTES:n mukaan. Heinävedellä on 2 alakoulua (Otto Kotilaisen koulu ja Karvion koulu) sekä yläkoulu ja lukio. Karvion koulussa esiopetusta annetaan yhdistettynä perusopetukseen yhdysluokassa 0-2. Opetusta antaa luokanopettaja. Otto Kotilaisen koulussa on varhaiskasvatuksen alainen erillinen esiopetusryhmä ja henkilökunnan palvelussuhteen ehdot määräytyvät KVTESin mukaan. Liitteenä Heinäveden kunnan koulut ja niiden oppilasennusteet. Joroinen Joroisten kunnassa on 3 alaluokkien koulua (vuosiluokat 1-6) ja yksi yhtenäiskoulu (vuosiluokat 1-9). Yhtenäiskoulu aloitti toimintansa syksyllä 2014 Joroisten kirkonkylässä. Muut koulut sijaitsevat Kaitaisissa sekä Kuvansissa ja Kolmalla, mutta Kolman koulun oppilaat ovat väistötiloissa Kirkonkylällä keväästä 2014 alkaen. Kunta on jaettu neljään koulupiiriin (koulunkäyntialueeseen). Lukuvuoden alusta alkaen valtuusto on päättänyt, että koko kunnan perusopetus liitetään yhtenäiskouluun, hallinnollisesti. Kouluverkkosuunnitelma on nähtävissä

9 9 t.pdf Esiopetusta annetaan kyläkouluilla (Kolma, Kaitainen) perusopetuksen oppilaiden yhteydessä. Kuvansissa ja Kirkonkylällä esiopetus on liitetty päiväkotien toimintaan. Lukio-opetusta annetaan Kirkonkylän koulukeskuksessa ja siinä on 94 opiskelijaa. Opettajat ovat pääosin yhteisiä perusopetuksen kanssa. Liitteenä Joroisten kunnan koulut ja oppilasennusteet. Leppävirta Leppävirralla esiopetus kuuluu muista selvityskunnista poiketen perusturvan kokonaisuuteen. Esiopetusta annetaan kuudessa toimipisteessä (Esikoulu Omenatarha, Kirkonkylän päiväkoti, Kurjalan esikoulu, Sorsakosken päiväkoti, Päiväkoti Viitosvintiöt Oravikosken toimipiste ja Timolan päiväkoti). Esiopetus on Leppävirran kunnassa hallinnollisesti joko koululautakunnan tai perusturvalautakunnan alaista. Leppävirran kunnassa on 6 perusopetuksen alakoulua, joissa on vuosiluokat 1-6, yksi yläkoulu (Kivelän koulu), jossa on vuosiluokat 7-9 sekä 2-sarjainen lukio. Perusopetuksessa on yhteensä noin oppilasta, lukiossa 137 opiskelijaa. Liitteenä Leppävirran kunnan koulut ja niiden oppilasennusteet. 1.6 Kansalaisopisto Soisalo-opisto Soisalo-opisto toimii Varkauden kaupungin ylläpitämänä oppilaitoksena Heinäveden, Joroisten, Leppävirran ja Varkauden alueilla sekä taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän osalta myös Pieksämäellä. Soisalo-opiston toimintaa säätelee Varkauden sivistyslautakunnan alaisena toimiva seutujaosto, jossa on edustus jokaisesta Soisalo-opiston sopimuskunnasta. Kansalaisopiston opetus rahoitetaan valtionosuuksin, kurssimaksuin ja kuntien maksuosuuksin. Kukin kunta päättää itse paljonko vapaan sivistystyön (=kansalaisopiston) tunteja kunnan alueella järjestetään kalenterivuoden aikana sekä maksaa niistä sovitun tuntihinnan mukaisen korvauksen. Soisalo-opisto toteuttaa tunteja kunnan tilauksen ja toiveiden mukaisesti sekä opiskelijapalautteen ja -toiveiden mukaisesti. Kurssihinnoittelu ja muut käytännöt ovat koko opiston alueella yhteneväiset. Taiteen perusopetus Taiteen perusopetus rahoitetaan valtionosuuksin, lukukausimaksuin ja kuntien maksuosuuksin. Taiteen perusopetukseen on vapaa hakeutumisoikeus kaikista Soisalo-opiston sopimuskunnista, kuntakohtaisia opiskelijakiintiöitä ei ole. Taiteen perusopetuksen ryhmiä järjestetään sen mukaan, missä opiskelijoita on riittävästi. Sopimuskunnat maksavat opetuksesta oppilasmäärän mukaisesti.

