RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT

Transkriptio

1 1/16 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Johdanto Maaliskuun 1. päivänä 2000 voimaan tulleen ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 :n mukaan kunnanvaltuustolla on mahdollisuus antaa ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä, jotka koskevat muuta kuin ympäristönsuojelulain nojalla luvanvaraista toimintaa taikka 61, 62 tai 78 :n mukaista ilmoitusvelvollista toimintaa tai puolustusvoimien toimintaa. Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön hajapäästöluonteista pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuva haittoja. Kunnan ympäristönsuojelumääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain tai sen nojalla annettujen säännösten konkretisointiin ympäristön suojelemiseksi paikallisesti. Ympäristönsuojelulaissa on lueteltu ne asiat, joista kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä voidaan antaa. Määräykset täydentävät osaltaan lakia ja se nojalla annettuja asetuksia. Ympäristönsuojelumääräykset ovat ympäristönsuojelulain mukainen uusi ohjauskeino. Ympäristönsuojelumääräyksiä vastaavia kunnallisia säädöksiä ovat mm. jätehuoltomääräykset ja rakennusjärjestys. Myös kaavamääräykset voivat koskea ympäristönsuojelua. Ympäristönsuojelumääräysten valmistelussa on pyritty siihen, ettei ristiriitaisuuksia eri kunnallisten määräysten suhteen tulisi.

2 2/16 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Soveltamisala ja tavoite Määräysten antaminen ja valvonta Määräysten soveltaminen Suhde muihin määräyksiin Erityiset paikalliset olosuhteet ja alueet LUKU MÄÄRÄYKSET JÄTEVESIEN HAITTAVAIKUTUSTEN EHKÄISEMISEKSI Talousjätevesien käsittely viemäriverkostojen ulkopuolella Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesun rajoitukset Mattojen ja tekstiilien pesun rajoitukset Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely LUKU MÄÄRÄYKSET ILMAPÄÄSTÖJEN RAJOITTAMISEKSI Savukaasupäästöjen ja niiden haitallisten vaikutusten ehkäisy Kunnostus- ja puhtaanapitotöistä mahdollisesti aiheutuvan ympäristön pilaantumisen torjunta 9 4 LUKU MÄÄRÄYKSET ERITYISEN HÄIRITSEVÄN TILAPÄISEN MELUN TAI TÄRINÄN TORJUMISEKSI Äänenvahvistimen käyttö ulkotilassa Yleistötilaisuuksien meluntorjunta Eräiden melua aiheuttavien toimintojen rajoittaminen Rakennus- ja purkutöiden meluntorjunta Meluilmoitusmenettely LUKU MÄÄRÄYKSET KARJANLANNAN JA VIRTSAN SEKÄ PUHDISTAMOLIETTEEN JA LIETESEOKSEN KÄYTöSTÄ Lannan ja virtsan levityksen rajoitukset Puhdistamolietteen ja lieteseoksen käyttö LUKU MÄÄRÄYKSET KEMIKAALIEN VARASTOINNISTA JA KÄSITTELYSTÄ Kemikaalien varastointi ja käsittely Polttoneste- ja muiden kemikaalisäiliöiden sijoittaminen Polttoneste- ja muiden kemikaalisäiliöiden tarkastus Polttoneste- ja muiden kemikaalisäiliöiden käytöstä poistaminen Tiedot polttoneste- ja kemikaalisäiliöistä Suolan käytön rajoitukset LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin seuraamukset Ympäristönsuojelumääräysten liitteiden päivittäminen LUKU VOIMAANTULO- JA SIIRTYMÄKAUSIMÄÄRÄYKSET Siirtymäkausimääräykset Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo... 16

3 3/16 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala ja tavoite 1.1 ja 1.2 Ympäristönsuojelumääräykset annetaan ympäristönsuojelulain (86/2000) täytäntöön panemiseksi, joten niiden tulee perustua lain säännöksien tai sen nojalla annettujen säädösten konkretisointiin ympäristön suojelemiseksi paikallisesti. Ympäristönsuojelumääräykset ovat kuntakohtaiset ja paikallisista olosuhteista johtuvia ja ne koskevat muuta kuin luvan- tai ilmoituksenvaraista toimintaa tai puolustusvoimien toimintaa. Määräykset täydentävät osaltaan lakia ja sen nojalla annettuja asetuksia. Määräysten pitää kohdistua selkeästi rajattuihin toimintoihin tai yleisiin käyttäytymistapoihin, joita ei voida muuten säädellä. Ympäristönsuojelulain 19 :n 2 momentin mukaan kunnan ympäristönsuojelumääräykset voivat koskea: 1) toimia, rajoituksia ja rakennelmia, joilla ehkäistään päästöjä tai niiden haitallisia vaikutuksia; 2) erityisen häiritsevän tilapäisen melun tai tärinän torjuntaa; 3) toimintojen sijoittumisen ympäristönsuojelullisia edellytyksiä asemakaava-alueen ulkopuolella; 4) alueita, joilla ympäristön erityisen pilaantumisvaaran vuoksi on kielletty jäteveden johtaminen maahan, vesistöön tai vesilain 1 luvun 2 :n mukaiseen uomaan; 5) vyöhykkeitä ja alueita, joilla lannan ja lannoitteiden sekä maataloudessa käytettävien ympäristölle haitallisten aineiden käyttöä rajoitetaan; 6) valvontaa varten tarpeellisten tietojen antamista; sekä 7) vesien ja meriympäristön tilan parantamista koskevia toimia, jotka ovat vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) mukaisen vesienhoitosuunnitelman tai merenhoitosuunnitelman mukaan tarpeellisia ( /273) Ympäristönsuojelumääräyksiä voidaan myös hyödyntää neuvonnan ja tiedotuksen välineenä. 2 Määräysten antaminen ja valvonta 2.1 Ympäristönsuojelulain 19 :n mukaisesti ympäristönsuojelumääräykset antaa kunnanvaltuusto. 2.2 Ympäristönsuojelulain 21 :n 1 momentin mukaan kunnalle kuuluvista ympäristönsuojelulain mukaisista lupa- ja valvontatehtävistä huolehtii kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jonka tehtävät kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain 5 :n 1 momentin mukaan hoitaa kunnan määräämä toimielin. 2.3 Ympäristönsuojelulain 21 :n 2 momentin mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi siirtää sille ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua toimivaltaa, lukuun ottamatta hallintopakon käyttämistä, viranhaltijalle siten kuin kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetussa laissa säädetään. Kuntien ympäristöhallintolain 7 :n mukaan kunnanvaltuusto voi antaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle oikeuden siirtää toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle, jollei laissa erikseen toisin säädetä. Ympäristönsuojelulain säätämisen yhteydessä kyseiseen lainkohtaan lisättiin uusi 2 momentti, jonka mukaan viranhaltijalla,

