UUSIA SPITFIRE-MALLEJA

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "UUSIA SPITFIRE-MALLEJA"

Toivo Oksanen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 9 UUSIA SPITFIRE-MALLEJA

2 73 Spitf re IX oli hätäratkaisu, jota alettiin valmistaa kiireesti kesällä 1942 vastineeksi Fw 190 -hävittäjälle, jonka kanssa se oli suoritusarvoiltaan tasaväkinen. Tämän koneen kyljessä luki Edmonton II, ja se rakennettiin koneelle nimensä antaneessa kaupungissa järjestetyllä rahankeräyksellä. Kun Luftwaffe otti Focke-Wulf Fw 190 -hävittäjän käyttöön vuoden 1941 syksyllä, se oli selvästi parempi kuin Spitf re V, joka muodosti Kuninkaallisten ilmavoimien päivähävittäjälaivueiden selkärangan. Kehitys oli hävittäjälennoston kannalta huolestuttavaa. Kuninkaallisten ilmavoimien lentäjien onneksi ratkaisu oli lähellä. Aiemmin samana vuonna Rolls-Royce oli saanut käskyn suunnitella ja rakentaa uuden version Merlin-moottorista, joka parantaisi pommikoneiden suorituskykyä korkealla. Uuden moottorin pohjana toimi Merlin 45, jota käytettiin Spitf re V -hävittäjässä. Nyt siihen asennettiin kaksi ahdinta peräkkäin, jolloin ensimmäinen lisäsi toisen tehoa entisestään. Ensimmäisen ja toisen ahtimen välissä oli välijäähdytin, joka laski polttoaine-ilmaseoksen lämpötilaa ja kasvatti samalla sen tiheyttä. Kaksivaiheinen ahdin paransi Merlinin tehoa korkealla merkittävästi. Yhdeksän kilometrin korkeudessa yhdellä ahtimella varustettu Merlin 45 tuotti enimmillään noin 720 hevosvoimaa. Samassa korkeudessa kahdella ahtimella varustettu moottori tuotti hevosvoimaa. Valtava tehonlisäys nosti esiin itsestään selvän kysymyksen: voitiinko uusi Merlin-moottori asentaa myös Spitf reen? Kyllä voitiin. Hävittäjiä varten suunniteltu uusi malli, Merlin 61, asennettiin koe-spitf reen. Lentokokeissa havaittiin suorituskyvyn parantuneen huomattavasti verrattuna Mk V:hen. Uusi hävittäjä lensi metrin korkeudessa vaakalennossa 629 km/t, 8300 metrin korkeudessa 666 km/t ja metrin korkeudessa 569 km/t. Kohoamisnopeudessa se päihitti Spitf re V:n selvästi, ja hävittäjän lakikorkeudeksi arvioitiin metriä. Merlin 61 -moottorin suuret parannukset käynnistivät kolmen uuden Spitf ren, VII:n, VIII:n ja IX:n, kehitystyön. Spitf re VII oli paineistettuine ohjaamoineen tarkoitettu hyvin korkealla lentämiseen. Mk VI:een perustuvassa koneessa oli terävät siivenkärjet, jotka kasvattivat siiven kärkiväliä metrin ja siiven pinta-alaa yli puoli neliömetriä. Jotta taistelutilanteessa polttoaine riittäisi nousuun aina metriin saakka ja mahdollisesti sitä seuraavaan takaa-ajoon, Mk VII:n sisäinen polttoainekapasiteetti nostettiin 563 litraan, mikä oli 40 prosenttia Spitf ren aiempia malleja suurempi. Spitf re VII:n runko suunniteltiin kestämään suurempaa kuormaa. Ilmanvastuksen vähentämiseksi malliin lisättiin sisäänvedettävä kannuspyörä. Toinen uusi malli, Mk VIII, oli Mk VII:ää muistuttava yleishävittäjä, jossa ei kuitenkaan ollut paineistettua ohjaamoa. Tuotantolinjojen muuttaminen VII- ja VIII-mallien sarjatuotantoa varten kesti kuukausia, mutta Fw 190:n uhka oli ja pysyi. Sitä vastaan Kuninkaalliset ilmavoimat tarvitsi Merlin 61 -moottorilla varustetun väliaikaisen Spitf re-mallin, jonka tuotanto voitiin aloittaa pikaisesti. Spitf re IX -nimen saanut muunnos oli käytännössä Mk V, jonka moottoriripustusta ja muita tärkeitä osia oli vahvistettu, ja jonka siiven alle sijoitettuja jäähdyttimiä muutettu. Muut muutokset pidettiin vähäisinä. Mk IX:n runkoa ei mitoitettu täysin kestämään enimmäispainoa, joka oli 395 kiloa Mk V:tä suurempi. Sota-aikana oli otettava riskejä tehokkuuden nimissä, eikä yksikään täysverinen hävittäjälentäjä olisi vapaaehtoisesti vaihtanut tehokkaampaa Mk IX:ää hitaampaan Mk V:hen. Spitf re IX -hävittäjiä alkoi valmistua vuoden 1942 kesäkuussa. Aluksi niiden osuus kaikista rintamalaivueiden Spitf reistä oli pieni, mutta vaikutus Euroopan taivaalla oli lähes välitön. Taistelussa Spitf re IX:ää ja V:tä oli käytännössä mahdoton erottaa toisistaan, eivätkä Luftwaffen lentäjät tienneet, kumpi heillä oli vastassaan. Niinpä vihollislentäjät muuttuivat aiempaa varovaisemmiksi ja Kuninkaallisten ilmavoimien tappiot pienenivät. Tässä vaiheessa on kerrottava vielä yhdestä kehitysvaiheesta eli Spitf re XI -tiedustelukoneesta. Vuonna 1942 uudet Messerschmitt Bf 109 G- ja Fw 190 A -hävittäjät hankaloittivat tiedustelukäytössä

