KOHTI VARHAISKASVATUSLAKIA. Varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmä

Transkriptio

1 KOHTI VARHAISKASVATUSLAKIA Varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmä klo 9.00 Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen Koulutuspolitiikan osasto

2 Lain uudistamisen lähtökohta Nykyinen lainsäädäntö (laki ja asetus lasten päivähoidosta) yli 40 vuotta vanha (1973=>) lakiin tehty useita kymmeniä osittaisuudistuksia vuosikymmenien aikana ei vastaa enää lähtökohdiltaan eikä sisällöltään nykyyhteiskunnan vaatimuksia hallinnonalasiirron myötä päivähoitoa koskevat säännökset on uudistettava osaksi kasvatus- ja koulutusjärjestelmää

3 Työryhmän tehtävänä oli Työryhmän toimeksianto valmistella hallitusohjelman mukaisesti varhaiskasvatusta koskevat säädösehdotukset sekä arvioida esitysten taloudelliset ja yhteiskunnalliset sekä muut vaikutukset Työryhmän tuli ottaa huomioon säädösehdotusten valmistelussa muun muassa hallitusohjelman asiaan liittyvät tavoitteet, päivähoidon kokonaisuus, käytettävissä oleva tutkimus- ja arviointitieto sekä kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön muutokset ja kehityssuunnat. Esitys tuli valmistella valtion talouden kehysten puitteissa Työryhmän toimikausi

4 Lainsäädännön uudistamisen tausta ja tilanne Hallitusohjelma ja KESU Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma ( ) ja päätös ohjelman toimeenpanosta ( ) subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen kotihoidon tuen puolittaminen kelpoisuusehtojen väljentäminen ja joustavoittaminen päivähoidon asiakasmaksukertymän nostaminen kuntien velvoitteiden vähentäminen

5 Soveltamisala Tässä laissa säädetään lapsen oikeudesta laadukkaaseen varhaiskasvatukseen sekä lapsen huoltajien oikeudesta saada lapselle varhaiskasvatuspalveluja. -> Kunnan järjestämä varhaiskasvatus päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. -> Yksityisen tuottama varhaiskasvatus, johon voi saada yksityisen hoidon tukea. -> Myös päiväkodissa ja perhepäivähoidossa annettavaan varhaiskasvatukseen rinnastettavaan toimintaan, jota annetaan esiopetukseen osallistuville lapsille välittömästi ennen esiopetusta tai sen jälkeen. -> Erityisistä syistä myös oppivelvollisille.

6 Työryhmän esitykset Varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa. Varhaiskasvatusta suunniteltaessa ja järjestettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen hoidon, kasvatuksen ja opetuksen muodostamaa kokonaisuutta. 1.edistää jokaisen lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä, oppimista sekä terveyttä ja hyvinvointia; 2. toteuttaa lapsen leikkiin perustuvaa toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset; 3. tarjota lapsen iän ja kehityksen mukaista sekä kehitystä monipuolisesti tukevaa pedagogista toimintaa ja huolenpitoa; 4. varmistaa kehittävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö;

7 5. turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä; 6. antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä kunnioittaa kunkin kielellistä, kulttuurillista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa; 7. tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja elinikäistä oppimista; 8. tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tukea varhaiskasvatuksessa mahdollisimman varhain tarvittaessa moniammatillisessa yhteistyössä;

8 9. tukea lapsen kasvua toisen ihmisen kunnioittamiseen, kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuunalaiseen toimintaan ja yhteiskunnan jäsenyyteen; 10. varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin; 11. toimia yhdessä lapsen huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen huoltajaa kasvatustyössä.

9 Oikeus varhaiskasvatukseen Lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatukseen osallistumisesta päättävät lapsen huoltajat. Työryhmä ei esitä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista Työryhmä esittää täsmennystä oikeuteen: Oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. Iltaisin, öisin, viikonloppuisin ja arkipyhinä oikeus varhaiskasvatukseen, jos se on välttämätöntä huoltajien työssäkäynnin tai opiskelun vuoksi.