4 4/16 jolle siirretään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuuluvia tehtäviä, tulee olla tehtävän edellyttämä pätevyys. 3 Määräysten soveltaminen 3.1 Ympäristönsuojelulain 1 luvussa Yleiset säännökset on säädetty mm. lain tavoite, soveltamisala, määritelmät, yleiset periaatteet ja velvollisuudet sekä kiellot. Lain 2 luvussa Asetukset ja määräykset on annettu valtioneuvostolle oikeus antaa asetuksella tarpeellisia säädöksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Koska valtioneuvoston antamat ympäristönsuojelua koskeva asetukset ovat usein yleisluontoisia, on perusteltua antaa niitä täydentäviä ja käytännön tilanteita selventäviä paikallisia määräyksiä. Ympäristönsuojelumääräyksillä tarkennetaan yleisesti hyväksyttäviä velvoitteita tarpeettoman haitan ehkäisemiseksi. Ympäristönsuojelumääräys syrjäytyy, jos myöhemmin annetaan ylemmänasteinen normi samasta asiasta. Määräystä ei saa antaa myöskään siten, että se on ristiriidassa jo olemassa olevan ylemmänasteisen normin kanssa. Määräyksillä ei siten voida lieventää esimerkiksi ilman- tai vesiensuojelemiseksi asetettuja päästönormeja ja toisaalta niiden paikalliselle kiristämiselle on osoitettava riittävät paikallisista olosuhteista johtuvat perusteet. Myöskään esimerkiksi kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain mukainen puhtaanapitovelvollisuus ei estä antamasta määräyksiä ankarammasta velvollisuudesta katujen pölyämisen vähentämiseksi säädösten soveltamisalan erilaisuuden vuoksi. 3.2 Määräykset koskevat perusosiltaan koko kuntaa. Tietyillä erityisalueilla, jotka on määritelty määräysten 5 :ssä, voidaan antaa perusmääräyksiä täydentäviä määräyksiä. 4 Suhde muihin määräyksiin 4.1 Määräyksiä voidaan antaa vain muusta kuin ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraisista tai ilmoitusvelvollisista toimista, joiden osalta ympäristön pilaantumisen ehkäisyä ja torjuntaa koskevat määräykset annetaan ko. luvassa tai ilmoituksen johdosta tehtävässä päätöksessä. Määräysten tulee kohdistua selkeästi rajattuihin toimintoihin tai yleisiin käyttäytymistapoihin, joita ei voida muutoin säädellä. Esimerkiksi tieliikenteen tai ilmailuliikenteen ohjauksesta tai rataverkon nopeusrajoituksista ei voida antaa määräyksiä kunnan ympäristönsuojelumääräyksillä. Määräykset eivät voi myöskään koskea puolustusvoimien toimintaa. 4.2 Ympäristönsuojelumääräyksiä vastaavia kunnallisia sääntöjä ovat jätehuoltomääräykset, rakennusjärjestykset ja terveydensuojelujärjestykset. Myös kaavamääräykset voivat koskea ympäristönsuojelua. Ympäristönsuojelumääräykset ovat säädöshierarkkisesti samantasoisia muiden kunnallisten määräysten kanssa. Koska ympäristönsuojelumääräykset annetaan ympäristönsuojelullisin perustein, tulee niissä mahdollisesti annettua parempaan ympäristönsuojelulliseen tulokseen tai tasoon johtavaa määräystä noudattaa vaikka samasta asiasta olisikin määrätty muussa kunnallisessa määräyksessä. 4.3 Kunnan muiden viranomaisten tulee lupa-asiaa ratkaistessa tai muuta viranomaispäätöstä tehtäessä ottaa huomioon mitä ko. asiasta on ympäristönsuojelumääräyksillä säädetty. Esimerkiksi rakennusluvassa ei voida hyväksyä ympäristönsuojelulliselta toteutukseltaan tai tasoltaan huonompaa jätevesien käsittelymenetelmää kiinteistölle, kuin ympäristönsuojelumääräyksissä on edellytetty. Vastaavasti esimerkiksi jonkun yleisötapahtuman järjestämistä kunnan hallinnassa olevalla yleisellä alueella koskevassa alueen käyttösopimuksessa ei voida sopia meluntorjunnan osalta ympäristönsuojelumääräyksissä edellytetyistä käyttöajoista

5 5/16 poikkeamisista. Myös kaavoituksen yhteydessä tulee kaavamääräykset sovittaa ympäristönsuojelumääräyksiin siten, ettei niiden välillä ole ristiriitaisuuksia. 5 Erityiset paikalliset olosuhteet ja alueet Ympäristönsuojelulain perusteella annettavat valtioneuvoston tai ympäristöministeriön ympäristönsuojelua koskeva asetukset ovat usein yleisluontoisia. Tämän vuoksi on perusteltua antaa niitä täydentäviä ja käytännön tilanteita selventäviä paikallisia yleisiä määräyksiä, joissa voidaan mahdollisimman hyvin ottaa myös huomioon paikalliset olosuhteet ja esimerkiksi ympäristönsuojelullisesti arvokkaat tai erityishuomiota vaativat alueet ja kohteet. 5.1 Ympäristönsuojelumääräykset voidaan antaa koko kuntaa tai vain sen osaa koskevina. Esimerkiksi jätevesien johtamiselle ja maanalaisten polttoainesäiliöiden sijoittamiselle ympäristönsuojelulliset vaatimukset voivat perustellusti olla tiukemmat tärkeillä pohjavesialueilla ja vesistöjen rannoilla kuin muilla alueilla. Ympäristönsuojelun ja ympäristön pilaantumisen ehkäisyn, poistamisen ja vähentämisen kannalta keskeisimmät olosuhteet ja alueet Riihimäellä ovat seuraavat: pohjavesialueet, joilla tarkoitetaan I luokan tärkeitä pohjavesialueita, II luokan vedenottoon soveltuvia pohjavesialueita ja III luokan muita pohjavesialueita. Erityisiä määräyksiä on annettu myös koskien I luokan pohjavesialueen pohjaveden varsinaista muodostumisaluetta. Rajauksissa noudatetaan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymiä rajauksia. Alueet on ohjeellisina merkitty liitekarttaan 1. Pohjavesiealueilta koskevilla määräyksillä on tarkoitus ehkäistä pohjaveden pilaantumista. ranta-alueet, joilla tarkoitetaan lähinnä ranta-alueita, joilla on vesiensuojelun tai vedenoton kannalta tarpeen antaa määräyksiä esimerkiksi jätevesien haittavaikutusten ehkäisemiseksi. Näissä määräyksissä ranta-alueilla tarkoitetaan 100 metrin levyistä vyöhykettä järvien keskivedekorkeuden mukaisesta rantaviivasta maalle päin sekä luonnonuomaisten jokien reunoista molemmille rannoille päin. Alueet on merkitty ohjeellisina liitekarttaan 2. taajaan rakennetut alueet, joilla tarkoitetaan asemakaavoitettuja alueita ja muita liitekarttaan 3 merkittyjä alueita. Taajaan rakennettuja alueita koskevilla määräyksillä on tarkoitus ehkäistä mm. ympäristön pilaantumisesta johtuvaa terveyshaittaa tai ympäristön yleisen viihtyisyyden vähentymistä. Alueiden rajausten pohjana on käytetty pääasiassa yleiskaavan 2010 asumiseen ja loma-asumiseen varattuja alueita. Uudet asemakaava-alueet kuuluvat aina taajaan rakennettuihin alueisiin. Edellä mainituille alueille on yleensä perusteltua antaa koko kunnan aluetta koskevia määräyksiä tarkempia ja yksityiskohtaisempia määräyksiä, joilla ehkäistään ympäristönsuojelulain 3 :ssä määriteltyä ympäristön pilaantumista sekä turvataan ympäristönsuojelulain 7, 8 ja 9 :ien pilaamiskieltojen toteutuminen. 2 LUKU MÄÄRÄYKSET JÄTEVESIEN HAITTAVAIKUTUSTEN EHKÄISEMISEKSI Ympäristönsuojelulain 19 :n 2 momentin 1 kohdan perustelujen mukaan määräyksiä voidaan antaa toimista, rajoituksista ja rakennelmista, joilla ehkäistään päästöjä ja niiden haitallisia vaikutuksia. Määräykset voivat koskea jätevesien puhdistusmenetelmiä tai etäisyysvaatimuksia tietyn vesistön ranta-alueella, kiinteän polttoaineen käyttöä määrätyillä alueilla, ajoneuvojen pesun rajoittamista tietyillä alueilla ja öljynerotuskaivojen edellyttämistä pesupaikoilla sekä muita vastaavantapaisia seikkoja. Edelleen perustelujen mukaan ympäristönsuojelumääräyksillä voidaan yksilöidä