Kun Luftwaffe otti Focke-Wulf Fw 190 -hävittäjän käyttöön vuoden 1941 syksyllä, se oli selvästi parempi kuin Spitf re V, joka muodosti Kuninkaallisten ilmavoimien päivähävittäjälaivueiden selkärangan.

3 74 SPITFIRE SPITFIRE IX VASTAAN FOCKE-WULF FW 190 A-3 Heinäkuussa 1942 Spitf re IX -hävittäjää verrattiin viholliselta sotasaaliiksi saatuun Fw 190 -hävittäjään. Kun ottaa huomioon koneiden suuret erot, suorituskykyjen samankaltaisuus on hämmästyttävää, kuten virallisen selonteon otteista huomataan. Nopeusvertailu: Fw 190 -hävittäjää verrattiin taisteluvarustuksessa olevaan Spitf re IX -hävittäjään nopeuden ja liikehtimiskyvyn osalta metrin korkeuteen asti. Spitf re IX oli useimmissa korkeuksissa hieman Fw 190 -hävittäjää nopeampi, ja nopeuserot eri korkeuksissa olivat seuraavat: 600 metrissä Fw 190 oli km/t nopeampi kuin Spitf re IX metrissä Fw 190 ja Spitf re IX olivat suunnilleen yhtä nopeat 2400 metrissä Spitf re IX oli 13 km/t nopeampi kuin Fw metrissä Spitf re oli 8 km/t nopeampi 5500 metrissä Fw 190 oli 5 km/t nopeampi kuin Spitf re IX metrissä Fw 190 ja Spitf re IX olivat suunnilleen yhtä nopeat metrissä Spitf re IX oli 8 11 km/t nopeampi kuin Fw 190 Kohoamisnopeus: Aina metriin asti eri korkeuksissa suoritetuissa vertailuissa, joissa kumpikin lentokone nousi mahdollisimman nopeasti ja jyrkästi, erot jäivät pieniksi, vaikka kaiken kaikkiaan Spitf re IX oli hieman parempi. Yli metrissä Fw 190:n nousukyky hiipui nopeasti, kun taas Spitf re IX:n parani. Syöksynopeus: Fw 190 oli nopeampi kuin Spitf re IX syöksyssä, etenkin syöksyn alkuvaiheessa. Ero ei ollut yhtä suuri kuin Spitf re VB -hävittäjään verrattuna. Liikehtiminen: Fw 190 ol i liikehtimiskykyisempi kuin Spitf re IX lukuun ottamatta kaartotaistelua, jolloin se oli helposti saavutettavissa. Fw 190 pystyi paremman pyörimisnopeutensa ansiosta väistämään Spitf re IX -hävittäjää kesken kaarron kääntymällä syöksyyn vastakkaiseen suuntaan. Spitf re VB:n lailla Spitf re IX:n oli vaikea seurata tätä liikettä. Spitf re IX:n kannalta vaarallisin korkeus taistella Fw 190 -hävittäjää vastaan on metriä ja alle 900 metriä. Niissä korkeuksissa Fw 190 on hieman nopeampi. Fw 190:n kiihtyvyys oli aluksi parempi kuin Spitf re IX:llä kaikissa lento-oloissa lukuun ottamatta vaakalentoa yläkorkeuksissa, joissa Sp itf ren lentonopeus on suurempi. Kun Spitf re eteni huippunopeutta, erot koneiden kiihtyvyydessä olivat häviävän pienet. Koelentoihin osallistuneet lentäjät havaitsivat, että Spitf re IX pärjäsi hyvin Fw 190 -hävittäjälle. Etulyöntiasemassa ollessaan Spitf rellä oli hyvät mahdollisuudet pudottaa Fw 190. olleiden Spitf re-hävittäjien toimintaa. Ratkaisuna oli kehittää PRmalli, jossa oli Merlin 61 -moottori, aiempaa tukevampi runko sekä sisäänvedettävä kannuspyörä Spitf re VIII:stä ja PR IV:n siipien polttoainesäiliöt. Lopputuloksena oli XI, joka tuli palvelukseen vuoden 1943 alussa. Seuraavan puolentoista vuoden aikana tiedusteluhävittäjän erinomainen suorituskyky korkealla lennettäessä piti sen pitkälti turvassa hävittäjähyökkäyksiltä. Malli XI syrjäytti kaikki Spitf ren aiemmat aseistamattomat versiot etulinjan yksiköissä.