10 10 Pieksämäen kaupungin kanssa on erillissopimus musiikin laajan oppimäärän mukaisesta opetuksesta. Joroisissa käsityön opetus toteutetaan yhteistyössä Taito Itä-Suomi ry:n kanssa. Opiston hallinto (Varkauden kaupungin alainen) Rehtori Koulutuspäällikkö Suunnittelija 6 opistosihteeriä Opiston vuosibudjetti TA 2014: TP 2013: Kirjastotoimi Taustalla Kirjastolaki (904/1998, 3 ) Kunnan tehtävänä on tässä laissa tarkoitettujen kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen. Kunta voi järjestää kirjasto- ja tietopalvelut itse taikka osittain tai kokonaan yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai muulla tavoin. Kunta vastaa siitä, että palvelut ovat tämän lain mukaisia. Asiakkaiden käytettävissä tulee olla kirjasto- ja tietopalvelualan henkilöstöä sekä uusiutuva kirjastoaineisto ja -välineistö. Varkaus, Heinävesi ja Leppävirta ovat kukin järjestäneet kirjastopalvelunsa itse, Joroinen yhdessä Juvan ja Rantasalmen kanssa (Toenperän kirjasto). Varkaus Varkauden kaupunginkirjastolla on kaksi toimipistettä: pääkirjasto sekä Kangaslammin lähikirjasto. Pääkirjasto on avoinna 48 tuntia/vko, lähikirjasto 37,5 tuntia/vko. Kirjastolla on käytössään Axiell Origo-kirjastojärjestelmä. Vuoden 2014 ennakoidut toimintakulut euroa. Vuoden 2013 toimintakuut olivat euroa, toimintakate Vuosilainaus oli n , lainat/asukas: 16,4 kpl. Kirjaston vakituisen henkilöstön määrä on 12,5, josta kirjastoammatillisia 11 htv. Heinävesi Heinäveden kunnankirjastolla on 2 toimipistettä: pääkirjasto ja kirjastoauto. Pääkirjasto on avoinna 40 tuntia viikossa, kirjastoauton pysäkkejä on 78. Kirjastolla on käytössä Axiell Origo kirjastojärjestelmä. Vuoden 2014 ennakoidut toimintakulut euroa. Vuoden 2013 toimintakuut olivat euroa. Vuosilainaus oli n ja lainauksia asukasta kohti 15,6 kpl. Kirjaston vakituisen henkilöstön määrä on 4, joista kirjastoammatillisia 3,1 htv. Leppävirta Leppävirran kunnankirjastolla on kaksi toimipistettä: pääkirjasto ja kirjastoauto. Pääkirjasto on avoinna 46 tuntia viikossa, kirjastoauton pysäkkejä on 117. Kirjastolla on käytössä Axiell Origo - kirjastojärjestelmä.