6 6/16 alueellisesti talousjätevesien puhdistusvaatimuksia. 6 Talousjätevesien käsittely viemäriverkostojen ulkopuolella 6.1 Ympäristönsuojelulain luvussa 3a määrätään jätevesien yleinen puhdistamisvelvollisuus. Sen mukaan, jos kiinteistöä ei ole liitetty yleiseen viemäriin eikä toimintaan tarvita ympäristönsuojelulain mukaista lupaa, jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Vesikäymälän jätevedet sekä muut talousjätevedet on käsiteltävä ennen niiden johtamista maahan, vesistöön tai vesilain 1 luvun 2 :n mukaiseen uomaan tai altaaseen siten, että jätevesien puhdistus vastaa vähintään ympäristönsuojelulain 27c :n nojalla annetussa asetuksessa tarkoitettujen puhdistustoimien tehoa. Muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Ympäristönsuojelulain 27c :n nojalla on annettu valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (ns. hajaasutuksen jätevesiasetus VNA 209/2011). Asetuksessa säädetään talousjätevesien käsittelystä ja johtamisesta sekä jätevesijärjestelmien rakentamisesta ja ylläpidosta, jätevesistä muodostuvista lietteistä sekä niiden keräilystä ja käsittelystä. 6.2 Etäisyysvaatimuksien perusteet ovat ensisijaisesti vesiensuojelullisia ja toisaalta niillä voidaan ehkäistä muuta ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentissa määriteltyä pilaantumista, esimerkiksi hajuhaittoja. Talousvesikaivon osalta vähimmäissuojaetäisyyden arvioinnissa on otettava huomioon mm. jäteveden määrä ja laatu, maaston kaltevuus, raekoko sekä pohjavesiolosuhteet Yksittäistapauksessa ympäristönsuojeluviranomainen voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen kohdan 6.2 suojaetäisyysvaatimuksista. Poikkeaminen voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun jäteveden määrä on vähäinen tai maaston kaltevuudesta johtuen pilaantumisvaaraa ei aiheudu. Poikkeus käsitellään noudattaen hallintomenettelyä, jolloin esimerkiksi naapureita on tarpeen mukaan kuultava. 6.4 Ympäristönsuojelulain 8 :ssä säädetään pohjaveden pilaamiskiellosta. Jo pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on pilaantumiskiellon vastaista. Koska ympäristönsuojelumääräysten liitekartassa osoitetuilla pohjavesialueilla saattaa aiheutua pohjaveden pilaantumista, on perusteltua kieltää I ja II luokan pohjavesialueilla jätevesien johtaminen maastoon tai imeyttäminen maaperään. Jäteveden maahan imeyttämisellä tarkoitetaan jäteveden käsittelyjärjestelmässä esikäsitellyn jäteveden imeyttämistä maaperään puhdistumaan ennen sen kulkeutumista pohjaveteen. Jäteveden maastoon johtamisella tarkoitetaan jäteveden käsittelyjärjestelmässä puhdistetun jäteveden johtamista ympäristöön, esimerkiksi ojaan. 6.5 III luokan pohjavesialueella käymäläjätevesien johtaminen maastoon tai maahan imeyttäminen saattaa aiheuttaa pohjaveden pilaantumista. Ympäristönsuojelulain 3 :ssä määritellyn pilaantumisen ehkäisemiseksi on III luokan pohjavesialueella perusteltua kieltää käymäläjätevesien johtaminen maastoon tai maahan imeyttäminen. Kun III luokan pohjavesialueella muut talousjätevedet kuin käymäläjätevedet puhdistetaan ympäristönsuojelulainsäädännön edellyttämällä tavalla, ei niiden maastoon johtamisen tai maahan imeyttämisen voida katsoa aiheuttavan pilaantumista. 6.6 Ranta-alueella käymäläjätevesien johtaminen maastoon tai maahan imeyttäminen