10 Lapsen kehityksen ja oppimisen tuki Työryhmä esittää, että lapsen kehityksen ja oppimisen tuki järjestetään kolmiportaisen tuen mallin mukaan kuten perusopetuslaissa ottaen kuitenkin huomioon varhaiskasvatuksen ominaispiirteet. Varhaiskasvatukseen käsitteet: tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki. Tavoitteena, että tukea annetaan heti tuen tarpeen ilmetessä. Säännös tukimuodoista ja tuen tarpeen huomioon ottamisesta henkilöstöresurssoinnissa. Yhteistyövelvoite huoltajien ja tarpeen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen ja muiden viranomaisten kanssa. Tuen tarvetta arvioitava säännöllisesti, vähintään 1 x vuodessa. Erityisen tuen antamisesta tehtävä päätös muutoksenhakuoikeus.

11 Varhaiskasvatuksen suunnitelmat Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet säädettäisiin velvoittaviksi (OPH) Kunnan tulisi myös laatia paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma. Lisäksi kunta voi laatia yksikkö-, ryhmä- tai toimintamuotokohtaisia suunnitelmia. Jokaiselle lapselle on laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatus-suunnitelma.

12 Henkilöstön kelpoisuudet Työryhmä esittää selkeytystä ammattinimikkeisiin. Kelpoisuuksia koskevat säännökset varhaiskasvatuksen opettajan, varhaiskasvatuksen sosionomin, varhaiskasvatuksen lastenhoitajan, perhepäivähoitajan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan, varhaiskasvatuksen avustajan ja varhaiskasvatuksen johtotehtävissä toimivien osalta. Varhaiskasvatuksen opettajan, sosionomin, erityisopettajan ja johtotehtävissä toimivien kelpoisuusehdot säilyisivät ennallaan. Lastenhoitajan ja perhepäivähoitajan kelpoisuusvaatimuksiin esitetään tiukennuksia ja avustajalle asetettava kelpoisuusvaatimus olisi uusi. Päiväkodin henkilöstörakenne säilyisi ennallaan (1 lastentarhanopettaja, 2 lastenhoitajaa)

13 Kelpoisuusehtojen tiukennukset Lastenhoitaja, vähintään lapsi- ja perhetyön perustutkinto tai sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, johon sisältyy tai jota on täydennetty lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelman opinnoilla. Perhepäivähoitaja, vähintään perhepäivähoitajan ammattitutkinto tai muu soveltuva tutkinto, johon sisältyy tai jota on täydennetty riittävän laajoilla lasten hoidon, kasvatuksen ja opetuksen opinnoilla. Avustaja, vähintään => lasten hoitoon, kasvatukseen tai opetukseen soveltuva ammatillinen tutkinto tai muu soveltuva tutkinto.

14 Lapsiryhmän koko Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito-, kasvatus- ja opetustehtävissä olevaa henkilöä vastaava lapsimäärä. Ryhmät voidaan muodostaa joko kolme vuotta täyttäneistä tai alle 3-vuotiaista lapsista, minkä lisäksi voidaan muodostaa eriikäisten lasten ryhmiä. Toiminnassa voidaan käyttää erilaisia toiminnallisia pienryhmiä. -> esim. alle 3-vuotiaiden ryhmässä max 12 lasta -> sisarusryhmä voisi muodostua esim. siten, että siinä olisi enintään kahdeksan alle 3-vuotiasta lasta ja seitsemän 3 vuotta täyttänyttä lasta

15 Suhdeluvut päiväkodeissa Alle 3-vuotiaiden 1:4 3 vuotta täyttäneiden 1:7 kokopäivähoidossa eli kuten nykyisin 3 5-vuotiaiden lasten osa-aikaisen hoidon mitoitus 1:13 => 1:7 => Työryhmän näkemyksen mukaan heikompi henkilöstöresurssi osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa olevien lasten osalta ei ole tarkoituksenmukainen

16 Perhepäivähoidon lapsimäärä Lapsiryhmän kokoon ei muutoksia hoitajan kotona tapahtuvan hoidon osalta (1:4,5 ) Ryhmäperhepäivähoitoon esitetään rajaus: Perhepäivähoitoryhmä voi muodostua enintään kahta perhepäivähoitajaa vastaavasta määrästä lapsia, ja ryhmässä tulee olla vähintään kaksi perhepäivähoitajaa.