11 11 Vuoden 2014 ennakoidut toimintakulut euroa. Vuoden 2013 toimintakulut: euroa, toimintakate euroa. Vuosilainaus oli n vuodessa ja lainauksia asukasta kohti 20 kpl. Vakituisen henkilöstön määrä 8, josta kirjastoammatillisia 6,5 htv. Joroinen (kuvaus: kirjastotoimenjohtaja Jaana Sopanen) Toenperän kirjasto toimii Joroisten, Juvan ja Rantasalmen alueella. Kirjastopalvelut tuottaa Joroinen ja kirjastopalvelujen tuottamisesta on allekirjoitettu kahdenväliset yhteistyösopimukset Sopimukset ovat toistaiseksi voimassa ja se voidaan irtisanoa päättyväksi kalenterivuoden lopussa sopimuksen päättymistä edeltävän vuoden loppuun mennessä. Toenperän kirjaston henkilökunta ja kokoelma palvelevat koko aluetta; aineiston kuljetuksista huolehtii yhteinen kirjastoauto. Joroinen, Juva ja Rantasalmi omistavat kirjastoauton yhdessä samansuuruisilla osuuksilla. Toenperän kirjaston toimintasuunnitelma on hyväksytty alueen kuntien päätöksentekoelimissä vuonna Toimintasuunnitelman visio on olla osa laajempaa eteläsavolaista seutukirjastoa vuonna Toimintasuunnitelmassa ennakoidaan myös Joroisten kunnan osalta mahdollinen muu yhteistyösuunta: Mikäli Joroisten kunta liittyy mahdollisesti syntyvään Keski-Savon kaupunkiin ja uusi kaupunki ei osallistu eteläsavolaiseen kirjastopalveluyhteistyöhön voidaan Joroisten kirjaston osuus erottaa eteläsavolaisesta yhteisjärjestelmästä ja liittää mahdollisesti syntyvään uuteen keski/pohjoissavolaiseen yhteisjärjestelmään. Vastuulautakunnat: Joroisten sivistyslautakunta, Juvan sivistyslautakunta, Rantasalmen sivistyslautakunta Toimipisteet (4): Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kirjastot, aluekirjastoauto Vakituinen henkilöstö 2013: Kirjaston palkkaamat: Joroinen 3,60, Juva 6,56, Rantasalmi 3,31, auto 2,00 yht. 15,46 kirjastoammatilliset: Joroinen 3,25, Juva 6,14, Rantasalmi 3,31, auto 2,00 yht. 14,69 Toimintakulut: TP2013 TA2014 Joroisten toimipiste , ,00 Juvan toimipiste , ,00 Rantasalmen toimipiste , ,00 kirjastoauto , , Nuorisotoimi Varkaus Vuonna 2014 toimipisteitä on kolme: kaupunginkirjaston alakerta, Savontien nuorisotalo ja Könönpellon koulun nuorisotila. Vuoden 2014 ennakoidut toimintakulut euroa; vuoden

12 toteutuneet toimintakulut euroa, toimintakate euroa. Vuonna 2013 Varkauden kaupungin nuorisopalveluihin käytettiin 21 /asukas Nuorisotoimen henkilöstömäärä on 8 htv. Heinävesi Toimivia nuorisotiloja on yksi, Monitoimitila. Vuoden 2014 ennakoidut toimintakulut euroa, vuoden 2013 toimintakulut puolestaan euroa. Henkilöstömäärä on 0,5 htv (vapaa-aikaohjaaja). Joroinen Nuorisotoimeen kuuluvat ns. perusnuorisotyö, nuorten työpaja, työpaja II ja etsivä nuorisotyö. Toimipisteitä on neljä: kirkonkylän nuorisotila, Kuvansin nuorisotila, Nuorten työpaja ja Työpaja II:n toimitila. Vuoden 2014 ennakoidut toimintakulut euroa, vuoden 2013 toimintakulut euroa. Nuorisotoimen alaiset avustukset: euroa. Vakituista henkilökuntaa on 3,3 htv. Leppävirta Nuorisotyötä tehdään lähialuetyönä ja toiminnan tavoitteena on tarjota nuorille ohjattua tekemistä: nuorisotalo-, kerho- ja leiritoimintaa. Etsivä nuorisotyö on toteutettu kunnan omana toimintana osana erityisohjaajan työtä. Lisäksi kunnan alueella toimiva Tukevatyövalmennussäätiö osallistuu etsivään nuorisotyöhön (etsivä nuorisotyöntekijä). Leppävirralla on nuorisotalo Nuokkari keskustaajamassa, lisäksi säännöllistä toimintaa järjestetään Sorsakosken koululla. Vuoden 2014 ennakoidut toimintakulut: euroa; toimintakulut vuonna 2013: euroa Vakituista henkilökuntaa on 3,5 htv ( alk.). 