Nopeusvertailu: Fw 190 -hävittäjää verrattiin taisteluvarustuksessa olevaan Spitf re IX -hävittäjään nopeuden ja liikehtimiskyvyn osalta 7 500 metrin korkeuteen asti.

4 UUSIA SPITFIRE-MALLEJA rykmentin 310. laivueen Supermarine Spitf re IX, MH819, NN-M vuodelta 1944 Maihinnousuraidat on maalattu epätarkasti ja sivuvakaajassa on uudelleen maalattu tunnusnumero. Koneen yläosat on maalattu tummanvihreällä ja merenharmaalla, alapinnat keskitummalla merenharmaalla laivueen Spitf re IX vuonna Konetta nostetaan vaakatasoon aseiden suuntaamista varten.

epätarkasti ja sivuvakaajassa on uudelleen maalattu tunnusnumero.

5 76 SPI T FI R E Spitf re VII suunniteltiin varta vasten suurten korkeuksien torjuntahävittäjäksi, jossa oli tavallista suurempi siipien kärkiväli ja paineistettu ohjaamo.

6 UUSIA SPITFIRE-MALLEJA 77 Spitf re VIII otettiin käyttöön IX-mallin jälkeen. Koko tuotanto kuljetettiin palvelemaan Lähi- ja Kaukoidässä. Kuvan kone kuului Australian kuninkaallisten ilmavoimien 457. laivueeseen, joka toimi Pohjois-Australiassa ja Tyynenmeren alueen läntisissä keskiosissa vuodesta 1943 lähtien. Australian kuninkaallisten ilmavoimien 457. laivueen Spitf re HF VIII, A58-615, ZP-Y, Livingstone, Australia vuonna 1943 Suojamaalaus on yläpinnoissa tummanvihreä ja merenharmaa ja alapuolelta keskitumma merenharmaa. Siipien johtoreunoissa on valkoiset taistelukentän tunnusmerkit.

laivueeseen, joka toimi Pohjois-Australiassa ja Tyynenmeren alueen läntisissä keskiosissa vuodesta 1943 lähtien.

Samankaltaiset tiedostot

Tuuli II:n kärkiväli oli 10,5 m, pituus 7,86 m, lentopaino 1 048 kg ja suurin nopeus 190 km/h.

Tuuli II:n kärkiväli oli 10,5 m, pituus 7,86 m, lentopaino 1 048 kg ja suurin nopeus 190 km/h. 1950-luku Valmet Tuuli II Valmet Tuuli II oli kotimainen aksipaikkainen koulukone. Sen suunnittelu alkoi jo 1941 ja eri vaiheiden jälkeen esitettiin vaatimus rinnakkaisista istuimista, jolloin lähes kaikki