7 7/16 saattaa aiheuttaa vastaavanlaista pilaantumista kuin niiden johtaminen suoraan vesistöön, jolloin yleensä edellytyksenä on ympäristöluvan hakeminen. Ympäristönsuojelulain 3 :ssä määritellyn pilaantumisen ehkäisemiseksi on rantaalueella perusteltua kieltää käymäläjätevesien johtaminen maastoon tai maahan imeyttäminen. Kun ranta-alueella muut talousjätevedet kuin käymäläjätevedet puhdistetaan ympäristönsuojelulainsäädännön edellyttämällä tavalla, ei niiden maastoon johtamisen tai maahan imeyttämisen voida katsoa aiheuttavan pilaantumista. 6.7 Riihimäen kaupungin jätehuoltomääräyksissä määrätään saostus- ja umpikaivojen tyhjennysväleistä. Asiayhteyden vuoksi tämä todetaan myös ympäristönsuojelumääräyksissä. 6.8 Kiinteistönhaltijan huolehtimisvelvollisuus perustuu ympäristönsuojelulain 4 ja 5 :ien mukaisiin yleisiin periaatteisiin ja velvollisuuksiin. Kiinteistön haltijan kirjanpitovelvollisuus perustuu ympäristönsuojelulain 5 :n mukaiseen yleiseen selvilläolovelvollisuuteen. Kirjanpitovelvollisuudesta säädetään myös Riihimäen kaupungin jätehuoltomääräyksissä. Käytännössä kirjanpidolla tarkoitetaan lähinnä laitteistojen huolto- ja säiliötyhjennyslaskujen sekä mahdollisten näytteenottotulosten säilyttämistä. Yleensä kyseisistä laskuista selviää myös muut kohdassa edellytetyt tiedot. 7 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesun rajoitukset 7.1 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesusta saattaa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa naapureille. Mikäli jätevedet pääsevät valumaan vesistöön suoraan tai sadevesiviemärin kautta, aiheutuu vesistölle pilaantumisriski. 7.2 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pienimuotoisen pesun asumiskäytössä olevalla kiinteistöllä muualla kuin I luokan pohjavesialueen pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella ei katsota aiheuttavan ympäristön pilaantumisen vaaraa, mikäli pesussa ei käytetä liuotinaineita ja jätevedet voidaan imeyttää maahan omalla tontilla tai johtaa jätevesiviemäriin. 7.3 I luokan pohjavesialueen pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu, jos jätevedet pääsevät imeytymään maahan, aiheuttavat aina pohjaveden pilaantumisvaaraa, joten pesun kieltäminen pohjaveden muodostumisalueella muualla kuin tähän tarkoitukseen erikseen rakennetuilla, viemäröidyillä paikoilla on ympäristön pilaantumisen vaaran vuoksi perusteltua. 7.4 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu liuotinpesuaineilla saattaa aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa viemärilaitoksen toiminnalle. Tämän vuoksi on perusteltua kieltää liuotinpohjaisten pesuaineiden käyttö muualla kuin tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta kaikki jätevedet johdetaan esikäsittelyn jälkeen jätevesiviemäriin. 7.5 Ammattimainen tai muutoin laajamittainen pesutoiminta kiinteistöllä suoritetaan yleensä painepesulaiteilla ja liuotinpohjaisilla pesuaineilla, ja siitä syntyy huomattavan paljon jätevesiä, joiden johtaminen ympäristöön tulisi aiheuttamaan mitä ilmeisimmin jäteveden määrän ja laadun vuoksi ympäristön pilaantumista. Tämän vuoksi on perusteltua vaatia laajamittaiselta pesutoiminnalta tarkoitusta varten rakennettua pesupaikkaa, josta kaikki jätevedet johdetaan esikäsittelyn jälkeen jätevesiviemäriin. Pesutoiminta voidaan katsoa ammattimaiseksi, mikäli se täyttää yritys- tai ansiotoiminnan tunnusmerkit. Laajamittainen pesutoiminta voi olla myös muunlaista kuin

8 8/16 ammattimaista. Tällaiseksi voidaan katsoa esimerkiksi useiden kuorma-autojen toistuva peseminen. 7.6 Yleisessä käytössä olevilla alueilla ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu on syytä kieltää, koska pesutoiminta esimerkiksi puisto- tai virkistysalueilla saattaa aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa vähentämällä yleistä viihtyisyyttä ja virkistyskäyttöön soveltumista. 8 Mattojen ja tekstiilien pesun rajoitukset 8.1 Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien tavaroiden pesu vesistössä tai siten, että pesuvedet pääsevät puhdistamattomina vesistöön, aiheuttaa ylimääräistä vesistön kuormitusta ja siten myös ympäristön pilaantumisen vaaraa. 9 Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely 9.1 Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan harjoittaja vastaa vaikutuksien ennaltaehkäisystä ja ympäristöhaittojen poistamisesta tai rajoittamisesta mahdollisimman vähäisiksi aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Katu-, tie-, piha- ja muilta toiminta-alueilta poistettu lumi saattaa sisältää sellaisia epäpuhtauksia, että niistä voi aiheutua ympäristön ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa ja roskaantumista. Roskaantumisen aiheuttaja tai kiinteistön haltija on velvollinen puhdistamaan roskaantuneen alueen siten kuin jätelaissa (1072/1993) säädetään. 9.2 Pohjaveden ja vesien suojelun tai vedenhankinnan kannalta tärkeän vesistön pilaantumisriskin vuoksi on perusteltua kieltää lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen pohjavesi- ja ranta-alueille. 3 LUKU MÄÄRÄYKSET ILMAPÄÄSTÖJEN RAJOITTAMISEKSI 10 Savukaasupäästöjen ja niiden haitallisten vaikutusten ehkäisy 10.1 Savukaasujen mukana ympäristöön pääsevät epäpuhtaudet ja haju heikentävät ympäristön viihtyisyyttä ja terveydellistä laatua. Niistä saattaa lisäksi aiheutua haittaa myös yksityiselle omaisuudelle ja sen käytölle. Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi on perusteltua kieltää kiinteistökohtaisissa lämmityskattiloissa ja muissa tulisijoissa haitallisia ympäristövaikutuksia aiheuttavien polttoaineiden käyttö. Poltettaessa jätteitä tai muuta huonosti palavaa tai haitallisia aineita sisältävää materiaalia kiinteistökohtaisissa lämmityskattiloissa tai muissa tekniikoiltaan puutteellisissa tulipesissä syntyy polton yhteydessä terveydelle ja ympäristölle haitallisia aineita ja yhdisteitä, joista saattaa aiheutua terveyshaittoja tai muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Jätteiden poltosta määrätään myös Riihimäen kaupungin jätehuoltomääräyksissä. Asiayhteyden vuoksi tämä todetaan ympäristönsuojelumääräyksissä Lämmityskattiloiden ja muiden tulipesien käytöstä syntyvien päästöjen määrä ja laatu riippuu käytettävän polttoaineen lisäksi myös käytettävien laitteiden laadusta ja kunnosta. Tämän vuoksi on tärkeää tarkkailla käytössä olevien laitteiden kuntoa ja huolehtia siitä, että ne huolletaan säännöllisesti. Polttolaitteiston huollossa on noudatettava laitevalmistajan antamia käyttö- ja huolto-ohjeita. Pelastusviranomainen antaa tarkempia ohjeita mm. nuohoukseen liittyen Oksien, risujen, lehtien sekä muiden jätteiden avopoltosta voidaan katsoa aiheutuvan haittaa naapurustolle savuamisen, noen ja hajun muodossa, minkä vuoksi avopoltto on kielletty taajaan rakennetulla alueella. Kuivien oksien, risujen tai käsittelemättömän puun polttamisesta kiinteässä tulipesässä ei voida katsoa aiheutuvan terveyshaittoja tai muuta