1.9 Liikuntatoimi Varkaus Varkaudella on valtakunnallisen LIPAS-liikuntapaikkarekisterin mukaan 142 liikunta-, retkeily- tai ulkoilupaikkaa. (LIPAS-rekisterin www-osoite: Liikuntapalveluiden vakituisen henkilöstön määrä jakaantuu sivistystoimen ja teknisen toimen kesken siten, että sivistystoimen palveluksessa on 6 htv. (hallinto ja uimahalli) ja teknisen toimen alaisessa tukipalveluyksikössä 15 htv. Henkilöstön siirto tapahtui Liikuntatoimen toimintakulut v. 2014: toimintakuluennuste euroa. Vuoden 2013 toteutuneet toimintakulut: , toimintakate Vuonna 2013 Varkauden kaupungissa käytettiin liikuntatoimeen 104,2 /asukas. Heinävesi

13 13 Heinävedellä on liikuntatoimen ylläpidettynä tilana monitoimitalo sekä urheilukenttä. Valtakunnallisen LIPAS-rekisterin mukaan Heinävedellä on 88 liikunta-, retkeily- tai ulkoilupaikkaa. Vakituista henkilökuntaa on 1,3 htv. Vuoden 2013 liikuntatoimen kulut olivat euroa, vuoden 2014 talousarvio on euroa. Joroinen Liikuntatoimeen kuuluvat liikuntatoimi ja urheilutalo, lisäksi kunnassa LIPAS-rekisterin mukaan 55 liikunta-, retkeily- tai ulkoilupaikkaa. Vakituista henkilökuntaa on 3,3 htv. Vuoden 2013 liikuntatoimen kulut olivat euroa, vuodelle 2014 on budjetoitu euroa. Liikuntatoimen alaisia avustuksia myönnetään euroa. Leppävirta Leppävirran kunta ostaa liikuntapalvelut tytäryhtiöltään Leppävirran Virkistysuimala Leppäkerttu Oy:ltä vuosittain lautakunnan hyväksymän hoitosopimuksen puitteissa. Hoitosopimuksessa määritelty yksityiskohtaisesti ostopalveluun liittyvät tehtävät. Liikunta-, retkeily- tai ulkoilupaikkojen lukumäärä on n. 70 kpl (LIPAS-rekisteri). Vakituisen henkilöstön määrä 10 kokoaikaista. Liikuntatoimen toimintakulut v yhteensä euroa, tuotot euroa (ostopalvelusopimus , sisäiset kulut euroa) Kulttuuritoimi Varkaus Vakituista henkilöstöä 1 (kulttuurisihteeri). Toimintakulut v. 2014: , joka sisältää Varkauden Teatterin yhteistoiminta-avustamisen ; muu kulttuuritoiminta Vuoden 2013 toteutuneet kulttuuritoiminnan toimintamenot euroa ja toimintakate euroa, sisältää Varkauden Teatterin yhteistoiminta-avustamisen euroa. Varkauden museotoimi Varkaus on selvityskunnista ainoa, jolla on ammattimaisesti toimiva museotoimi. Toimipisteitä on 2, eli Wredenkatu museo ja Tehtaan koulun tilat. Vakituista henkilöstä on 5,5 htv (joista yksi vakanssi avoinna). Toimintakulut v. 2014: euroa. Vuoden 2013 toteutuneet toimintakulut euroa ja toimintakate euroa. Museotoimintaan Varkauden kaupungissa käytettiin vuonna ,2 /asukas Heinävesi Heinäveden kulttuuritoimen toimintakulut 2103: euroa, vuonna 2014: euroa. Sivistysjohtaja vastaa kunnan kulttuuritoimesta. Kotiseutumuseo kuuluu kulttuuritoimen kokonaisuuteen, museo avoinna kesäisin noin 1 kuukauden, aukiolosta huolehtii kesätyöntekijä. Museon kustannukset kulttuuritoimen budjetissa. Joroinen Kulttuuritoimeen kuuluvat yleinen kulttuuritoimi ja Karhulahden kotiseutumuseo. Kulttuuritoimen vakituisen henkilöstön määrä 0,4 htv, museolla ei ole henkilöstöä. Tilinpäätös 2013: ,95, talousarvio 2014: ,00. Kulttuuritoimen myöntämät avustukset: euroa.