17 Muut pykäläkohtaiset esitykset kunnan järjestämisvelvollisuus, -vastuu sekä järjestämistapa varhaiskasvatuksen toiminta-aika ja toimintaympäristö ravintoa monialaista yhteistyötä eri viranomaisten välillä paikan hakumenettely ja palveluohjaus kielellisiä oikeudet varhaiskasvatuksen arviointi erityisopettajan palvelut henkilöstön täydennyskoulutus tietojen vaihto ja salassapito

18 Erilaisia näkemyksiä Työryhmässä oli runsaasti erilaisia näkemyksiä lainsäädännössä määrättävistä keskeisistä asioista: - henkilöstön mitoitusta - henkilöstön kelpoisuudet - päiväkodin henkilöstörakenne - ryhmäkokoa - subjektiivista päivähoito-oikeutta

19 Puheenjohtajat Lakityöryhmän kokoonpano Puheenjohtaja Eeva-Riitta Pirhonen, ylijohtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö Varapuheenjohtaja Jari Rajanen, johtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö Sihteerit Hanna-Mari Pekuri, hallitusneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Alila, opetusneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriö Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies, opetus- ja kulttuuriministeriö Pysyvät asiantuntijat Maarit Alasuutari, yliassistentti, Jyväskylän yliopisto Nina Lahtinen, kehittämispäällikkö, Opetusalan ammattijärjestö OAJ Johanna Pérez, suunnittelija, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super

20 Jäsenet Lakityöryhmän kokoonpano Hannele Kerola, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö Pirjo Sarvimäki, sosiaalineuvos, sosiaali- ja terveysministeriö Arja-Sisko Holappa, opetusneuvos, Opetushallitus Päivi Lindberg, yksikön päällikkö, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos Tuomo Laitila, opetustoimen ryhmän esimies, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Jarkko Lahtinen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Anne Liimola, puheenjohtaja, Lastentarhanopettajaliitto Tero Ristimäki, puheenjohtaja, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia (Marjo Varsa tilalla helmikuun 2014) Riitta Työläjärvi, sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija,toimihenkilökeskusjärjestö STTK Eva Siitonen, sosiaalipoliittinen asiantuntija, Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy ry Minna Pirttijärvi, sopimustoimitsija, Julkisten- ja hyvinvointialojen liitto JHL:stä Tuomas Kurttila, hallituksen jäsen, Suomen sosiaali ja terveys ry Kirsti Karila, professori, Tampereen yliopisto Peter Johnson, sivistysjohtaja, Kokkolan kaupunki Reino Taurovaara, varhaiskasvatusjohtaja, Järvenpään kaupunki

21 Valmisteluryhmä Puheenjohtaja Jari Rajanen, johtaja OKM Jäsenet: Kirsi Alila, opetusneuvos, OKM Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies, OKM Hanna-Mari Pekuri, hallitusneuvos, OKM Päivi Lindberg, yksikön päällikkö, THL Jarmo Kinos, lehtori, Turun yliopisto Eila Estola, professori, Oulun yliopisto Valmisteluryhmän tehtävänä on koota ja analysoida työryhmän käyttöön tutkimus- ja arviointitietoa sekä kuvata kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön muutos- ja kehityssuuntia sekä näiden pohjalta tehdä ehdotuksia työryhmälle.

22 Päivähoidon asiakasmaksujaosto Lähtökohtana hallituksen puoliväli-istunto Päivähoitomaksut porrastetaan palveluiden käytön mukaan. Jäsenet: OKM Tarja Kahiluoto, Hanna-Mari Pekuri ja Emmi Virtanen STM Liisa Holopainen, Päivi Siukkola ( asti Emmi Koiranen) THL Eero Siljander, Seppo Sallila Kuntaliitto Jarkko Lahtinen