9 9/16 ympäristön pilaantumisen vaaraa Kuivien oksien, risujen,olkien lehtien ja käsittelemättömän puun poltosta taajaan rakennetun alueen ulkopuolella ei katsota aiheutuvan merkittäviä haittoja ympäristölle. Muiden jätteiden poltosta voi syntyä ympäristölle ja terveydelle haitallisia yhdisteitä, joten niiden poltto on kielletty. Avotulen teosta ja kulotuksesta säädetään pelastuslaissa (486/2003). Ohjeita antaa pelastusviranomainen. 11 Kunnostus- ja puhtaanapitotöistä mahdollisesti aiheutuvan ympäristön pilaantumisen torjunta 11.1 Määräyksessä mainituista rakennus- ja kunnostustoimenpiteistä saattaa syntyä melua, hajua tai pölyä taikka muuta näihin verrattavaa rasitusta ympäristölle, joka voi tietyissä olosuhteissa aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa kohteen läheisyydessä. Rakennusmateriaalit saattavat myös sisältää haitallisia aineita, joiden päätyminen ympäristöön on ehkäistävä. Ennakkoon toteutetuilla riittävillä suojaustoimenpiteillä voidaan haitallisten vaikutusten leviäminen ehkäistä tai vähentää leviämistä merkittävästi Erityisesti keväisin katu- ja tiealueiden puhdistamisen yhteydessä nousee ilmaan leijuvaa pölyä, jonka pitoisuudet saattavat varsinkin kaupungin keskusta-alueella ylittää valtioneuvoston ilmanlaadulle asettamat ohjearvot. Leijuvasta pölystä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ja terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi on katujen kunnossa- ja puhtaanapitotoimenpiteet suoritettava siten, että haitat ovat mahdollisimman pieniä Puhaltimen käyttö hiekoitushiekan siirtelyssä ja poistossa aiheuttaa erityisen paljon pölyämistä, joten ympäristön pilaantumisen ja terveyshaitan ehkäisemiseksi puhaltimen käyttö hiekoitushiekan poistossa on syytä kieltää. 4 LUKU MÄÄRÄYKSET ERITYISEN HÄIRITSEVÄN TILAPÄISEN MELUN TAI TÄRINÄN TORJUMISEKSI Ympäristönsuojelulain 19 :n 2 momentin 2 kohdan perustelujen mukaan erilaisia yleisiä määräyksiä voidaan antaa tilapäisen erityisen häiritsevän melun tai tärinän torjunnasta. Määräykset voivat koskea esimerkiksi konserttien järjestämistä kaupunkien keskustaalueilla, katutöitä, sähköisten äänenvahvistimien käyttöä ja muita vastaavia toimia. Käytännössä määräykset voidaan rajoittaa koskemaan poikkeuksellisia kellonaikoja. Määräyksiä voidaan antaa myös esimerkiksi melua aiheuttavien töiden tiedottamisesta haittaa mahdollisesti kärsiville. Valtioneuvoston päätöksen melutason ohjearvoista (VNP 993/1992) mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo ) 55 db eikä yöohjearvoa (klo ) 50 db. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei kuitenkaan sovelleta yöohjearvoja. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 db eikä yöohjearvoa 40 db. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa 1 momentissa mainittuja ohjearvoja.

10 10/16 Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Metelöimisestä säädetään erikseen järjestyslain (612/2003) 2 luvussa (Järjestyksen ja turvallisuuden vaarantaminen sekä häiriön aiheuttaminen). 12 Äänenvahvistimen käyttö ulkotilassa 12.1 Yöaikaista melua voidaan pitää naapuruston kannalta häirisevänä, minkä vuoksi on perusteltua kieltää taajaan rakennetulla alueella äänentoistolaitteiden ja äänenvahvistimien häirisevä käyttö yöaikaan klo Häiritseväksi melu voidaan katsoa silloin, kun se ylittää kohdealueen tavanomaisen taustamelun. Sairaalat, terveyskeskukset, vanhainkodit, päiväkodit tai muuta vastaavat hoitolaitokset ovat melulle erityisen herkkiä kohteita, minkä vuoksi niitä tulee suojata myös päiväaikaiselta häiritsevältä melulta. 13 Yleistötilaisuuksien meluntorjunta 13.1 ja 13.2 Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäristönsuojelulain 4 :ssä todetun aiheuttamisperiaatteen mukaan toiminnanharjoittajan tulee huolehtia ympäristöhaittojen ennaltaehkäisemisestä ja ympäristöhaittojen poistamisesta tai rajoittamisesta mahdollisimman vähäisiksi. Äänentoistolaitteiden suuntaamisella ja säätämisellä voidaan vähentää naapurustolle aiheutuvaa haittaa. 14 Eräiden melua aiheuttavien toimintojen rajoittaminen 14.1 Ympäristönsuojelulain 4 :ssä todetun aiheuttamisperiaatteen mukaan toiminnanharjoittajan tulee huolehtia ympäristöhaittojen ennaltaehkäisemisestä ja ympäristöhaittojen poistamisesta tai rajoittamisesta mahdollisimman vähäisiksi Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden, kuten esimerkiksi iskuvasaran, sirkkelin, kulmahiomakoneen, hiekkapuhaltimen, lehtipuhaltimen tai moottorisahan yöaikaisen käyttämisen voidaan katsoa aiheuttavan naapuruston kannalta kohtuutonta meluhaittaa, minkä vuoksi niiden yöaikainen käyttäminen on perusteltua kieltää. Määräyksessä tarkoitettua häiritsevää melua aiheuttavaa työskentelyä voi olla esimerkiksi rakennus- ja korjaustoiminta Kunnossa- ja puhtaanapitotyö kuten esimerkiksi jätteen keräily on asutuksen läheisyydessä suoritettava siten, että asukkaille ei aiheudu tarpeetonta meluhaittaa ja asukkaiden yörauha häiriintyy mahdollisimman vähän ja 14.5 Poikkeus kiellosta voidaan tehdä kiinteistöjen talvikunnossapidon tai maatalouselinkeinon, liikenneväylien ja yhdyskuntateknisten laitteiden kunnossapitotöiden osalta. Perustellusta syystä voitaisiin em. töitä tehdä myös yöaikaan. 15 Rakennus- ja purkutöiden meluntorjunta 15.1 Rakennus- ja purkutyöstä ei katsota aiheutuvan erityisen häiritsevää melua, mikäli meluisimmat työvaiheet suoritetaan klo Yöaikaan tehtävästä rakentamisesta voi aiheutua kohtuutonta rasitusta naapurustolle ja terveyshaittaa Räjäytys- ja louhintatyölle, lyöntipaalutukselle tai muulle erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavalle työlle on määrätty aikarajat, joiden mukaan toimittaessa melun ei voida yleensä katsoa olevan erityisen häiritsevää.