14 14 Leppävirta Sivistysjohtaja vastaa kunnan kulttuuritoimesta. Kulttuuritoimen tehtävänä on huolehtia kunnan monipuolisesta kulttuuritoiminnasta. Kulttuuritoimi järjestää vuosittain sekä itsenäisesti että yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa erityyppisiä tapahtumia, kuten konsertteja, vierailuja ja näyttelyitä. Tavoitteena on, että kunnan alueella ja lähiympäristössä on laadukasta kulttuuritarjontaa eri-ikäisille. Seudullisen yhteistyön tiivistäminen tapahtumatuotannossa mahdollistaisi asukkaille monipuolisempaa tarjontaa. Museotoimi: kotiseutumuseo on avoinna kesäkuukausin, vuosittain kävijöitä noin 1 000, ei pääsymaksua. Vakituisen henkilöstön määrä: 0 (kuuluu sivistysjohtajan alaisuuteen). Toimintakulut v. 2014: Palvelujen tavoitteet ja organisointi uudessa kunnassa Sivistystoimen palvelujen järjestämisestä on huolehdittu asianmukaisten lakien mukaan taikka muutoin tarkoituksenmukaisesti. Sivistystoimen palvelut ovat lähipalveluita, joista jokainen kunta on vastannut pääosin itsenäisesti. Poikkeuksena on ollut Soisalo-opisto, joka vuodesta 2008 alkaen on järjestänyt kuntiin kansalaisopistopalvelut sekä taiteen perusopetuksen Varkauden toimiessa isäntäkuntana. Tavoitteena on järjestää sivistystoimen palvelut jatkossakin lähipalveluina. Mahdollisen uuden kunnan pinta-ala on varsin suuri, joten fyysisten palveluverkkojen tai toimipisteiden supistaminen myös huonontaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Tästä näkökulmasta on myös arvioitu mahdollisia taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä uudessa kunnassa. 2.1 Esi- ja perusopetus Esi- ja perusopetuksen palveluverkon optimointia on tarkastelu yli kuntarajojen. Mahdollisuudet toiminnan tehostamiseen lähipalveluperiaatteen mukaisesti löytyvät 5-tien varren kouluista huomioiden kuntien oppilasennusteet lv mukaisesti. Tarkastelun kohteena ovat olleet Kuvansi, Lehtoniemen ja Repokankaan koulut sekä Luttilan, Puurtilan ja Timolan koulut. Tarkastelun pohjana on käytetty kunkin yksittäisen kunnan omaa sivistysjohtajien näkemyksen mukaista optimaalista kouluverkkoa, joka ei ole valtuustojen hyväksymä. Kuvansin, Lehtoniemen ja Repokankaan osalta on pohdittu yhden koulun perustamista nykyisten kolmen sijasta. Varkauden nykyistä kouluverkkosuunnitelmaa tehtäessä on pohdittu, että neljän koulun malli olisi taloudellisesti edullisin tulevaisuudessa. Lehtoniemen ja Repokankaan koulut yhdistämällä olisi mahdollista säästää käyttötaloudessa vuosittain n , jossa on huomioitu myös uudisrakennuskustannukset. Jos tarkasteluun otetaan mukaan Kuvansin koulu, oppilasryhmät kasvavat sen suuruisiksi, että opettajien lukumäärässä ei tapahdu muutosta eikä järjestely toisi tullessaan lisäsäästöä. Joroisten kunta saisi suuremman taloudellisen hyödyn järjestäessään opetuksen Kuvansin koulun opetuksen yhdysluokkaopetuksena tai siirtäessään sen Kirkonkylän koululle. Tilanne muuttuu merkittävästi, mikäli Kolman koulua ei päätetä peruskorjata. Kolman koulu on nyt suljettu käyttökiellon takia ja oppilaat käyvät koulua Kirkonkylässä. Silloin Kolman

15 15 koulunkäyntialueen oppilaat voitaisiin ohjata ainakin osittain Kuvansin kouluun. Ikäluokkien pienentymisen ja valtionosuuden vähenemisen seurauksena näyttää joka tapauksessa siltä, että mahdollisista kuntaliitoksista huolimatta nykyisen Joroisten kunnan alueella tarvittaisiin vain yksi alauokkien koulu esimerkiksi Kuvansissa ja yksi yhtenäiskoulu Kirkonkylässä. Varkauden kaupungin kouluverkkosuunnitelman yhteydessä pohdittiin Luttilan ja Puurtilan koulun yhdistämistä uudeksi Kankun kouluksi uudisrakennusvaihtoehdolla. Nykyisten oppilasennusteiden pohjalta käyttötaloudessa ei saavutettaisi juurikaan hyötyä. Mikäli tarkasteluun otettaisiin mukaan Timolan koulu, saataisiin oppilasryhmät optimoimalla aikaan 4-6 opettajan määrän väheneminen, jolloin käyttötalouteen saataisiin vuositasolla säästö. 2.2 Lukiokoulutus Hallitus on päättänyt maaliskuussa 2014 rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta osana julkisen talouden suunnitelmaa. Päätöksen mukaan toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkkoa uudistetaan rakenteellisesti. Hallituksen ohjelmassa todetaan myös, että toisen asteen ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen rahoitusta ja rakennetta uudistetaan vuoteen 2017 mennessä. Tavoitteena on muodostaa järjestäjäverkko, joka muodostuisi toimintaedellytyksiltään vahvoista koulutuksen järjestäjistä. Koulutuksen järjestäjät tulisivat olemaan nykyistä merkittävästi suurempia. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 4 :n muuttamisesta on parhaillaan lausuntokierroksella kunnissa. 2.3 Hallinnon organisointi Hallinnon organisoimisessa uudessa kunnassa joudutaan huomioimaan valtakunnallisen SOTEratkaisun vaikutukset erityisesti tukipalveluiden osalta. Samalla joudutaan miettimään uuden kaupungin hallinnon organisointia kokonaisuutena. Kaupungin laajuus huomioiden uusi kaupunki tarvitsee jonkinlaisen aluemallin. Säästöt sivistystoimen hallinnossa syntyvät lähinnä siitä, että pystytään säästämään kaksi henkilötyövuotta sivistysjohtajien työpanoksessa ja kolme henkilötyövuotta varhaiskasvatuksen hallinnossa. Hallinnon tukipalveluiden tehostuminen riippuu siitä, minkä verran tietotekniikkaa pystytään hyödyntämään nykyistä enemmän. Osan hallinnon säästöistä syö aluemallin järjestäminen. Arvioitu säästö on 4 henkilötyövuotta (n ). 2.4 Palvelujen organisointi Palvelut järjestetään lähipalveluina aluemallin mukaisesti. Lähipalvelumääritelmän mukaisesti varhaiskasvatus ja perusopetus (vuosiluokat 0-6) ovat lähipalveluita, samaten kirjastopalvelut. Hallintomallin visiointi, nk. keskusjohtoinen ja aluevastaavat Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluiden tavoitteena on tuottaa seudullisesti laadukkaita ja taloudellisesti tuotettuja palveluita kuntalaisille. Palvelualueeseen kuuluvat kulttuuripalvelut, kirjastopalvelut, liikuntapalvelut ja museopalvelut. - Palvelualueella on palvelualueen päällikkö, joka vastaa palvelukokonaisuudesta palveluprosessin omistajan ominaisuudessa.