11 11/ Tiedottamisvelvollisuudesta on määrätty, jotta naapurit ja lähialueen asukkaat osaavat ennalta varautua toimenpiteistä mahdollisesti aiheutuviin häiriöihin. 16 Meluilmoitusmenettely 16.1 Ympäristönsuojelulain 60 :n perustelujen mukaan kunta voi antamalla yleisiä määräyksiä samalla määrätä, ettei erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta tapahtumasta tai työstä tarvitsisi tehdä ilmoitusta. Kunta voi näin rajata ilmoitusvelvollisuuden koskemaan vain merkityksellistä haittaa aiheuttaviin tapahtumiin ja töihin. Vaikka määräykset voivat koskea vain muita kuin luvan- tai ilmoituksenvaraisia toimintoja, niiden noudattaminen voi silti tosiasiallisesti vähentää tarvetta soveltaa lain lupa- ja ilmoitusmenettelyjä. Ympäristönsuojelulain 60 :n mukaan toiminnanharjoittajan on tehtävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kirjallinen ilmoitus tilapäistä melua tai tärinää aiheuttavasta toimenpiteestä tai tapahtumasta, kuten rakentamisesta tai yleisötilaisuudesta, jos melun tai tärinän on syytä olettaa olevan erityisen häritsevää. Ilmoitusvelvollisuus syntyy, jos toiminnasta saattaa aiheutua melua, jonka on syytä olettaa olevan melun voimakkuuden, keston tai toistuvuuden vuoksi eritysen häiritsevää lähistöllä asuville, oleskeleville tai työskenteleville. Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä yksityishenkilön talouteen liittyvästä toiminnasta. Ilmoitusvelvollisuuden edellytykset eivät laissa ole tarkkarajaisesti määriteltyjä. Melun erityisen häiritsevyyden arviointi on tehtävä yksittäistapauksissa erikseen, paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Äänenvahvistimien käytölle, yleisötilaisuuksille, melua aiheuttaville toiminnoille sekä rakennus- ja purkutöille on edellä olevissa :issä määritelty takarajat, joiden mukaan toimittaessa melun ei voida yleensä katsoa olevan erityisen häiritsevää, jonka vuoksi ilmoitusvelvollisuutta ei ole. Mikäli aikarajoista poiketaan, tulee toiminnasta tehdä ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus. Ympäristönsuojelulain 60 :ssä todetaan, että ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä tai toiminnan aloittamista kuitenkin viimeistään 30 vuorokautta ennen tätä ajankohtaa, jollei kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä määrätä tätä lyhyemmästä ajasta. Koska ilmoituksen käsitteleminen saattaa edellyttää ilmoitusta asian vireilläolosta ja asianosaisten kuulemista, tulee ympäristönsuojeluviranomaisella olla riittävä aika asian käsittelylle ja ilmoittamisen määräaikaa voidaan pitää perusteltuna. 5 LUKU MÄÄRÄYKSET KARJANLANNAN JA VIRTSAN SEKÄ PUHDISTAMOLIETTEEN JA LIETESEOKSEN KÄYTÖSTÄ Ympäristönsuojelulain 19 :n 2 momentin 5 kohdan perustelujen mukaan kunnassa voidaan määritellä ne alueet, joilla lannoitteiden, lannan ja ympäristölle haitallisten aineiden käyttöä olisi rajoitettava. Luvun määräyksillä on tarkoitus ehkäistä karjanlannan, -virtsan sekä puhdistamolietteen ja lieteseoksen levityksestä aiheutuvaa ympäristön pilaantumista, joka voi ilmetä vesistön ja pohjaveden pilaantumisena tai muuna ympäristönsuojelulain 3 :ssä tarkoitettuna pilaantumisena. 17 Lannan ja virtsan levityksen rajoitukset 17.1 Lannan varastoinnista, levittämisestä ja muusta käsittelystä annetaan tarkempia määräyksiä valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus VNA 931/2000).

12 12/ Ympäristönsuojelulain 8 :ssä säädetty pohjaveden pilaamiskielto koskee myös lannan varastointia ja käsittelyä, joten lietelannan ja virtsan levittämisen kieltäminen I luokan pohjavesialueen pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella on perusteltua. Lietelannan levityskieltoa pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella on suositeltu myös Riihimäen seudun pohjaveden suojelusuunnitelmassa. 18 Puhdistamolietteen ja lieteseoksen käyttö 18.1 Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoissa syntyvä tai muu vastaavanlaatuinen liete tai siitä valmistettu lieteseos sisältää teollisuudesta sekä erilaisten kemikaalien käytöstä peräisin olevia orgaanisia ja epäorgaanisia haitta-aineita. Lisäksi liete tai lieteseos saattaa sisältää taudinaiheuttajamikrobeja. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoissa syntyvän tai muun vastaavanlaatuisen lietteen tai siitä valmistetun lieteseoksen käyttö maanparannusaineena pohjavesialueella saattaa aiheuttaa pohjaveden pilaantumisvaaran. Pilaantumisen ehkäisemiseksi on syytä kieltää yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoissa syntyvän tai muun vastaavanlaatuisen lietteen tai siitä valmistetun lieteseoksen käyttö I ja II luokan pohjavesialueella. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoissa syntyvän tai muun vastaavanlaatuisen lietteen tai siitä valmistetun lieteseoksen käytöstä maanviljelyksessä säädetään muutoin valtioneuvoston jätelain nojalla antamassa päätöksessä puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (VNp 282/1994). Lietteen tai lieteseoksen käsittelyssä, kuljetuksessa ja käytössä on noudatettava lisäksi mitä vesilaissa ja terveydensuojelulaissa tai niiden nojalla on säädetty tai määrätty. Jäteveden puhdistuksessa muodostuneista lietteistä kompostoimalla valmistettuja kompostituotteita säännellään lannoitevalmistelailla (539/2006) ja maa- ja metsätalousministeriön päätöksillä (46/1994 ja 47/1994). 6 LUKU MÄÄRÄYKSET KEMIKAALIEN VARASTOINNISTA JA KÄSITTELYSTÄ 19 Kemikaalien varastointi ja käsittely 19.1 Terveydelle ja ympäristölle vaaralliset haitalliset kemikaalit on maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskin ja terveyshaitan ehkäisemiseksi säilytettävä asianmukaisissa säilytystiloissa, jolloin voidaan ehkäistä ympäristönsuojelulain 3, 7 ja 8 :ssä tarkoitettu pilaantuminen. 20 Polttoneste- ja muiden kemikaalisäiliöiden sijoittaminen 20.1 Vuotavat polttoneste- ja kemikaalisäiliöt aiheuttavat maaperän ja pohjaveden pilaantumisvaaran. Määräykset on annettu koskien pohjavesi- ja ranta-alueita, joilla riskien hallinta on erityisen tärkeää pohjaveden pilaamiskiellon ja vesien pilaantumisen ehkäisyn toteuttamiseksi. Maanalaisten öljysäiliöiden mahdollisia vuotoja on vaikea havaita. Pilaantumisen ehkäisemiseksi on nestemäisten terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien vuodot ympäristöön, maaperään tai vesistöön estettävä riittävin suojatoimin, esimerkiksi varustamalla säiliöt ylitäytönestolaittein ja sijoittamalla säiliöt maan päälle vuotojen varalta tiiviisiin suoja-altaisiin ja varustamalla kaksoisvaippasäiliöt vuodonilmaisujärjestelmällä. Siirtoputkistojen sijoittamisella maan päälle varmistetaan, että mahdolliset vuodot havaitaan nopeasti ja siirtoputkistojen kunto on mahdollista tarkastaa säännöllisesti. Jakeluasematoiminnan säiliöiden sijoittamista säätelee myös kauppa- ja