16 16 - Liikuntapalveluista muodostetaan alueellinen osakeyhtiö, jonka palveluiden tilaamisesta päällikkö huolehtii tilaajajohtajana. - Kirjastopalvelujen alueella on yksi kirjastotoimenjohtaja/kirjastopalvelupäällikkö, jonka esimiehenä on palvelualueen päällikkö, kuten myös kulttuuripalveluiden esimiehenä. Kirjastopalvelut tuotetaan uuden kunnan alueella edelleen lähipalveluina (toimipisteet Varkaudessa, Heinävedellä, Joroisissa ja Leppävirralla sekä kirjastoautot); lähi-/aluekirjastojen päivittäisjohtamisesta ja -toiminnasta huolehtivat vastaavat kirjastonhoitajat, lähiesimies: kirjastotoimenjohtaja. Tavoitteena laadukkaat ja kehittyvät kirjastopalvelut yhtenäisin käytäntein, päällekkäisten työvaiheiden vähentäminen ja henkilökunnan osaamisen kehittyminen. Säästöä on mahdollista saada henkilöstökustannuksissa (johtamisvastuu yhdellä kirjastotoimenjohtajalla) sekä keskitetyillä toiminnoilla (aineiston valinta, hankinta, käyttökuntoon saattaminen jne.). - Nuorisopalvelujen alueella on yksi nuorisopalvelujen johtaja /nuorisotoimen päällikkö, jonka esimiehenä toimii palvelualueen päällikkö. Nuorisotoimen palvelut tuotetaan uuden kunnan alueella edelleen lähipalveluina entisten kuntien nuorisotiloissa; päivittäisjohtamisesta ja - toiminnasta huolehtivat vastaavat nuorisotyöntekijät. Tavoitteena on tukea nuoren kasvua ja itsenäistymistä nuorisolain mukaisesti. Paineita on erityisnuorisotyön lisäresursointiin sekä koulun ja nuorisotoimen yhteistyön lisäämiseen. Yhtenäisen nuorisotiedotuksen kehittäminen parantaa nuoren osallistumisen mahdollisuuksia sekä tuo nuorisopalvelut paremmin saavutettavaksi. 3. Arvio uuden kunnan perustamisvaikutuksista Uuden kunnan sivistystoimessa on yksi lautakunta, jossa on 11 jäsentä. Lautakunta vastaa myös vapaasta sivistystyöstä. Lautakunnassa on yksi esittelijä. Henkilöstöllä on viiden vuoden irtisanomissuoja, joten eläköitymiset ja määräaikaiset työsuhteet tulee pystyä optimoimaan, jotta taloudelliset säästöt pystytään aikaansaamaan. Kuntaliitoksen vaikutukset valtionosuuksiin tulee selvittää. Edut/mahdollisuudet Johtamisen näkökulma Haitat/uhat Säästöjä hallintoon, erikoisosaaminen lisääntyy, suuruuden ekonomia Päällekkäisten rakenteiden karsiminen lisää kustannustehokkuutta Henkilöstö yhtenä resurssina, erikoistuminen, sijaistaminen, eläköityminen Palveluiden suunnittelu, aluekeskukset/kuntakeskukset Alueen koko, kuntien toimintakulttuuri Tarvitaan aluejohtamista, ihmisten kokoisia johdettavia alueita Päätöksenteko etääntyy Byrokratia voi lisääntyä

17 17 Palveluluiden saatavuuden näkökulma Palveluiden säästöt Toimivat lähipalvelut jatkossakin Kuntalaiset voisivat hyödyntää palveluita kuntarajojen rajaamatta Taloudellinen näkökulma Keskittäminen lisää taloudellisuutta Päällekkäisten rakenteiden karsiminen lisää kustannustehokkuutta Rahoitus ja palvelut kaikille yhdenvertaiset Hallintorakenteiden tiivistäminen Lähipalvelut karkaavat kauemmas, aika palveluiden saatavuuteen lisääntyy Väestö keskittyy keskustaajamiin Palvelut keskittyvät keskustaajamiin Irtisanomisturva haaste 4. Erityiskysymykset Uuden kunnan maantieteellinen koko asettaa omat haasteensa palveluiden tuottamiseen. Esi- ja perusopetuksessa opetusta ei pystytä keskittämään kaikilta osin perusopetuslain vuoksi. Kuljetusajat 2,5-3 tuntia odotuksineen/päivä (lähipalvelun aikaraja). Toisaalta pitkät kuljetusmatkat syövät taloudellisen hyödyn ja poliittinen vastustus on sitä suurempaa, mitä pienemmästä koulusta on kysymys. Etäopetusta ei perusopetuksessa pystytä hyödyntämään (normitus, laki, OPS). 5 Kunta- ja palveluyhteistyömahdollisuudet Työryhmän mukaan sivistystoimen alueella on löydettävissä palveluyhteistyön mahdollisuuksia ilman mahdollisen uuden kunnan syntymistä. Alla esimerkkejä mahdollisuuksista. Päivähoidon yhteinen palvelualue mahdollistaa asiakaan joustavan päivähoitoon hakeutumisen nykyisellään. Perusopetuksessa oppilaat voivat siirtyä naapurikuntaan tapauskohtaisesti. Periaatteista olisi hyvä tehdä kirjallinen sopimus. Perusopetuksen tukipalveluita voisi toteuttaa yli kuntarajojen (esim. erityisopetus). Kansalaisopisto (Soisalo-opisto) Työryhmän näkemys on, että Soisalo-opiston mahdollisuuksia ja asiantuntemusta olisi mahdollista käyttää kuntien kulttuuritapahtumien tuottamisessa nykyistä enemmän. Kunnilla Varkautta lukuun ottamatta ei ole omaa kulttuuritoimea ja tapahtumia tuotetaan nyt oman työn ohella. Kirjastopalvelut Mahdollisina toimenpiteinä muun muassa kirjastojärjestelmän päivittäminen/kilpailutus, yhteiset käyttösäännöt ja taksat sekä verkkopalvelut, kokoelmien yhteiskäytön lisääminen ja seudullisen kirjastoautotoiminnan selvittäminen. Tavoitteena on tarjota asiakkaalle joustavammat seudulliset kirjastopalvelut. Lisäksi esimerkiksi yhteiskilpailutuksilla saadaan taloudellista hyötyä. Henkilöstön

18 18 erikoisosaamisen (kielitaito, muu koulutus) hyödyntäminen on mahdollista koulutuksissa, asiakaspalvelussa sekä verkko- ja lähipalvelujen sisältöjen tuotannossa. Nuorisopalvelut Seudullisen yhteistoiminnan mahdollisuudet rajalliset, sillä nuorisotyötä tehdään paikallisesti, lähityönä. Tiedostetaan, että kuntien nuorisotoimi on muutoksessa, mm. internetin ja sosiaalisen median merkitys kasvaa lähivuosina. Verkkonuokkari-toiminta olisi mahdollista toteuttaa seudullisesti. Lisäksi työryhmä esittää seudullisen nuorisovaltuustotoiminnan ja/tai foorumin kokeilemista. Liikuntatoimi Perehdytään tarkemmin Leppävirran kunnan ja Leppävirran virkistysuimala Leppäkerttu oy:n väliseen liikuntapalvelujen ostopalvelusopimukseen. Kulttuuritoimi Työryhmä esittää, että selvitetään kulttuuritoimen ja elinkeinotoimen yhteistyön tiivistämisen mahdollisuudet (tapahtumat ja niiden tuottaminen, matkailumarkkinointi ). Seudullisen kulttuurija tapahtumatarjonnan kehittäminen suunnittelusta kustannusten jakamiseen, tapahtumien kierrättäminen alueella nykyisen kerta/kunta mallin sijaan.

19 19 LIITTEET Varkaus, oppilasennuste Lv Koulu/lk yht. Kangaslampi Kuoppakangas Könönpelto Lehtoniemi Luttila Puurtila Päiviönsaari Repokangas/yl. op Repokangas/er.lk Svenska yht Lv Koulu/lk yht. Kangaslampi Kuoppakangas Könönpelto Lehtoniemi Luttila Puurtila Päiviönsaari Repokangas/yl. op Repokangas/er.lk Svenska yht Lv Koulu/lk yht. Kangaslampi Kuoppakangas Könönpelto Lehtoniemi Luttila Puurtila Päiviönsaari Repokangas/yl. op Repokangas/er.lk Svenska yht Lv

20 20 Koulu/lk yht. Kangaslampi Kuoppakangas Könönpelto Lehtoniemi Luttila Puurtila Päiviönsaari Repokangas/yl. op Repokangas/er.lk Svenska yht Lv Koulu/lk yht. Kangaslampi Kuoppakangas Könönpelto Lehtoniemi Luttila Puurtila Päiviönsaari Repokangas/yl. op Repokangas/er.lk Svenska 1 1 yht Lv Koulu/lk yht. Kangaslampi Kuoppakangas Könönpelto Lehtoniemi Luttila Puurtila Päiviönsaari Repokangas/yl. op Repokangas/er.lk Svenska 0 yht Lv Koulu/lk yht. Kangaslampi Kuoppakangas Könönpelto Lehtoniemi Luttila Puurtila