13 13/16 teollisuusministeriön päätös vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla (KTMp 415/1998). Sen 2 :n 2 momentin mukaan päätöstä ei sovelleta yksityiskäytössä, kuten liikennöitsijän, maatilojen ja vastaavien omassa käytössä, oleviin jakelupisteisiin, joissa säiliöiden kokonaistilavuus on alle 10 m Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen sijoittaa polttoneste- tai kemikaalisäiliön pohjavesi- ja ranta-alueella maan alle. Perusteena voi olla esim. se, että polttoneste- ja kemikaalisäiliön sijoittaminen maan päälle tai sisätiloihin on teknisesti tai rakenteellisesti hyvin vaikeaa. Poikkeusta sijoittaa säiliö maan alle voi pykälän 2 momentin mukaan hakea ympäristönsuojeluviranomaiselta määräyksessä mainitulla perusteella. Hakemus tulee perustella huolellisesti. Ympäristönsuojeluviranomainen harkitsee poikkeuksen myöntämistä tapauskohtaisesti. 21 Polttoneste- ja muiden kemikaalisäiliöiden tarkastus Maanalaisiksi säiliöiksi luetaan tässä ympäröivän luonnollisen maanpintatason alapuolelle sijoitetut säiliöt riippumatta siitä, onko ne sijoitettu kellariin, bunkkeriin tai erilliseen tilaan Pohjavesi- ja ranta-alueella sijaitsevien maanalaisten polttoneste- ja kemikaalisäiliöiden kunto tulee säännöllisin tarkastuksin varmistaa mahdollisten vuotojen tai muiden turvallisuuden kannalta merkittävien vikojen havaitsemiseksi. Tarkastusten avulla voidaan ennaltaehkäistä onnettomuuksia, jotka ovat seurausta laitteistojen huonosta kunnosta ja kulumisesta. Maanalaiset polttoneste- ja kemikaalisäiliöt ovat varsinkin ikääntyessään usein ympäristöriski, koska niiden mahdollisia vuotoja on vaikea havaita. Vuotaessaan maanalaiset polttoneste- ja kemikaalisäiliöt aiheuttavat maaperän, pohjaveden ja vesistöjen pilaantumisvaaran. Maanalaisten öljysäiliöiden tarkastamisesta on määrätty kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä (344/1983). Mainittu päätös koskee vain kunnan öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmassa esitetyillä tärkeillä pohjavesialueilla olevien maanalaisten öljysäiliöiden tarkastamista. Päätös ei koske kaksoisvaippasäiliöitä tai niihin verrattavia säiliöitä, joissa on vuodonilmaisujärjestelmä eikä suoja-altaissa olevia maanalaisia säiliöitä, joissa on hälyttävä vuodonilmaisujärjestelmä. Vaarallisia kemikaaleja varastoidaan myös painelaitteiksi luettavissa säiliöissä, joiden tarkastuksista määrätään kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä painelaiteturvallisuudesta (953/1999). Koska säiliöt aiheuttavat selkeästi kohonneen riskin pohjavesialueilla, vaaditaan näillä alueilla tarkastuksia useammin. Pohjaveden pilaamiskielto sisältää vaaran aiheuttamisen kiellon. Tästä syystä on perusteltua vaatia näille toiminnoille ennaltaehkäisevä tarkastusvelvollisuus, millä voidaan ratkaisevasti vähentää ympäristönsuojelulain 8 :n 1 momentin mukaista vaaraa pohjavesille. Nykytilanteeseen verrattuna tarkastusvelvoite laajenee koskemaan pohjavesialueella myös kellareissa, bunkkereissa ja myös kohdassa 21.2 maanpinnan päälle sijoitettuja säiliöitä. Toimintojen aiheuttaman vaaran konkretisoituminen voi loukata myös ympäristönsuojelulain 7 :n maaperän pilaamiskieltoa. Tarkastusten määrääminen perustuu lisäksi ympäristönsuojelulain 4 :n periaatteiden ja toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuden 5 täsmentämiseen Pohjavesi- ja ranta-alueella aiheuttavat maanpäällisetkin säiliöt riskin pohjavedelle, maaperälle ja vesistölle. Tästä syystä on perusteltua vaatia myös maanpäällisille säiliöille ennaltaehkäisevä tarkastusvelvollisuus, millä voidaan ratkaisevasti vähentää ympäristönsuojelulain 7 ja 8 :n mukaista vaaraa maaperälle ja pohjavesille. Koska käytännössä on hyvin vaikea erotella erilaisia riskitekijöitä ja varsinkin todeta tietyn ikäiset ja tyyppiset polttoneste- ja kemikaalisäiliöt riskittömiksi, on tarkastusvelvollisuus

14 14/16 ulotettu kaikkiin pohjavesi- ja ranta-alueella sijaitseviin säiliöihin, niin että ne tulevat tarkastetuiksi vähintään kerran kymmenessä vuodessa. 22 Polttoneste- ja muiden kemikaalisäiliöiden käytöstä poistaminen 22.1 Käytöstä poistetut puhdistamattomat polttoneste- ja kemikaalisäiliöt ovat riski vesistöille, maaperälle ja pohjavedelle. Mahdollinen maaperän pilaantuminen havaitaan helpoiten säiliön poiston yhteydessä. Käytöstä poistettu polttoneste- tai kemikaalisäiliö on jäte. Jätelain 6 :n mukaan jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti, vaan jätteet on käsiteltävä jossakin lähimmistä asianmukaisista käsittelypaikoista. Käytöstä poistetut maanalaiset polttoneste- ja kemikaalisäiliöt on pohjavesi- ja ranta-alueella poistettava maasta. Ympäristönsuojelulain 76 :n mukaan, jos maahan tai pohjavedeen on päässyt ainetta, joka saattaa aiheuttaa pilaantumista, on aiheuttaja välittömästi ilmoitettava siitä valvontaviranomaiselle Ennen määräysten voimaantuloa asianmukaisesti hiekalla tai muulla hyväksyttävällä materiaalilla täytettyjä säiliöitä ei edellytetä nostettavaksi. Säiliöistä, joita ei edellytetä nostettavaksi on kuitenkin poistettava ilma- ja täyttöputket, jotta niihin ei vahingossa johdettaisi polttonesteitä tai muita kemikaaleja Vanhat öljysäiliöt voivat sijaita maaperässä sellaisessa paikassa, että niitä on teknisesti hyvin vaikea poistaa. Poistamisesta voi tällöin aiheutua esimerkiksi vahinkoa muulle omaisuudelle, jolloin poistamisvelvollisuus saattaa muodostua kohtuuttomaksi. Poikkeusta säiliön poistamisvelvollisuudesta voi hakea ympäristönsuojeluviranomaiselta määräyksessä mainitulla perusteella. Hakemus tulee perustella huolellisesti. Ympäristönsuojeluviranomainen harkitsee poikkeuksen myöntämistä tapauskohtaisesti. 23 Tiedot polttoneste- ja kemikaalisäiliöistä 23.1 Valvontaviranomainen tarvitsee määräyksessä mainittuja tietoja valvontaa varten. Öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksia, uusien säiliöiden asentamista ja vanhojen säiliöiden poistamista koskevat tositteet on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 24 Suolan käytön rajoitukset 24.1 I ja II luokan pohjavesialueella sijaitsevat suolavarastot on suojattava, jotta pohjaveden pilaantuminen voidaan ehkäistä. Rajoite on esitetty myös Riihimäen seudun pohjaveden suojelusuunnitelmassa. 7 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 25 Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja 25.1 Määräyksiä voidaan ympäristönsuojelulain 19 :n 2 momentin 6 kohdan perustelujen mukaan antaa lisäksi tietojen antamisesta ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristönsuojelulaissa säädetty valvontaviranomaisen tiedonsaantioikeus ympäristövalvontaa ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä varten on laaja. Ympäristönsuojelulain 83 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan viranomaisella on oikeus saada tietoja kaikilta ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa harjoittavilta tai muilta, joihin lain velvoitteet kohdistuvat. Myös viranomaiset ovat velvollisia luovuttamaan tietoja. Ympäristönsuojelulain 84 :n 1 momentin 4 kohdan mukaan valvontaviranomainen voi antaa määräyksen toiminnan ympäristövaikutusten selvittämisestä, jos samalla on perusteltua aihetta epäillä toiminnasta aiheutuvan

15 15/16 kiellettyä pilaantumista. Viimeksi mainittu säännös liittyy lain 5 :n mukaiseen selvilläolovelvollisuuteen, jonka mukaan lähtökohtana on, että kaikilla ympäristön pilaantumisen vaaraa aihetuttavilla toiminnanharjoittajilla on yleinen velvollisuus olla selvillä toimintansa vaikutuksista. 26 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä 26.1 Ympäristönsuojelulain 19 :n mukaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää poikkeuksen ympäristönsuojelumääräyksestä siinä erityisesti mainituin perustein. Ympäristönsuojelumääräysten eräissä pykälissä on ympäristönsuojeluviranomaiselle annettu mahdollisuus myöntää poikkeus kyseisen määräyksen noudattamisesta. Koska kaikkia tilanteita, joissa poikkeuksen myöntäminen olisi tarpeen, ei voida aina etukäteen tietää, on viranomaiselle annettava mahdollisuus myöntää poikkeus erityisen syyn niin vaatiessa. Lupaa poikkeamiseen tulee hakea kirjallisesti ja sitä koskeva asia tulee käsitellä hallintomenettelyä koskevan lainsäädännön mukaisesti. Ympäristönsuojelumääräykset on annettu 1 :n mukaisesti ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi, joten poikkeamislupa voidaan myöntää ainoastaan siinä tapauksessa, että toiminnan harjoittaja tai tapahtuman järjestäjä kykenee näistä määräyksistä poikkeavalla muulla hyväksyttävällä tavalla estämään toiminnasta tai tapahtumasta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen Ympäristönsuojelumääräyksiä sovellettaessa on otettava huomioon ympäristönsuojelulain ja -asetuksen periaatteet ja vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 85 :n mukaisesti ympäristönsuojeluviranomainen voi tarkastuksen nojalla antaa muuta kuin luvanvaraista toimintaa koskevan yksittäisen määräyksen, joka on tarpeen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ympäristönsuojelulainsäädännön toteuttamiseksi voi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen toimivaltaisena viranomaisena antaa näitä määräyksiä täydentäviä ohjeita ja määräyksiä. 27 Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin seuraamukset 27.1 Tarkoituksena on selventää ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen seuraamuksia viittauksella ympäristönsuojelulain asianomaisiin säännöksiin. Ympäristönsuojelulain 13 luvussa on säännökset valvonnasta ja hallintopakosta. Ympäristönsuojelumääräysten rikkomistilanteessa voi valvontaviranominen kieltää jatkamasta tai toistamasta määräyksen vastaista menettelyä tai määrätä täyttämään muulla tavalla velvollisuutensa. Ympäristönsuojelulain 88 :n nojalla voi viranomainen tehostaa antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella tai toiminta keskeytetään. Ympäristönsuojelulain 116 :ssä on rangaistussäännös, jonka nojalla voidaan ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta tuomita sakkorangaistus yleisessä tuomioistuimessa. 28 Ympäristönsuojelumääräysten liitteiden päivittäminen 28.1 Ympäristönsuojelumääräysten liitteenä olevien karttojen tietojen tarkistaminen saattaa tulla ajankohtaiseksi, vaikka määräykset muutoin olisivat vielä ajantasaiset. Siksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on syytä varata mahdollisuus tarvittaessa tarkistaa ja täydentää liitteitä myös erikseen ympäristönsuojeluviranomaisen päätöksellä ilman kaupunginvaltuuston käsittelyä. Pohjavesialueiden rajaukset on määritellyt Hämeen ympäristökeskus ja mikäli rajaukset

16 16/16 tai luokitukset muuttuvat päivittämisen myötä, päivittyvät alueet vastaavasti myös näiden ympäristönsuojelumääräysten karttaliitteeseen. Taajaan rakennetun alueen rajaus tarkentuu asemakaavoitettujen alueiden osalta asemakaava-alueen laajentumisen/kumoutumisen myötä. Muiden liitekartassa esitettyjen alueiden osalta kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi muuttaa rajausta. 8 LUKU VOIMAANTULO- JA SIIRTYMÄKAUSIMÄÄRÄYKSET 29 Siirtymäkausimääräykset 29.1 ja 29.2 Määräyksissä asetetaan velvoitteita, jotka merkitsevät kiinteistön omistajille ja haltijoille taloudellisia kustannuksia ja konkreettisia toimenpiteitä. Siirtymäsäännöksissä on jätevesijärjestelmien uusimisen sekä polttoneste- ja kemikaalisäiliöiden määräaikaistarkastusten osalta asetettu siirtymäajat, jolloin kiinteistön omistajilla ja haltijoilla on kohtuullinen aika varautua ja toteuttaa velvoitteet. 30 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo 30.1 ja 30.2 Voimaantulopäivästä määrääminen on tärkeää, koska ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta voidaan tuomita rangaistus ympäristönsuojelulain 116 :n perusteella. Määräysten hyväksymistä koskeva päätös annetaan tiedoksi siten kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Päätös katsotaan annetun tiedoksi, kun kuulutus on asetettu yleisesti nähtäville. Samoin on kuulutettava ympäristönsuojelumääräysten voimaantulosta. Hyväksymistä ja voimaantuloa koskevat kuulutukset voidaan yhdistää.